Minun elämäni Herra ja Valtias! Estä minusta laiskuuden, velttouden
Helsingin ortodoksisen seurakunnan jäsenlehti | Irtonumero 4€ 01/12 Minun elämäni Herra ja Valtias! Estä minusta laiskuuden, velttouden, vallanhimon ja turhanpuhumisen henki! Anna minulle, Sinun palvelijallesi sielun puhtauden, nöyryyden, kärsivällisyyden ja rakkauden henki! Oi Kuningas ja Herra! Anna minun nähdä rikokseni ja olla veljeäni tuomitsematta sillä siunattu olet Sinä iankaikkisesti! Amen Sisällys 3 Toimittajalta 4 Kirkkoherralta 5Ajankohtaista 8 SEURAKUNTA SOI 14 СТРАНИЦЫ НА РУССКОМ ЯЗЫКЕ 16 OM BIKTEN f. Mikael Sundkvist 17 kirjat siperian sylissä 18 nunnaluostari kotona 22 WIENIN ORTODOKSINEN KIRKKO 24 ESIPAIMENELTA Pyhitetyn ajan turvassa Seurakunnan osoitteet ja puhelinnumerot asiakaspalvelu Liisankatu 29, 00170 Helsinki Avoinna ma–pe 9–14 puh. 0207 220 600, faksi 0207 220 618 [email protected] Kirkkoherra Markku Salminen, puh. 0207 220 603 Kirkkoherran sihteeri Anne Lehto, puh. 0207 220 605 Päivystävä pappi puh. (09) 5845 9635, arkisin 9–14 [email protected] hallintopäällikkö Marjatta Viirto, puh. 0207 220 608 Kiinteistöpäällikkö Jorma Rouhiainen puh. 0207 220 615 Isännöitsijä Eero Röynä, puh. 0207 220 616 25 LAPSET JA NUORET 27 MUNKKI SErAFIMIN MIETTEITÄ sovintosunnuntai, nopeasti 28 paasto on mielen vartioimista 29 KALENTERI 34 MINNE MENNÄ 36 diakonia tiedottaa 37 KOLUMNI Rakkauden arvoiset 38 PERHEUUTISIA 39 meikäläisiä Nina Budiansky sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] Tiedottaja Vlada Wahlstén, puh. 0207 220 620 kasvatustoimen päällikön sijainen puh. 0207 220 621 Taloustoimisto puh. 0207 220 610, 0207 220 611, faksi 0207 220 618 kasvatustoimi Unioninkatu 39 A 1, 00170 Helsinki puh. 0207 220 631, faksi 0207 220 618 [email protected] Leirikeskus Kaunisniemi Kaunisniementie 18, 12600 Läyliäinen puh. 0207 620 503 Diakoniatyö Unioninkatu 39 (sisäpiha) puh. 09) 5845 9633 [email protected] Auttava puhelin Puhelinpäivystys ti, pe, la klo 18–22 puh. (09) 5845 9642 Seurakuntakirjasto Liisankatu 29 A, 2. krs, puh. 0207 220 642 Avoinna ti klo 10–15, ke klo 15–19 ja to klo 15–19. Seurakuntasali Unioninkatu 39 (sisäpiha), puh. 0207 220 629 Hautausmaa Lapinlahdentie 2, 00180 Helsinki vahtimestari puh. 0207 620502 kansainvälinen yhteisö St. Isaac of Nineveh, Unioninkatu 39 A, 10. krs puh. 0207 220 644 Ortodoksiviesti Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki puh. 0207 220 619 [email protected] www.ortodoksiviesti.fi TOIMITTAJALTA { Ortodoksi 01/12 viesti Uudenmaan ortodoksilehti Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa. Perustettu: 1950 Julkaisija: Helsingin ortodoksinen seurakunta Vastaava toimittaja: Tiina Makkonen Toimitus: Liisankatu 29 A 2, 00170 Helsinki puh. 0207 220 619 Sähköposti: [email protected] Lehden ulkoasu: Leena Toivola Lehden taitto: Tiina Makkonen Viestintätoimikunta: Valitaan helmikuussa. Tilaushinta: 32 e / vuosi. Lehti on seurakunnan jäsenille ilmainen. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: (seurakuntalaisten ei tarvitse ilmoittaa osoitteenmuutoksia): p. 0207 220 600. Painopaikka: Kirjapaino PunaMusta Tampere Tilaamatta lähetettyjä kuvia ja kirjoituksia ei säilytetä eikä palauteta. Seuraava lehti ilmestyy 30.3.Lehteen tulevan aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 9.3. www.ortodoksiviesti.fi www.helsinginortodoksinenseurakunta.fi ISSN 0788-9194 Kannen kuva: EEVA MEHTO Uppoudumme asioiden ytimeen - kuten paastoaikaan sopii. } Laulaen kohti paastoa O rtodoksiviestin uusi vuosi käynnistyy paastoon valmistautuen. Tämän vuoden ensimmäinen numero ilmestyy, kun talven pimein aika on jo takanapäin ja edessä on hyväätekevä suuren paaston aika. Venäjänkielisillä sivulla vasta papiksi vihitty Mikael Nummela kertoo ajatuksiaan paastosta. Hän muistuttaa meitä rukouksen tärkeydestä. ”Pyhät isät neuvovat rukoilemaan usein mutta lyhyesti. Tähän saamme apua Jeesuksen rukouksesta. Se on aina ja kaikkialla kanssamme ja sen voi sanoa ääneen tai vain omassa mielessä itselleen. Rukoilemiseen on hyvä käyttää aikaa silloin, kun esimerkiksi ulkoilutamme koiraa tai odotamme bussia. Tärkeintä on, että muistamme rukoilla ja pysähtyä siihen hetkeksi. Se on paastopäiviemme paras tuki ja turva.” Isä Mikaelilla on mielenkiintoinen henkilöhistoria. Hän halusi jo lapsena munkiksi, mutta päätyi töihin kovaan pankkimaailmaan. Yleisten mittapuiden mukaan työ oli hienoa ja arvostettua, mutta olo tuntui tyhjältä. Mikael Nummela pääsi Sofian kulttuurikeskukseen töihin, ja siitä alkoi matka kohti pappeutta. Vuosi sitten isä Mikael vihittiin diakoniksi, joulukuussa hänestä tuli pappi. Varsinkin kriisien keskellä tuntuu hyvältä tietää, että vääriä suuntia tulee elämässä otettua, mutta suuntaa voi aina korjata ja ”vääristä” suunnista oppia ja jatkaa toiseen suuntaan. Olen ymmärtänyt, että tarvitsemme paastoamista muun muassa tällaisiin suunnantarkennuksiin. Toisilla työtä on enemmän, tosilla vähemmän, mutta säännöllisiä suunnantarkistuksia tarvitsee varmasti jokainen. Ortodoksiviesti tipahtaa tänä vuonna postilaatikosta kahdeksan kertaa. Kertoja on yksi vähemmän kuin viime vuonna, mutta kokonaissivumäärä pysyy ennallaan. Tämä ensimmäinen numero keskittyy maailman alkuperäisimpään soittimeen, ihmisääneen. Uppoudumme asioiden ytimeen - kuten paastoaikaan sopii. Rauhallista paastonaikaa kaikille! Kiitän kaikkia niitä, jotka kulkevat vierellä tänäkin vuonna Ortodoksiviestiä tehden tai työtä tukien – ja muutenkin luottaen ja totuudessa pysyen. Tiina Makkonen 3 kirkkoherralta Paa st o o n a vuk s i Vuosi 2012 on alk anut ja seurakunnan elämä rytmittyy aivan kuten ennenkin kirkollisen kalenterin ympärille. Samoin hallinto toimii edelleen säädösten antamien aikataulujen ja tehtävienmääritysten mukaisesti. Toivotan omasta puolestani siunausta nyt alkaneelle nelivuotiskaudelle valituille luottamushenkilöille. Toivon vilpittömästi kaikille voimia rakentaa yhteistyössä ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä seurakunnan yhteistä hyvää. Luottamuselimissä toimimme kokonaisuuden ja sen eri osien hyväksi, emme yksilöinä taistelemassa oman ”totuutemme” puolesta. Lehden ilmestyessä maallemme on myös valittu uusi presidentti. Muutostilanteet koko Euroopan taloudessa ja henkilömuutokset niin korkeimmissa viroissa kuin meitä lähempänäkin olevissa tehtävissä voivat aiheuttaa epävarmuuden tunteita. Meidän ortodoksien ei kuitenkaan tarvitse tällaisessakaan tilanteessa hakea suurta johtajaa muualta kuin kirkosta, ja vastauksena on tällöin Kristus. Asettaessamme toivomme Kristukseen sekä ojentuessamme Hänen mukaansa voimme rakentaa keskinäisen vuorovaikutuksen Kristuksen rauhan sävyttämälle vakaalle pohjalle. Alkava suuri paasto antaa meille jälleen suurenmoisen mahdollisuuden kääntyä tarkastelemaan elämäämme ja suhdettamme Jumalaan sekä Hänen kirkkoonsa. Paastoa ei ole annettu meille taakaksi, vaan apukeinoksi irrottautua tavanomaisista kuvioista ja tavoitella kaikin puolin terveellistä elämää. Tässä meillä apuna ovat puhuttelevat jumalanpalvelukset. Niiden tekstit - ja pitkälti muotokin - ovat kestäneet vuosisataiset paineet eri kulttuureissa ja kansallisissa ympäristöissä. Niiden voima perustuu nimenomaan julistukseen ortodoksisesta opista eikä vain tietyn ajan ideologiaan. Ammentakaamme mekin tästä aarteesta, minkä Kirkko meille tarjoaa. Uskollisuus Kirkolle on uskollisuutta Kristukselle tässä ajassa. Kirkon jäseninä me muodostamme yhdessä sen yhteisön, jonka tunnusmerkkinä Raamatun mukaan on keskinäinen rakkaus. Auttakoon tämän vuoden suuri paasto meitä kasvamaan keskinäisessä rakkaudessa ja toinen toistemme kunnioittamisessa. Markku Salminen ОТ НАСТОЯТЕЛЯ Пост нам в помощь И в наступившем новом 2012 г. жизнь прихода, как и прежде, подчиняется ритму православного календаря. Также работает управление, неизменны расписания и цели, заданные постановлениями. Я желаю, со своей стороны, благословения совету уполномоченных, избранному только что на четырёхгодичный период. Моё искреннее пожелание - всем иметь силы строить, в духе сотрудничества и взаимоуважения, общее благо для прихода. Мы, доверенные лица, и боремся не за «свою правду», а действуем в интересах целого и его составляющих. Когда выйдет журнал, у нашей страны уже будет новоизбранный президент. Перемены в экономике во всей Европе и перемены действующих лиц, как в верхних должностях, так и в тех, что к нам близко, могут вызвать чувство неуверенности. Нам же, православным, в таких случаях нигде, кроме церкви, не надо искать большего лидера, чем Тот, Кто есть: это Христос. Мы полагаем наши надежды на Христа, и с Ним мы можем построить наше общение на крепком фундаменте, освящённом 4 Перевод Влада Валстен миром Христовым. Начинающийся Великий пост вновь даёт нам великолепную возможность проанализировать свою жизнь и наше отношение с Богом и Его церковью. Пост дан не в тягость нам, а чтобы оторваться от обыденного и стремиться к полностью здоровой жизни. В этом нам помогают духовно богатые богослужения. Их тексты, и даже их форма, выдержали испытания в течение многих сотен лет в различных культурах и национальных кругах. Сила их - в проповеди православного учения, а не в идеологии того или иного времени. Да будем и мы черпать из этого сокровища, которое нам предлагает Церковь. Верность Церкви - это верность Христу в наше время. Как члены церкви, мы составляем ту общину, знамя которой, по слову Библии, совместная любовь. Да поможет Великий пост сего года нам возрасти в любви и уважении друг друга. Маркку Салминен ajankohtaista Jonas Bergenstad Itä- ja Keski-Uudenmaan papin sijaiseksi Helsingin metropoliitta Ambrosius on nimittänyt Itä- ja Keski-Uudenmaan toiminta-alueen papin sijaiseksi Jonas Bergenstadin.Isä Jonas toimii alueen osa-aikaisena pappina 30.4. saakka. Päätoimisesti hän jatkaa Helsingin hiippakunnassa teologisena sihteerinä. Pääsiäisen suurella ja kirkkaalla viikolla isä Jonas on päätoimisesti seurakunnan palveluksessa. 