4/13 27.8.2013 Teema: Viestintäpalvelut Pääkirjoitus Operaattorille kuuluu luottoyhtiön kaltainen vastuu ……………………………………...………………2 Kolumni Miksi operaattorit kompuroivat yhä perusasioissa?..........................................................................3 Soveltamiskäytäntö Suosikkisarjoja kohtuuttomilla sopimusehdoilla ...............................................................................4 Lapsille suunnattu pelisivusto paransi käytäntöjään ........................................................................5 Ikäsyrjintää liittymien puhelinmyynnissä ..........................................................................................6 Sopimusehtomuutoksia ei saa piilottaa laskun loppuun ...................................................................8 Kytkysopimuksessa kohtuuton irtisanomismaksu ............................................................................9 Kytkysopimus katkeaa myös käyttäjän kuolemaan ........................................................................10 Digitaalisten tuotteiden markkinointia valvotaan ............................................................................11 Toimitus Vastaava päätoimittaja: Päivi Hentunen. Toimittajat: Milla Lahtinen, Laura Salmi, Outi Haunio-Rudanko. Arkisto ja tilaus: http://www.kuluttajaoikeus.fi ISSN 1796-5497 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 [Pääkirjoitus] Operaattorille kuuluu luottoyhtiön kaltainen vastuu Matkapuhelin on jo kovin samanlainen maksuväline tavaroiden ja palveluiden tilaamisessa kuin luottokortti. Kuluttaja-asiamies onkin pitkään vaatinut teleyrityksille luottokorttiyhtiöiden kaltaista vastuuta. Kesäkuussa 2013 voimaan tulleiden uusien laskuerittelysäännösten myötä otettiin yksi edistysaskel oikeaan suuntaan, kun kuluttaja pystyy tarkistamaan paremmin matkapuhelimella tekemiensä ostosten ja tilausten laskutuksen oikeellisuuden. Operaattorin on eriteltävä laskuun maksutta lisämaksullisten palveluiden hinta, tilauksen päivämäärä ja kellonaika sekä maksun saavan palveluntarjoajan nimi ja palvelunumero. Nyt kun matkapuhelimen laskuerittely alkaa toimia, kuluttajat uskaltavat ehkä luottavaisemmin käyttää myös erilaisia palveluja. Toinen ottamistaan vielä odottava edistysaskel liittyy operaattorien vastuusäännöksiin. Elinkeinonharjoittamiseen liittyy olennaisena osana erilaiset riskit ja niiden kantaminen. Teleyrityksille kuuluu vahvoina sopijakumppaneina vastuu siitä, kenen palveluita he sitoutuvat laskuttamaan. Nykyisellään operaattorit tekevät sopimuksia monenlaisten palveluntarjoajien kanssa ja laskuttavat kuluttajaa näistä palveluista, mutta sälyttävät kuluttajan harteille riskin ja haitat mahdollisesta epäkelvosta palvelusta. Siksi oli ilahduttavaa, että hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä esitti 19.6.2013 tietoyhteiskuntakaaren päälinjoista sopiessaan teleyritykselle ja palveluntarjoajalle tai myyjälle yhteisvastuuta silloin, kun kuluttaja maksaa tavaroita ja palveluja matkapuhelimella, ja maksu peritään puhelinlaskun yhteydessä. Ala itse suhtautuu kriittisesti tähän operaattorin vastuun lisäämiseen. Kuluttaja-asiamiehenä en näe perusteluita sille, että teleyrityksiä koskevaa vastuuta rajattaisiin jatkossa kapeammaksi kuin luottokorttiyhtiöitä koskeva vastuu on. Kyse on luottokorttimaksamiseen rinnastuvasta tilanteesta. Luotonantajavastuu perustuu siihen, että luotonantaja on sopimuskumppanina sekä luotolla maksettavia tavaroita tai palveluita myyvän yrityksen että luottokorttia maksamiseen käyttävän kuluttajan kanssa. Luotonantajan voi näitä sopimuksia tehdessään arvioida, millaisten tahojen kanssa se sopimussuhteisiin ryhtyy ja millaisin ehdoin. Luotonantajan asema sopimuskuviossa on niin vahva, että se pystyy myös kanavoimaan esimerkiksi virhetilanteisiin liittyvää vastuuta lopulta niiden aiheuttajien kannettavaksi. Virheestä kärsivän kuluttajan asema on paljon heikompi ja sitä on haluttu vahvistaa luotonantajan rinnakkaisvastuulla. Teleoperaattoreiden kohdalla tämä perusasetelma on samanlainen ja siksi myös vastuu on perusteltua määritellä samalla tavalla. Lopuksi paluu perusasioihin: Tässä viestintäpalvelut-teemanumerossa lakimiehemme kertoo, kuinka teleoperaattorien kanssa väännetään edelleen kättä ihan peruskysymyksistä, joiden pitäisi olla jo kunnossa. On totta, että liittymien vaihtaminen on arkipäiväistynyt, asiakkaita on paljon, myyntikanavia useita ja nuoret myyjät vaihtuvat myymälöissä sekä standeilla tiuhaan. Ja että liittymien hinnat ovat Suomessa halvat. Mikään näistä ei kuitenkaan aseta operaattoreita erityiseen asemaan perussääntöjen noudattamisen suhteen: Kuluttajan on tiedettävä uutta liittymää hankkiessaan ja liittymätyypin vaihtotilanteessa sekä tämän jälkeenkin, mitä liittymä maksaa ja mitkä ovat muut sopimusehdot. Luottamuksen rakentaminen suomalaiseen tietoyhteiskuntaan on kaikkien osapuolten etu. Myös uusia digitaalisia palveluja lanseerattaessa kaikki lähtee luottamuksen rakentamisesta. Päivi Hentunen Kuluttaja-asiamies Puhelinlaskusta näkee maksulliset palvelut aikaisempaa selvemmin. KKV:n tiedote 27.6.2013. Ministerityöryhmä sopi tietoyhteiskuntakaaren päälinjoista. Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 19.6.2013. Kuluttaja-asiamiehen blogi 2 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 KOLUMNI Miksi operaattorit kompuroivat yhä perusasioissa? Viisi vuotta sitten kirjoitin tässä samassa julkaisussa, että operaattoreilta tuntuu unohtuneen vauhdin hurmassa liikennemerkit. Eniten totesin ahdistavan sen, että kuluttajakaupan perusasiat tuntuivat olevan viestintäpalveluissa hukassa pahemmin kuin millään muulla alalla. Vaikka moni asia on parantunut - kiitos myös uuden lainsäädännön - sama ahdistus tuntuu valitettavasti edelleen. Tai ehkä oikea tunnetila on pettymys ja ihmetys siitä, ettei perusasioita edelleenkään viitsitä laittaa kuntoon. Vaihdan kesäkuussa uuden operaattorin standilla lapseni liittymää. Päädyn liittymään, jossa parin kympin maksuun sisältyy tietty määrä puheminuutteja, tekstiviestejä ja dataa. Allekirjoittamassani sopimuslomakkeessa lukee, että sopimukseen kuuluu olennaisena osana monia eri ehtoja ja että allekirjoituksellani vakuutan tutustuneeni niihin. Minulle ei kuitenkaan näytetä eikä anneta mitään ehtoja. Sopimuslomakkeessa ei mainita mitään hintoja tai tarkempia tietoja siitä, mitä palveluita liittymäpakettini sisältää, ainoastaan mainitaan minulle mitään sanomattomat palveluiden nimet. Päiviä myöhemmin minulle tulee postissa kahdet erilaiset datayhteyttä koskevat sopimusehdot. Hintatietojen osalta todetaan, etteivät nekään pidä paikkaansa, jos olen tehnyt sopimuksen jollakin tarjousehdoilla ja hinnan ilmoitetaan löytyvän myöhemmin laskusta. Ehdin jo pelästyä kallista hintaa. Kun lasku myöhemmin tulee, käy ilmi, että halvat hintani ovatkin voimassa vain ensimmäisen vuoden. Niin, olen pettynyt. Eikä tämä esimerkki ole ainoa havainto kesältä 2013. Haluaisin uskoa, että kuluttajien luottamuksen kasvattaminen on kaikkien toimijoiden yhteinen etu. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, ei asiakaspalvelun tarvitse selvitellä kuluttajille myöhemmin sitä, mitä sopimuksessa on tullutkaan sovittua. Kuluttaja-asiamiehen liittymämyynnin toimiviin prosesseihin keskittyneen hankkeen aikana laadittiin vuonna 2011 muistilista matkapuhelinliittymien myyntihetkellä kuluttajalle annettavista tiedoista. Jostain syystä ala ei nähnyt tarpeellisena listan ottamista konkreettisesti osaksi operaattoreiden toimintaa. EU-sääntely on jo tuonut sähkö- ja luottosopimuksiin vakiomuotoisia pakollisia tiedonantolistoja. Kuluttaja-asiamies on viestittänyt niiden tarpeellisuudesta liikenne- ja viestintäministeriölle myös viestintäpalveluiden osalta. Olisi tietysti positiivista, jos näin yksinkertaisessa ja lain vaatimuksiin perustuvassa asiassa olisi päästy eteenpäin alan itsesääntelyn keinoin. Lupauksia paremmasta on toki annettu ja edistystäkin on tapahtunut, mutta käytäntö on toinen. En aio viiden vuoden kuluttua kirjoittaa kolumnia jälleen samasta teemasta, sillä on olemassa paljon kimurantimpiakin viestintäpalveluihin liittyviä juridisia kysymyksiä, kuten vaikkapa sopijakumppanin tunnistaminen. Sitä on käsitelty tässä verkkolehden numerossa lasten mobiilipelaamisen näkökulmasta. Myös esimerkiksi trendi sähköisen markkinoinnin pakkokytkemisestä palveluihin ja kysymys verkon neutraliteetin turvaamisesta ovat mielenkiintoisia ja huolestuttaviakin teemoja. Vauhti ei varmaankaan tietoyhteiskunnassa hidastu, mutta toivon sydämestäni, että liikennemerkkejä aletaan aidosti kunnioittaa, palvelut ovat läpinäkyviä ja kuluttajien liikkuvuutta ja luottamusta tietoyhteiskunnan liikenteessä edistetään. Voimme jatkaa keskusteluja vaikeimpien merkkien tulkinnoista, mutta kielletty ajosuunta on peruskysymyksissä osattava jo tunnistaa. Kannattaa katsoa, miten yhdessä neuvoteltujen malliehtojen etusivulla ohjataan kuluttajaa: Tutustu huolellisesti ennen sopimuksen tekemistä teleyrityksen toimittamiin yleisiin sopimusehtoihin, palvelukohtaisiin erityisehtoihin, hinnastoon sekä mahdollisiin kampanjaehtoihin ja käyttöohjeisiin. Tämän on siis oltava myös mahdollista. Miina Ojajärvi Kirjoittaja on viestintäpalveluihin erikoistunut lakimies Kilpailu- ja kuluttajavirastossa Matkapuhelinliittymien myyntitilanteisiin lisää selkeyttä – Muistilista myyjän ja ostajan avuksi. Teleyritysten tarjoamien palveluiden yleiset sopimusehdot. 