Joulukuu 2014 - Paperiliiton Kuusankosken Osasto 19

Joulukuu 2014
31. vuosikerta
151. numero
Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti
4/2014
Rauhallista joulua
2
Kolmoispaperi 4/2014
Joulukuu 2014
TÄSSÄ NUMEROSSA
Pääkirjoitus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2
Liittoyhteistyötä selvitetään. . . . . . . . . . . . . . 3
Yhteenkuuluvuus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Ikävät joululahjat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
Kysymyksiä KYMI 700-projektista. . . . . . . . 6
Voi hyvä työ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
Elämän tarkoitusta etsimässä. . . . . . . . . . . . . 8
Anrin pakina - Kiitävi aika,
vierähtävät vuodet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9
Nikkarit joulutauolle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
Osaston 85 vastuunkantajille
kunniajäsenyydet. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Yrittäjyys ja metsätulo vaikuttavat
työttömyysturvaan. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
100-vuotissäätiön uusi sihteeri . . . . . . . . . 15
Sellutehtaan projekti aikataulussa. . . . . . 16
Kari Miettinen siirtyy vapaalle . . . . . . . . . 17
Kassankokouksessa luotiin edellytykset
toiminnan vakaalle tulevaisuudelle. . . . . 18
Ennakkotiedotus muutosehdotuksista
kiinnosti eläkeläisiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19
Työhyvinvointia lisäämässä. . . . . . . . . . . . . 20
Lindström työvaatehuolto . . . . . . . . . . . . . 21
Työsuojeluvaltuutetut opintomatkalla . . 22
Eläkeuudistus vaikuttaa myös
työttömyysturvaan.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Luottamusmiehet on valittu. . . . . . . . . . . . 23
Kolmoispaperi 4/2014
Toimitus:
Koskelankuja 3
45700 Kuusankoski
Päätoimittaja:
Paavo Pesonen
040 868 2708
[email protected]
[email protected]
Toimittaja:
Anri Mäkynen
040 592 4473
[email protected]
[email protected]
Taitto ja paino:
Mainosbuumi Oy
www.mainosbuumi.fi
Kansipaperi: Silk 150 g
Sisälehdet: 100 g
ISSNO780-5640
KOUVOLAN KAUPUNGIN VALTUUSTON
PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS
AJAN VIRRASSA
Teksti
HARRI HELMINEN
Vuonna 1872 Kymijoen Kuusankosken partaalle perustettiin selluloosa- ja paperitehdas. Vuonna 1897 rakennettiin saman alan tehdas Voikkaalle, luonnollisesti kosken voimaa
hyödynnettiin tässäkin tapauksessa. Vuonna 1904 Kuusaansaaren paperitehdas, Kymintehdas ja Voikkaan paperitehdas yhdistyivät Kymin Osakeyhtiöksi. Tehdas on nykyiseltä nimeltään Kymin paperitehdas
ja sen on omistanut vuodesta 1996
alkaen UPM-Kymmene Oy.
Paperiteollisuuden vetovoiman ansiosta alue kasvoi nopeasti. Kuusankosken tehtaiden ympärille syntyivät Kuusaan ja Kymintehtaan tehdasyhdyskunnat, Voikkaan tehtaan ympärille Voikkaan yhdyskunta. Vuonna 1921 nämä
kolme asutuskeskusta irrotettiin Iitistä ja Valkealasta ja niistä muodostettiin itsenäinen kunta, joka sai nimekseen Kuusankoski. Kunnan vaakunassa on heraldinen kuusi ja siinä kolme käpyä, jotka kuvaavat edellä mainittuja kolmea tehdasyhdyskuntaa. Kauppala Kuusankoskesta tuli 1957 ja kaupunki 1973. Kaupungin
naapurikunnat olivat Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola ja Valkeala. Vuonna 2009 tähän joukkoon tuli mukaan Anjalankoski ja perustettiin uusi Kouvolan kaupunki.
Lähes 150 vuoden ajan Kymijoen rannoilla toimivat paperi-, kartonki- ja sellutehtaat ovat antaneet työtä ja toimeentuloa niille, jotka Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson alueen jokilaakson kodikseen ovat valinneet. Nyt, kun elämme uuden Kouvolan aikaa ja käymme lähes päivittäin keskustelua palvelurakenteesta,
on meidän hyvä muistaa, että kaupunkimme ja lähiseutumme tuottama hyvinvointi ja vauraus Suomelle, Kymenlaaksolle ja omille kotikulmillemme on oikeasti ja aidosti tuotettu merkittävässä määrin tekemällä työtä suomalaisen vientiteollisuuden palveluksessa tai yrityksissä, jotka tehtaiden kumppaneina ovat toimineet.
Menneiden vuosikymmenien aikana ovat seutukuntamme sairaalat, koulut,
vanhus- ja muut yhteiskunnan järjestämät palvelut hyvin pitkälti tuotettu niillä
veromarkoilla ja -euroilla, jotka metsäteollisuuden ja siihen liittyvien toimijoiden
palveluksessa olevien henkilöiden työpanoksella on aikaan saatu.
Kouvolan kaupunkistrategian painopisteet ovat tasapainoinen talous, elinvoimainen kaupunki, asiakaslähtöinen toiminta ja laadukas ympäristö. Nämä
kaikki ovat tärkeitä asioita. Jos poimimme elinvoiman ja talouden, voimme todeta, että Kouvolan elinvoiman ja talouden veturit ovat kaupungin pohjois- ja
eteläosassa toimivat UPM:n ja Stora Enson tuotantolaitokset. Toivon, että molemmat jatkavat toimintaansa suotuisten suhdanteiden merkeissä vielä vuosikymmenien ajan. Uskoa toiveille antavat ne merkittävät investoinnit, joita etenkin UPM on 2000-luvun aikana paikkakunnalle tehnyt. Ikuisena optimistina odotan niitä aikoja, jolloin investointien vaikutukset näkyvät myös uusina työpaikkoina. Ajan virrassa kun kuljemme, niin näitä toiveita haluan mukana kuljettaa.
Hyvää Joulua ja parempaa vuotta 2015
KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES
Kolmoispaperi 4/2014
3
LIITTOYHTEISTYÖTÄ
SELVITETÄÄN
Teksti
PASI UNTOLAHTI
L
oppuvuodesta on käyty keskusteluja eri ryhmittymien välillä, miltä tulevaisuus eri ammattiliitoissa tulee näyttämään. Paperiliiton, Metalliliiton ja TEAM-liiton hallinnot pitivät aiheesta keskenään seminaaripäivän miettien tulevaisuuden
vaihtoehtoja liittojen välisen yhteistyön tiivistämiseksi.
Vilkkaan keskustelun täyttämän päivän päätteeksi liittojen edustajat päättivät tehdä selvityksen yhteistyön tuomista eduista sekä mahdollisista haitoista. Selvitystyö valmistunee kevääseen mennessä.
Sittemmin eri keskusjärjestöjen puheenjohtajat pitivät
yhteisen tilaisuuden Helsingissä. Paikan päällä oli 22:n eri
ammattiliiton puheenjohtajat, myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.
Tilaisuuden keskusteluiden aiheet olivat vieläkin suuremmat. Keskustelua käytiin palkansaajakeskusjärjestöjen ja liittojen välisestä yhteistyöstä, joka koskisi yli 1 500 000 palkansaajaa. Tilaisuuden lopuksi puheenjohtajat toivat yhteisen
tahtotilansa julki: ”Tavoitteena voisi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka tähän halukkaat liitot perustaisivat ”.
Lähtökohtana tässäkin, mielestäni jopa mahtipontisessa hankkeessa, tullee olemaan tarkka selvitystyö sen tuomista hyödyistä ja haitoista. Paperiliitto ei tule tekemään yhden-
kään liiton kanssa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä, ellei siitä
ole meille paperiliittolaisille selkeää hyötyä.
Eri vaihtoehtoja on selkeämpi puntaroida, kun faktat ovat
pöydässä. Siitä asiasta olen kuitenkin aivan varma, että keskustelua tullaan jatkamaan niin isommissa kuin pienemmissäkin pöydissä ja hyvä niin.
4
SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES
Kolmoispaperi 4/2014
YHTEENKUULUVUUS
Teksti
JORMA TIMONEN
Yhteenkuuluvuus
Ikävä ilmiö
Sanahelinää vai todellisuutta? Näiden reilun 20:n pääluottamusmiesvuoden aikana olen liian usein joutunut törmäämään tähän ajatelmaan aina vain uudelleen. Sanonta ”mennä
herrojen kanssa marjaan” ja tulla juotetetuksi, tumputetuksi eli lähes ”raiskatuksi” pitää kohdallani vähän liiankin usein paikkansa. Kiva mennä tällaisen nöyryyttelyn jälkeen takaisin joukkojeni eteen ja todistella, että tämä on
ihan normaalia toimintaa eikä työnantaja niin paha ole, kuin joskus näyttää.