185-vuotias seurakunta Helsingin ortodoksinen seur akunta juhlii tänä vuonna 185-vuotista taivaltaan. Seurakunnan toiminnan katsotaan alkaneen vuonna 1827, jolloin Pyhän Kolminaisuuden kirkko Helsingin Kruununhaassa vihittiin virallisesti käyttöön. Juhlavuosi näkyy ainakin kirkkojen praasniekkajuhlissa. Varsinaista pääjuhlaa vietetään Pyhän Kominaisuuden kirkon 185-vuotistemppelijuhlan yhteydessä sunnuntaina 27. päivä toukokuuta. Lisätietoa juhlavuoden tapahtumista saat Ortodoksiviestin kevään numeroista ja seurakunnan nettisivuilta. Uusi valtuusto aloitti kautensa Ovatko kriparin tiedot päässeet unohtumaan? Jäikö katekumeenikurssilla jotain epäselväksi? Onko sinua pyydetty kummiksi? Seurakunnan kasvatustoimi järjestää helmi - maaliskuussa AIKUISTEN KRIPARIN Kriparin aikana tutustutaan perusasioihin omasta uskosta ja kirkosta. Työskentelytapoina ovat alustukset, keskustelut sekä osallistuminen – erityisesti jumalanpalveluksiin. Kokoontumisillat ovat 15.2., 29.2. ja 7.3. Helsingissä sekä leiriosio Kaunisniemessä 9. - 11.3. Kriparin hinta 50 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset kasvatustoimeen: [email protected]. Kriparille mahtuu 40 ensimmäistä ilmoittautujaa. K IRJ A L L ISU U SP II R I T IED OTTA A Helmikuussa kirjallisuuspiiri kokoontuu seurakunnan kirjaston tiloissa la 25.2. klo 11 - 13 kuuntelemaan ja keskustelemaan uudesta tuoreesta kirjasta ”Evakkomunkit Heinävedellä: Uuden Valamon arkea 1940 - 73”. Aiheesta esitelmöi kirjan tekijä Elsi Takala. TERVETULOA! Uusi valtuusto toimikaudelle 2012–2015. Keskellä (vas.) Urpo Uotila (2.vpj.), Elena GorschkowSalonranta (1. vpj) ja Maria Lampinen (pj). Seurakunnan uusi valtuusto kokoontui ensimmäiseen kerran tammikuun lopussa. Kokouksessa valittiin mm. valtuuston puheenjohtajisto sekä seurakunnanneuvoston kokoonpano. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Maria Lampinen. Varapuheenjohtajina aloittavat Elena Gorschkow-Salonranta ja Urpo Uotila. Seurakunnanneuvoston jäseniksi vuosille 2012 - 15 valittiin Okko Balagurin, Tuula Hakamies, Riitta Hanhimäki, Silja Ingman, Jyrki Ivars, Seppo Ketola, Anja Lindström, Joonas Lyytinen, Liisa Ratschinsky ja Jukka Salminen. Itseoikeutettuja neuvoston jäseniä ovat kirkkoherra Markku Salminen ja kokouksessa valittu uusi pääkirkon isännöitsijä Lasse Saarinen Kiinteistölautakunnan jäseniä uudella kaudella ovat Riitta Hanhimäki, Seppo Ketola, Tapio Maljonen, Juha-Pekka Olli ja Aune Svennevig. Vaalilautakunnan jäseniksi valittiin Markku Salminen, Okko Balagurin, Timo Mertanen ja Tuula Montonen. Hiippakuntaneuvostossa seurakuntaa edustaa Tito Gronow. 5 ajankohtaista Ikoni kunnioitettavana Tarton Pyhän Uspenskin katedraalissa. Kozelshtshanin ikoni vieraili Virossa Aristarkos Sirviö Kozelshtshanin ihmeitäteke vän Jumalanäidin vierailu Virossa keräsi tammikuussa kirkot täyteen kirkkokansaa, ja ikonin luokse oli jatkuva rukoilijoiden jono. Pärnussa Kristuksen kirkastumisen katedraalissa ikonia kävi kunnioittamassa 1200 ihmistä. Katedraaliseurakunnan kirkkoherra isä Ardalion Kerkküla kertoi, että viimeksi katedraalissa on nähty samanlainen kirkkokansanpaljous 1990-luvun alussa pääsiäisen palveluksissa. Arviolta kolme ja puolituhatta ihmistä kävi Viron-vierailun aikana kunnioittamassa ikonia. Ikonin vierailu huomioitiin laajasti virolaisissa viestimissä. Vierailu oli esillä Viron TV:n pääuutislähetyksessä ja kaikissa valtakunnallisissa päivälehdissä. Ikoni vastaanotettiin Tallinnassa perjantaina 13.1. Kristuksen kirkastumisen katedraalissa, jossa toimitettiin pyhän pappismarttyyri Platon Tallinnalaisen muistoliturgia metropoliitta Stefanoksen johdolla. Hänen kanssapalvelijoinaan olivat KS Tarton piispa Eelia, KS Pärnun ja Saaren piispa Aleksander, Viron ortodoksisen kirkon papisto ja ikonia saattaneet Helsingin seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen, pastori Teo Merras ja ylidiakoni isä Juha Lampinen. Jumalanpalvelukseen osallistuivat rukoilijoina Kreikan ja Suomen suurlähettiläät sekä Viron ortodoksisen kirkon ystävyysseuran (VYS) edustajat. Ikonin varsinainen vierailu alkoi lauantaina 14.1. aamulla Tartossa Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen (Uspenski) katedraalissa. Ikoni saattajineen vieraili Viron kirkon kolmen hiippakunnan pääkatedraaleissa, joissa toimitettiin piispallinen jumalanpalvelus. Tarton jälkeen ikoni oli kunnioitettavana Pärnussa ja Tallinnasta ikoni saattajineen lähti kotimatkalle sunnuntaina 15.1. Maaliskuussa ikoni vierailee Tukholmassa. Samassa yhteydessä järjestetään Ortodoksiviestin lukijamatka. Ks lehden takakansi. 6 Vihreän patriarkan puheita Kirkkomme korkein hengellinen johtaja, Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on tehnyt viime vuosina vakuuttavasti töitä ympäristönsuojelun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden hyväksi. Hänen aktiivisuuttaan kuvastaa hyvin se, että vuonna 2008 Time Magazine nimesi hänet sadan maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon ansionaan ”ympäristöajattelun puolustaminen hengellisenä vastuullisuuskysymyksenä”. Patriarkka Bartolomeos on muistuttanut lukuisissa yhteyksissä, että ympäristötietoisuus on osa ortodoksista ajattelua. Askeettisen elämän päämääränä on kohtuullisuus, johon kuuluu muun muassa tarpeittemme uudelleenarviointi. Yksinkertainen elämä, vähäinen kuluttaminen ja luonnon suojeleminen eivät kuulu vain erakoille ja luostarissa asuville, vaan sitä odotetaan kaikilta ortodoksikristityiltä. Ympäristön haaste kirkolle? esittelee vihreän patriarkkamme kirjoituksia ekologisesta vastuusta. Tekstit pohjautuvat kirkkoisien opetuksiin, askeettiseen traditioon ja ortodoksiseen ihmiskuvaan. Kirjoittamisen pontimena on ollut muun muassa Meksikonlahden öljykriisi ja Fukushiman ydinvoimalaturma. Tekstit pakottavat pohtimaan ihmisen halujen ja ympäristön tarpeiden välistä yhteyttä. Mihin tarvitsemme enemmän, jos meillä on jo nytkin liikaa? Toimittanut: Mikko Leistola: ”Ympäristön haaste kirkolle? Patriarkka Bartolomeoksen kirjoituksia ekologisesta vastuusta” Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen säätiön julkaisuja 5 Maria-aiheinen kulttuurifoorumi 9. – 30.3. Tarkempia tietoja kulttuurifoorumin ohjelmasta saat osoitteesta www.kulttuurifoorumi.fi Ekumeeninen Focus-kulttuurijärjestö järjestää maaliskuussa kulttuurifoorumin, jonka aiheena on Marian monet kasvot. Kolme viikkoa kestävä tapahtuma pitää sisällään muun muassa erilaisia Maria-aiheisia keskustelutilaisuuksia, seminaarin naisista ja pyhyydestä Lähi-Idässä sekä luentoillan Mariasta suomalaisessa kansanperinteessä. Esiintyjäkaartissa ortodoksinen näkökulma on hyvin edustettuna. Kulttuurifoorumin tilaisuudet järjestetään Helsingin tuomiokirkon kryptassa 9. – 30. 3. Siellä on esillä myös ortodoksitaiteilija Riikka Juvosen Marian monia kasvoja tutkiva taidenäyttely. ajankohtaista Tule valmistamaan tunnustelutaulu! Tule mukaan tekemään SUOMEN SUURINTA TEATTERIESITYSTÄ! Via Crucis -pääsiäistapahtuma järjestetään jälleen pitkänäperjantaina 6. huhtikuuta 2012 Helsingin ydinkeskustassa. Meillä on ilo kutsua sinut tekemään kanssamme Suomen suurinta teatteriesitystä. Tervetulleita ovat niin naiset kuin miehet sekä nuoret että vanhat! Aikaisempaa näyttelijän kokemusta ei vaadita, kunhat olet hyvä persoona ja tulet hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Etsimme erityisesti avustajia mukaan Via Crucis -näytelmän yksinkertaisiin roolitöihin. Lisäksi tarvitsemme vapaaehtoisia tapahtuman tuotantoon, kuten avuksi puvustukseen, rakennukseen, roudaukseen, yleisiin tuotantotehtäviin – täysin omien kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut ensisijaisesti sähköpostitse Leena Erähalme: [email protected] tai 040 732 0942 Tervetuloa mukaan! Nuorten pyhää arkea VALKOKANKAALLA Kuinka nuori kristitty elää uskoaan ja arkeaan? Neljä nuorta, ortodoksi, katolinen, helluntailainen ja luterilainen kertovat, kuinka he uskovat, käyvät kirkossa ja mitä he odottavat tulevaisuudeltaan. Vuoden 2011 aikana tehty nuorille suunnattu ja nuorten uskosta kertova ekumeeninen dokumenttielokuva ”Pyhää arkea” on ainoa laatuaan Suomessa. Elokuvaa tullaan käyttämään koulujen uskontotunneilla ja kirkkojen toiminnassa. Elokuva ilmestyy DVD:lle kevään aikana, ja sen voi tilata Suomen ekumeenisen nuorisojaoston välityksellä (nuortenekumenia.fi). Elokuvan on ohjannut Heikki Repo Myrskykallio-Filmistä ja tuottanut Suomen Ekumeenisen Neuvoston nuorisojaosto. Helsingin ortodoksinen seurakunta on ollut mukana elokuvan rahoituksessa. Tunnustelutaulu on kolmiulotteinen kangaspohjalle eri materiaaleista koottu kuva, jota voi tutkia paitsi silmin, myös käsin ja vaikkapa haistelemalla. Värikkäästä ja kaikkia aisteja herättelevästä tunnustelutaulusta pitävät pienet lapset, mutta taulu voi olla hyödyksi myös kehitysvammaisten kuntoutuksessa, erityisopetuksen välineenä tai näkövammaisten lasten virikkeenä. Myös dementoituneet vanhukset voivat saada iloa tunnustelutaulusta. Olisiko sinun tunnustelutaulusi Nooan arkki liikuteltavine eläimineen vai nostalginen muistelutaulu vanhukselle? Et tarvitse kummempia ompelutaitoja ennakkoon. Taulut ommellaan käsin (omaa ompelukonetta voi halutessaan käyttää) ja niissä voi hyödyntää erituntuisia jämäkankaita, ääntä tuottavia materiaaleja ja pikkuesineitä. Kurssi kokoontuu Helsingissä seurakuntasalilla (Unioninkatu 39, sisäpiha) ke 15.2, 29.2. ja 7.3. klo 17.30 - 20.00 sekä Kaunisniemen leirikeskuksessa Lopen Läyliäisissä 9.