5/12 6.9.2012 Teema: Rahoituspalvelut Pääkirjoitus Kuluttajanäkökulmaa raha-asioihin ..................................................................................................2 Soveltamiskäytäntö Pikaluottoa markkinoitiin nuorille mukavalla elämällä ......................................................................3 Luottojen markkinoinnissa puutteellisia tietoja .................................................................................4 Passiivisia verkkopankkiasiakkaita lähestyttävä kirjeitse .................................................................5 Kohtuuton sopimussakko maksun laiminlyönnistä ...........................................................................6 Tarpeettomien perintäkulujen aiheuttamisesta oikeuteen ................................................................7 Velkojalla ei oikeutta ammattimaisen perijän kuluihin ......................................................................7 Lausunnot Pikaluotto- ja perintälainsäädäntö uudistumassa .............................................................................8 Maksupalveluiden tarjoamisen menettelytavat tarkentuvat ..............................................................9 Arvopaperimarkkinalainsäädännön kehittäminen etenee .................................................................9 Kansainvälinen vaikuttaminen Komission huomio maksamisen perusperiaatteisiin.......................................................................10 Sijoitustuotteiden avaintietoasiakirjat yhtenäistettävä ....................................................................11 Toimitus Vastaava päätoimittaja: Päivi Hentunen. Toimittajat: Milla Lahtinen, Laura Salmi, Marjatta Turunen. Sähköposti: [email protected] Arkisto ja tilaus: http://www.kuluttajaoikeus.fi ISSN 1796-5497 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 [Pääkirjoitus] Kuluttajanäkökulmaa raha-asioihin Valtakunnalliseen kuluttajaneuvontaan ja kuluttaja-asiamiehelle saapuvien yhteydenottojen kautta saamme arvokasta tietoa ongelmista ja epäkohdista, joita kuluttajat markkinoilla kohtaavat. Rahoituspalveluissa ne koskevat usein maksamiseen, perintään ja pikaluottoihin liittyviä aiheita. Nostamme esiin näitä kokonaisuuksia verkkolehtemme rahoituspalvelut-teemanumerossa. Pikaluottojen valvonta on vienyt suuren osan rahoituspalvelut-painopisteen resursseista. Pikaluottovalvonnassa olemme keskittyneet markkinoinnin ylilyöntien ja perintälain vastaisten menettelyiden poistamiseen. Valvontatoimenpiteet ovat liittyneet muun muassa lyhyisiin, automaattisiin maksullisiin eräpäivän siirtoihin ja perintäkulujen kasvattamiseen lyhyessä ajassa perintälain määrittämiin enimmäismääriin. Markkinaoikeuteenkin asti on viety useita juttuja puitavaksi. Olemme myös olleet tiiviisti mukana pikaluottolainsäädännön ja perintälain kehittämishankkeissa sekä osallistuneet aiheita pohtineisiin työryhmiin. Molemmat lainmuutoshankkeet ovat jo lähestymässä loppusuoraa. Perintälakiin liittyvä hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä ja pikaluottolainsäädäntöäkin koskevaa hallituksen esitystä odotettaneen eduskuntaan nyt syyskuun aikana. Maksupalveluiden saatavuus ja mahdollisuus käyttää eri maksutapoja eri tilanteissa on keskeistä toimivassa kulutusyhteiskunnassa. Kuluttajavirasto on kiinnittänyt kuluvana vuonna huomiota eri maksutapojen kuluttajavaikutuksiin monin tavoin, muun muassa eritysryhmien näkökulmasta. Ensi vuonna käynnistyy suoramaksuun siirtyminen, mikä liittyy SEPA-prosessiin (yhtenäinen euromaksualue). Suomalainen suoraveloitus poistuu käytöstä vuoden 2014 alussa, ja laskuttajat voivat siirtyä suoraveloitusasiakkaiden osalta e-laskuun ja uuteen suoramaksuun vuoden 2013 aikana. Seuraamme ensi vuoden aikana, miten tämä siirtyminen sujuu. Suoramaksu toimii vastaavalla tavalla kuin suoraveloitus ja sopii myös kuluttajille, jotka eivät ole aktiivisia verkkopankkiasiakkaita. Tästä verkkolehdestä löytyy linjauksemme, jonka mukaan pankki ei voi siirtää kaikkea asiakasviestintää verkkoon ottamatta huomioon kuluttajan aktiivisuutta verkkopankin käyttäjänä. Julkisuudessa on ollut jälleen puhetta positiivisesta luottorekisteristä. Rekisteriä puoltavat tahot ovat esittäneet sitä ratkaisuna ylivelkaantumiselle. Rekisteriä monin tavoin tietoturvallisempi ja halvempi vaihtoehto olisi se, että kaikki luotonantajat noudattaisivat vastuullisen luotonannon periaatteita. On kuitenkin hyvä, että rekisterivaihtoehdon selvittäminen on otettu myös kuluttajapoliittisen ohjelman työlistalle. Päivi Hentunen Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies E-laskuun hallitusti. