Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013
3/13 19.6.2013 Pääkirjoitus Kuluttaja matkustaa, mutta mihin hintaan? ......................................................................................2 Soveltamiskäytäntö Autosi on käyttökiellossa -markkinointi johti harhaan .......................................................................3 Lain edellyttämät tiedot kerrottava automainoksissa ........................................................................4 Kuka vastaa vuokra-auton vahingoista palautuksen jälkeen? ..........................................................5 Sähkövahinkojen korvausohjeisiin tarkennusta ...............................................................................7 Matkapuhelimen kohtuuton takuuehto muutettiin .............................................................................8 Iäkäs kohderyhmä huomioitava kotimyynnissä ................................................................................9 Suorituskyvyttömyysvakuuden puute vei poliisitutkintaan ..............................................................10 Lausunnot Kuluttajien yhdenvertaisuutta yritetään edistää ..............................................................................12 Muutoksia lentoviivästymisten vakiokorvauksiin? ..........................................................................12 Toimitus Vastaava päätoimittaja: Päivi Hentunen. Toimittajat: Milla Lahtinen, Laura Salmi, Outi Haunio-Rudanko. Arkisto ja tilaus: http://www.kuluttajaoikeus.fi ISSN 1796-5497 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 [Pääkirjoitus] Kuluttaja matkustaa, mutta mihin hintaan? Kesä on matkustamisen aikaa. Lähdemme ajamaan kohti mökkiä, hyppäämme kaukojunaan tai pitkänmatkan bussiin, siirrymme autolautalla Itämeren yli tai suuntaamme lentäen lomanviettoon. Kuluttajalla on matkustaessaankin hyvä yhtenäinen suoja, erityisesti Euroopassa. Olemme saaneet puolen vuoden sisällä tarkennuksia EU-tason kuluttajansuojaan ja korvauskäytäntöihin niin laivamatkustamisen kuin pitkän matkan bussiliikenteen osalta. Esimerkiksi jos yli 3 tuntia kestävän ja vähintään 250 kilometriä pitkän linja-autoreitin lähtö peruuntuu tai viivästyy yli puolitoista tuntia, on linja-autoyhtiön tarjottava kuluttajalle ilmaiseksi virvokkeita ja majoitus tarvittaessa. Samoin laivamatkoihin liittyy tarkentuneita korvauskäytäntöjä viivästys- ja peruutustilanteissa. Jos edessäsi on pidempi laiva- tai bussimatka, kannattaa tutustua uusiin säännöksiin, joista on kerrottu virastomme verkkosivuilla. Lentomatkustamiseen liittyen saatiin pitkään odotettua tietoa viime viikolla. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään (KKO 2013/46) EU-tuomioistuimen tavoin, että lentoyhtiöllä on korvausvastuuta tilanteissa, joissa matkustajan pääsy lennolle evätään ylivarauksen tai muun toiminnallisen syyn, kuten esimerkiksi lentokenttähenkilökunnan lakon aiheuttamien uudelleenjärjestelyjen takia. Ratkaisu liittyy tapaukseen, jossa Finnair esti matkustajan pääsyn lennolle eikä maksanut hänelle EY-asetuksen (N:o 261/2004) mukaista korvausta. Kuluttaja-asiamies avusti kyseistä kuluttajaa oikeudessa, koska Finnair kieltäytyi noudattamasta Kuluttajariitalautakunnan suositusta. Kuluttajalla on näiden tuomioistuinpäätösten johdosta entistä selvemmät oikeudet lentojen peruuntumisiin, lennolle pääsyn estämisiin ja viivästyksiin liittyvien korvaustenhaun suhteen. Samaan aikaan lentomatkustajan oikeuksia koskevaa asetusta ollaan kuitenkin kokonaisuutena uudistamassa – kantojamme siihen löydät jutusta tuonnempana tässä verkkolehdessä. Lentopuolella on pohdittu myös hinnoittelua. Isojen lentoyhtiöiden on uumoiltu ottavan käyttöön uudenlaista hinnoittelumallia. Kyse on personoidusta hinnoittelusta tai profilointiin perustuvasta hinnoittelusta, jossa muut seikat kuin kysyntä ja tarjonta määrittelevät hinnan. Käsittelin profilointia yleisemmin kesäkuussa avatussa blogissani. On kiinnostavaa nähdä, miten kuluttajat suhtautuvat tähän uuteen hinnoittelumuotoon, jossa kuluttaja yhdistetään ennen kaikkea nettisurffailunsa perusteella johonkin laajempaan ryhmään ja hinnoittelu sovitetaan tämän ryhmän mukaiseksi. Ongelmaksi voi nousta se, etteivät markkinoinnin ja hinnoittelun periaatteet ole läpinäkyviä. Myös tietosuojakysymyksistä voi aiheutua todellista päänvaivaa. Kuten blogissanikin totesin, on tärkeää, että tietojen keräämisen periaatteet ovat avoimia ja tietojen käyttö on mahdollista halutessaan estää. Jos aihe innostaa, voit käydä kommentoimassa blogiani, niin jatketaan keskustelua siellä! Kesän jälkeen katsomme tarkemmin viestintäpalveluja, kun verkkolehtemme teemanumero avaa elokuun lopussa kuluttajan oikeuksia ja kuluttaja-asiamiehen ratkaisukäytäntöä muun muassa matkapuhelin- ja televisiopalvelujen kautta. Hyvää kesää kaikille verkkolehtemme lukijoille! Päivi Hentunen Kuluttaja-asiamies Kuluttaja-asiamiehen blogi. Matkustajan kuluttajansuoja. (Tietoa viraston verkkosivuilla) KKO 2013:46. Korkeimman oikeuden ennakkopäätös lentomatkustajan oikeuksiin liittyen, 11.6.2013. 