Tekstit: Paula Hyttinen (Punajalkaviklo), amanuenssi. Tekstin tarkistanut: Terho Taarna (Jänkäkurppa)
Lähteet: Lars Jonsson, Euroopan linnut www.luontoportti.com
Valokuvat: Markus Varesvuo
OLLIN OUTO
LINTUPOLKU
Ka
Kaulushaikara - Botaurus stellaris
Kaulushaikara elelee tiheissä, laajoissa ruovikoissa ja sitä pääse näkemään hyvin harvoin.Yöaikaan voi
kuulla koirashaikaran erikoista ääntelyä: kuin puhaltaisi pulloon.Yllätettynä se nostaa nokkansa ylös,
jolloin ruskean ja keltaisen värinen juovikas höyhenpuku ja vihreänkeltaiset nokka ja jalat sulautuvat
täydellisesti ruokojen sekaan .Voimakkaalla, pitkällä nokallaan haikara etsii kosteikosta sammakoita
ja kaloja. Pesäksi kelpaa vanhoista ruo´on pätkistä
koottu kyhäelmä, minne emo munii 5-7 munaa.
Kaulushaikara on muuttolintu, joka on levinnyt
Etelä-Suomeen ja rannikoille aina Ouluun asti.
ulushaikar
a
Pähkin
än
keli
k
a
Pähkinänakkeli - Sitta europaea
Pähkinänakkelit saattavat syksyisin vaeltaa suurin joukoin
Siperiasta Suomeen ja silloin voit nähdä niitä myös Kokkolan
seudulla. Nämä vikkelät linnut vierailevat myös lintulaudoilla, joista ne hakevat pähkinöitä ja siemeniä. Ne kapuavat
puunrungolla myös pää alaspäin ja nappaavat nokallaan
ötököitä kuoren rakosista.
Linnun siniharmaa selkä on hyvä suojaväri koivunrungolla.
Silmän kautta kulkeva musta juova, joka ehkäisee häikäisyä.
Joskus harvoin pähkinänakkelit myös pesivät Suomessa vanhoihin tikankoloihin. Ne munivat 6-8 munaa. Pesässä poikaset
ovat turvassa petoeläimiltä.Vaaran uhatessa nakkeli voi
jähmettyä paikoilleen kuin pieni oksa.
LINTUKUMMIT
Kaulushaikara: Heikki Aho
Pähkinänakkeli: Kaija Jestoi
8
Pun
iklo
v
a
k
l
aja
Punajalkaviklo - Tringa totanus
Kahlaajiin kuuluva punajalkaviklo saapuu rantaniityillemme pesimään huhtikuussa. Se on tasaisen
ruskeankirjava. Nokantyvi on vanhoilla linnuilla oranssi. Lennossa sen tunnistaa valkoisista siiven takareunoista sekä pyrstön alla vilkkuvista
pitkistä punaisista jaloista. Soidinaikaan se lentää värisevin siiveniskuin polveilevasti ja
ääntelee: ljyky, ljyky… Molemmat emot hautovat, pesässä on 4 munaa. Punajalkaviklo
etsii ravinnokseen etanoita, nilviäisiä ja matoja. Jos menet Rummelön lintutornille
keväällä aikaisin aamulla, niin näet punajalkavikloja niiden omassa maailmassaan.
Jänkäkurppa - Lymnocryptes minimus
Jänkäkurppa pesii harvalukuisena Pohjois- ja Itä-Suomen aapasoilla ja
pajua kasvavalla tundralla. Soidinääni muistuttaa pienen hevosen kavioiden
kopsetta puusillalla. Sen väritys sulautuu hyvin maastoon sen hautoessa.
Vaaran uhatessa se pyrähtää lentoon aivan viime tipassa. Korsilla ja heinillä
vuoratussa pesäsyvennyksessä on 4 munaa. Pesästä lähdettyään poikaset
selviytyvät ilman emoa hyvin varhain. Jänkäkurpat syövät etanoita, matoja
ja kasvinosia. Syysmuutolle Etelä-Euroopan ja Välimeren ranta-alueille ne
lähtevät elo-marraskuussa.