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 6/2011. Finanssialan keskusliiton SEPA-teemasivut 2 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 SOVELTAMISKÄYTÄNTÖ Pikaluottoa markkinoitiin nuorille mukavalla elämällä Nuorille kohdistettu pikaluottomainonta sivuutti täysin luottosopimuksen teon taloudelliset vaikutukset ja takaisinmaksun. Radiomainokset loivat vinoutuneen kuvan velkaantumispäätöksen seurauksista ja houkuttelivat nuoria huolettomalla elämällä ja uusien hankintojen mukanaan tuomalla kaveripiirin ihailulla. Kuluttaja-asiamies katsoi kyseisen pikaluottomainonnan vaikuttavan kuluttajan päätöksentekoon epäasiallisesti ja kannustavan velkaantumiseen. Tällainen pikaluottomarkkinointi on hyvän luotonantotavan ja kuluttajansuojalain vastaista. Kuluttajien kannalta sopimattoman menettelyn arvioinnissa otetaan huomioon myös se kuluttajaryhmä, jolle markkinointi kohdistetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään niin sanottuihin heikkoihin kuluttajaryhmiin, kuten lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin. Liian huoletonta luotonottoa OK Money Finance Oy markkinoi pikaluottosivustoaan www.okmoney.fi NRJ-radiokanavalla kesäsyyskuun välisenä aikana vuonna 2011 neljällä eri radiomainoksella, joissa kaksi nuorta käy vuoropuhelun: toinen nuori on ottanut pikaluottoa kulutustarpeisiinsa ja tarjoaa myös toiselle luoton ottamista ratkaisuksi tämän rahahuoliin. Perusviestinä kaikissa kampanjan radiomainoksissa oli, että nuorten erilaiset huvittelu-, kauneus- ja vaatetarpeet on helppo täyttää pikaluoton ottamisella ja elämä on mahdollista muuttaa mukavammaksi pikavipillä – ”sit on fanii”. Mainoskampanja oli suunnattu erityisesti nuorille sisältönsä ja valitun mainoskanavan osalta. Nuoret altistuvat kokeneita kuluttajia helpommin erilaisille houkutuksille ja heidän kykyään arvioida luotonannon seurauksia voidaan pitää keskimääräistä kuluttajaa heikompana. Mainoskampanjan moitittavuutta lisäsi siten se, että siinä mainostettiin kalliita kulutusluottoja erityisesti nuorille ja mainoksissa pyrittiin vetoamaan tämän kuluttajaryhmän vaikutusalttiuteen luotonottajana. Entä takaisinmaksu? Mainoksissa keskityttiin luoton huolettoman käyttämisen kuvaamiseen, eikä niissä edes viitattu luoton mukanaan tuomiin velvoitteisiin tai kuluttajan velkaantumispäätöksen taloudellisiin vaikutuksiin. Mainos yllytti luoton käyttämiseen tavanomaisiinkin hankintoihin ja jätti mainitsematta asian toisen puolen - luotto ja sen kustannukset on myös maksettava takaisin. Mainokset esittivät kuluttajan päätöksenteon pohjaksi epäasianmukaisia perusteita. Pikaluottojen voimakas markkinointi on madaltanut kuluttajien kynnystä hakea näitä luottoja. Tämä puolestaan on osaltaan johtanut huonosti harkittuihin luotonottopäätöksiin ja kuluttajien maksuvaikeuksien syntyyn. Useassa tapauksessa erityisesti nuorille on syntynyt elämää laajasti haittaavia vakavia maksuhäiriöitä. Pikaluottojen tarjonnan ja mainostamisen voimakkaan lisääntymisen aiheuttamat nuorten velkaongelmat näkyvät muun muassa tuomioistuiminen velkomustuomiotilastoissa. Luotonotto vaikuttaa kuluttajan talouteen pitkään Luotto poikkeaa muista kuluttajille tarjottavista hyödykkeistä ja palveluista siinä, että se vaikuttaa kuluttajan talouteen myös tulevaisuudessa. Siksi luoton markkinoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei kuluttajan päätöksentekoon vaikuteta epäasiallisin keinoin. 3 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Tulevien velkaongelmien ehkäisemiseksi ja vastuullisen luotonannon takaamiseksi luottoa tarjoavien yritysten tulee omalta osaltaan kantaa vastuunsa siitä, että luottoja ei markkinoida tavalla, joka on omiaan vaikuttamaan kuluttajien velkaantumiseen. Yritys on sitoutunut jatkossa markkinoimaan luottojaan kuluttajille hyvän luotonantotavan mukaisesti. KUV/8206/41/2011 Kuluttajansuojalaki 2:3, 7:13 Pikaluottotyöryhmän mietintö, oikeusministeriö 7/2012. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvitys: Maksuvaikeudet pikaluottomarkkinoilla. Tutkimustiedonantoja 86. Elisa Valkama & Vesa Muttilainen, 2008. Luottojen markkinoinnissa puutteellisia tietoja Kuluttajaluottoja koskevan lainsäädännön mukaan luotonantajien on toimittava vastuullisesti ja otettava kuluttajan etu huomioon. Vastuullisuus tarkoittaa käytännössä muun muassa sitä, että mainoksissa ei yllytetä harkitsemattomaan velkaantumiseen eikä kuluttajilta pimitetä tietoja, joiden avulla he voivat arvioida luoton sopivuutta omiin tarpeisiinsa. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajaluoton mainonnassa on ilmoitettava luoton todellinen vuosikorko, jos mainonnasta ilmenee luoton korko tai muu luotosta perittäviä kustannuksia kuvaava luku tai muu luottosopimuksen ehtoja koskeva tieto. Lisäksi mainonnasta on tällöin käytävä ilmi myös erinäisiä muita laissa määriteltyjä tietoja. Markkinaoikeus tuomitsi kahden pikaluottoyhtiön markkinoinnin Markkinaoikeus määräsi kesäkuussa 2012 pikaluottoja tarjoaville J.W.-Yhtiöille ja OPR-Vakuudelle markkinointikiellot 50 000 euron uhkasakolla. Lisäksi OPR-Vakuus määrättiin maksamaan aikaisempaan markkinointikieltoonsa liittyvä 50 000 euron uhkasakko. Kumpikin yhtiö on markkinoinut pikaluottoja lainvastaisesti. Mainoksissa ei kerrottu lainkaan laissa vaadittuja tietoja tai ne kerrottiin niin pienellä tekstillä, ettei niitä käytännössä pystynyt lukemaan. Kummassakin markkinaoikeuteen päätyneessä pikaluottotapauksessa oli kyse luoton markkinoinnin perusasioista. Tapausten puiminen markkinaoikeudessa asti kertoo osaltaan siitä, etteivät pikaluottoalan yritykset aina kunnioita edes näitä kuluttajansuojalaissa määriteltyjä perusasioita. Pankin luottomainoskampanjassa puutteita Kuluttaja-asiamies on tutkinut S-Pankki Oy:n mainoskampanjaa, jossa ilmoitettiin luoton määrä, joka on kuluttajansuojalaissa tarkoitettu luottosopimuksen ehto, mutta jätettiin ilmoittamatta esimerkiksi luoton todellinen vuosikorko ja muut luottokustannukset sekä luoton ja näiden yhteismäärä. Yrityksen mukaan mainoskampanjan sanoma ”S-pankista saa lainaa 200 - 20 000 euroa” ei kohdistu mihinkään yksittäiseen tuotteeseen, vaan on pelkkä yleisluonteinen ilmaisu luottomahdollisuudesta ja luottotarjonnan kokoluokasta. Tällä ei ole merkitystä kuluttajansuojalain soveltamisen kannalta. Yrityksen myöntäessä kulutusluottoja erilaisin ehdoin, on laissa vaaditut tiedot ilmoitettava yrityksen tarjoamien tavanomaisten luottoehtojen mukaisena esimerkkinä. Menettely oli yksiselitteisesti kuluttajansuojalain vastainen. Yritys on sitoutunut muuttamaan mainontaansa tältä osin. 4 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 KUV/1456/43/2011 (J.W.-Yhtiöt Oy) KUV/4528/43/2011 (OPR-Vakuus Oy) KUV/2672/41/2012 (S-Pankki Oy) Kuluttajansuojalaki 7:8 Passiivisia verkkopankkiasiakkaita lähestyttävä kirjeitse Kuluttaja-asiamies on tehnyt linjaratkaisun, jonka mukaan pankin on otettava huomioon asiakkaansa aktiivisuus verkkopankissa valitessaan sopivaa viestintäkanavaa erilaisille palvelusopimuksen mukaisille ilmoituksille. Kuluttajan on tärkeää saada pankin ilmoitukset sellaisen kanavan kautta, jota hän oikeasti käyttää. Kuluttaja-asiamies on tarkastellut OP-Pohjolan viestintää asiakkaalleen koskien palvelumaksujen veloituksen alkamista ja siitä tiedottamista. Palvelumaksujen veloittaminen alkaa kuluttajan täytettyä 26 vuotta ja tarkemmasta päivämäärästä sovitaan pankin ja asiakkaan välisessä verkkopalvelusopimuksessa. Sopimaton menettely asiakassuhteessa Kuluttaja-asiamiehen käsittelemässä tapauksessa ilmoitus palvelumaksuveloituksen alkamisesta oli lähetetty kuluttajalle OP-Pohjolan verkkopankkipalveluun kuluttajan täytettyä 26 vuotta. Kuluttaja sai myöhemmin kirjeen, joka sisälsi maksukehotuksen tilinylityksen vuoksi. Tili oli ylittynyt siltä veloitettujen palvelumaksujen vuoksi. Kuluttaja ei ollut käyttänyt tiliään päivittäiseen asiointiin. Tililtä ei myöskään veloitettu palvelumaksuja ennen kuin kuluttaja täytti 26 vuotta. Kuluttajan tili oli ollut pitkään olemassa ilman aktiivista käyttämistä. Myös verkkopalvelusopimuksen tekemisestä oli