Euroopassa Sinun äänesi
Sinun äänesi Euroopassa Jäätteenmäki 195 Sillanrakentajana Euroopassa Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät. Kohta valitaan uusi parlamentti, jonka toimikausi on viisi vuotta. Käsissäsi on vaalilehti. Vaalikampanjat vilkastuvat ja me ehdokkaat tapaamme äänestäjiä eri puolilla Suomea. Äänestäjillä on nyt paljon ystäviä. Moni puntaroi vielä, kannattaako mennä lainkaan äänestämään. Minultakin on kysytty, mitä vastaan epäröiville ihmisille. Vastaan seuraavasti: 1. Äänestäminen kannattaa, koska silloin tietää, että on omalta osaltaan kantanut vastuuta maailman menosta. 2. Äänestäminen kannattaa, koska silloin saa tukevan valtakirjan ottaa yhteyttä omaan ehdokkaaseensa, jos tarve vaatii. 3. Äänestäminen kannattaa, koska demokratia saa edellytykset toimia sitä paremmin, mitä useampi äänestää. 4. Äänestäminen kannattaa, koska tasa-arvon idea toteutuu parhaimmillaan vaaliuurnilla. Jokaisella äänestäjällä on asemaan, varallisuuteen ja sukupuoleen katsomatta yksi ääni. Lähipäivinä ja -viikkoina kierrän vaalitilaisuuksissa eri puolilla Suomea. Olen aina innostunut kampanjoista. Tapaan mielelläni ihmisiä, saan uutta virtaa kohtaamisista ja suoraa palautetta asioista. Vaikka tekniikka kehittyy ja sosiaalinen media on tärkeä väline myös vaaleissa, mikään ei korvaa ihmisten tapaamisia. Keskustelu kasvokkain on edelleen se tärkein sosiaalinen media. Haluan olla sillanrakentaja. Euroopan parlamentissa pitää osata rakentaa siltoja yli maa- ja puoluerajojen. Yhteistyökyky on tärkeä ominaisuus. Ohjenuoriani ovat oikeudenmukaisuus, oikeus ja kohtuus. Eheytyksen idea ankkuroituu ihmisyyteen ja tasa-arvoon. Se on loppumatonta kamppailua eriarvoisuutta, vääryyttä ja epäinhimillisyyttä vastaan. Kiitän kaikkia vaalityöhöni ja kampanjaani osallistuvia ihmisiä. Ilman teidän panostanne tästäkään kampanjasta ei tulisi yhtään mitään. Te olette oikeita demokratian ritareita, joita arvostan todella paljon. Nähdään vaalikentillä! Anneli Jäätteenmäki Sisältö 2 4. Miten minusta tuli poliitikko - Anneli Jäätteenmäki 5. Tarvitseeko toimivaa korjata - Matti Mäkelä 6. Suomalaiset vastaavat EU:ssa omasta puolustuksestaan - Mikko Savola 7. Suomen ulkopolitiikka kylmän sodan jälkeen ja aikana - Kari Hokkanen 8. Sinivalkoinen elintarvikeketju on meidän turvamme - Lasse Hautala 9. Viljelijän näkökulmasta paras paketti syntyisi puhtaalta pöydältä Omat avaimet - Mervi Mäki-Neste Bioenergiasta uusia työpaikkoja Suomeen Annelin matkassa täysistuntoviikolla Annelin vaaliteemat Usein kysytyt kysymykset Työni Euroopan parlamentissa - Anneli Jäätteenmäki 16. Esikuvani Anneli - Sara Huhtanen 10. 11. 12. 13. 14. 15. 17. Teknologian avulla helpotusta syrjäseutujen terveyspalveluihin 18. Eurooppalainen arktinen tietämys halutaan koota yhteen 19. Anneli asialla Brysselissä - Hannes Manninen 20-21. Kuvia vaalikentiltä 22. Annelin kanssa raveissa - Sole Molander 23. Liity Annelin tukiryhmään 24. Tule tapaamaan! Anneli Jäätteenmäen eurovaalilehti • Julkaisupäivä 28.4.2014 • Painosmäärä 100 000 • Paino I-Print, Seinäjoki • Päätoimittaja: Iiro Kangas, p. 050 469 5857, [email protected] Ulkoasu ja taitto Mika Hakala/Mainostoimisto Jukka Kaminen Oy • Maksaja: Suomen silta Eurooppaan ry Käytännönläheisellä yhteistyöllä eteenpäin Aikainen kevät on vauhdittanut EU-vaalikampanjaamme, joka on lähtenyt hyvin liikkeelle. Soppatykit ja teltat on kaivettu esiin ja ”porinaa” on alkanut kuulua ympäri Suomen. Äänestyspäivä on 25.5. ja ennakkoon voi käydä äänestämässä 14.- 20.5. kotimaassa. EU ja sen rooli puhututtavat aivan taatusti ja myös Euroopan tapahtumat laajemmin. Siihen huutoon me vastaamme. Meillä on oma ohjelma ja erinomaiset ehdokkaat. Meillä on vahva ehdokasjoukko, josta olen ylpeä. Ehdokasjoukosta löytyy monipuolista osaamista, kokemusta ja nuoruuden intoa. Uskon, että pelaamalla yhteiseen maaliin, saavutamme parhaan tuloksen. Olen varma, että tämä joukkue pystyy siihen. Keskustalle Euroopan unioni on itsenäisten jäsenvaltioiden yhteisö, jonka pitää olla suuri suurissa ja pieni pienissä asioissa. Suomen äänen pitää kuulua ja kädenjälkemme näkyä Euroopan unionissa. Edustajiemme on valvottava kansallista etuamme esimerkiksi maatalous- ja aluepoliittisissa ratkaisuissa. Eurooppalaisen yhteistyön on oltava käytännönläheistä. Tarvitsemme enemmän maalaisjärkeä ja vähemmän korulauseita, enemmän tekoja ja vähemmän mielikuvia. Kansalaisten luottamus unioniin saavutetaan vain konkreettisilla teoilla. EU:n on vähennettävä byrokratiaa, lakattava puuttumasta liikaa yksityiskohtiin ja annettava liikkumatilaa jäsenvaltioille. Unionin on toimittava rauhan ja vakauden hyväksi niin Euroopassa kuin rajojensa ulkopuolella. Se edellyttää pureutumista kriisien syihin kuten ruoka-, vesi- tai energiapulaan. Unionilla on ylivoimainen keinovalikoima rauhanrakentamiseen, köyhyyden kitkemiseen ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen. Keskusta lähtee EU-vaaleihin teemalla ”Koti kuntoon – tuuletusta Eurooppaan”. Tämä perustuu ajatukseen, että vahva ja asiansa Miksi Anneli? 195 osaava kotimaa luo parhaan perustan Eurooppa-politiikalle ja muulle kansainväliselle yhteistyölle. Kotiasioiden kuntoon laittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että myös Suomen on täytettävä talouspolitiikan vaatimukset, joita olemme asettaneet ja muilta vaatineet. Kaikkien jäsenmaiden on noudatettava määrätietoista talouspolitiikkaa, huolehdittava kilpailukyvystään ja vastattava itse omista veloistaan. EU tarvitsee myös tuuletusta. Pohjamutia myöten on mietittävä, miten yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten. Se edellyttää kykyä arvioida kriittisesti tähänastisen työn saavutuksia, virheitä ja puutteita. On keskusteltava siitä, mitkä tehtävät kuuluvat unionille ja mitkä on parempi hoitaa kansallisella ja paikallisella tasolla. Paikallisena käsityönä ja oman puolueväen toimesta on myös syntynyt keskustan kampanjanilmeessä nähtävä - entuudestaan tuttu - räsymatto. Kampanjan ilme on suunniteltu kokonaan ja toteutettu pitkälti omin voimin. Uskon, että yhdessä kovasti töitä paiskimalla varmistamme meille erinomaisen tuloksen EU-vaaleissa. Kääritään hihat, ryhdytään töihin ja pidetään iloinen mieli. Tsemppiä ja voimia EU-vaalikentille – ja muistakaa käydä äänestämässä! Juha Sipilä Keskustan puheenjohtaja Kansanedustaja Euroopan parlamentissa tarvitaan asiantuntemusta ja kokemusta. Anneli Jäätteenmäki on osaava, vastuuntuntoinen ja tarmokas europarlamentaarikko. Hän puolustaa meille suomalaisille tärkeitä asioita. Siksi minun ääneni Euroopassa on Anneli Jäätteenmäki. • Kati Ojaniemi, valtuuston puheenjohtaja, Seinäjoki Anneli - aktiivinen ja ahkera asioidenhoitaja. • Paula Sihto, osastonhoitaja, Seinäjoki Anneli Jäätteenmäellä on europarlamentaarikkona vahva kokemus ja laajat verkostot. Hän on tehnyt työtä erityisesti EU:n päätöksenteon avoimuuden parantamiseksi. Kansallisvaltioiden oikeuksien puolustamisen ohella myös alueiden asiat ovat hänelle tärkeitä. • Asko Peltola, Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja, Lapua 3 Isän esimerkki innosti – eli miten minusta tuli poliitikko Minulta on usein kysytty, mikä vaikutti siihen, että kiinnostuin yhteisistä asioista. Vastaus on yksinkertainen: edesmenneen isäni Oiva Jäätteenmäen esimerkki innosti minut toimimaan politiikassa. Isää monet kutsuivat Hirvijoen patriarkaksi. Hän oli pitkäaikainen kunnallismies ja kylän asukkaiden luottamushenkilö. Hän toimi pitkään sekä Lapuan kunnanvaltuustossa että hallituksessa. Muistan, miten pikkutyttönä kuljin usein isän mukana kokouksissa ja kuuntelin vakavana miesten puheita, vaikka en paljon ymmärtänytkään. Naisiahan ei silloin politiikassa juuri ollut. Jo lapsena opin, että politiikka on ihmisten arkisten asioiden hoitamista. Yhteiset asiat olivat osa perheemme elämää. Tämä oli taustana myös sille, että pyrin opiskelemaan oikeustiedettä Helsingin yliopistoon. Osallistuin opiskelijapolitiikkaankin. Pääsin jopa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitukseen. Valmistuttuani oikeustieteen kandidaatiksi, istuin käräjät Kauhajoella, ja olin valmis varatuomari vuonna 1980, 25-vuotiaana. Opiskelun loppuvuosina aloin kiinnostua kansainvälisistä asioista ja diplomaatin urasta. Valmistumiseni jälkeen ehdin toimia vuoden verran työmarkkinajuristina Kunnallisessa sopimusvaltuuskunnassa. Sitten pääsin ulkoministeriön kansainvälisten asioiden valmennuskurssille, jolla koulutettiin diplomaatteja. Kurssin jälkeen minut sijoitettiin avustajaksi UM:n protokollaosastolle. Se työ tuotti pettymyksen, vaikka monia kansainvälisen kanssakäymisen kommervenkkejä ehdinkin oppia. Työ ulkoministeriössä jäi lyhyeksi, kun minut valittiin Lapuan kaupungin lakimieheksi vuonna 1982. Seuraavana vuonna politiikka imaisi sitten lopullisesti mukaansa, kun sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski kutsui avustajakseen. Miksi Anneli? 195 4 Tämä oli ratkaiseva käänne. Kuuskosken avustajana toimiminen teki juristista poliitikon. Valintaan liittyi pieni ”dramaattinen” vivahde. Olin juuri muuttanut uuteen vuokra-asuntoon Lapualla, joten minulla ei ollut vielä puhelinta. Kännyköistä ei ollut tietoakaan. Ovikelloni soi. Ovella seisoi vähäpuheinen lapualainen poliisi, joka kehotti lähtemään mukaansa poliisilaitokselle. Pitäisi kuulemma soittaa Helsinkiin. Tietysti pelästyin, että mitä on tapahtunut. Onko siskolle sattunut jotakin? Laitoksella nimismies Pentti Kangasvieri rauhoitteli. Eeva Kuuskoski vain oli pyytänyt soittamaan. Pyöräytin Eevan numeron ja sain kuulla, että hän haluaa minut avustajakseen. Jälkeenpäin kuulin, että silloinen kansanedustaja Matti Ruokola oli neuvonut Eevaa soittamaan nimismiehelle. Ruokolan mukaan poliisi ja nimismies kyllä löytävät. Ja niinhän tapahtui. Suuri elämänvalinta oli tehty. Kun minut neljä vuotta myöhemmin 1987 valittiin kansanedustajaksi, olin 32-vuotias. Monet epäilivät, että eivät miehet Annelia äänestä. Toisin kävi. Sain yli 9000 ääntä ja pääsin kirkkaasti läpi. Valintaani vaikutti merkittävästi esimerkiksi monipuolinen vaikuttaja, urheilu- ja pankkimies Raimo Louko, joka itse ei halunnut ryhtyä ehdokkaaksi. Varatuomari Louko kirjoitti vaalilehteeni hauskan kirjoituksen teemalla ”miksi sovinistisikakin kannattaa Annelia”. Se taisi kääntää monen miehen pään. Pitkään uraan mahtuu sekä voittoja että tappioita. Olen kiitollinen uskollisille tukijoilleni siitä, että te olette tukeneet minua niin hyvinä kuin huonoina päivinä. Anneli Jäätteenmäki Tulin valituksi ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuonna 1987. Eduskuntatalolla järjestettiin tilaisuus, johon oli kutsuttu entisiä kansanedustajia. Kuvassa neljä lapualaista kansanedustajaa minä, Orvokki Kangas, Kustaa Tiitu ja Niilo Kosola. Anneli Jäätteenmäki • Euroopan parlamentin jäsen, ALDE-ryhmän varapuheenjohtaja • Syntynyt 