KÄÄNNÖS ERKKI MÄKELÄ Koiran lämpöstressi ! KUVAT JAANA LINTUNEN Artikkeli koiran lämpöstressistä on julkaistu Siperianhusky-lehdessä 2-2004. Päätimme julkaista sen uudelleen hieman päivitettynä, koska asia on ajankohtainen ja SHS:n jäse niksi on liittynät paljon uusia koiranomistajia kahdeksassa viime vuodessa. Ja te, jotka ette ole koskaan kuullutkaan lämmön vaarallisuudesta rekikoirille, olkaapa tarkkana. Artikkeli perustuu Robert L. Downeyn 1981 kirjoittamaan sekä HOWL-lehden kuvittamaan ja julkaisemaan artikkeliin koiran lämpöstressistä. Suomenkielisen käännöksen yhteydessä on jonkin verran karsittu suomalaisten kannalta epärelevanttia tekstiä ja lisätty vähän uutta. Alkuperäinen artikkeli löytyy internetistä esimerkiksi osoitteesta: http://www.webheads.co.uk/sleddog/ezine/ pdf/Heat_Stress.pdf R obert Downey on tunnettu rekikoiramies ja koiran ravitsemuksen asiantuntija niin Yhdysvalloissa kuin koko rekikoiramaailmassa. Hän on julkaissut useita artikkeleita Pennsylvanian yliopiston Eläinlääketieteen laitoksen rekikoiratutkimusten yhteydessä. Lämpöstressi Lämpö on koiralle yksi ankarimmista ympäristön aiheuttamista stressitekijöistä. Se heikentää ruokahalua, kasvua sekä lisääntymis- ja työkykyä. Ylilämpenemisen ruumiinnesteille ja kudoksille aiheuttamaa tilaa kutsutaan hypertermiaksi. Tilan syntymiseen vaikuttaa paitsi lämpötila, myös lihastyö, fyysinen kunto, turkin laatu ja ympäristötekijöistä vielä ilman suhteellinen kosteus sekä ilmanvaihto. Hypertemiaan liittyy kolme eri oireyhtymää, jotka kuitenkin usein voivat esiintyä yhdessä. Lämpöhalvaus Lämpöhalvauksessa koiran ruumiinlämpö nousee äkillisesti ja koiran kunto pettää. 24 | SIPERIANHUSKY 2 - 2012 Se on vakavin ja myös yleisin kolmesta eri oireyhtymästä. Se ilmenee useimmiten, kun ympäristön lämpötila ylittää koiran ruumiinlämpötilan eikä koira kykene haihduttamaan ylimääräistä lämpöä. Koira on jääh dytettävä välittömästi, jotta vältytään mahdolliselta aivovammalta tai jopa kuolemalta. Koira on kuitenkin jäähdytettävä varovaisuutta noudattaen ja jäähdyttäminen on lopetettava välittömästi kun ruumiinlämpö on laskenut 1- 2°C alle normaalin, muuten ruumiinlämpö voi laskea liikaa ja seurauksena on toinen aivan yhtä vakava tila, hypotermia. Ihanteellinen lämpötila koiran oleskeluympäristössä on on 15 - 20°C (Downey ei tässä tarkoita vetoharjoitukseen sopivaa lämpötilaa, yleensähän harjoittelun maksimilämpötilana pidetään 8 - 14°C ). Tällöin sille ei synny lämpöstressiä. Harjoitettaessa koiraa lämpimän ilman aikaan, on harjoitteluohjelmaa kiristettävä varovasti. Erityisestä varovaisuutta on noudatettava tuulettomalla säällä tai silloin kun ilman suhteellinen kosteus on korkea. Koiran hyvä fyysinen kunto vahvistaa lämpöstressin sietokykyä. Siirryttäessä harjoituttamaan koiria lämpimämpään ilman alaan, niiden on ensin annettava mukautua näihin lämpimämpiin olosuhteisiin. Tämä mukautuminen vie 1- 3 viikkoa riippuen koiran kunnosta, mutta parantaa koiran kykyä työskennellä lämpimämmässä. Yleisesti ottaen, useimmilta lämpöön liittyviltä ongelmilta voidaan välttyä kunnon ilmanvaihdolla, varjolla ja runsailla määrillä puhdasta kylmää juomavettä. Lämpökouristukset Lämpökouristukset / krampit ovat harvinaisin kolmesta liikalämmön aiheuttamasta oireyhtymästä. Niitä tavataan koirilla, joita on harjoitettu ankarasti kuumalla ilmalla. Ne ovat tuskallisia lihaskouristuksia. Lämpöuupuminen Lämpöuupumisen syyn selittämisen tekee mutkikkaaksi koiran tapa haihduttaa ylimääräistä lämpöä läähättämällä. Ankara harjoitus aiheuttaa aineenvaihdunnassa happomyrkytyksen, kun maito- ja