Tämä on tällaista isällistä opetusta ennen kuin istutaan pöytään. Entisaikaan
se oli neuvottelupöytä, nykyisin keskustelupöytä.
on tullut konsernin turvallisuuskampanjan myötä keskuuteemme. Jokainen meistä työntekijöistä on varmaankin ollut tyytyväinen, että työturvallisuus on noussut yhdeksi tärkeimmistä
teemoista konsernissa. Jokainen meistä haluaa varmasti edistää turvallisuutta omassa työssään. Varoitukset, jotka
eivät liity päihtyneenä oloon työpaikalla ja joita on tähän asti keskitetysti
jaettu sellutehtaalla ja varsinkin ulkoistamispainostuksen alaisella työpaikalla, herättävät minussa sellaista suuttumusta, ettei sitä voi tekstin kautta välittää.
Otin yhteyttä vanhaan
työpariini
1970-80 luvulta ja muisteltiin Hallan sahan tilannetta silloin, kun väkeä vähennettiin. Se toi työkonemiehille aikamoisen kiireen lastaustöissä. Mieleen tuli
todella suuria vahinkoja, joita syntyi kalustolle ja jopa ykkösmiehille. Silloin ei
jaettu varoituksia, vaan mietittiin, mikä
vahinkoihin voisi olla syynä. Ykkössyy
minun mielestäni oli se, että jokaisella ihmisellä on elämää tehtaan aitojen
ulkopuolella. Jos ihmisellä on ongelmia työn ulkopuolella, niin se ei voi olla heijastumatta työn tekoon. Huonosti levätty vapaa-aika vaikeuttaa keskittymistä työn tekoon. Meillä on paljon
töitä, joissa työkaverit voivat pelastaa
kömmähdyksiltä. On myös töitä, joissa ainoa partneri on vihainen ja kaunainen työnantajan edustaja, joka haluaa
vain päitä pölkylle!
Työntekijällä on oikeus olla menemättä työnantajan puheille ilman luottamusmiestä. Tämä on hyvä muistaa
varsinkin silloin, jos on vähänkin syytä
epäillä, että kyseinen keskustelu liittyy
jotenkin hänen työntekoonsa ja lopputuloksena on jonkinasteinen rangaistus! Jälkeenpäin on vaikea ratkaista asioita ilman oikeustoimia!
Lohdutus väelle!
Pääluottamusmies käy vanhatkin asiat läpi ja on valmis lähtemään omista
yöunistaan piittaamatta täyteen taisteluun kenen kanssa tahansa puolustaakseen väkeä, joka on luottamuksensa minulle antanut.
OSASTO 19:N PUHEENJOHTAJA
Kolmoispaperi 4/2014
5
IKÄVÄT
JOULULAHJAT
Teksti
TOMMI BRAGGE
T
yönantaja oli aikaisessa antaessaan joululahjat tänä vuonna. Marraskuun 17. ja 18. päivä oli
UPM:n Eurooppa-foorumin kokous. Aiheena oli
pääosin lakkautettavien koneiden yt-neuvottelut. Yt-menettely on käynnissä Kaukaalla ja Jokilaaksossa eikä ole vaikeaa veikata, että monen joulu meni
pilalle tänä vuonna.
Kymille ei näyttänyt tässä jaossa yt-kutsuja tulleen ja hyvä niin. Pääpainon luulisi Kymillä olevan uuden kuivakoneen
ja sellun kapasiteetin noston täysi hyödyntäminen. Kyseinen
investointi takaa Kymin kilpailukyvyn taas muutamaksi vuodeksi ja on erittäin tärkeä meidän kaikkien kannalta. Säästöjen kohteeksi joutuivat myös tulevaisuuden tekijöiden jälkimmäinen ryhmä, jonka piti aloittaa opiskelunsa ensi vuoden alusta. Valintaprosessi oli jo hyvässä vauhdissa ja sopivia
tekijöitäkin oli jo riittävästi. Kaikki tämä tehty työ meni hukkaan ja aika näyttää, milloin uusi oppisopimusryhmä starttaa. Kymin työntekijöiden ikärakenne sellaista kuitenkin vaatisi.
Tätä kirjoittaessa PK 9:n ja sellutehtaan joulukäynti on
varmistettu ja tietoa PK 8:n joulukäynnistä saadaan piakkoin.
Tehtaalla on liki normimiehitys ja toivon jaksamista etenkin
pienten lasten vanhemmille. Joulu on kuitenkin vuoden odotetuin tapahtuma monelle lapselle.
Täällä tehdasympäristössä
tuo joulun merkitys
helposti unohtuu
Täällä tehdasympäristössä tuo joulun merkitys helposti
unohtuu, pyhät ovat vain työpäiviä muiden joukossa. Ainoastaan kinkkuvoileivät eväänä on poikkeus muihin arkirutiineihin. Tästä huolimatta toivon kaikille oikein hyvää joulua ja
onnellista uutta vuotta.
6
OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA
Kolmoispaperi 4/2014
KYSYMYKSIÄ
KYMI 700PROJEKTISTA
Teksti
ISMO SALMINEN
N
yt on sitten päästy ”jonkinlaiseen” selvyyteen
siitä, miten ja missä sellutehtaan investoinnissa mennään. Kuorimo
siirtyy työaikamuotoon 3/6 kesällä tai
syksyllä. Uusi kuivauskone, jonka startti on suunniteltu syksyksi, ajaisi loppuvuoden 2015 työaikamuodossa 3/6
ja mahdollisesti 2016 siirtyisi työaikamuotoon 3/7. Työpaikkoja investointi ei tuo lisää, vaan sellutehdasta pyritään ajamaan nykyisellä miesmäärällä.
Uuden puunsyöttökoneen ja kuorimarumpujen tuplaamisen kautta saadaan kuitulinjalle riittävästi puuta sellun tekoon, ja kuivauskone tulee ajamaan vain sen tuotannon, mitä paperitehtaan koneet 8 ja 9 eivät tarvitse.
Mahdollisten paperikoneiden seisokkien ajan voi kuivauskone nostaa vauhtia
niin, ettei sellulla tarvitse ajaa ”käsijarru” päällä. Myös uusi männyn varastotorni antaa lisäkapasiteettia varastointiin.
Kaikki OK. Neuvottelut ovat olleet
hyvähenkisiä ja molemmat osapuolet
ovat ymmärtäneet toisiaan.
Mutta! Käsittääkseni puun syöttö
rumpuihin kestää ajallisesti yhtä kauan ajetaan sitä puuta yhteen tai kahteen rumpuun. Vaatiiko kahden rummun vahtiminen ja ajaminen enemmän työtä kuin yhden? Tuleeko meille enää pakkasia, kun kerran voidaan
kaikki pyhät seisottaa koko kuorimoa?
Onko turvallista jättää prosesseja vartioimatta?
Entäs kuivauskone? Miksi rakennetaan iso kuivauskone, jota sitten ajetaan ryöminnällä tai seisotetaan? Jos
toinen paperikone tai molemmat pysähtyvät korjaamisen takia, niin silloinhan varmaan kuivauskoneella nostetaan vauhtia? Tuleeko silloin paaleja
enemmän? Joku viisas on laskenut, että 1 minuutti 15 sekuntia menee, kun
uusi paali tulee ulos täydellä tuotannolla. Jollain Ferrarillako niitä meinataan siitä junaan lastata? Mitenkäs häiriötilanteet hoidetaan? No, joutaahan
meitä täältä sellutehtaalta vaikka kaikki siivoamaan mahdollisia sotkuja, jos
niitä paaleja ei eteen päin saa. Mutta se
kait investoinnin eräs tarkoitus oli.
Sekö, että työnantaja sanoo, ettei
henkilömäärä saa lisääntyä tai sen jopa
pitää pikkuisen vähentyä ennen kuin
edes yhtään sellupaalia on saatu ulos,
parantaa meidän työhyvinvointia ja
työturvallisuutta? Paljon olisi vielä lisää
kysymyksiä. Ja jos joku vaan tietää vastauksia näihin, niin voisiko tulla kertomaan meille neuvottelijoille. Vai katotaanko ekana ja korjataan sitten?
Kolmoispaperi 4/2014
7
VOI HYVÄ TYÖ….