kulunut jo aikaa. Pankki ei palvelumaksun viestintäkanavavalinnassaan ottanut mitenkään huomioon asiakkaan verkkopankin käyttämisen, esimerkiksi verkkopankkivierailujen, määrää. Verkkopalvelusopimus oikeutti pankin käyttämään verkkoviestintää huomioimatta kuluttajan todellista käyttäytymistä verkkopankkiasiakkaana. Kuluttaja-asiamies piti tätä menettelyä kuluttajansuojalain tarkoittamana sopimattomana menettelynä asiakassuhteessa. Menettely oli myös elinkeinotoiminnassa yleisesti hyväksyttävän asianmukaisen menettelytavan vastainen, koska viestintävälineen valinnassa ei otettu huomioon kuluttajan etua. Koska kuluttaja ei saanut olennaisia ja tarpeellisia tietoja, toimintatapa oli myös omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee päätöksen, jota hän ei muuten olisi tehnyt. Verkkopankkiasiakas ei välttämättä käytä verkkopankkia aktiivisesti Kuluttaja-asiamiehen näkemyksen mukaan pelkästään kuluttajalla olevien verkkopankkitunnusten perusteella ei voi päätellä, että kuluttaja käyttää aktiivisesti verkkopankkia. Kuluttajilla voi olla useita pankkitilejä, jotka eivät ole päivittäiseen asiointiin tarkoitettuja maksutilejä, mutta joihin liittyy mahdollisuus asiointiin verkkopankin kautta. Verkkopankkitunnusten olemassaolo on tarpeellista myös niiden tilien osalta, joita ei käytetä tavanomaiseen maksuliikenteeseen, koska pankit ovat tehneet muun tiliasioinnin hyvin hankalaksi. Pankkikonttoreita ja maksuautomaatteja on vähennetty sekä pankkien kassapalveluiden aukioloaikoja supistettu. Palveluvalikoiman supistumisen vuoksi myös ne kuluttajat, joilla ei ole tarvetta aktiiviseen verkkopankin käyttöön, solmivat verkkopalvelusopimuksia. 5 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Verkkopankin käyttämisen määrä huomioitava jatkossa Passiivisen verkkopankkiasiakkaan näkökulmasta viestintä vain verkkopankissa vaarantaa kuluttajan taloudellisen turvallisuuden, koska viestien huomaaminen edellyttää kuluttajalta ryhtymistä erityisiin toimenpiteisiin. Tällaisen kuluttajan kohdalla kirjeitse saapuva ilmoitus vastaa niitä odotuksia, joihin kuluttaja on pankin viestinnän suhteen voinut varautua. Kuluttaja-asiamies kehotti pankkia ottamaan jatkossa viestintäkanavan valinnassaan huomioon kuluttajan todellisen verkkopankin käytön, jotta viestit myös tavoittavat kuluttajan. Päätöskirje lähetettiin linjaratkaisuna tiedoksi myös Finanssialan Keskusliitolle, koska kyseessä on koko pankkialaa koskeva asia. KUV/5224/41/2009 Kuluttajansuojalaki 2:1, 2:3, 2:7 Kohtuuton sopimussakko maksun laiminlyönnistä Kuluttaja syyllistyy sopimusrikkomukseen laiminlyödessään velan maksun. Kuluttajan suojaksi säädetty pakottava lainsäädäntö asettaa kuitenkin rajoitukset vaatimuksille, joita kuluttajalle voidaan viivästyksen vuoksi esittää. Sopimusrikkomuksen seurauksena velkojalla on maksuviivästystilanteessa oikeus periä vain korkolain mukaista viivästyskorkoa ja perintälain mukaisia perintäkuluja. Pikaluottoja tarjoavan Aasa Oy:n sopimusehtojen mukaan velallisen tuli perintäkulujen lisäksi maksaa 150 euroa sopimussakkoa, jos hän laiminlyö maksunsa ja sen perusteella sopimus irtisanotaan. Kuluttaja-asiamiehen mukaan tällainen sopimussakkoehto, jossa kuluttajalta vaaditaan maksuviivästyksen johdosta tapahtuvan irtisanomisen seurauksena 150 euron sopimussakko, on lainvastainen. Velallisen oikeusasemaa heikentävä sopimusehto on mitätön Kuluttajansuojalain mukaan elinkeinonharjoittaja ei saa käyttää kulutushyödykettä tarjotessaan kohtuutonta sopimusehtoa. Sopimusehdon kohtuullisuus arvioidaan kulutushyödykkeen hinnan ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen pohjalta. Kuluttajansuojalain perusteella luotonantajan on luotonannossa meneteltävä hyvän luotonantotavan mukaisesti. Laissa saatavien perinnästä (perintälaki) säädetään erääntyneen saatavan perinnästä sekä perintään liittyvistä muista seikoista. Laki on kuluttajavelallisen hyväksi pakottava, mikä tarkoittaa, ettei lain säännöksistä voida poiketa velallisen vahingoksi, vaikka velallinen siihen itse suostuisi. Tällainen velallisen oikeusasemaa heikentävä sopimusehto on mitätön. Perintälain mukaan perinnässä ei saa aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja tai tarpeetonta haittaa. Perintälaissa