Lataa pdf

KATSAUS
FORTUMIIN JA
SÄHKÖMARKKINOIHIN
Sähkömarkkinat herättävät usein keskustelua ja
kysymyksiä. Me Fortumilla
haluamme osaltamme edistää rakentavaa keskustelua
aiheesta. Sähkömarkkinoita
säätelevät monet eri tekijät,
jotka ovat usein monimutkaisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Tämän esitteen tarkoituksena on kiteyttää tietoa
energia-alasta ja Fortumista
sekä kertoa sähkömarkkinoiden toiminnasta.
Sähkömarkkinat
Sähkön tuottajat tuottavat ja myyvät sähköä
pohjoismaisille tukkumarkkinoille. Sähkön vähittäismyyjät hankkivat sähköä pohjoismaisilta tukkumarkkinoilta ja myyvät sitä omille
asiakkailleen. Asiakkaat valitsevat itse, miltä
yritykseltä sähkönsä ostavat. Sähköverkkoyhtiöt siirtävät sähköä sähköntuottajilta asiakkaille, ja niillä on alueellinen yksinoikeus
sähkönjakeluun.
(Nord Pool Spot ), jonka kautta kulkee noin
kolme neljäsosaa kaikesta Pohjoismaissa tuotetusta sähköstä.
POHJOISMAINEN SÄHKÖNVÄHITTÄISMYYNTI,
15 miljoonaa asiakasta, ~350 yhtiötä
Vattenfall
Muut
Fortum
Dong Energy
Pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla Fortum on
merkittävä toimija sähköntuotannossa sekä sähkönsiirrossa ja -myynnissä. Fortum on
maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja
ja keskikokoinen sähköntuottaja Euroopassa. Fortum myy kaiken Pohjoismaissa tuottamansa sähkön pohjoismaiseen sähköpörssiin
E.ON
Hafslund
Statkraft
Göteborg Energi
Bixia
SEAS-NVE
Helsingin Energia
POHJOISMAINEN SÄHKÖNTUOTANTO, 382 TWh
yli 350 yhtiötä
POHJOISMAINEN SÄHKÖNSIIRTO,
15 miljoonaa asiakasta, ~500 yhtiötä
Fortum
Vattenfall
Muut
Muut
E.ON
Dong Energy
Fortum
Agder Energi
Vattenfall
Helsingin Energia
Hafslund
Norsk Hydro
E-CO Energi
Statkraft
PVO
E.ON
Dong Energy
LNI Verkko
Syd Energi
Göteborg Energi
SEAS-NVE
Helsingin Energia
Energia-ala Suomessa
Energia-ala investoi enemmän kuin useimmat muut perusteollisuuden alat. Fortum
on viimeisen kymmenen vuoden aikana investoinut 1,6 miljardia euroa Suomessa (ilman yritysostoja).
Viimeisen kymmenen vuoden aikana energia- alan yhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto on ollut keskimäärin 14 % eli suurempi
kuin metsäteollisuuden (9 %), mutta pienempi kuin konepajateollisuuden (19 %).*
KÄYTTÖOMAISUUDEN INVESTOINNIT TOIMIALOITTAIN 2008–2009
Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto
Kone- ja metallituoteteollisuus
Kemianteollisuus
Vesi- ja jätehuolto
Elintarviketeollisuus
Mineraalien kaivu
Metallien jalostus
Metsäteollisuus
Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Muiden ei-metall.mineraalituot.valm.
Painaminen ja tallenteiden jälj.
Tekstiili- ja vaateteollisuus
0
2009
2008
300
600
900
Lähde: Tilastokeskus, Teollisuuden alue- ja toimialatilasto 2009
1 200
1 500
*Metsäyhtiöt:
Holmen, SCA,
Stora Enso
Konepajayhtiöt:
Atlas Copco,
Metso, Sandvik
Energiayhtiöt:
E.ON, Fortum, Statkraft
Lähde: Yhtiöiden
ilmoittamat ROCE:t
(poikkeuksena
Statkraft ROACE)
Suomessa 70 kilpailevaa
sähkönmyyntiyhtiötä
Sähkönkuluttajat – sekä yksityishenkilöt että yritykset – valitsevat itse miltä sähkönmyyjältä sähkönsä ostavat. Tällä hetkellä
sähkön vähittäismarkkinat ovat kansalliset.