-11.3. Ota ensimmäiselle kokoontumiskerralle mukaan muistiinpanovälineet. Kurssin opettajana on toimintaterapeutti AMK Katja Meriluoto (kuvassa hänen valmistamansa koskettelutaulu Pääsiäismatka). Kurssin kokonaishinta 100 euroa sisältää iltakerroilla opetuksen ja välipalan, viikonloppuleirillä majoituksen, opetuksen ja täyshoidon. Pikaiset ilmoittautumiset 13.2. klo 16 mennessä: [email protected] Lisätietoja: kasvatustoimen päällikön sijainen Maria Franken, puh. 0207 220 621. 7 TEKSTI JA KUVAT MARKKU SUNIMENTO USKOA elämään Ville Matvejeff ja Mikko Sidoroff esittävät ja varsinkin säveltävät sellaista musiikkia, jota itsekin haluaisivat kuulla. He ovat uudistaneet myös ortodoksista musiikkia sen perinteitä kunnioittaen. Ville Matvejeff ja Mkko Sidoroff ovat suunnilleen samanikäisiä, monipuolisia muusikoita. Kummankin ensimmäinen instrumentti oli piano. Molemmat ovat ortodokseja. Hauska yhteensattuma on, että myös heidän sukunimensä päättyvät samoihin kirjaimiin – ff. Musiikkiterminä ne merkitsevät fortissimo eli erittäin voimakkaasti, mikä kuvaa osuvasti kaksikon musiikillista ja ammatillista kehitystä. Yhteistä on paljon, entä eroja? - Ville on parempi pianisti kuin minä, Mikko tunnustaa epäröimättä. - Mikko on minua parempi kuoronjohtaja, Ville vastaa. Yhteistä tuntuu olevan myös huumorintaju ja positiivinen elämänasenne. Pianosta siis alkoi molempien matka musiikin polulla, ”mutta siitä ei sen enempää”, Mikko toteaa.Ihmisääni ja 8 säveltäminen syrjäyttivät instrumentin. Ville lisäsi pianon rinnalle vähitellen uusia elementtejä, laulun yksin ja kuorossa sekä säveltämisen. Viime vuosina mukaan on tullut orkesterinjohto. Kumpikin on löytänyt oman alueensa, jolla on päässyt pitkälle. Toisensa ff-kaksikko on tuntenut vuodesta 2004 lähtien. Ensi tapaaminen on jäänyt Mikon mieleen. - Olimme laulamassa panihidaa Kolminaisuuden kirkossa, lauloimme molemmat bassoa. Ihmettelin vieressä kuuluvaa matalaa ääntä. Vasta myöhemmin tajusin, kenelle se kuului, hän kertoo. PERINNETTÄ UUSIN SILMIN Tutustuttuaan he ovat tehneet paljon työtä yhdessä. Lienee parasta antaa kummankin esitellä toinen toisensa. - Mikko on maamme johtavia kuoron- johtajia. Hän kuuluu ihmisiin, jotka ovat luoneet omat instrumenttinsa. Alusta alkaen Mikolla on ollut vahva näkemys siitä, millaista musiikkia ja minkälaisella instrumentilla haluaa toteuttaa. Hänen Kamarikuoro Krysostomoksen kanssa tekemänsä työ on ihailtavaa ja kunnioitettavaa. Mikko on yhdistänyt oman persoonansa kuoron johtamiseen, mutta myös sävellystyöhön ja opetukseen. Nuoresta iästään huolimatta hän on jo kouluttanut seuraavia kuoronjohtajia, Ville sanoo. - Ville on äärettömän lahjakas, osaava ja ammattitaitoinen. Hän on saavuttanut jo nyt todella paljon pianistina, säveltäjänä, kuoronjohtajana ja kapellimestarina. Monipuolisuus on Villen juttu, hän pystyy tekemään monentyyppistä musiikkia monilla eri foorumeilla, myös kansainvälisillä. Hän on tehnyt tilausteoksia isoille ja myös pienemmille kokoonpanoille, esi- sisältöä MUSIIKKIIN ”Minua häiritsee suomalaisessa ortodoksisessa kirkkomusiikissa repertuaarin ohjelmiston vähäisyys. En halua tehdä sellaista musiikkia, jota on tehty jo tuhat kertaa.” merkiksi kamarikuoro Krysostomokselle. On ollut tosi hienoa seurata Villen nousukiitoa, Mikko kuvailee ystävänsä työtä. Tähän ei ole paljon lisättävää. Sen voi vielä todeta, että kumpikin on saanut näkyvää arvostusta ja kiitosta. Villen sävellystä Ad Astra johtavan päivälehden kriitikko kutsui tämän vuosituhannen Suomi-hitiksi ja julisti Matvejeffin tuoneen Sibeliuksen 2000-luvulle. Mikon 20-vuotiaana säveltämä Panihida valittiin vuoden 2007 kuorolevyksi. Hänen teoksen esitystä varten perustamansa Kamarikuoro Krysostomos on vakiintunut yhdeksi Suomen tasokkaimmista ortodoksisista kuoroista. Krysostomoksen toinen levy, Rauhaisa Valkeus, julkistettiin marraskuussa 2011. Levyllä on Johann von Gardnerin, Virpi Leppäsen sekä Mikon ja Villen säveltämää ortodoksista kirkkomusiikkia. Vaik- ka musiikki on tuoretta, siinä on vahva tradition pohjavire. Mikon Valamo-sarja perustuu valamolaisiin sävelmiin. Villen teoksessa Vaeltajan laulu, jota säveltäjä kuvaa ”huokauksenomaiseksi rukouselegiaksi”, yhdistyy monia elementtejä, mm. pappismunkki (myöhemmin arkkipiispa) Paavalin sävellys Taas hopealle välkkyy vedet aavat. Energia tulee ylhäältä Multimuusikko Villen ajasta 40 prosenttia menee säveltämiseen, 40 johtamiseen, 20 pianistina esiintymiseen. - Jos sadasta prosentista jää aikaa, laulelen silloin, kun pystyn. Tulollaan on myös kiinnostavia mahdollisuuksia kapellimestarina orkestereiden ja oopperoiden kanssa. Kiinnostavia sävellystöitä on tiedossa vuosiksi eteenpäin. Moni on ihmetellyt molempien ff-työ- tahtia ja loputtomalta tuntuvaa energiaa. - Yritän käyttää aikaani mahdollisimman kurinalaisesti, mutta suoraan sanoen en tiedä, mistä energia tulee. Jostain tuolta yläkerrasta, Ville sanoo ja viittaa kädellään ylöspäin. Musiikin ohella ortodoksisuus on kummallekin tärkeää. Mikko siteeraa veljeään Markusta. - Ortodoksisuus on ilma jota hengitän. Se on ollut niin pitkään osa elämää, että sitä ei enää osaa erottaa mistään. Joskus ehdin käydä kirkossa enemmän, joskus vähemmän, mutta ortodoksisesta uskosta en koskaan luovu. - Minulle ortodoksisuus ja usko ovat lapsesta lähtien antaneet energiaa ja voimaa. Haen siunausta ja pyhitystä kaikelle tekemiselleni. Olen kokenut sen erittäin tärkeänä omassa yksityiselämässänikin, Ville toteaa. 9 Ortodoksisen musiikin nousu Ville toivoisi, että meidän ajastamme luotaisiin myös uutta musiikkia traditio naalisen jatkoksi. Erilaisten juhlien ja kirkkopyhien ympärille tehtäisiin ja tilattaisiin uusia sävelteoksia olemassa olevan kulttuurin elävöittämiseksi ja rikastamiseksi. Mikko etsii raikasta sointia ortodoksiseen kirkkomusiikkiin. – Minua häiritsee suomalaisessa ortodoksisessa kirkkomusiikissa repertuaarin ohjelmiston vähäisyys. En halua tehdä sellaista musiikkia, jota on tehty jo tuhat kertaa. Sävellykseni ovat silti hyvin traditionaalisia, tonaalista ja soivaa. Niissä on ehkä hienoista modernia suuntausta. Se on sellaista, mistä itse nautin. Sellaista musiikkia tuleekin tehdä, mitä itse haluaa kuunnella, niin kuin Ville on sanonut. Kuhmon kamarimusiikin perustaja, nykyinen Kauniaisten musiikkijuhlien taiteellinen johtaja Seppo Kimanen on tuonut esiin ajatuksen ortodoksisen musiikin festivaalista. Hän uskoo, että sille olisi sosiaalinen tilaus. Läntinen kirkkomusiikki on jo vakiinnuttanut asemansa suuren yleisön joukossa. – Olemme itsekin keskustelleet siitä, että sellaiselle tapahtumalle olisi tilausta. Ortodoksinen musiikki on vielä hyödyntämätön voimavara ja mahdollisuus suomalaisen musiikkikulttuurin kentäs10 sä, Mikko ja Ville sanovat. Ortodoksiseen musiikkiin sisältyy tavattomasti eri tyylejä ja sen perinne ulottuu Bysanttiin asti. Se on sataprosenttisesti vokaalimusiikkia. - Ihmisäänen käyttö on vähiten hyödynnetty musiikin osa-alue, mikä on vähän koomista, koska se oli ensimmäinen instrumentti. Ensimmäiset sävellykset on tehty ihmisäänelle. Renessanssin aikana ei paljon muuta tehtykään kuin teoksia ihmisäänelle. Siitä huolimatta instrumenttimusiikki on evoluutiossaan paljon pidemmällä, Mikko sanoo. - Kaikille suunnattu festivaali voisi hyvin täydentää kirkon omia tapahtumia. Minullakin on monia ystäviä, jotka nauttivat ortodoksisesta musiikista, vaikka eivät ole ortodokseja. Tällaisen tapahtuman avulla ortodoksisuutta voisi lähestyä musiikin kautta ja madaltaa kynnystä kirkkoonkin, Ville arvelee. Työntäyteinen tulevaisuus Molempien lähiaika on täynnä työtä ja musiikkia. Ville suunnittelee ensi kesäksi Heinävedelle musiikkifestivaalia ja toimii sen taiteellisena johtajana. Hän on jo aloittanut myös uuden yhteistyön Karita Mattilan kanssa tavanomaisten esiintymisten lisäksi. Uusia sävellyksiäkin on häneltä jo tilattu. Myös Mikolla on työn alla omia ja tilaussävellyksiä. Hän on vanhojen