on myös säädetty eri perintätoimenpiteiden – kuten maksumuistutuksen, maksuvaatimuksen ja maksusuunnitelman – enimmäismääristä. Kuluttaja-asiamies kehotti yritystä luopumaan sopimussakkoa koskevan ehdon käyttämisestä. Yritys on vahvistanut luopuneensa sopimussakon käytöstä. KUV/8149/41/2011 Kuluttajansuojalaki 3:1, 7:13 Perintälaki 4 § ja 10 § 6 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Tarpeettomien perintäkulujen aiheuttamisesta oikeuteen Yritys peri kuluttajilta pikaluottoyhtiöiden saatavia lähettämällä velallisille jopa seitsemän maksuvaatimusta ilman, että siihen on ollut mitään perinnän kannalta perusteltua syytä. Näin se kasvatti lyhyessä ajassa velalliselle aiheutuvat kulut perintälaissa määriteltyihin enimmäismääriin. Kuluttaja-asiamies vei West Star Oy:n keväällä 2012 markkinaoikeuteen hyvän perintätavan rikkomisesta. Perintälakiin sisältyvän hyvän perintätavan mukaan perinnästä ei saa aiheutua velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja tai tarpeetonta haittaa. Siksi myös velalliselle lähetettävien maksullisten maksuvaatimusten määrän on oltava kohtuullinen. Kaksi maksuvaatimusta riittää yleensä Kuluttaja-asiamies katsoo, että on hyvän perintätavan vastaista lähettää velalliselle pääsääntöisesti enempää kuin kaksi maksullista maksuvaatimusta. Useampien maksuvaatimusten lähettäminen ei enää edistä velan vapaaehtoista maksamista, vaan pelkästään perintäyhtiön liiketoimintaa kasvattamalla perintäkulujen määrän mahdollisimman suureksi ennen oikeudellisen perinnän aloittamista. WestStar Oy kieltäytyi vapaaehtoisesti muuttamasta toimintaansa. Kuluttaja-asiamies vaatiikin nyt markkinaoikeutta kieltämään yhtiön menettelyn, jossa velalliselle aiheutetaan tarpeettomia kuluja lähettämällä ilman erityistä aihetta samasta saatavasta useampia kuin kaksi kirjallista maksuvaatimusta. Kiellon tehosteeksi vaaditaan 50 000 euron uhkasakkoa. Kuluttaja-asiamies pitää tärkeänä, että asiaan saataisiin markkinaoikeuden ratkaisu, koska WestStar Oy:n toimintatapa on levinnyt perintäalalle laajemminkin erityisesti pikaluottojen perinnässä. Asia on edelleen vireillä markkinaoikeudessa. Myös hallituksen esityksessä perintälain muuttamiseksi ehdotetaan erityistä säännöstä maksuvaatimusten lukumäärästä. KUV/3871/43/2011 Perintälaki 4, 10, 10 a, 10 b § Kuluttajansuojalaki 2:3, 2:9, 3:1, 7:13 HE 57/2012 (Laki saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta) Kohtuuttomat eräpäivän siirtomaksut poistettiin (Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 2/2012) Velkojalla ei oikeutta ammattimaisen perijän kuluihin Kuluttaja-asiamies muistuttaa, että perintälaissa tarkoitettu maksuvaatimus voi olla vain perimistoimiston tai muun perintää ammattimaisesti harjoittavan tahon laatima asiakirja, joka täyttää säädetyt muoto- ja sisältövaatimukset. Jos perintää tekee velkoja itse, ei kyse ole perintälaissa tarkoitetusta maksuvaatimuksesta eikä velalliselta voi vaatia maksuvaatimusta koskevia perintäkulujen enimmäismääriä. Kuluttaja-asiamies on tarkastellut Digna Oy:n verkkosivuilla tapahtuvan reskontra- ja perintäjärjestelmän markkinointia ja järjestelmän käyttöä perinnässä. Järjestelmää on markkinoitu muun muassa kertomalla, että järjestelmän avulla yritys voi periä itse omia saataviaan ja kerätä perintätuotot itselleen ulkopuolisen perintäyhtiön sijasta. Markkinointi sinänsä ei ole kohdistunut kuluttajiin vaan yrityksiin ja muihin organisaatioihin, jolloin kuluttaja-asiamies ei ole toimivaltainen arvioimaan markkinoinnin lainmukaisuutta. Siltä osin kuin yritykset ja muut tahot käyttävät markkinoitua perintäjärjestelmää kuluttajasaatavien perintään, tulee kuitenkin huomioida tietyt kuluttajavelallisen asemaan liittyvät perintälain lähtökohdat. 