euroopassa - Sampo Terho

Euroopassa
Perussuomalaiset
N:O 1/2011
Perussuomalainen
Euroopassa
Perussuomalaiset Euroopassa - EFD
Suomea puolustamassa
l Puolen vuoden aikana eniten on
yllättänyt käsiteltävien asioiden ja
äänestysten paljous.
- Pelkästään ensimmäisellä Strasbourgin äänestysviikolla äänestin
403 kertaa. Kun lasketaan yhteen
kaikki äänestykseni täysistunnoissa
ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa, niitä täytyy olla jo pitkälti yli
2000. Järjestelmä ei siis käytännössä mahdollista jokaiseen äänestettävään asiaan perehtymistä, mikä
on melko huolestuttavaa. Lisäksi
yllätyin siitä, kuinka paljon käytämme aikaa aivan pikkuasioiden
pyörittelyyn. Suurin
osa äänestyksistähän ei käsittele
päätöslauselmien hyväksymistä tai
hylkäämistä, vaan pikkuruisia sanamuotojen muutoksia ja muuta
pilkunviilausta, kertoo Terho.
Varsinaiset täysistunnon äänestykset ovat kuitenkin vain yksi osa
mepin työtä. Terhon mukaan paras
tapa vaikuttaa asioihin on puuttua
niihin jo valmisteluvaiheessa valiokunnassa.
- Ongelma tosin on, että valiokuntiakin on 20 ja jokainen meppi voi olla täysjäsen vain yhdessä ja
varajäsen parissa valiokunnassa, eli
suurimpaan osaan asioista ei ehdi
eikä pääse mainittavasti puuttumaan. On
siis valittava taistelunsa, Terho sanoo.
Hänen mielestään turhauttavimmalta mepin työssä tuntuu ajan ja
rahan jatkuva haaskaus sekä merkityksettömiltä tuntuvien yksityiskohtien kanssa kamppailu, mihin EU-byrokratiassa törmännee
enemmän kuin missään muussa
vastaavassa organisaatiossa.
- Sinänsä mepin työ on kyllä hyvin mielenkiintoista, etenkin näinä
aikoina, Terho myöntää.
- EU on historiansa suurimmassa kriisissä mutta samanaikaisesti
federalistit yrittävät rakentaa siitä
kiihkeästi liittovaltiota. Tämän talouskriisin aikana EU:n suhteen
tehtävillä ratkaisuilla tulee olemaan
kauaskantoiset vaikutukset. Elämme aikoja, joista tulevaisuuden historiankirjoissa kerrotaan. On tärkeää, että Perussuomalaisetkin ovat
osaltaan vaikuttamassa myös Euroopan tasolla. Liittovaltiokehitystä ei saa hyväksyä.
Mitä Terho sitten haluaa omalla
meppikaudellaan saavuttaa?
- Käytännön työssä tietenkin
puolustan Suomen etua kaikissa tilanteissa niin vahvasti kuin ainoana
perussuomalaisten
”
meppinä pystyn. Aivan erityisesti
tällä ensimmäisellä kaudellani lupaan tuottaa kansalaisille tietoa siitä, miten EU oikein toimii ja mitä
täällä tapahtuu. Suurin osa EU:n
merkittävistäkin päätöksistä tuntuu
jäsenmaissa menevän ohi melkeinpä huomaamatta. Kirjoitan EUasioista ahkerasti blogia, joka löytyy
kotisivuiltani www.sampoterho.net.
Mitä sitten ovat kansalaisten vaikutusmahdollisuudet EU-asioiden
seuraamisen lisäksi? Tärkein on
luonnollisesti eurovaaleissa äänestäminen. EU voi tuntua kaukaiselta, mutta EU:ssa tehdyt päätökset
vaikuttavat jokaisen suomalaisen
elämään ja tulevat lopulta heidän
koteihinsa saakka.
- Vaaleissa voit vaikuttaa siihen,
että Brysseliin lähetetään omat arvosi jakava ehdokas valvomaan sinun asiaasi. Kun haluat kauden
aikana ottaa yhteyttä meppeihin,
sähköposti on yleensä paras tapa, ja
puhelimeenkin vastataan aina kun
mahdollista.
Terho on yksi parlamentin EUkriittisen poliittisen ryhmän
EFD:n 27:sta mepistä. Hän ei näe ristiriitaa siinä, että
Suurimpaan osaan asioista
ei ehdi eikä pääse mainittavasti puuttumaan. On siis
valittava taistelunsa.”
EU-kriittiset ovat edustettuina Europarlamentissa.
- Vakavasti otettavien puolueiden on pakko olla läsnä täällä, vaikkei EU:sta pitäisikään. Muutenhan
me perussuomalaiset saisimme lukea EU-asioista vain lehdistä ilman,
että puolue olisi vaikuttamassa asioihin. EFD on eloisa ryhmä kriittisesti kansallisvaltioiden alasajoon
suhtautuvia puolueita, joiden joukkoon olemme sulautuneet oikein
hyvin.