Suomessa sähköä voi ostaa yhteensä 70
sähkönmyyjältä. Vuonna 2015 siirrytään
yhteispohjoismaisiin vähittäismarkkinoihin,
jolloin Pohjoismaiden 14 miljoonaa sähkönkuluttajaa voivat ostaa sähkönsä miltä tahansa pohjoismaiselta sähkönmyyjältä.
Sähkön hinnan
muodostuminen
Sähkön hinta muodostuu kolmesta osasta: veroista, sähkönsiirrosta ja myyntihinnasta.
Suomessa eduskunta päättää muun muassa
energiaverosta ja arvonlisäverosta. Koska alueellisella sähköyhtiöllä on on yksinoikeus oman
alueensa siirtoverkkoon, sähkönsiirron hinnoittelua valvotaan ja säännellään Suomessa
tarkkaan. Sääntely tapahtuu määräämällä sähköverkkoyhtiöille tuoton yläraja ja edellyttämällä yhtiöltä verkon ylläpitämistä ja kehittämistä.
Sähköenergian hinta vähittäismarkkinoilla perustuu sähkön pohjoismaisilla tukkumarkkinoilla tapahtuvaan hinnanmuodostukseen.
Sähkönmyyntiyhtiöt hankkivat sähkön tukkumarkkinalta ja lisäävät siihen marginaalinsa.
Kilpailu sähkön vähittäismarkkinoilla on Suomessa kovaa ja marginaalit tyypillisesti pieniä.
Mistä sähkölasku muodostuu?
LASKU
1. Vähittäishinta (41 %)
energiamaksu
perusmaksu
2. Siirto (29 %)
perusmaksu
sähkönsiirto
3. Vero (30 %)
alv energiavero
1/3
1/3
euroa
Lähde: Energiamarkkinavirasto
1.
Asiakas voi itse
valita sähkön
vähittäismyyjän
2.
Sähkönsiirto
ostetaan oman
asuinalueen sähkönjakeluyhtiöltä
Veroton sähkön hinta Suomessa alle
Euroopan keskitason
€ senttiä/kWh
KOTITALOUDET, KULUTUS 2 500–5 000 KWH VUODESSA
– 2. puolivuotiskausi 2010
30
Suomi
25
20
15
10
5
0
H o ia o ia ki ia ia a a a la li ia i ia ri ki a si at ja sa ia ia rg ta ia ia ta ja ti os
Bi egrgar Vir anurk oatban eikkettu nsk uo ugaatv uomven nka sek nskuot ma or ak vak Ital bu val nn elg alpan lanypr
N S lo
n l
a
i a P t
r
m tä ita B MEs Ir K
te Bu Rom T K Al Kr L R Por L S Slo U T T Rnko
S
xe I Br
n
a
o
Lu soAl
I
*M
Veroton hinta
Muut verot
Arvonlisävero
* H2 Hinnat 2010
Lähde: Eurostat
Sopimuksen valinta
Jokaisella sähkönkuluttajalla on erilaisia tarpeita, siksi Fortumin tarjonnasta löytyykin erilaisia sähkösopimusvaihtoehtoja.
Suomessa Fortumin valikoimassa on neljä
erilaista sopimusvaihtoehtoa kuluttaja-asiakkaalle:
Tulevaisuudessa on myös mahdollista tehdä
sopimus, jossa seurataan päivittäin vaihtuvaa tukkuhintaa. Sopivaa sähkösopimusta
valittaessa kannattaakin pohtia, hakeako vakaata hintaa vai hyödyntääkö sähköpörssin
hinnanvaihteluita.