kuoro- jensa, Krysostomuksen ja Turun Yliopiston ylioppilaskuoron kanssa aloittanut työn Wiipurilaisen osakunnan kuoron johtajana. - Turun ylioppilaskuoron kanssa on valmistumassa juhlakonsertti tänä vuonna. Panihidan esitämme Krysostomoksen kanssa Uspenskissa 5.3. klo 19 Kirkko soikoon-festivaalin yhteydessä. - Ensi syksynä alamme työstää uutta ohjelmistoa ja alamme harjoitella ensi vuoden 10-vuotisjuhlakonserttia. Jatkan myös viime kesänä Valamon kansanopistossa aloittamaani kuoronjohdon opetusta. Olen perustamassa Valamoon myös kesäkuoron yhdessä kuoronjohtaja Dani Jurisin kanssa. Olemme jo puhuneet Villen kanssa yhteistyöstä Heinävesi-festivaalissa. Kaikki aistit mukana - Vuonna 2020 sävellän kolmatta oopperaani ja johdan omaa musiikkiteatteria jossain päin maailmaa, Ville kuvailee pitemmän tähtäimen tavoitteitaan. - Musiikkiteatteri on kiehtonut minua pitkän aikaa. Päädyin sattumalta työskentelemään oopperan parissa, mutta siitä tulikin main stream, joka imaisi täysin mukaansa. Minua kiehtoo visuaalisuuden ja musiikin yhdistäminen näyttämötaiteessa. Siinä ovat kaikki aistit käytössä kuten ortodoksisessa kirkossa. En tiedä vaikuttavampaa taidemuotoa. Mikko kertoo olevansa aika tyytyväinen nykyiseen elämäänsä ja sen rakenteisiin. - Toivon ja uskon, että minulla on töitä tarpeeksi elämiseen, on kuoro ja sävellystöitä, kaikkea mielenkiintoista. Aikaa riittää myös lomailuun ja rentoutumiseen. Tietysti käyn vierailemassa Villen musiikkitalossa. - Ei voi koskaan tietää tulevaa. Monet suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella. Täytyy olla kiitollinen kaikesta, mitä vastaan tulee, Ville sanoo. - Yleensä kaikki menee lopulta niin kuin sen on pitänytkin mennä, Mikko toteaa. Johdatusta? Molemmat nyökkäävät myöntävästi. LEVYLLINEN ORTODOKSISTA KIRKKOMUSIIKKIA Uspenskin Katedraalikuoro juhlavuonna Helsingin ortodoksisell a seurakunnalla on edessään 185-juhlavuosi. Uspenskin Katedraalikuoron yhtenä tavoitteena on laulaa Peter Mirolybovin vuonna 1956 valmistunut liturgiasävellys kokonaisuudessaan syyskuussa Uspenskin katedraalissa. Uspenskin katedraalissa toimineen, kuoronjohtaja Mirolybovin säveltämää liturgiasävellystä ei ole koskaan aiemmin esitetty kokonaisuudessaan. Uspenskin Katedraalikuoro viettää seurakuntamme juhlavuonna myös omaa 145 -vuotisjuhlaansa. Kuorolta ilmestyy lähiviikkojen aikana uusi juhlavuoden äänite. Uusi musiikkijulkaisu on musiikillinen matka, tapahtumasarja, jossa kuljetaan katumuksen, kärsimyksen ja ylösnousemuksen riemun tietä. Laulut jakautuvat tekstien ja aiheiden mukaan kolmeen eri osioon: suuri paasto (katumus,) suuri viikko (kärsimysviikko), ja pääsiäinen (ylösnousemus) Jokainen osio sisältää myös uuden sävelletyn kanonin (moniosainen liturginen laulettava ja luettava Kanonirunoelma) joka muodostuu yhdeksästä oodista. Uudella ilmestyvällä äänitteellä toimii pääsolistina Esa Ruuttunen, baritoni. Äänitteen musiikillinen sisältö on tamperelaisen säveltäjän, Leonid Bashmakovin käsialaa ja hänen viimeisimpiä kirkkosävellyksiä, joita ei ole aikaisemmin vielä esitetty. Uspenskin Katedraalikuoro ja kamarikuoro Gallerie esittävät yhdessä keväällä ja elokuussa uuden USPENIEvokaalidraaman. USPENIE- vokaalidraama on musiikkikuvaelma, joka kertoo Neitsyt Marian elämän viimeisistä vaiheista kirkon liturgisten tekstien, apokryfisten tekstien ja perimätiedon mukaisesti. Visuaalisesti hillitty musiikkikuvaelma pyrkii tekstin, musiikin ja osittain lavastuksen myötä kuvaamaan kyseistä kuuden kuvan tapahtumaa kirkon tilaa hyväksi käyttäen. Lauluosuudet on sävelletty kuorolle, solisteille ja erilaisille laulukuorokokoonpanoille. Musiikki on sävelletty kuuteen tuokiokuvaan ja teos on rajattu Ohridin Perivleptos -kirkon Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen seinämaalauksiin. Kestoltaan noin 1 tunnin mittaisen Uspenie-vokaalidraaman libreton on laatinut kuoronjohtaja Jarmo Lehto, joka vastaa myös teoksen ohjauksesta sekä toimii teoksen yhtenä solistina. Teoksen on säveltänyt tamperelainen säveltäjä, Leonid Bashmakov. Musiikkiteoksen johtaa diplomikuoronjohtaja Viktoria Meerson. Jorma Lehto, kuoronjohtaja cd_2.indd 1 3.1.2012 23:26:50 Tammikuussa 2011 lensin innostuneena ja hiukan jännittynee- nä Kiovaan mukanani nuottikansio, kilokaupalla johtoja ja mikrofonitelineitä. Parin vuorokauden päästä alkaisi uuden kuorolevyn äänitykset, eikä meillä ollut vielä kirkkoa, jossa äänittäisimme. Äänittäjä Matti Heinonen saapuisi suoraan lentokentältä äänitykseen. Tarvitsisin ihmeen, jotta saisin kaiken organisoitua lyhyessä ajassa vieraassa maassa. Levytystä edeltävänä syksynä Suomessa vieraili Kiovalaisia nuoria laulajia. Meitä yhdisti heti ortodoksisuus, kirkkomusiikki sekä ukrainalainen mentaliteetti. Ystävystyimme ja saimme idean tehdä yhdessä korkeatasoisen ja kansainvälisen kuorolevyn Itäkeskukseen rakennettavan kirkon hyväksi. Parin kuukauden päästä olin jo Kiovassa harjoittamassa kuoroa. Kiovan kaupunki on täynnä akustisesti upeita ortodoksikirkkoja, mutta miljoonakaupunkina meluhaittaa ei päässyt karkuun edes yöaikaan. Ukrainalaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudesta ja sen saimme mekin kokea. Hänen Autuutensa, Kiovan ja koko Ukrainan metropoliitta Vladimir otti meidät lahjoin vastaan ja antoi meille mahdollisuuden valita Kiovan luolaluostarin alueen kirkoista käyttöömme sen, mikä vastasi tarpeitamme. Ja niin äänitimme seuraavat neljä yötä luolaluostarin 1600-luvulla rakennetussa trapeznaja -kirkossa. Kuorolevyyn on valittu ortodoksisen kirkkomusiikin helmiä eri säveltäjiltä, etupäässä Chesnokovilta sekä Rahmaninovilta. Ohjelmistossa on tuttuja ja yksinkertaisen kauniita veisuja sekä Suomessa julkaisemattomia ja solistisia teoksia. Ihmeelliset ovat tekosi Herra –levy on tehty lahjaksi, mutta samalla se on antanut meille, levyn tekijöille, lahjan. Saimme ystävyyttä ja vieraanvaraisuutta sekä unohtumattoman kokemuksen. Irina Tchervinskij-Matsi, kuoronjohtaja, puh. 0207220652 Ihmeelliset ovat tekosi Herra –levyä voi ostaa Tuohuksesta sekä tilata kuoronjohtajalta 11 Lokakuussa Bulgariassa Rilan luostarissa vietettiin temppelijuhlaa. Jaakko Olkinuora lauloin muiden kuorolaisten mukana. kuva Antonij Lazeski J UM AL A NPA LVEL U S TEN H I S TOR I A A JA N YKY PÄIVÄN SOV ELLU TU KSIA Enkelit esikuvina Suomen jumalanpalveluselämässä on totuttu vaatimattomiin olosuhteisiin, harvoin toimitettuihin ja lyhennettyihin jumalanpalveluksiin, ja meillä käytössä oleva kirkkomusiikki edustaa suurimmaksi osaksi pientä siivua venäläisestä laulutraditiosta, joka sekin itsessään on vain pieni osa koko rikkaasta ortodoksisen jumalanpalvelusmusiikin maailmasta. Nykyään kirkko elää monella tapaa muutoksen aikaa, joten myös jumalanpalveluselämä kaipaa uudelleenarviointia nykyisten resurssien valossa. Olen viime aikoina tutkimustyöni kautta pohtinut kirkkomusiikin ja jumalanpalvelusjärjestyksen merkitystä ortodoksiselle kirkolle sekä sen käyttömahdollisuuksia nykypäivän Suomessa. O rtodoksisen kirkon jumalanpalvelus kehittyi pääpiirteiltään nykyisen kaltaiseksi Bysantin valtakunnassa. Aluksi seurakunnissa toimitettiin luostarin jumalanpalveluksista poikkeavia toimituksia, jotka rakentuivat enemmän seurakunnan yhteislaululle. Luostareissa jumalanpalvelukset olivat monotonisempia ja pidempiä. Latinalaismiehityksen jälkeen 1200-luvulla Studionin ja pyhän Sabbaan luostarien tapoja yhdistelevä luostaripalvelus oli kuitenkin kehittynyt niin musiikillisesti 12 kuin liturgisestikin seurakuntapalvelusta rikkaammaksi, joten se vakiintui vähitellen koko ortodoksisen maailman yhteiseksi jumalanpalvelustraditioksi, joka on siis välittynyt myös meille Suomen ortodoksiseen kirkkoon. ###### Jumalanpalvelusohjeita on kerätty typikoneiksi kutsuttuihin kirjoihin. Suomeksi ei ole toistaiseksi julkaistu yhtäkään täydellistä typikonia, vaikkakin ensimmäinen suomennos Sabbaan luosta- rin typikonista on valmisteilla. Tälle typikonille, jolle myös venäläiset jumalanpalvelukset pohjautuvat, on ominaista kolmen elementin – psalmien, hymnien ja kirkkoisien kirjoitusten – tasapaino. Erityisen rikasta ortodoksisissa jumalanpalveluksissa on hymnografian eli veisurunouden käyttö. Alun perin suurin osa hymnografiasta oli kreikankielistä, mutta myöhemmin myös monilla muilla kielillä on kirjoitettu tekstejä paikallisten pyhien kunniaksi. Typikoneissa määrätään, mitä veisuja kussakin palve- luksessa tulee laulaa: ortodoksisessa jumalanpalveluksessa ei siis periaatteessa ole olemassa “vapaavalintaisen” musiikin hetkiä. Hymnografit eli laulettavien tekstien kirjoittajat laativat uudet tekstinsä aina yhdessä uuden sävellyksen kanssa tai jo johonkin olemassa olevaan melodiaan. Tässä yhdistetyssä kirjoitus- ja sävellysprosessissa hymnografiaa rajoitti ja tuki ortodoksisen kirkkomusiikin tärkein perusperiaate, kahdeksansävelmistöjärjestelmä eli Oktoekhos. Se tarkoittaa oikeastaan alkuperäisessä merkityksessään kahdeksaa erilaista musiikkijärjestelmää, joilla kullakin on ominainen luonteenpiirteensä. Tämän takia myös kirjoittaja valitsi tietoisesti hymnin sisältöön sopivan sävelmän, jolla teksti oli laulettava. Kukin