Teksti
JUHANI HAAPALA
Hyvinvoiva työntekijä on työnantajalleen kirjaimellisesti kullan arvoinen. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Guy
Ahosen laskelmien mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu
euro tuottaa työnantajalle parhaimmillaan kuusi euroa takaisin. Työhyvinvointi parantaa
kilpailukykyä, taloudellista tulosta ja mainetta: parhaat työnantajat saavat parhaat työntekijät.
reettisia toimia, jotka täällä lattiatasolla näkyisi parantuneena työhyvinvointina. Jussi Pesonen totesi myös: ”Työhyvinvoinnin kannalta työpäivät vaativat
meiltä jokaiselta tehtävästä riippumatta suunnittelua, työn ja vapaa-ajan tasapainottamista. Työn tekeminen ei ainakaan vähene. Jokaisen on hyvä tarttua itse toimeen jaksamisensa ja terveytensä hyväksi. Ihmiset ovat erilaisia ja
kokevat työhyvinvoinnin hyvin yksilöllisesti. Yhteisiä tavoitteita ja tekemisiä
voi olla, mutta henkilö itse päättää”..
UPM julkaisi kolmannen neljänneksen jälkeen tuloksen, joka oli pikkuisen
vajaat 200 milj. puhdasta voittoa. Tunnusluvuista voi tavallinen duunarikin
päätellä, että kannattavuus on hyvällä tasolla. Sijoitettu pääoman tuotto 8
% ja käyttökate 14 % ovat lukuja, jotka kuvaavat yhtiön olevan hyvällä tasolla. Tästä huolimatta koneita suljetaan ja lähes 300 työpaikkaa on häviämässä taas Suomen metsäteollisuudesta. UPM:stä on hävinnyt Suomessa
lähes 16000 työpaikkaa yhtiön historian aikana.
Näinhän se on, mutta kuten tiedämme, työntekijätasolla ja etenkin
vuorotyössä työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen on eritäin vaikeaa. Työajan joustaminen vuorotyössä on lähes
mahdotonta, samoin vapaapäivien järjestäminen. Kaikkihan lähtee tietenkin
meistä itsestämme, mutta ehkä se voisi olla muutakin kuin juttuja ja blogia
intrassa.
Hyvä tulos ja onnistuneet säästötavoitteet eivät ole tae työpaikoista. Niin
kuin Jämsänkosken pääluotto Jari Kallio totesi: ”Etuajassa toteutetun säästöohjelman kiitos on irtisanomiset”.
Tuntuu kuin yhtiön johto ja tehtaat
eivät keskustelisi keskenään ollenkaan.
Esimerkki löytyy myös tästä oppisopimuskoulutuksesta. Julkisuuteen annetaan viesti, että UPM työllistää nuoria ja
parin kuukauden sisällä asia perutaan.
Tehdäänkö tehtaiden sulkemispäätökset tosiaan niin nopeasti, ettei asioihin
voida ennakkosuunnittelussa reagoida?
Minun mielestäni tämä oppisopimuskoulutuksen peruminen on iso
imagotappio UPM:lle. Tämän kaltaiset
toimet kasvattavat epävarmuutta yhtiötä kohtaan. Kaiken lisäksi Kouvolan
Sanomat uutisoi asian 21.11.2014 erittäin isoin otsikoin ja vielä hieman syyllistäen irtisanottavia. Jutusta jäi maku,
että on irtisanottavien vika, kun nuoria ei voida työllistää. Nythän asian voisi tulkita myös niin, että oppisopimuspaikkakunnilta löytyy ainakin tuo 50
koulutuspaikkaa irtisanomisuhan alla
oleville. Lakihan taitaa sanoa niin, että yhtiöllä on koulutusvelvollisuus irtisanomisuhan alla oleville. Ja lakiahan
UPM on sanonut noudattavansa.
Jussi Pesonen totesi Kymillä vieraillessaan, että UPM:llä kiinnitetään
enemmän huomiota työhyvinvointiin.
Kymillä on oma ohjelma julkaistu vuoden 2014 alussa. Olenko liian kriittinen
vai näenkö tässä ajassa vain negatiivisia asioita? En löydä paljoakaan konk-
EK:n työkalupakkiin on tullut myös
uusi työkalu, jolla työntekijöitä syyllistetään: motivaatio. Suomalaisilla työntekijöillä ei ole Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n hallituksen vuodenvaihteessa tehtävästään luopuvan puheenjohtajan Ilpo Kokkilan mukaan
motivaatiota työntekoon. Jos työ synnyttää ahdistusta ja pelkoja, ei motivaatiokaan voi olla korkealla. Yritysten
massairtisanomiset ja työnantajajärjestöjen jatkuvat työntekijöiden syyllistämiset huonosta taloudesta eivät ainakaan paranna tilannetta.
SAK on julkaisut Hyvä Työ – tutkimuksen (googleen SAK Hyvä työ). Julkaisussa kuvataan hyvin, mitä hyvä
työ pitää sisällään. Materiaalista löytyy
myös mittari hyvälle työlle. Itselläni on
hyvä työ, mutta pikkuhiljaa sitä näköjään taipuu kapitalistin metkuihin – mikään ei riitä.
8
Kolmoispaperi 4/2014
KUUSANKOSKEN SEURAKUNNAN JOULUTERVEHDYS
ELÄMÄN
TARKOITUSTA
ETSIMÄSSÄ
Teksti
I
KIMMO YLIKANGAS
hminen on aina etsinyt tarkoitusta elämälleen. Monet
asiat ovat maailmassamme muuttuneet, mutta ihminen kysymyksineen on pysynyt samanlaisena. Jokainen meistä on varmasti kokenut sen, miten kaikki tuntuu joskus olevan tyhjää ja tarkoituksetonta.
Voimme yrittää täyttää sisimpämme tyhjää paikkaa erilaisilla asioilla. Joulun monet lahjat ovat tästä osoituksena.
Jotkut lahjat näyttävätkin arvokkailta ja täyttävät toiveemme joksikin aikaa. Mutta silti me jäämme kaipaamaan jotakin parempaa.
Omaisuuden haaliminen ei tuo onnea. Ei myöskään aseman tai vallan saavuttaminen. Edes hyvät ihmissuhteet ja
rakkaat läheiset eivät täytä syvintä kaipausta. Ei – vaikka ne
ovatkin meille korvaamattoman tärkeitä ja rakkaita. Jotain
silti jää puuttumaan.
Jumala on luonut meidät yhteyteensä ja siksi sydämessämme on tyhjä paikka, jonka vain usko Jumalaan voi täyttää.
Joulu kertoo siitä, miten Jeesuksen syntymän kautta Jumala puuttui historian kulkuun. Hän puuttui siihen, jotta
me löytäisimme elämän mielekkyyden ja tarkoituksen. Jouluevankeliumissa kerrotaan enkelien sanoneen: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte
lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.”
Vastoinkäymisiä ja kaikenlaisia murheita toki elämässä aina riittää – mutta silti - joulu kertoo kaipauksesta, joka täyttyy. Jeesuksen mukana meille tuli tähän maailmaan toivo ja
suuri ilo. Joulun sanomassa löydämme elämän tarkoituksen.
Jumalan siunaamaa joulujuhlaa teille kaikille!
ANRIN PAKINA
Kolmoispaperi 4/2014
9
Enkeli taivaan taasen tuo,
juhlamielen meidän luo.
Lumi peittää metsät - pellot
Hiljaa soivat joulun kellot
Kiitävi aika,
t
e
d
o
u
v
t
ä
v
vierähtä
Teksti
ANRI MÄKYNEN
O
n taasen käsillä aika,
jolloin on maassa rauha ja ihmisillä hyvä
tahto. Tehdään viime
vuoden tilipäätöstä ja
jotkut suunnittelevat ensi vuoden toimintoja. Kun kuuntelee medioista miten maa makaa, niin eipä siinä taida olla monellakaan motivaatioita suunnitella tulevia, kun yyteet arpoo ihmisille
joululahjoina irtisanomisia ja tuotantoja lopetellaan. Myös paperiteollisuudessa on taas pyöveli liikkeellä. Tällaisten uutisten edessä ei voi muuta kun
toivottaa voimia heille, joihin nyt giljotiini iskee. Ja ehkäpä vetää päätä hartioiden väliin miettiessä koska on taas
meidän vuoro. Joulumieltä odotellessa.
Radiosta tuli juuri äsken eka joululaulu, jonka tälle joulun ajalle kuulin.