• Fortum Kesto – hinta päivittyy säännöllisesti neljä kertaa vuodessa
• Fortum Takuu – kiinteä hinta koko 1–2
vuoden sopimuskaudelle
• Fortum Tarkka – hinta päivittyy
kuukausittain
• Fortum Tuuli – hinta päivittyy säännöllisesti neljä kertaa vuodessa
vaa
siutu hköä
u
u
ä
%
100 ai tuulis !
t
in
i
i
s
ve
ote h
k
n
i
ki
kaik
gia ksua arkea.
tuotannosta ja 85 % Fortumin
•
•
•
•
•
•
•
•
Fortum Suomessa
Luvut vuodelta 2011
Sähkönverkon pituus
77 600km
Sähköntuotantokapasiteetti
5 157 MW
Lämmöntuotantokapasiteetti
4 003 MW
Sähkönjakeluasiakkaita
627 000
Osuus sähkönmyyntiasiakkaista
14 %
Henkilöstö 31.12.2011
2 683
CO2-päästöt
5,8 Mt
Fortumin voimalaitokset (ei sis.
vuokrattuja ja osaomisteisia)
Sähköverkkoalueet
gia ksua arkea.
tuotannosta ja 85 % Fortumin
•
•
•
•
•
•
•
•
Fortum uudistaa, rakentaa ja huoltaa sähköverkkoa
Suomessa Fortumin verkot sijaitsevat
pääasiassa Etelä-, Lounais- ja LänsiSuomessa sekä Koillismaalla. Fortum on
asettanut sähkön toimintavarmuuden
parantamiselle konkreettiset virstanpylväät lähitulevaisuuteen ja kauemmas.
Keväällä 2012 Fortum käynnisti VahvaVerkko -hankkeen sähkönjakelun toimintavarmuuden vahvistamiseksi. Fortumin
pitkän aikavälin tavoitteena on puolittaa sähkökatkojen määrä ja tuplata säävarman verkon piirissä olevat asiakkaat.
Vuonna 2011 toimitetusta sähköstä meni
perille 99,9 %.
gia ksua arkea.
tuotannosta ja 85 % Fortumin
•
•
•
•
•
•
•
•
Tulevaisuuden energiaa etsimässä
Auringosta peräisin olevaa energiaa on tarjolla rajattomasti. Aurinkotaloudessa auringon
energiaa hyödynnetään suoraan aurinkosähkönä ja -lämpönä sekä epäsuorasti vesi-, meri-, tuuli- ja bioenergiana sekä maalämpönä.
Fortumin pitkän aikavälin tavoitetilana on olla hiilidioksidipäästötön sähkö- ja lämpöyhtiö.
Fortum on viime vuosina syventänyt näkemystään tulevaisuuden energiajärjestelmästä – aurinkotaloudesta. Aurinkotalouteen
siirtyminen muuttaa tulevaisuudessa energiantuotantoa ja -kulutusta sekä koko energiajärjestelmää.
Tulevaisuudessa energiaa on myös kyettävä
varastoimaan sekä siirtämään joustavammin
maantieteelliseltä alueelta toiselle. Aurinkotaloudessa energiaa tuotetaan suotuisimmissa paikoissa ja siirretään joustavasti tarpeen
mukaan.
Aurinkotalous tarjoaa ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen niukkuuteen
liittyviin haasteisiin.
gia ksua arkea.
tuotannosta ja 85 % Fortumin
•
•
•
•
•
•
•
•
Elämää helpottavia
ratkaisuja kuluttajille
Fortum kehittää monipuolisesti uusia palveluita uusia palveluita, jotka helpottavat energia ksua arkea.
Fortum Charge & Drive on avaimet käteen
-ratkaisu esimerkiksi pysäköintiyhtiöille ja
kiinteistönomistajille, jotka haluavat tarjota
joustavaa sähköautojen latausta matkapuhelinsovelluksella.
Fortum Kotinäyttö -tuote tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden seurata omaa kulutustaan reaaliajassa. Kotinäyttö antaa suoraa
palautetta energiatehokkuudesta sekä kustannuksista.
tuotannosta ja 85 % Fortumin
•
•
•
•
•
•
•
•
gia ksua arkea.