7 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Velkojalla ja ammattiperijällä erilainen oikeus kerätä perinnästä tuottoa Perintälain mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Kyse on siten velkojan oikeudesta saada perinnästä aiheutuvat kulunsa korvatuiksi; sen sijaan velkojan oikeutta kerätä perintätoiminnasta myös tuottoa ei säännöksessä mainita. Tältä osin velkojan asema poikkeaa perintätoimintaa ammattimaisesti harjoittavan perimistoimiston asemasta. Perimistoimiston toiminnan luonteeseen kuuluu luonnollisesti myös mahdollisuus kerätä liiketoiminnastaan eli perintätoiminnan harjoittamisesta tuottoa palkkion muodossa. Siksi perintälaissa ammattimaisen perijän käyttämisestä syntyvät velallisen korvattavat kulut on määritelty suuremmiksi kuin velkojan omiin toimenpiteisiin perustuvat kulut. Jos perintää harjoittaa velkoja itse, ei ole kyse perintälaissa tarkoitetusta maksuvaatimuksesta. Sen sijaan velkojan itsensä tekemää perintää koskee säännös velkojan oikeudesta saada perinnästä aiheutuvat kohtuulliset kulut korvattua sekä säännös siitä, että velalliselta voidaan vaatia kirjallisesta maksumuistutuksesta enintään viiden euron kulu. Vastaava periaate velkojaa koskevista perintäkuluista on otettu myös maksuviivästystyöryhmän mietintöön sekä mietinnön pohjalta eduskunnalle kesäkuussa 2012 annettuun hallituksen esitykseen perintälain muuttamisesta. KUV/3581/41/2011 Perintälaki 5 §, 10 § Oikeusministeriön asettaman maksuviivästystyöryhmän mietintö. Mietintöjä ja lausuntoja 54/2011. HE 57/2012 (Laki saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta) LAUSUNNOT Pikaluotto- ja perintälainsäädäntö uudistumassa Sekä pikaluottoihin että perintään liittyvän lainsäädännön parhaillaan käynnissä olevissa uudistuksissa on otettu huomioon Kuluttajaviraston esille nostamia kysymyksiä. Kuluttajavirasto on ollut työryhmissä mukana ja kannattanut lausunnoissa ehdotuksia keskeisiltä osin. Lainsäädäntöhankkeet ovat viraston näkökulmasta merkittäviä, ja niiltä odotetaan todellisia vaikutuksia kuluttajien arkeen. Kuluttajavirasto pitää tärkeänä, että lainsäädäntöprosessit etenisivät nopeasti. Perintälain muuttamista koskeva hallituksen esitys on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Teemaan liittyy myös juuri voimaan tullut oikeusministeriön asetus oikeudenkäyntikuluista. Sen tavoitteena on velallisen maksettavaksi tulevien oikeudenkäyntikulujen alentaminen. Perintälain muutoksen ja edellä mainitun asetuksen tavoitteena on vähentää tilanteita, joissa velallisen velkasaldo kasvaa perintä- ja oikeudenkäyntikulujen vuoksi jopa moninkertaiseksi alkuperäiseen velkapääomaan nähden. Pikaluottolainsäädännön muuttamisen tavoitteena on pikaluotoista aiheutuvien velkaongelmien vähentäminen. Oikeusministeriössä valmisteltava hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle syyskuun 2012 aikana. HE 57/2012 (Laki saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta) Perintälain uudistaminen etenee. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 4/2012. Pikaluottomietintö saa kannatusta. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2012. 8 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Maksupalveluiden tarjoamisen menettelytavat tarkentuvat Kuluttajavirasto on antanut lausunnon Finanssivalvonnalle koskien maksupalvelujen tarjoamisessa noudatettavia menettelytapoja. Aiheesta oli lausuntokierros jo syksyllä 2011, jonka perusteella tehtyjä täydennyksiä nyt kommentoitiin. Kuluttajavirasto on tyytyväinen, että mukaan on otettu useita kuluttajien kannalta tärkeitä yksittäiskysymyksiä, vaikkakin joistain kohdista tarvittaisiin jatkopohdintaa. Esimerkiksi korttimaksamisen yhteydessä on ollut huomattavia viiveitä tilin katevarausten poistumisessa. Asiakkaan tekemien maksujen vahvistamiseen liittyvien uusien menettelytapojen osalta Kuluttajavirasto kiinnitti huomiota siihen, että esimerkiksi verkkopankkimaksujen vahvistamisessa kuluttajalla voi olla tarve tehdä vahvistuksia eri tavoilla. Lausunto Finanssivalvonnalle 26.4.2012 Lisää kuluttajanäkökulmaa finanssivalvontaan. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 7/2011. Arvopaperimarkkinalainsäädännön kehittäminen etenee Hallituksen esitys arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistuksesta on edennyt eduskunnan talousvaliokuntaan. Kuulemistilaisuudessa Kuluttajavirasto kannatti tavoitetta arvopaperimarkkinoiden valvonnan ja seuraamusjärjestelmän tehostamisesta ja korkeatasoisesta sijoittajansuojasta samalla, kun lainsäädännön selkeyttä ja ymmärrettävyyttä parannetaan. Myös arvopaperimarkkinoilla on huolehdittava kuluttajien oikeudellisen ja taloudellisen aseman turvaamisesta mahdollisimman hyvin. Kuluttaja-asiamiehen toimivalta