11.2.1955, Lapualla • Varatuomari, oikeustieteen kandidaatti • Euroopan parlamentin jäsen 2004– • Kansanedustaja 1987–2004 • Pääministeri 2003 • Eduskunnan puhemies 2003 • Oikeusministeri 1994–1995 • Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varapuheenjohtaja 1996–2003 • Pohjoismaisen Neuvoston Suomen-valtuuskunnan jäsen 1987–1994 Annelin luottamustoimet Suomen Keskustassa • Keskustan varapuheenjohtaja 2000–2002 • Keskustan puheenjohtaja 2002–2003 • Keskustanaisten puheenjohtaja 2005–2011 Anneli on valovoimainen, ahkera ja tunnollinen henkilö. Hänellä on osaamista kokemusta ja näkemystä päätöksenteon pohjaksi. Annelilla on taitoa päästä vaikuttamaan asioiden valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Äänestä Anneli jatkamaan työtään EU-parlamentissa. Annelin toiminnassa yhdistyy asiantuntijuus, aktiivisuus ja ahkeruus. Annelin juristin koulutus ja kokemus politiikan kaikilla tasoilla on ainutlaatuista pääomaa. Pieni maa, tarvitsee edustajia, joilla on suomalaiset arvot, osaaminen, tiedot ja taidot huippuluokkaa. • Raili Kunnaspuro, kirjanpitäjä, Kankaanpää • Eira Korpinen, emerita professori, Jyväskylä Rakas Anneli. Tavatessamme puolueristeilyllä, sydämesi palo tarttui heti minuun. Yhdessä vahvaa tulevaisuutta! • Nina Naskali, eduskuntavaaliehdokas/ projektipäällikkö, Hyvinkää Lintukotomme Euroopassa Tarvitseeko toimivaa korjata? Kuva: Ville Koskela Suomalaiset ovat vasta viime vuosina huomanneet, että yhteiskuntamme onkin maailmanlaajuisin mittarein kovin hyvä paikka elää, suoranainen lintukoto. Sen seurauksena maassamme käy koko ajan ihmisiä kyselemässä, miten näin hienot tulokset on ollut mahdollista saavuttaa. Itse suomalaiset ovat vähän hämmentyneitä asiasta. Totta kai hyvääkin voi parantaa, mutta tulevissa EU-vaaleissa on myös kyse siitä, miten hyvää voi säilyttää ja jakaa muillekin, malleina ja arvoina. Suomalainen lintukoto on toteutunut pienyhteisöjen yhteiskunnassa, Koulutus, työ, hyvät saavutukset ovat tapahtuneet paikoissa, joissa ihmiset tuntevat toisensa, kantavat toistensa elämästä huolta ja kokevat siihen osallisuutta. Pienyhteisöjen arvot voi kiteyttää yksinkertaisella tavalla. Kun tapaat toisen ihmisen metropolissa, tapaat hänet todennäköisesti ainoan kerran elämässäsi. Kun tapaat toisen ihmisen pienyhteisössä, kuten kylässä, tiedät, että tulet elämään tämän ihmisen kanssa suuren osan elämästäsi. Hän näkee lastesi kasvavan, sinä näet hänen vastoinkäymisensä ja menestyksensä. Sinun suhtautumisesi häneen määräytyy yhteisen tulevaisuuden mukaan. Elämme valtavan keskittämisaallon alla. Se uhkaa tuhota suomalaisessa pienten yksiköiden yhteiskunnassa saavutetut onnen ja hyvän olon tulokset. Suuri osa keskittämisestä on propagandaa, mutta me maaseudulla asujat tiedämme, osa siitä on myös todellisia päätöksiä. Propagandalla, valituilla ”tosiasioilla” valmistellaan meitä hyväksymään poliittiset valinnat ainoina mahdollisuuksina. Otan kaksi esimerkkiä. Viime aikoina olemme kuulleet, että metropolialueen asukasmäärä on noussut nopeammin kuin pitkään aikaan. Syntyy vaikutelma, että suomalaiset muuttaisivat kuin suuren muuton aikoina. Missään ei sanota, että kasvu on johtunut pääosin maahanmuutosta. Toisena esimerkkinä olkoon vii- Miksi Anneli? 195 Juristin koulutuksella ja kokemuksella Anneli ymmärtää vaikeaselkoiset direktiivit ja osaa ne kertoa meille äänestäjille niin, että tavallinen tallaajakin ne tajuaa. Anneli pitää Suomen puolta ottaa asioista selvää ja äänestyksissä katsoo mikä on kotimaan edun mukaista. Anneli perehtyy asioihin hyvin, hän on ahkera, asiansa osaava, vastuuntuntoinen, oikeudenmukainen, luotettava. Anneli on nainen paikallaan siihen vaativaan ympäristöön, mitä työ Euroopan parlamentissa vaatiii. Hänelle on kertynyt runsaasti kokemusta pitkän uransa aikana. • Eevi Raunio, maalarimestari, Turku • Helena Kilpi, erikoislääkäri, Pori me päivien uutinen, että autojen määrä romahtaa tulevaisuudessa kymmeneen prosenttiin nykyisestä. ”Uutinen” perustui yhden helsinkiläisen yrittäjän haaveisiin. Ja kuitenkin se luettiin valtakunnallisena ennusteena. Keskittämisaalto on suomalaisen hallituspolitiikan valinta. EU sen sijaan on alusta asti pyrkinyt vahvistamaan laita-alueita ja pieniä yhteisöjä, josta esimerkkinä on leader-toiminta. Siksi on erittäin tärkeää, että Suomea edustavat EU:n parlamentissa myös poliitikot, joiden mielestä koko Suomen elinvoimaisuus ja pienyhteisöjen voima on eurooppalaisen arvon ohella myös tärkeä suomalainen arvo. Arvon takana ovat myös monet faktoihin perustuvat tulevaisuuden näkymät. Nykään meille väitetään, että tiivistäminen tapahtuu ympäristön hyväksi. Tämä ei pidä paikkaansa tutkimusten mukaan, eikä varsinkaan käytännössä, jossa Suomen tiivein alue toimii hiilellä. Maaseudulle on mahdollista kehittää puhdasta, uusiutuvaa, myös tarpeellisia autoja liikuttavaa, työllistävää lähienergiaa. Toinen uusi fakta on tietoliikenteen kehitys. Se mahdollistaa ensi kertaa, että ihminen voi elää ja työskennellä, melkein missä haluaa. Tiivistynyt asuinrakenne on peräisin ajalta, jolloin työläiset menivät töihin tehtaalle, ihmisten oli pakko asua tiiviisti. Haja-asutus on siis myös tulevaisuutta, ei vain vanhuksia. Kylä on perinteinen asumismuoto, paljon muutakin kuin maatalous. Olen vuosia ollut mukana kylätoiminnassa. Sen ohjelma vuosille 2014-2020 ”Voimistuvat kylät, Vahvistuvat lähiyhteisöt” painottaa pienyhteisöjen ja koko maan elinvoimaisuuden arvoja sekä maaseudulla että nyt ensi kertaa kaupunkialueillakin. Näiden arvojen puolustaminen ja kehittäminen on tärkeää Suomelle ja Euroopalle. Näiden asioiden vuoksi, Anneli Jäätteenmäki. Matti Mäkelä Anneli kokemuksesta tietää miten EU:ssa voi pienen maan meppi vaikuttaa. Anneli Alden vpj:nä on luonut toimivan suhdeverkoston. Ihmisoikeudet, tasa-arvo, avoin päätöksenteko, kestävä kehitys ja maaseudun asiat ovat Annelin teemoja. Näiden puolesta minäkin liputan. Siksi annan ääneni Annelille. • Pekka Niemelä, Keskustan Päijät-Hämeen piirin ja kunnallisjärjestön vpj., Lahti 5 (Kuva: Keskustan kuvapankki) Suomalaiset vastaavat EU:ssa omasta puolustuksestaan Keskustelua suomalaisesta maanpuolustuksesta on käyty viime kuukausina ahkerasti. Osaltaan keskustelua on virittänyt puolustusmäärärahojen riittävyys, osaltaan on keskustelu siitä minkälaiset perusratkaisut meillä tulee olemaan tulevaisuudessa. Puolustusvoimat käyvät parhaillaan läpi yhtä sen historiansa suurimmista muutoksista. Määrärahat ovat pienentyneet ja varuskuntaverkko harvenee. Edessä on niin mittavia materiaalihankintoja, kuin varautumista tulevaisuuden turvallisuusuhkiin. Suomi on nojannut ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan perinteisesti kolmeen vahvaan kulmakiveen: koko Suomen puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja liittoutumattomuuteen. Yleisellä asevelvollisuudella on vahva kansan tuki. Suomen kaltaisen pienen kansakunnan ja laajan maantieteellisen alueen puolustaminen onkin mahdollista ainoastaan reserviläisiin pohjautuvien sodan ajan joukkojen kautta. Eurooppaa ja monelta osin koko maailmaa koskettava Ukrainan kriisi Miksi Anneli? 195 6 on nostanut keskusteluun puolustuksemme perusratkaisujen tulevaisuuden. Kuinka Suomi pärjäisi sotilaallisen uhan seurauksena tai kuinka ennen kaikkea pystymme estämään, ettemme joutuisi osaksi laajempaa ulkopoliittista kriisiä? Euroopan Unionin tärkein tehtävä on toimia niin sanottuna rauhan liittona. Poliittinen vakaus, talous ja ihmisten vapaa liikkuvuus ovat tässä tärkeimpiä tekijöitä. Nämä ovat tärkeimmät tekijät minkä vuoksi Suomikin on osa Euroopan Unionia. Mahdollinen sotilaallinen liittoutuminen olisi vakavan keskustelun paikka. Se vaatisi rauhallisemman tilanteen Euroopassa, sekä selkeän linjan asiaan valtion johdolta. Suomi voisi hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä vain kansanäänestyksen kautta. Kumppanuuksien ja yhteistyön kautta on saavutettavissa lähitulevaisuudessa huomattavasti enemmän. Yhteiset materiaalihankinnat ja harjoittelutoiminta mahdollistaa suorituskyvyn ylläpidon myös jatkossa. Kallistuva nykyaikainen kalusto ohjaa meitä yhteistyöhön hankintojen osalta. Parhaat edellytykset tähän Luotan sataprosenttisesti Annelin osaamiseen, kokemukseen ja neuvottelukykyyn Suomen kokonaisedun huomioimiseksi myös Euroopan viitekehyksissä. Verkostoituminen on voimaa! • Alpo Seppälä, osastopäällikkö/eläkeläinen, Helsinki tulevat meille Pohjoismaista kumppanuutta kehittämällä. Osana vakaata turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa meillä on oltava jatkossakin uskottavat ja kustannustehokkaat reserviläisiin pohjautuvat sodan ajan joukot. Suomalainen reserviläinen on monelta osin ammattitaitoisempi, kuin monen muun maan ammattisotilas. Siviilissä hankittu osaaminen on tärkeä voimavara myös itsenäisen maan puolustamiselle. Monien mielipidemittausten mukaan meillä suomalaisilla maanpuolustustahto on korkealla ja hyvä niin. On tärkeää, että maanpuolustuksesta keskustellaan. Se näyttää vain vahvistavan isänmaallisuutta ja käsityksiä siihen, että me maanpuolustuksen puolestapuhujat olemme oikealla tiellä. Mikko Savola Kansanedustaja Puolustusvaliokunnan jäsen Ähtäri Arvostan Annelin pitkäjänteistä työtä suomalaisen ruuan ja elintarviketuotannon puolesta. Perheen äitinä näen tärkeänä, että EU-parlamentissa on naisia, jotka osaavat tehdä kestäviä ratkaisuja pitkälle tulevaisuuteen. Annelilla on osaamista ja pätevyyttä hoitaa meidän asioita! Olen tuntenut Annelin kahdeksan vuotta. Hän vastaa aina puhelimeen ja jaksaa kuunnella kiireittensä keskellä taiteilijankin pienet murheet ja ahdistukset. Anneli on huumorintajuinen ja edustava kaunis nainen. • Kaarina Suhonen, Keskustan valtuustoryhmän pj, Lahti • Nanna Susi, taiteilija, Helsinki Suomen ulkopolitiikka kylmän sodan aikana ja jälkeen Maailmansodan vielä kestäessä idän ja lännen johtajat sopivat Hitlerin puolella taistelevan Suomen kuulumisesta sodan jälkeen Neuvostoliiton etupiiriin. Liittoutuneiden ystävyys vaihtui pian voitonjuhlien jälkeen kylmäksi sodaksi. Eurooppa jakautui ”rautaesiripun” erottamaan länteen ja itään. Olemukseltaan aina länteen kuulunut Suomi sai mahdollisuuden elää pohjoismaisena demokratiana kommunistisen jättiläisen etupiirissä. Sitä ei miehitetty, vaikka vähältä piti. YYA-sopimus oli olemukseltaan sotilassopimus, mutta se sisälsi Suomen oikeuden pysytellä suurvaltojen eturistiriitojen ulkopuolella, pyrkimyksen puolueettomuuspolitiikkaan. ”Puolueettomuus” oli suomalaisten oma tulkinta, jota Neuvostoliitto suvaitsi vain vaivoin. Länsi ei siihen uskonut, vaan piti Suomea menetettynä. Tiedettiin, että mahdollisessa konfliktitilanteessa Suomi ei lännestä apua saisi. Paasikiven – Kekkosen linjaksi sanottu ulkopolitiikan doktriini toimi. Neuvostoliitto puuttui Suomen sisäisiin asioihin ajoittain kiusallisesti, mutta tärkeintä oli, että kyettiin integroitumaan lännen taloudellisiin organisaatioihin ja säilyttämään viennin kilpailukyky läntisillä vientimarkkinoilla. Samalla käytiin erittäin edullista idänkauppaa. Elinta- Miksi Anneli? 