ekhos koostuu bysanttilaisessa musiikissa – jota hymnografit luonnollisestikin Bysantissa käyttivät – esimerkiksi erilaisesta asteikosta ja tietynlaisista tyypillisistä melodiakuvioista. Melodioita kehittyi myös eri käyttötarkoituksiin arkipäivien palveluksista suuriin praasniekkoihin asti. Näiden eri musiikillisten piirteiden kautta ei haluttu ilmaista ainoastaan musiikillista lahjakkuutta tai maallista kauneutta. Kirkkoisät pitivät maanpäällisen jumalanpalveluksen esikuvana taivaallista, enkelten toimittamaa jumalanpalvelusta. Samoin enkelten kirkkolaulu toimii myös maanpäällisen kirkkomusiikin esikuvana. Tämä yhteys on kuitenkin enemmän kuin pelkkä symboli: kirkkokansan mukana todellisesti palvelevat enkelit, ja ihmisistäkin tulee enkelien “ikoneita”, kuten liturgiassa laulettava kerubiveisu kertoo: “Nyt me salaisesti kuvaamme kerubeja...” Lisäksi kirkkoisät näkivät kirkkomusiikin arvon sanan välittäjänä: melodia edesauttaa tekstin ymmärrettävyyttä sekä tuo sen esille mielenkiintoisella tavalla. Samoin alkuperäisissä, kreikankielisissä laulettavissa teksteissä korostetaan tekstin sisältöä erilaisin tekstuaalisdramaattisin keinoin, esimerkiksi runomittaa käyttämällä. Käännösteksteissä nämä piirteet eivät valitettavasti yleensä tule esille. Näiden kaikkien faktojen perusteella voidaan ymmärtää, että niin jumalanpalveluksilla kuin kirkkomusiikillakin on kirkon elämässä paljon suurempi merkitys kuin vain seurakuntalaisten opettaminen. Niiden tehtävä on ylläpitää aktiivista elämää ja toimia osaltaan Jumalan armon välikappaleena tässä maailmassa. ###### Varsinainen liturginen herääminen Suomessa alkoi arkkipiispa Paavalin (1914– 1988) toiminnan myötä. Hän herätti mielenkiinnon tietoista jumalanpalvelukseen osallistumista kohtaan niin kirjoittamalla jumalanpalvelusten selitysteoksia kuin kääntämällä jumalanpalvelustekstejä ja sovittamalla kirkkomusiikkiakin. Sodanjälkeistä kirkkoa vaivasi kuumeisesti niin kirja – kuin tekstipulakin. Vain pieni osa koko ortodoksisen kirkon rikkaasta hymnitraditiosta oli suomennettu. Tämän päivän Suomen ortodoksinen kirkko elää hyvin erilaisessa tilanteessa. Nykyään meillä on käytössä omalla kielellämme koko vuoden kullekin päivälle tarkoitetut Minean ja Oktoekhoksen veisut, kuten myös suuren paaston aikana käytettävä Triodion ja pääsiäiskauden kirja Pentekostarion. Tämä ei kuitenkaan näy suuremmin jumalanpalveluksissa. Suurimmassa osassa seurakuntia käytetään Mineaa vain juhlapäivinä, Oktoekhosta taas vain sunnuntaisin. Helsingin seurakunnassa ehtoopalveluksia toimitetaan Kotikirkossa neljänä päivänä viikossa, ja tällöin kukin edellä mainitsemistani kirjoista on onneksi ahkerasti käytössä. Aamupalveluksien osalta näiden kirjojen rikas hymniaarteisto kuitenkin jää valitettavasti edelleen myös Helsingissä kirkkokansalta kuulematta. Nimenomaan hymnografia on se osa jumalanpalvelusta, joka opettaa kirkossakävijöille kunkin päivän muistoon liittyviä teemoja. Kirkkovuoden rikas kierto juhlineen ja paastoineen näkyy niin arki- kuin juhlapäivienkin hymneissä. Siksi olisi suotavaa, että seurakunnissa toimitettaisiin myös arkipäivien palveluksia mahdollisimman paljon. Re- surssiongelmakaan tämä ei ole, koska niin aamu- kuin ehtoopalveluksetkin voidaan toimittaa maallikkopalveluksina papiston ollessa estynyttä saapumasta paikalle. Erityisen tärkeitä palveluksia hymnografian esilletulon kannalta ovat vigiliapalvelukset, joita seurakunnissa on tapana toimittaa lauantai-iltaisin ja juhlapäivien aattoina. Tämän yhdistetyn ehtoo- ja aamupalveluksen nimitys tulee latinankielisestä valvomista tarkoittavasta sanasta, ja alkuperäisessä laajuudessaan toimitettuna vigilia on ollut läpi yön kestävä palvelus. Suomen lyhennetty versio tästä yhdistelmästä kestää jopa alle tunnin, vaikka yleensä vakiintunut kesto on noin puolitoista tuntia. Tämän mittainen vigilia on kuitenkin vain torso siitä, mitä se voisi olla. Esimerkiksi lauantaiillan vigilioissa ”Herra, minä huudan sinua” –veisun jälkeen typikon määrää laulettavaksi kymmenen stikiiraa, kun taas Suomessa lähes kaikkialla lauletaan vain yksi – siis vain kymmenesosa stikiiroiden sisältämistä kirkkoisien opetuksista, raamatunselityksistä ja pyhien elämänvaiheista selvittää tiensä kirkkokansan kuultavaksi! Nyt, kun meillä on käytössämme suomeksi kaikki tärkeimmät liturgiset kirjat, toivoisi myös jumalanpalvelusten ”uudistuvan” näitä kirjoja hyödyntäviksi. Tämä vaatii kaikilta panostusta ja uhrauksiakin jumalanpalvelusten keston pidentyessä hieman. Mutta eikö nimenomaan jumalanpalvelusten toimittaminen ole seurakunnan perustyötä? Eikö apostoli Paavalin peräänkuuluttama ”lakkaamaton rukous” toteudukin mitä parhaimmalla tavalla näissä yhdessä toimittamissamme palveluksissa? Nähkäämme siis vaivaa jumalanpalvelusten huolellisen toimittamisen eteen – olimme sitten pappeja, laulajia tai kirkkokansaa –, niin voimme entistä vahvemmin kulkea seurakuntayhteisönä rukouksessa kohti taivaallista isänmaatamme. JAAKKO OLKINUORA kirkkomuusikko, teologi, tutkija 13 Страницы на русском языке О ВЕЛИКОМ ПОСТЕ Великий пост начинается с Прощёного воскресенья, 19 февраля, и длится до Пасхи. “Сестра и подруга поста - молитва. Внешние посты не всегда необходимы, а внутренний пост необходим во всякое время” “Цветник духовный” «Всегда радуюсь, когда начинается пост, потому что я очень люблю богослужения этого времени, простые и спокойные, особенно во время Великого поста”, − говорит отец Михаил Нуммела на чистом русском языке. Пост − это великая помощь. И чтобы найти радость в посте, очень важно посещать службы и молиться. Этим мы выказываем послушание Богу, учимся соблюдать Его волю, которая постепенно 14 становится нашим желанием и нашей волей. А по окончании поста желательно, чтобы мы не падали, не возвращались на тот уровень, на котором были до начало поста, и чтобы в последующем мы подвинулись ещё ближе к Богу. Почему постимся Пост − время углублённой молитвы, чтения благоговейной литературы. Отец Михаил Нуммела с детства хотел стать монахом. А начал со службы в банке. Но эта столь значимая, на первый взгляд, работа, по его словам, казалась ему пустой. И едва представилась возможность потрудиться в культурном центре София, он решил стать священником и поступил в семинарию. Год назад Михаил был рукоположен в дьяконы, а в декабре принял монашеский постриг и над ним совершена хиротония во священника. Желание о. Михаила - когда-нибудь уединиться в монастыре, но прежде много и хорошо послужить Богу в церквах нашего прихода. Великим постом мы готовимся к празднику воскресения Христова. В это время можем изучать себя, исправлять свой курс. Слово пост связано с едой, с отказом от определённой пищи, когда вообще едим меньше и реже. Если мы вспомним историю Адама, тот согрешил, поев плода с запретного дерева. Грехопадение, таким образом, связано с едой. Поэтому мы и постимся. Человеку здоровому важно поститься, это способствует духовному росту. Однако не все знают, как вреден пост без молитвы: можно начать заглядывать, что там у других на тарелке, и вольноневольно осуждать своих ближних. И тем впасть в грех. Еще очень важно во время поста ограничить просмотр телепередач, исключить возбуждающую музыку, иными словами, создать у себя дома спокойную атмосферу. у нас является побуждение к молитве. Святые отцы советуют молиться кратко, но часто. В этом нам помогает Иисусова молитва, потому что она всегда и везде с нами – можем читать вслух или про себя. Хорошо использовать для молитвы время, когда мы, например, гуляем с собакой или ждём автобуса. Главное, помнить о молитве и не расставаться с нею надолго: она – лучшая опора и поддержка во все дни поста. интервью у отца Михаила взяла Влада Валстен Фото Валентин Казерский Масленица и семинар Регулярная молитва Со своими слабостями мы боремся через пост и молитву. Полезно иметь свою систему, и прежде всего, определить время для молитвы. Можем решить, что каждое утро, едва умылись, читаем Иисусову молитву и другие. И также вечером, перед сном. Если мы хотя бы одну треть читаем не машинально, а сосредоточенно, с чувством, -- значит, молитва не была всуе. Особенно важно молиться, когда В часовне Софии Премудрости Божией, где служит о. Михаил, богослужения в будние дни: утреня в 8.30, вечерня в 17.00. По вторникам – служба Иисусовой молитвы в 18.00. По четвергам – акафист в 17.30. Литургия обычно по четвергам в 7 ч., и раз, иногда два раза в месяц - в субботу, в 10.00. Фото: Эльмира Федотова После Литургии в Свято-Троицком храме, 19.2.2012, праздничный обед в приходском зале (Unioninkatu 39, вход со двора). Для детей в программе выступление детского хора «Настенька», из С.- Петербурга. Для взрослых - семинар: «Как и чем я могу помогать приходу?» В 16.00 чаепитие. В 18 ч. - вечерня (начало Великого поста). Добро пожаловать!. 