3 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 SOVELTAMISKÄYTÄNTÖ Suosikkisarjoja kohtuuttomilla sopimusehdoilla Maksutelevisiosarjoja tarjoavan yrityksen sopimusehdoista löytyi paljon huomautettavaa. Kuluttaja-asiamies puuttui erityisesti sopimuksen päättymistä ja erimielisyyksiä koskeviin ehtokohtiin sekä suoramarkkinointiin ja henkilötietoja koskevaan kielto-oikeuteen. Yritys korjasi ehdot vastaamaan Suomen lainsäädäntöä ja selkeytti palvelun markkinointia. Kuluttaja-asiamies on alkuvuodesta 2013 kiinnittänyt huomiota maksutelevisioyritys HBO Nordic AB:n verkkopalvelun käyttöehtoihin ja henkilötietokäytäntöön verkkosivuilla www.hbonordic.com. Ylipitkä irtisanomisaika suosi yritystä kuluttajan kustannuksella Kuluttaja-asiamies totesi, että yrityksen käyttämä 90 päivän irtisanomisaika on huomattavasti pidempi kuin esimerkiksi teleyritysten tarjoamien palveluiden yleisissä sopimusehdoissa kuluttajalle varattu 24 viikon irtisanomisaika. Yrityksen ja kuluttajan sopimuksen kokonaisvaikutukset huomioiden kuluttaja-asiamies havaitsi myös, että yritys pidättää käyttöehdoissa itsellään yksinomaisen oikeuden päättää palvelun sisällöstä ja palvelun käytettävyydestä. Sopimusehtojen mukaan kuluttajan tulee muun muassa tyytyä palvelun sisällön muutoksiin ja palvelun toimimattomuuteen, vaikka kuluttajalle ilmoitetut laitevaatimukset täyttyisivätkin. Sopimusehdoissa ei ole mainintaa kuluttajan oikeuksista hyvitykseen mainituilta osin. Sen sijaan kuluttajalla on velvollisuus maksaa sopimuksen mukainen täysi hinta. Sopimuksen pitkä irtisanomisaika yhdistettynä mahdolliseen kuluttajan kannalta olennaiseen palvelun sisältömuutokseen tai palvelun käytön estymiseen saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kuluttaja joutuu maksamaan sopimuksesta, joka on käynyt hänelle tarpeettomaksi tai jota hän ei pysty käyttämään. Irtisanomisaikaa koskevaa sopimusehtoa on pidettävä kuluttajan kannalta kohtuuttomana ottaen huomioon alan erityispiirteet ja sopimuksen kokonaisvaikutukset. Kuluttaja-asiamies edellytti, että HBO Nordic AB muuttaa sopimusehtonsa siten, että kuluttajan 90 päivän irtisanomisaikaa lyhennetään. Kuluttajalla oltava lainmukaiset oikeussuojakeinot Käyttöehtojen mukaan "Osapuolet pyrkivät ensisijaisesti ratkaisemaan näistä Käyttöehdoista aiheutuvat erimielisyydet sopimusteitse. Mikäli osapuolet eivät pääse sopimukseen, ratkaistaan erimielisyys suomalaisessa tuomioistuimessa, mutta Ruotsin lain mukaan." Yrityksellä on suomenkieliset verkkosivut ja se mainostaa palveluitaan verkossa suomeksi. Kuluttajat tekevät sopimukset ja maksavat ne Suomessa. Yritys ei siksi voi viedä suomalaisilta kuluttajilta yleisillä sopimusehdoillaan Suomen kuluttajansuojalain pakottavien säännösten suojaa. Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista annetun neuvoston direktiivin mukaan kohtuuttomana voidaan pitää ehtoa, jonka tarkoituksena tai seurauksena kuluttajan oikeus nostaa kanne tai käyttää muita oikeuskeinoja poissuljetaan tai sitä rajoitetaan. Mikäli ehtoa voidaan pitää direktiivin vastaisena, se on aina myös kuluttajansuojalain vastainen ehto. Kuluttajalla on aina oikeus saada asiansa käsitellyksi oman tuomiopiirinsä käräjäoikeudessa tai saattaa asia kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Rooman yleissopimus linjaa, että kuluttajan tekemään sopimukseen sovelletaan sen maan lakia, jossa kuluttajan asuinpaikka on edellyttäen, että myös elinkeinonharjoittaja toimii samassa maassa. Kuluttaja-asiamies edellytti, että nämä seikat otetaan huomioon myös sopimusehdoissa. 4 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 Tarkennuksia sähköiseen suoramarkkinointilupaan Kuluttaja-asiamies edellytti myös, että yritys muuttaa henkilötietokäytäntönsä niin, että sähköiselle suoramarkkinoinnille annettu lupa perustuu kuluttajan omaan, vapaaseen ja aktiiviseen tahdonilmaisuun. Kuluttajalle tulee antaa ennen suoramarkkinointiluvan pyytämistä tietoa siitä, minkälaista markkinointia viestit ovat ja kuinka usein niitä lähetetään. Samoin kuluttaja-asiamies edellytti, että kuluttajan mahdollisuutta kieltää suoramarkkinointi ei tarpeettomasti hankaloiteta tai rajoiteta vain kirjeitse tapahtuvaan yhteydenottoon. Yritys vahvisti kuluttaja-asiamiehen kanssa käydyn neuvottelun johdosta muuttaneensa sopimusehdot vastaamaan Suomen kuluttajansuojalainsäädäntöä. Lisäksi palvelun markkinointia selkeytettiin sopimuksen luonteen ja hinnan ilmoittamisen osalta. KUV/7342/41/2012 Kuluttajansuojalaki 3:1 Neuvoston direktiivi 93/13/ETY (liitteen kohta 1 q) Rooman yleissopimus 5 artikla Lapsille suunnattu pelisivusto paransi käytäntöjään Lapsi pelasi vanhempansa älypuhelimella hevosaiheista nettipeliä ja sai aikaan liki 1000 euron kulut ostettuaan peliin lisäominaisuuksia. Suomenkielisen pelisivuston sopimusehdot eivät olleet saatavilla suomeksi eikä vanhempi ollut tiennyt peliin liittyvästä ostomahdollisuudesta tai antanut lupaa ostoksiin. Kuluttaja-asiamies sai neuvoteltua useita parannuksia pelisivuston toimintaan. Kuluttaja-asiamies sai ilmoituksen 12-vuotiaan lapsen puhelimella tekemistä peliostoista www.howrse.fi -sivulla. Kyseessä on monissa maissa toimiva pelisivusto. Pelin takana on ranskalainen Owlient S.A. -yritys. Itse pelisivusto on toteutettu suomeksi, mutta sivustoon liittyvät sopimusehdot ovat saatavilla vain englanniksi. Lapsi oli pelannut peliä vanhempansa älypuhelimella ja päässyt ostamaan erilaisia lisäominaisuuksia peliin ilman vanhemman suostumusta tai tietoa. Ikävänä yllätyksenä seurasi 900 euron lasku matkapuhelinlaskun yhteydessä. Huoltajan suostumus varmistettava, lisäturvaa käyttörajasta Alaikäiset ovat kuluttajina erityisasemassa, eikä heille saa kohdistaa suoria ostokehotuksia. Alaikäiset saavat lain mukaan tehdä vain