Politiikantoimitus 4.10 2.52 22.40 23.51 [email protected] +358 9 122 2533 Kotimaantoimitus [email protected] +358 9 122 7575 17. toukokuuta 27. heinäkuuta A 8 HELSINGIN SANOMAT MAANANTAINA 8. HEINÄKUUTA 2013 KOTIMAA Kalasääski viihtyy Teijolla Suunnitellun kansallispuiston alueella on harvinainen kalasääskien tihentymä VESA-MAT TI VÄ ÄR Ä Teijon ylänkö on laajimpia erämaisia metsä- ja suoalueita Etelä-Suomessa. Suppealla alueella on useita kalasääsken pesiä. Kansallispuistoa kannattaa 47 vuotta lintuja rengastanut Juhani Karhumäki. Heli Saavalainen HS Salo MÄNNYN latvasta näkyy kauas: paljasta kalliota, lakimäntyjä, pilkahdus vettä ja suota. Salon Teijolla luonto on vaihtelevaa ja mosaiikkimaista. Ylänkömäisten kallioiden lomassa on kosteikkoja, pieniä erämaasaarekkeita ja lehtoja. Meri tuo oman lisänsä maisemaan. Sammalella pehmustetussa pesässä jököttäviä kalasääsken poikasia näköala ei kiinnosta, mutta emo huomaa tulijat kaukaa ja nousee tarkkailemaan pesän tapahtumia taivaalta käsin. Perniöläinen Juhani Karhumäki kiipeää tottuneesti puun latvaan; takana on 47 vuotta lintujen rengastusta. Se on matematiikan professorille toinen elämä. ”Täällä on kaksi poikasta. Vähän ovat pieniä vielä”, Karhumäki huikkaa pesältä. Poikaset saavat nopeasti renkaan jalkaansa. Linnut mitataan ja punnitaan: siivet alle kymmensenttiset, paino alle kilon. Suopesästä löytynyt poikanen on jo iso, puolitoistakiloinen. Se saa Juhani Karhumäeltä renkaan jalkaansa. TEIJOLLA on harvinainen kala- sääskien keskittymä. Pesiä on useita. Nyt on tarkoitus tarkistaa, asutaanko niissä. Suon laidassa tulijat havaitaan taas heti, ja kalasääskipari lehahtaa ilmaan. ”Asuttu pesä, mutta jäljistä päätellen poikaset ovat vielä ihan pieniä”, Karhumäki toteaa eikä kiipeä ylös. Sen sijaan Punassuon keskellä lintujen varoitusääntä ei kuulu. Se on huono merkki. Pesää on rakennettu keväällä, mutta nyt se on tyhjä. Karhumäki löytää sulkia suopursujen keskeltä: ”Lintu on syöty. Joko huuhkaja tai merikotka on ollut asialla.” täplittämällä suolla hillat kypsyvät jo. ”Täällä on hienoja rannikkokeidassoita, kalliomäkiä ja erämaasaarekkeita”, Karhumäki luettelee perusteluja kansallispuiston perustamiseksi. Puistoidean takana oleva arkkitehti Hannu Paunila korostaa, että hakkuista huolimatta Teijon ylänkö on laajimpia jäljellä olevia erämaisia metsä- ja suoaluei- Rengastus yksilöi linnun. Karttakeskus 5 km EL HS SALO LÄHTEIKKÖJEN Teijon retkeilyalue Teijo Perniön as. Matilda Perniö Rengastaja Juhani Karhumäki tarkastelee puun latvasta maisemia. ta Etelä-Suomessa. Teijo on myös kulttuuriympäristöä ruukkeineen. Puistohankkeella on vahva paikallinen tuki. Salon kaupunki, alueen matkailuyrittäjät ja monet asukkaat ajavat sitä aktiivisesti. Se on valittu VarsinaisSuomen maakunnan kärkihankkeeksi, jonka toivotaan tuovan alueelle kävijöitä ja rahaa. Ainoa asia, joka hiertää, on metsästys. Osa väestä haluaisi sallia sen kansallispuistossakin. Eripuraa on ollut myös kalastuksesta, sillä Matildanjärvellä se nojaa kirjoloheen. Kansallispuistossa istutuksia ei sallittaisi. kalliolta avautuu upea näkymä Hamarinjärvelle. Pesä löytyy kallion ja järven välissä olevalta suolta. ”Täällä on kolme isoa poikasta”, Karhumäki raportoi puun latvasta. Päivän saldoksi kertyy viisi asuttua pesää, neljässä poikaset. ”On todella harvinaista, että suppealla alueella on näin monta pesää.” ”Kyllä tänne tarvitaan kansallispuisto.” NENUSTAN Yhdessä pesässä oli myös muna. FAK TA Neljä kansallispuistohanketta A Teijon lisäksi vireillä on kolme kansallispuistoa. A Käsivarren suurtuntureiden kansallispuisto suojelisi herkkää tunturiluontoa. A Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun Olvassuo on laaja aapasuo ja suoerämaa. A Konnevesi on pohjoissavolaista järviseutua. SI1 1