195 so nousi. Helsingin ETYK 1975, Kekkosen ulkopolitiikan suuri triumfi, lisäsi myös puolueettomuuden uskottavuutta. Kun kylmä sota 1990-luvun taitteessa päättyi Venäjän ”antautumiseen”, toivottiin myös kahtiajaon ja kilpavarustelun loppumista. Itäinen sotilasliitto hajosi. Natoa ei kuitenkaan purettu, vaan se otti jäsenikseen sekä entiset kansandemokratiat että Baltian maat. Venäjä protestoi, mutta oli voimaton sitä estämään. Suomen ulkopolitiikka oli uuden edessä. YYA-sopimus raukesi. Suomi liittyi EEC:stä EU:ksi kehittyneen taloudellis-poliittisen liiton jäseneksi. Natoon ei kuitenkaan ole haluttu. Suuri enemmistö on kokenut perustellusti Naton tuottavan enemmän turvallisuusriskejä kuin -hyötyä, joutuisihan Suomi etulinjan maaksi. 2000-luvun puolelle siirryttäessä taloudellisesti ja sotilaallisesti toipunut Venäjä alkoi palauttaa asemaansa alueellisena suurvaltana. Se on näkynyt voimapolitiikkana Kaukasian suunnalla ja yrityksinä kehittää EU:n vastapainoksi Euraasian unionia. Suomen asema EU:n jäsenenä on ollut ongelmallinen. Puolueettomuuspolitiikkaa ei voi harjoittaa kuten kylmän sodan aikana eikä hoitaa Venäjän suhteita kahdenvälisesti, niin tarpeellista kuin se olisikin. Idänkauppa on ta- Äänestän Annelia, koska uskon hänen vahvaan kokemukseensa ja näkemykseensä asioiden ajamisesta EU-tasolla. Haastavassa EU-politiikassa ja tässä taloustilanteessa tarvitaan sitkeitä ja rohkeita naisia. Siksi Anneli. • Jenni Ruotsalo, copywriter/story designer, Tampere loudelle ja työllisyydelle melkein yhtä tärkeä kuin Neuvostoliiton aikoina. Georgian kriisi meni ohi vahingoitta. Sen sijaan Ukrainan kriisi, joka ei tätä kirjoitettaessa (17.4.) ollut näyttänyt lientymisen merkkejä, osoittaa selkeästi, mitä haittaa itsenäisestä ulkopolitiikasta luopumisella saattaa olla. Mikäli EU:n pakotteita ruvetaan soveltamaan ja laajentamaan, Suomi väistämättä kuuluisi suurimpiin kärsijöihin. Tärkeintä Suomelle olisi – kuten oli kylmän sodankin aikana – myötävaikuttaa niin paljon kuin mahdollista siihen, että kriisi laukeaisi ennen kuin se ehtii kärjistyä. Liikkumavara on pienempi kuin Kekkosen aikoina, mutta kaikkea sitä, mitä puolueettomuuspolitiikan perinnöstä on jäljellä, tulee käyttää hyväksi. Tärkeintä on oivaltaa, etteivät Ukrainassakaan ole vastakkain hyvät ja pahat, vaan erilaiset, molempien näkökannoilta ymmärrettävät ja soviteltavissa olevat intressit. Kari Hokkanen, professori, FT Anneli Jäätteenmäki on pohjalaisena ja kyvykkäänä poliitikkona oiva kärki suomalaisten asialle Eurooppaan. ”Ei tyyni meri taitavaa merimiestä tee.” – englantilaisen sananlaskunkin mukaan. • Ilari Kulmanen, pääluottamusmies, Helsinki Toivon, että ääneni kuuluu Euroopassa niiden arvojen ja asioiden puolesta, joita itsekin pidän tärkeinä. Pohjalaisena naisena Anneli on vakaa, luja ja periksiantamaton. Luotan hänen taitoihinsa ja haluunsa edistää asioita Suomen ja kaikkien suomalaisten parhaaksi. • Anne Ojajärvi, yrittäjä/valtuutettu, Jalasjärvi 7 Sinivalkoinen elintarvikeketju on meidän turvamme Maatalouspolitiikan päätökset tehdään Euroopan unionissa. Unionin budjetista käytetään jatkossakin kaksi kolmasosaa maatalouden tukijärjestelmiin ja maaseudun sekä aluepolitiikan kehittämiseen. Suomi saa tehokkaimmin jäsenmaksulleen palautusta ja vastinetta juuri näiden sektoreiden kautta. Euroopan unionissa maataloustuilla alennetaan teollisuudelle tulevaa raaka-aineen hintaa, jotta elintarviketeollisuus olisi kilpailukykyinen tuontiin nähden ja elintarvikkeet olisivat kuluttajille kohtuuhintaisia. Maatalouspolitiikan on varmistettava kannattava ja kestävä elintarviketuotanto koko unionin alueella. EU:ssa alkaa uusi ohjelmakausi ensi vuoden alussa, joten seuraavan kuuden vuoden osalta on niin unionin kuin myös kansalliset tukirakenteet ja tasot päätetty. Alkavalla parlamenttikaudella aloitetaan vuoden 2020 jälkeisen maatalouspolitiikan ja sen rahoituksen valmistelu. Maatalous on pitkäjänteistä toimintaa ja ennustettavuus on tärkeää, siksi seuraavakin parlamentti on maatalouspolitiikan osalta tärkeässä tehtävässä. Unionin maatalouspolitiikassa tulee kiinnittää kasvavaa huomiota tuotannon kannattavuuteen ja viljelijän asemaan elintarvikeketjussa. Viljelijä saa liian pienen osuuden kaupan hyllyllä olevasta elintarvikkeesta. Unionin tulee turvata viljelijän asema joko tukipolitiikalla tai elintarvikeketjua ohjaavilla muilla rakenteellisilla ratkaisuilla. Maataloustuotemarkkinat tulee olla toimivammat ja viljelijän kannalta oikeudenmukaisemmat. Elintarvikkeiden laadun ja turvallisuuden takaaminen onnistuu parhaiten silloin kun tukipolitiikka on yrittäjyyttä suosivaa. EU:lla ei ole enää varaa elintarvikeskandaaleihin. Euroopan unionilla on ollut taipumus lisätä erilaisia sääntelyjä, jotka ovat sekä haitan- Miksi Anneli? 195 8 Annelilla on vahva kokemus kotimaan politiikasta, yhteisten asioiden hoitamisesta, jo pidemmältä ajalta. Hän on asioihin hyvin perehtyvä, ahkera parlamentaarikko ja onneksi myös mukava ihminen! • Mervi Kujanpää-Mannila, maatalousyrittäjä, valtuutettu, Jalasjärvi neet unionin kilpailukykyä, että lisänneet yksityiskohtiinkin ulottuvan valvonnan tarvetta. Unionissa on nyt sääntelyjen purkamisen aika. Unionin maatalouspolitiikkaa vaivaa hallinnon mammuttitauti. Suomessakin viljelijöiden määrä vähenee vuosittain, mutta hallinnon työpaikat kasvavat. Pienistä rikkeistä voi viljelijälle aiheutua jopa kymmenien tuhansien eurojen sanktiot, tai tukien maksatuskielto tai maksatuksen merkittävä myöhästyminen. Maatalouspolitiikan keskeinen tavoite tulee olla elintarviketuotanto eikä valvonta ja hallinnointi. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on lähes jokaisen mietintönsä ja lausuntonsa yhteydessä maininnut kantansa hallinnollisen taakan keventämisestä, mutta se ei ole vielä vaikuttanut. Ratkaisut näissä asioissa tehdään pääsääntöisesti EU:ssa. Oma leipä on elintärkeä osa huoltovarmuutta ja siten osa kansallista turvallisuutta. Meidän on tehtävä työtä kotimaisen ruuan ja työpaikkojen puolesta kaikilla areenoilla. Niin tekevät muutkin. Kotimainen ruoka on kansallinen kysymys. Sinivalkoinen elintarvikeketju on meidän turvamme. Siihen vaikutetaan myös Euroopan parlamentissa. Lasse Hautala kansanedustaja Maa- ja metsätalousvaliokunnanjäsen Kotimaisen ruuantuotannon esitaistelijana, alkutuotannon puolestapuhujana ja suomalaisen kuluttajan etujen ajajana Anneli Jäätteenmäki on ollut Euroopan parlamentissa etuvartiossa. Kotimainen elintarviketalous ja ruokaturvallisuus ovat nyt arvoisellaan paikalla. • Esko Erkkilä, raaka-ainepäällikkö, Tampere Monissa tilanteissa koeteltu sisukas nainen. Annelilla on vankkaa osaamista ja tahtoa ajaa Suomen asioita EU:ssa. • Ritva Markkola, emäntä/eläkkeellä, Kihniö Viljelijän näkökulmasta paras paketti syntyisi puhtaalta pöydältä ”Annelilla on kokemusta ja tarvittavat kontaktit kotimaisen maatalouden etujen valvomiseksi.” Euroopan parlamentti hyväksyi lopullisesti uuden maatalouspaketin maatalousvaliokunnan kokouksessa huhtikuussa Brysselissä. Paketti ei saa juuri kehuja Lapualaiselta broilerituottajalta ja maanviljelijältä Lasse Rajalalta. Sovun syntymistä hän pitää kuitenkin positiivisena asiana. – Hyvää tässä on se, että eurooppalaisen maatalouspolitiikan suuntaviivat ovat nyt tiedossa vuoteen 2020 asti. Se tuo edes jonkinlaista varmuutta maatalousyrittäjille, Rajala toteaa. Miksi Anneli? 195 Hyvänä Rajala pitää Euroopan parlamentin kädenjäljen näkymistä ratkaisussa. Vielä viimeisessä käsittelyssään parlamentin maatalousvaliokunta muun muassa lievensi suomalaisen maanviljelyksen kannalta ongelmallisia vihertämisvaatimuksia. Suomen etua puolustettava Suomen hallituksen työ maatalousneuvotteluissa sen sijaan ei ansaitse Rajalan luottamusta. Rajalan mukaan hallituksen esitykset menivät lähes muuttumattomina läpi komission käsittelyssä. – Äkkiseltään se voi kuulostaa hyvältä, mutta oikeastaan se tarkoittaa sitä, että esitykset olivat komission kannan mukaisia. Komission kanta taas ei perinteisesti ole ollut Suomen kannalta edullisin. Olisin toivonut, että olisi lähdetty vahvemmin puolustamaan kotimaan etua ja haettu edullisempaa ratkaisua. ”Jos ihminen ei usko kykyihinsä, hän ei aseta tavoitteitaan korkealle eikä uskalla edes ajatella menestystä. Näin tavoitteet jäävät saavuttamatta.” Anneli uskoo! Hänen tavoitteensa ovat korkealla. Hän uskaltaa ajatella menestystä. Hän saavuttaa tavoitteensa, meidän kaikkien puolesta. Ja Minä uskon Anneliin! • Virpi Myllykangas, luokanopettaja, Lapua Puhtaalta pöydältä MTK:n EU-avustajana toimiva Rajala ja saa runsaasti yhteydenottoja muilta viljelijöitä. Viljelijöiden kannalta henkisesti rasittavin tekijä on Rajalan mukaan maatalousbyrokratian epäloogisuus. – Monia asioita ei voi tehdä siten kun itsestä tuntuu järkevältä vaan yleensä jokaiselle asialle löytyy poikkeuksen poikkeus. Varsinkin kun päätösten taustat eivät avaudu tavalliselle maanviljelijälle, tuntuvat jotkin säädökset jopa kiusanteolta. Rajalan mukaan paras suunta tulevaisuudessa eurooppalaiselle maatalouspolitiikalle olisi kokonaan uusi alku. – Viljelijän näkökulmasta tuntuu, että nykyistä järjestelmää korjailemalla ei saada toimivaa ratkaisua. Parasta olisi jos koko lainsäädännön suhteen lähdettäisiin liikkeelle puhtaalta pöydältä. Annelilla on pitkä, yli 30 vuoden kokemus politiikasta. Pitkä kokemus tarkoittaa laajaa yhteistyöverkostoa, osaamista ja ennen kaikkea kykyä arvioida päätösten vaikutusta tulevaisuuteen. Siksi Anneli. • Juha Porre, Keskustan kunnallisjärjestön pj, Lapua Lisää maataloustietämystä Europarlamentin ALDE-ryhmää, johon keskustalaiset europarlamentaarikot kuuluvat, on joiltain tahoilta syytetty maatalousvastaiseksi. Rajala ei näe asiaa näin. – En näe, että ryhmä millään tavalla olisi maatalousvastainen, mutta ryhmään tarvittaisiin lisää tietämystä maatalousasioista, Rajala sanoo. Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnassa ei ole ollut kuluvalla kaudella yhtään suomalaista täysjäsentä. – Annelilla on kokemusta ja tarvittavat kontaktit kotimaisen maatalouden etujen valvomiseksi. Annelin rooli on kuluvallakin kaudella ollut maatalousasioissa merkittävä. Ryhmänsä varapuheenjohtajana hän on pystynyt vaikuttamaan taustavoimana ALDEn maatalouskantoihin. Iiro Kangas Eurooppa täytyy eheyttää. Naapureiden kanssa täytyy tulla toimeen. Nyt tarvitaan kokemusta sekä rakentavaa ja maltillista asennetta. Siksi tuen Annelia. • Esa Rintala, lehtori, Lapua 9 Omat avaimet Dosentti, kirjailija Kirsti Manninen totesi taannoin; emäntäasenne on sitä, että jos navetasta väsyneenä ja kiireisenä pois lähdössä oleva emäntä huomaa, että jollakin lehmällä ei olekaan puhtaita kuivikkeita, hän pyörähtää takaisin ja laittaa uudet kuivikkeet. Maaseudun naisen kuva ja toimenkuva on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Suomi asutettiin raivaajaemäntien työllä. Emännät olivat mukana, kun savolainen asutus levisi pohjoisempaan Suomeen Ruotsin suomalaismetsiin ja Ruotsin Amerikan siirtokuntiin. Emäntä oli pitkään suomalaisessa kulttuurissa avustava työntekijä ja emännän titteli ei kelvannut ammatiksi edes synnytyslaitokselle kirjauduttaessa. Vuonna 2011 Euroopan Parlamentissa käsiteltiin ansiokas mietintö naisten asemasta maataloudessa ja maaseudulla. Naisten työllisyysaste on maaseudulla edelleen alhainen ja monet maaseudun naisista eivät koskaan osallistu avoimille työmarkkinoille, jolloin heitä ei rekisteröidä työttömiksi eikä sisällytetä työttömyystilastoihin. 2000-luvulla on virinnyt uusiraivaajaemäntien sukupolvi. Naiset ovat koulutuksellaan, ammattitaidollaan ja pätevyydellään edistäneet maaseudun perinteisen elämänmuotojen ja elinkeinojen kehittämistä. Naiset vakauttavat ja nykyaikaistavat maaseutua ja emäntä voi olla yrittäjä tai osa-aikaemäntä. Esimerkiksi monen maaseudulle perustetun hoivakodin takana on maatilan emäntä. Naiset ovat moniroolisuutensa takia edistäneet merkittävästi kehitystä ja innovaatioita sekä myötävaikuttaneet merkittävästi elämänlaadun paranemiseen erityisesti maaseudulla. Suomen yrityksistä noin 40 prosenttia sijaitsee maaseudulla. Maaseudun yritykset täydentävät maaseudun elinkeinorakennetta ja korvaavat maataloustuotannosta väheneviä työpaikkoja. Yrittäjyys täydentää monen viljelijän toimeentuloa: reilu kolmasosa maatiloista harjoittaa maatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Viime vuosina kaupungistumisen oheen on syntynyt kasvava muuttoliike kaupungista takaisin maaseudulle. Maaseudulla on mahdollisuus hankkia omakotitalo pääkaupunkiseudun kerrostalohuoneistoin hinnalla. Mikään ei estä siirtämästä omaa yritystään tai työtään maalle etätyömahdollisuuden lisääntyessä. Toimivat laajakaistayhteydet ovat yksi maaseudun yritystoiminnan peruspilareista. Maaseudun yritykset tarjoavat työpaikkoja ja mahdollisuuksia asua maalla. Maaseutu ei ole vain isojen kaupunkikeskusten asukkaiden lomanviettopaikka. Maaseutu rapistuu, mikäli ihmiset tulevat kesäasunnoilleen, ja tuovat elintarvikkeet tullessaan kaupungista. Kun kysyntää on, myös palvelut, kuten kauppa ja julkinen liikenne säilyvät kylillä. On kaikkien suomalaisten ja eurooppalaisten etu, että maaseutu säilyy asuttuna ja siellä on työtä ja toimeentuloa. Kaikki eivät halua muuttaa kasvukeskuksiin. Myös maaseutu tarvitsee kaupunkia. Maaseudun ja kaupungin välinen jännite ei ole hyväksi kummallekaan, vaan niiden yhteistyö on hyvin tärkeää elinolojen kehittämiseksi. Mervi Mäki-Neste osa-aikaemäntä, projektikoordinaattori Alavus Anneli puolustaa Suomen peruskulmakiviä: maataloutta, kotimaista ruokaa, kotimaista energiaa, yrittäjyyttä, niin pienen, nuoren, työikäisen kuin vanhuksenkin asialla olit sitten mies tai nainen. • Merja Rintamäki, kaupunginvaltuutettu, Vaasa/Vähäkyrö Miksi Anneli? 195 10 Anneli on kokenut ja ammattitaitoinen asioiden eteenpäinviejä. Hyväsydämisenä ja helposti lähestyttävänä ihmisenä Anneli on ehdottomasti paras valinta suomalaisten etujen valvojaksi Euroopan parlamentissa. Luomutilamme tuottaa lähiruokaa ja tarjoaa mökkilomia Leivonmäen kansallispuistossa. Tarvitsemme edelleen osaavan ja tarmokkaan Annelin puolustamaan Europarlamentissa suomalaista maaseutuyrittäjyyttä! • Tiina Roumio, maidontuottaja, Kauhava • Viola ja Kalevi Fredin, Röykkälän lammastila ja LomaLeivon mökit, Leivonmäki Bioenergiasta uusia työpaikkoja Suomeen Suomessa kulutetaan vuosittain tuontienergiaa yhteensä kahdeksalla miljardilla eurolla. Samaan aikaan kun suomalaisvaroin tuetaan ulkomaista energiatuotantoa, on kotimaan metsissä ja turvesoilla runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia. ”Meidän täytyy siirtyä fossiilitaloudesta kohti uusiutuvaa biotaloutta”. Metsäenergia ja turve ovat merkittävimmät kotimaiset energialähteet ja tällä hetkellä nämä suomalaiset luonnonvarat ovat vajaalla käytöllä. – Esimerkiksi tavoitteemme mukaisesti kotimaisen puun hakkuita voitaisiin kasvattaa kestävästi nykyisestä 50:stä 75 miljoonaan kiintokuutiometriin vuositasolla. Lisäksi Suomen turvevarannoista hyödynnetään vain hyvin pientä osaa, kertoo Bioenergia ry:n toimitusjohtajana toimiva Jyrki Peisa. Miljardiluokkaa olevan energiakysynnän ohjaaminen kotimaisille markkinoille vahvistaisi merkittävästi kansantaloutta. Bioenergia ry on ottanut tavoitteekseen Suomen energiaomavaraisuusasteen nostamisen 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Miksi Anneli? 195 Avain energiaomavaraisuusasteen kasvattamiseen piilee Suomen metsissä. (Kuva: Keskustan kuvapankki.) Vauhtia vientiin Energia-alalla ollaan juuri nyt teknologisessa murroskohdassa. Bioenergian tuotantoprosessit ovat kehittyneet siihen pisteeseen, että bioenergialla voidaan korvata fossiilisia energialähteitä hyvin monipuolisesti. – Fossiilinen öljy voidaan korvata bioöljyllä, maakaasu biokaasulla, kivihiili biohiilellä ja diesel biodieselillä. Nämä kaikki ovat teknisesti mahdollisia jo tänä päivänä. Iso muutos tällä sektorilla olisi kansantaloudellisesti erittäin merkittävä asia, vakuuttaa Peisa. Suomessa on runsaasti uusiin teknologioihin liittyvää osaamista ja useita osaavia laitevalmistajia. - Kunhan saadaan referenssihankkeita eli koelaitoksia käyntiin niin myös teknologian puolella Suomi etenee kärjessä. Tätä osaamista voidaan hyödyntää suoraan vientikaupassa, koska juuri tämänkaltaisen muutoksen mahdollistavalle teknologialle on tarvetta myös ulkomailla. Anneli Jäätteenmäki tahtoo Suomesta energiaomavaraisen ja tukee erityisesti bioenergian ja muiden uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä. energiaomavaraisuuden ja bioenergian hyödyntämisen mahdollistaminen on poliittisten päättäjien käsissä. – Lähes kaikki tahot allekirjoittavat sen näkemyksen, että meidän täytyy siirtyä fossiilitaloudesta kohti uusiutuvaa biotaloutta. Keinoissa löytyy erimielisyyksiä, mutta varmaa on se, että Euroopan parlamenttiin tarvitsemme asiantuntevia, Suomen etua ajavia ja määrätietoisesti työtä tekeviä edustajia. Peisa toivoo, että kasvavalla alalla toimiville yrityksille luodaan vakaa toimintaympäristö myös politiikan keinoin. – Murrosvaiheessa oleva ala tarvitsee vetovoimatekijöitä, jotta saadaan pyörät pyörimään. Bioenergian uudet ratkaisut eivät heti pysty kilpailemaan hinnassa fossiilisten energiamuotojen kanssa, mutta julkisilla päätöksillä voidaan tukea kotimaisia ratkaisuja ja jättää energiaeurot kotimaan taloutta vahvistamaan. Uusia työpaikkoja Suomen energiaomavaraisuuden vahvistaminen bioenergiaa hyödyntämällä vaikuttaisi positiivisesti myös työllisyyteen. Peisan mukaan puhutaan pitkällä tähtäimellä jopa kymmenistä tuhansista uusista työpaikoista. Jo tällä hetkellä ala työllistää kymmeniä tuhansia. – Huomionarvoista on se, että näitä työpaikkoja syntyy ympäri Suomea ja suurilta osin myös juuri syrjäisille seuduille, missä työllisyystilanne on usein heikko. Toinen positiivinen vaikutus on suomalaisen kasvuyrittäjyyden vauhdittaminen. Suomen etua valvottava Peisa kokee, että energiapolitiikan suunta on oikeilla linjoilla. Hän muistuttaa, että Suomen Anneli hoitaa suomalaisten asioita oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja periksiantamattomasti. Nyt jos koskaan nämä taidot ovat tarpeen. Meillä ei ole varaa menettää kokenutta, hyvät yhteistyökanavat ja -taidot omaavaa parlamentaarikkoa. Anneli on aidosti asioihin tarttuva, pienenkin ihmisen ja yrittäjän arkeen paneutuva. Ei vain kuuntele, vaan toimii johdonmukaisesti asioiden eteenpäinviemiseksi Euroopan ja Suomen parhaaksi! Siksi Anneli uudelleen EU-parlamenttiin. • Aulikki Salo, toiminnanjohtaja, Kauhava • Mikko Koistinaho, yrittäjä, Tuusula Iiro Kangas Annelissa on pohjalaista sitkeyttä. Sitä Suomen edustajalta Euroopan parlamentissa tarvitaan. • Hannele Pokka, Ympäristöministeriön kansliapäällikkö, Espoo 11 Annelin matkassa täysistuntoviikolla Istuvat europarlamentaarikot kokoontuivat viimeistä kertaa täysistuntoon Strasbourgiin 14.–17. huhtikuuta ennen 25.5. käytäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Viimeisellä täysistuntoviikolla ei parlamentin työtahti osoittanut hidastumisen merkkejä – pikemminkin päinvastoin. – Viimeisellä täysistuntoviikolla äänestämme yhteensä yli kolmesta sadasta kohdasta ja käymme keskusteluja kymmenistä eri aiheista. Joku kollega oli laskenut, että viiden vuoden aikana olemme äänestäneet 32 000 kertaa. Aika monta napin painallusta, toteaa europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki saapuessaan toimistolleen Strasbourgissa maanantaina. Matkaan hän on lähtenyt jo aikaisin aamulla Helsingistä. Viikonlopun saldona hänellä on takanaan Helsinki – Oulu – Helsinki -kierros vaalikentillä. – Matkustaminen kuuluu työnkuvaan ja nautin ihmisten tapaamisista eri puolilla Suomea, Brysselissä ja täällä Strasbourgissa. Ihmisten tapaamisen, kuulemisen ja keskusteluyhteyden säilyttämisen eri puolilla asuviin suomalaisiin koen yhtenä tärkeimpänä edellytyksenäni voidakseni toimia europarlamentaarikkona. Tosin kuukausittaista matkustamista Euroopan parlamentin toiseen istuntopaikkaan Ranskan Strasbourgiin Jäätteenmäki ei Miksi Anneli? 