Kalenteri kertoo, että kohta on kohdillaan se vuodenaika, jolloin me vuorolaiset siirrymme lyhyeen kiertoon. Saas
nähdä, kuinka kauan lyhyeen kiertoon
siirtymisen jälkeen keho vielä tekee pitkää kiertoa, ja miten mielet muokkautuu vuoden aikana lyhyen puolelle. Minä ainakin odotan lyhyenkierron vaikutuksia työhyvinvointiin ja jaksamiseen.
Vaikka ”vapaiden menetykset”, nyt tunnustan, kirveleekin.
Joku taho näyttää saavan toivomansa joululahjan, kun tasa-arvoinen
avioliittolaki näyttäisi menevän kansalaisaloitteena läpi. Melkoisen hillitön mediavääntö asiasta on ollut. Ei silti, se onkin puhuttanut ihmisiä yhteiskuntaluokasta riippumatta. Ihan on kirkosta erottu ja piispat saaneet huutia.
Ja melkoisen moni toi kantansa julki.
No myönnetään, kyllä minäkin kantani olen joillekin ilmaissut. Sateenkaariporukoille tämä on oikeasti suuri voitto. Kaipa heitä nyt vihitään kirkossa pil-
vin pimein. Rakastamistahan heiltä ei
ole enää aikapäiviin kielletty. Ehkäpä
tämä tasa-arvoinen avioasia vaatii hiukan kypsyttelyä, samoin kun ennen ei
hyväksytty eri väristen heteroliittojakaan. Nyt sitten vaan kolmannen sukupuolen tasa-arvoja vääntämään.
Ja meille kaikille toivotaan joululahjana hyvää tulevaisuusennustetta, ettei metsäteollisuutta enää ruoskittaisi. Hyvää SOTE-ratkaisua ja Talvivaaralle ostajaa, etteivät sijoittajat menettäisi miljooniansa ym. ym.
Eikö vaan - rakas Joulupukki!
10
Kolmoispaperi 4/2014
NIKKARIT
JOULUTAUOLLE
Teksti ja kuvat
K
JUHANI HAAPALA
ymin Nikkareiden kuluva toimintavuosi alkaa
olla ”paketissa” ja pajalla siirrytään joululomalle. Alustavana yhteenvetona voi todeta, että
vuosi 2014 on toiminnan ja käyttäjämäärien
suhteen ollut jälleen hyvällä tasolla. Jäsenistö
on ollut aktiivista. Yhdistys on säilyttänyt hyvän jäsenmäärän
tason. Jäseniä on noin 300 ja toiminta on vakaata.
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön kanssa yhteistyö
on jatkunut hyvänä. Kymin ja Voikkaan tehtaiden eläkeläisten joulujuhla järjestetään 16.12.2014 Kuusankoskitalolla jo
toistamiseen. Uutena toimintana on, että Nikkarit organisoi
säätiön kulttuuritapahtumien lippujen varaukset ja jakelun.
Tämä kokeilu onnistui erittäin hyvin. Tämän kaltainen tuki ja
toiminta palvelee hienosti nimenomaan työssä käyviä säätiön piirissä olevia henkilöitä. Olemmekin yhdessä säätiön
kanssa todenneet, että säätiö voi toimia rahoittajana, mutta
tapahtumien toteuttamien on toisaalla. Nikkarin resurssit ja
hyvä talkoohenki antavat hyvät mahdollisuudet tämän kaltaiselle toiminnalle.
Ajoittain nousee esille myös urheilutoiminnan ja lähinnä kuntosalitoiminnan siirtäminen yhdistyksen alle. Nikkarin toimintaa yhdistyksen sääntöjen mukaan ovat kädentaidot ja kulttuuritoiminta. Mikäli urheilutoimintaan lähdetään
mukaan, se on sääntömuutosasia. Tämän kaltainen muutos
ei ole Nikkarien tavoite. Haluamme jatkossakin keskittyä kulttuuriin ja kädentaitoihin. Meitä lähellä on yhdistyksiä, joille
urheilutoiminta on jo osa yhdistystoimintaa. Katseet tulisi
suunnata sinne.
Tämän päivän teema on, että ” maailma muuttuu”. Näinhän se on. Yritykset luopuvat sosiaalisesta toiminnastaan, jo-
ka on osa työhyvinvointia. Tämän toiminnan siirtäminen ns.
vapaille markkinoille ei ole myöskään ongelmatonta. Siinä
jää kokonaan henkilön omalle vastuulle, käyttääkö hän niitä
palveluja vai ei. Kokeeko työntekijä, että se on osa hänen työhyvinvointiaan? Yksityiset yritykset eivät tässä asiassa ole yksin liikkeellä. Kouvolan kaupunki on selvittämässä uimahallipalvelujen siirtämistä paikalliselle urheiluseuralle. Kolmas
sektori on saamassa siis yhä suurempaa roolia yhteiskunnassa palvelujen tuottajana. Miksi näin? Se on sitten jo laajempi juttu. Mennään jo hieman ”filosofian” puolelle, mutta varmasti Kymin, säätiön ja tehtaan ympärille syntyneillä järjestöillä olisi paljon enemmän yhteistä annettavaa. Pitää löytää
vain yhteisymmärrys ja tekijöitä.
Nikkarien tuleva vuosi sisältää paljon toimintaa. Kulttuuri- ja virkistysmatkoja on tiedossa entiseen malliin. Suunnitelmissa on ainakin ruskaretki Kuusamoon syksyllä. Harrastenäyttely pidetään maaliskuun lopulla ja suunnitelmissa
on työnäytöksiä, esittelyjä ja askartelupäivä. Varsin mittava
tapahtuma on tarkoitus luoda Tallinmonttuun. Kutomolle
olemme saaneet uudet vastuulliset vetäjät Seija Ämmälahden ja Kati Orpanan. Tarkoitus on uudistaa ja laajentaa kutomon toimintaa. Uskoisin, että luvassa on kursseja ja eri mahdollisuuksien lisääntymistä kudonnan piirissä. Puutyöpajan
kausi alkaa 12.1.2015. Keväällä ei kurssitoimintaa ole, vaan
panostamme harrastenäyttelyn rakentamiseen. Syyskauden
kurssiohjelmassa on ainakin pintakäsittelykurssi.
Tulevalla kaudella on tarkoitus myös parantaa puutyöpajan laitteistoa ja luoda monipuolisemmat työskentelymahdollisuudet. Seuraa yhdistyksen nettisivuja kyminnikkarit.fi
Tervetuloa toimintaan mukaan!
Seppo Sahalan näyttävä ”Bandsaw boxes”-kokoelma.
Esko Arvila tutustumassa korurasiakurssilla vannesahatekniikan saloihin.
Perttu Kero seuraa työn edistymistä.
Kolmoispaperi 4/2014
11
12
Kolmoispaperi 4/2014
OSASTON 85
VASTUUNKANTAJILLE
KUNNIAJÄSENYYDET
Teksti
Kuva
KATI TÄHTI JA PAAVO PESONEN
PAAVO PESONEN
M
arraskuussa järjestettiin Koskelassa
juhlaillallinen Paperiliiton kunniajäsenyyden ja kultaisen ansiomerkit saaneille veteraaneille. Paikalle olivat huomionosoituksen
saaneista saapuneet Leo Puljava, Heikki Tiihonen, Pertti Vainio, Sirkka-Liisa
Huumonen ja Anne Hämäläinen. Paikalla oli siis usean vuosikymmenen verran edunvalvontaa ja toimintaa merkittävissä tehtävissä ammattiosastossa.
Yhteensä kahdeksasta ansioituneesta
henkilöstä juhlaan olivat estyneitä saapumaan Aulikki Laaksonen, Lasse Kytö
ja Kalevi Pyykkönen.
Juhlaillallisella keskustelu sujui
menneitä ”hyviä” aikoja muistellessa.
Jokaisella oli omat tarinansa ja muistonsa työvuosilta. Meno oli silloin
rempseää, ehkä joskus hurjaakin. Työporukoihin mahtui erilaisia persoonia,
eikä kaikkia vielä ollut onnistuttu valamaan samanlaiseen muottiin. Monen
moista koiruutta tehtiin, mutta ei ilkeässä mielessä.
Sirkka-Liisa Huumonen muisteli aikaa, jolloin oli tullut töihin munakuppitehtaalle.
- Työnopastus oli silloin niin ja näin.
Koneiden välissä kuljeskeltiin vaarasta piittaamatta tai sitä ymmärtämättä,
muistelee Sirkka-Liisa Huumonen.
Taitavana tarinaniskijänä tunnettu
Kymin pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu Heikki Tiihonen muisteli maamme johtomiesten käyntejä tehtailla.
