POHJOLAN VOIMA 1/2013 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI Energian tulevaisuus ja sen haasteet Säätövoiman tarve kasvaa 12 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta 16 Olkiluodossa eletään vahvan kasvun aikaa 26 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus: Lauri Virkkunen 4 Minne menet, energia? 10 Ylijohtaja Härmälä: Ilman perusvoimaa Suomi kylmenee 12 Vesivoima muutoksessa – säätövoiman tarve kasvaa 16 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta 20 Esimerkki bioenergiaohjelmasta: Kymmenen vuotta Kymin Voimaa 22 Miten kivihiiltä voidaan korvata? 26 Olkiluodossa eletään vahvaa kasvun aikaa 30 Elokuvaohjaaja Peter Franzén: Vesi on elämässä monessa mukana 32 Valokuvakertomus 70 toimintavuodesta POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 17. vuosikerta. Yhteystiedot: puhelin 09 693 061, PL 40, 00101 Helsinki. Päätoimittaja: Riitta Larnimaa. Toimitus: Hannele Kukka, Sirkka Inkinen. Taitto: Design Motor Oy. Julkaisija: Pohjolan Voima Oy. Osoitteenmuutokset: [email protected]. Paino: Erweko Oy. Paperi: kansi Lumisilk 170 g, sisus Lumisilk 130 g. Kannen kuva: Anna Sarkama-Antila 2 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 PEFC/02-31-120 Voimavaroja yhdistäen tulevaisuuteen PÄÄKIRJOITUS Lauri Virkkunen toimitusjohtaja Kuvat Kari Sarkkinen ja Anna Sarkama-Antila Heinäkuun 13. päivä 1943, Helsingin Seurahuone: ”Osanottajat päättivät yksimielisesti perustaa Pohjolan Voima Osakeyhtiö nimisen osakeyhtiön ja hyväksyivät sille seuraavan yhtiöjärjestyksen”. Paikalla olivat edustajat seuraavista yrityksistä: Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö, Enso-Gutzeit Osakeyhtiö, Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö, Kymin O/Y - Kymmene A/B, Aktiebolaget Kemi Osakeyhtiö, Veitsiluoto Osake yhtiö, Rauma-Raahe O/Y ja Oulu Osakeyhtiö. Seurahuoneella pidetystä kokouksesta on 70 vuotta. Vuosikymmenien aikana Pohjolan Voimasta on kasvanut osaamiseltaan ja tuotantorakenteeltaan monipuolinen energiatalo. Perusasiat ovat kuitenkin säilyneet. Tuotamme osakkaillemme energiaa omakustannushintaan. Olemme suomalainen ja Suomeen merkittävästi investoiva yritys. Olemme voimavarojen yhdistäjä. Toimintaympäristön haasteet ovat vuosikymmenien aikana muuttuneet: jälleenrakentaminen sodan jälkeen, öljykriisit, talouden lamat ja Euroopan integraatio. Välillä toimintaympäristö on ollut selkeämpi ja välillä hämärämpi. Merkittävänä investoijana Pohjolan Voima on kuitenkin aina odottanut toimintaympäristöltä tiettyä vakautta ja johdonmukaisuutta, sillä äkkinäiset muutokset ovat riski investoinneillemme. Nyt energiatulevaisuus on poikkeuksellisen sumuinen. Siksi tämän lehden pääteema on energian tulevaisuus ja sen haasteet. Eteneekö EU:n sähkömarkkinaintegraatio vai palataanko takaisin kansallisiin ratkaisuihin? Säilyvätkö investoinnit markkinaehtoisina vai nojautuvatko ne tukieuroihin? Löytyykö EU:ssa yhteisymmärrys yhdestä ohjauskeinosta? Mikä arvo annetaan tuotantomuotojen monipuolisuudelle? Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia energiapalveluita. Asiakkaitamme ovat osakkaamme: laaja joukko suomalaisia teollisuus- ja energiayrityksiä. Turvaamme osaltamme osakkaidemme menestymisen ja tuomme välillisesti työtä ja hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Voimavaroja yhdistämällä ponnistamme myös tulevaisuuteen. Yhteiskunnalle meillä on yksi suuri toive: antakaa meille selkeät tavoitteet ja ohjauskeinot, mutta älkää muuttako niitä viiden vuoden välein. Lauri Virkkunen 3 Energian tulevaisuus 2030 Minne menet, energia? Energia- ja ilmastopolitiikassa on nyt paha paikka. Mutta silloin kun ajattelu on kaikkein vaikeinta, se on luultavasti kaikkein tärkeintä. Teksti Terho Puustinen Kuvat Anna Sarkama-Antila, Pohjolan Voima, Oras Tynkkynen ja Energiateollisuus ry Jäätiköt sulavat liian nopeasti, merenpinta politiikan mukaan, niin miten energia-ala voisi nousee ja sään ääri-ilmiöt yleistyvät. Ilmakehän ottaa sen todesta? hiilidioksidipitoisuus on kolmanneksen paksumpi kuin sata vuotta sitten. Maltillisista ennusteistaan tunnettu kansain- Ilmastopolitiikka on ollut aina vaikea politiikan välinen energiajärjestö International Energy laji. Euroopassa kiehuva talouskriisi on lisännyt Agency (IEA) arvioi, että nykyinen kehitys vie vaikeusastetta entisestään. EU ei taistele ai- maapalloa kohti 4–5 asteen lämpenemistä. noastaan taloutensa puolesta, vaan pelissä on Se ylittäisi reilusti niin sanotun kahden koko unionin idea, olemassaolo ja tulevaisuus. asteen skenaarion, mitä on pidetty sietämät- Brysselin pitäisi pian tehdä päätöksiä ilmasto- tömän muutoksen ylärajana ja päästövähen- ja energiapolitiikan seuraavista tavoitteista, nysten tavoitteena. Vaarallisen nopea ilmas- mutta sen toimintakyky heikkenee. Vuoteen tonmuutos voi johtaa pahaan ruokapulaan, 2030 katsovan energiapolitiikan valmistelusta laajojen alueiden autioitumiseen ja hallitsemat- tulee hyvin vaikeaa. tomaan muuttoliikkeeseen. Melkein kaikki tietävät jo tämän. Tieteen konsensus on vahvempi kuin koskaan. Ihmiset toimivat kuitenkin toisin kuin puhuvat. Kuvaavaa on se, että kansojen välisessä – Talouskriisin takia EU ei voi ratkaista päästöongelmaa hinnalla millä hyvänsä, sanoo Jarmo Partanen, Lappeenrannan yliopiston energiajärjestelmien professori. – Se on mahdottoman tärkeä asia, jonka ilmastopolitiikassa sekin on suuri saavutus, kun kanssa pitää ja voikin edetä. Mutta kun yleiseu- osapuolet pystyvät sopimaan siitä, koska ne rooppalainen energiamalli ei näytä etenevän, aloittavat sopimisen päästöistä. omavaraisuuden näkökulma nousee vahvasti Energiateollisuus ry:n johtajan Jukka keskusteluun. Leskelän mukaan poliitikot vakuuttavat, että EU-komissio haluaisi edelleen esiintyä ilmas- ongelma hoidetaan. Heidän tekonsa viittaavat to- ja energiapolitiikan majakkana. Poliitikkojen kuitenkin neljän asteen käyrään. vetohaluja heikentävät kuitenkin takavuosien – Tässä on vaikea ristiriita. Kun ei ole mitään merkkejä siitä, että toimittaisiin kahden asteen 4 EU erehtyi raskaasti POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 raskaat erehdykset: Ylenpalttisen uusiutuvan energian aallot heijastuvat Suomeen saakka. 1.EU luuli, että kansainvälinen ilmastosopimus syntyy. Ei syntynyt. ilmaston ja energian kysymyksiä myös äskettäin ilmestyneessä Pienessä maailmanpelastusop- 2.EU laski sen varaan, että fossiilisten polttoaineiden kilpailukyky heikkenee, koska niistä tulee pula. Ei tullut. paassa. – Talouskriisin takia järkevilläkin investoinneilla on vaikeuksia saada rahoitusta. Mutta kaikkein 3.EU pystytti sellaisen päästökauppajärjestel- myrkyllisin vaikutus on kuitenkin poliittinen. män, joka ei sopeutunut muuttuviin olosuh- Mitä huonommin taloudessa menee, sitä nih- teisiin vaan menetti merkityksensä. keämmin ihmiset suhtautuvat uusiutuviin. Tynkkynen vaatii päästökaupan perusteiden Päästökauppa tai verot Yhden hiilidioksiditonnin hinta on pudonnut 3–4 euroon, kun järjestelmää suunniteltaessa arvioitiin, että hinta kipuaisi hiljalleen 10 eurosta 30 euroon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päästökauppa tukee fossiilisia polttoaineita. Hiilen käyttöä on pikaista korjaamista. Hänen mielestään olisi energia-alan etu, että päästökauppa turvattaisiin. Jos se menetetään, 28 jäsenmaata alkaa viritellä omia ratkaisujaan. Se johtaa kustannustehokkuuden heikkenemiseen ja kansainvälisesti toimivien yhtiöiden tilanteen vaikeutumiseen. – Nyt tarvittaisiin energiayhtiöiltä paukkuja siihen, että luupäisinkin päättäjä tajuaa, että helppo lisätä, koska se tarjoaa halpaa jos päästökauppa menetetään, se on huono energiaa. Sitä tarvitaan senkin vuoksi, ratkaisu myös markkinoiden kannalta, Tynkky- että kasvava uusiutuva energia vaatii kaverikseen säätövoimaa. – Päästökaupan alennustila vie markkinoilta hintasignaalin, jonka avulla nen sanoo. – Päästöille tulee joka tapauksessa hinta jotakin kautta. Se tulee todennäköisimmin päästökaupan kautta tai sitten verojen kautta. voitaisiin hilata uusia investointeja järkevämpään suuntaan. Näin sanoo Vihreiden eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Oras Tynkkynen, joka on käsitellyt Kiina valjasti auringon EU:n päästökaupan romahdus ei tarkoita sitä, että päästökauppa olisi kehno idea. Australia, useat Yhdysvaltain osavaltiot ja Kazakhstan ovat ottaneet päästökaupan käyttöön. Samaan 5 Jukka Leskelä suuntaan etenevät myös Etelä-Korea ja Kiinan useat väkirikkaat provinssit. Hyviä uutisia tulee myös teknologiasta. – Silloin kun uusiutuvaa sähköä on ylenpalttisesti, sillä voidaan hajottaa vettä vedyksi, josta tehdään metaania risteyttämällä se hiilidiok- Tuulivoiman ja bioenergian tekniikka on kehit- sidin kanssa. Metaani pannaan joko säiliöön tynyt odotetusti, ja hintapariteetti fossiilisten tai maakaasuverkkoon ja poltetaan takaisin energiamuotojen kanssa häämöttää. Suurin sähköksi, kun siitä tulee taas pulaa. yllättäjä on kuitenkin aurinkosähkö. – Ilmastokriisi syvenee, mutta toisaalta Myös fossiilinen energia on hyötynyt tekniikan nopeammin kuin optimistisimmatkaan