2 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 SOVELTAMISKÄYTÄNTÖ Autosi on käyttökiellossa -markkinointi johti harhaan Katsastusyritys postitti 25 000 autonomistajalle mainoskirjeen, joka oli sekoitettavissa viranomaistiedotteeseen. Katsastuspalveluita markkinoimaan pyrkinyt kirje aiheutti hämmennystä vastaanottajissa. Osa luuli kirjettä viranomaisen kutsuksi, jota on noudatettava. Mainonta ei ollut tunnistettavaa ja menettely oli kuluttajansuojalain vastaista. A-Katsastus halusi markkinoida tarjoamiaan katsastuspalveluja kohderyhmälle, jonka omistaman ajoneuvon lakisääteinen katsastusaika oli umpeutunut. Yritys lähetti noin 25 000 tällaiselle henkilölle virallisen näköisen ”muistutuskirjeen”, jossa luki isoin kirjaimin ”Ajoneuvosi ABC-123 on katsastamaton ja siksi käyttökiellossa. Ajoneuvolain mukaan ajoneuvollasi saa ajaa vain katsastusasemalle, kun olet varannut ajan etukäteen. Varaa aikasi katsastukseen numerosta…”. Kirjeen yläreunassa luki pienemmällä kirjainkoolla ”Tämä kutsu on aiheeton, mikäli olet jo katsastanut ajoneuvosi.” Kirjeen osoitelähteeksi oli mainittu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin Ajoneuvoliikennerekisteri. Kunkin saajan kirjeessä oli yksilöity hänen omistamansa ajoneuvon rekisterinumero. Mainonnan oltava tunnistettavaa Kuluttajien huomion ja kiinnostuksen herättämiseksi yritys voi käyttää tuotteidensa tai palveluidensa markkinoinnissa muun muassa räväkkää otsikointia. Tällaiselle markkinoinnille ei sinänsä ole estettä, kunhan tunnistettavuusvaatimukset täytetään ja huolehditaan siitä, ettei markkinointi muodostu kuluttajaa harhaanjohtavaksi tai totuudenvastaiseksi. Mainonnan tunnistettavuuden edellytyksenä on, että sen kaupallinen tarkoitus ja tosiasiallinen sisältö ei jää epäselväksi. Kuluttajan on voitava tunnistaa materiaali markkinoinniksi siihen tarkemmin tutustumattakin. Katsastuspalvelujen markkinoinnissa tulee lisäksi ottaa huomioon, että ajoneuvon katsastuttaminen määräajoin on lakisääteinen velvollisuus ja ajoneuvon katsastustoimintaa valvovat viranomaiset. Myös kuluttajat tietävät tämän laajasti. Kuluttajien ei voida kuitenkaan olettaa tuntevan tarkasti katsastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Yrityksen lähettämän kirjeen ulkoasu ja sisältö muistuttivat erehdyttävästi viranomaistiedotetta. Kirjeessä ei selkeästi ilmoitettu sen olevan katsastuspalveluita koskeva tarjous, vaan kirjeen keskeinen sisältö oli pysäyttää kirjeen lukija viestillä ”Autosi on käyttökiellossa”. Vaikka kirjeessä oli A-Katsastuksen tunnus ja verkkosivujen osoite, ne eivät välttämättä korjanneet ensivaikutelmaa viranomaisen lähettämästä kirjeestä. Kirjeen yläosassa oleva maininta siitä, että kyseessä on kutsu katsastukseen, ei myöskään riittävästi korjannut kirjeen kokonaisviestiä. Jotkut kuluttajat ovat luulleet kirjettä velvoitettavaksi kutsuksi, jota on noudatettava. Lisäksi on käynyt ilmi, että kirjeitä oli lähetetty myös kuluttajille, joiden auto ei ollut käyttökiellossa, vaan he olivat saaneet esimerkiksi yhden kuukauden lisäaikaa korjauksille ennen uutta katsastusyritystä. Kuluttajan kannalta sopimatonta markkinointia Kyseinen katsastuspalveluiden myyntimenettely muistuttaa monin osin markkinointia, jossa kuluttajalle lähetetään laskun muodossa tarjous palvelusta. Tällainen menettely on kielletty kuluttajansuojalaissa. Markkinaoikeus on vuonna 2003 tuominnut tämäntyyppisen markkinoinnin nimenomaan autokatsastuspalvelun yhteydessä (MAO:18/03). Yrityksen kantama huoli liikenneturvallisuudesta tai hyvää tarkoittava ele muistuttaa katsastuksista ei oikeuta kuluttajansuojalain vastaiseen markkinointiin. Kuluttaja-asiamies katsoi markkinoinnin olleen kuluttajansuojalain vastaista, koska siitä ei käynyt selkeästi ja yksiselitteisesti ilmi, että kysymys oli kuluttajalle tehdystä tarjouksesta. A-Katsastus Group Oy on vahvistanut keväällä 2013 kuluttaja3 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 asiamiehelle, ettei se tee jatkossa vastaavanlaista markkinointia, joka voi antaa kuluttajille harhaanjohtavaa tai totuudenvastaista tietoa tai jossa aineisto ei ole selkeästi tunnistettavissa markkinoinniksi. KUV/6910/41/2012 Kuluttajansuojalaki 2:4, 2:6 Markkinaoikeuden päätös 18/03 Lain edellyttämät tiedot kerrottava automainoksissa Kuluttaja-asiamies on muistuttanut useampaa autoalan toimijaa autojen lehtimainoksissa ilmoitettavista tiedoista. Erityisesti tiedot auton hiilidioksidipäästöistä ja toimituskulut sisältävästä kokonaishinnasta puuttuvat toisinaan mainoksista tai ne on ilmoitettu väärällä tavalla. Tällöin kuluttajan on vaikea vertailla eri autoja keskenään. Mainosjulkaisuissa on kerrottava henkilöautomallien polttoaineen kulutusta ja hiilidioksidipäästöjä koskevat tiedot. Tiedot on esitettävä kaikista mainokseen sisältyvistä henkilöautomalleista. Tämä perustuu polttoaineen kulutuksesta ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (938/2000). Asetuksessa on säädetty hyvin tarkasti, miten päästötiedoista tulee mainosjulkaisuissa ilmoittaa. Päästötietojen ilmoittamisvelvollisuudessa on kysymys ostopäätökseen vaikuttavan