Pohjolan Voima 2/2015
POHJOLAN VOIMA 2/2015 POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI Teema: Vastuullinen energiamurros Energiajärjestel mää käännetään uusiutuviin 4 Energiajärjestelmä murroksessa 10 Vastuullisuutta monelta kulmalta 20 SISÄ LTÖ TEEMA: VASTUULLINEN ENERGIAMURROS 3 Pääkirjoitus 4 Elinkeinoministeri Olli Rehn: 8 Valtio ja energiantuotanto: 10 17 18 20 Energiajärjestelmää käännetään uusiutuviin Säännellään – puretaan sääntelyä – säännellään Energiajärjestelmä murroksessa Kolumni: Suomen tärkein energiantuotantomuoto uhattuna Ylijohtaja Simo Nurmi: Enemmän tehoa reserviin? Vastuullisuutta monelta kulmalta 22 Aktiivista ympäristötyötä 24 Perusajatus: Osaaminen 25 Kalanistutuksia ja yhteistyötä 26 Kalanviljelijän vuosi 28 Käyttöluvat työllistävät Olkiluodossa 30 Lyhyesti POHJOLAN VOIMAN SIDOSRYHMÄLEHTI 19. vuosikerta. Yhteystiedot: puhelin 010 478 5000, PL 40, 00101 Helsinki. Päätoimittaja: Riitta Larnimaa. Toimitus: Hannele Kukka, Leena Manner, Riitta Gullman. Taitto: Design Motor Oy. Julkaisija: Pohjolan Voima Oy. Osoitteenmuutokset: [email protected]. Paino: Erweko Oy. Paperi: kansi Lumisilk 170 g, sisus Lumisilk 130 g. Kuvitus: Anna Sarkama-Antila 2 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 PEFC/02-31-120 ENERGIAMURROS. NYT! PÄÄKIRJOITUS Lauri Virkkunen Toimitusjohtaja Kuva Kai Tirkkonen Energiamurroksen alkamista Suomessa ei tarvitse tetty lämmön- ja sähköntuotanto (CHP), joka enää odottaa, sillä se on jo täällä. Energiamur- korvautuu vähitellen erillisellä lämmöntuotannol- ros muuttaa energiajärjestelmämme perusteita la. Ruotsissa käytössä olevaa ydinvoimaa ajetaan peruuttamattomalla tavalla. Nyt on yhdessä rat- kannattamattomana alas. kaistava, miten sen haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Energiamurroksessa on paljon hyvää, kun Nykymeno murentaa Suomen energiajärjestelmän perusteita nopeasti ja peruuttamattomasti. Energiajärjestelmämme toiminnan ja suo- fossiilista tuontipolttoaineista siirrytään uusiu- malaisten energian saannin varmistamiseksi tuviin ja kotimaisiin vaihtoehtoihin. Uusiutuvien kaikissa tilanteissa on valittavana kaksi tietä. energialähteiden käyttö kasvaa, päästöt vähe- On mahdollista lisätä sääntelyä uusin tuki- ja nevät ja teknologiamurros tarjoaa suomalaisille verojärjestelyin tai ottamalla käyttöön esimerkiksi yrityksille uusia mahdollisuuksia. Energiamurros ns. kapasiteettimarkkinat. Toinen vaihtoehto tekee myös kipeää. Resursseja haaskautuu, kun on vahvistaa markkinaehtoisuutta luottamalla hyväkuntoisia laitoksia suljetaan ennenaikaises- päästökauppaan energiamurroksen ohjauskeino- ti, tuotannon ja kunnossapidon ammattilaisia na sekä luopumalla päällekkäisestä ohjauksesta. jää työttömiksi ja energiamarkkinoiden yleinen Toivon, että tavoitteeksi otetaan markkinaehtoi- epävakaus lisää epävarmuutta. suuden lisääminen, joka on energiankäyttäjän Energiamurroksessa erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman tuotannon odotetaan moninkertaistuvan. Pohjoismaisille sähkömarkkinoille on jo ja yhteiskunnan kannalta paras ja tehokkain vaihtoehto. Tulevaisuus on vähäpäästöisten ja hiilineutraa- tullut merkittävä määrä sään mukaan vaihtele- lien tuotantomuotojen. Uskon, että tulevaisuu- vaa tuotantoa. Uusiutuvan energian merkittävä dessa tarvitsemme sekä uusiutuvia energialäh- lisääminen ei ole kuitenkaan vielä markkinaeh- teitä että ydinvoimaa. Uskon myös siihen, että toisesti kilpailukykyistä. Siksi EU:n jäsenmaat sekä hajautetulla että keskitetyllä tuotannolla on edistävät niitä kansallisilla tukijärjestelmillä, jotka roolinsa. Tärkeää olisi saada ilmapiiri suotuisaksi vaikuttavat vahvasti energiajärjestelmän raken- investoinneille, joita Suomi nyt kipeästi tarvitsee. teeseen ja toimintaan. Toivonkin, että hallitus vahvistaa päätöksillään Voimakkaasti kasvava tuettu, sään mukaan energia-alan toimintamahdollisuuksia. vaihteleva tuotanto ja pitkään jatkunut talouden taantuma ovat painaneet sähkön markkinahinnan alas. Pohjoismaisilla tukkusähkömarkkinoilla Suomen aluehinta on noin 30 euroa/ MWh, hetkellisesti jopa reilusti sen alle. Sähkön hintavaihtelut päivä- ja tuntitasolla ovat entistä suurempia. Alhainen ja nopeasti vaihteleva hinta on johtanut siihen, että voimalaitoksia ajetaan kannattamattomina alas eikä uusien laitosten rakentaminen markkinaehtoisesti ole kannattavaa. Riippuvuus tuonnista kasvaa, mutta siirtoyhteydet eivät riitä. Kun tuotantomme muuttuu ei-ennakoitavaksi ja ei-säädettäväksi, energiajärjestelmän vakaus ja tehokkuus vaarantuvat. Lauhdesähkön kannattavuus on mennyt. Lyhyessä ajassa Suomesta on poistumassa noin 2 500 MW sähkötehoa. Seuraavaksi kannattavuushaasteen kohtaa suomalainen ylpeydenaiheemme, tehokas yhdis- 3 Elinkeinoministeri Olli Rehn: ENERGIAJÄRJESTELMÄÄ KÄÄNNETÄÄN UUSIUTUVIIN – Energiajärjestelmän käänne on meneillään niin Suomessa kuin maailmalla. Muutosta tuovat etenkin EU:n energia- ja ilmastopaketti vuodelle 2030, sään mukaan vaihtelevan tuotannon määrän voimakas kasvu sekä Suomen sähkönkulutuksen ennuste, elinkeinoministeri Olli Rehn toteaa. Teksti Leena Manner Kuvitus Anna Sarkama-Antila Kuva Katri Hyväkkä – Hallitusohjelmassa olemme linjanneet ta- – Energiajärjestelmämme muuttuu. Se nojaa voitteeksi, että Suomi on kymmenen vuoden jatkossa entistä vahvemmin sekä uusiutuviin päästä bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin että kotimaisiin energialähteisiin. edelläkävijä. Fossiilista tuontienergiaa korvataan uusiutuvalla kotimaisella energialla, Energiajärjestelmässä painopiste energiapolitiikasta vastaava elinkeinoministeri uusiutuviin Olli Rehn linjaa tulevaa. Hallituksen tavoitteena on nostaa uusiutuvan Energia-alan toivelistalla uudelle hallitukselle ja sen energiaministerille on jatkuvuus. Ala energian loppukulutuksesta. toivoo mahdollisimman vakaata toimintaym- Rehn painottaa harkintaa muutoksen to- päristöä, ennakoitavia päätöksiä. Hallituksen teuttamisessa. Siirtymäkausi fossiilisiin poltto- on toivottu sitoutuvan viime vuonna laadittuun aineisiin perustuvasta energiasta päästöttömän parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean energiatalouteen on käytettävä viisaasti. työhön. Rehn ymmärtää toiveet, mutta toteaa 4 energian osuus 2020-luvulla yli 50 prosenttiin – Eurostatin mukaan sähkö maksaa Suo- energiajärjestelmän Suomessa muuttuvan messa noin puolet siitä kuin Saksassa. En merkittävästi lähivuosina. pidä pahana, että meillä on edes joitain POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 Sähkö maksaa Suomessa noin puolet siitä kuin Saksassa. En pidä pahana, että meillä on edes joitain kilpailuvaltteja. kilpailuvaltteja. Kilpailuhaittoja on useita. – Biotalous on Suomelle suuri mahdollisuus. Energiajärjestelmän on oltava toimitusvarma, Hyödyntämällä biomassavarantojamme ja nii- kilpailukykyinen ja kestävä myös siirtymäaika- hin liittyvää osaamista voimme rakentaa kestä- na, ministeri korostaa. viä ratkaisuja isojen haasteiden ratkaisemiseen Rehn uskoo uusiutuvien energialähteiden ja viedä niitä ympäri maailmaa. Rakennamme ja cleantechin tarjoavan vahvan perustan samalla uutta kestävää talouskasvua ja vahvis- muodostaa Suomeen vankka biotalouden ja tamme hyvinvointiamme. teknologian klusteri. Käynnissä olevat erilaiset biohankkeet kertovat yritysten halusta osal- Kapasiteettimekanismeille ei vielä tarvetta listua ja olla tekemässä Suomesta uusiutuvan – Euroopassa meneillään oleva energiamurros energian edelläkävijämaata. vaikuttaa Suomessakin sähkön tuotanto- Hallitus toteuttaa ohjelmaansa viiden kär- rakenteeseen ja myös sähkömarkkinoiden kihankkeen avulla. Uusiutuvan energian kär- toimintaan, Rehn uskoo. Sähkömarkkinoiden kihankkeita toteutetaan Biotalous ja puhtaat yhdistyessä Suomeen heijastuvat myös muissa ratkaisut -hankkeessa 300 miljoonan euron maissa tehtävät investoinnit vaihtelevaan säh- satsauksella. kön tuotantoon. 