Teetkö yhteistyötä muiden suomalaisten meppien kanssa?
- Keskustelemme kyllä asioista,
mutta muuten kaikki mepit tavoittavaa kansallista yhteistyötä ei kovin paljoa tehdä. Yleensä suomalaistenkin meppien joukko hajoaa
näkemyksiltään poliittisten ryhmiensä mukaisesti, eikä kansallista
kantaa välttämättä löydy.
Uusi työ Europarlamentin jäsenenä pakotti myös fyysiseen maisemanvaihdokseen. Terhon mukaan
uudella kotikaupungilla Brysselillä
on monet kasvot.
- On paljon hienoja vanhoja rakennuksia ja monumentteja. Toisaalta EU:n hallintokorttelit ovat
kolkkoja ja niissä itseltäni valitettavasti kuluu suurin osa ajasta. Asun
tällä hetkellä kokoaikaisesti Brysselissä, jotta pystyn keskittymään töihin mahdollisimman tehokkaasti
ilman jatkuvaa lentelyä Suomeen
ja takaisin.
Perussuomalaisten meppi kehottaa puolueen kannattajia seuraamaan EU-asioita, vaikka ne tuntuisivatkin kaukaisilta ja tylsiltä.
Tiiviissä paketissa ajankohtaista
EU-tietoutta on saatavilla ainakin
Terhon kotisivuilta.
- Kannattaa muistaa, että täällä ei
ikävien direktiivien valmistus suinkaan lopu, vaikka kukaan ei vaivautuisi EU:n tekemisiä seuraamaan päinvastoin, Terho huomauttaa.
European Parliament
Eduskuntavaalien jytky muutti monen perussuomalaisen
elämän heidän tultuaan valituiksi kansanedustajiksi. Jytkyllä oli suuri henkilökohtainen merkitys myös Sampo Terholle, joka nousi Perussuomalaisten edustajana Euroopan parlamentin jäseneksi Soinin palattua parin Brysselin-vuoden
jälkeen Eduskuntaan. Europarlamentin jäsenten kausi on
viisi vuotta, ja Terho vertaa kesken kauden aloittamista liikkuvaan junaan hyppäämiseen: kiirettä on pitänyt.
- Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa
Puheenjohtaja TIMO SOINIn terveiset pimeyden ytimeen
Eurooppalaisten kriisimaiden
tukipaketit eivät kannata
Sampo Terho
l Syntynyt 20. syyskuuta 1977,
Helsinki
l Vapaa ja demokraattinen
Eurooppa (EFD): varapuheenjohtaja/Työvaliokunnan
jäsen
l Kulttuuri- ja koulutusvalio-
kunta: varapuheenjohtaja
l Suhteista Kanadaan vastaa-
va valtuuskunta: jäsen
l Ulkoasiainvaliokunta: vara-
jäsen
l Turvallisuus- ja puolustus-
politiikan alivaliokunta: varajäsen
l Suhteista Sveitsiin ja Nor-
jaan vastaava sekä EU:n
ja Islannin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa
ja Euroopan talousalueen
(ETA) parlamentaarisessa
sekavaliokunnassa toimiva
valtuuskunta: varajäsen
l Suhteista Australiaan ja
Uuteen-Seelantiin vastaava
valtuuskunta: varajäsen
l Filosofian maisteri, 2003
l Tietopalvelusihteeri, puolus-
tusministeriö, 2004–2005
l Rauhanturvaaja, Eufor, 2005
l Strategiatutkija, Maanpuo-
lustuskorkeakoulu, 2006–
2008
l Mediatutkija, Maanpuolus-
tuskorkeakoulu, 2009–2010
l Kallion seudun Perussuo-
malaisten puheenjohtaja,
2008–2009
l Perussuomalaisten Helsin-
gin piirin 2. varapuheenjohtaja, 2009
l Suomalaisuuden Liiton pu-
heenjohtaja, 2009–
l Operation Althea Eufor -an-
siomerkki
Konkretian perään on huudeltu. Ohessa kertauksen vuoksi alunperin Wall
Street Journalissa 9.5.2011
julkaistun kirjoitukseni tarkennettu suomennos.
l Kun johdatin perussuomalaiset
vaalivoittoon huhtikuussa 2011,
lupasimme yhdessä vastustaa euroalueen tukipaketteja. Diagnoosi
kun on selkeä: Eurooppaa vaivaa
niin yksityinen kuin julkinen taloudellinen maksukyvyttömyys. Se
muhii alueella kuin syöpäkasvain,
ja ellemme operoi sitä pian, kohta
koko ruumis on kuolemansairas.