olosuhteisiin nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä ostoksia - käytännössä taskurahaostoksia - ilman vanhempien suostumusta. Liki 1000 euron pelilaskua ei voi pitää tällaisena tavanomaisena tai vähämerkityksellisenä ostona. Kuluttaja-asiamies on aiemmin linjannut, että lapsille suunnattujen pelien tarjoajien pitäisi rakentaa järjestelmiä, joissa edellä kuvattuja ei-toivottuja laskuja ei pääsisi syntymään. Tärkeää on myös sopijakumppanin tunnistaminen alaikäiseksi. Lasten pelien suhteen voi kuluttaja-asiamiehen mukaan lähteä siitä, että suurin osa pelaajista on alaikäisiä ja palvelun tarjoajan tulisi ottaa tämä huomioon. Kuluttaja-asiamies edellytti yritykseltä, että se vahvistaa jatkossa alle 15-vuotiaiden lasten huoltajien suostumuksen pelissä tehtäville ostoille ja että vanhemmille annetaan jatkossa suostumusta pyydettäessä oikea-aikaisesti ja selvästi tiedot pelin ostomahdollisuuksista ja siitä että lapsi voi tehdä ostoja myös matkapuhelimella. Lisäksi kuluttaja-asiamies vaati, että peliin lisätään kuukausittainen käyttöraja, jonka vanhempi voi asettaa myös nollaksi euroksi. 5 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 Myös sopimusehtojen löydyttävä helposti suomeksi Osa pelin maksullisiin ominaisuuksiin liittyvistä tiedoista käy ilmi vasta pelin sopimus- ja käyttöehdoista, jotka ovat saatavilla vain englanniksi, vaikka pelin suomenkielinen versio on mitä ilmeisimmin suunnattu suomalaisille kuluttajille. Kuluttajansuojalaki kieltää kohtuuttomat sopimusehdot, mikä tarkoittaa myös epäselvästi tai harhaanjohtavasti muotoiltuja ehtoja. Kuluttajan ei voida edellyttää sitoutuvan sopimusehtoihin, joita hän ei välttämättä lainkaan ymmärrä. Kuluttajilla on myös lain mukaan oltava aito mahdollisuus tutustua sopimusehtoihin, joihin heidän edellytetään sitoutuvan sopimusta solmittaessa. Mikäli sopimusehdot ovat saatavilla vain kuluttajalle vieraalla kielellä, jää tutustumismahdollisuus näennäiseksi. Etenkin jos on kyse monimutkaisesta sopimuksesta, jossa käytetään vaikeita termejä ja käsitellään kuluttajille vieraita asioita, kuten immateriaalioikeudesta johtuvia oikeuksia ja velvoitteita, ei kuluttajan voida olettaa ymmärtävän vieraskielisten ehtojen merkitystä. Tosiasiassa useimmat kuluttajat sivuuttanevat heille vaikealla tavalla esitetyt ehdot kokonaan. Edellä mainittu ja erityisesti pelin kohderyhmä huomioon ottaen sopimusehdot eivät voi olla vieraskieliset. Yritys on itse mahdollistanut sekä sopimuksen tekemisen että sitä koskevan palvelun käyttämisen suomen kielellä tarjotessaan palveluaan suomalaisille kuluttajille. Owlient S.A. on sitoutunut tekemään sovitut muutokset kesän aikana, sopimusehtojen osalta elokuun 2013 loppuun mennessä. KUV/6546/41/2012 Kuluttajansuojalaki 2:1, 2:2, 3:1 Laki holhoustoimesta 4:23-4:25 Ruotsin markkinaoikeus: Ei suoria ostokehotuksia lapsille. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 2/2013. Lapsen ja lain ehdoilla. Kuluttaja-asiamiehen pääkirjoitus, Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 2/2013. Ikäsyrjintää liittymien puhelinmyynnissä Ikääntyneiltä kuluttajilta vaadittiin puhelinmyynnissä omaisen suostumus puhelinliittymäsopimuksen teolle, mikä oli syrjivää ja hyvän tavan vastaista. Omaisen suostumusta ei voi asettaa edellytykseksi sille, että täysivaltainen iäkäs henkilö voi tehdä puhelinliittymäsopimuksen. Kyseessä oli tältä osin myös kohtuuton sopimusehto. Elisa Oyj (Saunalahti) noudatti puhelinliittymien puhelinmyynnissä menettelyä, jossa iäkkäämmän kuluttajan puhelimessa tekemä liittymätilaus käytiin erikseen läpi kuluttajan omaisen kanssa, jolta pyydettiin hyväksyntä tilaukselle. Jos kuluttaja kieltäytyi antamasta omaisen yhteystietoja, puhelinmyyjä kuitenkin teki sopimuksen, jos hän katsoi, että kuluttaja on varmasti ymmärtänyt tekeillä olevan sopimuksen sisällön. Jos myyjä taas oli epävarma siitä, oliko kuluttaja ymmärtänyt, ohjattiin kuluttaja yrityksen myymälään, eikä sopimusta tehty puhelimessa. Ikääntyneet asetettiin muita huonompaan asemaan Kuluttaja-asiamies on aiemmassa syrjintää koskevassa käytännössään katsonut, että kuluttajansuojalain näkökulmasta syrjinnän arvioinnissa on kyse kokonaisharkinnasta, jossa on otettava huomioon erottelun tarkoitus ja aste. Mikäli yhden henkilöryhmän erottelulle voidaan esittää hyväksyttävä tavoite eikä erottelun aste ole kohtuuton tai epäsuhteessa sen tavoitteeseen, voidaan tietyn ryhmän poikkeavaa kohtelua pitää lainmukaisena. 