5 6 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 Emme ole vielä tilanteessa, joka edellyttäisi erillisten kapasiteettimekanismien käyttöönottoa. ensi vuonna, jolloin se annetaan selontekona eduskunnalle. Rehn lisää, että syksyn aikana pohditaan myös uusiutuvan energian tukijärjestelmää sekä keinoja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden lisäämiseksi. Näiden lisäksi ympäristöministeriö valmistelee keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman. Se annetaan eduskunnalle selontekona keväällä 2017. Pariisissa pidetään vielä loppuvuonna kansainvälinen ilmastokokous. Sen lopputulokset linjaavat EU:n ilmastopolitiikan tavoitetasoa ja ensi vuonna EU onkin asettamassa jäsenvaltioil- Rehn uskoo myös eurooppalaisten sähkömarkkinamallien muuttuvan. – Energiaunionia koskeva komission le energia- ja ilmastopolitiikan sitovat velvoitteet vuodelle 2030. – Päästöjen vähentämistavoite on edelleen tiedonanto oivalsi mielestäni hyvin energian selkeästi tärkein tavoite, muut tavoitteet ovat toimitusvarmuuden ja yhteisten energiamark- johdannaisia siitä. Keskeinen vaikuttamiskohde kinoiden välisen läheisen liiton. Tarvitsemme meille suomalaisille on biomassan kestävyys- toimivat sisämarkkinat ja riittävän vahvat kriteereiden määrittäminen. Emme ole vain siirtoyhteydet. puolustamassa metsäenergiamme käyttöä, sillä Rehn toivoo Euroopan komission seuraavan sähkömarkkinoiden kehitystä ja puuttuvan Suomella on paljon annettavaa kestävän metsänhoidon ja biomassan käytön kannalta. tarvittaessa peliin. – Monissa maissa suunnitteilla olevat kapa- Päästökaupalle kompensaatiojärjestelmä siteettimekanismit eivät saa romuttaa yhteisiä Päästöjen vähentämistoimissa Rehn on koros- markkinoita. tanut hallitusohjelman tavoin tukijärjestelmien – Sähkömarkkinoiden pitää, etenkin Suomen näkökulmasta tarkasteltuna, olla mahdollisimman markkinaehtoiset. Samalla on todettava, teknologianeutraaliutta sekä taloudellista edullisuusjärjestystä. Hallitus on sitoutunut vahvistamaan energiaa että kukin jäsenmaa vastaa omasta toimitus- käyttävän teollisuuden asemaa. Rehn kertoo, varmuudestaan. että Suomessa otetaan käyttöön päästökaupan Suomessa käytössä oleva tehoreservijärjes- epäsuorien kustannusten kompensaatio- telmää Rehn pitää keinona varmistaa sähkön ohjelma. Sähköä paljon käyttäville toimialoille kysynnän ja tarjonnan tasapainoa tuontiyhtey- korvataan päästöoikeuden hinnan myötä ko- det huomioon ottaen. honneita sähkönkäytön kustannuksia. – Emme ole vielä tilanteessa, joka edellyttäisi – Meidän on tässä noudatettava Euroopan reservien lisäksi erillisten kapasiteettimekanis- komission antamia suuntaviivoja tukiohjelman mien käyttöönottoa Suomessa. toteutukseen. Ne määrittelevät esimerkiksi – Lisätarpeista, kuten poikkeustilanteissa tarvittavasta huoltovarmuusreservistä, teemme selvityksiä ja linjauksia vielä syksyn aikana. tukeen oikeutetut toimialat ja tuen enimmäismäärän. Tukeen oikeutettujen toimialojen joukossa on Suomelle merkittäviä toimialoja, esimerkkei- Strategiapäivityksiä luvassa nä raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus, Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuone- paperin ja kartongin valmistus, mekaanisen kaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen puumassan valmistus sekä lannoitteiden val- 2050 mennessä. Energiantuotanto ja -kulutus mistus. Tuen suuruus määräytyy usean tekijän on suurin kasvihuonekaasujen aiheuttaja. perusteella, siihen vaikuttavat niin päästöoi- – Päivitämme kansallisen energia- ja keuden hinta, laitoksen tuotanto kuin sähkön- ilmastostrategian nopeutetulla aikataululla kulutuskin. Tukiohjelma pitää vielä hyväksyttää ministeriössä. Työ on jo käynnissä ja valmistuu komissiossa ennen täytäntöönpanoa. 7 Valtio ja energiantuotanto SÄÄNNELLÄÄN – PURETAAN SÄÄNTELYÄ – SÄÄNNELLÄÄN Valtion suhde energiantuotantoon on kulkenut pragmaattisesta tarveajattelusta sääntelyn ja sen purkamisen kautta uuteen aikaan, EU-sääntelyyn. Teksti Lähteet: Riitta Gullman Miikka Salo: Uusiutuva energia ja energiajärjestelmän konsensus, väitöskirja, Jyväskylän yliopisto, Voimaa koskesta - Suomen vesivoimarakentamisen vaiheita, Kai Hoffman: Pohjolan Voima 1943–1993, Pohjolan Voima 60 vuotta. Pohjoisen vesiltä monipuoliseksi energiayhtiöksi $ Vakava energiapula vaivaa maata. Alueluovutukset veivät kolmannek- VALTIO sen energiantuotannosta eikä öljyä ja hiiltä voida tuoda valuuttapulan Jälleenrakentaminen etenee. Va- Öljykriisi iskee 1973. Hinta nousee vuoksi. Vesivoimalaitoksia raken- luuttaa riittää taas, ja polttoaineita jyrkästi. Valtio tiivistää otettaan netaan siis kovaa tahtia. Valtio tuodaan yhä enemmän. Öljy ja hiili energiahuollosta ja kansallinen kaavailee energiantuotannon ja ovat edullisia eikä omavaraisuus energiapolitiikka saa alkunsa. Sen -siirron pakkolunastusta. Sitä ei ole enää energiatalouden perusta. päämääränä on mm. energian lopulta tehdä. Ydinvoima alkaa kiinnostaa. säästäminen. 1940 POHJOLAN VOIMA -LUKU 1950–1960 -LUKU 1970 -LUKU Pohjolan Voima perustetaan 1943. Pohjolan Voima rakentaa vesivoi- Vesivoimalaitos Iijoen Raasakkaan Ensimmäinen voimalaitos, Isohaara, malaitoksia Kemijärvelle Jumiskoon valmistuu. Suuri lauhdevoimalaitos nousee Kemijokeen. Samalla raken- sekä Iijoelle. Yhtiö alkaa hankkia valmistuu Kristiinankaupunkiin. netaan maantie- ja rautatiesilta Ke- osaamista ydinvoimasta. Teollisuus Olkiluoto 1 tulee käyttöön. mijoen yli Lapin sodassa tuhottujen perustaa ydinvoiman rakentamista tilalle. Sähköntuotanto alkaa 1948. varten vuonna 1969 oman yhtiön, Teollisuuden Voiman. OL 1 POHJOLAN VOIMA 8 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 ENNEN VUOTTA 1970 Ei varsinaista energiapolitikkaa 1970–noin 1985 1985–noin 2000 2000 Valtio sääntelee energiajärjestelmää Sääntelyä puretaan EU-sääntely voimistuu CO VERO2Kasvihuoneilmiö väistyy, nyt puhutaan ilmastonmuutoksesta. Sähkölaki tulee voi- Esiin nousee fossiilisten maan 1980. Sen tar- polttoaineiden korvaa- koituksena on var- minen. Suomessa tulee mistaa, että sähkön voimaan CO2-perustei- tuotanto ja käyttö nen energiavero, joka EU alkaa vaikuttaa voimak- kohtaavat. Energian muuttuu myöhemmin kaasti energiapolitiikkaan. Uusiutuvasta energiasta syntyy velvoi- säästämisestä ei sähkön käytön verotta- Suomen ilmastostrategiassa tepaketti. Kahden uuden ydinvoimayk- enää puhuta. Termi miseksi. Energiapolitiik- kasvihuonekaasupäästöjä sikön rakentamisesta tehdään periaa- on nyt energiate- ka asemoidaan yhteen rajataan, kuten EU edellyt- tepäätökset. Vuonna 2014 energia- ja hokkuus. Toinenkin talous- ja ympäristöpo- tää. Päästökaupasta syntyy ilmastokomitea asettaa tavoitteeksi uusi termi ilmestyy litiikan kanssa. Sähkö- direktiivi, uusiutuvalle kasvihuonekaasupäästöjen vähennyk- keskusteluun: kasvi- markkinat vapautetaan energialle tulevat sitovat sen 80–95 prosentilla vuoden 1990 huoneilmiö. kilpailulle. kansalliset tavoitteet. tasosta vuoteen 2050 mennessä. 19902050 1980 1990 Olkiluoto 2 tulee Pohjolan Voima Mittavia investointeja Tuulivoimatuotanto irrotetaan käyttöön aivan vuo- käynnistää biopoltto- hiilidioksidineutraaliin Pohjolan Voimasta. 16. bioenergiaa sikymmenen alussa. aineohjelmansa, josta tuotantoon jatketaan. käyttävä voimalaitos otetaan käyttöön Pohjolan Voiman tulee myöhemmin Vuosikymmenen loppuun Vaasassa 2013. Se on maailman suurin toimintatavaksi bioenergiaohjelma. mennessä yhteensä neljä biomassan kaasutuslaitos. Vuonna kirjataan aktiivinen Pohjolan Voima tekee miljardia euroa investoi- 2014 Pohjolan Voiman tuotannosta 82 ympäristöpolitiikka energiapoliittisen daan hiilidioksidineutraaliin prosenttia on hiilidioksidineutraalia. vuonna 1989. ohjelman 1998. Toi- tuotantoon. Mahdollisuuksia Kotkan Mussalon hiilivoimalaitos pu- minnan lähtökohtana käyttää biopolttoaineita retaan kannattamattomana 2015. on sovittaa yhteen yhdessä kivihiilen kanssa osakkaiden sähkön- kattiloissa tutkitaan. Pohjo- tarve ja CO2-päästöjen lan Voima rakentaa Kemin rajoittaminen. Ohjelma Ajokseen Suomen suurimman on ainoa laatuaan Poh- merituulipuiston. Kahdeksan joismaissa. Yhtiö alkaa vuotta kestävä vesivoimaloi- kehittää tuulivoimaa ja den perusparannusohjelma kierrätyspolttoaineiden käynnistyy. OL 2 OL 1 -LUKU -LUKU käyttöä. 2000 -LUKU 2010 -LUKU 82% CO2-NEUTRAALIA TUOTANTOA VUONNA 2014 9 VASTUULLINEN ENERGIAPOLITIIKKA ENERGIAJÄRJESTELMÄ MURROKSESSA Energiapolitiikkaa on kuvattu kolmiona, jonka kärjissä ovat ympäristövaikutukset, energian saatavuus ja energian hinta. Tavoitteiden yhteensovittaminen ja tasapainoilu niiden välillä on ollut yhtä trilemmaa. Energiajärjestelmä ja -politiikka ovat nyt murroksessa. Mutta mihin olemme menossa? Teksti Leena Manner Kuvat Anna Sarkama-Antila – Suomalainen energiapolitiikka on tähän asti tanto. Sähkön alhainen hinta tekee investoin- ollut selvä menestystarina. Energia on meillä neista kannattamattomia. edullista, sähköä on riittänyt eikä toimitus- Investointeihin ryhdytään vain yhteiskunnan varmuudessa ole ollut ongelmia. Tuotannon tuen innoittamana. Kun uuteen tuotantokapa- päästöt ovat jatkuvasti vähentyneet ja uu- siteettiin ei investoida, ja vanhaa kapasiteettia siutuvien osuus kasvanut. Perinteisillä mitta- poistuu ennenaikaisesti kannattamattomana reilla arvioituna kaikki on hyvin, toteavat niin markkinoilta, edessä näkyy ongelmia. Haastet- Energiateollisuus ry:n johtaja Jukka Leskelä, ta lisäävät sään mukaan vaihtelevan tuotan- Lappeenrannan teknisen yliopiston professori non mukanaan tuomat nopeasti vaihtelevat Jarmo Partanen kuin EPV Energian toimitus- hintapiikit. johtaja Rami Vuola. Jatkosta miehet eivät ole yhtä varmoja. Energiajärjestelmä on murroksessa. Tähän asti on pärjätty energiapolitiikan kol- Aloitetaan energiapolitiikan nurinkurisesta minaisuuden tärkeysjärjestystä vaihtamalla. ongelmasta. Sähkön hinta on pohjoismaisilla Kolmikko on jälleen yksimielinen siitä, että sähkömarkkinoilla pysytellyt hyvin alhaisena. elämme murroksessa . Vaan