meistä kehityksestä. Tämä on yksi energiamaailman uskalsivat odottaa viisi vuotta sitten, Oras suurimmista yllätyksistä: öljykriisi ei tullutkaan Tynkkynen sanoo. vuonna 2015 niin kuin monet öljyn asiantunti- Aurinkokennojen hinta on pudonnut lyhyes- jat ennustivat. Tulikin hiilivetyjen renessanssi. sä ajassa neljäsosaan tekniikan kehityksen ja Liuskekaasu on mullistanut lyhyessä ajassa kiinalaisten valmistajien rynnäkön ansiosta. Yhdysvaltain energiamarkkinat. Amerikkalaisen Kiinalaisen tekniikan voittokulku on ollut niin kaasun hinta on vajonnut neljäsosaan siitä, julmaa, että alan eurooppalaiset kilpailijat mitä se maksaa Euroopassa. USA näyttää saa- ovat joutuneet puhumaan suojakseen ankarat vuttavan energiaomavaraisuuden oman kaasun tullitariffit. ja öljyn avulla. Jarmo Partasen mielestä aurinkoenergi- Halvan kaasun kuume tarttuu myös Eu- an kehitys on ollut suorastaan ällistyttävän rooppaan ja Kiinaan. Nyt näyttää siltä, että positiivista. öljyn ja kaasun etsimiseen erikoistuneet – Jos tämä jatkuu tällaisena vuoden 2030 jälkeiseen aikaan, ja jos tähän vielä liittyy suuren mittakaavan energian varastointi, se tarjoaa geologit – nuo ikuiset optimistit – olivat sittenkin oikeassa. Maailman suurin öljy-yhtiö ExxonMobil resursseiltaan lähes rajoittamattoman ja hyvin ennustaa tuoreessa pitkän aikavälin katsauk- kestävän ratkaisun ei vain teollisuusmaille vaan sessaan, että öljy säilyttää asemansa maailman koko maailman väestölle. tärkeimpänä polttoaineena vuoteen 2040 Hiilidioksidin varastointi (CCS) on osoittau- saakka. Kakkoseksi nousee kaasu. Ja vaikka tunut pettymykseksi. Energian talteenotto öljyä ja kaasua poltettaisiin kiihtyvällä tahdilla, akkujen ja muiden ratkaisujen avulla kehittyy raportin optimismi kestää: kuitenkin lupaavaa vauhtia. Jarmo Partanen ExxonMobil ennustaa, että vuonna 2040 pitää kiinnostavana varsinkin veden hajottamis- olemme käyttäneet alle puolet maapallon ta vedyksi. hyödynnettävistä öljy- ja kaasuvaroista. Ihmiset toimivat kuitenkin toisin kuin puhuvat. 6 Fossiiliset loistavat taas ratkaisut ilmastokriisin hillitsemiseksi kehittyvät POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Resurssipohja kasvaa tieteen ja teknisen kehityksen ansiosta. Kuinka uskottavana voidaan pitää öljy-yh- Mutta vaikka Suomi on niin sanotusti saari, se kytkeytyy uudehkojen paksujen merikaapeleiden kautta yhä kiinteämmin eurooppalaiseen tiötä, joka puhuu oman tuotteensa puolesta? sähköverkkoon. Piuhoja pitkin tarttuu myös Uskottavampana kuin pitkiin aikoihin. epävarmuus. – Niin sanottu peak oil ei ole totta, Energiateollisuus ry:n Jukka Leskelä sanoo. – Fossiilisten fundamentti on oikeasti muut- – Perusskenaario oli ennen se, että pärjäät kyllä, kun valitset kustannustehokkaimman vaihtoehdon, Jukka Leskelä sanoo. tunut ja politiikan pitää ottaa se todesta. Kaikki viittaa siihen, että meillä on erittäin paljon käytettävissä fossiilisia polttoaineita. Investoinnit tukien varassa Maakaasu on ilmastolle hyväksi, jos se syrjäyttää hiiltä. Kaasun ominaispäästö on puolet pienempi kuin hiilen. Kuvion kääntöpuoli on kuitenkin se, että investoinnit kaasuinfraan sitovat USA:n ja Euroopan pitkiksi ajoiksi kaasuun. Siirtyminen kaasuakin puhtaampiin polttoaineisiin hidastuu. Halvempi kaasu on herättänyt myös Suomen, joka haluaa vähentää yhden kaasuntoimittajan malliin liittyviä riskejä. Se on suomalaisen energiajärjestelmän arin paikka. Kokonaisuutena Suomen energiajärjestelmä on silti osoittautunut menestykseksi. IEA antoi äskettäin maaraportissaan tunnustusta Suomi-energian monipuolisuudesta, uusiutuvien korkeasta osuudesta ja maailman korkeimmasta energia-alan t&k-panoksesta. Suomi tuottaa sähköä ja lämpöä huippuluokan toimitusvarmuudella – ja näyttää saavuttavan päästötavoitteensa suhteellisen vaivattomasti, kun asiaa katsoo Pariisin suunnalta. Oras Tynkkynen Energian fundamentit kääntyivät FOSSIILISET. Fossiilisten polttoaineiden hyödynnettävissä olevat varat ovat osoittautuneet aiempia arvioita suuremmiksi. Liuskeöljy tekee Yhdysvalloista öljyn viejän, ja halpa liuskekaasu houkuttelee energiaintensiivistä teollisuutta. Halpa kivihiili kestää hyvin kilpailussa. UUSIUTUVAT. Tuetun uusiutuvan energian tuotanto kasvaa nopeasti Euroopassa, ja markkinaehtoiset investoinnit vähenevät. Säätövoimaa tarvitaan lisää, jotta sähköjärjestelmä voi toimia häiriöttömästi. YDINVOIMA. Liuskekaasun buumi ja kallis teknologia heikentävät päästöttömän ydinvoiman suosiota maailmalla. ILMASTOPOLITIIKKA. Päästökauppa on kriisissä. EU:n asema ja vaikutusmahdollisuudet heikkenevät syvenevän talouskriisin takia, eikä vuoden 2015 ilmastosopimuksen syntymisestä ole mitään takeita. 7 – Tämä idea ei toimi jatkossa, kun suuri osa investoinneista tehdään erilaisiin tukiin nojaten voiman fundamentit ovat muuttuneet muutamassa vuodessa. ja kun markkinoille on tällä tavalla pakkosyötetty energiaa enemmän kuin kysyntä on Tämä voi myös onnistua kasvanut. Suomen ja suomalaisten energiayhtiöiden pitää Leskelän mielestä Suomen energiamixin perusta näyttää edelleen kestävältä. – Tällä hetkellä ei vain näytä siltä, että siis varautua moniin asioihin: Siihen, että ryhti palaa EU:n ilmastopolitiikkaan ja päästöille tulee taas hinta – ja siihen, saisimme rahoitettua ne investoinnit, joita jär- ettei näin käy ja pirstaloituminen jatkuu. jestelmä tarvitsee. Energian hinta ei riitä siihen, Suomen pitää seurata tarkasti aurinko- ja eikä sellainen ajatuskaan ole uskottava, että ne tuulisähkön etenemistä ja osallistua tiiviisti kaikki maksettaisiin tuilla. bioenergiasta käytävään keskusteluun. Paineet perusteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi Yhden tavoitteen toive kasvavat ja sitä varten tarvitaan samantyyppisiä Suuret eurooppalaiset sähköntuottajat, niiden keinoja kuin tähänkin asti: ylimääräisiä päästö- joukossa myös tämän lehden julkaisija Pohjolan oikeuksia ja veroetuja. Voima, vaativat EU:lta yhden päästötavoitteen valtavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. uusiutuvan energian tavoitteesta luovuttaisiin. Putkessa on vielä paljon innovaatioita, joiden Suuret energian käyttäjät taas vaativat läpimurto on edessä. Teknologian lupaavan kilpailukyvyn painoarvon nostamista – käytän- kehityksen ansiosta päästöjen, kilpailukyvyn nössä siis energiajärjestelmää, joka on nykyistä ja omavaraisuuden yhtälö on vaikea mutta ei halvempi. Niille päästökaupan alennustila sopii mahdoton. Jukka Leskelä kannustaa kaikkia alan vaikut- paremmin kuin hyvin. Aika käy vähiin, eikä tempoilevista muutoksista pidä kukaan. Vuotta 2020 koskevat tajia huolelliseen kotiläksyjen tekoon. – Silloin kun toimintaympäristöanalyysin päätökset olisi pitänyt tehdä jo, jotta ennakoin- tekeminen on kaikkein vaikeinta, silloin se tiin olisi ollut hyvin aikaa. Nyt investoinneissa on varmasti kaikkein tärkeintä. Toivoisin, että katsotaan jo vuoden 2020 jälkeistä aikaa. energia-alan yritykset miettisivät varsinkin sitä, Teknologiavalinnoista tulee joka tapauksessa vaikeita, varsinkin Suomessa. – Tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan varmasti paljon, ennustaa Jarmo Partanen. – Bioenergialla on rooli, mutta sitäkin meillä on rajallinen määrä. Vesivoimaa hyödynnetään miten ne voivat vahvistaa omaa rooliaan tai edes säilyttää sen, kun asiakkaiden rooli muuttuu. Siis kun jotkut Bauhausit ja Ikeat tulevat energiamarkkinoille myymään kaikenlaisia vimpaimia. Oras Tynkkysen mielestä kotiläksyjen tekoon jo tehokkaasti, ja jos halutaan olla omavarai- kuuluu tutustuminen ulkomaiseen toimintaan. sia, niin ydinvoima nousee aivan keskeiseen – Me olemme kuvitelleet, että suomalaiset rooliin. Sitä ei voida oikein panna naftaliiniin, ovat jotenkin niin erityislaatuisia, että se mitä kun kilpailukyky ja omavaraisuus otetaan muualla maailmassa tapahtuu, ei ole sovelletta- huomioon. vissa tänne eikä siitä voi ottaa oppia. Meillä on Halvan uusiutuvan energian aallot heijastuvat kuitenkin myös Suomeen. Olkiluoto 3 tulee aikanaan tuotantoon, todennäköisesti myös asennevamma siitä, että me Suomessa keksitään ratkaisu itse kaikkiin juttuihin. Jarmo Partasen mukaan energiayhtiöt tekevät OL4. Investointipäätökset muuttuvat kuitenkin pahan virheen, jos ne keskittyvät vain puolus- entistäkin vaikeammiksi yhtälöiksi. tamaan nykyisiä bisneksiään. Hän sanoo, että – Saksan jäljelle jääneillä ydinvoimaloilla on ollut suuria ongelmia, kun ne ovat joutuneet säätämään tehoaan, Partanen sanoo. – Niiden tuottama sähkö ei sovi markkinoille, 8 Tieteen ja tekniikan kehitykseen on satsattu politiikkaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että erillisestä mieluummin niiden kannattaa lähteä mukaan ”uuteen melskaukseen” ja ottaa oppia siitä. – Meillä ei ole tarkkaa kuvaa muutoksesta. Mutta jos se menee siihen suuntaan, että ener- kun hinta on nolla. Tästä tulee investointien giaa pystytään tuottamaan puhtaasti ja todella tekemiseen suurta epävarmuutta. Siksi ei käy edullisesti, ja jos polttoainetta on lähes rajat- kateeksi niiden yhtiöiden hallituksia, jotka tomasti, niin onhan se ihmiskunnan kannalta joutuvat näitä asioita funtsimaan. Myös perus- todella positiivinen asia. POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Tekniikka yllättää vielä monta kertaa Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan hiilidioksidipäästöjen kasvu pitäisi pysäyttää ja kääntää laskuun jo tällä vuosikymmenellä. IEA pitää kiireellisiä toimia välttämättöminä, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan hillittyä kahteen asteeseen. Energian kulutus aiheuttaa yli kaksi kolmasosaa maapallon kasvihuonekaasu- 3.