muut hapot kertyvät elimistöön. Happomyrkytyksestä seuraa aivojen hengityskeskuksen liiallinen herkistyminen veren lievästi las keneelle happipitoisuudelle. Läähätys lisääntyy entisestään, jotta saataisiin happipitoisuus kohoamaan ja haihdutettua liika lämpö. Lisääntynyt läähätys aiheuttaa puolestaan hypokapnian, veren hiilidioksidi pitoisuuden liiallisen laskun. Elimistö yrittää säilyttää veren hiilidioksidipitoisuuden hidastamalla hengitystä ja siinä samalla vaikeuttaa lämmön haihduttamista ja hapensaantia. Jollei hengitystä saada tasaantumaan, veren yhä vähenevä hiilidioksipitoisuus saa aivojen pienet verisuonet kutistumaan, mikä voi aiheuttaa tajunnan menetyksen. Lämmönhaihtumisen hidastuminen tekee koiran kuitenkin entistä alttiimmaksi lämpöuupumukselle. Tätä näkee usein koirissa, jotka joutuvat työskentelemään korkeissa lämpötiloissa, joihin ne eivät ole tottuneet. Mukautuminen korkeisiin lämpötiloihin Suurin osa elimistön korkeisiin lämpötiloihin mukautumiseen liittyvästä tutkimuksesta on tehty ihmisillä. Huonokuntoisilla ihmisillä mukautumiseen saattaa mennä kolme viikkoa kun taas hyväkuntoiset mukautuvat jopa neljässä päivässä. Lämpöön mukautumisen ja fyysisen kunnon parantamisen sydän- ja verenkiertoelimistössä aiheuttamat muutokset parantavat suorituskykyä huomattavasti lämpimissä olosuhteissa. Intervalliharjoittelun on havaittu johtavan ihmisellä nopeampaan mukautumiseen kuin tasaisen jatkuvan työn. Lämmön haihduttaminen Koirilla ja muilla läähättävillä eläimillä on erityinen nenärauhanen, joka erittää jatkuvasti nestettä nenäkuorikoille haihduttamista varten. Myös suu on haihduttavaa aluetta ja sitä pitää sylkirauhaset kosteana. Haihtuminen vaikeutuu sitä mukaa kun ilman suhteellinen kosteus kasvaa tai ilmanvaihto heikkenee. Ilman jatkuva vaihto koiran kehon välittömässä läheisyydessä on äärimmäisen tärkeää. Paikallaan seisova ilma, joka nopeasti saavuttaa kehon lämpötilan, tekee mahdottomaksi elimistön liikalämmön haihduttamisen. Kuljetuskoppi, jossa ei ole riittävää tuuletusta, voi olla vaarallinen. Koiria on kuollut koppeihin, joissa lämpötila on ollut 10° C alle koiran normaalin ruumiinlämmön, kun taas koirat, jotka saavat oleilla vapaana ulkosalla varjossa, saavat harvoin lämpöhalvausta edes 40° C helteessä. Läähättävä koira hengittää levossa sisään nenän kautta ja ulos suun kautta, kun taas työskentelevä koira hengittää sekä ulos että sisään molempia tiehyitä pitkin lisä täkseen lämmön haihtumista. Myös kielen verenkierto voi kuusinkertaistua, jolloin saadaan viilennettyä suurempia verimääriä Jos näitä koiria on harjoitettu tänään liian kovaa ja liian pitkään, ne eivät ehkä illalla syö kunnolla tai sitten huomenna työskentele yhtä hyvin lämpöstressin vuoksi. Rekikoiraharrastajat Bill Brisbois, Ginger Dunlop, HOWLin toimittaja ja Harris Dunlop seuraavat Lewis Pulferin työskentelyä kotitilallaan Ohiossa. Lämpimään mukautunut hyväkuntoinen border collie pystyy työskentelemään vaarallisessa 40°C lämpötilassa. Jäisen veden on perinteisesti ajateltu olevan paras keino hengenvaarallisesti ylikuumentuneen koiran viilentämiseen. Nyttemmin on kuitenkin alettu suositella jäähdyttämiseen vain viileähköä vettä. Border collie -harrastajat ovat, ehkä tietämättään, tehneet näin aiemminkin käyttämällä ulkosalla varjossa sijaitsevia vesisaaveja. Ne ovat hyviä paikkoja säilyttää hitaasti jäähdyttävää viileää vettä. Kaikkia koiria ei ole luotu tasa-arvoisiksi. Kumpi näistä kahdesta koirasta näyttää väsyneemmältä? Eroja aiheuttavat psyykkiset ja fyysiset tekijät. Toiset koirat ovat rauhallisempia taikka niiden