195 12 kannata. Hän on mukana SingleSeat –kampanjassa, joka ajaa Euroopan parlamentille yhtä istuntopaikkaa Belgian Brysselissä. – Ramppaaminen Brysselin ja Strasbourgin väliä rapauttaa EU:n uskottavuutta. Veronmaksajien rahaa kuluu vuosittain noin 200 miljoonaa euroa ja matkustamisesta aiheutuu 19 tuhatta tonnia hiilidioksidipäästöjä, Anneli muistuttaa. Ensimmäisenä maanantain ohjelmassa on ryhmäkokous. Anneli toimii parlamentin keskusta- ja liberaaliryhmän ALDE:n varapuheenjohtajana. Ryhmän varapuheenjohtajuus on vaikuttamisen näköalapaikka. ALDE toimii kolmanneksi suurimpana ryhmänä usein ratkaisijan roolissa parlamentin kahden suurimman ryhmän ollessa vastakkaisilla kannoilla. - Ryhmän varapuheenjohtajuus on ollut kuluneella vaalikaudella merkittävin paikka suomalaisella jäsenellä parlamentissa. Puheenjohtajiston jäsenenä pääsen vaikuttamaan asioihin usein hyvin varhaisessa vaiheessa, vaikka siitä ei asiakirjoihin omaa puumerkkiä jääkään. Ryhmässä parlamentaarikkoja puhututtaa myöhemmin täysistunnon käsittelyssä olevat tuotteiden alkuperämerkinnät ja rekkadirektiivi. Anneli ottaa kantaa suomalaisten kuljetusyrittä- jien puolesta. Aihetta koskevan mietinnön liikennevaliokunnan esittelijänä toiminut itävaltalaismeppi on ajanut rajanylityskieltoa Suomessa käytettäville moduulirekoille, jotka ovat kooltaan suurempia kuin muualla käytetyt. - Rekkadirektiivissä kiteytyy hyvin se, minkä takia Suomi tarvitsee osaavia ja aktiivisia edustajia EU:n päätöksentekoelimiin. Esitettynä toteutuessaan tällä direktiivillä olisi erittäin negatiiviset vaikutukset Suomen vientiteollisuudelle, Jäätteenmäki toteaa. Täysistunnossa parlamentti pysyy jo aikaisemmin liikennevaliokunnassa hyväksytyn kompromissin kannalla. Pohjoismaat, Saksa, Hollanti ja Belgia voivat jatkossakin ylittää yhteisiä rajojaan moduulirekoilla. Päätös on torjuntavoitto suomalaisten yrittäjien kannalta. Alkuperämaamerkinnöistä äänestetään myös ja tulos on Annelille mieluinen. Parlamentin kanta on, että tuotteesta pitää käydä ilmi sen alkuperä valmistusmaan tarkkuudella. Vastustajat syyttävät alkuperämerkintöjä protektionistisiksi. - Kyse on kuluttajansuojasta. Mielestäni kuluttajilla on oikeus tietää, mikäli tuote on tehty esimerkiksi maassa, jossa työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Orjuutta on yhä 2000-luvun maailmassa. Eurooppalaiset yritykset ovat syyllistyneet halpatyövoi- Anneli pystyy vankan kokemuksensa vuoksi toimimaan ansiokkaasti suomalaisten puolesta Euroopassa. Anneli näkyy aktiivisesti myös Suomessa ja tuo sitä kautta tutuksi europarlamentaarikon työtä. Hänellä on intoa kiertää maata kuunnellen ja keskustellen. Olen ajanut liikennevaliokunnassa kotimaisten yrittäjien etua vaatimalla vähemmän EU-byrokratiaa ja lisää kansallista liikkumatilaa. Anneli ei halua määräilevää liittovaltiota. Hän ajaa suomalaisten etua EU-valtioiden liitossa. • Annika Saarikko, kansanedustaja, Turku • Mikko Alatalo, kansanedustaja, Tampere man käyttöön muualla, vaikka kotimaassa pelattaisiin sääntöjen mukaan. Täysistuntoviikon tiistaina parlamentti äänesti perussopimusvaliokunnan mietinnöstä, jossa Anneli toimi ryhmänsä vastuuhenkilönä eli varjoraportoijana. - Kannatamme avointa ja EU:n eri instituutioille yhtenäistä ja pakollista lobbarirekisteriä. Vaikuttaminen lainsäädäntöön on luonnollista, mutta sen tulee olla avointa. Tarvitaan rekisteri johon rekisteröidään etujärjestöt sekä eri laki- ja konsulttifirmat. Lisäksi tulee ottaa käyttöön lainsäädännöllinen jalanjälki eli mietintöihin tulee merkitä mitä tahoja mepit ovat kuunnelleet mietintöä valmistellessaan, Jäätteenmäki ilmaisee ryhmänsä kannan täysistuntosalissa. EU-päätöksenteon avoimuuden lisääminen on ollut yksi hänen parlamenttityönsä päälinjoista. - Avoimuuden lisäämisen eteen olen tehnyt töitä koko Euroopan parlamentissa oloni ajan. Tuloksia tällä saralla vaan syntyy tuskallisen hitaasti. Nyt onneksi parlamentin yhteiseksi kannaksi tuli, että pakollinen lobbarirekisteri ja lainsäädännöllinen jalanjälki otetaan käyttöön, Anneli kommentoi toivotun äänestystuloksen saamisen jälkeen. Iiro Kangas Anneli on rautainen ammattilainen! Annelilla on kykyä, taitoa ja tahtoa hoitaa meidän suomalaisten asioita. Anneli on selkeäsanainen ja voimakastahtoinen nainen. Tarvitsemme Annelia jatkamaan työtä Euroopassa - Suomi tarvitsee Annelia! • Sari Palmu, Suomen keskustanaisten vpj., Alajärvi Mikä on ALDE? • Keskusta on jäsenenä Euroopan keskusta- ja liberaalipuolue ALDE:ssa (Alliance for Liberals and Democrats for Europe Party). Puolueeseen kuuluu 57 jäsenpuoluetta ympäri Eurooppaa. • ALDE-puolue muodostaa yhdessä Euroopan demokraattisen puolueen kanssa Euroopan parlamentin kolmanneksi suurimman ryhmän. Suomesta valituista europarlamentaarikoista ryhmään kuuluvat Suomen Keskustan sekä Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajat. • Anneli Jäätteenmäki toimii keskusta- ja liberaaliryhmän (Alliance of Liberals and Democrats for Europe, ALDE) varapuheenjohtajana sekä puheenjohtajiston ja työvaliokunnan jäsenenä. Ryhmän varapuheenjohtajuus on ollut kuluneella vaalikaudella merkittävin paikka suomalaisella jäsenellä, eli mepillä, Euroopan parlamentissa. • ALDE-ryhmä on usein ratkaisijan roolissa, kun parlamentin suurimmat ryhmät, oikeiston EPP-ryhmä ja sosialistien S&D-ryhmä, ovat vastakkain. ALDE-puolueen vaaliohjelmassa 2014: • Halutaan vahvistaa EU:n äheisyysperiaatetta eli päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä ihmisiä. • Korostetaan ruokaturvaa ja -turvallisuutta kaikissa EU-jäsenmaissa. • Vaaditaan nykyistä avoimempaa, yksinkertaisempaa ja vähemmän byrokraattista Eurooppaa. • EU:sta halutaan tehdä myös nykyistä demokraattisempi. Vaaliteemani On onni ja etuoikeus olla suomalainen ja tehdä rakentavaa yhteistyötä Euroopan unionissa. Eurooppa tarvitsee suunnanmuutoksen • EU on meitä varten, rauha tärkeintä EU:n tärkein tehtävä ja samalla suurin saavutus on ollut rauhan ja vakauden luominen Eurooppaan. Näin tulee olla myös jatkossa. EU:n on keskityttävä työttömyyskriisin ratkaisemiseen ja ihmisten hyvinvoinnin parantamiseen. Turhaa EU-byrokratiaa ja -sääntelyä on purettava. • Veroparatiisit ja harmaa talous kuriin EU:n on puututtava veropakoiluun. Mikäli verot olisi jäsenmaissa maksettu, valtioiden budjetit olisivat tasapainossa. Veropakoilua ei voida enää katsoa läpi sormien. • Ei liittovaltiolle Valtaa ei pidä keskittää Brysseliin. Päätökset on tehtävä mahdollisimman lähellä kansalaisia. Suomalaisten veronmaksajien vastuita velkaja pankkikriisin hoidossa ei pidä lisätä. • Avoin ja hyvä hallinto Kansalaisilla on oikeus tietää miten päätökset tehdään ja yhteiset veroeurot käytetään. EU:n päätöksenteon ja varojen käytön avoimuutta on lisättävä. • Euroopan parlamentille yksi istuntopaikka Kuukausittaiset matkat Brysselin ja Strasbourgin välillä rapauttavat EU:n uskottavuutta. Ne maksavat eurooppalaisille veronmaksajille vuosittain noin 200 miljoonaa euroa ja aiheuttavat 19 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. • Suomesta energiaomavarainen Kotimainen energiantuotanto tuo työtä Suomeen. Se on vähäpäästöistä, monipuolista ja toimitusvarmaa. Erityisesti kotimaisen bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on lisättävä. • Lähiruoka on turvallisinta ruokaa Ruuan alkuperä on merkittävä. Kuluttajilla on oikeus tietää mistä ruoka peräisin. On turvattava, että voimme tulevaisuudessakin syödä puhdasta ja turvallista kotimaista ruokaa. Elintarviketeollisuus luo työpaikkoja suomalaisille. • Tasa-arvo ei ole selviö Miesten ja naisten tasa-arvo ei ole vieläkään itsestään selvä asia. Ei Suomessa eikä varsinkaan muualla maailmalla. Kehitysmaissa oikeus koulunkäyntiin tulee turvata niin tytöille kuin pojille. Miksi Anneli? 195 Olen tuntenut Annelin läheisenä työtoverina ja ystävänä lähes kolmevuosikymmentä. Luotan häneen edelleen. Annelin ylivertaista kokemusta ja sitoutumista työhön tarvitaan nyt Euroopan parlamentissa enemmän kuin koskaan. • Mirja Ryynänen, ex-kansanedustaja/ ex-europarlamentaarikko, Maaninka Euroopan parlamentis tarvitahan jämäkkyyttä asiantuntemusta ja jatkuvuutta. Piretähän huolta ettei Anneli jää parin äänen päähän! • Juha Mieto, ex-kansanedustaja, Kurikka Olemme asettaneet aina ehdokkaaksi vaaleihin henkilöitä, joiden tiedämme hoitavan kaikkien suomalaisten asioita. Anneli on erittäin kokenut ja ammattitaitoinen sekä turvallinen valinta. Hän on saanut piiriltä yksimielisen tuen, kuten Kyösti Virrankoskikin aikoinaan. • Esko Lehtimäki, Keskustan Etelä-Pohjanmaan piirin pj., Teuva 13 Anneli tutuksi – usein kysytyt kysymykset Mistä olet kotoisin ja kuka olet? Olen Anneli Jäätteenmäki, Euroopan parlamentin jäsen ja koulutukseltani varatuomari. Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, Lapualta, pienestä Hirvijoen kylästä. Ketä perheeseesi kuuluu? Aviopuolisoni Jorma. Hän on kotoisin Lappajärveltä. Lisäksi minulla on sisko Sinikka, veli Seppo ja kummipoika Kari. Mitä harrastit lapsena ja nuorena? Mitä harrastat nyt? Lapsena ja nuorena luin paljon ja lisäksi urheilimme serkkujen kanssa. Talvisin hiihdimme ja kesällä harrastimme kaikkia mahdollisia urheilulajeja. Nykyisin rentoudun joko lenkkeilyn tai kirjan parissa. Tykkään käydä myös katsomassa taidenäyttelyitä. Harrastukset ovat hyvää vastapainoa työlle. Luetko paljon kirjoja? Mikä kirja on tehnyt sinuun suurimman vaikutuksen ja miksi? Luen kaunokirjallisuutta, historiaa ja muistelmia. On paljon mieleenpainuvia kirjoja ja hankalaa sanoa, mikä on tehnyt suurimman vaikutuksen. Yksi on Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen. Bryssel, Strasbourg, Helsinki vai Lapua? Lapua. Mikä on suurin poliittinen saavutuksesi urasi aikana? Se kun on pystynyt auttamaan ihmisiä, yrityksiä ja järjestöjä. Onnistunut työ tuottaa mielihyvää. Miksi Anneli? 195 14 Ketä historiasta tunnettua tai nykypäivän poliitikkoa arvostat ja miksi? Urho Kekkosta. Hän piti Suomen puolta vaikeissa tilanteissa. Miksi pyrit uudestaan Euroopan parlamenttiin? Vaikutuskanavat on hankittu ja kunnossa. Kokemusta on kertynyt ja kestävyys testattu. Olen motivoitunut tekemään työtä suomalaisten kanssa ja Suomen puolesta. Sinä äänestäjänä päätät. Miten yksittäinen meppi voi vaikuttaa? Aktiivisuus, yhteistyökyky, verkostot, tahto ja vuosien varrella kertynyt taito muodostavat sellaisen poliittisen pääoman, jonka avulla pystyy vaikuttamaan. ALDE ryhmän varapuheenjohtajuus osoittaa, että oma ryhmäni luottaa minuun ja arvostaa kokemustani. Onko Pohjoismailla poliittista painoarvoa eurooppalaisessa päätöksenteossa? Kyllä, mutta on pystyttävä laajempaan yhteystyöhön. Pohjoismaiden ja Baltian maiden muodostama joukko vaikuttaa vielä enemmän. Minutkin on valittu ALDEn varapuheenjohtajaksi, Itämeren alueen edustajana ja aloitteesta. Miksi lähes kaikki komissaarit ovat miehiä? Mitä tälle epätasa-arvolle pitäisi tehdä? Jäsenmaat esittävät itse ehdokkaansa. Eivät ne ilmasta tipu. Parlamentti on aloitteestani tehnyt päätöksen, että jäsenmaiden pitää ehdottaa miestä ja naista ko- EU asioiden hoitaminen vaatii kovaa työtä, hyvät lobbaustaidot ja erinomaiset sosiaaliset taidot. Hän on asioidemme hoitajana osoittanut pätevyytensä, vaikuttamisen kanavat ovat valmiina. Tietoa ja taitoa on, siksi Anneli! • Pirkko Vuolle, kunnallisneuvos, Ylöjärvi Uudet työpaikat syntyvät pk-yrityksiin ja siksi niiden asemaa on helpotettava. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys antaa vakautta. Ollaan isoissa asioissa tarkkana ja joustetaan pienissä. Anneli osaa! Annelin toiminta politiikassa on osoittanut, että hänellä on uskallusta ja kykyä tarttua asioihin. Hän on neuvottelutaitoinen, helposti lähestyttävä ja yhteyksiä ylläpitävä henkilö. Hänellä on totuudenmukainen käsitys Suomalaisten tunnoista ja ongelmista. • Anita Saarelainen, valtuutettu, yrittäjä, Karstula • Hannu Kopola, rakennusinsinööri AMK/ kunnanvaltuutettu, Lempäälä missaariksi. Päätös on viime vuodelta, joten katsotaan miten jäsenmaat sitä noudattavat. Mikä on mielestäsi EU:n suurin saavutus? Rauhanprojekti on ollut pitkä ja toivottavasti jatkuu. Miten unionin tulisi edistää yrittäjyyttä ja uusien yritysten syntyä? Byrokratiaa vähentämällä ja huomioimalla pienet yritykset päätöksenteossa. Lainansaanti on juuri nyt erityisen vaikeaa pienille yrityksille. Siihen pitää saada helpotusta. Riskirahoitus ja yritysten laajeneminen, siis rahoitus tähän, on turvattava. Miten EU:n tulisi huomioida lapset ja nuoret? Nuorisovaihtoa ja vaihto-opiskelumahdollisuuksia on edelleen kehitettävä. Nuorisotyöttömyyden haasteisiin on pystyttävä vastaamaan paremmin. Sosiaali- ja perhepolitiikka ovat kuitenkin kansallisia asioita ja niin on hyvä olla tulevaisuudessakin. EU:n tulee huomioida nuoret ja lapset kaikessa päätöksenteossa. Miten Ukrainan tilanne pitäisi mielestäsi ratkaista? Mitä EU voisi tehdä veropakoilun kitkemiseksi? Kun pankkiunioni päätettiin perustaa, sen ehdoksi olisi pitänyt asettaa, että kaikkien valtioiden täytyy toimittaa verottajalle tiedot rahan ja pääomien liikkeistä. Euroopassa on vapaa pääomien kulku, mutta ei vapaata tiedonkulkua pääomien liikkeistä. Valitettavasti tätä tilaisuutta ei käytetty hyväksi. Nyt on tehty töitä pankkien pelastamiseksi ja unohdettu, että pitää tehdä työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Onko Euroopan talouskriisi jo ohi? Ei ole. Talouskriisi on muuttunut sosiaaliseksi kriisiksi. Euroopassa on miljoonia työttömiä. Euroopassa on paljon köyhiä. Vasta kun ihmisillä on töitä voi sanoa, että kriisi on ohi. Pitääkö eurooppalaista yhteistyötä mielestäsi lisätä vai vähentää? Veroasioissa tiivistäisin yhteistyötä tavoitteena veropakoilun estäminen ja veroparatiisien lopettaminen. Asioissa, jotka parhaiten osataan kansallisella ja alueellisella tasolla pitää päätösvaltakin olla siellä. Nyt EU rikkoo omaa läheisyysperiaatettaan vastaan, puuttumalla yksityiskohtiin ja asioihin, jotka suomalaiset osaavat parhaiten itse hoitaa. Neuvottelemalla ja rauhanomaisin keinon. Toivottavasti talouspakotteita ei jouduta pistämään käytäntöön. Se olisi myrkkyä Suomen ja koko Euroopan taloudelle. Talouspakotteet lisäisivät työttömyyttä ja johtaisivat lomautuksiin. Työni Euroopan parlamentissa Meiltä europarlamentaarikoilta kysytään usein mitä olet saanut aikaan ja voiko yksittäinen meppi vaikuttaa päätöksentekoon? Voi vaikuttaa, jos on vaikutuskanavat, asiantuntemusta ja kokemusta. Minulle tärkein vaikuttamisen paikka on ALDE-ryhmäni varapuheenjohtajuus. Olen ainoa suomalainen oman poliittisen ryhmän johdossa. Se osoittaa suurta luottamusta. Puheenjohtajisto kokoontuu joka keskiviikko ja menemme kaikki tärkeät asiat läpi. Puheenjohtajiston jäsenenä saan tietoa asian valmisteluista ja näin on mahdollisuus jo alkuvaiheessa vaikuttaa. Ainoa vika on siinä, että tässä vaiheessa vaikuttamisesta ei jää omaa puumerkkiä asiakirjoihin. Suurin osa käytännön parlamenttityöstä tehdään valiokunnissa. Itse olen jäsen ulkoasiainvaliokunnassa ja varajäsen parlamentin perussopimusvaliokunnassa. Euroopan Parlamentissa voi tehdä 1) Tammikuussa 2011 parlamentti ilmaisi aloitteestani tuen Lapin yliopiston esitykselle EU:n Arktisen tietokeskuksen perustamiseksi Lapin yliopistoon. Saman vuoden syksyllä parlamentti ja neuvosto hyväksyivät budjettialoitteeni, jolla luotiin edellytykset sille, että komissio ja Lapin yliopisto voivat viedä hanketta eteenpäin. 2) Sain EU-budjettiin läpi yhdessä Riikka Pakarisen ja eteläpohjalaistoimijoiden kanssa tehdyn esityksen miljoonan euron rahoituksesta pilottiprojektille, jossa on tarkoitus testata terveysteknologia- Vaali kuin vaali, valitsen aina ensin puolueen ja sen jälkeen sopivimman ehdokkaan. Näissä eurovaaleissa valintani on helppo. Annelin vientituote Eurooppaan on suomalainen maalaisjärki. • Ilkka Koivisto, PsM, Vantaa Miksi Anneli? 195 aloitteita myös muiden kuin oman valiokuntansa asioihin. Maatalousasioissa olen tätä aloiteoikeutta usein käyttänyt. Tähän on koottu muutama asia, joissa tulosta on syntynyt. Täytyy silti muistaa, että aina kovakaan työ ei tuota tulosta. sovellutuksia kuituverkoissa. Tällaisia verkkoja löytyy Etelä-Pohjanmaalta. 3) Maatalousvaliokunta äänesti tammikuussa 2014 EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Aloitteeni turvemaiden kyntökiellon kumoamiseksi hyväksyttiin samoin kuin aloitteeni suuremmasta tuotantoon sidotusta tuesta kuin komission esitys. 4) Parlamentti äänesti biopolttoaineista syyskuussa 2013. Ryhmäni esitti poistettavaksi kohtia, jotka olisivat hankaloittaneet puuperäisten biopolttoaineiden tuottamista. Ryhmässäni toimin promoottorina tässä asiassa. 5) Täysistunto marraskuussa 2012 ryhmän nimissä jätetyn tarkistukseni perussopimusvaliokunnan kannanottoon Euroopan parlamentin Arvostan Annelin todella vahvaa kotimaan ja EU-politiikan tuntemusta ja hänen kykyään hoitaa tavallisten suomalaisten asioita parlamentissa. vaaleista 2014. Ehdotukseni mukaisesti parlamentti vaatii, että jäsenmaat esittävät seuraavaan komissioon sekä nais- että miesehdokasta. • Seppo Paatelainen, vuorineuvos, Suonenjoki 6) Esitin Malala Yousafzaita Saharov -palkinnon saajaksi omassa valiokunnassani ja hän voitti palkinnon. Saharov on Euroopan parlamentin mielipiteenvapauspalkinto ja Malala Yousafzai on 16-vuotias tyttöjen koulutuksen puolestapuhuja. 7) Olen vaatinut komissiolta lakiesitystä EU:n hyvästä hallinnosta ja lisäämään Euroopan Unionin päätöksenteon avoimuutta. Avoimuusasioiden eteenpäin ajaminen on kuin kivirekeä vetäisi. Mutta avoimuus on demokratian perusta. Ja työtä haluan tehdä vaikka tuloksia tulee hitaasti. Byrokratian vähentämisaloitteeni eivät valitettavasti ole tuottaneet tulosta. Suomen ja EU:n lainsäädännön sekä elinkeinoelämän kokenutta asiantuntijaa tarvitaan tulevinakin vuosina EU:n tärkeissä ratkaisuissa. Tarvitsemme Annelia, sivistynyttä, tarmokasta ja asioihin perusteellisesti paneutuvaa naista jatkamaan Euroopan parlamentissa. • Helena Pyhälahti-Räisänen, päiväkodin johtaja/eläkeläinen, Espoo 15 Esikuvani Anneli Eurovaaleilla on minulle erityinen merkitys. Kevään 2009 eurovaalit olivat nimittäin aikoinaan ensimmäiset vaalit, joissa pääsin äänestämään. Täytin etukäteen kaikki mahdolliset vaalikoneet ja tutustuin ehdokkaiden nettisivuihin varmistaakseni oikean ehdokkaan valinnan. Menin äänestämään heti ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä, jotta ehtisin varmasti antaa ääneni ajoissa. Kädet täristen ajoin vasta ajokortin saaneena kotikuntani uimahallille. Äänestyskopissa piirsin numeron hitaasti ja huolellisesti, ettei ääntäni vain hylättäisi. Toukokuussa pääsen taas käyttämään äänioikeuttani lempivaaleissani. Erona viiden vuoden takaiseen on se, että tällä kertaa olen löytänyt suosikkiehdokkaani hyvissä ajoin. Minä äänestän Anneli Jäätteenmäkeä. Olin kaksitoistavuotias, kun Anneli valittiin Suomen ensimmäiseksi naispääministeriksi keväällä 2003. Muistan vieläkin, kuinka hienoa oli, että meillä nyt oli sekä presidenttinä että pääministerinä nainen. Anneli ja Tarja Halonen olivat ja ovat vieläkin minulle esikuvia siitä, että minulla naisena on yhteiskunnassa mahdollisuus vaikka mihin. Opiskelen Helsingin yliopistossa valtio-oppia ja EU-politiikkaa, ja tavoitteenani on päästä joskus itsekin Brysseliin töihin. Viime syksynä otin askeleen lähemmäs tavoitteeni toteutumista, kun Anneli palkkasi minut korkeakouluharjoittelijakseen. Oli opettavaista päästä seuraamaan esikuvani työskentelyä lähietäisyydeltä. Europarlamentaarikon työ on vaativaa ja aikaa vievää. Näin, kuinka Anneli paiskii töitä lähes kellon ympäri ajaakseen suomalaisten asiaa Euroopassa. Annelin pitkä poliittinen ura ja kymmenen vuoden kokemus mepin työstä ovat korvaamattomia: hän on tunnettu ja vaikutusvaltainen parlamentin jäsen. Viikonloppuisin Anneli kiertää ympäri Suomea erilaisissa tapahtumissa kertomassa työstään niin äänestäjille kuin koululaisillekin. Minusta oli hauskaa olla Annelin mukana kouluvierailuilla innostamassa lapsia ja nuoria kiinnostumaan yhteiskunnallisista asioista. Harjoittelujaksoni aikana olen huomannut, kuinka Anneli on todella aidosti innostunut ja kiinnostunut myös meidän nuorten ajatuksista ja siitä, että löydämme paikkamme yhteisössä. Anneli ajaa Euroopan parlamentissa minulle tärkeitä asioita: tasa-arvoa, kestävää kehitystä, ihmisoikeuksia ja oikeudenmukaista hallintoa. Hän nauttii työstään ja tekee sitä tarmokkaasti ja aikaansaavasti. Rehdiltä ja suoraselkäiseltä Annelilta löytyy myös pilkettä silmäkulmasta. Anneli ansaitsee jatkaa työtään suomalaisten puolesta. Siksi äänestän Annelia toukokuun eurovaaleissa. Sara Huhtanen, opiskelija 195 16 • Helena Mendelin, lastentarhaopettaja/eläkeläinen, Juupajoki Tulevaisuus tarvitsee takaajansa. • Jarmo Lintala, vaari/eritysopettaja eläkkeellä, Seinäjoki Anneli - rehtiä ja reilua naisenergiaa Pohjanmaalta! Kuva: Saila Collander (Järviseudun Sanomat) Miksi Anneli? Minulla sinun äänestämisesi perustuu pitkään tuntemiseen. Olet ollut kuunteleva ihminen ja ystävä. Ja luotettava! Lisäksi arvostan kovasti moniakin sinun mielipiteitäsi mm. kun olet puhunut heikommissa asemissa olevien ihmisten puolesta. • Petra Olli, painin EM-pronssimitalisti 2014, Lappajärvi Teknologian avulla helpotusta syrjäseutujen terveyspalveluihin Anneli Jäätteenmäen ja Riikka Pakarisen yhteistyössä eteläpohjalaistoimijoiden kanssa tekemä aloite poiki EU-budjettiin miljoonan euron rahoituksen pilottiprojektille. Rahoituksella on tarkoitus testata uudenaikaisia terveysteknologiasovelluksia avoimissa kuituverkoissa. Pilotin taustalla on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtama kansainvälinen EU:n Itämeriohjelman Interreg IVB –ohjelman rahoittama PrimeCareIT –lippulaivahanke. Siinä on kokeiltu teknologian mahdollisuuksia syrjäseutujen terveydenhuoltopalveluiden turvaamisessa. Lisäksi on pyritty parantamaan syrjäseuduilla sijaitsevien terveyspalveluyksiköiden houkuttelevuutta työpaikkoina hyvät ammatilliset yhteistyökanavat mahdollistamalla. – Hankkeessa on saavutettu säästöjä työajassa ja matkustuskustannuksissa. Verkkojen välityksellä on pystytty korvamaan lähikokouksia ja pitämään yhteyttä myös terveydenhuollon asiakkaisiin, kertoo Etelä-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden johtaja Marjatta Eväsoja. Etäpalvelujen merkitys kasvaa Eväsoja muistuttaa, että tulevaisuudessa etäyhteyksien ja etäpalvelujen merkitys tulee kasvamaan entisestään. Aihe on Etelä-Pohjanmaan kannalta siis hyvin merkittävä ja ajankohtainen. – Meillä on iso maakunta ja voi olla, että tulevaisuudessa ihan joka puolella ei ole terveysase- Miksi Anneli? 