todettava lainsäännöstasolla Kuluttaja-asiamies valvoo kaikkien sijoitustuotteiden markkinointia, sopimusehtoja ja etämyyntiä kuluttaja-asemassa olevien sijoittajien osalta kuluttajansuojalakiin pohjautuvan yleistoimivallan nojalla. Hallituksen esityksessä on monin paikoin tuotu esille Finanssivalvonnan ja kuluttaja-asiamiehen rinnakkainen toimivalta ja valvontayhteistyö. Kuluttaja-asiamiehellä ja Finanssivalvonnalla on rinnakkainen, toisiaan täydentävä toimivalta samaan tapaan kuin kuluttaja-asiamiehellä on monilla muillakin toimialoilla erityisvalvontaviranomaisen kanssa. Kuluttajaviraston mukaan kuluttaja-asiamiehen toimivalta tulisi todeta asianomaisissa yhteyksissä nimenomaisesti lainsäännöstasolla samaan tapaan kuin maksupalvelulaissa on säädetty. Miten ratkaisukäytännön yhtenäisyys taataan? Kuluttajavirasto kiinnittää lausunnossaan huomiota ratkaisukäytännön yhtenäisyyteen pitkällä aikavälillä. Hallituksen esityksen ehdotusten mukaan Finanssivalvonnan asiakkaansuojaan liittyvät asiat käsiteltäisiin joko Helsingin hallinto-oikeudessa tai markkinaoikeudessa päätösten luonteen perusteella. Kuluttajavirasto pitää parhaana vaihtoehtona, että markkinaoikeus käsittelisi kaikki kuluttajille suunnattua markkinointia ja sopimusehtoja koskevat valvonta-asiat. Kuluttajavirasto katsoo myös lausunnossaan, että ryhmäkanteen soveltamisalaa tulisi laajentaa arvopaperimarkkinoille. Nykyisellään ryhmäkannelakia ei sovelleta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan tai julkisen ostotarjouksen tekijän menettelyä koskevassa riita-asiassa. 9 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Huomioita kuluttaja-asiakkaista Kuluttajavirasto pitää ongelmallisena, että nyt myös kuluttaja-asemassa olevalle piensijoittajalle asetettaisiin kielto menetellä hyvän arvopaperimarkkinatavan vastaisesti. Se, mitä hallituksen esityksessä on tavoiteltu nimenomaan kuluttaja-asemassa olevien yksityishenkilöiden osalta, jää avoimeksi. Lausunto talousvaliokunnalle arvopaperimarkkinalainsäädännön muuttamisesta 25.4.2012 Lausunto valtiovarainministeriölle sidottuun pitkäaikaissäästämiseen liittyvän asetuksen muuttamisesta 8.8.2012 Arvopaperimarkkinalainsäädäntö uudistuu. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 7/2011. KANSAINVÄLINEN VAIKUTTAMINEN Komission huomio maksamisen perusperiaatteisiin Kuluttajavirasto on antanut Euroopan komissiolle lausunnot maksamiseen liittyvästä Vihreästä kirjasta sekä pankkitileistä. Vihreä kirja eurooppalaisista vähittäismaksumarkkinoista listaa maksamisjärjestelyjen nykytilannetta ja puutteita. Komission tavoitteena on edistää ja nopeuttaa sisämarkkinoiden yhdentymistä kortti-, verkko- ja mobiilimaksumarkkinoilla. Vihreässä kirjassa kartoitetaan vähittäismaksumarkkinoiden hajanaisuutta ja markkinoille pääsyä, läpinäkyvää ja kustannustehokasta hinnoittelua, standardointia, yhteentoimivuutta sekä maksujen turvallisuutta. Vihreän kirjan jatkotoimena ja saatujen vastausten perusteella komissio ilmoittaa mahdollisista toimenpide-ehdotuksista viimeistään vuoden 2013 alkupuolella. Mobiilimaksaminen tapetille Kuluttajaviraston lausunnossa Vihreästä kirjasta kiinnitettiin huomiota maksamisen perusperiaatteisiin kuluttajansuojan kannalta. Lisäksi virasto vastasi kolmeen konsultaation nimenomaiseen kysymykseen maksamisen turvallisuudesta, lisämaksuista ja alennuksista. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että mobiilimaksamiseen liittyviä kysymyksiä tulisi selvittää edelleen. Mobiilimaksaminen ei kuulu kaikilta osin maksupalvelusäännösten soveltamisalaan. Kuluttajavirasto on jo pitkään ollut mukana myös OECD:n verkkokauppaa koskevien linjausten kehittämisessä, missä verkko- ja mobiilimaksaminen on ollut yksi keskeinen kokonaisuus. Tavoitteena tilinumeron säilyminen pankkia vaihtaessa Pankkitilejä koskevassa lausunnossaan komissiolle Kuluttajavirasto kiinnitti huomiota pankkitilien vertailtavuuteen. Sitä vaikeuttavat nyt pankkien erilaiset palvelumallit ja -maksut. Vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä voisivat lisätä komission esittämistä vaihtoehdoista muun muassa velvollisuus antaa vuosittain kootusti tiedot suoritetuista maksuista sekä pankkitileihin liittyvän termistön standardisointi. Yleensä pankinvaihto esimerkiksi asuntolainakilpailutuksen yhteydessä tuo muutoksen myös palkanmaksutiliin. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Kuluttajavirasto kannattaakin perimmäistavoitetta, että kuluttajat voisivat säilyttää saman maksutilinumeron myös pankkia vaihtaessaan. Idea on tuttu telepuolelta, missä oman matkapuhelinnumeronsa voi pitää, vaikka vaihtaa liittymän operaattorilta toiselle. Maksutilinumeron säilyminen samana pankinvaihtotilanteessa helpottaisi kuluttajan arkea ja vähentäisi pelkoa maksuliikenteen ohjautumisesta väärille tileille. 10 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Pääsy peruspankkipalveluihin keskeistä Kuluttajavirasto painottaa lausunnossaan, että peruspankkipalveluiden tulee olla jokaisen ulottuvilla. Jos EU-tason sääntelyä harkitaan, pitää kuitenkin huomioida kansalliset erot markkinoilla ja kuluttajien tarpeissa. Suomessa kuluttajan oikeus peruspankkipalveluihin on turvattu luottolaitoslaissa. Peruspankkipalveluun kuuluu tavanomainen talletustili, tarvittavat tilinkäyttövälineet ja mahdollisuus maksaa laskuja tililtä. Kuluttajaviraston mukaan myös verkkopankkitunnusten tulisi kuulua peruspankkipalveluun. Verkkopankkitunnusten saatavuudessa on nykyisellään ongelmia samaan aikaan kun kuluttajat on yritetty siirtää mahdollisimman laajasti verkkopankkiasiakkaiksi. Samalla kun huomioidaan verkkopankkitunnusten saatavuus, tulee myös turvata niiden kuluttajien esimerkiksi ikääntyneiden - asema, jotka eivät käytä verkkopankkia. Lainsäädännön on tarkoitus taata myös näiden kuluttajaryhmien peruspankkipalvelut ja niiden saatavuus kaikilla alueilla kohtuulliseen hintaan. Tällä hetkellä palvelumaksut suosivat verkkopankkia käyttäviä. Lausunto komissiolle maksamisen Vihreästä kirjasta 11.4.2012 Kuuleminen maksamisen Vihreästä kirjasta Komission verkkosivuilla Lausunto komissiolle pankkitileistä 12.6.2012 Verkkopankkitunnukset turvattava kaikille. Kuluttajaviraston tiedote 13.4.2012. Mobiilikaupassa kuluttajansuojan huomioiminen ajastaan jäljessä. Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 3/2007. Sijoitustuotteiden avaintietoasiakirjat yhtenäistettävä Kansallisen arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisen rinnalla on menossa laaja säästöja sijoitustuotteiden EU-sääntelyn muutosprosessi. Kuluttajien kannalta ajankohtaista on Euroopan komission asetusehdotus (PRIPS), jossa EU on lähtenyt ajamaan yhtenäisyyttä sijoitustuotteista kuluttajille annettaviin tietoihin. Kuluttajavirastokin on jo pitkään pitänyt esillä tarvetta luoda finanssipalveluiden ja -tuotteiden vertailua helpottavia yhtenäisiä malleja. PRIPS-asetusehdotus on osa isompaa lainsäädäntöpakettia, johon liittyy myös rahoitusvälineiden markkinoita koskeva direktiivin uudelleenarviointi (MiFID) sekä ehdotus vakuutusedustusdirektiivin uudistamiseksi. Tietoa PRIPS-asetusehdotuksesta komission verkkosivuilla 11 Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta 5/2012 6.9.2012 Kuluttajaviraston tehtävänä on edistää kuluttajamarkkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Kuluttajavirasto vaikuttaa asiantuntijana ennakoivasti painottaen kuluttajan näkökulmaa. Kuluttajaviraston ylijohtaja toimii kuluttaja-asiamiehenä. Kuluttajaviraston ja kuluttaja-asiamiehen on erityisesti toimittava aloilla, joilla on kuluttajien kannalta huomattavaa merkitystä tai joilla voidaan olettaa yleisimmin esiintyvän ongelmia. Kuluttaja-asiamiehen tehtävä on valvoa ja kehittää kuluttajan oikeusasemaa markkinoilla ja varmistaa, että markkinointia ja sopimusehtoja koskevia pelisääntöjä noudatetaan. Myös takaukseen ja kuluttajaperintään liittyvät asiat kuuluvat kuluttaja-asiamiehen toimivaltaan. Lisäksi kuluttajaasiamies voi avustaa kuluttajia oikeudessa. Lisätietoa: www.kuluttajavirasto.fi Tilaa Ajankohtaista kuluttajaoikeudesta -uutiskirje sähköpostiisi osoitteesta: www.kuluttajaoikeus.fi Samassa osoitteessa voit myös lukea verkkolehden aikaisempia numeroita. Verkkolehti on maksuton. Ajankohtaiskatsaustamme seuraamalla pysyt ajan tasalla • kuluttajan aseman edistämisestä • Kuluttajaviraston /kuluttaja-asiamiehen kannanotoista ja ratkaisuista • vireillä olevista lainsäädäntöhankkeista • kuluttajaoikeuden kansainvälisistä virtauksista 12