Öljy- ja kaasutuotannon metaani päästöjen minimoiminen – Uusi energiateknologia kaupallistuu tyypillisesti hitaasti, mutta massatuotannon ja kovan kilpailun avulla kustan- jen päästöistä. Fossiilisilla polttoaineilla 4.Fossiilisten polttoaineiden tukien tehdään yli 80 prosenttia kaikesta ener- leikkaaminen loppukäyttäjiltä nuksia on saatu painettu nopeasti alas giasta, ja fossiilisten osuus on hiljalleen IEA:n mukaan nämä toimet leikkaavat monilla sektoreilla. kasvanut. päästöjä reilusti, eikä niiden hyödyntämi- Aurinkoenergian ja liuskekaasun tuo- nen edellytä kansainvälistä ilmastosopi- reet läpimurrot eivät olisi olleet mahdolli- man, joka etsi ja tunnisti sellaisia päästö- musta. Työhön voidaan ryhtyä saman tien. sia ilman teknologiaa. Helynen ennustaa, vähennysten keinoja, jotka eivät hidasta VTT:n teknogiajohtaja Satu Helynen että aurinkoenergia liittyy energiateknii- IEA laati äskettäin toimenpideohjel- talouskasvua. Raportissa Redrawing the pitää IEA:n mallia järkevänä ja realisti- kan valtavirtaan myös Suomessa – hybri- Energy Climate Map nimettiin neljä kes- sena. Helysen mielestä taloudellisuus ja dilaitoksissa, jotka hyödyntävät myös keistä ”bkt-neutraalia” keinoa: joustavuus ovat ratkaisevan tärkeässä biomassaa ja tuulta. 1.Energiatehokkuuden kehittäminen roolissa, kun päästöongelmaa hoidetaan. teollisuudessa, rakennuksissa ja liikenteessä 2.Tehottomien hiilivoimaloiden käytön ja rakentamisen rajoittaminen – Aurinkoahan on tarjolla hirveästi. Teknologian kehitys on yllättänyt Sekin on mahdollista, että aurinko ruokkii myönteisesti monta kertaa, ja Helynen tulevaisuudessa jotain pöpöjä, jotka tuot- uskoo että yllätyksiä tulee vielä paljon tavat vetyä tai jotain muuta ainetta, jota lisää. voidaan varastoida. 9 Ylijohtaja Härmälä: Ilman perusvoimaa Suomi kylmenee Suomen täytyy miettiä energia- ja ilmastopolitiikkaansa uusiksi niin kuin monien muidenkin maiden. Ilmastonmuutos vyöryy päälle, mutta monet muut fundamentit ovat muuttuneet. Kilpailukyvyn painoarvo kasvaa varsinkin Euroopassa. Teksti Terho Puustinen Kuvat Anna Sarkama-Antila ja TEMin kuvapankki – Ilman maailmanlaajuisia toimia tästä ei selvi- – En usko, että Eurooppa on tä, sanoo energia-alan ylin virkamies, ylijohtaja ilmastopoliittisista tavoitteistaan Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriön luopumassa. Mutta jatkossa täytyy energia-osastolta. pitää huolta siitä, että kaikki toimet – Euroopan tilanne on erityisen hankala. tukevat paremmin talouskasvua. Tämä Eurooppa pyrkii olemaan tiennäyttäjä, mutta on tarpeen, jotta ilmastopolitiikan tulee mieleen tämä vanha sanonta: Milläs uskottavuus säilyy, jotta kansalaisten tuki kirppu rykii, kun ei ole rintaluita. sille säilyy ja jottei Eurooppa menisi entistä Kansainvälistä ilmastosopimusta ei ole syntynyt. Takeita ei ole siitä, että se syntyy vuoden 2015 ilmastokokouksessa Pariisissa. Härmälä uskoo, että Yhdysvallat ja Kiina ovat syvemmälle kurjistumisen tielle. Härmälän mielestä tärkeintä on nykyisen ilmastopolitiikan ristikkäisten kannustimien purkaminen. Hänelle riittäisi yksi sitova valmiita sitoutumaan ainoastaan siihen, minkä päästöjen vähentämisen tavoite, jota voitaisiin ne joutuisivat joka tapauksessa tekemään. tarvittaessa täydentää muilla ”ohjeellisilla” Euroopan syvä lama taas johtaa keskusteluun tavoitteilla. siitä, voidaanko päästövähennysten tavoitteita kiristää. Suomen vahvuus on monipuolinen energiajärjestelmä. Siihen kohdistuu kuitenkin nyt – Kuinka uskottavaa on pistää taloudellisesti vaikeassa asemassa oleville Välimeren maille selviä paineita. – Eräs Euroopan johtava ilmastoideologi lisää kustannustaakkaa? Uskotaanko, että he on sanonut, että luopukaa koko perus- pystyvät sen maksamaan? voiman käsitteestä. Että tämä maailma – Jos uskotaan, niin sitten varmaan usko- muutetaan siihen malliin, että kaikki mikä tellaan itsellemme jotakin sellaista, mikä ei ole tulee auringosta ja tuulesta, on pakko ottaa totta. Jos ei uskota mutta silti asetetaan tavoit- vastaan. Ja kun niiden tuotanto joustaa, teet, lähdetään varmaan siitä, että saksalaiset niin sitten kaiken kulutuksen täytyy joustaa. ja pohjoiseurooppalaiset maksavat. Härmälä korostaa, ettei tämä lausunto ole hänen tulevaisuudenkuvansa. Mutta Väistetään kurjuus se paljastaa karulla tavalla haasteen, jon- Esa Härmälän mielestä olisi ”hirveä virhe” ka polttoainetta käyttävät voimalaitokset antautua nyt huutokauppaan siitä, kuka laittaa joutuvat kohtaamaan. pöytään suurimmat päästövähennykset. Sen 10 – Me kuitenkin lähdemme siitä, että sijaan pitää harkita huolellisesti 2020-luvun tässä maassa on jatkossakin energiaa ohjausmekanismeja ja tavoitteita. käyttävää teollisuutta. Ilman sitä Suomi POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 olisi monessakin mielessä kylmä paikka. Siksi mielestään on traagista, että Suomikin tuntee visio tässä talossa on, että Suomen energiapo- nahoissaan keskustelun paineet, vaikka täkäläi- litiikan suunnittelussa perusvoiman tuotannolla set metsät eivät vie pinta-alaa miltään muulta on rooli ja se täytyy turvata. Ainakaan tässä toiminnalta. ministeriössä ei lähdetä perusteollisuutta puhumaan alas. – Iso uhkakuva on se, että tulee yleisiä rajoitteita biomassojen käytölle. Ja että aletaan vetää rakoa biomassan ja muiden uusiutuvi- Malttia, poliitikot en energiamuotojen välille. Se olisi Suomen Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto kansantaloudelle iso kysymys, jos puuenergia valmistautuu kuitenkin muutoksiin. Mietti- joutuisi päästökaupan piiriin. misen paikkoja on jo siinä, jos hiililauhteesta luovutaan ja jos ydinvoimalat eivät nousekaan Kaasu tulee takaisin suunnitellussa tahdissa. Toinen bioenergian tulevaisuuteen liittyvä – Mutta perusvoimaa tarvitaan lähivuosikymmeninä, ylijohtaja Härmälä sanoo. – Ja uudet ydinvoimalat olisivat varsin ter- näkökulma on hiilen haaste. Härmälän mukaan sellainen tilanne lähestyy, jossa hiilen kilpailukyky on niin murskaava, ettei metsähake vetulleita myös ilmastopolitiikan tavoitteiden pärjää sille. Silloin Suomi joutuu harkitsemaan näkökulmasta. bioenergian tuen kasvattamista. Härmälän mielestä on tärkeää pyrkiä siihen, Tuulivoimaloille myönnetyn syöttötariffin että poliittinen riski pysyisi mahdollisimman Härmälä lupaa pysyvän sovitusti ennallaan pienenä. Pitäisi hyväksyä, että energiatalous on vuoteen 2022 saakka. Sen jälkeen ainakin van- hidas laiva, jota kenenkään ei pidä pakottaa hojen tuulivoimaloiden pitäisi pärjätä omillaan. äkkikäännöksiin. Energiaintensiivisen teollisuuden puolustaminen taas saattaa tarkoittaa jopa sitä, että Suomi joutuu tukemaan perusvoimaa jollakin tavalla. Todennäköisesti suurin kurssimuutos toteutuu kaasupolitiikassa. – Suomi on linjaansa tarkistanut. Maakaasua katsotaan nyt uudella tavalla ja sen osuus pyri- – Me emme itse ole innostuneita näistä ka- tään säilyttämään tai jopa nostamaan. Nythän pasiteettimekanismeista. Mutta voi tietysti olla, putkikaasun kilpailukyky on heikko. Me tarvit- että me tuomme tänne sellaista politiikkaa, semme täyden mittakaavan LNG-terminaalin ja että me emme selviä näistä haasteista ilman sieltä putken Viroon. tällaisia malleja. Se ei ole ihan lähivuosien asia. Mutta kun Venäjällä sellainen jo on, ja jos se EU:ssa laajenee, niin aika fakiireja ollaan, jos tässä välissä ilman niitä selvitään. Esa Härmälä seuraa tarkasti myös bioenergian kestävyyteen liittyvää keskustelua. Hänen Suomi-energian haasteet INVESTOINNIT Energiaintensiivisen teollisuuden heikko kannattavuus ja tiukka rahoitustilanne heijastuvat perusvoiman investointeihin. Windfall-vero tuo lisää epävarmuutta ydinvoimainvestointeihin. BIOENERGIA Keskustelu kestävyyskriteereistä saattaa vaikeuttaa metsäenergian hyödyntämistä myös Suomessa. Turpeen asema on edelleen vaikea. HIILI JA TURVE Hiilen käyttö pyritään lopettamaan vuoteen 2025 mennessä. Viime talvena hiilen käyttö lisääntyi, kun turvetta ei ollut saatavilla. TUULIVOIMA Syöttötariffi houkuttelee sijoittajia. Rakentamisen uudet tavoitteet lisäävät säätövoiman tarvetta. OMAVARAISUUS Sähkön tuonti Venäjältä on supistunut. Suomi kytkeytyy nyt entistäkin tiiviimmin pohjoismaisiin markkinoihin ja niiden hintoihin. 