minkälaisessa? Hintaa alentavat sähkön kulutuksen alenemi- 10 Veturissa, ei jarrumiehenä – Meidän pitäisi jatkuvasti etsiä keinoja olla sen lisäksi niin norjalaisten runsas vesivoima yhä parempia, kehittyä, uudistua ja mennä kuin erilaisten tukijärjestelmien myötä nopeasti eteenpäin. Teknologiat kehittyvät nyt hurjaa lisääntynyt sään mukaan vaihteleva sähköntuo- vauhtia, emmekä tiedä, minkälainen ener- POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 TEOLLISUUSSÄHKÖN VEROLLINEN KOKONAISHINTA ITÄMEREN MAISSA € 0,20 0,15 0,10 0,05 ts i i m Ru o a a ol Su o Pu tu ia et Li La tv iro V Sa ks a Ta ns ka 0 Lähde: Eurostat giajärjestelmä näyttää hyvältä parinkymmenen Ongelmana fossiiliset polttoaineet vuoden päästä. Ovet on pidettävä avoinna ole- vai niiden päästöt? malla kehityksessä mukana, Partanen aloittaa. – Kivihiilen kohtelu on hyvä esimerkki siitä, Partanen toteaa, että tulevaisuuden ener- mitä tapahtuu, kun sekoitetaan tavoite ja giajärjestelmä on todennäköisesti kivihiiletön. keinot. Kivihiilessä ei-toivottua ovat sen aiheut- Suomessa hallitus ohjelmassaan linjasi tavoit- tamat kasvihuonekaasupäästöt. Jos päästöistä teen luopua kivihiilen käytöstä vuoteen 2030 päästään eroon, kivihiilen pitäisi olla polttoaine mennessä. muiden joukossa, Leskelä painottaa. – Kehityksessä mukana oleminen voi avata meille todella isoja mahdollisuuksia. Ei mi- Leskelän mielestä tavoitteena pitää olla kasvihuonekaasujen vähentäminen, ei poltto- tään bulkkituotantoa, sillä siinä emme pärjää, vaan tilaisuuksia osaamisemme hyödyntämiseen. Mahdollisia polkuja on useita. Esimerkiksi aurinkosähköjärjestelmissä käytettävän tehoelektroniikan sekä siihen yhdistetyn kysynnän jouston ja varastoinnin kehittämisessä voidaan yhdistää meillä olevaa vankkaa osaamista. Jarmo Partanen, Rami Vuola ja Jukka Leskelä toteavat suomalaisen energiapolitiikan olleen todellisen menestys tarinan. Ainakin tähän asti. 11 VASTUULLINEN ENERGIAPOLITIIKKA aineiden tai tuotantomuotojen määrittäminen. Seuraavaksi stoppi poltolle? Politiikan tulee antaa voimakas ohjaus tavoit- Leskelän mielestä Suomessa löydetään aina teeseen pääsemiseksi, mutta jättää keinojen aikaan sopiva polttoaine, josta tulee muoti-ilmiö valinta yritysten tehtäväksi. ja vähän ajan päästä kartettava paha. Johdon- – Kun poliittinen päättäjä rakentaa energiajärjestelmää, siitä tulee kallis ja huonosti mukaisuus ja pitkäjänteisyys olisivat tarpeen. – Meillä kannustettiin rakentamaan isoja hiilivoimaloita, sitten piti polttaa vuorollaan tur- toimiva. Leskelä huomauttaa, että energiapolitiikassa vetta, kaasua ja viimeiseksi puuta. Nyt näyttää on huoltovarmuutta rakennettu kriisien kautta. siltä, että seuraava tarjous on se, että ei polteta Näin ovat syntyneet uusiutuvan energian yhtään mitään. Etenkin kaukolämpöyhtiöt tanskalainen tuulivoima- sekä suomalainen bio- kamppailevat jo tämän ongelman edessä. Suo- energiabuumi. malaisen energiapolitiikan suurin – Maat, joilla on heikko energiaomavarai- ongelma on epäjatkuvuusongel- suus etsivät keinoja käyttää olemassa olevia ma: muuttuvasta päätöksenteosta resurssejaan. Samalla näistä on tullut globaale- aiheutuva poliittinen riski on jo ja teknologiaviejiä. polttoaineriskiä suurempi. Rami Vuola on Leskelän kanssa Monimuotoisuus säilytettävä vahvuutena Partasen mielestä Suomen vahvuus on ener- vahvasti samoilla linjoilla. – Alalta puuttuu näkemys giajärjestelmän monipuolisuus. Vahvuus, josta markkinaan säädösten vaihdel- kannattaa pitää kiinni. lessa. Nyt ei voi tietää, mikä on – Suomessa on vallalla joko-tai-keskustelu- Joko-taikeskustelusta pitäisi siirtyä sekäettä-ajatteluun. – Jarmo Partanen sääntely-ympäristö investoinnin valmistuttua. kulttuuri kun tarvitsisimme sekä-että-ajatte- Suunnitteilla olevat investoinnit tuntuvat aina lua. Tämä näkyy energiapolitiikassa nyt kovin olevan ne tärkeimmät, vaikka toimintaympä- selvästi. 6 000 MW ydinvoimaa on perusvoi- ristön pitäisi olla tasapuolinen sekä uusille että maratkaisu. Se ei vielä riitä, sen päälle tarvitaan vanhoille investoinneille. vielä iso kasa muuta tuotantoa. Meidän pitäisi nyt pitää huolta tuotannon monimuotoisuu- Päällekkäisten ohjauskeinojen kakofoniaa desta, hän aloittaa. Ennustettavuuden lisäksi haastetta tuo ohjauk- – Tuuli- ja aurinkoenergia ovat kovassa myötätuulessa. Niiden yhteenlaskettu osuus tavoitteeseen ohjaavat sekä EU-tasoiset että energiantuotannosta voi nousta jopa 10–20 kansalliset säädökset. Hyvä esimerkki on hiili- prosenttiin parin seuraavan vuosikymmenen dioksidin päästökauppa ja hiilidioksidiverotus. aikana, jos niiden yleistymisen esteet raivataan. – Toisinaan vahva kotimainen ohjaus voi ajau- Se olisi suorastaan hurja nousu. Sittenkin ne ja tua ristiriitaan eurooppalaisen säädännön kanssa. ydinvoima yhdessä olisivat vain osa energian- Tässä meillä on erityinen riski metsäbioenergian tarpeestamme, jos tavoitteena pitkällä aikavä- hyväksyttävyyden osalta, Leskelä huomauttaa. lillä on päästötön energiajärjestelmä sisältäen Leskelä toivoo energiapolitiikassa EU-pää- sähkön, lämmön ja liikenteen. Partanen ohjaisi mahdollisimman vähän puuta energiantuotantoon. 12 sen monimutkaisuus ja monitasoisuus. Samaan töksentekoon lisää johdonmukaisuutta. EU:n keskeisiä tavoitteita on kansallisista tuista luopuminen ja yhteismarkkinoiden luominen. – Polttamiseen perustuvassa energiantuo- Siitä huolimatta jäsenmaat ovat saaneet luoda tannossa puun jalostusaste on alhaisimmillaan. erilaisia, varsin voimakkaitakin kansallisia tuki- Kaikki muu käyttö on raaka-aineen viisaampaa järjestelmiä. Kansalliset tukijärjestelmät ohjaavat käyttöä. Toisaalta kaikki raaka-aine kannattaa investointeja sinne, missä tukijärjestelmä on aina hyödyntää, vaikka polttamalla energiaksi. anteliain tuotannon tehokkuuden sijaan. POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 – Nyt ne, jotka yrittävät toimia markkinahin- – Tehon riittävyys ei ole yritysten vastuulla, noilla ovat todellisissa kannattavuusongelmissa, sillä jokainen yritys arvioi toimintaansa omista Vuola toteaa. lähtökohdistaan ja on vastuussa toiminnastaan asiakkailleen ja omistajilleen. Vastuulliset Rakenteen ohjaaminen ei saa energia-alan toimijat ovat yrittäneet jo kauan olla tavoitteena nostaa keskusteluun tehon riittävyysongelmaa, Tehon riittävyys huolestuttaa kolmikkoa. mutta turhaan, Vuola painottaa. Lääkkeet ovat vaikeasti löydettävissä. Yksin tehoreservin varaan ei uskallettaisi jäädä. – Meillä on ollut myös tuuria matkassa, sillä olemme pärjänneet tähän asti. Hyvällä onnella Jatkuu sivulla 15 Carl Haglund, RKP: Bioenergiasta on tullut mantra Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Carl Haglund ihmettelee hallituksen uskoa biovoiman kaikkivoipaisuuteen. Kivihiilen päästöistä pitää pyrkiä eroon, mutta onko bioenergiasta kaikkeen? – Pidän biotaloutta tärkeänä asiana, mutta ehkä tähän on ladattu liikaa toiveita. Haglund toteaa meneillään olevan murroksen. Energiantuotanto muuttuu teknologioiden ja tekniikoiden kehittyessä. Muutokseen on sopeuduttava ja yritettävä ottaa siitä kaikki mahdollinen irti. Hallituksen takertuminen bioenergiaan ei välttämättä ole kaikkien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Nyt laitetaan kaikki munat yhteen koriin. – Veronmaksajille kertyy helposti liian iso rooli, jos päättäjät ryhtyvät operoimaan energiamarkkinoilla. Kehityksen pitäisi antaa tapahtua markkinavetoisesti. Päättäjien pitäisi keskittyä asettamaan tavoitteita ja jättää keinot markkinoiden valittavaksi. Näin saadaan enemmän tehoa vähemmillä kustannuksilla. – Nykyinen hallitus näyttää uskovat bioenergian olevan ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Toki bioenergiahypetys lisää intoa ja toimeliaisuutta. Se on myös haitaksi, sillä silloin ei edes yritetä löytää kaikkia mahdollisia ratkaisuja. – Energiapolitiikka on johtamassa laitosten ennenaikaisiin sulkemisiin. Kehitys on huolestuttavaa. Tarvitsemme riittävää energiantuotantoa kaikissa olosuhteissa, entinen puolustusministeri toteaa. Lauri Ihalainen, SDP: Monipuolinen energiapaletti säilytettävä vahvuutena – Suomen vahvuutena on monipuolinen energiajärjestelmä. Siihen kuuluu myös ydinvoima. Monipuolisuus tuo pitkäjänteisyyttä, kansallista energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta, kansanedustaja Lauri Ihalainen toteaa. Energiapolitiikalla pitää turvata teollisuudelle ja kotitalouksille toimitusvarma, kohtuuhintainen sekä mahdollisimman markkinaehtoisesti toimiva monipuolinen ja pitkäjänteinen energiansaanti. Energiapolitiikan perustana Ihalainen pitää syksyllä 2014 yksimielisesti hyväksyttyä ja parlamentaarisesti valmisteltua energia- ja ilmastopolitiikan tiekarttaa. – Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarjoavat vientiin perustuvia kasvumahdollisuuksia. Energiatehokkuutta ja energiansäästöä voidaan edistää vaikkapa yhdyskuntarakennetta eheyttämällä ja tarkoituksenmukaisilla julkisilla uudis- ja korjausrakentamisinvestoinneilla. – Voimme saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet kehittämällä energiasektoria markkinaehtoisesti. Ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa pitää varmistaa päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Päästökaupan ulkopuolella oleellisia ovat energiatehokkuuden kasvattaminen sekä edistyneiden energiateknologioiden käyttöönotto. Ihalainen pitää ilmastosopimusta tärkeänä. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava markkinoita puhtaille teknologioille. 13 VASTUULLINEN ENERGIAPOLITIIKKA Kaj Turunen, PS: Vakaa toimintaympäristö kaiken perusta – Tarvitsemme säännöllisesti investointeja energiantuotantoon. Ne edellyttävät vakaata toimintaympäristöä. Tämä on nyt aika ymmärtää ja toimia vakauden lisäämiseksi, talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen toteaa. Turusen mielestä hyvä alku toimintaympäristön vakauttamiselle on edellisellä kaudella tehty ilmastoja energiapoliittinen strategia. Sitä päivittämällä, ilman suuria muutoksia, voidaan pitää selkeä ja ennalta tiedossa oleva linja. – Isoja linjamuutoksia ei voi tehdä liian nopeasti. Poliitikkojen oman aatemaailman mukainen tarve tehdä rajuja muutoksia energia-alalle vaalikauden aikana on omiaan vähentämään alan investoijien luottamusta toimintaympäristön vakauteen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta investointihalukkuuteen. Turunen olisi hyvin kriittinen eri tuotantotukien kanssa. Ne vääristävät kilpailua ja sekä ohjaavat että estävät vääjäämättä investointeja. – Mitä markkinaehtoisempina saamme sähkömarkkinat pidettyä, sen parempi kaikille. Tukimekanismeja pitää ennemmin purkaa kuin luoda uusia. Poliitikkojen on kuunneltava asiantuntijoita ja alaa itseään. – Vaikea on ymmärtää, miksei jo rakennettujen koskien vesivoimaa voitaisi hyödyntää. Tarvitsemme lisää vesivoimaa. Jo rakennetuista koskista sitä saataisiin ilman merkittäviä luontovaikutuksia. Samoin turpeen käyttö pitää olla mahdollista myös jatkossa. Nämä ovat tärkeitä asioita alueellisesti ja koko kansantaloudelle. – Suomi tarvitsee monipuolisen energiapaletin. Uusiutuvat energialähteet ovat avainasemassa kun tavoittelemme päästötavoitteitamme. Teppo Säkkinen, Keskustanuoret: Tarvitsemme teknologiaharppauksia Keskustanuorten puheenjohtaja Teppo Säkkinen kiittää hallitusohjelmaa hyvistä linjauksista. Biotalous avaa Säkkisen mukaan Suomelle monia uusia mahdollisuuksia. – Muutosvauhti maailmalla on huikea ja meidän on pysyttävä siinä mukana. Yksioikoisten valintojen asemesta on pidettävä mahdollisimman monia ovia avoimina ja tehtävä ennakkoluulottomasti uusia ratkaisuja. Tarvitsemme teknologia- 14 POHJOLAN VOIMA harppauksia. Bioenergiasta voimme niitä löytää. Säkkisen mielestä hajautetussa, vahvasti uusiutuvaan energiaan pohjautuvassa järjestelmässä on Suomelle sopivia tekijöitä. – Harvaan asutussa Suomessa hajautettu järjestelmä voi vähentää paineita vaikkapa verkon rakentamistarvetta ja tuo kriisivarmuutta. Se kestää muutoksia keskitettyä paremmin. – Energiapolitiikkaamme on jatkossa liitettävä vahvasti mukaan SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 kiertotalous, sillä puun riittävyyden varaan ei bioenergiaa voida laskea. Meidän on hyödynnettävä mahdolliset sivuvirrat. Vihreä talous tarjoaa Suomelle hyvän pohjan ja mahdollisuuksia. – Päättäjien pitää tehdä energiapolitiikkaa asettamalla selkeät tavoitteet ja ohjaamalla niihin ennemmin haittaverojen kuin tukipolitiikan kautta. Näin voimme vahvistaa sähkömarkkinoiden markkinaohjautuvuutta ja lisätä ohjauksen ennustettavuutta. Hajautetusta järjestelmästä näyttää muodostuneen itseisarvo, johon pyritään määrätietoisesti. voimme pärjätä näin jatkossakin, aikavälillä. Alan on sopeuduttava siihen ja mutta sen varaan ei pitäisi laskea. yritettävä pitää kaikki mahdollisuudet avoinna. Nyt on oleellista miettiä, miten Epävarmuuden kasvaessa investointien teke- varmistamme, että tuotantoresurs- minen isoihin yksiköihin ei houkuttele, vaikka si riittää markkinahäiriötilanteessa, ne olisivatkin periaatteessa tehokkaampia ja johon yksittäiset toimijat eivät voi vähäpäästöisempiä, Vuola ennustaa. – Jukka Leskelä myksiä, joiden mukaan energian hankalammaksi. Kun yhdistetty tuotanto on hinnan pitäisi Suomessa nousta tai ollut energiatehokkainta tuotantoa, menemme varautua. Huoltovarmuusmenet- Vuolan mielestä ongelma on erityisen suuri telyt pitää modernisoida, Leskelä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannos- toteaa. sa. Näkyvyys on erityisen huono, ja etenkin Leskelä kertoo kuulleensa näke- saatavuuden heikentyä, jotta elinkeinorakenne uudistuisi vähemmän energiaa käyttäväksi. – Tämä on minusta kovin takaperoinen ajatus. Energiapolitiikan lähtökohtana pitää olla energian riittävä saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. lämpökuorman tarpeen arviointi käy yhä Vuolan mielestä väärään suuntaan. Hajautetun järjestelmän eduksi mainitaan usein sen varmuus poikkeustilanteessa. Leskelä ei niele väitettä ilman huolellisia selvityksiä. – Tuotantojärjestelmässä tapahtuu nyt Toki samaan aikaan tarvitsemme energiatehok- muutoksia, joiden merkitystä ei ole vielä ehkä kuutta. Erinomaisia tuloksia on saatu energiakat- oivallettu huoltovarmuuden näkökulmasta. selmuksista ja energiatehokkuussopimuksista. Tämä on iso, vakava asia, joka pitäisi selvittää huolellisesti ja pian, ennen isojen lauhdevoima- Sekä hajautettua että keskitettyä loiden poistumista markkinoilta. Ratkaisuna esitetään hajautettua energiajärjestelmää. Euroopassa on energiapolitiikassa Suomea vaivaa pula rohkeudesta vallalla selvä murros, kapina, halu siirtyä kes- Partanen lähestyy ongelmaa öljyn korvaamisen kitetystä järjestelmästä hajautettuun. Leskelä tavoitteesta. haluaisi laajentaa näkökulmaa. – Hajautetusta järjestelmästä näyttää muo- – Kinastelu hajautetusta tai keskitetystä on turhaa. Tarvitsemme molempia. Meidän pitää dostuneen itseisarvo, johon pyritään määrä- ottaa kaikki keinot käyttöön hoitaaksemme tietoisesti. Suomessa sähköntuotanto on jo edessä olevat ongelmat. Kivihiilen poltto on nyt varsin hajautettu. Hajautettu tuotanto on isossa kuvassa pikkuseikka öljyn käyttöön ver- mahdollisuus, jolle on jo luotu tasaveroiset tai rattuna. Meidän pitää saada vähennettyä öljyn jopa hieman suosivat edellytykset. käyttöä. Tarvitsemme biopolttoaineita, sähköis- – Suomi on pärjännyt energiantuotannossaan mallikkaasti suuruuden ekonomiaa hyödyntäen. Voimavarat yhdistämällä olemme tuottaneet korkeampaa hyvinvointia, hän painottaa. – Näyttää siltä, että keskitetty järjestelmä häviää pidemmällä tyvää liikennettä ja omakotitalojen hajautettuja lämmitysratkaisuja. Kaikki mahdolliset keinot. – Edessä on todellisia uusia mahdollisuuksia. Eräs esimerkki on vaikkapa Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkimustyö hiilidioksidin käytöstä raaka-aineena sähköpolttoaineiden 15 tuotannossa. Muutetaan siis hankala päästö Ilmastonmuutoksen hillinnän kan- puhtaaksi raaka-aineeksi. nalta tärkeää on pitää hiilidioksidi- Kehityksen kärjessä oleminen sopii Partasen mukaan hyvin ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin: kilpailukyvyn ylläpitämiseen, päästöt tuotettua yksikköä kohden mahdollisimman pieninä. – Resurssitehokkuudesta on tu- omavaraisuuden lisäämiseen ja hiilettömään lossa keskeinen muutostekijä. Voisi edelläkävijyyteen. sanoa, että joudumme kiristämään – Tämä edellyttää jatkuvaa uudistumista ja kehittymistä, mutta avaa samalla isoja mahdollisuuksia globaaleilla markkinoilla. Meidän pitäisi päästä päättämättömyyden ilmapiiristä vyötä vuosi vuodelta. Leskelällä on vahva viesti päättäjille. – Vastuullinen energiapolitiikka eteenpäin. Hakea ratkaisuja vastustuksen antaa yritysten tehdä investointi- asemesta. Suomen suurin vitsaus tällä hetkellä päätökset. Päättäjien tehtävänä on tuntuu olevan rohkeuden puute: tiedetään, luoda investoinneille suotuisa ympäristö, että jotain pitää tehdä, mutta ei uskalleta ei päättää yritysten puolesta. Vastuullista tehdä päätöksiä. ei myöskään ole ohjata yrityksiä toimimaan Ne, jotka yrittävät toimia markkinahinnoilla, ovat todellisissa kannattavuus ongelmissa. – Rami Vuola jollain tavalla ja sitten muuttaa säännöksiä. Tarvitaan tilaa kehitykselle Siitä lankeaa iso lasku sekä asiakkaille Vuolan mielestä energia-intensiivisen teollisuu- että yhtiöille. den kilpailukyky on Suomelle kohtalonkysymys. Kai Mykkänen, Kokoomus: Tarvitsemme energiaremontin – Fossiilisten polttoaineiden käyttö on saatava nopeasti kuriin. Teknologiat on otettava käyttöön edullisuusjärjestyksessä, eduskunnan Energiaremonttiryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Kai Mykkänen vaatii. Energiapolitiikka on Mykkäsen mielestä mahdollisuuksien todellista taidetta, jossa on edettävä varovaisin, harkituin askelin. Saksa tarjoaa esimerkin. – Saksan energiakäännöksessä myönteistä on kunnianhimon taso ja synnytetty harppaus tuuli- ja aurinkoenergian teknisessä