Kun Presidentti Urho Kekkonen vieraili Voikkaan tehtaalla Kymin Osakeyhtiön 100-vuotisjuhlissa, kulkureitille sattuneet seinät pestiin ja putkistot maalattiin Tiihosen mukaan vain siltä osin,
kun ne olivat Presidentin kulkureitiltä
nähtävissä. Toisella vierailulla oli puolestaan Presidentti Mauno Koivistolta
jäänyt kahvin juonti kesken, kun adjutantti oli jo hoputtanut lähtemään.
Leo Puljava – täysillä mukana
Monet luottamustehtävät, tehdaspalokunta ja toisten auttaminen ovat olleet
osa Leo Puljavan elämää. Sellutehtaan
laboratorion luottamusmiehen tehtävistä alkanut edunvalvojan ura suuntautui nopeasti työsuojelun suuntaan.
Hän toimikin työsuojelun keskustoimikunnan jäsenenä ja varatyösuojeluvaltuutettuna todella pitkään.
Työsuojelu työpaikoilla otti lainsäädännön muutosten myötä 1970-luvulla ensimmäisiä haparoivia askeleitaan
kohti nykyistä suuntaansa.
- Aikaisemmin töitä tehtiin miten
kukin uskalsi. Kukaan ei puuttunut,
vaikka henki olisi ollut vaarassa. Pikku hiljaa asiat alkoivat muuttua, sanoo
Puljava. Hätätyökäytäntö oli Puljavan
mukaan vielä 1980-luvullakin lähinnä
vitsi. Jos vapaaehtoisia ylitöihin ei alkanut löytyä, muuttuivat työt yllättäen
hätätöiksi.
Leo Puljavan mukaan lainsäädännön ja työehtosopimuksen tunteminen oli hänen hoitamissaan tehtävissä vähimmäisvaatimus. Monet Kiljavan
Opistolla käydyt kurssit tekivät Puljavasta melkoisen asiantuntijan.
- Kun johonkin ryhtyy, täytyy kouluttaa itsensä niin, että tietää mistä puhuu. Silloin selusta on turvattu. Puhevälit neuvottelukumppaniin piti kuitenkin säilyttää, sanoo Puljava, jonka tietämystä vastaneuvottelijat saivat
usein hämmästellä.
Palokuntaurallaan Leo Puljava sai kokea dramaattisia tilanteita, mutta ei halua
niistä puhua. Hauskoja muistoja sen sijaa
on kertynyt monia, joista yksi huvittavimmista Puljavan mielestä liittyy Jehu-maljakilpailuihin Oulussa.
- Siihen aikaan liikuttiin aina virkapuvussa. Kilpailujen jälkeen mentiin ravintolaan paraatiasut päällä tarkoituksena
päästä tanssimaan. Alkutahtien soidessa
lähdin heti hakemaan paria, joka lähtikin
tanssiin. Keskustelu ei kuitenkaan sujunut
odotetusti, kun partneri kysyi: ”Koska pelastusarmeijalaiset ovat alkaneet tanssia?”,
muistaa Puljava. Kysymyksestä suivaantuneena hän ensimmäisen tanssin jälkeen
ilmoittikin muille tehdaspalokuntalaisille:
”Nyt tämä pelastusarmeijalainen käy vaihtamassa päälleen siviilivaatteet”.
Kolmoispaperi 2/2014
13
Heikki Tiihonen (vasemmalla), Pentti Vainio, Sirkka-Liisa Huumonen, Leo Puljava ja Anne Hämäläinen saivat toimia edunvalvontatehtävissä
Suomen metsäteollisuuden eläessä toistaiseksi voimakkainta nousukauttaan.
YRITTÄJYYS JA METSÄTULO
VAIKUTTAVAT TYÖTTÖMYYSTURVAAN
Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa sivutoimiselle yrittäjälle. Päätoimisella yrittäjällä ei ole
oikeutta palkansaajan ansiopäivärahaan.
Paperityöväen työttömyyskassaan on tullut kyselyjä yrittäjyyden vaikutuksesta työttömyysturvaan. Huolestuneita
ovat olleet muun muassa metsänomistajat, jotka pohtivat,
miten metsästä saadun tulon määrä vaikuttaa päivärahaan.
Ratkaisevaa on se, onko hakijan yritystoiminta päätoimista vai sivutoimista. Tästä työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Päätoimisella yrittäjällä ei
ole oikeutta palkansaajan ansiopäivärahaan.
Sivutoimiselle yrittäjälle työttömyyskassa voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa. Ensisijaisesti sovittelussa käytettävä tulo katsotaan viimeksi valmistuneesta verotuksesta.
Vuonna 2014 käytetään päivärahaa soviteltaessa vuoden
2012 verotuspäätöstä.
Verotuspäätöksestä katsotaan, onko yritystoiminnasta ollut ansiotuloa. Esimerkiksi metsätaloudessa hankintatyön arvo verotetaan ansiotulona, joten se otetaan huomioon sovittelussa. Hankintatyön arvon verotukseen kohdistuu verohuojennus, jonka mukaan työn arvo on verovapaata 125
kuutiometriin asti.
14
Kolmoispaperi 4/2014
Kolmoispaperi 4/2014
15
TIINA LAINE ON
100-VUOTISSÄÄTIÖN
UUSI SIHTEERI
Teksti ja kuva
PAAVO PESONEN
T
helppo antaa, sanoo Tiina.
iina Laine on aloittanut
UPM Kymi on aiemmin tarjonnut
Uuden työn aloittaminen oli häneltyöt Kymin Osakeyhtiön
100-vuotissäätiölle sihteeripalvelut. Tiile hyppy tuntemattomaan. Edellisen
100-vuotissäätiön sihteena Laine on ensimmäinen henkilö, joka
sihteerin huolellisesti tekemien muisrinä 28.10.2014. Merkotoimii säätiön palkkaamana. Tiedustetiinpanojen ja ohjeiden sekä säätiön
nomin koulutuksen saalu halukkuudesta aloittaa työt säätiösasiamiehen Stignut Tiina on tehOlof Lindholmin
nyt aikaisemman
Näin tarjouksessa haasteen ja uuden mahdollisuuden,
avulla asiat ovat altyöuransa UPM:n
joten myönteinen vastaus oli helppo antaa
kaneet valjeta väpalveluksessa. Viihän kerrallaan.
sitoista vuotta ku- Oli hyvä aika aloittaa tämä uusi työ
lui sihteerinä Voikkaan paperitehtaan
sä tuli hänelle täytenä yllätyksenä.
vuoden ollessa lopuillaan ennen uusiasiakaspalvelussa. Tehtaan sulkemi- Vastauksen harkitsemiseen ei olen apurahojen haun alkua. Lisäksi on
sen jälkeen hän työskenteli ensin nellut paljon aikaa. Minulla on aina ollut
ollut mahdollisuus tavata ihmisiä, jotilo tehdä monipuolisia töitä. Näin tarjä vuotta jälkihoitoryhmässä ja viimeika tilittävät edellisiä myönnettyjä apujouksessa haasteen ja uuden mahdolset neljä vuotta UPM Kiinteistöjen palrahoja, sanoo Tiina. Hän on jo huomanlisuuden, joten myönteinen vastaus oli
veluksessa.
nut, millainen työn suola on keskustella apurahan saajien kanssa. Apurahan
saajat ovat kiitollisia saamastaan tuesta ja monet kertovat, kuinka suuri hyöty apurahasta on ollut.
Aikaisemmissa tehtävissään Tiina
on tottunut järjestelemään kokouksia ja palavereja, joten kokousjärjestelyt sujuvat uudessa työssä rutiinilla.
Apurahahakemusten valmisteleminen
apurahalautakunnalle on hänen mielestä tulevan vuoden iso haaste, mutta
ei toivottavasti mahdoton tehtävä.
- Uskon, että saan kysymällä apua
ja tiedän jo nyt, että tein oikean valinnan päättäessäni ottaa vastaan tämän työn, sanoo Tiina Laine ja kehottaa kaikkia, jotka ovat oikeutettuja, hakemaan Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön apurahaa.
Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön
uusi sihteeri Tiina Laine jouluisissa tunnelmissa
säätiön toimiston ovella.
16
Kolmoispaperi 4/2014
SELLUTEHTAAN PROJEKTI
ETENEE AIKATAULUSSA
Teksti
Kuva
PAAVO PESONEN
IRMA NIEMI
Harjannostajaisväkeä kuivauskoneen tehdassalissa.
Kuvan keskivaiheilla Voikkaan ja Kymin paperitehtailla työskennellyt kansanedustaja Jari Lindström.
