Kalanviljely Suomessa
Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015
Hanna Kuukka-Anttila
Eläinten terveys ja hyvinvointi –yksikkö, Evira
Vesiviljely maailmassa
• Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta
• Kasvaa maailmanlaajuisesti kiihtyvällä tahdilla (vuotuinen kasvu 7-11%,
maatalous ja kalastus +/- nollakasvu)
Vesiviljelytuotanto
maailmassa yht. 90,4
milj.T / 2012 / FAO
89 % Aasiassa
61 % Kiinassa
2 % Norjassa (~4 Bilj. Eur)
0,02 % Suomessa
(13,6 milj. kg, 56 M Eur)
Vesiviljely Suomessa
(1980-2013)
13,6 M kg
ruokakalaa
(mäti 0,43 M kg)
Arvo 56 M €
+ mäti 7,4M €
Lisäksi n. 54 M
kalanpoikasta, arvo
n. 24,5 M €
(poislukien
vastakuoriutuneena
myydyt poikaset)
Uusi vesiviljelystrategia
• Vesiviljely on yksi kestävimmistä keinoista tuottaa eläinproteiinia
• Kalat pystyvät hyödyntämään ravinnon maalla kasvatettavia eläimiä
tehokkaammin
• Yli puolet ihmisten syömästä kalasta on viljeltyä
• Viljellyn kalan osuus kulutuksessa lisääntyy nopeasti
• Strategian tärkein tavoite on, että Manner-Suomessa kasvatetaan 20
miljoonaa kiloa ruokakalaa vuodessa viimeistään vuonna 2022
• Määrä olisi 13 miljoonaa kiloa enemmän kuin nykyään.
• Toteutunut strategia nostaisi vesiviljelyn tuotannon arvon yli 100
miljoonaan euroon
Kalanviljely Suomessa (2013 tilasto)
Lähde RKTL
Merialue
Sisävedet
Yhteensä
Ruokakalalaitokset
109
62
171
Poikaslaitokset
25
82
107
-
197
197
130
341
471
Luonnonravintolammikkoyritykset
Yhteensä
* Terveyslupa 349 yrityksellä, pitopaikkoja n.1000
Sarmijärven KVL
Kuva: RKTL
Kuvat
Voimalohi Oy:n
internetsivuilta
http://www.voimalohi.fi/luonno
nravintoviljely.htm
Kalalajit Suomessa
• Suomessa tavattu 100 kalalajia ja kolme nahkiaislajia
• Suomessa lisääntyviä kalalajeja on laskettu olevan 59 ja kaksi
nahkiaislajia
• Viljelyssä 15-20 kalalajia
• Eri lajit ovat herkkiä eri taudeille
Kirjolohi
• Lähes 90 % kotimaisesta ruokakalantuotannosta
• Laji tuotu P-Amerikasta, viljely Suomessa alkoi tanskalaisella mädillä
1960:lla
• Emokalastot sisämaassa, poikaset myydään ruokakalalaitoksille
tyypillisesti 1v keväällä
• Täysnaarasparvet
• Kutu keväällä (tammikuusta alkaen)
• Teurastus 2v tai 3v
• Ruokakalankasvatuksesta 2/3 Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla
• Jonkin verran mädin ja poikasten tuontia EU:n alueelta, erityisesti
Tanskasta
• Tuotu pari kertaa USA:sta (mätinä)
• Suomalainen jalostusohjelma JALO & KINGI (Luke). Kirjolohta
jalostettu Suomessa 1980:lta alkaen.
• Istutetaan kalastettavaksi
• Ei lisäänny luonnonvaraisena siten että pystyisi muodostamaan
populaatioita
Kuva: RKTL
Siika
• Toiseksi eniten viljelty ruokakalalaji, alle 10 % Suomessa tuotetusta
ruokakalasta
• Kuuluu lohikalojen heimoon (Salmonidae)
• Suomessa esiintyy useita siikamuotoja (vaellussiika, planktonsiika,
pohjasiika, karisiika, tuppisiika, järvisiika)
• Viljely ruokakalaksi alkoi Suomessa vasta 2000-luvulla
• Kutee syksyllä
• Emokalat sisämaassa, poikaset ruokakalalaitoksille tyypillisesti 1v (tai
2v)
• Teurastus 2v tai 3v
Kuva: RKTL
• Poikaset kotimaista alkuperää
• Siikaa tuodaan paljon ruuaksi Kanadasta
• Runsaasti istukastuotantoa
• Lisääntyy luonnonvaraisena
• Istukaspoikasia kasvatetaan tyypillisesti luonnonravintolammikoissa
Muut ruuaksi kasvatettavat
• Taimen (alle 1 % Suomessa tuotettavasta ruokakalasta), nieriä, lohi,
sampi, nelma….
• Ruokakalan (ml. valmisteet) tuonnin arvo 366 M €
• Puolet tuonnista tuoretta, norjalaista merilohta (28 M kg, n 140 M €,
vrt. ruokakalan tuotanto Suomessa 13,6 M kg, 56 M € )
• Ruokakalan tuontia myös esim. Ruotsista, Tanskasta ja Thaimaasta
Kuva: RKTL
Istutuspoikaset
• Lohi, taimen, siika, harjus, nieriä, kuha, hauki…
• Monien vaelluskalojen nousuvaellus jokiin on estetty vesivoiman
rakentamisen myötä. Monia kalakantoja myös kalastetaan enemmän
kuin ne ehtivät luontaisesti lisääntyä. Lisäksi kalojen elinympäristöjä
on pilattu ihmistoiminnan seurauksena.
• Tarvitaan istutuksia ylläpitämään ja lisäämään luonnonvaraisia
kalakantoja
• Istutusta myös ns. onkikaloiksi (täysikokoisia kaloja) kalakilpailuihin
ja harrastajille (kirjolohi)
• Tärkeää säilyttää lajien monimuotoisuus – ei jalostusta
• Emokalastot kasvatetaan usein luonnosta pyydetystä materiaalista
• Voidaan kasvattaa ensimmäisen kesän yli luonnonravintolammikoissa
Vastustettavat vesiviljelyeläinten taudit Suomessa (11)
Helposti leviävät taudit
EHN, VHS, IHN, ISA
Vaaralliset taudit
Valvottavat taudit
IPN genoryhmä 5 sisämaassa, SVC, Gyrodactylus salaris Ylä-Lapissa,
lohikalojen alfavirukset (SAV), KHV, VHS Ahvenanmaalla, äyriäisten
valkopilkkutauti, nilviäisten bonamioosi ja nilviäisten marteilioosi
EU:n alueella vastustettavat
Lisävakuustaudit
Muut vastustettavat
Kalatautien seurantaohjelmat
• Riskiperusteinen virustautivalvonta (VHS, IHN, ISA, ISA, KHV, SVC)
• Ahvenanmaan VHS-hävitysohjelma
• Vapaaehtoinen BKD:n terveysvalvonta
• G salaris näytteenotto Ylä-Lapissa
Koulutus vesiviljelylaitosten eläintautivalvonnasta 13.3.2015. Koulutus
pidetään Evirassa, virtuaaliyhteys Aveihin jne. Myös näytteenottokoulutus
tarvittaessa.