15 Foto Pasi Peiponen Bikten ångerns sakrament B i k t e n s p r ax i s va r i e r a r bland de olika ortodoxa lokalkyrkorna. Ett gemensamt drag är ändå att biktens ses i eukaristins, dvs. liturgins sammanhang. I många lokalkyrkor är bikten obligatorisk inför deltagande i nattvarden under liturgin. Så var fallet också i Finlands ortodoxa kyrka fram till 1970-talet, då biskopsmötet beslöt att man kan gå till nattvard utan att varje gång bikta sig, bara man har sin biktfaders välsignelse till detta. Beslutet förutsätter alltså att den som går till nattvard också går till bikt. Också prästen förutsätts bikta sig för sin egen biktfader. Bikten förbereder oss för eukaristin, kyrkans centrala sakrament, försmaken av det kommande Gudsriket som redan nu står färdigt tack vare Kristi död och uppståndelse. Varje kristen har trätt in i detta rike genom dopet. Men varje kristen brottas också med sina svagheter, försummelser, synder. Bikten fungerar då som en förnyelse av dopets nåd, som en garant för att vi inte skall slarva bort det väsentligaste av allt: tillgången till det nya livet i Kristus. Till bikten hör ofta att prästen och biktbarnet också för ett samtal om de frågor och problem som biktbarnet brottas med. Det är hälsosamt att i förtroende, och inför Gud, försöka ge ord åt det som tynger. Därför har samtalet en positiv effekt på själslivet, även i de fall prästen inte själv är någon framstående 16 andlig vägledare. Den ortodoxa kyrkan har en tradition av startsy, andliga vägledare. Dessa är inte alltid präster, men oftast munkar eller nunnor. Ibland riskerar den egentliga bikten, ångerns sakrament förrättad av en präst, och den andliga vägledningen som en erfaren medkristen kan ge, att blandas ihop. Det finns en poäng i att hålla de två isär. Faran att åsamka andlig skada är överhängande om en prästvigd biktfar antar rollen som andlig vägledare utan att själv ha luttrats i andlig kamp och av sina medkristna getts rollen som starets. Den egentliga bikten, å sin sida, skall inte förstås som enbart ett samtal om personliga problem. Bikten är framför allt en bekännelse av de synder man har begått. Prästen hör bikten, men den tas emot av Kristus. Prästen har en dubbel roll: han är det instrument som möjliggör Kristi läkande närvaro, men han är också en medbroder, som inför Herren tillsammans med den biktande ber och söker vägledning. Biktens huvudperson är Kristus själv, han som tog emot Petrus’ och synderskans tårar. Denna medvetenhet om att stå inför Herren understryks av biktens konkreta inramning. Både prästen och den biktande står vända mot en ikon framför vilken ett kors och evangelieboken är uppställda på en lutande pulpet; tillsammans står de inför Kristus, för att genom den ofta smärtfyllda bekännelsen söka läkedom mot syndens skadegörelse i själen. Bikten kan bli en djup andlig upplevelse av hur ångerns mysterium leder ut i frihet. Se, mitt barn, Kristus står här osynlig och tar emot din bekännelse. Var därför inte skamsen eller rädd, och dölj ingenting för mig, utan säg mig utan tvekan allt du har gjort, så skall du få förlåtelse av vår Herre, Jesus Kristus. Se, Hans heliga bild är här framför oss; själv är jag endast ett vittne, som inför Honom bär vittnesbörd om allt det du säger mig. Men om du döljer något för mig, skall din synd bli större. Se därför till att du, sedan du kommit till Läkaren, inte går härifrån utan att ha blivit botad. Ur den ryska ordningen för bikt F. Mikael Sundkvist Kirjat Suomalaisten sukulaiskansoja tapaamassa Jäätynyt Objoki tarjoaa radan poromiesten kilpa-ajolle, joka on arktisen miehen taitolaji. Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Siperian sylissä Maahenki 2011 Talvipäivien katselukirjaksi voisi sopia mainiosti tuhti matkakirja suomensukuisten kansojen pariin Siperiaan. Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on entinen Helsingin yliopiston venäjän lehtori ja tehnyt useita matkoja Uralin itärinteille, Objoelle ja Jamalin niemimaalle. Kirjan tekijä on siis käynyt niin hantien, mansien kuin nenetsienkin asuinseuduilla ja koonnut laajan teoksen näiden kansojen nykypäivästä. Kirjan näkökulma on pääasiassa kansatieteellinen, mikä näyttäytyy monina perinnekäsitöitä esittelevinä valokuvina ja selostuksina arkipäivän askareista. Käsitöihin liittyvät koristeaiheet näyttävät maallikosta tutun tuntuisilta – ehkäpä koristeaiheiden muotoilu ristipistoineen on nykysuomalaisenkin visuaalisessa muistissa jossain dna-ketjun syövereissä? Ainakin suomen ja samojedikielten historia on yhteinen ja ulottuu uralilaiseen kantakieleen saakka. Tätä nk. kantauralia on pyritty rekonstruoimaan kielitieteen menetelmin, ja tiedossa on parisataa sanaa, joita käytettiin kuutisentuhatta vuotta sitten puhutussa kantakielessä. Yhteisiä kantasanoja ovat esimerkiksi pronominit minä, sinä ja te sekä jotkin metsästykseen ja kalastukseen liittyvät käsitteet. Lisäksi on yhteistä kielioppiainesta. Monet suomalais-ugrilaiset kielet, kuten unkari, suomi ja viro, ovat hyvin elinvoimaisia, koska ne ovat itsenäisten valtioiden pääkieliä. Kaikki muut sukulaiskielemme, joiden puhujia on yhteensä pari miljoonaa eri puolilla Venäjää, ovat kuitenkin vaaravyöhykkeessä. Näihin Flinckenberg-Gluschkoffin kirjassaan esittelemiin siperialaisiin sukulaiskansoihin kuuluvien ihmisten määrä lasketaan enää kymmenissätuhansissa. Vaarana on, että niin kieli kuin alkuperäiskulttuuri tuhoutuvat lopullisesti, kun äidinkielisten puhujien määrä yhä vähenee. Erityisen ongelmallista on sellaisten lasten vähäinen lukumäärä, joiden äidinkieli on jokin suomalais-ugrilainen vähemmistökieli. Tästä johtuu myös Suomen lähialueilla puhuttavien sukulaiskielien uhanalaisuus. Esimerkiksi karjalan kielen eri kielimuotojen puhujia on enää noin 100 000, vepsänkielisiä kuutisentuhatta ja inkeroisia vain muutamia satoja. Kirjan matkakuvaukset ovat elämyksellisiä, mutta niiden rinnalle lukija olisi kaivannut esimerkiksi karttoja matkojen etenemistä ja kuvauspaikkojen sijaintia havainnollistamaan. Samoin olisi toivonut, että näiden kansojen kieliä olisi selostettu painokkaammin. Teos yhdistää matkakertomuksia ja kattavan määrän valokuvia, ja lisänä on suomennoksia paikallisesta kansanrunoudesta. Kirjailijan tyyli on toisinaan melko runollista, kun hän kuvaa kokemaansa, mutta se sopii mielestäni hyvin, sillä kuvattavana on alkuperäiskansojen eksoottisen näköinen elämänpiiri. Tällä tavoin lukijankin on mahdollista yrittää eläytyä lukemaansa. Ilmeistä on, että Siperian luonto ja siellä asuvien ihmisten elämänmuoto on tehnyt kirjailijaan syvän vaikutuksen. Arto Vaahtokari 17 TIINA MAKKONEN (Washingtonissa otetut kuvat Eija Pehun arkistosta) Eija Pehu käy Suomessa muutaman kerran vuodessa. Kuva Tiina Makkonen 18 Kulttuurifoorumi järjestää keskiviikkona 21.3. klo 18 Helsingin tuomiokirkon kryptassa keskustelutilaisuuden ”Marian kiitosvirsi ja oikeudenmukaisempi maailma”. Keskustelijoina ovat Nunna Kristoduli, Eija Pehu ja luostarinjohtaja Abbes Aemiliane Washingtonista. Kun nunnat tulivat taloon Joulukuun alussa Eijan kotona vietettiin luostarin temppelijuhlaa, jonka arvovaltaisin vieras oli metropoliitta Hilarion. Palvelukset kestivät 3,5 tuntia. Sen jälkeen tarjottiin kaikille munkit paikallisen tavan mukaan. Lopuksi järjestettiin kunnon pidot. Eija Pehu on aina rakastanut työtään. Viimeiset kymmenen vuotta hän on ollut Maailmanpankin maataloustutkimuksen neuvonantajana Washingtonissa. Hänen työtään on parantaa maataloustuotannon kannattavuutta ja kestävyyttä kehittyvissä maissa. Joskus työ on ollut Eijalle kaikki kaikessa. Nytkin se on tärkeä asia, mutta ortodoksisen uskon vahvistumisen myötä arvot ovat menneet uuteen järjestykseen. Ja kun omaan kotiin on syntynyt nunnaluostari, on elämä mennyt lopullisesti uusille raiteille. P Sisar Gavrielia valmistaa Eijan olohuonetta jumalanpalvelusta varten. ari kymmentä vuotta sitten Eija Pehu oli kasvinviljelytieteen professorina Helsingin yliopistossa. Takana oli tohtorin väitös USA:ssa 80-luvun puolivälissä, projektityökausi Sudanissa ja tutkijan töitä Lontoossa. Hän oli luterilainen, mutta jotain puuttui. - Kun työelämä vetää kiihkeästi puoleensa, tulee työstä helposti liian iso osa elämää. Tuohon aikaa kaikki pyöri työstä saatujen ajatusten ja palkintojen ympärillä, Eija Pehu muistelee. - Kaiken sen keskellä tunsin, että jotain puuttuu, ja minulla oli voimakas hengellisyyden kaipuu, mutta en oikein tiennyt, miten palvella. Kävin hengellisissä tilaisuuksissa, mutta ne eivät tuoneet lopullista vastausta tarpeisiini. Kerran ortodoksiystäväni sai minut houkutelluksi Uspenskin katedraaliin jumalanpalvelukseen. Kaikki näytti oudol- ta, mutta samalla heräsi tunne siitä, että olen tullut kotiin. Menin katekumeenikoulutukseen ja seuraavana vuonna liityin ortodoksikirkon jäseneksi. LUOSTARIRUTIINIa Lopullinen pysähdys tapahtui kolme vuotta sitten. Sairastuin vakavasti, mikä pyöräytti elämässäni kaikki asiat uusiksi, uuteen perspektiiviin. Toivuttuani olen usein ajatellut, että tuo henkinen kriisi oli hyvin tervetullut. Eija Pehu oli asunut tuolloin jo melkein kymmenen vuotta USA:ssa Washingtonissa. Hän oli käynyt koko tuon ajan paikallisessa Pyhän Nikolauksen kirkossa. Sanoin kirkon papille isä Konstantinille, että I want to make my spiritual journey deeper (suom. haluan syventää hengellistä matkaani), Eija kertoo kahdella kielellä. Kun vieras kieli on vuodes19 { } Eijalla on omassa