kehityksessä. Saksa on kuitenkin tehnyt kaksi ratkaisevaa virhettä: päätös luopua ydinvoimasta ja kuluttajien itse tuottaman sähkön itseisarvoinen 16 POHJOLAN VOIMA suosiminen suhteessa suurtuotannon etuja hyödyntäviin energiamarkkinoihin. Toistaiseksi lopputulos on ollut hiilivoiman ja päästöjen kasvu. Väärä suunta! – Euroopassa on muutenkin meneillään protektionistinen toimintamalli: halutaan polttaa kotimaista raaka-ainetta hinnalla millä hyvänsä. Muut tavoitteet jäävät sivurooleihin. Kolme vuotta sähköautolla ajanut Mykkänen vähentäisi öljyn käyttöä liikenteessä. Hän olikin kokoomuksen neuvottelijana ryhmässä, jossa hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite puolittaa tuontiöljyn käyttö vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen pitäisi sekä sähköistyä että siirtyä biopolttoaineisiin. – Suomessa voisi olla 300 000 sähköautoa vuonna 2030. Iso murros, mutta mahdollinen määrätietoi- SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 sin ponnisteluin. Silti on selvää, että Suomen oloissa biopolttoaineilla on ratkaiseva rooli. Kiireellisintä onkin tehdä nopeasti päätös biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen jatkamisesta vuoteen 2030 asti ja nostamisesta asteittain 40 prosenttiin. Biopolttoaineissa meillä on maailman paras osaaminen ja olosuhteet, mutta investoinnit toteutuvat vain, jos on näkymä kysynnästä riittävän pitkälle. – Hyvällä energiapolitiikalla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja tuetaan talouskasvua. Tehokkainta olisi edetä EU:n päästötavoitteiden kautta, mutta emme voi yksin kääntää kehitystä pois kansallisiin tavoitteisiin perustuvasta energiamurroksesta. On parempi tehdä muutos kansallisten tavoitteiden vetämänä kuin olla tekemättä mitään. SUOMEN TÄRKEIN ENERGIANTUOTANTOMUOTO UHATTUNA Sipilän hallituksen strategisessa ohjelmassa kapasiteettia. Yhteistuotannon merkitystä tärkeä- ehdotetaan lämmön ja sähkön yhteistuotannon nä sähköjärjestelmää ylläpitävänä säätövoimana, hiilidioksidiveron kaksinkertaistamista. Tämä jolla ylläpidetään sähkön toimitusvarmuutta, ei tilanteessa, jossa Suomesta on jo tehty energia tulisi aliarvioida. Yhteistuotantovoimalaitokset verotuksen eurooppalainen kärkimaa. Samaan ovat myös käytössä kovimmilla pakkasilla, kun aikaan kun me ammumme itseämme nilkkaan, sähköä tarvitaan eniten. kilpailijamaissamme pidetään verotuksen avulla Veronkiritys vaikuttaa myös kaukolämmön tuo- huolta, että energia on kilpailutekijä elinkeinoelä- tantokustannuksiin ja siten heikentää kaukoläm- mälle sekä kansalaisten hyvinvoinnille. mön kilpailukykyä. Lämmön tuotannon polttoai- Hallituksen veronkiristysehdotusta on todella neiden valmisteverot ovat muutamassa vuodessa vaikea ymmärtää. Yhteistuotanto on tunnetusti nousseet moninkertaisiksi ja kehitys näyttää tehokkain tapa hyödyntää mitä tahansa poltto- jatkuvan. Uusiutuvien energialähteiden, ennen ainetta energiana. Käytetyn primäärienergian kaikkea energiapuun, käyttö kaukolämmityksessä tehokkuus on noin 90 prosenttia. Samalla yh- on viime vuosina edistynyt rivakasti. Jotta tämä teistuotanto vähentää ympäristöpäästöjä 25–40 uusiutuvien tehokas ja lisääntyvä käyttöönotto prosenttia sähkön ja lämmön erillistuotantoon kaupungeissa olisi jatkossakin ja pitkällä aikavälillä verrattuna. mahdollista, tulee kaukolämmön olla kilpailu- Suomi on kansainvälisestikin tunnustettu maa- kykyistä myös lyhyemmällä aikavälillä. Mikäli ilman johtavaksi maaksi lämmön ja sähkön yh- kaukolämmön kilpailukyky romutetaan lyhytnä- teistuotannon hyödyntämisessä. Noin kolmasosa köisillä poliittisilla päätöksillä, vaikeutuu myös kotimaisesta sähköstä tuotetaan yhdyskuntien uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen ja teollisuuden yhteistuotantovoimalaitoksissa. lämmityksessä merkittävästi. Vastaavasti kolme neljäsosaa kaukolämmöstäm- Vientiteollisuutemme kustannuskilpailukyvyn me tuotetaan yhteistuotannossa. Onko näin myös näkökulmasta on selvää, että yhtään ainutta jatkossa? Toivottavasti! kilpailukykyä heikentävää veroratkaisua ei tarvita. Yhteistuotannon vankka asema ei näet ole Globaalisti katsoen jokainen vaikkapa edullisella itsestään selvyys vaan yhteistuotannolla on nykyi- energiaverotuksella maahamme houkuteltu teolli- sessä markkinatilanteessa kilpailukykyhaasteita suusinvestointi alentaa ympäristöhaittoja. suhteessa lämmön erillistuotantoon. Suomi on Hallitus on unohtanut kokonaan myös sen, että osa yhdentyviä eurooppalaisia sähkömarkkinoita. lämmön ja sähkön yhteistuotanto on päästökau- Markkina-alueen sähköntuotantorakenne on pan piirissä. Päästökauppayritysten vero-ohjaus muutoksessa. Markkinoille syntyy tuettuna huo- on tehotonta ja päällekkäistä, eikä sillä edes voida mattava määrä uutta tuotantoa (erityisesti tuuli- vaikuttaa EU-tasolla päästöihin. Hallituksen tulisi- ja aurinkovoimaa). Lisätarjonta laskee sähkön tuk- kin poistaa hiilidioksidikomponentti päästökaup- kuhintaa Suomessakin. Epäterve markkinaohjaus pasektorilta kokonaan sen sijaan, johtaa siten erillislämmöntuotannon ratkaisuihin että verorasitusta yhteistuotannon sijasta. kasvatetaan. Tässä tilanteessa ei luulisi olevan varaa vaikeuttaa tilannetta entisestään veronkiristyksillä. Hallitukselta on mitä ilmeisimmin jäänyt kokonaan ottamatta huomioon riski, että veromuutosten myötä sähkömarkkinoilta poistuu ennenaikaisesti merkittävä määrä toimitus- ja huoltovarmuuden sekä kustannuskilpailukyvyn kannalta keskeistä Jari Kostama vastaa kaukolämpö-toimialasta Energiateollisuus ry:ssä. 17 Tehoreservi: Tehoreservijärjestelmä turvaa sähkön toimitusvarmuuden lyhyellä varoitusajalla tilanteissa, joissa sähkön markkinaehtoinen tarjonta ei kata sähkönkulutusta. Järjestelmä otetaan käyttöön tunneissa ja voi kestää vain tunteja. Tehoreservijärjestelmä on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2007. Tehoreserviä tukeva reservi: Keskustelua käydään myös siitä tarvittaisiinko nopeasti käynnistyvän tehoreservin ja kriisitilanteita varten suunniteltavan huoltovarmuusreservin väliin esimerkiksi kahdessa viikossa käynnistettävissä oleva reservi. Tällainen reservi tukisi nykyistä tehoreserviä. Huoltovarmuusreservi: Huoltovarmuusreservi turvaisi sähkönsaantia pidempiaikaisissa poikkeustilanteissa, joissa markkinaehtoinen sähköntuotantokapasiteetti ei jostain esimerkiksi sähkön tuontiyhteyksien tai suurten voimalaitosten vikaantumisten, johdosta riitä. Huoltovarmuusreserviä vasta esitetään perustettavaksi. ENEMMÄN TEHOA RESERVIIN? Sähkön alhainen markkinahinta ei kannusta voimalaitosinvestointeihin ja tekee lauhdelaitoksista kannattamattomia. Kapasiteettia poistuu markkinoilta, ja nyt pohditaankin riittääkö sähkö kaikissa tilanteissa? Riittääkö ratkaisuksi nykyinen tehoreservijärjestelmä? Pitäisikö järjestelmää täydentää? Teksti Leena Manner KuvaEnergiavirasto 18 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 Tehoreservikeskustelu on ollut erityisen aktiivis- ten listalla hallituksen päätettäviksi tulevista ta tänä vuonna. Energiavirasto päätti keväällä energia-asioista oli myös huoltovarmuusreservi. 299 megawatin suuruisen tehoreservikapa- – Minusta nyt on hyvä selvittää tarvitsemme- siteetin hankinnasta. Monet toimijat olisivat ko tehoreservin rinnalle jonkin muun järjestel- toivoneet suurempaa reserviä. Keskustelua män. On selvää, että meillä on ongelmalliset vauhditti myös haastava markkinatilanne, ajat edessämme, mutta onko reservijärjestel- jonka myötä markkinoilta on ennenaikaisesti män laajentaminen oikea ratkaisu, se pitää poistumassa konventionaalista sähköntuotan- selvittää, Nurmi toteaa. – Huoltovarmuusreservijärjestelmä voi olla tokapasiteettia. – Viraston tavoitteena oli hankkia tehoa pelkkää lääkettä vaivaan parantamatta tautia. reserviin noin 400 MW:n edestä. Järjestimme Perusongelmana on investointien puute, eikä tarjouskilpailun, jossa etsimme järjestelmää, se ratkea huoltovarmuusreservillä. Laitosten joka hinnaltaan edullisimmin täyttää arvioidun poistuminen markkinoilta tietysti pahentaa 400 MW:n tehontarpeen, ylijohtaja Simo vielä tilannetta. Nurmi Energiavirastosta kertoo. Energiavirasto päätyi hankkimaan tehoreser- Huoltovarmuusreservi on keskusteluissa ymmärretty lähinnä kriisiajan ratkaisuna, joka viä 299 MW. Nurmi selittää tavoitteen ja toteu- käynnistyisi viikkojen tai kuukausien aikana. man välistä poikkeamaa kokonaistaloudellisuu- Laitokset olisivat kylmillään eikä niissä normaa- della toimitusvarmuushyötyihin nähden. lioloissa olisi työntekijöitä. Jos lisäreservi olisi – Päätöstä tehdessä Energiaviraston piti otettavissa käyttöön esimerkiksi kahden viikon määrittää mikä tehomäärä saadut tarjoukset aikana, laitoksilla olisi myös käyttöön tarvit- huomioiden oli optimaalinen ratkaisu. Jos tavaa henkilöstöä. Nurmen mielestä reservin olisimme kasvattaneet tehoreservin suuruutta, pitäisi olla otettavissa käyttöön ennemmin järjestelmän yksikkökustannukset olisivat nous- päivissä kuin