T
yöt Kymi 700-projektissa ovat edenneet ulkona
rakennustöille suotuisien
sääolosuhteiden vallitessa eikä vanhassa paperikone 7:n hallissa tehtävissä perustustöissäkään ole tullut yllätyksiä. Työturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota
enemmän kuin Kymin missään aikaisemmassa rakennusprojektissa. Yksi
projektin suurista haasteista on saada
työturvallisuuden hyvä taso säilytettyä
läpi työn eri vaiheiden. Investointi tähtää Kymin integraatin entistä tasaisempaan ja joustavampaan ajoon ympäri
vuoden ja sellun tuotannon lisääntymiseen tasolle 700 000 tonnia vuodessa.
- Projektin kustannusarvio on 160
miljoonaa euroa. Näin ollen vuoden
2000 alusta on Kuusanniemeen investoitu lähes 900 miljoonaa euroa, vaik-
ka 2006 alkanut paperiteollisuuden
rakennemuutos on tätä paikkakuntaa kipeästi koskettanutkin, sanoi tehtaanjohtaja Markku Laaksonen harjannostajaistilaisuuden avajaissanoissaan
tulevan kuivauskoneen valoisaksi maalatussa konesalissa.
Kymi 700:n projektinjohtaja Tero
Ojala muistutti juhlapuheessaan rakennustyön tuovan leipää paikallisille
rakentajille. Työmaa on Ojalan mukaan
pyörinyt pääasiallisesti kaakonkulman
rakennusliikkeitten voimin. Työmaalla
on tähän saakka kuultu etupäässä suomenkielistä puhetta.
- Vaikka annetut rakennustehtävät
tiukkoine aikatauluineen ovat olleet
haasteellisia, on ne kuitenkin saatu toteutettua suunnitellusti, sanoi Tero Ojala juhlatilaisuudessa Koskelassa.
Juhlassa vieraillut kuusankoskelainen kansanedustaja Jari Lindström totesi puheessaan, että vaikka investointi ei luo tehtaaseen uusia työpaikkoja,
tuo se uutta työtä puunkorjuuseen ja
logistiseen ketjuun.
- Meidän on kuitenkin syytä kysyä,
mitä voimme tehdä paremmin, jotta
teollisuus Suomessa säilyisi ja voisi paremmin. Nimenomaan se, että jo olemassa olevaa tuotantoa kyetään kehittämään, on äärimmäisen tärkeätä. Uudet tuotteet syntyvät todennäköisimmin olemassa olevan yhteyteen. Täysin
uuden tuotannon polkaiseminen käyntiin tyhjästä on epätodennäköisempää,
oli kansanedustaja Lindströmin viesti
harjannostajaisväelle.
Kolmoispaperi 4/2014
17
KARI MIETTINEN
SIIRTYY VAPAALLE
Teksti ja kuva
P
PAAVO PESONEN
aperiliiton virkaiältään
vanhin pääluottamusmies Kari Miettinen sulkee
kokouspäiväkirjansa viimeisen kerran
31.12.2014. Pituudeltaan vertaansa
hakeva, 24 vuotta kestänyt pääluottamusmieskausi, päättyy Miettisen
omasta tahdosta.
- Olen harkinnut päätöstäni tarkkaan. Työ Stora Enson Tainionkosken
tehtailla työntekijöiden edunvalvojana
on ollut mielenkiintoista ja asioiden sujuessa palkitsevaa. Työllä on ollut myös
toinen puoli. Joskus se on ollut rankkaa, eivätkä asiat aina ole jääneet toimistolle painaessani oven kiinni. Vaimoni on jo vapaalla ja nyt on tilaisuus
viettää enemmän aikaa yhdessä, sanoo Kari Miettinen. Omakotitalo ja kesämökki takaavat, että aika kuluu vastakin.
- Taluttelen koiraa, jos muuta hom-
maa ei ole, nauraa Miettinen.
Pääluottamusmiesaikansa merkittävimpänä muutoksena Miettinen näkee henkilömäärien suuren vähenemisen paperi- ja sellutehtaissa. Se on vaikuttanut myös Paperiliiton asemaan
suomalaisessa työmarkkinakentässä.
Muuttunut työ
Kari Miettinen on saanut kokea pääluottamusmiehen työn painopisteiden
muutoksen vuosien kuluessa.
- Astuessani virkaan neuvoteltiin automaation mukanaan tuomista
muutoksista ja palkankorotuksista, joilla uudet laitteet voitaisi ottaa käyttöön.
Vakansseille määritellyt työt olivat tarkkaan rajattuja. Usein joutui vastaamaan, tarvitseeko jotain työnjohdon
määräämää työtä käydä tekemään,
vai kuuluuko se kenties jollekin toiselle, muistelee Miettinen. Muutos ohjaa
Miettisen mukaan nykyisinkin luottamusmiehen toimintaa. Painopiste on
kuitenkin siirtynyt palkkauksesta erilaisista toimintamalleista sopimiseen.
Ole kärsivällinen
Alkutaivaltaan kulkeville pääluottamusmiehille Kari Miettinen toivoo kärsivällisyyttä. Toiveitten tulvasta kannattaa opetella poimimaan sellaiset asiat,
joita kannattaa lähteä viemään eteen
päin.
- Kuuntele mahdollisimman monen mielipide esillä olevasta asiasta.
Älä aja itseäsi tai vastaneuvottelijaasi nurkkaan. Neuvottelutuloksen pitää
olla sellainen, että sen kanssa voi kumpikin osapuoli elää. Jos näin ei ole, voi
seuraavan sopimuksen synnyttäminen
olla vaikeaa, sanoo kolmella vuosikymmenellä pääluottamusmiehenä toiminut Kari Miettinen.
18
Kolmoispaperi 4/2014
KASSANKOKOUKSESSA
LUOTIIN EDELLYTYKSET
TOIMINNAN VAKAALLE
TULEVAISUUDELLE
Teksti
Kuva
SUSANNA REINIKKA JA PAAVO PESONEN
PAAVO PESONEN
K
uusankosken Tehtaiden Sairauskassan kassankokous
pidettiin
26.11.2014 ammattiosastojen toimitalolla
Kuusankoskella. Läsnä oli 18 kassan
jäsentä. Määrä ei ole suuri, kun huomioi kassan koko jäsenmäärän, mutta enemmän kuin kokouksissa yleensä. Sääntömuutosehdotusten käsittely oli saanut varsinkin eläkeläisjäsenet
liikkeelle.
Muutostarve on perusteltua
Ennen sääntömuutosehdotusten käsittelyä esitteli kassanjohtaja Susanna
Reinikka kokoukselle perusteet, jotka
puoltavat ehdotuksia. Yleisen kustannustason nousun imussa myös julkisen
sairaanhoidon maksuihin tulee 9,4 %:n
korotukset vuoden 2015 alusta lukien.
Yksityisten hoitolaitosten hinnat nousevat vuosittain, kun Kelan korvauksia
sen sijaan on leikattu.
Tämä ei tunnu vielä riittävän, vaan
valtioneuvoston kehysriihessä Kelalle
on asetettu lisää säästötavoitteita.
- Kun Kelan korvauksia leikataan,
nousevat kassan lisäetuuskorvausmenot. Varsin kohtuullisin muutoksin Sairauskassan toiminta voidaan kuitenkin
vakauttaa, sanoo Susanna Reinikka.
Muutoksia jäsenmaksuihin
ja korvauksiin
Jotkut muutosehdotuksista herättivät
keskustelua, mutta lopulta kaikki kassan hallituksen esittämät muutokset
kassan sääntöjen 4, 8, 14, 20, 27 ja 48
pykäliin hyväksyttiin. Kokouksen päätökset olivat yksimieliset eikä mistään
Kassanjohtaja Susanna Reinikka ja kassan puheenjohtaja Pasi Untolahti voivat hymyillä, sillä kassan
talous voitiin tasapainottaa varsin pienin muutoksin.
esityksestä päätetty äänestämällä.
Tehtyjen päätösten mukaisesti työntekijä- ja toimihenkilöjäsenten
jäsenmaksu nousee 1,45 prosenttiin
1.1.2015 alkaen. Myös eläkeläis- ja ulkojäsenten jäsenmaksu nousee 2,85
prosenttiin 1.1.2015 lukien. Työssä olevien jäsenten kohdalla vuotuinen vaikutus on noin 30 euroa. Eläkeläisiin
kohdistuva korotus on prosentuaalisesti suurempi johtuen palkan ja eläkkeen euromääräisestä erosta. Maksun
korotus rahallisesti ei juurikaan poikkea työssä olevien korotuksesta.