yksityisessä käytössään makuuhuone yläkerrassa. Nunnat ovat vallanneet muun talon. Lisätietoja nunnaluostarista www.EntranceOfTheTheotokos.org. Aina kun Eija Pehu matkustaa vieraisiin maihin, hän pyrkii käymään paikallisissa jumalanpalveluksissa. Tämä kuva on Ugandan pääkaupungista Kampalasta. Eijan vieressä seisoo isä Stelios poikansa Nikon kanssa. ta toiseen pääasiallinen käyttökieli, löytyvät ilmaisut sen kautta välillä helpommin kuin äidinkielellä. Hengellinen elämä syveni yllättävällä tavalla. Viime vuonna oli kirkkoon kutsuttu Kreikasta ryhmä nunnia, joiden tarkoitus oli tuoda luostarielämä osaksi Pyhä Nikolauksen kirkon yhteisön toimintaa Washingtonissa. Luostaritoiminnan perustaminen kohtasi hallinnollisia vaikeuksia. Yllättäen nunnilla ei ollut paikkaa, minne mennä. - Olin lähdössä kesälomalle Suomeen. Sanoin, että nunnat voivat tulla asumaan minun talooni. Kun tulin elokuussa Suomesta takaisin Washingtoniin, nunnat olivat vielä siellä ja ovat yhä edelleen. - Aluksi oli vähän uteliaisuuden ja pelon sekainen tunne, mutta kun aloin tot- 20 tua rutiineihin, on kokemus ollut aivan ihana, Eija vakuuttaa. NAISTEN VÄLINEN YHTEYS Nunnat elävät Eijan luona tiukkaa luostarielämää. Herätys on kuudelta. Päiväjärjestys on tarkka. Rukousten ja palvelusten välissä sisaret käyvät katsomassa sairaita ja vanhuksia. Työpäivän jälkeen myös Eija osallistuu nunnien rutiineihin. Alkuillasta on vespers (iltahartaus), sitten Eija syö yhdessä nunnien kanssa. Illalla on vielä yksi rukoushetki. Eijalla on omassa yksityisessä käytössään makuuhuone yläkerrassa. Nunnat ovat vallanneet muun talon. - Kun olen matkoilla, olen usein skype-yhteydessä abbessin (nunnayhteisöä johtava igumenia) kanssa. Nunnista on tullut hyviä ystäviäni. Luostarielämässä on syvää viisautta. Se on vaikuttanut siihen, että nyt oma work-life tasapainoni on löytynyt. Väliaikaisen luostarin emäntä on kiitollinen teologisesta naisyhteydestä. Naisen elämässä koettujen haavojen kanssa on helpointa mennä toisen naisen luo. Hän pitää suuressa arvossa kirkkoisien opetuksia, mutta näkee, että samoin myös naisella on, Marian esirukousten ja esimerkillisen rohkeuden, rakkauden ja johtajuuden kautta keskeinen asema. - Tämä on sister Diodora. Hän on 22-vuotias. Hänet vihittiin vastikään luonani nunnaksi. Esimerkiksi häneltä olen oppinut todella paljon hengellisestä selkeydestä, rohkeudesta ja kuuliai suudesta. Se on ihan käsittämätöntä, kun ajattelee, miten nuori hän vielä on, Eija hämmästelee kiitollisena esitellessään kuvia uudesta elämästään. - Tällainen naisten teologinen yhteisöllisyys tuntuu todella hyvältä. Olen oppinut kokonaan uusia asioita esimerkiksi johtajuudesta. On hyvä, että naisten elämänkokemus myös luostariyhteisöllisyyden kautta elää ja välittyy teologiaan. Naiset tuovat siihen oman syvän ymmärryksensä ja näkemyksensä. näkyvä uskonnollisuus Joulukuun alussa Eijan talossa vietettiin temppelijuhlaa Jumalanäidin temppeliintuomisen kunniaksi. Paikalla oli Itä-Amerikan ja New Yorkin metropoliitta Hilarion, joka on Moskovan patriarkaatin korkein hengellinen johtaja Venäjän ulkopuolella. Hän vihki juhlallisuuksien yhteydessä yhden nunnan ja kaksi pappia. Nunnaksivihkiminen teki Eijaan vaikutuksen, jonka selittämiseen { ”Olen alkanut pikku hiljaa ymmärtää, että olemme koko ajan pyhiinvaellusmatkalla omaan sisimpäämme.” eivät sanat riitä. - Se oli todella koskettavaa ja ainutlaatuista. Hiusten leikkaaminen symboloi omasta tahdosta ja maallisesta elämästä luopumisesta. Oli todella hienoa saada olla tilaisuudessa mukana, Eija sanoo. Nunnien asuminen Eijan luona päättyy aikanaan. Se voi loppua jo aika piankin, sillä nunnat ovat löytäneet mahdollisen paikan luostarilleen. Se sijaitsee noin 50 kilometrien päästä Eijan kodista. Igumenia tavoittelee pan-ortodoksista, monietnistä ja -kielistä yhteisöä. Ovet ovat avoinna kaikille ortodokseille. Esimerkiksi joulupalvelussa kuultiin osa teksteistä ja hymneistä ranskaksi, englanniksi, kreikaksi, suomeksi, venäjäksi, saksaksi ja arabiaksi. - Hienoa, että saamme uuden luostarin Yhdysvaltoihin. Ortodoksinen luostarielämä on kovasti vilkastumassa. Nykyään maassa on jo yli 80 ortodoksista luostaria. - Ylipäänsäkin Yhdysvalloissa ilmapiiri on innostavampi uskonnolliseen etsiskelyyn ja uskonnon näkymiseen arjessa. Naapuristossani elää sulassa sovussa monien eri uskontojen edustajia. Yhdet naapurini ovat guatemalalaisia helluntailaisia. He pitävät vähän samantyyppistä luostaritoimintaa uusille immigranteille kodissaan kuin minäkin. Olemme sisarten kanssa kutsuneet naapureitani kotiini jumalanpalveluksiin. Monesta perheestä on otettu kutsu vastaan. Suomi on aika sekulaarinen maa. Luulen, että esimerkiksi tällaisen luostarin majoittaminen omaan kotiin ei olisi onnistunut näin helposti. PYSYVÄ PYHIINVAELLUSMATKA Eija Pehu matkustaa työnsä takia maailmalla paljon. Työmatkat suuntautuvat yleensä kehittyviin maihin. Joulun ai- } kaan hän tuli katsomaan isäänsä Kangas alle Kiinan-matkansa päätteeksi. Kiinassa hän kävi katsomassa, miten Maailmanpankin tukemat yhteistyöprojektit maatalousyritysten ja viljelijäjärjestöjen välillä olivat edistyneet. - On ihanaa matkustaa. Tiimityössä on voimaa, kun saa eri näkökulmasta, arvolähtöisyydestä ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa yhdessä pohtia kehitysyhteistyöhön liittyviä asioita. Siitä kasvaa uusia innovaatioita. Hienointa työssä on se, että välillä se on analyyttistä, välillä isketään nyrkit saveen, tiedenainen toteaa. Nunnat odottavat kotona, mutta entäs sitten, kun he asettuvat toisaalle? Miltä tuntuisi ajatus jättää itsekin maallinen elämä ja lähteä nunnien matkaan. - Well! Luoja tietää. Joka tapauksessa nunnat pysyvät aina sydämessäni ja aion käydä heidän luonaan palveluksissa. - Olen ajatellut, että me ihmiset olemme kolmenlaisilla matkoilla elämässämme. Voimme olla pakomatkalla itsestämme tai Luojamme läheltä. Toiseksi voimme olla turistimatkalla hankkimassa maallisia elämyksiä tai kuten munkki Serafim Seppälä sanoo ”keräämässä pintoja”. Tai sitten voimme olla pyhiinvaellusmatkalla. Saattaa olla, että yksi tapahtuma sisältää kaikkia noita matkoja. Esimerkiksi kun olin ensimmäisen kerran Intiassa, olin sekä pako-, turisti- että pyhiinvaellusmatkalla. -Olen alkanut pikku hiljaa ymmärtää, että olemme koko ajan pyhiinvaellusmatkalla omaan sisimpäämme, matkalla kohti selkeyttä ja Jumalaa. Tuon matkan aikana tulemme koko ajan enemmän siksi, mitä olemme. Eija Pehun olemuksesta huokuu lämpöä, viisautta ja rauhaa - kaikki merkit siitä, että matkalla ollaan. MIELIPIDE Lapset kirk ossa ”Sallikaa lasten tulla luokseni.” Nämä Jeesuksen sanat tulevat ensimmäiseksi mieleen pohtiessani asiaa. On hienoa nähdä lapsia kirkossa. Heille kirkko on osa lapsuutta, ja osalle siellä käyminen alkaa jo äidin raskausaikana. Lapset ovat kirkossa osa yhteistä rukousta ja osallisina siitä kuten me vanhemmatkin. Kirkkomme rikkautena pidän sitä, että palvelukseen voi tulla oman aikataulunsa mukaan. Uspenskin ja muidenkin kirkkojen lapsenvahtitoiminta antaa mahdollisuuden lasten omiin puuhiin kryptassa ennen kuin he tulevat kirkkoon osallistuakseen ehtoolliseen. Jos torjumme lapset kirkosta häiriötekijöinä, samalla asetamme kirkon ulkopuolelle ison joukon yksinhuoltajia. Hiljaisuutta ja rauhaa hakevalle löytyy myös varmasti ainakin pääkaupunkiseudulla paikkoja ja palveluksia tähän tarkoitukseen. Me voimme osaltamme tukea kirkossa käyviä lapsia ja heidän vanhempiaan. Lasten huomioon ottaminen ja avun tarjoaminen on paikallaan. Joskus huomaa, ettei oikein uskalla edes kysyä, voisiko auttaa. Kun näkee, että joku uskaltaa, ehkäpä itsekin on seuraavalla kerralla rohkeampi tarjoamaan apua. Lapsen silmin katsoen kirkko on ihmeellinen, jopa sadunhohtoinen paikka. Kirkon kauneus, sen ikonit ja palavat tuohukset. Kuoron laulu, suitsukkeen tuoksu ja papiston juhlavat puvut ovat sitä ainutkertaista, mikä poikkeaa arjesta. Kirkko on myös turvallinen yhteisö, jonne lapset kuuluvat luonnollisena osana. Lapset ovat aika ajoin äänekkäitä ja innostuvat omiin touhuihinsa. Saattaa tuntua ärsyttävältä, että omaa keskittymistä palvelukseen häiritään. On hyvä muistaa, että myös lasten vanhemmat ovat lapsineen tulleet samasta syystä kirkkoon kuin muutkin, kokemaan yhteisyyttä, hakemaan voimia arkeensa ja saamaan tukea. Iloitaan lapsista ja toivotaan, että he jatkavat kirkossa käymistä myös vanhempina. Pirkko Mäkinen 21 Wienin Pyhän Nikolaoksen katedraali Harva matkailija tietää, että Wienin lukuisten vanhojen ja näyttävien kirkkojen joukossa on helmi, johon kannattaa tutustua. 