Tukipakettien todellisen luonteen ymmärtämiseksi on ensin tarkasteltava, kuka niistä hyötyy.
Populistisyytöksiä pelkäämättä aloitan selvimmästä syystä: tavallinen veronmaksaja ei hyödy tukipaketeista
lainkaan. Pientä
ihmistä lypsetään ja hänelle
valehdellaan estoitta, kunhan homma vain pyörii. Pienituloisen palkka
laskee ja verot nousevat, jotta euroalueen pyramidihuijaus menestyy.
Kaislikoissa suhisee, kun pankit ja
poliitikot vahvistavat symbioosiaan:
Poliittiset johtajat kiirehtivät pelastamaan pankkeja, jotka saamastaan
tuesta kiitollisina suostuvat vastapalvelukseksi lainaamaan hallituksille yhä enemmän.
Todellisessa markkinataloudessa
huonoista valinnoista rangaistaan.
Euroalueen markkinatalous toimii
toisin: Sen sijaan, että luottotappiotolisi alaskirjattu, ne päätettiin siirtää veronmaksajien maksettavaksi
lainojen, vakuuksien ja epämääräisten ja läpinäkymättömien rakenteiden kuten ERVV:n muodossa.
Tukieuroja ei suunnattu velkaisten talouksien apuun vaan
ne virtasivat Euroopan Keskuspankin ja avunsaajamaiden
kautta suurten pankkien ja sijoitusrahastojen
kirstuihin.
Virallinen totuus
on se, että
vastaanottajamaat
halusivat tällaista
“apua”. Tämä
ei kuitenkaan
pidä lainkaan
paikkaansa. Tukipakettien luonnollinen vaihtoehto olisi
ollut
maksukyvyttömyyden myöntäminen ja se, että yksityiset sijoittajat
olisivat kansallisuudestaan huolimatta joutuneet nielemään tappionsa.
Mutta siten ei saanut päästä käymään. Irlanti pakotettiin hyväksymään tukipaketti. Samoin kävi
Portugalissa.
Minkä tähden Bryssel-Frankfurt-akselin kiskurit pakottivat
maat hyväksymään “elvytyspaketit”, joiden tiedettiin epäonnistuvan? Siitä syystä, että näiden lihavien EU-kissojen oli miellytettävä
pankkeja, jotka eivät suutuspäissään
välttämättä ilmestyisi enää rahoitusmarkkinoille huutamaan itselleen Espanjan, Belgian, Italian tai
edes Ranskan joukkovelkakirjoja.
Harmi heidän kannaltaan, että
tämä taloudellinen ja poliittinen
kartelli ei toimi. Tähän mennessä tehtyjen päätösten takia ihmiset
Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa
ovat jo joutuneet kärsimään. Maat
eivät kykene säästämään ja kasvamaan niin nopeasti, että ne pystyisivät maksamaan velat, jotka Bryssel
niiden kannettavaksi on auttamisen
nimissä kasannut.
Pysyvä vakausmekanismi EVM
ei sekään ole oikea ratkaisu. Se vain
vakiinnuttaisi jatkuvat tulonsiirrot
yksityisiltä kansalaisilta federalistipoliitikoille ja valuutanhimoisille
pankkiireille ja loisi valtavan moraalikadon ja tuhoaisi lopunkin kilpailun eurooppalaiselta pankkisektorilta.
Onneksi mädännäisyyden leviäminen voidaan vielä pysäyttää.
Pankit tarvitsevat rehelliset ja tiukat stressitestit. Poliittinen farssi
on saatava päättymään ja sen sijaan
tarvitsemme itsenäisiä ja luotettavia arvioitsijoita, joihin kuuluu
myös sidosryhmiä ja akateemikoita. Me luotamme, mutta haluamme vielä varmistaa.
Maksukyvyttömät pankit
ja rahoituslaitokset tulee sulkea, jotta maksukyvyttömyysongelma saadaan poistettua.
Markkinoille on palautettava epäonnistumisen vapauden periaate.
Jos
pankkeja
Fotokonttori
pääomitetaan
veronmaksajien rahoilla, siinä tapauksessa näiden pitää saada vastineeksi pankkien osakkeita ja koko
johtokunta pitää vaihtaa. Mutta
ennen kuin yhdenkään veronmaksajan osallisuutta voidaan edes harkita, valtioiden velkakirjojen arvoa
on hiottava karkealla raspilla.
Julkisen velan kohdalla vapaus
epäonnistua on aivan oleellinen.
Kriisistä selviäminen edellyttää
merkittäviä velkajärjestelyjä. Markkinat rankaisevat kyllä epäonnistuvia maita, mutta ne myös unohtavat ja antavat nopeasti anteeksi.