viikoissa tai kuukausissa. seet merkittävästi, mielestämme liian suuriksi. Tehoreservijärjestelmän vuotuiset kustannuk- Lisäreservit päättäjien pöydille set ovat nyt alle 7 miljoonaa euroa. Järjes- Huoltovarmuuden turvaamiseksi on voima- telmän kasvattamisen myötä kustannukset laitosten käyttämää polttoainetta, lähinnä olisivat nousseet yli 20 miljoonaan euroon kivihiiltä, varastoitu saatavuushäiriöiden tai vuodessa. yllättävästi lisääntyvän tarpeen varalta. Jos lauhdelaitokset poistuvat käytöstä, ei tarvita Riittääkö pelkkä tehoreservijärjestelmä? enää huoltovarmuusvarastojakaan. Tehon riittävyydessä vaikeimmat ajat ovat lähi- – Uskon huoltovarmuus- tai muun reser- vuosina. Voimalaitoksia on poistettu käyttöiän vin kohtalon ratkeavan tämän syksyn aikana loppuessa tai kannattamattomina käytöstä en- suuntaan tai toiseen. Päätös on poliittinen, nenaikaisesti eikä korvaavaa kapasiteettia ole päättäjien tehtävänä on määrittää mikä on vielä tarjolla. Kapasiteettia on poistunut selvästi reservin käyttötarkoitus ja tarve. Päätös on arvi- enemmän kuin mitä OL3-ydinvoimayksikkö tuo ointi riskien ja niiden todennäköisyyksien sekä sitä lisää. Tehon riittävyys on todellinen kysy- kustannusten välillä. Kuinka paljon on perus- mys, jos talvesta tulee kylmä ja järjestelmässä teltua maksaa toimitusvarmuuden lisäämisestä tapahtuu häiriöitä. saatavista hyödyistä? Pohjolan Voima Tehon riittävyydessä vaikeimmat ajat ovat lähivuosina. Oli sitten kysymys tehoreserviä tukevasta on esittänyt teho- lisäreservistä tai huoltovarmuusreservistä, reservijärjestelmää samalla on päätettävä myös reservin rahoituk- täydennettävän koh- sesta. Todennäköisesti varat kerättäisiin jollain tuullisen nopeasti, tavalla sähkön hinnassa. Järjestelmä hyödyttää esimerkiksi kahdessa kaikkia sähkön käyttäjiä, jolloin on perusteltua, viikossa käyttöön että kaikki käyttäjät myös osallistuvat järjestel- otettavalla reservillä. män kustannuksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies- – Nyt on aika pohtia, tarvitaanko lisää tehoa reserviin ja millä hinnalla. 19 VASTUULLISUUTTA MONELTA KULMALTA Energiakonserni, joka on lähellä vientiteollisuutta, mutta myös suurta joukkoa Suomen kuntia suorien ja välillisten omistusten kautta. Yhtiö, joka tuottaa omistajilleen energiaa omakustannus hintaan Suomessa. Nämä asiat määrittävät Pohjolan Voiman toimintaa myös vastuullisuusmielessä. Teksti Riitta Gullman Kuvat Olli Häkämies, Anna Sarkama-Antila ja Kai Tirkkonen – Pohjolan Voimassa asioita katsotaan sekä energian tuottajan että energian käyttäjien nä- energiantuotanto on yksi taloudellisen vastuun kökulmasta. Se on roolimme ja osa vastuullista ilmenemismuoto. Samalla se on mutkan kautta toimintaamme. Näin siksi, että omistajiimme sosiaalista vastuuta. kuuluu energiaa käyttävää teollisuutta, ener- 20 Voittoa tavoittelematon, omakustanteinen – Tuemme omistajayritysten kilpailukykyä giantuottajia ja kaupunkeja, Riitta Larnimaa, tuottamalla niille energiaa kilpailukykyiseen Pohjolan Voiman viestinnästä ja yhteiskunta- hintaan. Kilpailukykyinen yritys taas pystyy suhteista vastaava johtaja määrittää. tarjoamaan työtä ja toimeentuloa. POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 POHJOLAN VOIMAN OMISTAJAT 31.12.2014 Taustalla myös suuri joukko kuntia Hiilineutraalia tuotantoa Teollisuus omistaa noin 68 prosenttia Merkittävä osa Pohjolan Voiman tuot- Pohjolan Voiman osakkeista. Toisilla ener- tamasta energiasta on hiilineutraalia giayhtiöillä on noin 28 prosenttia. Suurin tuotantoa. Myös uusiutuvilla energianläh- omistaja on UPM, toisena Stora Enso. teillä, vedellä ja biopohjaisella tuotannol- Seuraaviksi suurimpia ovat energiayhtiöt la, on iso rooli. EPV Energia ja Kymppivoima. Molempien Metsäteollisuus 62% Energiayhtiöt 28 % Kemianteollisuus 6 % Muut 4 % takaa löytyy joukko kunnallisia ja alueelli- mittakaavan tuotannosta. Päivän sana on sia energiayhtiöitä. hajautettu energiantuotanto, ja suurtuo- Monen kunnan asukkaat pysyvätkin tantoa pidetään vanhanaikaisena. Riitta lämpimänä Pohjolan Voiman laitosten Larnimaa kuvaa toiminnan logiikkaa tuottamalla kaukolämmöllä. Paljon kuntia omistajien kautta. onkin omistussuhteiden kautta ”mukana” Pohjolan Voiman toiminnassa. Ympäristöpäällikkö Rea Oikkonen, henkilöstöjohtaja Tiina Nyström ja viestintäjohtaja Riitta Larnimaa vievät Pohjolan Voiman vastuullisuustyötä eteenpäin. Nykyään yhtiötä haastetaan suuren – Pääomistajat ovat suuria teollisia yrityksiä. Tuotamme teollisuuslaitoksille Kunnat hyötyvät saamansa energian esimerkiksi niiden prosesseissaan tarvitse- lisäksi Pohjolan Voimasta myös epäsuo- maa höyryä. Höyryä tarvitaan niin paljon, rasti, esimerkiksi työpaikkojen tuomina että tuotanto ei voi olla pienen mitta- verotuloina. Vaikka itse voimalaitokset kaavan tuotantoa. Tehtaat tarvitsevat eivät ole kovin suuria työllistäjiä, nii- energiaa paljon ja säännöllisesti silloin, den hankintaketjuissa työskentelee iso kun ne tuotanto pyörii. joukko ihmisiä. Vaikkapa biopolttoaineen hankinnasta ja kuljetuksesta tulee leipä moneen pöytään. 21 AKTIIVISTA YMPÄRISTÖTYÖTÄ Aktiivinen ote ympäristöasioihin tuli virallisesti Pohjolan Voiman toimintatavaksi 1980–90 -lukujen taitteessa. Siitä lähtien yhtiö on tehnyt paljon omaehtoisesti, säännösten ja lupaehtojen määrittämien toimenpiteiden lisäksi. Myös tutkimustyö ja investoinnit ovat hyödyttäneet ympäristöä. – Yhtiö oli ympäristöasioissa liikkeellä varsin pystyttiin käyttämään hyödyksi maanraken- aikaisessa vaiheessa. Ympäristönsuojelutyössä tamisessa. Tuhkaa pitää kuitenkin tuotteistaa ei ole tarvinnut tehdä suuria mullistuksia, poh- lisää, että sitä saadaan vielä paremmin hyöty- jatyöt on tehty niin hyvin. Siksi tässä työssä ei käyttöön, Oikkonen kertoo. ole oikein päässyt loistamaan, Pohjolan Voiman Lämpövoimalaitoksilla syntyy paljon tuhkaa. ympäristöpäällikkö Rea Oikkonen naurahtaa. Viime vuonna polttoprosessin savukaasujen Pohjolan Voima oli ensimmäinen energia puhdistuksesta tulevaa lentotuhkaa ja kipsiä yhtiö Pohjoismaissa, joka sai sertifikaatin sekä kattiloiden pohjatuhkaa syntyi yli 240 000 ISO 14001 -ympäristöjärjestelmien käytöstä. tonnia. Yhtiö oli Pohjoismaiden ensimmäinen myös – Materiaalitehokkuutta pitää kuitenkin toisessa asiassa. Se kirjasi energiapoliittiseen katsoa tuhkaa laajemmin. Tavoitteena on, että ohjelmaansa jo 90-luvulla: toiminnan lähtökoh- lämpövoimatuotannon sivutuotteista mahdolli- tana on sovittaa yhteen osakkaiden sähkön simman suuri osa voidaan hyödyntää uudelleen tarve ja CO2-päästöjen rajoittaminen. raaka-aineena. Yhtiö onkin investoinut yli 20 vuoden ajan – Materiaalitehokkuutta on sekin, että kier- mittavasti – yhteensä noin 1,6 miljardia euroa rätyspolttoaineita käytetään rinnakkaispolttoai- – bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin. Val- neena. Ei viedä kaatopaikalle sitä, mitä voidaan taosa Suomen uudesta biovoimalaitoskapasi- hyödyntää energiana, jos sitä ei muuten voida teetista on Pohjolan Voiman ja sen osakkaiden kierrättää, Oikkonen huomauttaa. yhdessä toteuttamaa. Yhtiö on myös tutkinut Esimerkiksi Rauman Biovoimassa käytetään erilaisia biopolttoaineita ja tehnyt pioneerityötä rinnakkaispolttoaineena rakennuksien purku- ns. biohiilen käytön tutkimuksessa. puuta sekä pahvinkeräykseen kelpaamatonta pahvia ja kartonkia. Nyt kärki energia- ja materiaalitehokkuudessa Ympäristötyön kärki on nyt energia- ja materiaalitehokkuuden parantamisessa. Vesivoiman puolella asialistalla ovat mm. kalat (ks. kainalojuttu s. 25). Materiaalitehokkuuspuolella tuhkaa hyödynnetään Pohjolan Voimassa tehokkaasti. – Viime vuonna tuhkaa hyödynnettiin enemmän kuin sitä tuotettiin. Varastoitua tuhkaa 22 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 Ympäristötyön kärki on energia- ja materaalitehokkuuden parantamisessa TUOTANTOA ILMAN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ 2014 jo 82 % Yli 4 mrd euron 1,6 mrd uusiutuvaan energiaan investoinnit hiilidiok sidineutraaliin tuotantoon 2000-luvulla, (1,6 mrd uusiutuvaan sähköstä tuotettiin ilman CO2-päästöjä, 82% lähivuosien tavoite 90 % energiaan) Rakentanut 16 bio 12 vesivoimalaitosta, TVO:lla Olkiluodossa kaksi energialla toimivaa 8-vuotinen laaja perusparannus ydinvoimalaitosyksikköä, ohjelma Iijoella vuoteen 2013, pe- kolmas rakenteilla voimalaitosta: johtava bio- 16X BIO rusparannus jatkuu Kokemäenjoella polttoaineiden hyödyntäjä Euroopassa 12X Käytetyn ydinpolttoaineen loppu TVO tekee polttoaineen hankinnassa hankinta- sijoitukseen valmistauduttu sopimukset suoraan toimittajien kanssa ketjun alusta saakka jokaisessa vaiheessa ja varmentaa myös X2 3 vastuullisuuden Tämän vuoden aikana Pohjolan Voimassa käydään läpi olennaisia, vastuullisuuteen liittyviä asioita yhtiön toiminnan ja sen sidosryhmien näkökulmasta. Lue blogista www.pohjolanvoima.fi 23 Pietarsaaren voimalaitoksen laborantti Kerstin Korpela ottaa vesinäytettä ja laborantti Päivi Finstram valmistaa