Hautausavustusten maksamisesta
luovutaan kokonaan. Hautausavustusta ei enää makseta, jos kuolinpäivä on
1.1.2015 tai sen jälkeen.
Kolmoispaperi 4/2014
20%. Lääkäriasema laskuttaa Sairauskassalta 80 % palkkiosta. Kun eläkeläistai ulkojäsen käy yksityislääkärin vastaanotolla lääkäriasemalla, jonka kanssa Sairauskassalla ei ole suorakorvaussopimusta, maksaa hän edelleen koko
palkkion itse lääkäriasemalle. Korvauksen hän hakee Sairauskassasta, joka
korvaa 80 % palkkiosta.
Niistä taksilla sairauden vuoksi tehtävistä matkoista, joita ei ole tilattu Kelan osoittaman tilausvälityskeskuksen
kautta, ei korvata sairausvakuutuslain
mukaista omavastuuosuutta 32 euroa /
yhdensuuntainen matka enää 1.1.2015
alkaen. Niiden taksimatkojen, jotka on
tilattu Kelan osoittaman tilausvälityskeskuksen kautta, omavastuuosuudet
16 euroa / yhdensuuntainen matka,
korvataan kuten ennenkin.
Toimintapiirin muutokset
Lisäksi eläkeläis- ja ulkojäsenille tulee 20 %:n omavastuuosuus yksityislääkärien palkkioihin 1.4.2015 lukien. Kun
eläkeläis- tai ulkojäsen käy yksityislääkärin vastaanotolla lääkäriasemalla,
jonka kanssa Sairauskassalla on suorakorvaussopimus, maksaa hän vastaanottopalkkiosta lääkäriasemalle itse
Myös toimintapiiriin tulee muutoksia.
Kymin 100-vuotissäätiön toimihenkilöt hyväksyttiin kassan toimintapiiriin 11.11.2014 alkaen. Lisäksi Atos IT
Solutions and Services Oy poistetaan
kassan toimintapiiristä 1.1.2015 lukien, koska sen palveluksessa ei ole enää
kassan jäseniä ja koska osakas on ilmoittanut haluavansa erota kassasta.
19
Henkilövalinnat
Kassan hallituksen erovuoroisista tulivat uudelleen valituiksi toimikaudelle
2015 – 2017 Anita Halme, Päivi Kajander ja Jorma Timonen. Anita Halmeen
varahenkilöksi valittiin Olli Paren ja Jorma Timosen varalle Hannu Mentula.
Riia Hämäläinen jatkaa Päivi Kajanderin
varahenkilönä. Tilintarkastajina vuonna 2015 jatkavat Kaija Pakkanen ja Pekka Tammela sekä varalla Heikki Tuomi
ja Juha Järvisalo.
Koko kassan hallituksen kokoonpano on luettavissa kassan Internet-sivuilta
osoitteesta kuusankoskensairauskassa.fi
Kassan asiantuntialääkärinä
toimii Jouni Ruuskanen ja hänen varahenkilönään Mika Räsänen.
ENNAKKOTIEDOTUS MUUTOSEHDOTUKSISTA
KIINNOSTI ELÄKELÄISIÄ
Teksti
Kuva
PASI UNTOLAHTI
JORMA TIMONEN
Sairauskassan hallitus järjesti eläkeläisille tiedotustilaisuuden Koskelassa 23.10.2014. Tiedotustilaisuus koski hallituksen tulevaa esitystä kassankokoukselle tehtäviin sääntömuutosesityksiin. Muutosesitykset koskivat etupäässä Sairauskassan taloudellisen tilanteen tasapainotustoimenpiteitä eläkeläisten osalta.
Tilaisuuteen saapui yli kuusikymmentä kiinnostunutta kuulijaa. Keskustelu kävikin vilkkaana eri säästötoimenpiteistä ja yleinen ymmärrys niiden tarpeesta tuntui vallitsevan. Jäsenmaksun pienoinen korotus ja etuuksiin tehtävät pienet muutokset eivät saaneet aikaan protestointia. Sairauskassan hallitus sai hyviä neuvoja talouden tasapainottamiseksi.
- Sairauskassan jäsenyys antaa jäsenmaksuun nähden sellaisen turvan ja edut, että sitä ei millään vakuutuksella kykene korvaamaan. Varttuneemmalla iällä otetusta vakuutuksesta karsiutuu lähes poikkeuksetta ulkopuolelle joitain korvauksia, sanoo
Kuusankosken Tehtaiden Sairauskassan puheenjohtaja Pasi Untolahti.
Kassan eläkeläisjäsenille suunnattuun tiedotustilaisuuteen saapui kuutisenkymmentä kuulijaa.
20
Kolmoispaperi 4/2014
VIERUMÄKI RULES….
TYÖHYVINVOINTIA
LISÄÄMÄSSÄ
Teksti
Kuva
ANRI MÄKYNEN
MARJO TYKKÄLÄ
M
arraskuun 21.-22.
vietettiin 100-vuotissäätiön tuella hienopaperin
ja sellun laboran
virkistyspäiviä Vierumäellä liikunnan
merkeissä. Matkaan Vierumäelle lähdettiin perjantaina työpäivän jälkeen.
Perillä oli odotettavissa keilailua, kahvakuulaa, Vierumäki-kisailua ja ”tanssimiksiä” sekä hyvää jouluruokaa ja ehkä
hmm… joulujuomaakin.
Kun olimme saaneet majoittumisen tehtyä, kokoonnuimme keilahalliin. Osa meistä matkaan lähteneistä
nosti hien ja sykettä keilaamalla ja toiset taas, minä mukaan lukien, tekivät
saman opettelemalla kahvakuulan tekniikoita vajaan tunnin ajan. Melkoisen
mukavaa oli, ja kyllä hiki tuli. Ja sen verran keilaajilla oli kilpahenkeä, että jonkinlaista ranking-listaakin olivat tehneet. Ja kaikki me palkinnoille päästiin.
Onnea meille!
Sitten oli aika illanvietolle hyvän
seuran, ruuan ja juoman merkeissä. Jokunen meistä lähti kotiin jo perjantaina, osa jäi valmistautumaan seuraavan
päivän kisailuihin ja liikunta-aktiviteetteihin. Aamupalan jälkeen oli vuorossa
Vierumäki-kisailu, johon kuului muutama tehtävärasti kolmihenkisin joukkuein. Tehtävärastit oli laadittu niin, et-
tä taas syke nousi ja hiki tuli. Oli jalkaja koripallon kuljetusta, haavipallon ja
frisbeen kopittelua, vannepujottelua,
tennispallon tarkkuusheittoa ja hyppynarulla loikkimista. Ja on se taattu
juttu, että missä on joukkueet kasassa,
niin aina meinaa mennä totiselle kilpailemisen puolelle. Vähän piti välillä toppuutella joukkuetoveria – ei vaineskaa!
Jokainen ryhmä oli hyvä jossain lajissa.
Viimeisenä liikunnallisena rastina
meillä oli hetken hengähdyksen jälkeen dancemix. Taas saatiin sykettä
ylös. Zumban rytmeissä meni liki tunti.
Ja nyt täytynee hehkuttaa, että meillä
on labrassa rohkeita ”Urhoja”, jotka us-
kalsivat tulla mukaan tanssimaan, vaikka iso tanssisali oli naisia täynnä. Kun
tanssit oli tanssittu, niin virkistyspäivät
olivat taputeltu ja lounaan jälkeen koittikin sitten kotimatka.
Tällainen virkistystapahtuma ei onnistu ilman puuhahenkilöä aina apuraha-anomuksen täyttämisestä lähtien.
Kiitos puuhahenkilölle ja ”hovikuskille”, jotka mahdollistivat reissun. Vaikka
ikäväähän se aina on, että kaikilla ei ole
mahdollisuutta lähteä mukaan. Näillä
mentiin. Jäi hyvä mieli koko reissusta.
Nyt jaksaa taas hetken arkista aherrusta, ja taisi se työhyvinvointikin hiukan
lisääntyä.
Liikunnan jälkeen hyvinvointia lisättiin hyvällä aterialla ja mukavalla pöytäseuralla.
Kasvot kameraan päin Anri Mäkynen ja Anna Rinne. Selin Markku Siltanen ja Ari Hietanen.