Nykyiset suunnitelmat tuhoavat
eurooppalaisen reaalitalouden korotettujen verojen ja tulonsiirtojen
muodossa. Siinä pienen ihmisen
veroeurot kuskataan maksukyvyttömien valtioiden ja pankkien holveihin. Velkajärjestely, joka jättäisi
valtion velkatason kestävälle tasolle
ja rohkaisisi jälleen kasvuhakuiseen
politiikkaan, voisi johtaa pikaiseen
paluuseen kansainvälisille velkamarkkinoille.
Kriisipaketeista puhuttaessa kyse
ei ole vain taloudesta. Kansalaiset
kokevat tulleensa petetyiksi. Irlannissa uudet hallituspuolueet lupasivat saattaa sijoittajat vastuuseen,
mutta paineen alla rohkeus petti ja
äänestäjät saivat jäädä pettymykseensä nököttämään. Euroeliitti
on ilmoittanut, että Suomen tulee
tiukasti sitoutua muiden euromaiden kanssa yhdessä tehtyihin päätöksiin, mutta sen sijaan Bryssel ei
pukahdakaan siitä, pitäisikö kansallisten poliitikkojen sitoutua äänestäjille annettuihin lupauksiin.
Opin jo lapsena, että maanosamme ei enää koskaan saa olla suursodan taistelutanner. Sisäistin arvot ja
periaatteet, jotka alun perin innoittivat perustamaan nykyään Euroopan unionina tunnetun järjestön.
Sellainen Eurooppa ja sellainen
visio tarjosivat Suomen kansalle ja
koko Euroopalle rauhan, joka perustuu demokratialle, vapaudelle ja
oikeudenmukaisuudelle. Sellainen
Eurooppa on kannatettava, minkä
vuoksi nyt on tavattoman surullista nähdä, kuinka tämän tavoitteen
vaarantaa poliittinen eliitti, joka on
valmis uhraamaan tavallisten eurooppalaisten hyvinvoinnin turvatakseen suursijoittajien ja pankkiirien pyrkimykset.
Perussuomalaiset Euroopassa - EFD
kuva
uutiset
Matias Turkkila
European Parliament
W MEP Terho puhuu täysistunnossa EU:n ulkorajojen
valvonnasta.
E Perussuomalaisia kuulemassa ensikäden tietoa
ajankohtaisista EU-asioista.
R MEP Terho kertoo amerikkalaistutkija Chris Kroh’lle,
miten EU-kriittinen EFD-ryhmä työskentelee.
Mikä rikkidirektiivi?
Euroopan parlamentissa
ja Suomessa kohistaan nyt
rikkidirektiivistä. Mistä oikein on kyse?
l Eurooppa on sitoutunut kansainvälisen merenkulkujärjestön
IMO:n ehdottamiin rikkipäästörajoituksiin. Nyt rikkipäästörajat
tulevat Euroopan parlamentin käsiteltäviksi. Komission ehdotuksessa Itämerellä kulkevien alusten
polttoaineen rikkipitoisuus saisi olla korkeintaan 0,1 prosenttia
vuodesta 2015 lähtien, kun esimerkiksi Välimerellä vastaava raja olisi
0,5 prosenttia. Direktiiviluonnoksen esittelijäksi valittu Satu Hassi (vihr.) esittää, että tiukempi raja
otettaisiin käyttöön kaikilla EU:n
vesialueilla. On arvioitu, että voimaan tullessaan rikkidirektiivi vaikuttaisi suoraan tai välillisesti noin
10 prosenttiin Suomen työvoimasta. Se aiheuttaisi merkittävää kilpailuhaittaa Suomelle ja kaiken lisäksi
saattaisi lisätä hiilidioksidipäästöjä,
kun nykyään vesiteitse hoidettavia kuljetuksia siirtyisi maaliikenteeseen. Teollisuutta jouduttaisiin
auttamaan valtiontuilla. Direktiivin
negatiiviset vaikutukset iskisivät pa-
Komission ehdotuksessa
Itämerellä kulkevien alusten
polttoaineen rikkipitoisuus saisi
olla korkeintaan 0,1 prosenttia
vuodesta 2015 lähtien.
himmin juuri Suomeen ja Ruotsiin.
Käsittelyaikataulu ei ole vielä varmistunut, päätös tehtäneen vuoden
2012 alkupuolella. Perussuomalaiset ovat direktiiviä vastaan, mutta
nyt toimitaan sen puolesta, että edes
siirtymäaikaa pidennettäisiin. Suomessa kehitetään parhaillaan rikkipesuritekniikkaa, mutta vuoteen
2015 mennessä ei kaikkiin aluksiin
ehditä pesureita asentamaan.
- Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa
Torstai 5. lokakuuta 2011
Uusi aamu valkenee Euroopan parlamentissa.