195 Raimo Rintala esitteli PrimeCareIT-hankkeen tuloksia helmikuussa Tallinnassa järjestetyssä hankkeen loppukonferenssisa. Kuva: Elina Koivisto mia. Etäyhteydet ja etäpalvelujen mahdollisuudet nousevat siis vielä arvoon arvaamattomaan. Meidän täytyy olla tätä teknologiaa ensimmäisten joukossa kehittämässä. Aihe on kiinnostava Euroopanlaajuisesti. Syrjäseutujen lääkäripula ei ole ainoastaan kotimainen ongelma. laan kotoa toimipisteessä olevaan lääkäriin. – Yhteys soveltui erinomaisesti vuorovaikutukseen potilaan kanssa, mutta tutkimuksiin, jossa täytyisi vaikkapa nähdä potilaan haava on teknologiassa vielä parannettavaa. Uusia toimintamalleja Kokeiluiden aikana toimintatavasta saatiin hyviä kokemuksia ja potilaiden palaute oli kannustavaa. – Keskustelu lääkärin kanssa koettiin jopa vapaammaksi kuin vastaanotolla ja palvelulle potilaat antoivat kiitettävän kouluarvosanan, Rintala iloitsee. Rintalan mukaan tulevaisuudessa joitain vastaanottokäyntejä voitaisiinkin mahdollisesti korvata teknologiavälitteisesti. – Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelman laatimisessa, jossa paikalle tarvitaan useita eri potilaan hoidosta vastaavia yhteistyötahoja, voisi tätä tekniikkaa hyödyntää. Kokeilut hankkeen aikana tehtiin Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. Sen turvin pystyttiin videoneuvottelulaitteet hankkimaan kaikkiin alueen kuuteen terveyskeskukseen. Kaksineuvoisen johtava ylilääkäri Raimo Rintala kehuu kokeiltuja malleja toimiviksi. – Videoneuvotteluyhteydet soveltuvat erinomaisesti lääkäreitten väliseen yhteydenpitoon yli organisaatiorajojen. Lisäksi hoitajien koulutukset on voitu hoitaa laitteiden välityksellä. Teknologian avulla on saavutettu säästöjä työajassa, matkakustannuksissa sekä parannettu yksiköiden välistä yhteistyötä, Rintala toteaa. Teknologiavälitteisyyttä kokeiltiin myös käytännön asiakastyössä. Etäyhteys potilaan ja lääkärin välillä järjestettiin siten, että kotihoidon sairaanhoitaja otti älytabletilla yhteyden poti- EU-parlamentissa tarvitaan yhteistyötä eri maiden edustajien kanssa. Yhteistyöverkoston luominen vie aikaa. Anneli on rakentanut sitä tarmokkaasti jo 10 vuotta. Sen hyödyntäminen on suomalaisille ja etenkin meille maakunnassa asuville tärkeää. • Jukka Juusela, kunnallisneuvos, Jyväskylä Kannustavia tuloksia Jatkorahoitusta EUbudjetista Anneli Jäätteenmäki ja Riikka Pakarinen tekivät aiheesta aloitteen yhdessä eteläpohjalaistoimijoiden kanssa. Lokakuussa 2013 saatiin EU-budjettiin kirjaus miljoonan euron rahoituksesta terveysteknologiasovellutusten kokeilemiseksi avoimissa kuituverkoissa. Tällaisia avoimia ja huippunopeita tietoliikenneverkkoja löytyy Etelä-Pohjanmaalta. E-P:n liitto on ottanut osaa myös Interreg IVC –rahoitusohjelman ENGAGE-hankkeeseen, jossa on pyritty edistämään tietoliikenneverkkojen hyödyntämistä ja ehkäistä maaseutumaisten alueitten digitaalista syrjäytymistä. E-P:n liiton tavoitteena on koota PrimCareIT- ja ENGAGE-hankkeen alueelliset yhteistyökumppanit ja muutama kansainvälinen yhteistyökumppani yhteen pilottiprojektin hakemiseksi ja toteuttamiseksi. Marjatta Eväsoja uskoo Etelä-Pohjanmaan mahdollisuuksiin rahoituksen saamiseksi. – Rahoituksen saaminen EU-budjettiin on osoitus siitä, että PrimeCareIT hankkeen tuloksia on arvostettu. Rahoitusta jatkossa Etelä-Pohjanmaalle hakiessa kilpailuetuna on se, että taustatyötä on täällä aiheeseen liittyen tehty enemmän kuin missään muualla. Lisätietoja hankkeista saat osoitteesta www.primcareit. net ja www.engage-interreg.eu Iiro Kangas Annelilla on asiantuntemusta yhdistettynä hyvään yhteistyökykyyn. Hänellä on lämpöä, vastuuta ja voimia toimia suomalaisten parhaaksi EU:n byrokratiassa. Hänellä on peräänantamaton luonne. Esitykset viedään loppuun saakka eikä laiskotella ja odotella. Annelilla on pitkäaikainen ja vankka kokemus sekä kotimaan politiikasta että EU-edustajana toimimisesta. Anneli on osaava, asioihin hyvin perehtyvä ja jämäkkä henkilö viemään asioita eteenpäin. Ei ole yhtään pahitteeksi, että hän on nainen ja vielä eteläpohjalainen. • Seppo Fränti, kuvataiteilija ja taiteen rakastaja, Helsinki • Leena Laine, Nurmijärven varhaiskasvatuspäällikkö, Hyvinkää 17 Eurooppalainen arktinen tietämys halutaan koota yhteen Euroopan unioni suunnittelee arktisen informaatiokeskuksen perustamista. Todennäköisin sijoituspaikka on Rovaniemellä sijaitseva Lapin yliopiston Arktinen keskus, jossa on tällä hetkellä käynnissä informaatiokeskuksen perustamista valmisteleva hanke. Tiiviisti sanottuna arktinen informaatiokeskus on tutkimus- ja asiantuntijalaitosten yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on parantaa arktisen tiedon saatavuutta, tiedon vuorovaikutusta ja siihen liittyvää viestintää. Ensimmäisen kerran arktista tietoa yhteen kokoavan informaatiokeskuksen tarve tunnustettiin EU:n komission tiedonannossa vuonna 2008. Vuoden 2013 alussa EU käynnisti EU:n informaatiokeskuksen perustamista valmistelevan hankkeen, jonka perusteella tehdään päätös keskuksen perustamisesta. Informaatiokeskuksen toimintamallia koeponnistavassa hankkeessa on mukana 19 arktista tutkimusta tekevää tutkimuslaitosta yhdeksästä maasta ja sitä johdetaan Rovaniemeltä. Tieto elämään Lapin yliopiston arktisen keskuksen johtajan Paula Kankaanpään mukaan ongelmana ei ole se, että arktista tutkimusta ei tehtäisi. Eurooppalaiset maat ja Miksi Anneli? 195 18 Euroopan komissio kuluttavat arktiseen tutkimukseen sievoisen summan rahaa. - Ongelmana on se, että tutkimus tehdään hajallaan ja tutkimushankkeiden loputtua uhkana on, että tieto jää makaamaan eri tietokantoihin ja vanhentuu. Informaatiokeskus huolehtii siitä, että tutkimustieto kerätään yhteen ja on saatavilla. Näin tieto jää elämään ja päivittyy, Kankaanpää kiteyttää. Paikallinen näkemys esiin Valmistelevan hankkeen aikana on arvioitu sitä miten EU:n politiikat vaikuttavat arktisella alueella ja mikä vaikutus niillä on alueella käynnissä oleviin muutostrendeihin, kuten ilmastonmuutokseen, kaivostoimintaan ja kalastukseen. - Ideana on se, että tutkijat kirjoittavat tietämyksensä asiasta mahdollisimman selkeään ja populaariin muotoon. Tähän tietopakettiin lisätään paikallisten toimijoiden näkemykset, jotka on kerätty kahdessa kuulemis- Anneli on määrätietoisesti luonut suhteet ja verkostot Euroopan parlamentissa. Annelin kautta suomalaisten ääni kuuluu Euroopan parlamentin päätöksenteossa. • Tuija Palosaari, lastentarhaopettaja/ Peräpohjolan Keskustanaisten pj., Tornio tilaisuudessa Rovaniemellä ja Tromssassa. Asiantuntijatiedon tukena tarjotaan paikallisten tietämys ja näkemykset asiasta ja juuri se tekee kokonaisuudesta erityislaatuisen. - Se on yksi informaatiokeskuksen toimintamallia kannattelevista ideoista, Kankaanpää sanoo. Valmisteleva hanke on onnistunut hyvin ja Kankaanpää iloitsee siitä, että samalla on opittu miten toimintamallia voidaan hienosäätää vieläkin paremmaksi. Hanke jo sinänsä on tuottanut uutta hyödyllistä tietoa ja nostanut Suomen näkyvyyttä EU:n arktisena valtiona. keskeisessä asemassa. Valmisteleva hanke käynnistettiin Jäätteenmäen aloitteesta. - Näkisin niin, että näin kauan elänyt ajatus ei voi olla tarpeeton ja hankkeessa mukana olevan verkoston kannalta olisi hyvin tärkeää, että päätös saadaan vielä tämän vuoden aikana. Parlamentti on antanut keskukselle vahvan tukensa ja selvää on, että asiasta vastaava toimisto on Rovaniemellä Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteydessä. Tätä ei ole kyseenalaistettu ja tämän suhteen ei ole varteenotettavia kilpailijoita, Kankaanpää toteaa. Kankaanpää luottaa siihen, että päätös syntyy ja verkoston pääpaikka saadaan Rovaniemelle. Parlamentti antoi tukensa Iiro Kangas Viime maaliskuussa parlamentti päätti tukea arktisen informaatiokeskuksen perustamista Rovaniemelle ja nyt odotetaan komission päätöstä. Suomalaisten parlamentaarikkojen ja erityisesti Anneli Jäätteenmäen työ Euroopan parlamentissa on ollut Työssään Anneli haluaa edistää tärkeitä arvoja: ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä. Hän kohtaa ja kuuntelee kansalaisia, tavoitteenaan, että me kaikki pääsemme tätä kautta vaikuttamaan EU-päätöksentekoon. Anneli on minun valintani Euroopan parlamenttiin. • Antti Heinonen, sairaanhoitaja, Oulu Mielestäni Anneli on EU asioihin erittäin paljon perehtynyt ja osaava, tomera nainen. Hyvä valinta Euroopan parlamenttiin. • Toivo Niemelä, linja-autonkuljettaja/ eläkkeellä, Kajaani Anneli asialla Brysselissä EU:n arktinen tiedotuskeskus Rovaniemelle Arktinen alue ja sen luonnonvarat ovat jo pitkään olleet maailmanlaajuisen kiinnostuksen kohteena. Ilmaston lämpeneminen ja jäätikön sulaminen parantavat edellytyksiä niiden taloudelliseen hyödyntämiseen. Koillisja Luoteisväylien avautuminen tulevaisuudessa muuttaa myös tavaravirtojen kuljetusreittejä tulevaisuudessa. Suunnitelmien toteutuminen vaikuttaisi ratkaisevalla tavalla paitsi Suomen myös muiden arktisten maiden politiikkaan ja kehitykseen. Erityisen suuri merkitys niillä olisi Lapin tulevaisuuden näkymiin. Rovaniemi ja Lapin yliopisto ovatkin aktiivisesti toimineet arktisen tutkimuksen ja kehitystyön parissa. Lapin kannalta olisikin tärkeää, että Rovaniemestä muodostuisi myös muun arktisen toiminnan ja tapahtumien keskus. ”Tieto on valtaa” kuuluu tunnettu sanonta. Siksi EU:n arktisen tiedotuskeskuksen sijoittaminen Lapin Yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen Rovaniemelle on tärkeä virstanpylväs tiellä kohti muutakin toimintaa. Tiedotuskeskushanketta on vienyt pitkäjänteisesti eteenpäin nykyinen Arktisen keskuksen johtaja Paula Kankaanpää. Toimiessani pitkään arktisten alueiden maiden parlamentaarikkojen pysyvän komitean jäsenenä ja viimeiset eduskuntavuoteni sen puheenjohtajana olen voinut paitsi aitiopaikalta seurata Miksi Anneli? 195 hankkeen etenemistä myös itse myötävaikuttaa siihen. Erityisen tärkeää oli, että arktisen alueen yliopistojen edustajat asettuivat tukemaan Rovaniemeä. Sen jälkeen huolehdin, että asia otettiin mukaan kaikkiin pysyvän komitean julkilausumiin. Parlamentaarikkojen tuki huipentui arktisen parlamentaarikkokonferenssin julkilausumassa Brysselissä 13.-15.9.2010, jossa todettiin: ”kehotti edistämään komission suunnitelmia perustaa EU:n Arktinen Informaatiokeskus huomioiden idea verkostomaisesta keskuksesta, jonka pääpaikka olisi Lapin yliopiston Arktinen keskus Suomessa ja toimisi yhteistyössä vastaavien tutkimuslaitosten kanssa”. Brysselissä järjestettiin 14.10.2014 vielä erillinen tilaisuus, johon kutsuttiin Euroopan parlamentin keskeisiä vaikuttajia mm. Anneli Jäätteenmäki ja komission virkamiehiä. Saimme asialle poliittista kannatusta eri maista, mutta komission virkamiehet vaativat tarkkoja yksityiskohtaisia suunnitelmia kustannusarvioineen. Koska Lapin yliopistolla ei ollut varoja siihen, niin eduskunta myönsi aloitteestani 100 000 euron määrärahan valtion vuoden 2011 budjettiin tarkoitusta varten. Näin päästiin alkuun hyödyntäen myös rakennerahaston varoja. MEP Anneli Jäätteenmäki käytti tilaisuudessa tukipuheenvuoron ja lupasi edistää asiaa Anneli on ollut europarlamentaarikkona 10 vuotta. Annelin kokemusta ja näkemystä tarvitsemme seuraavana viitenä vuotena. Hän ei edusta itseään vaan meitä suomalaisia Hangosta Utsjoelle. Tämän vuoksi Anneli Brysseliin! • Kauko Vierimaa, insinööri , Oulunsalo kaikella voimallaan EU-parlamentissa yhdessä muiden asiaa tukevien kanssa. Hanke saikin myöhemmin poliittisen tuen EU-parlamentilta ja Anneli teki parlamentin aloitteen EU-rahoituksesta. Tammikuussa 2013 sainkin iloisen uutisen sähköpostitse Annelin tiedottajalta. Euroopan unioni oli myöntänyt miljoona euroa pilottihankkeeseen, joka mahdollistaa arktisen tietokeskuksen suunnittelun siten, että Rovaniemi on ehdolla sijoituspaikaksi. Edellä oleva on hieno esimerkki siitä, miten Anneli on vienyt asioita eteenpäin EU:ssa. Anneli antaa vahvan tukensa myös Lapin asioille. Siksi luotan häneen ja tuen hänen uudelleen valintaansa. Hannes Manninen kansanedustaja vv. 1995-2011 alue- ja kuntaministeri 2003-2007 Anneli Jäätteenmäen monivuosikymmenten sisukas ja ihmiskasvoinen työ Suomen puolesta on turva Suomen ja suomalaisten tulevaisuudelle myös Europarlamentissa. • Seppo Sarlund, lehdistöneuvos, Espoo/Maaninka Anneli Jäätteenmäki on sen ajan kun olen hänet tuntenut edustanut niitä arvoja mitä politiikassa ja yrityselämässä päättäjältä tarvitaan. Annelissa on sitä pohjalaisuutta jämäkkyyttä mitä tämän päivän päätöksen tekeminen vaatii. • Pirkka Ahola, yrittäjä, Padasjoki 19 Anneli kentällä Miksi Anneli? 