Kolmoispaperi 4/2014
21
LINDSTRÖM
TYÖVAATEHUOLTO
PYYKKÄÄ JA PALVELEE
Teksti ja kuvat
K
PAAVO PESONEN
ymin työvaatteet pestään lähempänä kuin
moni arvaakaan. On esitetty epäilyksiä siitä, että
työvaatteet kuljetettaisiin ulkomaille asti pyykättäviksi. Näin
ei kuitenkaan ole, vaan työvaatehuolto hoituu kotimaisin voimin Luumäellä, vain vajaan tunnin ajomatkan päässä Kymin tehtaasta.
UPM:N ja Lindströmin välinen työvaateohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti ja työvaatteita kehitetään turvallisimmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi.
Lainsäädäntö sanelee tietyntyyppisissä töissä käytettävien vaatteiden materiaalin, eivätkä ne täten voi olla kovin
kevyitä ja ohuita. Se vaikuttaa käyttäjämukavuuteen varsinkin kesällä.
Kymin nykyinen vaatemallisto on
hyvä, mutta aina löytyy kehitettävää:
mm. viesti kunnossapitotyöntekijöiden vaatteiden joustamattomuuden
tuottamista ongelmista on parhaillaan
Lindströmin ratkottavana.
Kymin työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu kuuluu työvaateohjausryhmään. Valtuutetun kautta kulkevat toiveet vaatteiden kehittämisestä ja niiden pesukiertoon sekä korjaukseen
liittyvistä ongelmista oikeaan osoitteeseen.
Vaatehuolto sisältää paljon käsityötä ennen ja jälkeen varsinaisen
pesutapahtuman. Meneillään lajittelu, jossa valitaan käytettävä
pesuohjelma asun likaisuuden ja tyypin mukaan.
Työvaatekäytännön kehitys viime
vuosikymmeninä on ollut vähintään
kohtuullisen hyvää, vaikka se helposti unohtuu. Vielä vuosituhannen vaihteessa oli yleistä, että varsinkin tuotannon töissä käytettiin omia asusteita.
Nyt suojaavia työvaatteita on saatavilla
joka työhön ja uuden turvallisuusajattelun myötä työnantaja edellyttää, että
niitä myös käytetään. Turvajalkineiden
kehitys on kulkenut eteen päin. Vielä
pari-kolme vuosikymmentä sitten olivat jalkineet raskaita eikä niiden pohja
taipunut kuin hydraulipuristimessa. Ei
ihme, etteivät kaikki halunneet käyttää
näitä kömpelöitä ja hiertäviä jalkineita.
Kehitysehdotukset vaatemalliston parantamiseksi ovat
tervetulleita, sanoo Tiina Kalpa Linströmin työvaatepalvelusta.
22
Kolmoispaperi 4/2014
TYÖSUOJELUVALTUUTETUT
OPINTOMATKALLA
RAFLATACILLA
Teksti ja kuva
PAAVO PESONEN
UPM:n sellu- ja paperitehtaitten työsuojeluvaltuutetut pääsivät 9.10.2014 Tampereella pitämänsä kokouksen yhteydessä tutustumaan, miten Raflatacilla työsuojeluasiat hoidetaan.
Tehdaskäynnillä tehtiin myös pienimuotoinen turvallisuusauditointi. Auditoinnissa pääsivät vierailijat antamaan joitain neuvoja isäntinä toimineille ja saivat oppia asioista, jotka Raflatacilla on tehty paremmin kuin vierailijoiden edustamissa tehtaissa.
Erilaisen tuotantoprosessinsa ansiosta Raflatac kulkee hiukan
eri raiteilla kuin perinteiset sellu- ja paperitehtaat. Se näkyy
myös työsuojelutoiminnassa, vaikka ylempää tulleita ohjeita
tietenkin noudatetaan.
- Uusia sääntöjä on tullut paljon ja asiat ovat edistyneet viime vuosina. Kaipaan kuitenkin lisää arvostusta jokapäiväiselle työsuojelutyölle, sanoo Raflatacin noin 150:ttä työntekijää
edustava työsuojeluvaltuutettu Ari Koskinen.
Ari Koskinen (etualalla) huolehti tällä kertaa kokousjärjestelyistä.
Valtuutetut totesivat turvallisuuden edistyneen suurin harppauksin, mutta olivat huomanneet myös syyllistävän asenteen astuneen mukaan.
- Vääriin työmenetelmiin puuttumisen täytyy olla ohjaavaa
ja opastavaa. Jos turvallisuutta aletaan johtaa pelolla, menee
koko hyvä asia pilalle, totesivat valtuutetut.
t
ja
ta
it
jo
ir
k
en
d
eh
-l
ri
pe
a
sp
oi
m
Kol
toivottavat lukijoille Rauhallista
Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta
Kolmoispaperi 4/2014
23
ELÄKEUUDISTUS VAIKUTTAA
MYÖS TYÖTTÖMYYSTURVAAN
Suoja 58 vuotta täyttäneille
Eläkeuudistuksesta tehdyn sopimuksen mukaan ansiopäivärahan taso suojataan 58 vuotta täyttäneillä. Kun 58 vuotta täyttänyt henkilö työllistyy ja täyttää uuden työssäoloehdon, ansiopäivärahan tasoa ei määritellä uudelleen, jos uusi ansiopäiväraha olisi uudelleen laskettaessa aiempaa pienempi.
Työmarkkinapuolten kesken laaditun sopimuksen mukaan suoja saatetaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.7.2015.
Lisäpäiväoikeus ei toistaiseksi muutu
Ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille voidaan maksaa ansiopäivärahaa lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Lisäpäiväoikeutta koskeviin ikärajoihin ei tehty eläkeuudistuksen yhteydessä muutoksia. Muutostarve
arvioidaan kuitenkin uudelleen viimeistään vuonna 2019.
Lisäpäiväoikeus
Henkilölle voidaan maksaa enimmäisajan estämättä ansiopäivärahaa sen kuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta, jos
hän on syntynyt:
- vuosina 1950 – 1954 ja jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä,
- vuosina 1955 – 1956 ja jos hän on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä,
- vuonna 1957 tai sen jälkeen ja täyttänyt 61 vuotta ennen enimmäisajan päättymistä.
Ennen vuotta 1958 syntynyt lisäpäiviä saava henkilö voi siirtyä vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana ilman
varhennusvähennystä.
LUOTTAMUSMIEHET ON VALITTU
KAUDELLE 2015-2016
Kuusankoskelaiset paperiammattiosastot ovat pitäneet sääntömääräiset syyskokouksensa, joissa on mm. valittu työpaikolle luottamusmiesorganisaatiot toimikaudeksi 2015-2016. Pienemmissä työpaikoissa tämä tarkoittaa pääluottamusmiesten ja
heidän varahenkilöidensä valintaa. Suuremmissa työpaikoissa valitaan osastojen neuvottelevat luottamusmiehet ja työpistekohtaiset asiantuntijaluottamusmiehet.
Pareriliiton Kuusankosken osasto 19 on valinnut pääluottamusmiehikseen seuraavat henkilöt:
UPM Kymi paperitehdas
Pasi Untolahti
varalla Tapio Saarinen
Kemira Kuusankoski
Arto Seppälä
varalla Kalevi Pahkala
Schaefer Kalk Kuusankoski
Pasi Heiskala
varalla Hannu Vuorinen
Hyötypaperi
Toni Kokkonen
varalla Mika Mustonen
Paperiliiton Kuusanniemi-Voikkaa osasto 85 on valinnut pääluottamusmiehikseen seuraavat henkilöt:
UPM Kymi sellutehdas
Jorma Timonen
varalla Hannu Mentula
Solvay Kuusankoski
Matti Tollman
varalla Niko Tiainen
Laadukkaat varaosat ja tarvikkeet
Asiantuntevan palvelun ja merkillisen hyvät
osat ja tarvikkeet – yli 100.000 varaosaa
ja tarviketta saat päivän toimitusajalla
AutoProsta.
Huollot ja korjaamopalvelut
AutoProssa hoituvat kaikkien yleisten
automerkkien ja -mallien määräaikaishuollot ja korjaukset kilpailukykyiseen
hintaan ja takuuvarmasti. Auton takuu
säilyy, kun se huolletaan valmistajan
määräaikaishuolto-ohjelman mukaisesti.
Kaikki automerkit ja mallit
AutoProssa saat henkilökohtaista ja
joustavaa palvelua. Tule ja totea itse!
Töidenvastaanotto Kuusankoski ((05)) 752
752 0220
0220 Kouvola
Kouvola (05) 544 5620
Autolle parasta
AutoPro
Kuusaantie 27, Kuusankoski
Kaitilankatu 15, Kouvola
Puhelin (05) 752 0223
Puhelin (05) 544 5600
ark. 7.30–17, la sulj.
ark. 7.30–17, la 9–13
www.autopro.fi