MEP Terhon päivä
8.00
9.00
MEP Terho käy avustajien kanssa läpi kulttuurija koulutusvaliokunnassa tunnin päästä alkavia
äänestyksiä, joista kaikista ei vielä ehditty keskustella edellisen illan täyttyessä muista töistä.
Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan kokous alkaa.
Tänään äänestetään viidestä mietintö- tai lausuntoluonnoksesta. Äänestyksessä ovat mm.
lisäykset EU:n budjettiin koskien koulutus- ja
kulttuurialaa, Euroopan kulttuuriperintötunnus
ja Euroopan naapuruuspolitiikan kulttuurinen
ulottuvuus. Mepit ovat tehneet muutosesityksiä
käsiteltäviin asioihin ja myös näistä äänestetään
erikseen. Tällä kertaa mepit nostivat kättä äänestyksen merkiksi yhteensä noin viisisataa kertaa.
Äänestyksen jälkeen valiokunnassa järjestettiin
julkinen kuuleminen aiheesta eurooppalaisen korkeakoulutuksen tilannekatsauksesta. Paikalla oli
asiantuntijoita jakamassa näkemyksiään; yksi heistä oli Suomen Akatemian johtaja Markku Mattila.
11.15
Tapaaminen Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerin Matti Parpalan
kanssa, aiheena ajankohtaiset korkeakouluasiat Suomessa ja EU:ssa.
12.00
13.00
Lapin radion pakinan valmisteleminen
15.00
15.15
Lapin radion radiopakinan saneleminen puhelimitse Suomeen.
16.00
16.30
Muutosesitysten läpikäymistä avustajan kanssa
koskien kompromissiehdotuksia.
17.00
Mediakatsaus avustajien kanssa
Suomen EU-suurlähettilään Jan Storen lounastapaaminen suomalaisten
meppien kanssa. Puheenaiheena mm.
Suomen saamat vakuudet.
Tapaaminen Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan Jussi
Halla-ahon kanssa parlamentin kahvilassa. Halla-aho osallistui Brysselissä järjestettyyn kansallisten parlamenttien hallintovaliokuntien tapaamiseen.
Blogitekstin valmistelua, hallinnollisia tehtäviä,
kalenterin päivitystä, seuraavan viikon ennakointia, puheluita
17.45
19.00
21.00
Hengähdystauko, kotona käynti ennen illan ohjelmaa
Nokia Innovation Launch: tapaaminen ja illallinen
Kotiin pakkaamaan, seuraavana aamuna lento
Suomeen
Perussuomalaiset Euroopassa - EFD
Talous-suomi -sanakirja
kasvu- ja vakaussopimus: EU-jäsenmaiden välinen sopimus Euroopan
raha- ja talousliiton EMU:n muodostamiseksi. Voimassa vuodesta 1997
lähtien. Alkuperäisenä tarkoituksena
ylläpitää finanssipoliittista kuria seuraavien euromaita koskevien kriteerien kautta:
- vuosittaisen budjettialijäämän oltava pienempi kuin 3% bruttokansantuotteesta
- julkisen velan oltava alle 60%
bkt:sta
Kaikki euromaat eivät noudattaneet
sopimusta, mistä johtuen EU halusi
tehdä entistä tiukemman sopimuksen talouskuria koskien sekä lisätä
valvontaa.
six-pack: kuuden direktiivin paketti,
joka mm. tiukentaa kasvu- ja vakaussopimuksen talouskuria koskevia
sääntöjä, antaa lisää valvontavaltaa
komissiolle jäsenmaiden budjettien
suhteen ja tiukentaa rangaistuksia
niille maille, jotka lipsuvat talouskurista.
ERVV eli Euroopan rahoitusvakaus-
väline (engl. EFSF): kutsutaan myös
väliaikaiseksi rahastoksi, josta annetaan lainoja talouskriisiin joutuneille
maille. Rahaston takaussumma on
780 miljardia euroa. Rahaston johtaja on saksalainen Klaus Regling.
Rahastossa ovat mukana vain euromaat.
ERVM eli Euroopan rahoituksenvakausmekanismi (engl. EFSM): hätärahasto, jossa ovat mukana kaikki
EU-jäsenmaat. Rahaston lainojen
summa on 60 miljardia euroa. Se kerää varansa markkinoilta käyttämällä
EU:n budjettia vakuutena.