tiedon takaamisesta kuluttajalle, mutta myös vertailtavuudesta. Jos elinkeinonharjoittajat käyttävät toisistaan poikkeavia ilmoittamistapoja, merkintöjä tai merkkejä, ei kuluttaja pysty tekemään aitoa vertailua eri autojen kesken. Kuluttajansuojalaki puolestaan linjaa, että markkinoinnissa tai asiakassuhteessa on annettava – asiayhteys huomioiden – olennaiset tiedot, joita kuluttaja tarvitsee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen tekemiseksi. Tietojen riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tietojen selkeys, ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus, käytettyyn viestimeen liittyvät rajoitteet sekä elinkeinonharjoittajan muut toimenpiteet olennaisten tietojen antamiseksi kuluttajille. Matkustajakohtaisten päästötietojen ilmoittaminen asetuksen vastaista Kauppalehdessä elokuussa 2012 julkaistussa Toyota Auto Finland Oy:n mainoksessa uudelle Prius+ autolle ilmoitettiin matkustajakohtainen päästötieto ”CO2-päästöt 14 g/km/henkilö”. Päästötietoa koskeva teksti sai värityksensä ja käytetyn kirjasinkoon vuoksi suuremman huomioarvon kuin muut päästö-, kulutus- ja hintatiedot. Henkilöautojen päästötietojen ilmoittamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on nimenomaisesti kielletty sellaisten merkintöjen, tunnusten tai merkkien käyttäminen, jotka eivät vastaa asetuksen vaatimuksia tai jotka voivat aiheuttaa sekaannusta. Matkustajakohtaisten päästötietojen ilmoittaminen ei vastaa asetuksen vaatimuksia ja mainos oli siten asetuksen vastainen. Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Mainos oli siten myös kuluttajansuojalain vastainen ja kuluttaja-asiamies katsoi yrityksen menetelleen kuluttajien kannalta sopimattomasti ja harhaanjohtavasti. Toyota Auto Finland Oy vahvisti kuluttaja-asiamiehelle, ettei sen mainosjulkaisuissa esitetä jatkossa auton paikkamäärällä jaettua matkustajakohtaista hiilidioksidipäästötietoa. 4 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Mainoksissa kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä Kuluttaja-asiamies tarkasteli myös muutamia Helsingin Sanomissa syksyllä 2012 julkaistuja automainoksia. Autokeskus Oy:n mainoksessa esiteltiin BMW-sarjan autoja ilmoittamatta näille polttoaineenkulutus- tai hiilidioksidipäästötietoja. Koska kyseiset tiedot olisi pitänyt ilmoittaa, oli mainonta autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamisesta annetun asetuksen ja kuluttajansuojalain vastaista. Kuluttaja-asiamies on edellyttänyt Autokeskus Oy:tä esittämään vastaisuudessa kaikista mainokseen sisältyvistä henkilöautomalleista polttoaineenkulutus- ja hiilidioksidipäästötiedot. Yritys on sitoutunut tähän. Maan Auto Oy:n jälleenmyyjien lehti-ilmoituksessa mainostettiin Peugeot-autoja, joille ilmoitetut hinnat eivät sisältäneet toimituskuluja. Mainoksen keskiosassa ilmoitettuun alkaen-hintaan tai mainoksen alalaidassa ilmoitettuihin kokonaishintoihin ei sisältynyt 590 tai 600 euron toimituskulua. Kuluttajansuojalain mukaan tarjottaessa yksilöityä kulutushyödykettä tiettyyn hintaan, on markkinoinnista käytävä ilmi kulutushyödykkeen kokonaishinta veroineen tai jos täsmällistä hintaa ei voida ilmoittaa, hinnan määräytymisen perusteet. Koska mainoksessa ei ollut ilmoitettu autoille niitä koskevia kokonaishintoja toimituskuluineen, oli mainos kuluttajansuojalain vastaista markkinointia. Kuluttaja-asiamies on edellyttänyt Maan Auto Oy:ltä täsmällisyyttä ja tarkkuutta autojen markkinoinnissa esitettyjen hintatietojen osalta. Yritys on sitoutunut ilmoittamaan markkinoinnissaan esitetyille autoille toimituskulut sisältävät hinnat. KUV/5021/41/2012 (Toyota Auto Finland Oy) KUV/5541/41/2012(Autokeskus Oy ja Maan Auto Oy) Kuluttajansuojalaki 2:6, 2:7, 2:8 Autojen polttoaineenkulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen ilmoittamisesta annettu asetus (938/2000) 6 ja 7 § Auton hintaan ei sisältynyt toimituskuluja. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 1/2013. Kuka vastaa vuokra-auton vahingoista palautuksen jälkeen? Jos vuokra-auton palauttaa muuhun sovittuun paikkaan kuin vuokraamon toimipisteeseen, saattaa auto seistä vuokrauksen päätyttyä jonkin aikaa palautuspaikassa, ennen kuin vuokraamon edustaja käy noutamassa auton ja tekee sille palautustarkastuksen. Kuluttajaa ei voi panna vastuuseen vuokra-ajan päättymisen jälkeen vuokra-autolle aiheutuneista vahingoista, eikä näyttötaakkaa vahingon syntyajan ja aiheutumisen suhteen voi tällaisessa tilanteessa asettaa yksipuolisesti kuluttajan kannettavaksi. Hertz Autovuokraamon asiakas teki ilmoituksen kuluttaja-asiamiehelle. Ilmoittaja oli huolissaan kuluttajan mahdollisesta korvausvelvollisuudesta tilanteessa, jossa vuokra-auto on jo palautettu vahingon syntyessä. Yrityksen ehtojen mukaan vuokra-auton voi palauttaa myös muualle kuin vuokraamon toimipisteisiin eli esimerkiksi ennalta osoitettuun paikkaan yleisen kadun varrelle. Ilmoituksen tehneen vuokraajan mielestä tällainen paikka ei ole turvallinen, koska aluetta ei ole aidattu eikä sitä valvota. Lisäksi vuokraamon edustaja ei ollut paikalla vastaanottamassa autoa