rakenne ja elintoiminnot (kunto, lihaksisto, turkin laatu) auttavat käsittelemään lämpöä paremmin. Älä tee sitä virhettä, että arvioisit kaikkia koiria saman mittapuun mukaan. Useimpien lämpöä läähättämällä haihduttavien eläinten elimistö on kehittynyt sopivaksi lämmön maksimaalisen haiduttamiseen. Esimerkiksi koiran nenäkuorikoiden pintaala on suurempi kuin sen koko ihon! SIPERIANHUSKY 2 - 2012 | 25 kerralla, ja näin toivon mukaan estettyä aivotoiminnan häiriöt. Myös koiran käyttäytymisellä on vaikutuksensa aivojen suorittamaan lämpötilan säätelyyn. Verisuonten laajenemista ja supistumista ihon läheisyydessä kontrolloi autonominen hermosto. Tähän järjestelmään vaikuttavat sekä tunnetilat että fyysinen aktiviteetti. Kun koira kiihtyy, nämä verisuonet supistuvat, lämmön haihtuminen hidastuu ja sisäelinten lämpötila nousee. Näin kiihtyminen saa koiran paljon lähemmäs liikalämmöstä johtuvaa aivovauriota, kun taas rauhoittuminen ennen suoritusta parantaa suorituskykyä. Varjo Tiedämme kaikki, että varjo saa olomme tuntumaan mukavalta helteellä. Pikkupennulle varjon puute voi koitua kohtalokkaaksi. Jopa aikuisen koiran henki voi olla vaarassa, kun lämpötila nousee yli 30° C. Vaaraa pahentaa tyyni ilma, ilmavirta kuljettaisi lämpöä pois ja viilentäisi. Samoin korkea ilmankosteus pahentaa tilannetta. Jos vain voit, sijoita kennelisi puiden suojaan, erityisesti se osa, jossa kasvatat pentuja. Jollei tontillasi kasva puita, sinne kannattaa niitä istuttaa. Downey suosittelee koiratarhan puiksi nopeasti kasvavia ja tuuhealatvaisia poppeleita. On olemassa poppelilajeja, jotka kasvavat ja viihtyvät hyvin ainakin Etelä-Suomessa. Myös isot kuuset tarjoavat hyvin varjoa, ja niistä putoavan karikkeen ansiosta tarhat on helppo pitää siisteinä. Kuuset eivät kuitenkaan lähde kovin nopeaan kasvuun, jos ne istuttaa kuivalle ennestään puuttomalle tontille. Kannattaa tiedustella paikalliselta puutarhaliikkeltä, mitkä olisivat nopeimmin kasvavia puita kotiseudullasi ja tonttisi maaperällä. Puita ei saa istuttaa liian tiheään, sillä jo muutaman vuoden kuluttua nopeakasvuisimmat ovat isoja puita. Kannattaa myös muistaa, että ne on istutettava niin, etteivät koirat, varsinkaan pennut, pääse repimään alimpia oksia irti tai kaivamaan koko puuta ylös maasta. Kevät on istutuksen kannalta parasta aikaa. JK. Kesälajien - mm. koirapyöräilyn ja koirajuoksun - suosion kasvaessa muistakaa olla varovaisia ja ennakoida lämpötilan sekä mm. ilmankosteuden vaikutusta koiraan. Kerran ylikuumenneen koiran lämmönsäätelyn "termostaatti" on pysyvästi rikki ja se kuumenee kerta kerralta helpommin. Arktisilla koirilla elimistön lämpötilaa nostaa jo suht pienikin työskentely liian lämpimissä olosuhteissa. Vie lä kerran, olkaa varovaisia. AKa 26 | SIPERIANHUSKY 2 - 2012 Tällainen läähätys on tervettä lämmön haihduttamista. Koiran seisominen osoittaa, että et ole ylittänyt sen suorituskyvyn turvallisia rajoja. Seisova koira pystyy haihduttamaan lämpöä tehokkaammin kuin makaava. Ylikuumentunutta koiraa on parempi taluttaa hiljakseen kuin antaa sen jäädä makaamaan, jollei se sitten ole täysin lopussa. Turkin pituuden ja paksuuden merkitystä taistelussa hypertermiaa vastaan usein liioitellaan.Koiran turkin leikkaaminen ei auta koiraa pysymään viileänä, pikemminkin se estää sitä suojautumasta suoralta auringonpaisteelta. Arktisten koi rien paksu turkki suojaa niitä niin kesän paahtavalta kuumuudelta (mantereisessa Alaskassa ja Siperiassa 30-40° C helteet heinäkuussa eivät ole harvinaisia) kuin talven ankaralta kylmyydeltä. Talvi ei tarkoita, ettei lämpöstressin vaaraa