EVM eli Euroopan vakausmekanismi (engl. ESM): uusi pysyvä vakausmekanismi, joka korvaa ERVV:n ja
ERVM:n kesällä 2013. Toiminta perustuu 80 miljardin maksettuun pääomaan ja korkeintaan 620 miljardin
euron korotusvaltuuteen. Suomen
osuus pysyvästä kriisinhallintamekanismista on 12,58 miljardia, josta
maksetun pääoman osuus on 1,44
miljardia. Loppuosa muodostuu korotusvaltuuksista ja mahdollisista
Euroopan symboli
Valtavaluutta
maailmalla
Matalammat
korot
Potkua
kauppaan
Ei enää
valuutanvaihtokuluja
takauksista, jotka eivät välttämättä
tule koskaan realisoitumaan Suomen
budjetissa.
eurobondi: euromaiden yhteinen
joukkovelkakirja, jossa kaikki euromaat olisivat yhdessä lainanottajina
ja myös maksaisivat lainat takaisin
10 vuotta
10 saavutusta
Yhdenmukaisemmat
rahoitusmarkkinat
yhdessä. Tämä hyödyttäisi niitä maita, jotka tällä hetkellä joutuvat maksamaan korkeampaa korkoa lainoistaan. Eurobondijärjestelmää ei ole
vielä luotu, mutta mm. komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on
ehdottanut sen perustamista.
EFD:ssä tapahtuu...
CONFERENCE AND
€
Vahvempi
julkinen talous
Selkeät hinnat
Vakaa valuutta
ja alhaisempi
inflaatio
Toimivampi talous
EU-komission teettämä
postikortti muistuttaa
kansalaista euron
menestystarinasta jos se on päässyt
unohtumaan.
Hermann Kelly
DEBATE:
FOR
PREPARING K
EURO BREA UP
0 - 12:30
R 2011 10:3
SSELS
12 OCTOBE
AN PARLIAMENT, BRU
OPE
WEDNESDLIAY
EUR
2
A1E
M
BUILDING, ROO
ALTIERO SPINEL
INTRODUCTION BY
> Nigel Farage - MEP,
UKIP Leader
SPEECHES BY
Hankel
> Professor Wilhelm
n?"
ign Exchange Rate Unio
"Currency Union or Fore
tional Court.)
at the German Constitu
uts
bailo
Euro
ed
ist, challeng
(Top German econom
."
drawing from the Euro
gus "Practical steps to with in Madrid.)
> Professor Philipp Ba
Rey Juan Carlos
dad
ersi
Univ
at
ics
(Professor of Econom
L
DEBATE WITH PANE
Speeches in English.
ch, Italian
Interpretation into Fren
able.
and German will be avail
To register contact:
ropa.eu
[email protected]
Laure Ferrari
0032 2 28 45469
BRU
0033 3 88 1 75469
STR
European Parliament
UK Independence Party järjesti
12.10.2011 parlamentissa paneelikeskustelun aiheesta "Valmistautuminen
euron kaatumiseen". Kokoussali oli
ääriään myöten täynnä meppejä,
avustajia, virkamiehiä ja muita aiheesta kiinnostuneita lähes kaikista
poliittisista ryhmistä.
W
r MEP Andreasen kritisoi EU:n
budjetin paisuttamista ja tapaa, jolla
talouskriisiä on yritetty hoitaa.
- Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa
Katri
Jannica
Hanne
Avustajakaarti esittäytyy
l Hanne Ristevirta on 27-vuotias valtiotieteiden maisteri Helsingistä. Hän
on työskennellyt 17. lokakuuta lähtien EFD-ryhmässä nimekkeellä Policy
Advisor. Tätä ennen Hanne työskenteli
Timo Soinin ja eduskuntavaaleista lähtien Sampo Terhon avustajana. Työnkuvaan kuuluu edelleen Sampon avustaminen valiokunnissa ja täysistunnossa, mutta myös suoraan EFD-ryhmälle työskenteleminen. Ensimmäinen projektin uudessa työssä oli tehdä tämä lehti.
- Työnkuvani muokkautuu vielä, joten
en itsekään tiedä tarkkaan, mitä kaikkea
tulevat kuukaudet tuovat tullessaan. Eräs
tehtäväni on ilman muuta toimita linkkinä Sampon ja EFD-ryhmän välillä sekä
seurata tiiviisti, mitä ryhmän muut mepit
tekevät ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä.
- Työssäni parasta on ehdottomasti
mielenkiintoisten aiheiden käsittely,
vaihtelevat päivät ja mukavat työkaverit. Turhauttavinta lienee parlamentin kankea ja hidas byrokratia,
jonka johdosta saa juosta toisinaan
luukulta toiselle hakemassa oikeita
leimoja papereihin, Hanne kertoo.
Työpäivä alkaa tyypillisesti klo
8.30 ja 9 välillä, täysistunto- ja valiokuntapäivinä noin tuntia aiemmin. Päivään voi kuulua kokouksia,
seminaareja, äänestyksiä, lobbareiden tapaamisia, kuulemisia, tiimipalavereita niin parlamentissa kuin
sen ulkopuolellakin.