asiakkaan sitä palauttaessa, vaan auto oli esimerkiksi ilmoituksen tehneen kuluttajan tapauksessa seissyt paikalla vuorokauden, ennen kuin vuokraamo tarkasti sen. 5 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Yrityksen selvityksen mukaan se pyrkii tarkastamaan vuokra-auton välittömästi sen jälkeen, kun asiakas on palauttanut auton. Yritys kuitenkin tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta – heidän niin halutessaan – palauttaa auto muualle kuin vuokraamon toimipisteeseen, kuten autokorjaamoihin, hotellien parkkipaikoille tai satamiin. Tällöin auton välitön tarkastaminen ei aina ole mahdollista, vaan auto tarkastetaan silloin, kun vuokraamon edustaja käy noutamassa auton. Sopimusehtojen oltava kohtuullisia Kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt autovuokraamon huomiota siihen, mikä on kuluttajan ja mikä vuokraamon näyttötaakka ja vastuu esimerkiksi kolhuista tai naarmuista, joita vuokra-autoon on saattanut ilmaantua vasta sen palautuksen jälkeen. Kuluttajansuojalain mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, joka on kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen kuluttajien kannalta kohtuuton. Kuluttaja-asiamiehen mukaan vuokraamotoimintaan liittyvän palauttamiskäytännön kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon se, että yritys harjoittaa liiketoimintaa itse laatimillaan ehdoilla ja järjestelyillä. Vuokraamoyrityksen on tällöin otettava toimintaa suunnitellessaan ja ehtoja laatiessaan huomioon myös kuluttaja-asiakkaan asema. Kuluttaja-asiamies pitää lähtökohtaisesti kohtuuttomana sellaista sopimusehtokäytäntöä tai menettelyä, jossa näyttötaakka vuokra-ajoneuvon vaurioiden syntyajankohdasta ja aiheutumisesta asetetaan yksipuolisesti auton vuokranneelle kuluttajalle tilanteissa, joissa vuokraamo ei itse välittömästi tarkista vuokra-autoa palauttamisen ja vuokrauksen päättymisen yhteydessä. Yrityksen järjestelyn puutteisiin liittyvät ongelmat tulisi pystyä selvittämään kuluttajan oikeusturvaa vaarantamatta. Kuluttaja-asiamies katsoi kuitenkin, ettei tässä yksittäisessä tapauksessa voitu suoraan todeta, että yritys menettelisi asiakassuhteissaan edellä kuvatulla tavalla kuluttajansuojalain vastaisesti. Toimintaa tulisi kehittää kuluttajalähtöisesti Koska asiaan liittyy kuluttajan kannalta tärkeitä oikeusturvanäkökohtia, kuluttaja-asiamies on kehottanut yritystä huolehtimaan asiakassuhteissaan seuraavista seikoista. Kun vuokra-auton palautuspaikka sovitaan muualle kuin vuokraamon toimipisteisiin, yritys ottaa kuluttajan sijaan riskin siitä, että auto vaurioituu vuokra-ajan päättymisen eli vuokra-auton palautuksen jälkeen. Tämänkaltaisiin tilanteisiin liittyvissä vahinkotapauksissa kuluttaja-asiakkaalle ei tulisi asettaa samanlaista näyttötaakkaa toimintansa huolellisuudesta kuin kuluttajan läsnä ollessa suoritettavan vuokra-auton välittömän tarkastuksen yhteydessä. Autovuokraamon henkilökunnan tulisi opastaa ja kertoa kuluttaja-asiakkaille vuokra-auton palautusmenettelystä ja siihen liittyvistä mahdollisista riskeistä. Myös vuokra-auton palautuspaikka ja vuokraauton hakeminen tulisi järjestää siten, ettei ylipäänsä pääsisi syntymään sellaisia vahinkoja tai tilanteita, jotka johtavat kuluttajan oikeusturvaa vaarantaviin vaikeisiin näyttökysymyksiin ja epäselvyyksiin vahingonaiheuttajasta. KUV/4905/41/2012 Kuluttajansuojalaki 3:1 6 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Sähkövahinkojen korvausohjeisiin tarkennusta Kuluttajalla on oikeus valita, hakeeko hän myrskyvahinkoihin liittyvistä sähkövahingoista korvausta vakuutus- vai sähköyhtiöltään. Joidenkin sähköyhtiöiden ohjeistuksista on saanut sen kuvan, että vakuutusyhtiö olisi ainoa reitti korvauksen saamiseksi. Kuluttaja-asiamies on muistuttanut sähköyhtiöitä kuluttajansuojalain mukaisten tietojen antamisesta asiakassuhteessa. Kuluttaja-asiamiehelle tulleessa ilmoituksessa pyydettiin tutkimaan, onko eräiden sähköyhtiöiden myrskyvahingoista verkkosivuillaan antama ohjeistus kuluttajansuojalain säännösten mukainen siltä osin kuin kyse on kuluttajan oikeudesta saada korvausta sähkönjakelun keskeytymisestä aiheutuneista vahingoista. Kuluttaja-asiamies voi oikeudelliselta kannalta arvioida sitä, miten sähköyhtiöt ohjeistavat kuluttajia toimimaan vahinkotapauksissa ja miten ne tässä yhteydessä kertovat omasta vastuustaan ja toisaalta vakuutusyhtiöllä olevasta vastuusta kuluttajan ottaman vakuutuksen perustella. Lisäksi voidaan arvioida sitä, miten sähköyhtiöiden verkkosivuilla on kerrottu sähköyhtiöiden velvollisuudesta korvata sähkökatkoksiin sekä sähkön laatuvirheisiin liittyviä vahinkoja. Asiakassuhde velvoittaa tietojenantoon Kuluttajansuojalain mukaan markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Sopimatonta menettelyä ei saa käyttää myöskään asiakassuhteessa. Asiakassuhde ei tarkoita pelkästään voimassa olevaa sopimussuhdetta, vaan myös elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisiä yhteydenottoja sopimussuorituksen jälkeen. Asiakassuhteeseen kuuluu esimerkiksi tietojen antaminen kuluttajalle tämän oikeuksista kulutushyödykkeen ollessa virheellinen. Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt. Totuudenvastaiset tai harhaanjohtavat tiedot voivat koskea esimerkiksi kuluttajan oikeuksia, velvollisuuksia ja riskejä. Kuluttajille annettu harhaanjohtavaa tietoa heidän oikeuksistaan Kuluttaja-asiamiehellä ei ollut mahdollisuutta arvioida kattavasti sitä, miten kuluttajia on sähköyhtiöiden verkkosivuilla ohjeistettu toimimaan vahinkotapauksissa. Kuluttaja-asiamies on kuitenkin esimerkinomaisesti tarkastellut erityisesti Fortumin, Vattenfallin (nykyään Elenia Oy) sekä Vatajankosken Sähkön verkkosivuilla annettuja tietoja sähkövahinkojen korvaamisesta. Tarkastelun pohjalta kuluttaja-asiamies katsoo, että sellaista kuluttajille annettavaa ohjeistusta, jossa molempia kuluttajien käytössä olevia korvausvaihtoehtoja - sekä sähköyhtiö että vakuutusyhtiö - ei tuoda selkeästi esiin ja kuluttaja ohjataan kääntymään vahinkotapauksissa ensisijaisesti vakuutusyhtiön puoleen, voidaan pitää kuluttajansuojalain vastaisena harhaanjohtavien tietojen antamisena asiakassuhteessa. Kuluttaja ei tällöin saa oikeaa kuvaa niistä oikeuksista ja mahdollisuuksista vahingonkorvauksen saamiseen, joita hänellä vahinkotapahtumien yhteydessä on muun muassa sähkömarkkinalain sekä sähkösopimukseen sovellettavien ehtojen perusteella. Sekä sähkömarkkinalain perustelut että kuluttajariitalautakunnan ratkaisukäytäntö lähtevät kuluttajaasiamiehen mukaan siitä, että esimerkiksi Tapaninpäivän 2012 myrskyn kaltainen luonnonolosuhde ei jää sähkömarkkinalain virhekäsitteen ulkopuolelle. Kuluttaja voi tällöin vaatia vahingonkorvausta hänelle aiheutuneista välittömistä vahingoista, kuten pakasteiden sulamisesta. Sen sijaan esimerkiksi ansionmenetys on välillinen vahinko, joka voi tulla sähköyhtiön korvattaviksi vain, jos vahinko johtuu huolimattomuudesta yhtiön puolella. 7 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Kyseisten sähköyhtiöiden verkkosivuilla on viitattu myös sähköyhtiöiden velvollisuuteen korvata sähkön laatuvirheistä johtuvia vahinkoja sähkömarkkinalain virhesäännöksen perusteella Sen, onko kyse yksittäisen vahingon osalta ollut korvaukseen oikeuttavasta sähkön laatuvirheestä, voi kuluttaja halutessaan viedä Kuluttajariitalautakunnan arvioitavaksi. Kuluttaja-asiamies on kuitenkin kiinnittänyt huomiota siihen, miten esimerkiksi yli- ja alijännitteitä on käsitelty edellä mainittujen sähköyhtiöiden verkkosivuilla. Mahdollisuutta siitä, että sähkökatkon yhteydessä sähkömarkkinalain virhemääritelmän täyttävä laatupoikkeama, esimerkiksi ylijännite, rikkoo laitteen, ei voida sulkea kokonaan pois. Elenian verkkosivuilla olleen tiedon pohjalta kuluttaja saattoi kuitenkin saada sen käsityksen, ettei sähköyhtiöllä ole tällöin koskaan korvausvastuuta, eikä kuluttajan kannata edes reklamoida laiterikoista sähköyhtiölle. Seurauksena on siten saattanut olla, että sähkön laatuvirheen mahdollisuutta ei ryhdytä asianmukaisesti selvittämään. Kuluttajalle voi näin muodostua harhaanjohtava kuva hänen oikeusasemastaan ja oikeuksistaan annettavista tiedoista. Kuluttaja-asiamies on lähettänyt aihetta koskevan kirjeen sekä mainituille sähköyhtiöille että alan kattojärjestö Energiateollisuus ry:lle. KUV/5347/41/2012 Kuluttajansuojalaki 2:1, 2:3, 2:6 Sähkömarkkinalaki 27 c, 27 e Matkapuhelimen kohtuuton takuuehto muutettiin Säänkestävänä ja vesitiiviinä markkinoidun matkapuhelimen takuuehdoissa kosteusvauriot oli rajattu pois takuun piiristä. Kuluttajansuojalain mukaan tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut. Kuluttajansuojalain mukaan takuu ei myöskään voi rajoittaa lakiin perustuvaa virhevastuuta. Kuluttaja-asiamies pyysi Samsung Electronics Nordic -yhtiöltä ja Gigantti Oy Ab:ltä selvitystä Samsung Xcover -tuotemerkillä myytävien matkapuhelinten ja älypuhelinten takuuehdoista. Kuluttajaasiamiehelle oli tehty ilmoitus siitä, että erityisen kestävinä markkinoitujen puhelinten takuuehdot olisivat ristiriidassa tuotteiden ominaisuuksista annettujen tietojen kanssa. Kuluttaja-asiamies tarkasteli muun muassa Galaxy Xcover -puhelimen mainosta, jossa oli Samsungin ja Gigantin logot sekä teksti ”Duudsonin kestävä puhelin”, ”säänkestävä (vesi- ja pölytiivis IP67)”. Samsungin suomenkielisellä sivustolla tuoteuutisissa todettiin niin ikään seuraavaa: ”Olosuhteet eivät rajoita uuden Galaxy Xcover -puhelimen käyttöä. Puhelimessa puhuminen ja Facebookin käyttö onnistuvat vaikka kaatosateessa, hiekkarannalla tai kalliokiipeillessä. Metrin syvyiseen veteen upotettuna puhelin säilyy ehjänä 30 minuuttia.” Takuun tulisi olla ostajalle annettu lisäetu Galaxy Xcover -puhelimen ohjekirjassa annetaan tarkempia ohjeita vedenpitävyyden ylläpitämiseksi ja siinä todetaan myös, että vesivahinko voi mitätöidä laitteen valmistajan antaman takuun. Samsungin verkkosivuilla todettiin puolestaan matkapuhelimien takuuehdoista, ettei takuu kata kosteusvaurioita tai putoamisvaurioita. Kuluttajansuojalain mukaan tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja tavaran ominaisuuksista tai käytöstä, jotka myyjä tai joku muu aiemmin myyntiportaassa tai myyjän lukuun on tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa antanut. 