195 20 Kun aloitin eduskuntatyöni keväällä 1999, Anneli oli tärkeä opastajani uuteen työhöni. Käydessäni lakivaliokunnan edustajana EU-parlamentissa Brysselissä, havaitsin Annelin aktiivisuuden suomalaisten meppien joukossa. Suomi tarvitsee Annelia meppiemme joukkoon! Uransa aikana Anneli on kerännyt kokemusta ja asiantuntemusta joiden avulla hän edistää Suomen etuja maailmalla. Henkilökohtaisesti olen oppinut tuntemaan Annelin aikaansaavana ja jämäkkänä, huumorintajuisena ja kulttuuria rakastavana ihmisenä. • Lauri Oinonen, ex-kansanedustaja, Keuruu • Elina Försti, taidemaalari, Alajärvi Olin tilaisuudessa tutustumaan Annelin toimintaan Brysselissä. Hänellä on arvostusta ja sellaista pätevyyttä, jonka avulla myös Suomen näkökulmat tulevat otetuiksi huomioon. Entinen pääministeri on tarmokas ja tunnollinen eikä sekään haittaa, että olemme kohtalaisen läheisiä sukulaisia. • Martti Huhtamäki, IS:n ex-päätoimittaja ja Kirjayhtymän toimitusjohtaja, Helsinki Aukeaman kuvat: Alpo Seppälä, Jorma Melleri, Iiro Kangas Miksi Anneli? Kokemuksesta tiedän, että Anneli ajaa koko maan asioita. Lapin lääni luottaa Anneliin. • Kauko Portaankorva, eläkeläinen, Rautiosaari Suomi tarvitsee Annelin kaltaisia kokeneita vaikuttajia Euroopan parlamenttiin puolustamaan suomalaisten etuja. • Seppo Ylöstalo, eläkeläinen, Lahti Anneli on varsinainen rautanainen. Ehdottomasti paras kaikkien ehdokkaiden joukossa. • Eija Pulkkinen, tietokirjailija, Helsinki 195 21 Annelin kanssa raveissa Annelin kanssa raveissa on aina mukavaa. Seuraamme hevosten esittelykierrosta ja mietimme mikä hevosista saattaisi voittaa tänään. Vermon Helsinki-ajossa tänä vuonna sain ilon olla Annelin kanssa jakamassa palkinnon orimattilalaiselle ohjastajalle Tapio Perttuselle ja hevoselleen Mr. Exquisitelle. Anneli osoittautui tuntevan valmentajia ja ohjastajia. Tuttavia ja vilkuttajia löytyi eri puolilta katsomoa. Vermon raviradan alue on Helsingin ja Espoon kaupunkien omistuksessa. Tämän alueen kehittäminen on tärkeää Suomen hevostalouden kannalta. Vaikka päätöksiä tehdään kuntatasolla, toimii kunnallinen päätöksenteko näin myös valtakunnallisena vaikuttajana. Hevostalous on yksi harvoista kasvavista maaseutuyrittäjyyden aloista Suomessa ja koko EU:ssa. Hevosten, siihen liittyvien yritysten ja harrastajien määrä on kasvanut nopeasti. Hevonen on merkittävä elinkeinon lähde, vetovoimainen harrastus ja hevosalalla tehdään arvokasta nuorisotyötä. Hevostalouden näkymät ovat lupaavia Suomessa, mutta niiden toteutuminen vaatii jatkuvia ponnisteluja. Tähän voi vaikuttaa Euroopan parlamentista käsin. Miksi Anneli? 195 22 Saimme olla Annelin kanssa jakamassa palkinnon orimattilalaiselle ohjastajalle Tapio Perttuselle ja hevoselleen Mr. Exquisitelle. (Kuva: Esko Länsimies) ”Meille suomalaisille on tärkeää, että edustajamme tuntee Suomen asiat.” EU -pa r la me ntin vaalit ovat lähellä ja me kaikki mietimme, tai meidän tulee miettiä, ketä äänestämme. On tärkeää käydä äänestämässä. Ei ole yhdentekevää kuka siellä tekee päätökset. Parlamentin vaikutus ihmisten elämään on lisääntynyt sinä aikana, kun olemme olleet jäseniä. Meille suomalaisille on tärkeää, että edustajamme tuntee Suomen asiat ja miten EU-parlamentin päätökset vaikuttavat niihin. Näiden ominaisuuksien perusteella Anneli on minun ykkösehdokkaani. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä yli 20 vuoden aikana olen huomannut kuinka suomalainen päätöksenteko on kytköksissä kansainvälisiin, joskus rajuihinkin muutoksiin. Kiinteistölautakunnan jäsenenä seuraan tarkasti energian käyttöön liittyviä asioita. Euroopan parlamentti on muun muassa hyväksynyt rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin. Sen soveltaminen Suomen lainsäädäntöön koskee uudisrakentamisen ohella myös korjausrakentamista. Direktiivillä on Olen tuntenut Annelin vuodesta 2003. Anneli on ahkera, tarmokas ja oikeudenmukainen. Anneli on taitava EU-asioissa sen lisäksi hänellä on laaja-alainen tuntemus Suomen asioista. Jokaisen suomalaisen etujen puolustaja. • Marita Munkki, maisteri, Helsinki/Vähäkyrö huomattava painoarvo koko Suomen päästötavoitteiden pienentämisessä. Anneli on henkilö, joka on saavuttanut luottamuksen asiantuntemuksellaan ja yhteistyökyvyillään myös EU-parlamentissa. Anneli hahmottaa sekä kansalliset että kansainväliset näkökulmat kulloinkin esillä olevissa asioissa. Näin ollen hän on hyvin tietoinen ja ymmärtää myös helsinkiläisten tarpeet. Olen tehnyt yhteistyötä Annelin kanssa jo hänen kansanedustajuutensa alusta lähtien esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asioissa. Annelin kymmenen vuoden jakso kansainvälisenä vastuunkantajana EU-parlamentissa on lisännyt hänen näkemystään rajat ylittävistä ongelmista ja niiden ratkaisuista. Erityisesti arvostan Annelin kykyä ottaa päätöksenteossa huomioon myös Suomen kansalliset erityisnäkökohdat. Sole Molander, FT, Helsinki Tapanani on äänestää parasta ehdokasta. Annelilla on juuret vahvasti maaseudulla sekä kyky, keinot ja halu ajaa suomalaisille tärkeitä asioita Euroopassa. Siksi valintani on Anneli! • Sari Kujala, yrittäjä, Lappajärvi Annelilla on pitkä kokemus Brysselin byrokratian toiminnasta. Hän tuntee maakuntien Suomen ja tasavallan hallinnon monipuolisen kokemuksensa ansiosta. Anneli on mitä parhain ehdokas Suomen ja maakuntien sekä tietenkin myös Etelä-Pohjanmaan edustajaksi. • Tapio Liinamaa, kunnallisneuvos, Ylihärmä/Kauhava Kyllä kiitos Haluan tulla mukaan Annelin tukiryhmään Palauta tämä lomake postitse: Keskusta Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto Keskustakatu 11 60100 Seinäjoki Lomakkeen voit täyttää myös sähköisenä: www.annelijaatteenmaki.net/ota-yhteytta/liity-tukiryhmaan Nimi: Osoite: Sähköposti: Puhelin: Haluan Annelin uutiskirjeen Haluan osallistua kampanjaan Nimeni saa julkaista Annelin tukijalistassa Liity tykkääjäksi Facebookissa! Tule mukaan Annelin Ystävät alueellisiin Facebook-ryhmiin. @jaatteenmaki Miksi Anneli? 195 Voit tukea Annelin kampanjaa myös rahalahjoituksella: Lahjoita sopivaksi katsomasi summa: lahjoitustili 580013-2205395 Suomen Silta Eurooppaan ry. Osallistu Annelin videokampanjaan: Annelilla on tukijakankava YouTubessa ja Facebookissa. Osallistuminen on helppoa: Vastaa videolla kysymykseen “Miksi Anneli?”. Eli miksi minä olen päättänyt tukea Annelia jatkokaudelle. Kerro myös nimesi, paikkakuntasi sekä halutessasi ammattisi ja/ tai mahdolliset luottamustehtäväsi. Lähetä lyhyt videotervehdyksesi (sopiva pituus 10-20 sekuntia) sähköpostilla osoitteeseen [email protected] Seuraa Annelia: www.annelijaatteenmaki.net Anneli tuntee haja-asutusalueen kehittämistarpeet ja on kiinnostunut kehittämistyöstä. Annelin yhteistyökyky ja EU:n mahdollisuuksien tunteminen luo paikallisille toimijoille uusia mahdollisuuksia. • Heikki Korkealaakso, Eteläpohjalaiset Kylät ry:n vpj, kaupunginvalt. jäsen, Kauhava Me tarvitsemme parlamenttiin vakautta ja vastuunkantajia, vahvoja, yhteistyökykyisiä ihmisiä, sillanrakentajia ja pienenkin äänen puolustajia. Myös huomisen hyvinvoinnin puolesta. • Milla Rautanen, yrittäjä/kaupunginvaltuutettu, Keuruu 23 Tule tapaamaan Annelia Huhtikuu ma 28.4. klo 11.00 Helsinki, Pikku Parlamentti klo 12.00 Helsinki, Vltava, Asema-aukio klo 14.00 Helsinki, Eurooppasali klo 18.00 Helsinki, Tuomiokirkon krypta ti 29.4. klo 14.30 Helsinki, Pikkuparlamentti klo 16.00 Helsinki, Yliopisto, Pieni Juhlasali Toukokuu to 1.5. klo 11.00 Hyvinkää, tori klo 13.00 Helsinki, Kyösti Kallion patsas, pe 2.5. klo 9.00 Kyyjärvi, Paletti klo 10.30 Karstula, Kahvila Hertta klo 12.30 Keuruu klo 14.30 Jyväskylä, kahvila Elonen klo 17.00 Laukaa, hotelli Vuolake klo 18.30 Äänekoski, Citymarket la 3.5. klo 9.00 Evijärvi klo 11.00 Ylivieska klo 12.00 Kalajoki klo 14.00 Raahe su 4.5. klo 12.00 Oulu halli, Oulu ma 5.5. klo 10.00 Luumäki, Taavetin tori klo 11.30 Lappeenranta, kauppatori klo 14.15 Ruokolahti, Katariinan kahvitupa klo 15.30 Imatra, Konditoria Imatrankoski klo 17.15 Rautjärvi, K-Market Hermannin piha klo 18.30 Parikkala, Kunnantalo ti 6.5. klo 10.00 Savonlinna, Citymarket klo 14.30 Mikkeli, Kävelykatu to 8.5. klo 17.00 Helsinki, Aalto-yliopiston Design Factory pe 9.5. klo 10.00 Rauma, Tori klo 12.00 Pori, kävelykatu klo 15.00 Kankaanpää, City - Market Jääskeläinen la 10.5. klo 9.00 Lahti, Kylätapahtuma/markkinat la. 10.5. klo 11.30 Nurmijärvi, Perttulan, Rientola, la. 10.5. klo 15.00 Tampere,Koskikeskus ma 12.5. klo 10.00 Kurikan lukio, klo 12.00 Kurikka tori klo 13.00 Ilmajoki, Tori klo.14.00 Seinäjoki, Perhetalo Kivikko klo.17.00 Alavus, tori klo 18.30 Kuortane, tori ti.13.5. klo 11.00 Lapua, tori klo 12.15 Kauhava, tori klo 13.15 Evijärvi, tori klo 14.00 Kortesjärvi, tori klo 14.45 Alahärmä, tori klo 15.30 Ylihärmä, tori klo 17.00 Vaasa, tori klo 18.00 Pohjalaisen vaalipaneeli, Vaasa ke. 14.5. klo 10.00 Lapua, lukion paneeli klo 12.00 Seinäjoki, Ilkan paneeli klo 16.15 Tampere, kävelykatu klo 18.00 Tampere, Ylen ja Aamulehden paneeli to 15.5. klo 12.00 Mäntsälä, Toritilaisuus klo 14.00 Pukkila, Toritilaisuus klo 18.00 Helsinki, Uusisuomi, paneeli, pe 16.5. klo 21.00 YLE Puoluetentti, la 17.5. klo 9.00 Kuopio, Tori klo 12.00 Jyväskylä, Likkojen Lenkki, klo 19.00 Kokkola, Villa Elva, su 18.5. klo.12.00 Rovaniemi, Erämessut ke 21.5. klo 12.00 Kerava, Viertolan toimintakeskus klo 17.30 Poikkea putiikissa -muotipäivät Helsinki 2014 -tapahtuma to 22.5. klo 10.00 Elimäki klo 12.00 Iitin Kausala, Benjamin maatilatori klo 14.30 Kouvola, kävelykatu klo 18.00 Kouvola, ravit klo 19.30 Kouvola, kirjasto pe 23.5. klo 14.00 Vaasa, tori klo 18.00 Kyrönmaa, Ravintola Helmi la 24.5. Likkojen Lenkki, Tampere su 25.5. Naisten10, Helsinki Lisää tapahtumia sekä tarkemmat tiedot kotisivultani www.annelijaatteenmaki.net/kalenteri Keskusta.fi
© Copyright 2024