- Yleensä päivään sisältyy jonkinlaista selvitys- tai tutkimustyötä, kirjoittamista, uuden opettelua,
vanhan kertaamista, tiukkoja tilanteita ja
yllätyksiä. Työpäivä loppuu harvoin ennen klo 18, toisinaan se jatkuu yhdeksään
tai kymmeneenkin asti.
Hannen mukaan avustajan ja pienen
poliittisen ryhmän virkamiehen työ on
l Jannica Jääskeläisellä on jo aiempaa työkokemusta Euroopan parlamentissa. Hän tuli aikanaan harjoittelijaksi Timo Soinille ja jatkoi seuraavana kesänä Terhon harjoittelijana. Elokuussa Jannicasta tuli avustaja. Tehokas nuori nainen tekee töiden
ohessa myös media- ja viestintäalan
opintoja.
Jannican mukaan avustajan tehtävät
ovat erittäin monipuolisia.
- Keskeisenä osana työtäni parlamentissa on ulkoasiainvaliokunnan
seuraaminen. Lisäksi työhöni kuuluu
paljon selvitystyötä, vierailijaryhmien
ja muiden matkojen järjestämistä, tapaamisia, seminaareihin osallistumista,
yhteydenottojen käsittelyä, sähköposteihin vastaamista, uutisten seuraamista ja paperitöitä.
Avustajan työssä tärkeimpiä ominaisuuksia ovat Jannican mielestä luotettavuus, lojaalius ja hyvät vuorovaikutustai-
dot.
- On tärkeää hallita ajankäyttöään,
omata hyvät ”hoksottimet” ja osata poimia oleelliset tiedot jatkuvasta tieto-
virrasta. Minä siis teen mitä käsketään,
mutta minulla täytyy olla rohkeus myös
toimia itsenäisesti. On myös erittäin tärkeää tulla hyvin toimeen työkavereidensa kanssa.
- Meillä on erinomainen tiimi, olen
siitä hyvin iloinen.
Pyysimme Jannicaa kuvailemaan tiivistetysti tyypillistä työpäiväänsä:
- Tulen töihin yhdeksäksi. Luen sähköpostit (omani, Sampon sekä Sampon
toimistolle osoitetun sähköpostilaatikon), ja vastaan kiireellisimpiin. Selaan
myös läpi päivän tärkeimmät uutiset.
- Aamupäivällä on usein valiokuntien kokouksia. Aiheena voi olla esimerkiksi EU:n laajentumis- ja naapuruuspolitiikka, jota on esittelemässä kyseisestä aiheesta vastaava komissaari.
- Valiokunnan kokouksen jälkeen kirjoitan tiivistelmän käsitellyistä aiheista,
minkä jälkeen on aika kokoontua työtovereiden kanssa lounaalle ja vaihtaa kuu-
l Katri Eeva työskentelee Sampo Terhon avustajana Euroopan Parlamentissa.
Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Katri on asunut ja työskennellyt Brysselissä jo kaksi ja puoli vuotta.
Avustajan kokemusta ehti kertyä ennen
Terhon tiimiin siirtymistä MEP Hannu
Takkulan toimistosta ja sitä ennen hän
työskenteli suomalaisten ja kansainvälisten palkansaajajärjestöjen palveluksessa.
Katrin työtehtävät ovat moninaiset.
- Parlamentissa on 20 valiokuntaa, joiden asialistasta jokaisen MEP:n tulisi
olla tietoinen - ainakin viimeistään täysistunnossa, jolloin käsiteltävistä asioista
äänestetään lopullisesti. Vaikka jokaisella europarlamentaarikolla on omat valiokuntansa, joissa he työskentelevät ja joiden asialistaa he pääsääntöisesti seuraavat, on heidän oltava tietoisia myös mui-
den valiokuntien toiminnasta. Avustajan
rooli on keskeinen valiokuntien esityslistojen seuraamisessa, kertoo Katri.
- Vastuulleni kuuluu kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, jossa Sampo on varapuheenjohtajana. Lisäksi toimin myös
EFD-ryhmämme neuvonantajana kyseisessä valiokunnassa. Työtehtävät eivät
ajoitu vain valiokunnan kokouspäivään
vaan valiokuntatyö on jatkuva prosessi.
Me poliittisten ryhmien neuvonantajat
kokoonnumme palaveriin ennen virallista kokouspäivää ja käsittelemme tulevan kokouksen asioita sekä pohdimme
valiokunnan tulevaa poliittista ohjelmaa
- useimmiten jo vuotta eteenpäin. Valiokunnissa käsittelemme mm. komission aloitteitta, joihin parlamentti tekee oman mietintönsä tai lausuntonsa.