6 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 Kuluttaja-asiamies totesi, että kyseisessä puhelinmyyntikäytännössä erottelun syytä voitiin pitää sinänsä hyväksyttävänä, sillä sen tarkoituksena oli varmistaa, että kuluttaja ymmärtää hänelle annettavat, kulutushyödykettä ja sopimusehtoja koskevat tiedot. Kuluttaja-asiamies katsoi kuitenkin, ettei elinkeinonharjoittaja voi väistää tiedonantovelvollisuuttaan ottamalla yhteyttä kuluttajan omaiseen. Markkinaoikeuden päätöksen mukaisesti (MAO:41/11) elinkeinonharjoittajan on lopetettava markkinointipuhelu, jos kuluttaja ei ymmärrä hänelle annettuja kuluttajansuojalain mukaisia tietoja. Täysi-ikäinen henkilö, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu tuomioistuimen päätöksellä, on täysivaltainen ja lähtökohtaisesti oikeustoimikelpoinen. Kuluttaja-asiamies totesi myös, että omaisten suostumuksen hankkimisen sijaan elinkeinonharjoittajan tulisi keskittyä kuluttajille puhelimessa annettavan tiedon ymmärrettävyyden parantamiseen ja vapaaehtoisten, omaiset huomioivien menettelyjen kehittämiseen. Ikääntyneitä kuluttajia ei tulisi erotella vain tietyn ikärajan perusteella. Kunkin kuluttajan kohdalla olisi käytettävä tapauskohtaista harkintaa sen varmistamiseksi, että kuluttaja on ymmärtänyt tekeillä olevan sopimuksen sisällön. Kohderyhmä otettava huomioon kaikissa myyntikanavissa Vanhukset ovat yksi niistä kuluttajaryhmistä, jotka kuluttajansuojalain mukaan edellyttävät erityistä huomiointia markkinoinnin kohteena. Kuluttaja-asiamiehen mukaan yrityksellä on luonnollisesti oikeus valita, mihin potentiaalisten asiakkaiden ryhmiin se kohdistaa aktiiviset markkinointitoimenpiteensä. Joissakin tapauksissa kohderyhmän huomioon ottaminen voi myös edellyttää aktiivisesta markkinoinnista pidättymistä, jos ei voida varmistua siitä, että kuluttaja ymmärtää sopimuksen sisällön. Kohderyhmän huomioon ottamisen vaatimus koskee kaikkia myyntikanavia eikä pelkästään puhelinmyyntiä. Vaikka kuluttajat ovatkin voineet asioida myymälässä tai verkossa, jolloin omaisen suostumus -menettelyä ei ole sovellettu, ovat ikääntyneiden kuluttajien käytössä olevat sopimuksen tekotavat olleet ilman hyväksyttävää perustetta huonommat kuin muiden kuluttajien. Useilla ikääntyneillä kuluttajilla ei ole mahdollisuutta asioida verkossa, ja asiointi myymälässä on etenkin harvaan asutuilla seuduilla olennaisesti hankalampaa kuin puhelimessa. Puhelinliittymien osalta merkittävää on myös se, että kyse on välttämättömyyspalvelusta. Ikäsyrjintä markkinoinnissa hyvän tavan vastaista Kuluttaja-asiamies katsoi ratkaisussaan, että yritys asetti ikääntyneet kuluttajat kohtuuttoman erilaiseen asemaan muihin kuluttajiin nähden. Toimintamalli puuttui tavoitteeseen nähden suhteettomalla tavalla ikääntyneiden kuluttajien mahdollisuuksiin tehdä kulutushyödykettä koskeva sopimus puhelinmyynnissä. Yrityksen markkinointi oli hyvän tavan vastaista ja omaisen hyväksynnän edellyttämistä oli lisäksi pidettävä kohtuuttomana ehtona sopimuksen tekemiselle. Kuluttaja-asiamies on edellyttänyt Elisaa toimimaan jatkossa puhelinmyynnissä niin, ettei ikääntyneen kuluttajan omaiselta pyydetä hyväksyntää viestintäpalvelusopimuksen tai muun sopimuksen tekemiselle. Yritys on ilmoittanut muuttaneensa menettelyään kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukaiseksi. Yritys voi kuitenkin edelleen keskustella sopimuksesta kuluttajan omaisen kanssa kuluttajan suostumuksella. KUV/6992/41/2012 Kuluttajansuojalaki 2:1, 2:2, 2:3, 2:7, 3:1 Markkinaoikeuden päätös MAO:41/11 Iäkäs kohderyhmä huomioitava kotimyynnissä. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013. Liittymämyynti toimivammaksi myös myymälässä. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 7/2012. Uusi laki rauhoittanut liittymien puhelinmarkkinointia. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 7/2012. 7 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 Sopimusehtomuutoksia ei saa piilottaa laskun loppuun Operaattori toteutti liittymäuudistuksen ja ilmoitti muutoksesta asiakkailleen laskun yhteydessä. Kuluttaja-asiamiehen mukaan ilmoitusta sopimusehtomuutoksesta ei tule sisällyttää osaksi sähköpostiin tulevaa pdf-laskua tai E-laskua siten, että se sijaitsee laskudokumentin viimeisellä sivulla. Tekstiviesti-ilmoitus ei myöskään täytä lain vaatimuksia. Lisäksi ilmoituksen sisältö on yksilöitävä ja kerrottava, mitä muutos tarkoittaa kunkin kuluttajan kohdalla. Elisa Oyj toteutti keväällä 2013 tiettyjä Elisan ja Saunalahden matkapuhelinliittymiä koskevan liittymäuudistuksen ja ilmoitti muutoksesta suoraan asiakkailleen asiakkaan valitseman laskutustavan mukaisen laskun yhteydessä. Liittymämuutoksen myötä puhelinliittymien kuukausimaksuun sisältyy rajaton datan käyttö sekä normaalihintaisten kotimaan puheluiden hintakatto. Uudistuksen yhteydessä liittymän kuukausimaksu nousi 1,99 eurolla. Paperilaskun hinta muuttui 1,90 euroksi. Kuluttajan on huomattava muutosilmoitus Perusvaatimus on, että ilmoitus sopimusehtomuutoksesta tavoittaa kuluttajan. Ilmoittamista ei voi toteuttaa niin, että asia voi sekoittua elinkeinonharjoittajan muuhun viestintään kuluttajalle. Laskutusta ja sopimusehtomuutoksista ilmoittamista ei tule siten sekoittaa toisiinsa kuluttajaa erehdyttävällä tavalla. Ne ovat eri prosesseja, joilla on omat sopimukseen ja lainsäädäntöön pohjautuvat oikeusperustansa. Kuluttaja-asiamies totesi, että kun ilmoitus sopimusehtomuutoksesta on sähköpostitse lähetettävän pdf-laskun tai verkkopankkiin tulevan E-laskudokumentin viimeisellä sivulla itse laskuosuuden jälkeen, voi ilmoitus hyvin jäädä kuluttajalta huomaamatta, ellei kuluttaja vieritä laskua näytöllä sen viimeiselle sivulle