pillerin polttoaineen lämpöarvon mittaamista varten. Perusajatus: OSAAMINEN Kun perinteikästä energian tuottajaa aletaan muuttaa asiakaslähtöiseksi, toimintakulttuurin muutos vie aikansa. Kolmessa vuodessa Pohjolan Voimassa on muokattu ajattelua ja asenteitakin. Asiakasajattelua on viety läpi koko henkilöstön, kaikkiin toimintoihin. Asiantuntijuus kunkin omalla alueella ja sen jakaminen yhdessä tekemisen kautta läpi organisaation ovat keskeinen toimintatapa. – Toki tekemistä on edelleen. Par- ja johtamisen koulutusohjelma. Siinä muuttaa strategian, vision ja tavoitteet haillaan linkitämme kaikki työroolit ja jokainen esimies käy läpi noin puolen jokaisen pohjolanvoimalaisen teoiksi. tehtävät selkeästi yhteen toiminnan vuoden aikana seitsemän koulutuspäivää. Se näkyy itse kunkin toiminnassa ja se pääprosesseihin. Jokainen ymmärtää si- Pohdinnassa on vastaava ohjelma asian- varmistaa näin yrityksen menestymisen, ten, miten oma työ on osa kokonaisuutta tuntijatehtävissä työskenteleville. määrittelee Pohjolan Voiman henkilöstö- ja mikä merkitys juuri hänen työllään on asioista vastaava johtaja Tiina Nyström. tavoitteiden kannalta. – Meillä on lähdetty siitä, että osaaminen Koko energia-alan toimintaympäristö on vaikeassa tilanteessa. Myös Pohjolan – On tärkeää, että henkilöstö tuntee Henkilöstön koulutukseen ja osaami- asiakkaat ja heidän tarpeensa. Ihmiset sen laajentamiseen käytetään Pohjolan ovat kääntäneet ajattelunsa tähän suun- Voimassa paljon voimavaroja. Viime taan onnistuneesti. Tämä asenne näkyy vuonna kukin pohjolanvoimalainen oli lanteissa henkilöstön pitääkin haastaa arkityössä entistä enemmän, Nyström koulutuksessa keskimäärin 5,5 päivää. johtoa vastuullisuuden kulmasta. Viime kiittää. Parhaillaan on menossa esimiestyön kädessä yrityksen on kuitenkin pidettävä Voimassa on jouduttu tekemään kipeitä päätöksiä ja sanomaan ihmisiä irti. – Yritysjärjestelyissä ja irtisanomisti- huoli menestymisestään. Ks. tarkemmin www.pohjolanvoima.fi > yritys > arvot ja tapamme toimia ja www.pohjolanvoima.fi > vastuullisuus > ihmiset > henkilöstö 24 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 Kalanistutuksia ja yhteistyötä Kalanistutuksia, rantavyöryjen korjaamista ja rantojen suojaamista. Lohien ylisiirtojen rahoitusta ja osallistumista erilaisiin yhteishankkeisiin. Esimerkiksi tätä on PVO-Vesivoiman ympäristötyö käytännössä. Viime aikoina keskustelussa on ollut varsinkin vaelluskalojen palauttaminen Iijokeen. PVO-Vesivoima on hankkeessa mukana monella tapaa. Se on ollut osarahoittajana vuosia kestäneissä tutkimushankkeissa, joissa on selvitetty mm. kalojen nousua voimalaitosten alakanavissa ja smolttien, joesta mereen vaeltavien poikasten, vaellusta jokea alas. Se on tarjonnut tutkijoille ja kalateiden suunnittelijoille tietoja voimalaitoksista, pitkän ajan tilastoja vedenkorkeuksista ja juoksutuksista. Ulospäin näkyvin yhteistyöhanke oli 90-luvulla toteutettu Iijoen tulvauomien maisemointi. Siinä pohjapatoja rakennettiin kaikkiin Iijoen vanhoihin tulvauomiin. Vesi palasi takaisin sijoilleen. Yhteydet voimalaitosten lähialueiden asukkaisiin ovat nykyisin melko mutkattomat. Yhtiössä opittiin 80-luvulla aktiivisen yhteydenpidon ja sopimisen tärkeys. Haasteitakin on. Esimerkiksi vaelluskalojen palauttamisessa ja kalavelvoitteissa ajatukset eivät aina mene yksiin. Asioissa koetetaan edetä keskustelemalla ja hakemalla yhteistä ymmärrystä. Yhteistyö kalastuskuntien kanssa on kuitenkin hyvää. Viime vuonna PVO-Vesivoiman velvoitteena istutettiin Iijoen merialueelle noin 1,5 miljoonaa kalanpoikasta. Lue kalanviljelystä Raasakassa s. 26. 25 KALANVILJELIJÄN VUOSI Raasakan kalanviljelylaitos on vuosittain yli miljoonan kalanpoikasen alkukoti. Laitoksen elo kääntyy nyt talven lähestyessä pienemmälle vaihteelle. Kunnes tulee helmikuu ja uudet mätimunat saapuvat. Teksti Ritta Gullman Kuva Kai Tirkkonen Raasakan kalanviljelylaitos tuottaa merilohta ja nen mätimunaa. Siitä hetkestä alkaen laitoksella -taimenta Iijoen ja osaksi Kemijoen kalanistu- valmistaudutaan tohinakauteen. Kun kevään tuksia varten. Loppusyksy ja talvi ovat Raasa- poikaset ovat kuoriutuneet, laitoksen yli 174 kassa raportoinnin ja kehittämisen aikaa. Viime altaassa ui hetken aikaa kolme ikäluokkaa vuodet työtä on tehty mm. virikeviljelyn kanssa. kalanpoikasia: juuri kuoriutuneet pikkupoikaset, Keväisin ja kesäisin ei kehittämiseen ole mahdol- yksivuotiaat poikaset ja kaksivuotiaat istukkaat, lisuuksia. Silloin laitoksen kolmella vakituisella jotka pian istutetaan Ii- ja Kemijokeen. työntekijällä ja kolmella kausityöntekijällä ovat yli kaksi viikkoa ja samaan aikaan vastakuoriutu- taakse jäänyttä elämää, sillä nykyisin kaikilta neet pikkupoikaset kuluttavat ruskuaispussiaan. kasvatetuilta yksivuotiailta taimenilta ja lohilta Kun istutukset on tehty, yksivuotiaat poikaset on leikattava rasvaevät pois. Kolme henkeä siirretään pikkupoikashallista ulos istukkailta va- tekee eväleikkauksia talvisin nelisen kuukautta. pautuneisiin altaisiin, tuotantopäällikkö Merja Helmikuussa laitokselle saapuu Pohjois-Suomen keskuskalanviljelylaitokselta Taivalkoskelta noin 450 000 merilohen ja 135 000 meritaime26 – Toukokuussa kaksivuotiaita kaloja istutetaan kädet täynnä työtä. Talven huokaisuajatkin ovat POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 Kantola kuvaa. Kun istutukset ja siirrot on tehty, alkaa viljelykesä. – Sitten toivotaan, että sää olisi kuten tänä kesänä. Joessa on kunnon virtaama, Kutsumustyössä veden lämpötila korkeintaan 18 astetta. Merja Kantolan ura kalanviljelijänä alkoi visiitillä kalabiologi-veljen luokse Tämä kesä on mennyt hyvin. Olot lohen valtion kalanviljelylaitoksella. Kantola kiinnostui työstä heti, hakeutui viljelylle ovat olleet suotuisat, Kantola harjoittelijaksi ja kouluttautui alalle. Siitä on nyt 37 vuotta. kertoo tyytyväisenä. Kalalaitos ottaa kasvatusvetensä Iijoesta, voimalaitoksen yläpuolelta. PVO-Vesivoima Oy ja Kemijoki Oy omistavat puoliksi Voimalohi Oy:n, jolla on kaksi kalanviljelylaitosta. Raasakka on niistä tuoreempi. Lehti-ilmoitus toi Merja Kantolan Raasakkaan 80-luvun alkuvuosina. Ilmoituksessa haettiin käynnistäjää uudelle laitokselle. Kriittiset hetket toukokuussa Siitä asti on töitä riittänyt. Laitos pyörii nykyään kolmen vakinaisen ja Vastakuoriutuneiden kalanpoikasten kolmen kesätyöntekijän voimin. Talvella vakiväki, laitosmestari, kalanvil- elämän kriittisin hetki on käsillä, kun ne jelijä ja tuotantopäällikkö hoitavat koko laitoksen. Tuotantopäällikkönä ovat käyttäneet noin kolmasosan ruskuais- Merja Kantola vastaa laitoksen toiminnasta aina. pussistaan. Niiden on opittava syömään. – Porukassahan tätä työtä tehdään. Kun on ottanut vastuulleen elävän Pikkupoikasille annetaan hiljalleen vähän materiaalin hoidon, on sille annettava kaikkensa. Tämä työ on sitovaa. ruokaa, jotta ne tajuavat, että veden Kutsumustyötä. pinnalle tippuva aine on ruokaa. Oikeaan aikaan aloitettu ruokinta takaa onnistu- Lue juttu virikeviljelystä www.pohjolanvoima.fi/kalanviljely neen startin. Raasakassa on onnistuttu hyvin: starttitappiot ovat pienet. Kalanviljely vaatii ympärivuorokautista valvontaa. Päivätyön lisäksi henkilöstö on varalla vuoroviikon vuorokauden ympäri. VOIMALOHI OY:N RAASAKAN KALANVILJELYLAITOS NUMEROINA Laitoksella on paljon mm. vesitysprosessi- • 260 000 merilohta Iijokeen automatiikkaa, joten veden tulo laitokselle • 120 000 merilohta Kemijokeen on varmistettava hälytysjärjestelmin. Päivit- • 68 000 meritaimenta (velvoite 28 000, kalastajien pyynnöstä täisiä rutiineja ovat mm. kalojen hoitotyöt, kuten altaiden puhdistukset, ruokinta-automaattien täytöt ja kalojen hyvinvoinnin seuranta. Kaiken pitää toimia, aina. 40 000 lohta on muutettu taimeneksi) • 60 000 nahkiaisen ylisiirtovelvoite (oma pyynti voimalaitoksen alapuolelta) PVO-Vesivoiman koko istutusvelvoite • 4,1 miljoonaa kalanpoikasta vuodessa Ii- ja Kemijoen meri- ja jokialueille sekä Koston, Irnin ja Suolijärvien säännöstelyalueille 27 KÄYTTÖLUVAT TYÖLLISTÄVÄT OLKILUODOSSA Olkiluodossa valmistaudutaan hakemaan kahta tärkeää lupaa: käyville laitos yksiköille OL1 ja OL2 käyttöiän pidennystä sekä rakenteilla olevalle OL3-yksikölle lupaa käynnistää sähköntuotanto. Teksti Leena Manner Kuva Hannu Huovila, TVO MONIPORTAINEN LUPAPROSESSI Ydinvoimalan käynnistyminen on monen luvan takana, yhteiskunta valvoo ydinvoiman rakentamista ja käyttöä. Prosessin käynnistää ympäristövaikutusten arviointiselostus YVA, joka on ehtona valtioneuvoston esittämälle ja eduskunnan vahvistamalle periaatepäätökselle. Periaatepäätöksen jälkeen tarvitaan valtioneuvostolta rakentamisen suunnitelmat ja turvallisuusanalyysin esittelevä rakentamislupa. Jotta laitoksella voidaan tuottaa sähköä, tarvitaan käyttölupa, jonka ehtona on valmius laitoksen turvalliseen käyttöön. Säteilyturvakeskus STUK 28 on merkittävä lausunnonantaja jokaisessa lupaprosessin vaiheessa. POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 – OL3-laitosyksikön rakentaminen on edennyt tuuri yhtiössä on ja paljon muuta. Käyvien lai- siihen vaiheeseen, että olemme jättämässä ensi tosten osalta meidän pitää myös näyttää, miten vuonna hakemuksen käyttöluvasta valtio- hallitsemme yksiköiden ikääntymistä: mitä on jo neuvostolle, TVO:n turvallisuusjohtaja Marjo tehty ja mitä aiotaan tehdä. Mustonen kertoo. – Käyvien laitosyksiköiden eli OL2- ja OL2- Ihmisten johtaminen keskeistä yksiköiden käyttölupa on voimassa vuoteen – Turvallisuuskulttuurissa tekniikan kanssa yhtä 2018. Olemme hakemassa uutta käyttölupaa, tärkeää on ”pehmeä puoli”, ihmisten toiminta. jotta voimme käyttää yksiköitä vielä jatkossa- Miten ihmisiä johdetaan, menettelyt, ohjeet ja kin. Lupahakemus jätettäneen vuonna 2017. alan kehittymisessä mukana oleminen. Näiden Käyttöluvan hakeminen ei ole pieni juttu, vaan työtä molempien lupien eteen on tehty jo vuosia. merkitystä ei voi korostaa liikaa. TVO:lla haetaan jatkuvasti keinoja kehittää omaa toimintaa. Jatkuva parantaminen on osa – Oikeastaan OL1- ja OL2-yksiköillä tehdään tavallaan jatkuvasti työtä käyttöluvan eteen, sil- ydinvoimaloiden perusperiaatetta. – Pohdimme jatkuvasti, millä toimenpiteillä lä pidämme laitosyksiköitä jatkuvasti uudenve- saadaan vaikuttavuutta eli miten niitä tärkeitä roisessa kunnossa ja pohdimme, miten voimme toimintaa kehittäviä helmiä saamme nostettua niitä kehittää. Vuosittaiset laitosparannukset esille. ovat keskimäärin 50 miljoonaa euroa. OL1 ja OL2 ovat tuottaneet sähköä pian 40 vuotta. Viime vuonna laitosyksiköt tuottivat OL3-yksikön käyttöluvan hakemisessa TVO:lla on iso etu kahdesta jo käyvästä laitosyksiköstä. Yhtiö on jo kokenut ydinvoiman osaaja. sähköä yhteensä 14,7 terawattituntia. Laitosyk- – Itsetyytyväisyyteen ei ole ikinä varaa. On siköiden käyttö on huippuluokkaa maailmassa, kuitenkin selvää, että hakiessamme OL3-yksi- viime vuonna käyttökerroin oli 96,0. kölle käyttölupaa meillä on isona etuna kokemukset OL1- ja OL2-laitosyksiköiden käytöstä. Käyttöluvan hakeminen monen Meillä on vuosikymmenten aikana hioutunut vuoden projekti turvallisuuskulttuuri, jonka nyt viemme OL3- – Ydinvoimalaitoksessa kaiken toiminnan pitää yksikön käyttöön. olla jäljitettävää ja todennettavaa. Sen pitää myös kestää ulkopuolinen arviointi. Vain näin Ydinturvallisuusohjeiden päivityksessä voidaan toteuttaa jatkuvan parantamisen etsitään myös kustannustehokkuutta tärkeää periaatetta. Vuosikymmenten aikana ydinvoiman viran- Käyvienkin laitosten käyttölupahakemus omaiskustannukset ovat nousseet merkittä- on valtava dokumentti. Se sisältää selvitykset västi. Suomalaiset turvallisuusvaatimukset ovat yksiöiden turvallisuusperiaatteista, ympäristö- tunnetusti korkeat. Mustonen toteaa, että tämä rasituksesta, vaikutuksesta asutukselle, TVO:n aiheuttaa myös turhia kustannuksia. asiantuntijuudesta ja osaamisesta ydinvoimalai- – Keskustelemme jatkuvasti laitetoimittajien tosyksikön käytössä, ydinjätehuoltoratkaisusta kanssa eri komponenteista. Kun viranomais- ja monesta muusta. vaatimukset tiedetään korkeiksi, laitetoimittajat Mustonen kertoo, että ydinvoimalaitoksen yrittävät helpottaa prosessia valitsemalla laittei- luvista käyttölupahakemus on sivumääräises- siin kalliimmat mahdolliset komponentit. Hyvä ti pienin. Sitä täydentää Säteilyturvakeskus niin, jos vaihto tuo lisää vaikuttavuutta, turval- STUKille toimitettava laajempi aineisto. lisuutta. Mutta jollei vaihdolla ole vaikutusta Tämä ”sivumääräisesti pienin” aineisto käsittää sekin yli 2 000 Lupahakemus jätettäneen vuonna 2017. dokumenttia. – Hakiessamme turvallisuuteen vain kustannukset nousevat. – Osallistumme ydinturvallisuusohjeiden päivitystyöhön yhdessä viranomaisten kanssa. Tämä työ tarjoaa mahdollisuuden vähentää käyttölupaa mei- turhan ja ainoastaan kustannuksia lisäävän dän on osoitetta- viranomaispelon vaikutusta. Keskustelut ovat va, että tiedämme olleet hyvin hedelmällisiä. Avaamme yhdessä mitä ydinvoi- eri vaatimuksia ja tarkastelemme niitä. Meil- malaitosyksikön käyttö edellyttää, miten sitä lä on yhteinen tahto: tehdä ydinvoimaloista käytetään, miten suhtaudutaan poikkeamiin ja mahdollisimman turvallisia aiheuttamatta turhia niiden hoitamiseen, millainen turvallisuuskult- kustannuksia. 29 LY H Y E STI MELON VOIMALAITOKSEN PERUSKUNNOSTUS JATKUU Kokemäenjoessa sijaitsevan Melon vesivoimalaitoksen peruskunnostuksen toinen vaihe on käynnissä. Voimalaitoksen 2. kone peruskunnostetaan vuoden loppuun mennessä. Voimalan 1. kone peruskunnostettiin jo vuosi sitten. Peruskunnostuksessa uusitaan voimalaitoksen generaattoreiden staattorit. Sähkö- ja automaatiojärjestelmät sekä turbiinin hydrauliikka modernisoidaan. Laitoksen toinen päämuuntaja kunnostettiin vuoden alkupuolella. Kunnostus tehostaa tuotantoa ja tuo voimalaitokselle vuosikymmeniä lisää käyttöikää. Kuva: Kai Tirkkonen Isohaara: AUTOMAATIO UUSIKSI, HUOMIOTA KALATIEHEN PVO-Vesivoima uusii Kemijoen Isohaaran vesivoimalaitoksen koneiden automaatiota vuosina 2016–2017. Projektissa modernisoidaan 1990-luvun alusta peräisin olevat Isohaaran Vallitunsaaren 3- ja 4-koneiden automaatiojärjestelmät. Samalla turbiinit ja generaattorit huolletaan. – Modernisoidut automaatiojärjestelmät Automaation uusiminen on osa vesi- Jos rahoitus järjestyy, Vallitunsaaren tehostavat laitteiden käynnin valvontaa voimalaitosten peruskunnostusohjelmaa. kalatiehen rakennettaisiin pyyntilaitteis- ja vianhakua, kertoo PVO-Vesivoiman Vesivoimalaitoksia peruskunnostetaan to, josta vaelluskaloja voidaan ylisiirtää kehityspäällikkö Juha Kähkölä. noin 20 vuoden välein. Iijoella valmistui voimalaitoksen yläpuolisille lisääntymi- mittava neljän voimalaitoksen peruspa- salueille. Pyyntilaitteisto auttaisi myös rannusohjelma vuonna 2013. nahkiaisten ylisiirtoja. Yhteistyötä kalatien kohentamiseksi jo olemassa. Laitteiston hankinta ja asen- ABB Oy Vaasasta toimittaa automaation. Työt Isohaarassa alkavat syyskuussa Suunnitelma pyyntilaitteistoa varten on 2016. Investoinnin arvo on 3,5 miljoonaa euroa. PVO-Vesivoima Oy, Kemijoki Oy ja Lohi- taminen maksavat arviolta miljoona eu- neljä koneistoa. Vanhimmat koneet, 1 ja jokitiimi ry sopivat kesällä yhteistyöstä, roa. Rahoitusta kootaan useista lähteistä. 2, ovat vuodelta 1949. Ne on moderni- jonka tavoitteena on hankkia rahoitusta PVO-Vesivoima ja Kemijoki Oy vastaisivat soitu jo aiemmin. Voimalaitoksen teho on Isohaaran voimalaitoksen vanhemman omarahoitusosuudessa yhdessä. yhteensä 113 megawattia. kalatien toimivuuden kehittämiseksi. Isohaaran voimalaitoksella on yhteensä 30 POHJOLAN VOIMA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2015 LAANILAN VOIMAN PÄÄSTÖT VÄHENEVÄT ENTISESTÄÄN Laanilan Voiman voimalaitoksella Oulussa tehtiin kesän aikana mittavaa vuosihuoltoa. Syksyn kuluessa voimalaitokselle tehdään lisäksi muutostöitä. Kun työt ovat valmiit, laitoksen päästöt vähenevät entisestään. Kuva: Jyrki Kallio-Koski Vuosihuollossa huollettiin voimalaitoksen pääkattilat, Pyroflow-kattila ja kupliva leijupetikattila BFB apulaitteineen. Näiden lisäksi huollettiin myös Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen kattila. Vuosihuollossa uudistettiin myös voimalaitoksen toinen 110 kilovoltin VIISI PÄIVÄÄ PILKKIMISEN JUHLAA – HEINÄKUUSSA päämuuntaja. Muutostöissä elinkaarensa päähän tullut öljykattila, Pudasjärven Kesäpilikki, jo vuodesta 2004. Näin se käy: joka on toiminut varakattilana, vaihdetaan uuteen. Ky- rivistö vahvistettuja styroksilauttoja veteen, pilkkijä lautalle seessä on noin 3,1 miljoonan euron investointi. Kattilaa ja vapa käteen. Kaksi karsintaa päivässä, kunnes jäljellä on käytetään ns. vara- ja huippukattilana tehdasalueen vain kesäpilikkijöiden kerma. Ensimmäisenä vuonna Kesä- prosessihöyryn tuotannossa sekä kaukolämmön lisäka- pilikkiin osallistui 63 kilpailijaa, tänä vuonna jo yli 200. pasiteettina Oulun kaupungille. Kattilan polttoaineena Ensi vuonna jälleen, viikolla 30. Ei kun pilikkimään. käytetään kaasua ja kevyttä polttoöljyä. Uuden kattilan asennustyöt on pääosin tehty. Sähköasennukset ovat parhaillaan käynnissä, automaation asennukset alkamassa. Kattilan koekäyttö on lokakuun aikana, ja se tulee käyttöön loka-marraskuun vaihteessa. Lisäksi Pyroflow-kattilan sähkösuodattimeen asennettiin uusi lisäkenttä. Tällä ja kattilan vaihdolla valmistaudu- SEURAA MEITÄ TWITTERISSÄ taan kiristyviin päästörajoihin, joita teollisuuspäästödirektiivi (IED, Industrial Emissions Directive) edellyttää. Laanilan biovoimalaitos tuottaa lämpöä ja sähköä Pohjolan Voima ja PVO-Vesivoima ovat myös Twitterissä. Seuraa meitä – me seuraamme energia-alaa ja Laanilan tehdasalueelle Oulussa sekä Oulun Energialle. kerromme tapahtumistamme. Biovoimalaitoksen pääpolttoaineet ovat turve ja @pohjolanvoima, @PVOVesivoima puupolttoaineet. 31 SUOMALAISTA ENERGIAA VASTUULLISESTI VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ www.pohjolanvoima.fi
© Copyright 2024