Näihin raportteihin mepit voivat tehdä
monesti melko itsenäistä. Työssä tarvitaan nopeaa reagointikykyä,
kiinnostusta käsiteltäviin aiheisiin,
kärsivällisyyttä, tiedonhaku- ja prosessointikykyä, epätietoisuuden ja
kiireen sietämistä, hyvää kielitaitoa
(erinomaista englantia, jonkin verran
ranskaa, muut kielet ovat plussaa),
oma-aloitteisuutta, periksiantamattomuutta, tehokkuutta, sosiaalisuutta, ennakkoluulottomuutta ja monesti myös huumorintajua sekä muiden
kulttuurien ymmärrystä.
- Työ on kuitenkin ajoittaisesta
stressaavuudestaan huolimatta erittäin antoisaa ja nämä Brysselissä viettämäni pari vuotta ovat olleet elämäni
mielenkiintoisimmat.
lumisia. Lounastauko on myös hyvä hetki
informoida kollegoja aamupäivällä valiokunnassa käsillä olleista aiheista.
- Iltapäivät kuluvat seminaareissa tai
tapaamisissa, joita on järjestetty esimerkiksi toimittajien tai lobbareiden kanssa.
Lisäksi iltapäivällä on aikaa tehdä selvitystyötä ja osallistua EFD-ryhmämme
ryhmäkokoukseen.
- Päivän päätteeksi luen vielä sähköposteja ja viimeistelen äänestyslistat seuraavan päivän valiokunnan äänestyksiä
varten. Niiden täytyy olla sellaisella mallilla, että voin esitellä ne mepille seuraavana aamuna. Toimiston ovi sulkeutuu
tällä kertaa noin kello 19. Päivästä riippuen se voi sulkeutua myös klo 17:30 tai
22. Mikäli illalla on vielä ylimääräistä
energiaa, voi sen käydä purkamassa työpaikan kuntosalilla – josta muuten löytyy
myös sauna!
muutosehdotuksia, joilla halutaan
täsmentää tiettyä tekstin kohtaa.
Muutosehdotuksista äänestetään
valiokunnassa, minkä jälkeen asia
käsitellään seuraavaksi täysistunnossa. Prosessi voi olla pitkä, ja siksi
avustajan tuleekin tehdä taustatyötä ja perehtyä lukuisiin mietintö- ja
lausuntoteksteihin, selittää Katri.
Katri arvostaa työssään erityisesti
sitä, että joka päivä oppii jotain uutta
eikä yksikään päivä ole samanlainen.
- Pidän myös parlamentin kansainvälisestä ilmapiiristä ja monikielisyydestä. Työssä turhautuminen
puolestaan liittynee usein siihen, ettei ole riittävästi aikaa perehtyä parlamentissa käsiteltävinä oleviin asioihin, Katri toteaa. Perussuomalaiset Euroopassa - EFD
Vapaa ja Demokraattinen Eurooppa
Seuraa meppiäsi!
BLOGI
Sampo Terho
Euroopan parlamentin jäsen (EFD/FI)
[email protected]
Parlement européen
Rue Wiertz 60
Bât. Altiero Spinelli
04F265
B-1047 Bruxelles
Belgique
puh: +32 228 45757
fax: +32 228 49757
matkapuh. Brysselissä +32 471 552 923
matkapuh. Suomessa +358 50 538 1674
www.sampoterho.net
Puheenvuorot ja muu toiminta
Euroopan parlamentissa
Katri Eeva
[email protected]
puh: +32 228 47757 www.europarl.europa.eu/fi
R EP:n jäsenet R klikkaa Suomen karttaa
R13. TERHO, Sampo R Puheenvuorot
täysistunnossa
EFD-ryhmän jäsenenä
Jannica Jääskeläinen
[email protected]
puh: +32 228 37757
Secretary-General
Pääsihteeri
Hanne Ristevirta
[email protected]
puh: +32 228 41459
Kotimaan avustajat:
Pekka M. Sinisalo
Pierre Vaugier
Fouad Melloul
Tania Laikauf
Oumar DoUmbouya
Deputy SecretaryGeneral
Varapääsihteeri
Central
Administrator
of the Group,
Hallintosihteeri
Deputy SecretaryGeneral
Varapääsihteeri
LSA and the Human
Resources
IT- ja henkilöstöjohtaja
www.efdgroup.eu
[email protected]
puh. +358 44 2222 678
Pauli Vahtera
[email protected]
Vapaa ja
Demokraattinen
Eurooppa -ryhmä
Euroopan Parlamentissa
European Parliament | Bruxelles Parlement Européen | Strasbourg
EFD Group, Wiertzstreet 60, 1047 Brussels, Belgium
European Parliament, Rue Wiertz 60, ASP 04F265, B-1047
www.efdgroup.eu
facebookissa
Tekstit: Hanne Ristevirta • Ulkoasu ja taitto: Mika Laine Oy • Paino: Lehtikanta Oy, Kouvola 2011
Emmanuel
Bordez