tai loppuun asti. Kuluttaja-asiamies katsoi, että valittu menettely ei ollut riittävä tapa ilmoittaa kuluttajan sopimusta koskevista muutoksista. Elisan sopimusehtokäytäntö on siten ollut kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuton. Tekstiviesti-ilmoitus ei puolestaan täyttänyt viestintämarkkinalain vaatimuksia. Tekstiviesti-ilmoitusta ei voi kuluttaja-asiamiehen mukaan pitää laissa tarkoitettuna ilmoituksena, jonka sisältöä ei voi yksipuolisesti muuttaa ja joka säilyy osapuolten saatavilla. Ilmoituksen tulisi olla sellainen, että se on tallennettavissa ja tulostettavissa. Paperilaskun valinneille asiakkaille asiakastiedote ehtomuutoksista lähetettiin paperilaskun yhteydessä. Kuluttaja-asiamies katsoi, että paperilaskun postitse saaneiden asiakkaiden voitiin katsoa vastaanottaneen tiedotteen. Sopimusehtomuutoksen vaikutukset on yksilöitävä selkeästi Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota paitsi ehtomuutoksen ilmoitustapaan, myös ilmoituksen sisältöön. Sopimusehtomuutoksesta on ilmoitettava kuluttajalle yksilöidysti ja selkeästi. Näin ollen sopimusehtomuutoksesta ilmoitettaessa keskeistä on kertoa asiakkaalle, miten muutos vaikuttaa juuri hänen sopimukseensa. Ehtomuutoksesta ilmoittava viesti oli muotoiltu kovin yleisellä tasolla, eikä tiedon vastaanottanut asiakas ole voinut olla varma, koskeeko muutos juuri häntä. Asiakkaita ohjattiin myös selvittämään verkkosivuilta, mitä liittymiä muutos koskee. Tämän voidaan katsoa olleen omiaan suuntaamaan kuluttaja ajattelemaan, ettei kyse ole välttämättä hänen sopimustaan koskevasta muutoksesta. Kuluttajaa ei voi velvoittaa toimimaan itse, esimerkiksi soittamaan asiakaspalveluun tai tutustumaan yrityksen verkkosivuihin sen selvittämiseksi, kohdistuuko ilmoitettu sopimusehtomuutos juuri hänen sopimukseensa. 8 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 Kuluttaja-asiamies katsoi, että sopimusehtomuutoksen vaikutuksista ei ollut annettu täsmällisiä tietoja ja Elisa toimi viestintämarkkinalain vastaisesti. Kuluttaja-asiamies totesi myös, että yritys oli antanut harhaanjohtavia tietoja kuluttajan oikeudellisesta asemasta, mikä on ollut omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Kuluttaja on voinut tehdä esimerkiksi päätöksen liittymän irtisanomisesta, vaikka sopimukseen ei olisikaan ollut tulossa muutosta. Yritys menetteli asiakassuhteessaan sopimattomasti ja kuluttajansuojalain vastaisesti jättämällä asiakassuhteessaan ilmoittamatta selkeästi, muuttuuko ilmoituskirjeen saaneen kuluttajan sopimus vai ei. Yritys toimi kuluttajansuojalain vastaisesti myös jättämällä kertomatta, mihin sopimusehdoissa yksilöityyn perusteeseen muutos pohjautuu. Tältä osin yritys toimi myös omien ehtojensa vastaisesti. Irtisanomisoikeuden sisällöstä kerrottava Viestintämarkkinalain mukaan käyttäjällä on oikeus irtisanoa viestintäpalvelusopimus heti päättyväksi ilman irtisanomisaikaa, jos teleyritys ilmoittaa muuttavansa sopimusehtoja käyttäjän vahingoksi. Koska muutoksessa palvelun hinta nousi, kuluttaja-asiamies linjasi, että tällöin on aina kyse kuluttajan vahingoksi tapahtuvasta muutoksesta, vaikka palveluun tuotaisiinkin uusia ominaisuuksia. Yritys ei kertonut irtisanomisoikeuden sisällöstä viestintämarkkinalain edellyttämällä tavalla, koska se ei muutoksesta kertoessaan samanaikaisesti ilmoittanut kuluttajalle hänen oikeudestaan irtisanoa sopimuksensa heti päättyväksi, jos käyttäjä ei hyväksy muutettuja sopimusehtoja. Elisa Oyj on sitoutunut muuttamaan menettelyään. KKV/2161/14.08.01.05/2013 Kuluttajansuojalaki 2:1, 2:6, 2:7, 3:1 Viestintämarkkinalaki 67 § ja 71 § Kytkysopimuksessa kohtuuton irtisanomismaksu Teleoperaattori sovelsi kytkykauppasopimuksissa 95 euron irtisanomismaksua. Kuluttajaasiamies katsoi, että tällainen vakioehtoinen irtisanomismaksu oli kuluttajan kannalta kohtuuton sopimusehto ja liian suuri summa maksettavaksi sopimuksen päättämisestä. Asiassa saavutettiin neuvotteluratkaisu, kun kuluttaja-asiamies oli viemässä asian markkinaoikeuteen. Viestintämarkkinalain mukaan kuluttajalla on oikeus irtisanoa määräaikainen sopimus, jos hän suorittaa käyttämättä jäävään sopimusaikaan kohdistuneet maksut sekä tällaisen tilanteen varalta mahdollisesti sovitut muut maksut. Operaattorilla on siten oikeus korvaukseen irtisanomisen johdosta, millä pyritään tasaamaan irtisanomisesta aiheutuva vahinko. Yritykselle maksettava korvaus ei kuitenkaan saa muodostua irtisanomisesta aiheutuvaa todellista vahinkoa suuremmaksi. DNA Oy kertoi soveltavansa DNA Kimppa -sopimuksissaan 95 euron irtisanomismaksua tilanteissa, joissa kuluttaja irtisanoo määräaikainen päätelaitteen ja liittymän sisältämän sopimuksen viestintämarkkinalaissa mainitulla tavalla. Sen sijaan irtisanomismaksua ei peritty, jos asiakas vain siirtää numeronsa ja jatkaa sopimusehtojen mukaisten maksujen maksamista. Yrityksen liittymähinnaston mukaista 95 euron irtisanomismaksua ei peritä muiden määräaikaisten sopimusten irtisanomisten yhteydessä. 