Fortum ja kestävä kehitys
Fortum toimii aktiivisesti edistääkseen kestävää kehitystä huomioimalla liiketoiminnassaan tasapainoisesti taloudellisen-, sosiaalisen- ja ympäristövastuun.
SUURTEN EUROOPPALAISTEN SÄHKÖYHTIÖIDEN CO2-OMINAISPÄÄSTÖT, gCO2/kWh sähköä, 2010
1 000
Vuonna 2011:
65 % Fortumin koko sähköntuotannosta ja 85 % Fortumin
EU-alueen sähköntuotannosta
CO2- päästötöntä
800
600
400
200
Keskimäärin 337 g/kWh
D
E
D I
ra
R x
W
E
CE
Z
Va
t t SS
en E
fa
E. ll
O
N
En
G
dF
D el
o
Su
ng
U ez E
ni E D
on ur P
F op
Ib eno e
Fo
er sa
dr
rt
um
ol
a
yh PV
te O
en
s
V E ä
Fo erb DF
rt un
u d
St m E
at U
kr
af
t
0
•
•
•
•
Lähde: PWC & Enerpresse, Novembre 2011, Changement
climatique et Électricité, Fortum.
Kaikki luvut, lukuun ottamatta
”Fortum yhteensä”, sisältävät
vain eurooppalaisen tuotannon.
•
•
•
•
gia ksua arkea.
tuotannosta ja 85 % Fortumin
Fortum yhteiskunnallisena
vaikuttajana
Fortum tukee yhteiskunnan hyväksi työskentelevien järjestöjen ja yhteisöjen työtä
toimintamaissaan. Yhteistyö erityisesti pohjoismaisten yliopistojen kanssa erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa on merkittävää.
Vuonna 2011 Fortum jakoi yhteiskunnallista tukea yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa.
Tämän lisäksi Fortum lahjoitti Suomessa yliopistoille yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa.
Suurin yksittäinen lahjoitus (1,5 miljoonaa euroa), myönnettiin Aalto-yliopistolle.
jelmassamme tulevaisuuteen – lapsiin ja
nuoriin sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan.
Fortum Tutor on yhdessä Palloliiton kanssa
käynnistetty valtakunnallinen ohjelma, jonka
avulla kehitetään jalkapallojunioreiden valmentajien taitoja. Tavoitteena on taata lapsille osaava ja kannustava valmentaja.
Haluamme olla kestävän kehityksen edelläkävijä ja tulevien sukupolvien energiantarjoaja.
Sen vuoksi panostamme sponsorointioh-
•
•
•
•
•
•
•
•
gia ksua arkea.
tuotannosta ja 85 % Fortumin
Mitä haluamme – ja miksi
Kestävät ratkaisut ovat toimintamme keskeinen lähtökohta. Fortumin tärkeimmät ilmastonmuutoksen hillintää tukevat toimenpiteet
ovat hiilidioksidipäästöttömän energiantuotannon lisääminen, energiatehokkuuden
parantaminen sekä ympäristömyönteinen
tutkimus- ja kehitystyö. Toimintaympäristömme kannalta on tärkeää muun muassa:
• Ennustettavuus – jotta voidaan tehdä kestäviä päätöksiä tulevia sukupolvia varten.
• Nopeammat lupamenettelyt – energiaalan investoinnit ovat usein mittavia, ja
ne tehdään pitkällä tähtäimellä. Kauaskantoisia ja ennakoitavia pelisääntöjä tarvitaan
investointien turvaamiseksi.
• Enemmän siirtokapasiteettia –
tehokkaalla markkinalla esteet ostajien
ja myyjien välillä on minimoitu. Maiden
välisiä rajoitteita siirtoyhteyksissä on
vähennettävä, jotta sähkömarkkinasta
saataisiin entistä joustavampi.
• Yhteiseurooppalaisen energiamarkkinan edistäminen ja pelisääntöjen
harmonisointi – sähkömarkkinoiden
yhdentyminen ei lisää ainoastaan tehokkuutta; se turvaa myös toimitusvarmuuden, lisää kilpailua ja luo paremmat
mahdollisuudet saavuttaa ilmastotavoitteet eri puolilla Eurooppaa.