Jä
nkä
kurppa
LINTUKUMMIT
Punajalkaviklo: Paula Hyttinen
Jänkäkurppa: Terho Taarna
9
Vi
iks
ti
i
li
a
m
Viiksitimali - Panurus biarmicus
Suomeen noin 30 vuotta sitten levittäytyneen pitkäpyrstöisen viiksitimalin voi Kokkolassa nähdä Laajalahden ruovikoissa. Koiraan erottaa naaraasta mustista
viiksijuovista. Linnulla on hauska rullaava, venytetty
kutsuääni: tjjrrr tai helähtävä ping, ping. Timali rakentaa
pesän järviruokojen varaan ja vuoraa sen tupsuilla ja
höyhenillä. Naaras munii 3-11 munaa, joita molemmat emot
hautovat.Viiksitimalit pesivät yhdyskunnittain ja poikueita voi
olla kesässä useampia. Kesällä timalit syövät hyönteisiä ja
toukkia, talvisin järviruokojen siemeniä. Pakkastalvet
voivat olla niille kohtalokkaita, mutta leudot talvet ovat
edullisia näille eksoottisen näköisille linnuille.
li
ke
Kuuk
Kuukkeli - Perisoreus infaustus
Jos olet istunut pohjoisessa leirinuotiolla, olet ehkä nähnyt uteliaan ja
kesyn kuukkelin. Se pesii soisilla korpialueilla naavakuusissa. Pesän se rakentaa korkealle aivan rungon
viereen kuusenLintukummit:
oksista ja naavasta ja vuoraa sen karvoilla ja höyhenillä. Naarasemo munii 3-4
munaa ja hautoo niitä kolme viikkoa. Poikaset syntyvät höyhenittöminä mutta
kehittyvät nopeasti. Koko perhekunta viettää kesän yhdessä. Kuukkeli varastoi
talveksi hämähäkkejä, hyönteisiä ja marjoja puunlatvoihin, koloihin ja naavatupsuihin kuten tiaisetkin, joiden seurassa ne viihtyvät. Parvessa elämisestä on
linnuille myös turvaa. Kun tiaiset hälyttävät, on parasta olla valppaana, ettei
kanahaukka huomaa.
LINTUKUMMIT
Viiksitimali: Aija Isosaari
Kuukkeli: Sampo Purontaus
10
Helmipö
ll
ö
Helmipöllö - Aegolius funereus
Hämmästyneen näköinen pienehkö helmipöllö on havumetsissä
asustava paikkalintu, joka huonoina myyrävuosina saattaa lähteä
pitkillekin vaelluksille etsimään parempia ruokapaikkoja. Myyrien
puuttuessa se saattaa saalistaa myös pikkulintuja. Helmipöllö on
viime vuosikymmeninä vähentynyt huomattavasti. Suurimmat uhat
sille ovat petolinnuista kanahaukka ja viirupöllö sekä sille sopivien
vanhojen havumetsien väheneminen. Helmipöllö pesii vanhoissa
palokärjen koloissa tai suurehkoissa linnunpöntöissä. Se munii
maalis-huhtikuussa 3-9 munaa. Kevättalvella illan hämärtyessä voit
kuulla helmipöllön puputusta Kokkolassa vaikkapa Sokojan tai
Rimmin metsissä.
Merikihu
Merikihu - Stercorarius parasiticus
Siro ja tyylikäs merikihu on lokkien,
tiirojen ja pikkulintujen kauhu. Taitavana
lentäjänä se saattaa ahdistella kaloja pyydystäviä lintuja saaden ne pudottamaan saaliinsa, jonka
kihu sitten nappaa ilmasta. Merikihu pesii Suomen länsirannikon
ulkoluodoilla ja Ahvenanmaalla. Pesä on syvennys maassa, johon emo
munii 1-2 munaa. Merikihu on runsastunut 1900-luvun jälkipuolelta lähtien pesimäalueilla tapahtuneiden vainojen jälkeen. Talveksi lintu muuttaa
eteläiselle Atlantille sekä Afrikan ja Amerikan rannikoille.
hi
Taivaanvuohi - Gallinago gallinago
Taiv
a
a
uo
nv
Kosteilla niityillä ja rannoilla voit kuulla taivaanvuohen tyypillisen väpättävän soidinäänen. Lintu syöksyy vuoroin alas,
vuoroin ylös. Ääni lähtee sen jäykistä pyrstösulista ilmavirran vaikutuksesta linnun syöksyessä alas. Pitkällä nokallaan
se kaivaa nykivin liikkein liejukoista matoja ja hyönteisiä.
Vaaran uhatessa se luottaa suojaväriinsä painautumalla matalaksi. Taivaanvuohi munii vetisen saraikon piilossa olevaan
pesään 4 munaa. Poikaset selviytyvät pesästä lähdettyään
itse jo varhain. Myös taivaanvuohi on muuttolintu.
LINTUKUMMIT
Helmipöllö: Maisa Järvelä
Merikihu: Tuija Kainu
Taivaanvuohi: Pekka Nurmi
11