olisi. Tämä on totta varsinkin silloin, kun pitkän pakkasjakson katkaisee suoja. Tämä on ongelma useimmiten Yhdysvaltain koillisosissa, mutta myös Minnesotassa ja Alaskassa voi käydä näin, jopa kesken Anchoragen ja Fairbanksin suuria rekikoirakisoja. Jopa Iditarodin aikaan on joskus ollut liian ”kuuma”! Nämä koirat ovat juuri saapuneet maaliin nopeimpina North American -kilpailun 30 km matkalta. Ne voivat hyvin ja nopeuttavat jäähtymistään järsimällä lunta ja hieromalla sitä turkkiinsa saaden samalla turkissaan seisovan lämpimän ilman vaihtumaan viileämpään. Johtajakoirilla on stressaavin työ. Kummassa näistä johtajista näkyy harjoituksen vaikutus selvemmin? Sinun tulisi huomata, että oikeanpuoleinen johtaja haukkoo vieläkin henkeään ja lähes hyperventiloi. Siinä näkyy selvästi raskaan harjoituksen aiheuttama väsymys ja kunnon täydellinen romahdus. Myös toinen johtaja hengittää yhä lyhyesti ja nopeasti, mikä näkyy myös sen rintakehässä. Henkinen stressi voi nostaa aivojen lämpötilaa ja monet johtajat epäonnistuvat juuri tästä syystä. Kun koira hermostuu, pintaverisuonet kutistuvat vaikeuttaen samalla lämmön haihduttamista ja ruumiin sisäosien lämpötila nousee. Aivojen lämpötilan nousu vaikuttaa helposti johtajan työkykyyn. Koirien kuljettaminen huonosti ilmastoiduissa kopeissa voi olla äärimmäisen vaarallista. Näiden kanadalaisen J. Verbeekin rakentamien koppien ovien rakenne mahdollistaa maksimaalisen ilmanvaihdon. Kuljetuskopeissa ei saa olla ristivetoa talvisin, sillä se voi aiheuttaa hengitystieongelmia. Hyvässä kopissa on siis riittävä ilmanvaihto, muttei kuitenkaan vetoa. Näitten puiden alunen on hyvä paikka rakentaa kennelisi. Lämpötilat ovat huomattavasti alhaisempia puiden alla. Muista, että jännitys, pelko tai huoli voi nostaa ruumiinlämpöä. Lämpö vaikuttaa myös koirien lisääntymiskykyyn. Uroksilla siittiöiden määrä laskee spermassa sitä mukaa kun kivesten lämpötila kohoaa. Nartuilla puolestaan lämpöstressi johtaa sikiöiden koon pienentymiseen jopa 30 prosentilla. Lämpöstressi pienentää myös pen tuekokoa. Jos narttusi synnyttää vain 1- 3 pentua, sinun on ehkä mietittävä onko kennelisi sopiva ja ovatko tree nausmenetelmäsi oikeat. Jos valmennat koiriasi lämpimään vuodenaikaan, kannattaa etsiä metsäinen harjoitusmaasto, sillä aurinko on liian kuuma avoimessa maastossa. Koiran kokoisella eläimellä kova työskentely on suurin lämpöstressin aiheuttaja. Juoksevalla koirilla lämmön tuotto ja kertyminen elimistöön on 10 kertaa suurempaa kuin koiralla, joka loikoilee kuumassa autiomaassa. Aivoja pyritään jäähdyttämään rasituksen aikana kaikkein tehokkaimmin. Kuumassa, kuivassa ilmassa aivot pysyvät normaalista jonkin verran viileämpinä kuin muut sisäelimet. Raskaan työn aikana, jolleivät olosuhteet ole liian ankarat, aivot pysyvät kolme kertaa viileämpiä. Koirat tunnetaan hyvästä lämmönsietokyvystään kuten myös kyvystään työskennellä pitkiä aikoja kuumassa. Mutta sitten kun tietty raja ylitetään, vakavan lämpö vaurion uhka muuttuu yhtäkkiä todeksi. Varjoisa ruohikko on viileämpi kuin varjoisa paljas maa. Koirat etsivät itse varjoisan paikan auton, rakennuksen yms. suojasta, jollei niille sitä tarjota. Pennut ovat herkkiä äärimmäisille lämpötiloille kolmen ensimmäisen elinvuorokautensa aikana. Ne eivät vielä pysty säätelemään ruumiinlämpöään riittävästi. Varjo (kuten myös riittävä lämpö) ovat pennuille tärkeä. Lihavat koirat ovat herkempiä lämmönsäätelyongelmille kuin hoikat. Rasvakudos eristää lämpöä noin kaksi kertaa paremmin kuin lihaskudos, ja lämmön haihtuminen luonnollisesti vaikeutuu. SIPERIANHUSKY 2 - 2012 | 27