8 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Takuu on luonteeltaan elinkeinonharjoittajan ostajalle antama lisäetu, jonka tulee antaa ostajalle lain säännöksiin verrattuna paremmat oikeudet. Kuluttajansuojalain mukaan takuu ei voi rajoittaa lakiin perustuvaa virhevastuuta. Laki linjaa edelleen, ettei elinkeinonharjoittaja saa käyttää kulutushyödykkeitä tarjotessaan sopimusehtoa, jota kulutushyödykkeen hinta ja muut asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen on pidettävä kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Kuluttaja-asiamies katsoo, että takuuehdoissa ollut rajoitus, jonka perusteella yritys voisi aina kieltäytyä korjaamasta putoamis- tai kosteusvaurion saaneen Xcover-matkapuhelimen, oli ristiriidassa kuluttajansuojalain kanssa. Kyseisiä takuuehtoja oli siten pidettävä tältä osin kuluttajien kannalta kohtuuttomana. Yritys muutti takuuehtojaan Samsungin mukaan Xcover-matkapuhelinten omistajat voivat tosiasiassa takuuehdoista riippumatta vedota markkinoinnissa annettuihin tietoihin, minkä lisäksi huoltopalvelua on ohjeistettu noudattamaan tavanomaista lievempää käytäntöä poikkeuksellisen kestävinä markkinoitujen tuotteiden kohdalla. Kuluttaja-asiamiehen mukaan takuuehtojen kohtuuttomuutta ei poista se, että yritys on käytännössä jättänyt vetoamatta mainittuun takuun rajoitukseen, ja on noudattanut kuluttajien kannalta lievempää käytäntöä, kun tuota käytäntöä ei ole kuitenkaan tuotu kuluttajien tietoon. Kuluttajien ei voida myöskään edellyttää tietävän, että aiemmat takuuehdot olivat kuluttajansuojalain säännösten vastaisia. Takuuehdot ovat siten olleet omiaan antamaan kuluttajille virheellisen kuvan heidän oikeuksistaan. Samsung on selvityksessään todennut muuttaneensa takuuehtojaan siten, että niihin sisältyy nyt poikkeus, jonka mukaan pudottamisen, kosteuden tai muun ulkoisen vaikutuksen aiheuttamat vahingot eivät eräin rajoituksin koske poikkeuksellisen kestävinä, kosteudenkestävinä tai ulkoisia vaikutuksia kestävinä markkinoituja tuotteita. Päivitys on tehty myös Samsungin verkkosivuilta löytyviin takuuehtoihin. Gigantti on niin ikään todennut noudattavansa huollossa Samsungin toimittamia ohjeita. KUV/3853/41/2012 Kuluttajansuojalaki 3:1, 5:12, 5:13, 5:15, 5:31 Iäkäs kohderyhmä huomioitava kotimyynnissä Talotekniikkaremontteja tarjoava yritys käytti kotimyynnissä painostavia myyntikeinoja. Kotimyynnin yhtenä kohderyhmänä olleet iäkkäät kuluttajat tekivät tämän seurauksena sopimuksia ymmärtämättä täysin, mihin sitoutuivat. Myös toimitetuissa kotimyyntiasiakirjoissa oli puutteita, jotka on nyt korjattu lainmukaisiksi. Kuluttajaviranomaisille on tullut useita yhteydenottoja koskien käyttövesi-, lämpöverkko- ja kattilaremontteja tarjoavaa Kotisun Oy:tä. Kuluttajien ilmoitusten mukaan yritys on markkinoinut palvelujaan usein iäkkäille henkilöille painostavaksi koetulla tavalla. Lisäksi ilmoitusten mukaan monille kuluttajille ei ole lainkaan annettu kotimyyntiasiakirjaa tai se on ollut puutteellinen. Kotimyyntiasiakirjan sisältö tarkkaan määrätty Kuluttajalle tapahtuvasta koti- ja etämyynnistä säädetään kuluttajasuojalaissa. Laissa on muun muassa linjattu, että kotimyyntiasiakirjan on oltava työ- ja elinkeinoministeriön vahvistaman kaavan mukainen. Kotimyyntiasiakirja on luovutettava kuluttajalle viimeistään silloin, kun kuluttaja tekee tarjouksen tai antaa hyväksyvän vastauksen elinkeinonharjoittajan tarjoukseen. Kotimyyntiasiakirjaa laadittaessa on olennaista, että kuluttajalle välitetään kotimyyntiasiakirjan kaavassa olevat tiedot ymmärrettävästi ja selkeästi. 9 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Yrityksen kuluttaja-asiamiehelle toimittamassa kotimyyntiasiakirjassa elinkeinonharjoittajan yksilöintitiedot olivat puutteelliset. Kotimyyntiasiakirjassa ei myöskään ollut lain edellyttämässä laajuudessa kerrottu peruutusoikeudesta. Peruuttamisilmoituksesta ei käynyt ilmi hyödykkeen palautustapa. Kotimyyntiasiakirja ei siten ollut ministeriön kaavan mukainen. Luovuttaessaan kuluttajille kaavasta poikkeavan kotimyyntiasiakirjan yritys on menetellyt kuluttajansuojalain vastaisesti. Yritys sitoutui muuttamaan kotimyyntiasiakirjansa kuluttajansuojalain mukaiseksi. Uudistettuun kotimyyntiasiakirjaan on nyt vaaditulla tavalla täydennetty elinkeinonharjoittajan yksilöintitiedot. Tieto peruutusoikeudesta on niin ikään avattu lain vaatimalla tavalla ja kotimyyntiasiakirjassa oleva peruuttamisilmoitus on muutettu työ- ja elinkeinoministeriön mallin mukaiseksi. Kuluttajan oikeustoimikelpoisuus rajaa sopimuksen sitovuutta Kuluttajan oikeustoimikelpoisuus voi olla heikentynyt iän tai sairauden takia. Jos tämä on ilmeistä, kaupanteosta on syytä luopua kokonaan. Jos kuluttajan oikeustoimikelpoisuudesta on epäilyksiä, hänelle voi varata harkinta-aikaa tai häntä voi kehottaa keskustelemaan omaistensa kanssa. Sopimus ei ole sitova, jos käy ilmi, että kuluttaja ei kyennyt ymmärtämään sopimuksen merkitystä. Sama pätee silloinkin, kun peruutusaika on jo kulunut umpeen. Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa käyttää aggressiivista menettelyä. Aggressiivisena menettelynä pidetään häirintää, pakottamista ja muuta sellaista kuluttajan painostamista, joka on omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman painostamista olisi tehnyt. Lainkohdan yksityiskohtaisten perusteluiden (HE 32/2008) mukaan painostamisesta on tyypillisesti kysymys, kun käytetään hyväksi kuluttajan väsymystä, sairautta tai vanhuuden heikkoutta ja uuvutetaan tämä tekemään sopimus. Painostamista on myös esimerkiksi sellaisten hyödykkeiden tarjoaminen vanhukselle, joita tämä ei pysty enää hyödyntämään ja jotka ovat tarpeettomia tälle. Kuluttaja-asiamies on kehottanut yritystä huolehtimaan sisäisessä koulutuksessaan, ettei painostavia keinoja käytetä ja että kohderyhmän kyky ymmärtää asia otetaan huomioon. KUV/6387/41/2012 Kuluttajansuojalaki 2:9, 6 Ikäihmiselle kaupattiin tarpeeton tietokone. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 8/2010. Suorituskyvyttömyysvakuuden puute vei poliisitutkintaan Kuluttaja-asiamies on tehnyt kevään 2013 aikana tutkintapyynnöt poliisille kolmesta eri rakennusyrityksestä, joiden rakennuskohteista on puuttunut asuntokauppalain mukainen suorituskyvyttömyysvakuus. Tutkintapyynnöt perustuvat epäilyyn asunnon ostajansuojasäännösten rikkomisesta. Asuntokauppalain mukaan perustajaosakkaan tai muun lain tarkoittaman myyjän on huolehdittava siitä, että rakennusvalvontaviranomaiselle toimitetaan loppukatselmuksen yhteydessä todistus asetetusta suorituskyvyttömyysvakuudesta. Todistuksesta on ilmettävä, mitä rakentamishanketta todistus koskee, minkälainen vakuus on asetettu ja kenen hyväksi se on voimassa. Vakuutuksen tai takauksen on oltava voimassa kymmenen vuotta siitä, kun rakennusvalvontaviranomainen hyväksyi kyseisen rakennuksen käyttöönotettavaksi. 10 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Vakuus on asetettava ennen kuin asuntoyhteisön rakennukselle tai lisää rakennetuille asunnoille haetaan rakennusvalvontaviranomaiselta loppukatselmusta. Vakuutta ei tarvita, jos kysymys on lisärakentamisesta ja asuntoja myy tai muuten markkinoi se asuntoyhteisö, jolle uudet asunnot on rakennettu. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa määrätään, että rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jos todistusta suoristuskyvyttömyysvakuuden asettamisesta ei ole esitetty. Poikkeuksia ei voi myöntää Kuluttaja-asiamies on saanut viime vuosina rakennusvalvontaviranomaisilta tiedon muutamista rakennuskohteista Helsingissä, Haminassa ja Porissa, joissa ei ole loppukatselmuksen yhteydessä toimitettu todistusta asetetusta suorituskyvyttömyysvakuudesta. Kuluttaja-asiamies on useilla selvityspyynnöillä yrittänyt saada kyseisiä yrityksiä selvittämään asiaa sekä asettamaan kohteille asuntokauppalain mukainen suorituskyvyttömyysvakuus. Vakuuden asettamisvelvollisuudessa on kyse pakottavasta lainsäädännöstä eikä Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi myöntää poikkeuksia vakuuden asettamisesta. Mikäli kohteelle ei hankita asianmukaista vakuutta, voidaan harkita asian saattamista tuomioistuimeen tai rikosilmoituksen tekemistä ostajansuojasäännösten rikkomisesta asuntokauppalain mukaisesti. Kuluttaja-asiamies onkin joutunut pyytämään poliisia tutkimaan, ovatko kyseisten yritysten vastuuhenkilöt syyllistyneet rikosoikeudellisen vastuun mukaiseen tekoon, kun suorituskyvyttömyysvakuutta ei ole asetettu rakennuspaikalle. KUV/1733/41/2011 (Mikon Rakennus Oy) KUV/11262/41/2011 (Porin korjausrakennus Oy) KUV/5510/41/2012 (Tawal Valmistalot Oy) Asuntokauppalaki 2:19, 4:3a, 7:5, 7:7 11 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 LAUSUNNOT Kuluttajien yhdenvertaisuutta yritetään edistää Yhdenvertaisuuslain uudistaminen on oikeusministeriön valmisteltavana. Ministeriölle antamassaan lausunnossa kuluttaja-asiamies on todennut, että ehdotettu yhdenvertaisuuslain soveltamisen laajentuminen edistää kuluttajien perusoikeuksien ja aseman turvaamista. Uudistuksen jälkeen syrjintään voidaan entistä laajemmin puuttua tavaroiden ja palvelujen yksityisessä tarjonnassa. Kuluttajien kannalta merkittävä parannus on se, että elinkeinotoiminnassa on entistä tarkemmin huomioitava kaikki perustuslain 6 §:ssä todetut syrjintäperusteet. Perustuslaissa listattuja kiellettyjä syrjintäperusteita ovat sukupuoli, ikä, alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus ja muu henkilöön liittyvä syy. Viimeksi mainittuja muita syitä ovat perustuslain mukaan esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, varallisuus, yhdistystoimintaan osallistuminen, perhesuhteet, aviollinen syntyperä, seksuaalinen suuntautuminen ja asuinpaikka. Ehdotetulla tavalla uudistettuna yhdenvertaisuuslainsäädäntö vahvistaisi sitä tulkinta-apua, jota jo nyt yhdenvertaisuuslaista ja sen esitöistä on saatavissa kuluttaja-asiamiehen omaan toimintaan yhdenvertaisuuden edistämisessä kuluttajansuojalain kautta. Kuluttaja-asiamiehen rooli yhdenvertaisuuden toteuttajana Uudistuksessa on otettu huomioon, että kuluttajansuojalaissa hyvän tavan vastaisen