Kalanviljely Suomessa
Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi –yksikkö, Evira Vesiviljely maailmassa • Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta • Kasvaa maailmanlaajuisesti kiihtyvällä tahdilla (vuotuinen kasvu 7-11%, maatalous ja kalastus +/- nollakasvu) Vesiviljelytuotanto maailmassa yht. 90,4 milj.T / 2012 / FAO 89 % Aasiassa 61 % Kiinassa 2 % Norjassa (~4 Bilj. Eur) 0,02 % Suomessa (13,6 milj. kg, 56 M Eur) Vesiviljely Suomessa (1980-2013) 13,6 M kg ruokakalaa (mäti 0,43 M kg) Arvo 56 M € + mäti 7,4M € Lisäksi n. 54 M kalanpoikasta, arvo n. 24,5 M € (poislukien vastakuoriutuneena myydyt poikaset) Uusi vesiviljelystrategia • Vesiviljely on yksi kestävimmistä keinoista tuottaa eläinproteiinia • Kalat pystyvät hyödyntämään ravinnon maalla kasvatettavia eläimiä tehokkaammin • Yli puolet ihmisten syömästä kalasta on viljeltyä • Viljellyn kalan osuus kulutuksessa lisääntyy nopeasti • Strategian tärkein tavoite on, että Manner-Suomessa kasvatetaan 20 miljoonaa kiloa ruokakalaa vuodessa viimeistään vuonna 2022 • Määrä olisi 13 miljoonaa kiloa enemmän kuin nykyään. • Toteutunut strategia nostaisi vesiviljelyn tuotannon arvon yli 100 miljoonaan euroon Kalanviljely Suomessa (2013 tilasto) Lähde RKTL Merialue Sisävedet Yhteensä Ruokakalalaitokset 109 62 171 Poikaslaitokset 25 82 107 - 197 197 130 341 471 Luonnonravintolammikkoyritykset Yhteensä * Terveyslupa 349 yrityksellä, pitopaikkoja n.1000 Sarmijärven KVL Kuva: RKTL Kuvat Voimalohi Oy:n internetsivuilta http://www.voimalohi.fi/luonno nravintoviljely.htm Kalalajit Suomessa • Suomessa tavattu 100 kalalajia ja kolme nahkiaislajia • Suomessa lisääntyviä kalalajeja on laskettu olevan 59 ja kaksi nahkiaislajia • Viljelyssä 15-20 kalalajia • Eri lajit ovat herkkiä eri taudeille Kirjolohi • Lähes 90 % kotimaisesta ruokakalantuotannosta • Laji tuotu P-Amerikasta, viljely Suomessa alkoi tanskalaisella mädillä 1960:lla • Emokalastot sisämaassa, poikaset myydään ruokakalalaitoksille tyypillisesti 1v keväällä • Täysnaarasparvet • Kutu keväällä (tammikuusta alkaen) • Teurastus 2v tai 3v • Ruokakalankasvatuksesta 2/3 Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla • Jonkin verran mädin ja poikasten tuontia EU:n alueelta, erityisesti Tanskasta • Tuotu pari kertaa USA:sta (mätinä) • Suomalainen jalostusohjelma JALO & KINGI (Luke). Kirjolohta jalostettu Suomessa 1980:lta alkaen. • Istutetaan kalastettavaksi • Ei lisäänny luonnonvaraisena siten että pystyisi muodostamaan populaatioita Kuva: RKTL Siika • Toiseksi eniten viljelty ruokakalalaji, alle 10 % Suomessa tuotetusta ruokakalasta • Kuuluu lohikalojen heimoon (Salmonidae) • Suomessa esiintyy useita siikamuotoja (vaellussiika, planktonsiika, pohjasiika, karisiika, tuppisiika, järvisiika) • Viljely ruokakalaksi alkoi Suomessa vasta 2000-luvulla • Kutee syksyllä • Emokalat sisämaassa, poikaset ruokakalalaitoksille tyypillisesti 1v (tai 2v) • Teurastus 2v tai 3v Kuva: RKTL • Poikaset kotimaista alkuperää • Siikaa tuodaan paljon ruuaksi Kanadasta • Runsaasti istukastuotantoa • Lisääntyy luonnonvaraisena • Istukaspoikasia kasvatetaan tyypillisesti luonnonravintolammikoissa Muut ruuaksi kasvatettavat • Taimen (alle 1 % Suomessa tuotettavasta ruokakalasta), nieriä, lohi, sampi, nelma…. • Ruokakalan (ml. valmisteet) tuonnin arvo 366 M € • Puolet tuonnista tuoretta, norjalaista merilohta (28 M kg, n 140 M €, vrt. ruokakalan tuotanto Suomessa 13,6 M kg, 56 M € ) • Ruokakalan tuontia myös esim. Ruotsista, Tanskasta ja Thaimaasta Kuva: RKTL Istutuspoikaset • Lohi, taimen, siika, harjus, nieriä, kuha, hauki… • Monien vaelluskalojen nousuvaellus jokiin on estetty vesivoiman rakentamisen myötä. Monia kalakantoja myös kalastetaan enemmän kuin ne ehtivät luontaisesti lisääntyä. Lisäksi kalojen elinympäristöjä on pilattu ihmistoiminnan seurauksena. • Tarvitaan istutuksia ylläpitämään ja lisäämään luonnonvaraisia kalakantoja • Istutusta myös ns. onkikaloiksi (täysikokoisia kaloja) kalakilpailuihin ja harrastajille (kirjolohi) • Tärkeää säilyttää lajien monimuotoisuus – ei jalostusta • Emokalastot kasvatetaan usein luonnosta pyydetystä materiaalista • Voidaan kasvattaa ensimmäisen kesän yli luonnonravintolammikoissa Vastustettavat vesiviljelyeläinten taudit Suomessa (11) Helposti leviävät taudit EHN, VHS, IHN, ISA Vaaralliset taudit Valvottavat taudit IPN genoryhmä 5 sisämaassa, SVC, Gyrodactylus salaris Ylä-Lapissa, lohikalojen alfavirukset (SAV), KHV, VHS Ahvenanmaalla, äyriäisten valkopilkkutauti, nilviäisten bonamioosi ja nilviäisten marteilioosi EU:n alueella vastustettavat Lisävakuustaudit Muut vastustettavat Kalatautien seurantaohjelmat • Riskiperusteinen virustautivalvonta (VHS, IHN, ISA, ISA, KHV, SVC) • Ahvenanmaan VHS-hävitysohjelma • Vapaaehtoinen BKD:n terveysvalvonta • G salaris näytteenotto Ylä-Lapissa Koulutus vesiviljelylaitosten eläintautivalvonnasta 13.3.2015. Koulutus pidetään Evirassa, virtuaaliyhteys Aveihin jne. Myös näytteenottokoulutus tarvittaessa.
© Copyright 2024