11 Esa Härmälä Vesivoima muutoksessa säätövoiman tarve kasvaa Pohjolan Voiman juuret ovat vesivoimassa, joka on muuttunut perusvoimasta merkittäväksi kotimaiseksi säätövoiman lähteeksi, jonka tarve kasvaa. Vesivoimassa varaudutaan tulevaan. Teksti Hannele Kukka Kuvat Anna Sarkama-Antila ja Jyrki Kallio-Koski 12 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 – Pohjolan Voima sai tänä keväänä toistaiseksi uusitaan generaattoreiden staattorit sekä mo- päätökseen kaikkiaan kahdeksan vesivoima- dernisoidaan sähkö- ja automaatiojärjestelmät. laitoskoneiston peruskunnostusohjelman. Vuonna 1987 valmistuneessa Portimokosken Mittava Iijoen peruskunnostushanke on tuo- laitoksessa uusitaan sähkö- ja automaatiojär- nut lisää tehoa, mutta jatkossa vesivoimatuo- jestelmät. Tengeliönjoella on aiemmin kun- tantoa voitaisiin saada merkittävästi lisää vain nostettu myös kaksi muuta osakkuuslaitosta, uusien vesivarastojen avulla, toteaa Pohjolan Kaaranneskoski vuonna 2006 ja Jolmankoski Voiman vesivoimayhtiön PVO-Vesivoima Oy:n vuonna 2010. toimitusjohtaja Pertti Pietinen. Miksi tarvittaisiin lisää vesisäätövoimaa? Peruskunnostuksella on saatu lisää tehoja – Säätövoiman tarve kasvaa Suomessa. Vesivoi- vesivoimalaitoksista malaitoksille se merkitsee paitsi lisäsäätötehon Pohjolan Voima peruskunnosti kahdeksan vuo- tarvetta, myös voimalaitosten käyttövarmuu- den aikana, vuosina 2005–2013, 1960-luvulla den ja oikea-aikaisuuden korostumista, kertoo rakennetut Kierikin, Haapakosken, Maalismaan Pertti Pietinen. ja Pahkakosken vesivoimalaitokset. Perus- Säätövoiman tarve kasvaa Suomessa vääjää- parannustyöt käsittivät turbiinien uusinnan, mättä, kun sääolosuhteiden mukaan vaihteleva generaattoreiden staattoreiden uusinnan ja tuulivoimatuotanto lisääntyy. Markkinoilta on roottoreiden perushuollon sekä sähkö- ja auto- myös poistumassa vanhenevia lauhdevoima- maatiojärjestelmien uusinnat. laitoksia ja niiden myötä säädettävää tuotan- Peruskunnostuksen myötä saavutettiin lisää tokapasiteettia. Myöskään pohjoismaisilta tehoa parhaimmillaan yhteensä 20 megawat- sähkömarkkinoilta ei välttämättä riitä norjalais- tia. Uusitut laitteistot mahdollistavat suurem- ta vesivoimaa säätövoiman tarpeesta huoleh- man vesimäärän kulkemisen koneistojen läpi ja timaan, kun sen kysyntä kasvaa myös muualla siten tuovat lisää energiantuotantoa. Euroopassa. – Iijoella päästiin jo tänä keväänä viimei- – Vesivoima on uusiutuva, päästötön ja simmän peruskunnostetun koneiston käyt- kotimainen energianlähde. Sen energiatehok- töönoton jälkeen uusiin ennätyksiin mitatuissa kuus on erittäin korkea. Vesivoima soveltuu tehoissa, Pertti Pietinen kertoo. erinomaisesti sähkön kulutuksen ja tuotannon Uudet laitteet ovat myös pienentäneet tasapainottamiseen, säätösähkön tuottami- entisestään ympäristöriskejä. Öljyvahinkoriskit seen, sillä vesivoimalaitosten tuotantoa voidaan käytännössä poistuivat, kun öljyn sijaan voite- hyvin nopeasti lisätä tarpeen mukaan, Pertti luaineeksi vaihtui vesi. Myös paloturvallisuus Pietinen toteaa. parantui palamattomien materiaalien käytön myötä. Peruskunnostustöitä on Iijoen vesivoimalaitosten peruskunnostushankkeen jälkeen – Kotimaisena energiantuotantomuotona vesivoima kasvattaa myös Suomen omavaraisuutta säätövoiman tarpeen kattamisessa, Pietinen jatkaa. odotettavissa ensi vuonna Kokemäenjoella Melon voimalaitoksessa sekä Tengeliönjoella Vesivarastoilla lisää energiatehokkuutta Portimokosken osakkuusvoimalaitoksessa. ja tulvasuojelua Vuonna 1971 valmistunut Melon vesivoimalai- Merkittävimmät vesivoimalaitosten tehon tos on kertaalleen peruskunnostettu vuonna lisäysmahdollisuudet on perusparannusten 1999. Vuosina 2014 ja 2015 voimalaitoksella myötä käytännössä tehty. Säätövoimatarpeen 13 kasvaessa mahdollisuus lisätä kotimaista vesivoimatuotantoa tulvavesiä varastoimalla olisi energiatehokkuuden ja omavaraisuuden kannalta hyvä ratkaisu. – Nykyisin noin 20 prosenttia keväisistä tulvavesistä joudutaan vesivarastojen puut- Kumppanuudella muutosvoimaa tulevaisuuteen teessa juoksuttamaan voimalaitosten ohitse. Tulvavesien sisältämä energia voitaisiin ottaa Pohjolan Voiman vesivoimayhtiön PVO-Vesivoiman talteen ja hyödyntää silloin, kun sähkön tarve käynnissäpidon toimintamalli uudistuu syyskuun alussa, on suurimmillaan, sanoo Pietinen. jolloin laitosten käynnissäpito siirtyy siihen erikoistuneen – Vesivarastot toisivat merkittävästi lisää kumppanin hoitoon. PVO-Vesivoiman Ii- ja Kemijoen ve- mahdollisuuksia tuottaa vesisäätövoimaa kas- sivoimalaitosten kunnossapito- ja käytönvalvontatehtäviä vavaan tarpeeseen. hoitaa syyskuusta alkaen yhteistyökumppani Caverion Oyj, Vesivarastoilla olisi myös tulvasuojelun kannalta keskeinen merkitys. Vesivarastojen aiemmin YIT Teollisuus. – Kumppanuuteen perustuvalla yhteistyöllä ja voimava- läheisyydessä tulvavaara-alueilla riski taaja- rojen yhdistämisellä voidaan lisätä kustannustehokkuutta ma-alueiden ja muiden asutusten jäämisestä ja varmistaa vesivoimaosaamisen laajeneminen ja säily- veden alle käytännössä häviäisivät, kun tulva- minen pitkällä aikavälillä. Käynnissäpitoon keskittyneen huiput pienenisivät. kumppanin kanssa PVO-Vesivoimalla on myös hyvät – Tulvasuojelun ongelmat voitaisiin näin lähtökohdat kehittää yhdessä jatkuvasti Pohjolan Voiman hoitaa ilman yhteiskunnalle kalliiksi tulevia vesivoimalaitosten kunnossapitoa ja käytönvalvontaa, tote- suojarakenteita, kun yritysten rakentamat aa PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Pertti Pietinen. vesivarastot tasaisivat tulvahuippuja, painottaa Kumppanuuden myötä 27 PVO-Vesivoiman ammattilaista työskentelee syyskuusta alkaen vanhoina työntekijöinä Pertti Pietinen. Caverion Industria Oy:n palveluksessa. PVO-Vesivoimassa työskentelee muutoksen jälkeen 14 henkilöä. 14 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Yhteistyötä kalatiehankkeissa – Pohjolan Voima haluaa aktiivisesti osallistua Kemi- ja Iijoen vaelluskalahankkeisiin. Tavoitteenamme on osaltamme edistää vaelluskalojen palauttamista rakennettuihin jokiin ja samalla yhteistyössä hakea hyviä toimintatapoja kalateiden ja vesivoimantuotannon yhteensovittamiseksi, sanoo Pertti Pietinen, PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja. Kemi- ja Iijoella edistetään kalateiden aiemmalle hankkeelle kolmen vuoden Pohjolan Voima on mukana Riista- ja toimintaa ja rakentamista aikana on tarkoitus laatia suunnitelmat kalatalouden tutkimuslaitoksen RKTL:n Kemijoen suulla sijaitseva Isohaaran uusi Iijoen viiden voimalaitoksen ja Raasakan ja Lohijokitiimin tutkimuksessa, jolla kalatie otettiin käyttöön vuonna 2012. säännöstelypadon kalateiden rakentami- saadaan lisää tietoa Isohaarassa voima- Se on sijoitettu Isohaaran Keminmaan sesta. Lisäksi tavoitellaan mm. vaellus- laitoksen virtaamien ja niiden säätämisen puoleisiin voimalaitosrakenteisiin. Lapin kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen vaikutuksesta kalojen liikkeisiin ja kalatien elinkeino- ja ympäristökeskuksen koordi- ja voimatalouden yhteen sovittavien toimivuuteen. Iijoella tutkimuksin pyri- noima kalatiehanke on osa vaelluskalojen toimintatapojen kehittämistä. Viime tään muun muassa selvittämään opti- palauttamiseen tähtäävää kokonaisuutta. vuonna hankkeessa on jo valmistunut maalinen paikka kalateiden suuaukoille. Pohjolan Voima tukee kokonaisuutta seu- Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- ja ym- raavan kolmen vuoden aikana hankkeita päristökeskuksen rakennuttama Koston taan lisää, jotta toimenpiteet osataan toteuttavalle ja hallinnoivalle Lohijokitiimi säännöstelypadon kalatie, jota hallinnoi kohdistaa oikein. Myös perustietoa ry:lle annettavalla tuella. Metsähallitus. vaelluskalojen palauttamiseen liittyvistä – Pitkäjänteistä tutkimustietoa tarvi- asioista on hyvä syventää, jotta kokonai- Iijoella Pohjolan Voima tukee Iijoen kalatiet -hanketta vuosina 2011–2013. Kokonaisuuden toimivuudesta tietoa suudesta saadaan nykyistä parempi käsi- Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- ja tutkimuksin tys. Hyvä yhteistyö eri osapuolten kesken ympäristökeskuksen koordinoimassa Pohjolan Voima on antanut asiantun- tuottaa perusteltua tietoa vaelluskalojen hankkeessa ovat lisäksi mukana Iijoki-var- temustaan ja tietoja kalateiden suun- hoidon kehittämiseen rakennetuissa ren kunnat sekä Metsähallitus. Jatkona nitteluun ja tutkimukseen. Kemijoella joissa, toteaa Pertti Pietinen. 