markkinoinnin kielto on syrjinnän kieltoon liittyvä säännös. Lisäksi kohtuuttomien sopimusehtojen kiellolla on tulkinnallinen yhteys syrjinnän kieltoon. Vakiintuneiden yleisten oppien mukaan lainvastainen sopimusehto on kuluttajien kannalta kohtuuton. Kuluttaja-asiamies onkin toiminnassaan tarkastellut syrjintää myös sopimusehtosääntelyn näkökulmasta. Kohtuuttomia ovat esimerkiksi sellaiset yritysten käyttämät vakioehdot, jotka asettavat tietyn kuluttajaryhmän muita huonompaan asemaan jonkin syrjintäperusteen, esimerkiksi iän tai vakaumuksen perusteella ilman oikeuttamisperustetta. Kuluttajansuojalain soveltamisessa kuluttaja-asiamies on lähtenyt siitä, että kohtuullisiksi katsottavia toimia tulee arvioida tiukemmin kriteerein erityisesti sellaisten tavaroiden ja palvelujen osalta, joita ilman kuluttaja ei voi tulla nyky-yhteiskunnassa toimeen. Tällaisia välttämättömyyspalveluja ovat esimerkiksi sähkö ja puhelinliittymä. Lausunto oikeusministeriölle (24.5.2013) Muutoksia lentoviivästymisten vakiokorvauksiin? Euroopan komissio antoi maaliskuussa 2013 ehdotuksen uudeksi lentomatkustajan oikeuksia koskevaksi asetukseksi. Siinä selvennetään erityisesti asetukseen (EY) N:o 261/2004 sisältyviä tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Ehdotus sisältää kuluttaja-asiamiehen mielestä sekä parannuksia kuluttajan oikeuksiin että lisäpohdintaa vaativia seikkoja. Asetusehdotuksen myötä matkustajilla olisi viivästystilanteissa paremmat oikeudet muun muassa huolenpitoon ja apuun, samoin se selventäisi liityntälentojen matkustajien oikeusasemaa. Ehdotuksen mukaan matkustajat saisivat niin ikään nykyistä paremmin tiedot sallituista matkatavaramääristä sekä mahdollisesti perittävistä lisämaksuista. Toisaalta matkustajilla olisi ehdotuksen mukaan nykyistä harvemmin oikeus asetuksen mukaisiin vakiokorvauksiin lentojen viivästyessä. 12 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Tavoitteena kuluttajaystävällinen hyvitysjärjestelmä Kuluttaja-asiamies on tuonut keväällä 2013 oikeusministeriön kuulemistilaisuudessa esille, että asetuksen ytimeen jää edelleen ongelma: vakiokorvausten taso yhdistettynä poikkeuksellisten olosuhteiden arviointiin ja viivästyksen kynnysaikarajoihin. Parempi ratkaisu niin matkustajien, lentoyhtiöiden, riitojenratkaisuelinten kuin valvojienkin kannalta olisi summaarisempi, syystä riippumaton vakiohyvitysjärjestelmä ainakin peruutus- ja viivästystilanteisiin. Sen voisi toteuttaa esimerkiksi tiettynä prosenttiosuutena palvelun hinnasta, joka maksettaisiin tietyn virhekynnyksen ylityttyä vakioituna hinnanalennuksena tai pienempänä kertahyvityksenä. Tällainen vakiohyvitysjärjestelmä olisi kuluttaja-asiamiehen mukaan ennakoitavampi, oikeudenmukaisempi, lähempänä yleistä kuluttaja- ja sopimusoikeutta ja välttäisi aikaa ja resursseja vievää jälkiselvittelyn tarvetta niin lentoyhtiöissä kuin viranomaisissa. Järjestelmä voisi lisätä matkustajien tyytyväisyyttä, koska se olisi ymmärrettävämpi ja varmempi kuin tämänhetkinen, jossa matkustaja tarvitsee usein viranomaisen apua korvauksen saadakseen. Hyvitykset olisivat toki pienempiä kuin nykyiset vakiokorvaukset, mutta matkustajalla olisi niihin aina oikeus, kunhan virhekynnys ylittyy ja hän reklamoi. Myös alan saattaisi olla helpompi varautua kustannuksiin ja asiakasvalitusprosessit helpottuisivat. Oikeusministeriön mukaan asetusehdotuksen varsinainen käsittely alkaa heinäkuussa 2013. Asetus lentomatkustajan oikeuksista (EY) N:o 261/2004 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (lentomatkustajien oikeudet) (2.5.2013) 13 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2013 19.6.2013 Tilaa Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta -uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: www.kuluttajaoikeus.fi Samassa osoitteessa voit myös lukea verkkolehden aikaisempia numeroita. Verkkolehti on maksuton. Kuluttaja-asiamiehen ajankohtaiskatsausta seuraamalla pysyt ajan tasalla • kuluttaja-asiamiehen kannanotoista ja ratkaisuista • vireillä olevista kuluttaja-asiamiehen toimintaan liittyvistä lainsäädäntöhankkeista • kuluttajaoikeuden kansainvälisistä virtauksista Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttamiseen, markkinoiden toimivuuden varmistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Virastossa hoidetaan myös kuluttaja-asiamiehen valvontatehtävät. Kuluttaja-asiamiehen keskeisenä tehtävänä on valvoa kuluttajansuojalain ja useiden muidenkin kuluttajan suojaksi säädettyjen lakien noudattamista. Valvonta kohdistuu erityisesti markkinoinnin ja sopimusehtojen sekä perinnän lainmukaisuuteen. Valvonnan tavoitteena on, että yritys lopettaa tai muuttaa lainvastaista markkinointiaan tai kohtuuttomia sopimusehtojaan. Lain mukaan kuluttaja-asiamiehen on erityisesti toimittava aloilla, joilla on kuluttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän ongelmia kuluttajan asemassa. Valvontaa tulee myös kohdistaa vaihdellen eri toimialoille. Myös KKV julkaisee uutiskirjettä. Voit tilata sen täältä: www.kkv.fi/fi-FI/uutiskirjeet/ Lisätietoa: www.kkv.fi 14
© Copyright 2024