9 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 Kuluttaja-asiamies selvitti, mitkä ovat perusteet näin suurelle irtisanomismaksulle. Ydinkysymys oli, ovatko määräaikaisen sopimuksen irtisanomisesta kuluttajalle aiheutuvat seuraamukset tasapainossa sen vahingon kanssa, joka irtisanomisesta yritykselle aiheutuu. Yrityksen selvityksen mukaan määräaikainen kytkysopimusasiakas on saanut päätelaitteen alennettuun hintaan ja usein myös liittymä on myyty tarjouskampanjalla. Yrityksen mukaan irtisanomismaksulla katetaan niitä menetyksiä, joita syntyy, kun asiakas irtisanoo määräaikaisen kytkysopimuksen, eikä käytäkään yrityksen palveluita alun perin sovittua sopimusaikaa. Lisäksi irtisanomismaksu koostuu yrityksen mukaan irtisanomisen toteuttamisen käsittelykuluista. Korvaus oli kohtuuton Kuluttajansuojalain mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajan kannalta kohtuuttomana. Neuvoston direktiivissä puolestaan todetaan, että kohtuuttomana voidaan pitää ehtoa, jonka tarkoituksena tai seurauksena on suhteettoman suuren korvauksen vaatiminen kuluttajalta, joka ei täytä velvollisuuksiaan. Kohtuuttomana voidaan pitää sopimusehtoa, jonka mukaan kuluttajan on maksettava liiallista korvausta elinkeinonharjoittajalle sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä, tai jonka tarkoituksena on estää kuluttajaa käyttämästä irtisanomisoikeuttaan, tai joka käytännössä vaikuttaa siten, että irtisanomisoikeuden käyttäminen ei ole kuluttajalle aito vaihtoehto. Kuluttaja-asiamies totesi vakioehtoisen 95 euron irtisanomismaksun kohtuuttomaksi sopimusehdoksi, jolle yritys ei esittänyt riittäviä perusteita ja edellytti siitä luopumista. DNA on ilmoittanut luopuneensa 95 euron irtisanomismaksusta. Uusissa sopimuksissa se korvataan mahdollisella päätelaitteesta myönnetyn alennuksen takaisinperinnällä niin, että kuluttajalla on jo sopimusta tehdessä tieto siitä, minkä suuruisen korvauksen hän joutuu saamastaan alennuksesta suorittamaan, jos päättää määräaikaisen sopimuksen ennenaikaisesti. Kuluttaja-asiamies neuvottelee irtisanomismaksuista myös Soneran kanssa. KKV/2002/14.08.01.05/2013 Kuluttajansuojalaki 3:1 Neuvoston direktiivi 93/13/ETY (liitteen kohta 1e ) Viestintämarkkinalaki 70 § 4 mom. Kytkysopimus katkeaa myös käyttäjän kuolemaan Kytkyliittymäsopimuksen tehnyt kuluttaja oli antanut liittymän ja päätelaitteen läheisensä käyttöön. Tämä henkilö oli kuollut ja teleoperaattori kieltäytyi hyväksymästä liittymän käyttäjän kuolemaa määräaikaisen sopimuksen irtisanomisperusteeksi. Kuluttaja-asiamies tulkitsi päätöksessään, että viestintämarkkinalain mukainen oikeus irtisanoa määräaikainen sopimus erityisen syyn vuoksi kattaa myös kytkyliittymän käyttäjän kuoleman. Kuluttaja-asiamiehen saaman ilmoituksen mukaan DNA Oy ei ollut hyväksynyt määräaikaisen kytkyliittymän irtisanomista, kun liittymän käyttäjä, jonka käyttöön sopimuksen tehnyt kuluttaja oli antanut palvelun, oli kuollut. Kytkysopimuksen tehneen kuluttajan olisi pitänyt jatkaa itselleen tarpeettoman kytkyn maksamista sopimuskauden loppuun. Viestintämarkkinalain mukaan kuluttajalla on sopimuksen määräaikaisuudesta huolimatta oikeus irtisanoa sopimus päättymään kahden viikon kuluttua irtisanomisesta, jos kuluttaja on joutunut maksu10 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 vaikeuksiin sairauden, työttömyyden tai vastaavan hänestä riippumattoman syyn takia taikka jos sopimuksen pitäminen voimassa on muun erityisen syyn takia hänen kannaltaan kohtuutonta. Vaikka lain esitöissä irtisanomisperusteena mainitaan vain viestintäpalvelusopimuksen tehneen kuluttajan kuolema, on irtisanomisperuste kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan olemassa vastaavasti myös silloin, kun kuluttaja on antanut liittymän toisen henkilön käyttöön ja kyseinen käyttäjä kuolee tai sairastuu edellä kuvatulla tavalla. Tällöin liittymä jää omistajalle usein turhaksi, kun hänellä itsellään on kuitenkin oma liittymä käytössään. Olennaista on olosuhteiden merkittävä muutos Kuluttaja-asiamies linjasi päätöksessään myös muita irtisanomiseen oikeuttavia perusteita. Esimerkiksi pysyvää tai pitkäaikaista ennakoimatonta muuttoa ulkomaille on pidettävä laissa tarkoitettuna irtisanomisperusteena. Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan kohtuuttomuuteen voi johtaa myös tilanne, joissa perhesuhteiden muutosten takia eli esimerkiksi avoliiton alkaessa samassa taloudessa jouduttaisiin yhteen muuttamisen jälkeen maksamaan kahta päällekkäistä kiinteän verkon laajakaistaliittymää, vaikka toinen liittymä käy tarpeettomaksi. Vastaavasti olisi arvioitava esimerkiksi muuttoa vanhustentaloon, jossa liittymää ei voida käyttää tai sille ei ole tarvetta. DNA Oy totesi käytäntönsä olevan kuluttaja-asiamiehen vaatimusten mukainen ja että kyseisessä tapauksessa irtisanomisperuste olisi pitänyt hyväksyä ja sopimus on sittemmin purettu. Kuluttajaasiamies on päättänyt asian käsittelyn. KUV/6940/41/2012 Kuluttajansuojalaki 3:1 Viestintämarkkinalaki 70 a § 4 mom. Kytkykauppa on saatava kokonaan puretuksi. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 7/2012. Digitaalisten tuotteiden markkinointia valvotaan Digitaaliset tuotteet olivat loppuvuodesta 2012 kansainvälisen markkinointia valvovien viranomaisten ICPEN-verkoston valvontaiskun kohteena. Suomessa valvonta keskittyi erityisesti IPTV:hen ja kanavapaketteihin sekä ladattavaan musiikkiin. Iskussa tarkastettiin, olivatko yritysten verkkosivuillaan ja verkkokaupassa kyseisten tuotteiden markkinoinnissa antamat tiedot lainmukaisia. Suomen valvontaiskun jälkimaininkeina kuluttaja-asiamies on velvoittanut useaa yritystä korjaamaan niiden sivuilla annettuja tietoja. Kuluttaja-asiamies tarkasti seitsemän yrityksen verkkosivut, joista kaikista löytyi puutteita. Kyse oli muun muassa määräaikaista sopimusta edellyttävien kanavapakettien kokonaishinnan ilmoittamisesta ja elinkeinonharjoittajasta annettujen ennakkotietojen täsmentämisestä. Lisäksi joidenkin yritysten tuli lisätä peruutusoikeutta tai sen puuttumista koskeva tieto verkkokaupan ostoprosessiin. Yritykset pääosin suopeita vaadituille muutoksille Viisi yritystä on jo viime talvena sitoutunut kuluttaja-asiamiehen edellyttämiin muutoksiin ja ne ovat vahvistaneet tehneensä pyydetyt muutokset. Kuluttaja-asiamies on myös tarkistanut kyseiset sivustot uudelleen alkuvuodesta 2013. Kuluttaja-asiamies joutui vaatimaan yhtä yritystä tekemään edellytetyt muutokset markkinointikiellon ja uhkasakon kautta. Kuluttaja-asiamies kiinnitti huomiota TeliaSoneran www.soneraviihde.fi -sivuilla 11 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 oleviin puutteisiin, jotka koskivat kokonaishinnan ilmoittamista määräaikaista tilausta edellyttävissä palveluissa. Kuluttaja-asiamies selvitti asiaa yrityksen kanssa muun muassa tapaamisessa ja sitoumusta pyytämällä. Yritys ei muuttanut markkinointiaan, joten kuluttaja-asiamies määräsi sille kiellon tarjota kuluttajille määräaikaistilausta, joka koskee yksilöityä viestintä- tai sisältöpalvelua ilmoittamatta samalla selkeästi sopimuskauden kokonaishintaa. Kieltoa on noudatettava 100 000 euron sakon uhalla. Kielto astui voimaan maaliskuussa 2013 ja kuluttaja-asiamies seuraa sen noudattamista. Kuluttajan tiedettävä sopimuskumppaninsa Myös www.mtv3.fi -verkkosivustolla havaittiin puutteita. Yritys markkinoi kanavapakettejaan kuluttajille verkkosivuillaan, mutta tilaus tehtiin operaattorin ja kuluttajan välillä. Yritys selvensi tilauskanavaansa kuluttaja-asiamiehen pyynnöstä kuvallisesti ja sanallisesti, jotta kuluttaja ymmärtäisi, että sopimus solmitaan operaattorin kanssa. Yritys myös muutti tilauskanavaansa siten, että kuluttaja lähettää sen kautta vain tiedon kiinnostuksestaan, mutta sitova sopimus syntyy vasta, kun operaattori on yhteydessä kuluttajaan. Lisäksi operaattorien tarkat yhteystiedot lisättiin tilauskanavaan, mikä osaltaan selventää sitä, kenen kanssa sopimus solmitaan. MTV3:lta edellytettiin lisäksi tarkempia hintatietoja tilauskanavaan. Kyse on etämyynnistä, sillä operaattori on yhteydessä kuluttajaan puhelimitse sopimuksen tekemiseksi. Ennakkotietoina on tällöin käytävä ilmi sekä kanavapaketin että sen katsomisen mahdollistavan asiakkuuden hinta, koska kuluttajan on tosiasiassa ostettava tuo asiakkuus operaattorilta kanavan tilatessaan. Yritys on korjannut menettelyjään kuluttaja-asiamiehen edellyttämällä tavalla. KUV/5611/41/2012 (TeliaSonera Finland Oyj - soneraviihde.fi ) KUV/5612/41/2012 (KYMP Oy – lumotv.fi) KUV/5613/41/2012 (Maxisat Oy - maxivision.fi) KUV/5614/41/2012 (MTV3 Oy - mtv3.fi) KUV/5615/41/2012 (Anttila Oy - digianttila.com) KUV/5616/41/2012 (NRJ Finland Oy - kauppa.nrj.fi) KUV/5617/41/2012 (K-Citymarket Oy - cmstore.fi) ICPEN jo 20 vuotta kuluttajan asialla. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 8/2012. 12 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2013 27.8.2013 Tilaa Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta -uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: www.kuluttajaoikeus.fi Samassa osoitteessa voit myös lukea verkkolehden aikaisempia numeroita. Verkkolehti on maksuton. Kuluttaja-asiamiehen ajankohtaiskatsausta seuraamalla pysyt ajan tasalla • kuluttaja-asiamiehen kannanotoista ja ratkaisuista • vireillä olevista kuluttaja-asiamiehen toimintaan liittyvistä lainsäädäntöhankkeista • kuluttajaoikeuden kansainvälisistä virtauksista Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Virastossa hoidetaan myös kuluttaja-asiamiehen valvontatehtävät. Kuluttaja-asiamiehen keskeisenä tehtävänä on valvoa kuluttajansuojalain ja useiden muidenkin kuluttajan suojaksi säädettyjen lakien noudattamista. Valvonta kohdistuu erityisesti markkinoinnin ja sopimusehtojen sekä perinnän lainmukaisuuteen. Valvonnan tavoitteena on, että yritys lopettaa tai muuttaa lainvastaista markkinointiaan tai kohtuuttomia sopimusehtojaan. Lain mukaan kuluttaja-asiamiehen on erityisesti toimittava aloilla, joilla on kuluttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän ongelmia kuluttajan asemassa. Valvontaa tulee myös kohdistaa vaihdellen eri toimialoille. Myös KKV julkaisee uutiskirjettä. Voit tilata sen täältä: www.kkv.fi/fi-FI/uutiskirjeet/ Lisätietoa: www.kkv.fi 13