15 16 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Bioenergiaohjelman 16 voimalaitosta – Voimavarojen yhdistäminen, ympäristöarvojen nousu ja tarve löytää uudenlaisia teknologisia ratkaisuja – nämä ovat tärkeimmät tekijät Pohjolan Voiman menestyksekkäälle bioenergiaohjelmalle, johtaja Petri Hurri listaa. Teksti Leena Manner Kuvat Kai Tirkkonen Lämpövoimasta Pohjolan Voimassa vastaava ja niiden läpiviemisestä, pääoman riskipree- Petri Hurri kertoo, että bioenergiaohjelma mio laskee. Toki riskipreemioon vaikuttavat lähti halusta yhdistää tarpeet ja voimavarat. myös hankkeissa mukana olevat vakavaraiset Tavoitteena oli löytää mahdollisimman kustan- osakkaat. nustehokas tapa tuottaa kullakin voimalaitoksella sähköä ja lämpöä osakkaiden tarpeisiin. Yhdessä yksikkökustannuksia alas! Samalla tuli motiivi hyödyntää biomassaa Liikkeelle sysäävä voima 1980- ja 90-luvuilla oli polttoaineena aiempaa enemmän. tarve uudistaa vanhentuneiksi käyviä metsäte- Teknisissä ratkaisuissa ja kokoluokassa Pohjo- ollisuuden voimalaitoksia. Metsäteollisuus on lan Voiman biovoimalaitokset ovat usein olleet perinteisesti hyödyntänyt tuotantoprosesseissa edelläkävijöitä ja matkan varrella voimalaitoksia muodostuvat sivutuotteet, kuten kuoren ja rakennettaessa on ratkaistu useampikin haaste. lietteen, sähkön ja lämmön tuotannossa. Bio- – Pohjolan Voima on tähän mennessä energiaohjelma haki keinoja edelleen tehostaa rakentanut 16 biovoimalaitosta, joiden yh- tuotantoprosesseille oleellisen tärkeän sähkön- teenlaskettu teho on noin 3 800 megawattia. ja lämmöntuotannon kustannustehokkuutta. Investointien yhteenlaskettu suuruus lähentelee Kattiloiden kustannustehokas optimikoko jo kahta miljardia euroa. Voimme olla yhdessä oli yleensä metsäteollisuuden omille tarpeil- osakkaidemme kanssa tehtyyn saavutukseen le liian suuri. Lisälämpökuorma oli tarpeen. erinomaisen tyytyväisiä. Kumppaneiksi hankkeisiin lähtivät alueelliset ja – Tietysti myös toimintaperiaatteemme, omakustannushintainen Mankala-malli, on tukenut ohjelman tavoitteiden toteutumista merkittä- kunnalliset energiayhtiöt, tuotantojohtaja Juha Kouki Pohjolan Voimasta selittää. – Yhteishankkeesta hyötyivät molemmat västi, Hurri selvittää. Toimintaperiaate antaa osapuolet. Metsäteollisuus sai riittävän suuren mahdollisuuksia osallistua ja hyötyä hankkeista yksikön kun taas alueelliset ja kunnalliset ener- omistusosuutta vastaavasti – ja päästä mukaan giayhtiöt pääsivät mukaan hankkeisiin, joihin ison kokoluokan hankkeisiin. niiden rajallinen lämpökuorma ei yksin olisi Bioenergiaohjelmassa Pohjolan Voima on tuonut projekteihin oman sekä kumppaneiden- antanut mahdollisuutta. – Voimavarat yhdistämällä voidaan rakentaa sa osaamisen. Myös hankkeiden rahoituksen riittävän suuri ja molempien etuja palveleva järjestämiselle järjestelmä on tuonut etua. voimalaitos, jossa yksikkökustannukset jäävät – Rahan hinta seuraa riskiä. Kun mukana on alhaisiksi. Hankkeet tarjoavat osallisille niitä Pohjolan Voiman kaltainen, omistuspohjaltaan paljon tavoiteltuja skaala- ja synergiaetuja, vakaa, Suomessa merkittävä toimija, jolla on Kouki toteaa. kokemusta erilaisista voimalaitosprojekteista 17 Kiotosta potkua ohjelmalle Turpeen tärkeä rooli bioenergialle Bioenergiaohjelmaa edistivät myös nousussa Jokainen bioenergialaitos suunnitellaan omaan olevat ympäristöarvot. Kioton kokouksessa ympäristöönsä, usein osaksi teollisuusympä- vuonna 1997 teollisuusmaat päättivät vähen- ristöä. Aina kuitenkin ensiksi mietitään mitä, tää kasvihuonekaasujen päästöjä 5,2 prosentil- mihin käyttöön ja tarpeeseen ollaan raken- la. EU päätti toimeenpanna Kioton sitoumuksia tamassa, sillä nämä raamittavat valittavissa päästökauppajärjestelmällä. olevaa teknistä ratkaisua. Päästökauppajärjestelmä antoi bioenergia- – Osaamisemme on karttunut vuosien ja ohjelmalle tukevan potkun. Päästöoikeuden vuosikymmenten varrella. Olemme ratkaisseet hinta antoi biomassalle kilpailukykyä fossii- erilaisia isoja ja pieniä ongelmia, keksineet lisiin tuontipolttoaineisiin verrattuna – mikä esimerkiksi keinoja olikin tarpeen kun sekä haettiin soveltuvia hyödyntää erilaisia polttoaineita että kehitettiin niille tuotanto- ja polttoaineita, Ar- logistiikkaprosesseja. hippainen selvittää. – Vuosien varrella olemme kokeilleet erilaisia – Ensimmäisissä biopolttoaineita, kuten vaikkapa ruokohelpeä bioenergiahank- ja energiapajua. Erilaiset kokeilut ja selvitykset keissa silloiseen ovat osoittaneet metsäenergian hyödyt, voima- voimalaitostekno- laitosteknologian johtava asiantuntija Pentti logiaan sopi hyvin Arhippainen Pohjolan Voimasta kertoo. puun ja turpeen Polttoaineketjussa monen tekijän pitää osua Bioenergiaohjelma on tuonut tuhansia työpaikkoja metsäenergian hankintaketjuun yhteispoltto. Turve on toki edelleen tärkeä kohdalleen: biomassan kasvatus, korjaaminen, polttoaine biovoimalaitoksissa. Tosin roolit ovat näihin vaadittavan teknologia, logistiikka, ja, vuosikymmenten aikana kääntyneet: metsä- kuten Arhippainen korostaa: näiden lisäksi tu- energia on nyt hallitsevassa roolissa ja turvetta lee vielä polttotekniikka omine kysymyksineen. käytetään vain seospolttoaineena. Metsäteollisuus: Vain energiapuuta kattiloihin Riittääkö puuta energiantuotantoon, riittää- metsähakkeen riittävän asetettuihin tavoittei- ainesosat varmasti parhaan lisäarvon tuovaan siin. Hakkeesta voi tulla kilpailua ja Metla enna- käyttötarkoitukseensa? koi, että paikallisesti voidaan joutua käyttämään – Metsäteollisuuden mielestä bioenergiana kalliimpia energiajakeita ja/tai kuljettamaan pitäisi polttaa ainoastaan hakkuutähteitä, kan- osa hakkeesta kauempaa. Halinen on pitkälti toja ja energiakäyttöön soveltuvaa pienpuuta. Metlan havaintojen kanssa samaa meiltä. Riittävän järeä, halkaisijaltaan yli 6-senttimet- 18 Metsäntutkimuslaitos Metla on arvioinut kö sitä metsäteollisuudelle ja ohjautuvatko – Oleellista on puun liikkuminen. Pidän rinen kuitupuu pitäisi ohjata sellutehtaalle – todellisena uhkana sitä, että metsänomistuksen tukista nyt puhumattakaan, metsäenergiapääl- pirstoutuessa metsänomistajat eivät enää osaa likkö Matti Halinen UPM:ltä painottaa. hoitaa metsiään ja tehdä metsänhoitotöitä Asetettujen 20-20-20-tavoitteiden mukaan ajallaan. Metsänhoitotöistä saadaan myös metsäenergian käytön pitäisi olla 25 terawat- metsäenergiaa – ja mikäli metsänhoitotyöt tituntia vuonna 2020. Määrä vastaa noin 13 laiminlyödään, vaarantuu myös ainespuun miljoonaa kiintokuutiometriä metsähaketta. riittävä kasvu. POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 – Aiemmin voimalaitokset polttivat 100-pro- voimalaitos. Polttoaineena käytetään vaneri- senttisesti joko puuta, kivihiiltä tai turvetta. Ny- tehtaan sivutuotteita, joiden liiman natrium kyisin etsimme keinoja tehdä voimalaitoksista aiheutti poltolle ongelmia. Natrium reagoi mahdollisimman joustavia myös polttoaineen leijutushiekan kanssa muodostaen natriumsi- suhteen. Useaa polttoainetta hyödyntävä mo- likaattia eli lasia. Ratkaisimme ongelman kor- nipolttoainekonsepti, jota olemme soveltaneet vaamalla leijutushiekan muilla mineraaleilla. aina Ahlholmens Krafista alkaen, varmistaa – Kumppanimme ovat tarttuneet eri haastei- voimalaitosten käyttöikää muuttuvissa olosuh- siin sopivalla innolla ja sitkeydellä. Meillä onkin teissa, Arhippainen painottaa. lukuisia erilaisia innovaatioita voimalaitoksissamme. Toisaalta voimalaitoksille kehitetyt Yhteistyössä eteenpäin ratkaisut ovat toimineet referensseinä kumppa- Hurri, Arhippainen ja Kouki painottavat, että neillemme ja avanneet jälleen uusia mahdolli- yksin Pohjolan Voima ei ole kuitenkaan bioe- suuksia, Kouki jatkaa tyytyväisenä. nergiaa rakentanut. Mukana on osakkaiden ohella ollut asiasta innostuneita ja teknologiaa Hyötyä koko Suomelle eteenpäin vieneitä kumppaneita. – Pohjolan Voiman bioenergiaohjelma on klas- – Kohta kolmen vuosikymmenen ajan sinen esimerkki win-win-tilanteesta, jossa kaik- olemme yhdessä kumppaneidemme kanssa ki hyötyvät. Voittajia ovat hankkeiden osallisten etsineet ratkaisuja erilaisiin ongelmiin hyvinkin ohella myös aluetaloudet ja koko yhteiskunta. menestyksekkäästi. Mukana olleilla on ollut – Bioenergiaohjelma on tuonut tuhansia halu löytää ratkaisuja ja tehdä toteutuspäätök- työpaikkoja metsäenergian hankintaketjuun. siä, Hurri painottaa. Biomassan poltto vähentää jatkuvasti fossii- – Olemme soveltaneet ja vieneet muualla koeteltuja ratkaisuja eteenpäin, hyvä esimerk- listen tuontipolttoaineiden käyttöä ja siten hiilidioksidipäästöjä, Hurri toteaa. ki on Savonlinnan vuonna 2003 valmistunut – Tämä on aivan eri asia kuin se, että osa metsänomistajista haluaa korostaa muita arvoja kuin metsän taloudellista hyötyä. Jokaiselle pitää suoda oikeus tehdä oman arvomaailman mukaisia valintojaan. Mutta metsänhoidon laiminlyönti osaamattomuuden, piittaamattomuuden tai saamattomuuden vuoksi – se on asia, joka huolestuttaa – ja saattaa johtaa jopa siihen, että meillä ei ole riittävästi puuta metsäteollisuuden sekä energiantuotannon tarpeisiin. Halisen toiveena on metsänomistuksen kehittyminen kohti liiketoimintaa. Silloin metsää kasvatettaisiin, hoidettaisiin ja hakkuuoikeuksia myytäisiin liiketaloudellisista lähtökohdista. – Aktiivinen metsänhoito takaa puun liikkumisen ja asetetuille tavoitteille riittävän energiapuun määrän. Siitä hyötyisi koko kansantalous, Halinen painottaa. 19 Kymin Voima Oy on Pohjolan Voiman ja KSS Energia Oy:n omistama tuotantoyhtiö ja se tuottaa prosessihöyryä, tehdaskaukolämpöä ja sähköä UPM Kymin tehtaalle Kouvolassa sekä lämpöä ja sähköä KSS Energialle. Voimalaitoksen rakentaminen käynnistyi kesällä 2000 ja se otettiin kaupalliseen tuotantokäyttöön syyskuussa 2002. Voimalaitoksen osakkaille tuottama sähkötehokapasiteetti on 76 MW ja 20 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 lämpötehokapasiteetti 180 MW. Esimerkki bioenergiaohjelmasta: Kymmenen vuotta kymin voimaa – Kymin Voiman tavoitteena on ollut uusiutuvan energian käytön lisääminen. Vastikään 10 vuotta täyttyneen toiminnan aikana olemme voineet merkittävästi vähentää turpeen osuutta ja lisätä metsäenergian käyttöä, Kymin Voiman toimitusjohtaja Antti Rainio kertoo tyytyväisenä. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät UPM:n Kymin tehtaat sekä KSS Energian asiakkaat Kouvolan seudulla. Kymin Voima on oiva esimerkki siitä, miten Pohjolan Voima yhdistää voimavaroja. Teksti Leena Manner Kuva Kai Tirkkonen Kymin Voiman kehitystarina on tyypilli- – Luonnollisesti olemme samaan ai- aiempaa enemmän kaukolämpöenergiaa käyttöönsä, Kääriäinen kertoo. nen biovoimalaitoksen muuntumistarina. kaan etsineet kustannustehokkuutta. Voi- Voimalaitos suunniteltiin ja rakennettiin malaitosta esimerkiksi ajetaan yhteisestä hyödyntämään metsäteollisuuden proses- valvomosta UPM:n Kymin talteenottolai- Yhä vihreämpää energiaa seissa sivutuotteena syntyvää kuorta sekä toksen kanssa. – KSS Energia hyötyy voimalaitoshankkeeseen mukaan lähtemisestä kahdella lähialueilta saatavaa turvetta. Päästökauppajärjestelmän esiinmarssi 2000-lu- Yhteishengellä haasteista tavalla: pääsimme mukaan omia voima- vun alussa lisäsi kiinnostusta metsäener- mahdollisuuksia varojamme suurempaan hankkeeseen, gian lisäämiseen. Kymin Voima oli ensimmäisiä Pohjolan minkä hyöty näkyy yksikkökustannuksis- Voiman bioenergialaitoksia, joihin osak- sa. Saimme myös mahdollisuuden lisätä peen osuus polttoaineesta oli vuositasolla kaaksi tuli alueellinen energiayhtiö. KSS uusiutuvan energian osuutta tuotannos- lähes 40 prosenttia. Nyt biopolttoainei- Energia saa voimalaitokselta sekä sähköä tamme, Jääskeläinen kertoo. den eli kuoren, metsäenergian ja lietteen että kaukolämpöä. Toimitusjohtaja yhteenlaskettu osuus on reilu 85 ja Kyösti Jääskeläisen mukaan yhteistyö gialle tärkeää, sillä asiakkaamme osaavat turpeen reilu 10 prosenttia, Rainio selittää on ollut alusta alkaen toimivaa ja eteen- kysyä ja vaatia sitä. tyytyväisenä. päin katsovaa. – Voimalaitoksen käynnistyessä tur- – Vuosien varrella olemme investoi- – Yhteistyön päälinjoista on sovit- – Uusiutuva bioenergia on KSS Ener- Alun alkaen voimalaitos hyödynsi sellutehtaan sivutuotteita, etenkin kuorta. neet kykyyn hyödyntää yhä enemmän tu osakassopimuksessa. Yhteistyö on Edelleenkin puolet käytettävästä metsä- bioenergiaa. Jotta kuoren ohella voitaisiin sujunut hyvin, meillä on selvä yhteinen energiasta saadaan suoraan tehtaan kuo- hyödyntää myös muuta metsäenergiaa, intressi, UPM:n Kymin tehtaan johtaja rimolta, puolet tuodaan risuina, kantoina vuonna 2006 laitosalueelle hankittiin Juha Kääriäinen puolestaan jatkaa. tai hakkeena voimalaitosalueelle. Turve käyttöpaikkamurskain. Neulasten polton UPM:llä on Kymin tehtaalla sellutehdas ja saadaan aivan lähialueilta. aiheuttamaa korroosiota olemme hillin- hienopapereita valmistava paperitehdas. neet kattilamuutoksilla sekä tulistimien Vuonna 2007 tehtaan paperikoneista halusta jatkuvasti kehittää voimalai- yksi ajettiin alas ja voimalaitoksen tehoa tosta ja investoida siihen. Uskomme vapautui. vahvasti voimalaitoksen tulevaisuuteen, uusimisella, Rainio avaa. Kymin Voima tuottaa osakkailleen UPM:lle sekä KSS Energialle sähköä 76 sekä prosessihöyryä ja kaukolämpöä 180 – Analysoimme osakkaiden kesken – Olemme iloinneet kumppaniemme Jääskeläinen toteaa. tilanteen. Ratkaisuna KSS Energia sai megawatin teholla. 21 Biohiili vähentäisi kivihiilen käyttöä Biohiilen eli paahdetun metsäperäisen biomassan avulla voidaan voimalaitoskattiloissa ilman merkittäviä kattilamuutoksia korvata kivihiiltä ja siten vähentää fossiilisia hiilidioksidipäästöjä. Tutkimushankkeissa sopivaksi seossuhteeksi on osoittautunut sekoitus, jossa on puolet kivi- ja puolet biohiiltä. Biohiiltä valmistetaan paahtamalla puuhaketta 250–300 asteen lämmössä. Kuumakäsittelyssä biomassa muuttuu jauhamiskelpoiseksi ja sen käyttöominaisuudet paranevat. Biohiili voidaan jauhaa hiilimyllyssä hiilen seassa tai se voidaan pelletöidä tai briketöidä kuljetusta ja varastointia varten. Tonnissa kivihiiltä on energiaa keskimäärin 7 MWh, tonnissa biohiiltä noin 5–6 MWh. Pohjolan Voiman teknologiapäällikkö Jorma Isotalo uskoo biohiilen tulevaisuuteen. Vähintäänkin viiveellä. Isotalo uskoo biohiilen käytön yleistyvän kaukolämpölaitoksissa, joilla on myös tarve löytää kivihiilelle korvaavia polttoaineita. Kun biohiilen tuotantoprosessit sekä globaalit markkinat logistiikkaketjuineen kehittyvät, Isotalo uskoo sen käytön lähtevän voimakkaaseen nousuun. 22 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 miten kivihiiltä voidaan korvata? Keski-Euroopan energiantuotanto nojautuu edelleen vahvasti kivihiileen, kun taas Suomessa tältä polttoaineelta on viime vuosikymmeninä viety salonkikelpoisuus. Miten kivihiiltä voidaan korvata ja millä seurauksilla? Teksti Leena Manner Kuvat Kai Tirkkonen Pohjolan Voimassa suunnittelupäällikkönä Kivihiilellä tasataan tuotannon ja työskentelevällä Jarmo Tervolla on vankka kysynnän vaihteluja käsitys kivihiilen tarpeellisuudesta: lähiaikoi- – Suomessa on rakennettu viime vuosina na emme pärjää ilman kivihiiltä, vaan mei- runsaasti energiantuotantokapasiteettia: dän on vielä elettävä sen kanssa. Ainakin, bioenergiaa sekä ydinvoimaa. Pohjolan Voiman jos ajattelemme sähkön hintaa ja Suomen rakentamat biovoimalaitokset toimivat lähes kilpailukykyä. poikkeuksetta jonkun teollisuuslaitoksen yhtey- – Meillä on selvä pyrkimys ja tahtotila vähen- dessä, jolloin voimalaitoksen tuottama höyry tää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Olemme sekä osa sähköstä hyödynnetään teollisuuden sitoutuneet kasvihuonekaasujen vähentämi- prosesseissa. seen ja teemme pitkäjänteistä työtä tavoitteen – Teollisuuslaitosten rinnalla toimivia voima- saavuttamiseksi. Pohjolan Voima on rakentanut laitoksia ajetaan tehtaan prosessilämmön ja jo 16 bioenergiaa hyödyntävää voimalaitosta kaukolämpövoimalaitoksia kaukolämmön tar- Suomeen. Kehitämme uusia polttotekniikoita peen mukaan. Niistä ei siten ole uusiutuvalle, ja polttoaineita. Etsimme tapoja korvata ja etenkään tuuli- ja aurinkovoimalle, säätäjäksi. vähentää kivihiilen polttoa. Hiilidioksidineutraa- Ydinvoima on edullista perustuotantoa, se ei lin tuotannon osuus nousee Pohjolan Voimassa sovellu joustavaan sähköntuotantoon. Vesivoi- lähivuosina jo 90 prosenttiin, Tervo selittää ma on tunnetusti parasta säätövoimaa, mutta nykytilannetta. sitä ei ole riittävästi. Kivihiilen osuus primäärienergiasta on Nyt pääsemme asian ytimeen: Kivihiiltä Suomessa noin 15 prosenttia. Sitä käytetään tarvitaan tasapainottamaan uusiutuvaa energi- Suomessa hyvinkin energiatehokkaiksi tunnus- antuotantoa, etenkin tuulivoimaa. Eri toimi- tettujen sähkön ja kaukolämmön yhteistuotan- joilla on runsaasti tuulivoimahankkeita vireillä tolaitosten ohella sähköä tuottavissa lauhdevoi- ympäri Suomea. Niiden valmistuttua Suomeen malaitoksissa. tarvitaan aiempaa enemmän joustoon pystyvää Pohjolan Voimalla on kolme suurta kivihiiltä sähköntuotantokapasiteettia. polttoaineena käyttävää lauhdevoimalaitosta: Kristiinan, Tahkoluodon ja Vaskiluodon Kapasiteettipula edessä? voimalaitokset. Vaskiluodon voimalaitoksesta – Mikäli kivihiilivoimalaitokset ajetaan lähivuo- Pohjolan Voima omistaa puolet. Kolmella lai- sina alas, olemme kapasiteettipulassa. Kivihiili- toksella olisi teknistä käyttöikää vielä merkittä- voimalaitoksia on kuitenkin uudistettu, niiden västi jäljellä. päästöjä vähennetty eivätkä ne enää vastaa Tervo siis peräänkuuluttaa kivihiilelle jatkoaikaa. Perusteluita! niistä annettua kuvaa nokea tupruttelevina peruskuormalaitoksina. 23 – Laitoksia on kehitetty ympäristö ja joustava Riittääkö Venäjältä tuotavaa? sähköntuotanto huomioiden. Polttotekniikan Suomeen on tuotu runsaasti sähköä Venäjältä kehitys, suodattimet ja savukaasupesurit ovat viime vuosiin asti. Nyt Venäjä haluaa muut- saaneet voimalaitosten päästöt vähäisiksi. taa siirtoyhteydet kaksisuuntaiseksi niin, että Oikeastaan ainoa ongelma on hiilidioksidi, sähköä voidaan ei vain tuoda Suomeen, vaan jota syntyy aina, kun jotain poltetaan. Laitos- myös viedä Suomesta Venäjälle. ten ominaisuuksia ja ajotapoja kehittämällä – Sähkön tarve Venäjällä kasvaa ja venäläiset olemme saaneet laitoksista esiin tarvittavaa ovat yhä haluttomampia joustamaan omassa joustavaa sähköntuotantokapasiteettia. energiankäytössään viennin hyväksi. Venäjän – Asiassa on myös kansantaloudellinen näkökulma. Voimaloissa on kiinni paljon sidottua sähkön varaan on vaikea rakentaa tulevaisuutta, ainakaan kustannustehokkaasti. pääomaa. Jollei tätä pääomaa voida hyödyntää, tarvitsemme kipeästi uutta pääomaa Apua kansallisesta joustosta korvaaviin investointeihin. Lauhdevoimaloilla Kivihiilen lisäaika ratkaistaan EU:ssa. Kaiken olisi kuitenkin vielä noin kolmannes teknisestä taustalla on teollisuuspäästö- eli ns. IE-direktiivi, käyttöiästään jäljellä, joten olisi viisasta käyttää joka kiristää suurten voimalaitosten ympäristö- niitä mahdollisimman hyvin hyödyksi energi- vaikutuksia ja lupaehtoja. Voimalaitosten pitää antuotannossa – ottaen toki päästörajoitteet olla direktiivin mukaisia ja uudelleen luvitettuja huomioon. jo vuonna 2016. Voimayhtiöille aikataulu on erittäin tiukka ja vaativa. Olemassa oleva kapasiteetti on edullista – Uusia voimalaitoksia ei rakenneta käden esittänyt EU:n komissiolle kansallisen siirty- käänteessä. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mäsuunnitelman. Jos komissio sen hyväksyy, suunnitteluun kuluu vähintään pari vuotta, saamme lisäaikaa IE-direktiivin edellyttämien rakentamiseen kahdesta viiteen vuotta. Tämän parhaiden ratkaisujen mukaisille mittaville lisäksi tulee vielä luvitusprosessi eri vaiheineen. muutostöille. Kapasiteetin rakentaminen on hidasta. – Jatkossa kivihiilivoimalaitosten sähköntuotanto käy yhä tarpeellisemmaksi. Kilpailu 24 – Suomi on usean muun jäsenmaan ohella Miksei voimalaitoksilla ole tehty ajoissa tarvittavia muutostöitä? – IE-direktiivistä johtuva suurten polttolaitos- säätövoimana käytetystä pohjoismaisesta vesi- ten säädös tuli voimaan helmikuussa, mutta voimasta kasvaa ja kovenee ja siitä on tulossa IE-direktiivikokonaisuuden toimeenpaneva ym- liian kallista. päristönsuojelulain kokonaisuudistus on vasta POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 tulossa eduskunnan käsittelyyn. Samaan aikaan osoittautuvia päätöksiä. Toki varaudumme on uudistettavana suuria polttolaitoksia koske- jatkuvasti tulevaan ja meillä on koko ajan va parhaan käyttökelpoisen tekniikan asiakirja, päivittyvät suunnitelmat. Siirtymäaika antaisi nk. LCP-BREF, jonka perusteella komissio antaa meille lisää varmuutta. nk. BAT-päätelmät parhaaksi mahdolliseksi voimalaitoksissa käytettäväksi tekniikaksi. Pää- Työtä vaihtoehtojen etsimiseksi telmistä tulee sitovia IE-direktiivin nojalla. – Teemme lujasti työtä vähentääksemme – Voimalaitoksilla eletään epätietoisuudessa: voimalaitosten ympäristövaikutuksia. Kivihiilen tiedetään, että meiltä edellytetään parhaiden käytöstä jopa puolet voidaan korvata biopolt- tekniikoiden käyttöönottoa vuosikymmenen toaineilla. Valinnoissa on tietysti mukana aina loppupuolella, mutta vielä emme tiedä, mil- myös kustannustekijä ja raja-arvon asettaa laisten tekniikoiden. Tarvitsemme siirtymäaikaa kivihiilen hinta lisättynä päästöoikeuden hinnal- voidaksemme tehdä viisaita valintoja, kun la. Päästöoikeuden hinta on pysytellyt aika muutostarve sekä oikeat tekniikat ovat ensin alhaisena, joten kovin kalliit ratkaisut eivät ole selvillä. Haluamme välttää hätiköityjä ja vääriksi taloudellisesti perusteltuja. Kivihiiltä voidaan nykytiedolla korvata lähinnä kahdella tavalla: biohiilellä tai biomassan kaasutuksella. Molempien laajemman käytön Puuta voidaan myös kaasuttaa energiaksi Vaasassa Vaskiluodon hiilivoimalaitoksen yhteydessä toimii maailman ensimmäinen suuren mittakaavan biomassan kaasutuslaitos. Biomassasta saatavalla kaasulla korvataan esteenä on edelleen korkea hinta – kivihiileen verrattuna. – Kivihiilellä on monta hyvää ominaisuutta, jotka puoltavat sen käyttöä: sillä on vakiintu- kivihiiltä ja vähennetään fossiilisia hiilidioksidipäästöjä neet markkinat ja sitä on helppo varastoida merkittävästi. Biokaasulla voidaan korvata 25–40 prosenttia sekä kuljettaa. Lyhyellä aikavälillä kivihiiltä on kivihiilestä. vaikea, jopa mahdotonta, kustannustehokkaas- Teknologiapäällikkö Jorma Isotalo toteaa biokaasun olevan ti korvata. paikallinen ratkaisu. Kaasutuslaitos sijaitsee voimalaitoksen yhteydessä, joten puun kuljettaminen asettaa kaasutukselle kannattavuusrajan. Puuta kaasutuslaitokselle kannattaa kuljettaa noin 100 km säteellä laitoksesta. Vaskiluodon voimalaitoksen kaasutuslaitos vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 230 000 tonnilla vuodessa ja tuo polttoaineen hankintaan noin 400 työpaikkaa. 25 Pitkäjänteinen työ avain menestykseen Olkiluodossa eletään vahvaa kasvun aikaa – Vakaa toimintaympäristö ja pitkäjänteinen kehittäminen ovat syitä Olkiluodon voimalaitosten menestymiselle, toimitusjohtaja Jarmo Tanhua TVO:sta toteaa. Laitos yksiköt ovat tuottaneet sähköä suomalaisille maailman huippua olevilla käyttökertoimilla lähes 35 vuotta. Teksti Leena Manner Kuvat Kai Sarkkinen ja TVO:n kuva-arkisto GraafiTVO 26 26 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Tanhua pitää menestyksen tärkeimpänä tehty normaaleja huoltotöitä, myös moder- tekijänä vakaata ja ennustettavaa toiminta nisoitu ja uusittu laitosyksiköitä. 2000-luvulla ympäristöä. on esimerkiksi uudistettu turbiinilaitokset – Maailma muuttuu jatkuvasti. Yhteiskun- sekä uusittu generaattorit, merivesipumput ja nan ja yritysten on sopeuduttava ja elettävä laitoksen tärkeimmät venttiilit. Modernisoinnit muutoksissa mukana. Tämä on täysin ymmär- ovat isoja ja usein vaativia hankkeita ja niihin rettävä. Tätä rajua muutosta on tasapainot- investoidaan joka vuosi useita kymmeniä tanut suomalaisen yhteiskunnan ja poliittisen miljoonia euroja. päätöksenteon vakaus. Se antaa investoinneille mahdollisuuksia. – Toisaalta mikäli yhteiskunta päätöksillä – Kehitämme jatkuvasti laitosyksiköitämme. OL1- ja OL2-yksiköiden tuotantoteho on kasvanut kolmanneksella käynnistystilanteesta. lähtee keikuttamaan venettä, muuttamaan Saamme myös polttoaineesta prosessissa enem- toimintaympäristöä ja aiheuttamaan turhaa män irti eli olemme onnistuneet lisäämään epävakautta vaikkapa verotuksen muutoksil- myös yksiköiden energiatehokkuutta. Tuotam- la, kuten nyt esimerkiksi suunnitteilla olevilla me vähemmällä uraanilla enemmän sähköä. windfall-veroilla, investoinnit vaarantuvat. – Seuraavat suuret modernisointiprojek- Yhtälö on lopulta yksinkertainen: Ilman va- tit ajoittuvat vuosille 2016–2017. Laitoksia kautta ei ole mahdollisuutta investoida, ilman uudistetaan joka vuosi, mutta näitä suuria investointeja ei puolestaan kehitetä toimintaa. modernisointiprojekteja tehdään yleensä noin – Omaa sarkaamme on ydinvoimaan kuuluva 5–8 vuoden välein. Niiden avulla pidämme jatkuva kehittäminen. Olemme sitä voineet laitosyksiköitä jatkuvasti uudenveroisina, mikä hienosti tehdä ja tämän ansiosta laitosyksik- sitten näkyy yksiköiden tuotantovarmuutena. kömme ovat nyt hyvässä toimintakunnossa ja tuottavat turvallisesti korkeilla käyttökertoimilla Aina 40 vuotta käyttöikää jäljellä sähköä. TVO vastaa noin kuudenneksesta – Energia-alalla investoinnit tehdään vuosi- Suomen sähköntuotannosta. kymmeniksi ja investointipäätöstä tehtäessä tarvitaan käsitys investoinnin pitkäaikaisesta Lisä tehoa modernisoinneista kannattavuudesta. Näin on myös ydinvoimassa. Tanhua ottaa investoinneista esimerkiksi vuosi- Vakaa toimintaympäristö on siten tärkeä myös huollot. Vuosien varrella Olkiluodossa on paitsi käyville laitosyksiköille ja niiden kehittämiselle. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kehitys 1 800 1 600 1 400 1 200 27 – TVO:n tavoitteena on pitää yksiköt sellai- pitää pystyä siirtämään TVO:n yritys- ja turvalli- ainakin 40 vuotta teknistä käyttöikää. Inves- suuskulttuuri eteenpäin. Meille on tullut paljon tointeja tehdään juurikin teknistä elinikää ja uutta henkilöstöä, joka on projekteissa päässyt turvallisuutta ajatellen, kaikki investointimme tekemään töitä yhdessä alan mestareiden eivät suinkaan tuo lisää tehoa tai tuotantoa. kanssa. Se on paras mahdollinen tapa päästä Tanhua kiittää päättäjien ohella myös TVO:n omistajia sekä hallitusta. Hallituksella on ollut kykyä katsoa pitkälle ja tehdä päätöksiä. – TVO:lla on ollut ydinvoiman erityispiirteet 28 – Elämme murrosvaihetta, jossa meidän sessa kunnossa, että niillä on edessään vielä ydinvoimaan ja tvo:laisuuteen sisälle. – Kasvun vaiheessa tärkeää on pitää fokus tiukasti mielessä – ovatpa kyseessä sitten investoinnit tai henkilöstön kehittäminen. Meille ymmärtäviä hallituksia, jolloin tärkeitä ja kauas- tulee jatkuvasti uusia tehtäviä ja samalla on kantoisia päätöksiä on pystytty tekemään. jatkuvasti arvioitava, voimmeko luopua joistain Hallituksemme ei päästä meitä helpolla, inves- vanhoista tehtävistä tai toimintatavoista. Erityi- tointien sisältö ja perusteet pohditaan tarkasti sesti kasvun vaiheessa on pidettävä huolta, et- ja meitä vaaditaan kehittämään toimintaamme. teivät kustannukset pääse karkaamaan käsistä. Kasvu haastaa kustannustehokkuuteen Virheistä opitaan TVO on elänyt vahvaa kasvun aikaa. Olki- Ei Olkiluodossakaan sentään kaikki aina mene luodon saarella käynnissä olevien kahden kuin kuuluisassa Strömsössä. OL3-projekti – laitosyksikön ohella rakennetaan kolmatta ja vaikkakin etenee jok’ikinen päivä – on selvästi suunnitellaan neljättä. Näiden lisäksi Posiva on myöhässä aikataulustaan. siirtymässä käytetyn ydinpolttoaineen loppusi- – Selvää on, että emme voi olla mitenkään joitustilan rakennusvaiheeseen. Henkilöstö on tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen. Oleellista on OL3-projektin käynnistymisen jälkeen lisäänty- kuitenkin tästäkin oppiminen – sehän kuuluu nyt usealla sadalla. jo ydinvoiman perusajatukseenkin. Olemme POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 kehittäneet toimintaamme ja työtapojamme tilanne on toinen, ydinvoima kiinnostaa jälleen. myös omalta osaltamme ja seuraava projekti Meneillään ja suunnitteilla on useita projekteja on varmasti erilainen. ympäri maailmaa. Tämä näkyy myös osaamisen – Virheistä oppiminen kuuluu vahvasti elpymisenä. ydinvoima-alan perusajatuksiin. Tällä alalla tiedetään, että virheitä tapahtuu, niihin yritetään Satakunnan suurin matkailunähtävyys varautua, niitä estää ja niistä oppia. Tämä on Tanhua naurahtaa pyörittävänsä Satakunnan turvallisuuskulttuurin ydintä. Näin me toimim- suurinta matkailunähtävyyttä. Olkiluodossa käy me Olkiluodossa. vieraita läheltä ja kaukaa, ottamassa oppia ja – Kaikki saamamme oppi on pääomaa seuraavaan rakennusprojektia ajatellen. Juuri tutustumassa ydinvoiman rakentamiseen. – Olkiluoto kiinnostaa maailmalla. OL3 ja nyt tärkeintä on kuitenkin se, että Olkiluotoon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisu rakennetaan ilman lisäviiveitä turvallinen ja Posivan Onkalo ovat tietysti ne suurimman käyttövarma OL3-laitosyksikkö, joka palvelee mielenkiinnon kohteet, mutta lisäksi meiltä suomalaisia käynnistymisensä jälkeen vuosi- haetaan oppia vaikkapa vuosihuolloista tai kymmenten ja vuosikymmenten ajan. rahoituksen järjestämisestä. Tanhua kertoo, että OL3:n oppeja on jo – Olemme myös saaneet kertoa paljon viety eteenpäin esimerkiksi OL4-projektin suomalaisesta päätöksentekoprosessista, siis laitostoimittajakandidaattien kanssa käytäviin miksi ja miten Suomessa on pystytty tekemään neuvotteluihin. pragmaattisia yhteiskunnan kokonaisedun – OL4-laitosyksikköä suunnitellaan ja raken- kannalta pitkäjänteisiä päätöksiä. netaan täysin erilaisessa toimintaympäristössä OL3-yksikön kanssa. Kun OL3:n rakentamiseen ryhdyttiin, länsimaissa oli pitkä ydinvoiman rakentamattomuuden kausi takana. Nyt 29 Elokuvaohjaaja Peter Franzén: Vesi on elämässä monessa mukana – hyvässä ja pahassa – Toisinaan suuret ryöpyt tulevat kohti, väistävät viime hetkellä ja kaartuvat hurjaan syöksyyn sillalta kohti alhaalla odottavaa mustaa vettä. – Mie ajattelin siinä kaiteen kohala, tumman veen päälä, korkiala, että nyt pappaa vietiin viimisen kerran, mutta kaije tuliki niin läheltä, että nappasin siitä toisela käelä kiinni. 30 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Teksti Tiina Tikander Kuvat Jyrki Kallio-Koski Tekstilainaukset: Tumman veden päällä, Peter Franzén 2010. Peter Franzénin esikoisohjaus sanoittaa vah- asia, josta vaietaan yhteiskunnassamme. Tum- vasti lapsen kasvutarinan 1970-luvun Poh- mista sävyistä huolimatta elokuva painottaa jois-Suomessa. Franzénin elokuva tuo näyttä- eteenpäin katsomista ja voimaa, mikä ihmisillä möille samat tummat sävyt kuin vuonna 2010 on elää vaikeiden asioiden yli, Franzén jatkaa. ilmestyneessä, osittain omaelämäkerrallisessa Elokuvassa Franzénilla on mukana nimekäs esikoisteoksessaan Tumman veden päällä. joukko kotimaisia näyttelijöitä, kuten Samuli Elokuva vie seikkailulle pienen pojan elämään Edelmann, Matleena Kuusniemi, Ismo Kallio, ja tarkastelee maailmaa lapsen näkökulmasta. Marja Packalén, Mari Perankoski ja Elina Knih- Perheväkivalta ja alkoholismi rikkovat eloku- tilä. Franzén itse näyttelee sivuosassa Peten vassa lapsuuden perheasetelman, mutta elämä biologista isää. Nuorta Peteä esittää rovanie- kantaa eteenpäin. meläinen Olavi Angervo, joka saa esikoisohjaajalta suitsutusta: – En ole koskaan ollut Olavin Juuret voimalaitoksen kupeessa kaltaisen lapsinäyttelijän kanssa tekemisissä. Pohjolan Voima on yksi Tumman veden päällä Minulla on kyllä parhaat näyttelijät tässä. En -elokuvan pääyhteistyökumppaneista. Solar olisi voinut pyytää parempaa porukkaa mu- Filmsin tuottaman elokuvan kesä- ja talviku- kaan, hän hengähtää. vauksia on tehty Keminmaalla, Peter Franzénin lapsuuden maisemissa. Kemijoki ja Pohjolan Vahva yhteys veteen Voiman Isohaaran voimalaitos ovat värittäneet Tumman veden päällä -elokuvan ensi-ilta on 6. lähtemättömästi Franzénin kasvua. – Joen yli syyskuuta. Franzén toivoo jatkavansa näyttele- tuli paljon pyöräiltyä. Mummolla oli Lautiosaa- mistä ja ohjaamista. Perhe, terveys ja läheisyys ressa jokivarressa sillan toisella puolella. Kun Suomeen ovat Franzénille tärkeitä. voimalaitoksen luukut olivat auki, vettä tuli – Pulmallisten asioiden ohi ja yli pystyy katsottua sillalta. Ja isoisäni on ollut mukana elämään. Ihmiselle on itsellään valtava voima rakentamassa voimalaitosta, Peter Franzén ja mahdollisuus nähdä uutta ja olla avoin – kertoo. vaikeista lähtökohdistakin huolimatta, Franzén Vesi näkyy vahvasti myös elokuvassa, nimeä painottaa. – Sielunmaisemani on muovautunut myöten. – Vesi on elokuvassa, kuten elämäs- jokivarren suistossa Keminmaalla. Vedellä ja säkin, monessa mukana – hyvässä ja pahassa. sen virtauksella on ihmiseen vahva, elämänmit- Vesi edustaa minulle voimaa ja virtaa, joka tuo tainen vaikutus, hän pohtii. aina elämän alkulähteille, Peter Franzén pohtii. – Mie katon alas ja jalakojen alla kaukana Hän haluaa elokuvallaan herättää keskustelua alhaala on vesi, joka pikkusen välähtellee sillan lapsen asemasta ja nostaa esille tärkeän yhteis- katulampun valosta, että näjen veen sielä kunnallisen teeman. – Perheväkivalta on yhä kylmänä oottelevan. 31 Valokuvakertomus 70 toimintavuodesta Vesivoimalaitokset olivat silloisen insinööriosaamisen taidonnäytteitä. Pohjolan Voima on julkaissut 70 toimintavuodestaan kertovan valokuvateoksen. ”Pohjolan Voima – Voimavarojen yhdistäjä – 70 toimintavuotta” -teos kuvittaa Pohjolan Voiman tarinan. Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia energiapalveluita. Tarinamme alkoi vuonna 1943 vesivoimasta. Vuosikymmenien aikana Pohjolan Voimasta on kasvanut osaamiseltaan ja tuotantorakenteeltaan monipuolinen energiatalo. Painopisteemme ovat vesivoima, lämpövoima ja ydinvoima. Kuvat Pohjolan Voiman ja Teollisuuden Voiman kuva-arkisto: Hannu Huovila, Reino Koski, Jyrki Kallio-Koski, Kai Tirkkonen 1940–1960 -luvut olivat vesivoiman rakentamisen vuosikymmeniä. Pohjolan Voiman tarina alkoi vuonna 1943 vesivoimasta. 32 POHJOLAN VOIMASIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Kristiinan lämpövoimalaitoksen harjannostajaisia vietettiin vuonna 1974. Isohaara ja Jumisko syntyivät sodanjälkeisen niukkuuden oloissa. 1960-luvun lopussa alkoi lämpövoimalaitostemme historia osakkuuslaitoksemme Vaskiluodon voimalaitoksen rakentamisen myötä (alla). 1970-luvun lopulla toimintamme laajeni ydinvoimaan. Lämpövoimalaitostemme historia on kulkenut öljy-, hiili- ja maakaasulaitosten kautta biovoimalaitoksiin. Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt käynnistyivät 1978 ja 1980. 33 Laaja bioenergiaohjelmamme alkoi 1990-luvulla. Lisäämme määrätietoisesti vähäpäästöisen tuotannon osuutta. 34 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2013 Sidosryhmäyhteistyö on aktiivisen ympäristön hoitomme perusta. Energiapalvelumme muodostavat voimalaitosten omistuksen ja energiatoimituksen kokonaisuudesta. Iijoen vesivoima laitoksemme perusparannettiin 2005–2013. Osaamisemme perustuu pitkään kokemukseemme ja kykyymme hyödyntää laajan verkostomme voimavarat. Etsimme ja toteutamme innovatiivisia energiaratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Esimerkkejä edelläkävijyydestämme ovat Jumiskon kalliovesivoimalaitos, laaja bioenergiaohjelmamme, osakkuusyhtiömme Vaskiluodon Voiman biokaasutin, turvalliset ja käyttövarmat Olkiluodon voimalaitosyksiköt ja panostuksemme kivihiiltä korvaavan biohiilen kehittämiseen. Voimavarojen yhdistäjänä uskomme avoimen vuorovaikutuksen ja yhteistyön voimaan johtamisessa, toiminnassa ja sidosryhmäsuhteissa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Lue lisää Pohjolan Voimasta www.pohjolanvoima.fi ja tarinastamme www.pohjolanvoima.fi/pvotarina. 35 VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voimasta on kasvanut vuosikymmenten aikana monipuolinen, osaava energia talo. Se on mm. kehittänyt bioenergiaa ja vähentänyt tuotantonsa kasvihuonekaasupääs töjä. Pian Voimasta jo 90 prosenttia sen tuotannosta on hiilidioksidineutraalia. Pohjolan on kasvanut vuosikymmenten aikana monipuolinen, osaava energia talo. Se on mm. kehittänyt bioenergiaa ja vähentänyt tuotantonsa kasvihuonekaasupääs Pohjolan yhdistää omat, osakkaidensa ja laajan verkostonsa voimavarat kaikkia töjä. Pian Voima jo 90 prosenttia sen tuotannosta on hiilidioksidineutraalia. hyödyttävällä tavalla. Se tuottaa osakkailleen sähköä ja lämpöä omakustannushintaan. Siten se turvaa menestymistä ja tuottaa välillisesti yhteiskuntaan. Pohjolan Voimaniiden yhdistää omat, osakkaidensa ja laajan hyvinvointia verkostonsakoko voimavarat kaikkia hyödyttävällä tavalla. Se tuottaa osakkailleen sähköä ja lämpöä omakustannushintaan. Kerromme kolmella toiminnastamme ja vastuullisuudestamme vuosikymmen Siten se turvaa niidenaikajanalla menestymistä ja tuottaa välillisesti hyvinvointia koko yhteiskuntaan. ten aikana. Ole hyvä ja käy sisään! www.pohjolanvoima.fi/pvotarina Kerromme kolmella aikajanalla toiminnastamme ja vastuullisuudestamme vuosikymmen ten aikana. Ole hyvä ja käy sisään! www.pohjolanvoima.fi/pvotarina Hyvinvoinnin kulmakivi Pitkäjänteinen kehittäjä Vastuullinen realisti Hyvinvoinnin kulmakivi Pitkäjänteinen kehittäjä Vastuullinen realisti WWW.POHJOLANVOIMA.FI WWW.POHJOLANVOIMA.FI