22 Sisätilat ovat täynnä hienosti tehtyjä yksityiskohtia. Kullan ja kynttilöiden loistetta on kaikkialla. B elvederen linnan vieressä, arvokkaalla alueella kivenheiton päässä Suomen ja Norjan lähetystöstä on Venäjän suurlähetystö, jonka puutarhan puiden katveessa on ortodoksinen kirkko. Tämä kirkkokaunotar on Itävallassa asuvien venäläisten ja muunmaalaistenkin ortodoksien hengellinen koti. Moskovan patriarkaatin alaisuuteen kuuluva Pyhän Nikolaoksen kirkko on rakennettu 1893-1899 ja sen on suunnitellut arkkitehti Gregori Kotov. Kirkko on koristeellista vanhavenäläistä tyyliä kultaisine sipulikupoleineen. Se koostuu kahdesta kirkosta, yläkirkko on pyhitetty Pyhä Nikolaokselle ja pienempi alakirkko Pyhä Aleksanteri Nevskille. Alunperin Venäjän tsaari Aleksanteri III lahjoitti kirkon rakentamiseen henkilökohtaisia varojaan 200 000 ruplaa, lisää lahjoitusvaroja saatiin Pietarista. Kirkon koristelu ja sakasti ovat yksityisten ihmisten lahjoittamia. Silloinen Venäjän Itävallan suurlähettiläs kreivi Kapnist lahjoitti kirkkoon kirkonkellot. Kirkko on nähnyt huonojakin päiviä. Neuvostoaikana, aina toiseen maailmansotaan asti 1938, kirkko ei ollut toiminnassa. Sodan melskeessä se joutui NatsiSaksan haltuun ja yläkirkko toimi Wienin musiikkikorkeakoulun opetustilana ja jopa natsinuorten hostellina. Alakirkkoon sijoitettiin Wienin yliopiston kasvitieteellinen kirjasto. LOISTON PALUU Uusi elämä alkoi heti sodan päätyttyä, jolloin 1945 kirkko otettiin uudelleen hengelliseen käyttöön. Se kuului vuodesta 1951 alkaen Pietarin hiippakunnan alaisuuteen ja 1962 syntyi Itävallan ja Wienin oma ortodoksinen hiippakunta, jolloin Pyhän Nikolaoksen kirkko sai katedraali-nimityksen. 2003 alkoi mittava katedraalin kunnostustyö. Pahoin likaantunut ja kolhiintunut rakennus kunnostettiin täyteen loistoonsa niin sisältä kuin ulkoa. Katedraalin kunnostus valmistui 2009 ja lopputulos on häikäisevä. Katedraalin kunnostuksen yhteydessä kaikkialle sen seinille maalattiin näyttävät sinisävyiset freskot. Katedraalissa on hienoa esineistöä. Sodan aikana moni esine katosi tai tuhoutui, mutta yhä on jäljellä entisaikojen käsityöläisten kättenjälkeä. Katedraalin vanhin ikoni, Pyhän Nikolaoksen ikoni vuodelta 1828 on alkuaikojen lahjoitus. Kirkon hengellisiin esineisiin kuuluu joukko pyhäinjäännöksiä kuten Pyhän Nikolaoksen ja Pyhien Pietarin ja Paavalin pyhäinjäännöksiä sekä palanen Neitsyt Marian viitasta, vyöstä ja hänen kiviarkustaan. Katedraalissa on jumalanpalveluksia lähes päivittäin ja seurakunnan toiminta näyttää vilkkaalta. Minun ja Sirkka Toivolan Kouvolan ortodoksisesta seurakunnasta käydessä kirkossa niin lauantain vigiliassa ja sunnuntaina liturgiassa, ne molemmat toimitti Jegorevskin piispa Mark yhdessä runsaan papiston kanssa. Kirkkokansa täytti kauniin kynttilöiden valaiseman sisätilan ja upea kuorolaulu jäi mieliimme soimaan ja leijailemaan korkeisiin holvikaariin pitkäksi aikaa. Mikko Brigatjev 23 Esipaimenelta Pyhitetyn ajan turvassa jatkuvan muutoksen keskellä. Uutiset tulvivat raportteja maailman poliittisista ja taloudellisista mullistuksista. Lähi-idässä mielenosoitukset jatkuvat edelleen. Venäjällä kansalaisten tyytymättömyys valtaapitäviä kohtaan on saanut ihmisiä kaduille. Läntisen maailman talouskriisi ei ota laantuakseen. Eri aikakausina on koettu vastaavia mullistuksia – ja suurempiakin. Merkittävä muutos menneisiin sukupolviin on siinä, että me olemme – kiitos modernin tiedonvälityksen – tänä päivänä entistä tietoisempia globaalin maailman tapahtumista. Tätä kautta itse kokemus muutoksesta, sen vaikutuksista ja seurauksista, on korostetumpi ja siten voimakkaampi kuin ennen. Elämällä on kuitenkin jossain mielessä selkeä säännönmukaisuutensa. Tätä rytmiä ihminen on eri aikakausina elänyt ja havainnut eri tavoin. Luonnon kiertokulku vuodenaikojen vaihteluineen on ollut yksi merkittävimmistä elämää jaksottavista tekijöistä. Syntymä ja kuolema, sukupolvien ketju, ovat osa tätä luonnon rytmiä. Se muodostaa perustaa aikakäsityksellemme. Kuitenkaan harva meistä enää osaa tai voi rytmittää elämäänsä luonnon mukaan. Valtiollista elämää taas jaksottavat esimerkiksi vaalit. Olemme juuri valinneet tasavallallemme uuden presidentin. Presidentti Tarja Halosen kuluneen 12 vuoden aikakautena olemme saaneet maahamme vakautta ja kokemusta pysyvyydestä. Omalla työllään hän on etujoukoissa puolustanut heikompia ja asettunut ihmisen puolelle, silloinkin, kun se toisinaan on tuonut mukaansa väärinymmärrystä, kritiikkiä ja kärsimystä. Tästä saamme olla kiitollisia. Kirkon elämää puolestaan rytmittää kirkkovuosi. Juhla- ja paastokausien vaihtelu, eri kirkolliset juhlapäivät sekä jokaviikkoinen ”pääsiäinen” eli sunnuntai, muodostavat jumalanpalveluselämän säännönmukaisen rungon. Olemme juuri viettäneet Kristuksen syntymän sekä kasteen juhlaa, pian laskeudumme suureen paastoon. Myös kirkko elää muutosten keskellä. Tänä vuonna seurakunnissa uudet luottamuselimet aloittavat työnsä. HiippakunSanotaan, e t tä el ämme 24 tamme seurakunnissa saimme monia uusiakin luottamushenkilöitä, jotka tuovat arvokkaalla tavalla oman tietotaitonsa seurakunnan yhteiseksi hyväksi. Globaalin maailman muutokset puolestaan koskettavat myös kirkkoa – eri tavoin eri puolilla maailmaa. Kirkko on samanaikaisesti paikallinen, liturgiaan kokoontunut ehtoollisyhteisö, ja samalla universaali, maailman vanhin kansainvälinen yhteisö. Joka hetki kirkko on konkreettisesti koolla jossakin päin maailmaa. Säännöllinen elämänrytmi tarjoaa meille kestävän perustan muuttuvan maailman keskellä. Kirkon näkökulmasta elämä Jumalan yhteydessä, osallisuus kirkon jumalanpalveluselämästä, pyhittää ajan. Kirkko tekee Pyhän näkyväksi ja samalla kantaa maailman Jumalan pyhitettäväksi. Pyhien yhteisönä kirkossa emme rukoile ainoastaan me, vaan koko edellisten sukupolvien ketju, isiä ja äitejä, veljiä ja sisaria. Kirkko tuo tätä kautta pysyvyyttä ja turvallisuutta maailmaan. Ja ennen kaikkea jatkuvuutta. Jumala itse pyhitti ajan antamalla syvyysulottuvuuden myöskin luonnon kiertokululle. Kristus kantoi täyden ihmisyyden syntymällä ja kuolemalla. Hän kulki läpi saman elämän syklin kuin kukin meistä, iloineen ja suruineen, juhlineen ja paastoineen. Kirkkovuoden ydin on juuri tämä sanoma ja osallisuus Kristuksen syntymästä, elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Tätä sanomaa me elämme todeksi joka vuosi. Se tulee näkyväksi ja läsnä olevaksi jokaisessa ehtoollisen vietossa. Tässä on elämämme kestävä perusta. Se avautuu Kristuksessa upealla tavalla myös eteenpäin, näkymättömään, iankaikkiseen. Tästäkin näkökulmasta muutos itsessään kuuluu elämään. Se on osa elämän säännönmukaisuutta ja dynaamisuutta. Elämä ei koskaan ole staattista, paikalleen jämähtänyttä. Elämä on jatkuvaa liikettä. Se on parhaimmillaan uutta luova matka, täynnä mahdollisuuksia, täynnä tunnetta ja kokemuksia sekä täynnä löytöjä, jotka johdattavat meitä paikkoihin ja tilanteisiin, joita emme osanneet edes aavistaa. ”Siunaa, oi Herra, hyvyydelläsi tämänkin vuoden kierto.” Kuvitus: Marianne Kivimäki Lapset & nuoret K a s va t u s Tervehdyksiä Valentinukselle Kurnauskis! Masu on vieläkin pullollaan ruunekreenejä, ja jo pitäisi blinejä popsia - on kisun talvi rankka. Blinikestejähän pidetään ennen Suurta paastoa. Eräs paastoa edeltävä päivä on historial taan jännä. Mustapartainen kertoi siitä näin eilen ehtoopalveluksen jälkeen, kuuntelin kertomusta tuohusmyymiön katveessa: 14.2. vietetään nykyään täysin kaupallistunutta ystävänpäivää. Joissakin maissa tuo päivä on ihastuneitten päivä, jolloin lähetellään hempeitä viestejä. Vaan mistä moinen tapa? Aikoinaan roomalaiset olivat vanginneet Valentinus-nimisen kristityn - en nyt muista suoralta hännältä oliko hän pappikin - ja ihmiset lähettivät hänelle tervehdyksiä ja jopa herkkusia vankilaan runsaasti. Näin sai alkunsa tapa lähettää jotain kivaa tai hyvää ystävälle tai mielitietylle tuona päivänä. Valentinus parka tosin kärsi marttyyrikuoleman, ja tarkistin, että meidän kalenterissa hänen muistonsa on 30.7. Kimuranttia. Vaikkei se pahaa tee, jos häntä muistaa talvellakin. Kaikki pyhät voivat aina rukoilla puolestamme. Mjaa-a, nyt nokosille. Kirjoitan ensi kerralla, mitä kivaa talvikripalla tapahtui. Hyvää paastoa kaikille! Ystävyydellä, Hesekiel toimi Maria Fra nken, kasvatust oimen pä ällikkö 02 Isä Teemu 07 220 62 Toivonen 1 , nuorisop Stiina Ha appi 0207 konen, nu 220 632 o ri sokanttori Kristiina 0207 220 Klubb, pe 635 rh e työntekijä Liisa Saari 0207 220 nen, lapsi 6 36 ty öntekijä 0 Rainer He 207 220 6 llenurm, 38 siviilipalve lusmies Pöytäpuh elin 0207 220 631 Sähköpo stit etunim i. sukunimi@ kasvatus toimi.hels ort.fi [email protected] Kaunisni emen lei ri keskus: Isäntä Ari Kanerva, talonmie 0207 620 s Petri Je 503 sk anen kaunisnie mi.helsin [email protected] TYÖTÄ TARJOLLA Helsingin ortodoksisen seurakunnan kasvatustoimi etsii kesän 2012 leireille henkilökuntaa seuraaviin tehtäviin: Apuohjaaja. Kriparin käynyt alaikäinen, joka avustaa leiriohjelman toteutuksessa. Ohjaaja. Kriparin käynyt täysi-ikäinen, joka huolehtii leiriohjelman toteutuksesta Leirihuoltaja. Täysi-ikäinen, jolla on aikaisempaa ohjaajakokemusta. Leirin johtajaa käytännön toimissa avustava ohjaaja, joka toimii myös talkoolaisten esimiehenä. Yövahti. Täysi-ikäinen, jolla on aikaisempaa ohjaajakokemusta. On vastuussa leiristä yöaikaan. Teologi. TM tai teologian opiskelija. Suunnittelee ja toteuttaa kriparin oppitunnit yhdessä leirin papin kanssa sekä hoitaa muita ohjaajatehtäviä. Aiempi leirikokemus katsotaan eduksi. Kanttori. TM tai kirkkomusiikin opiskelija. Huolehtii leirin jumalanpalveluksista yhdessä leirin papin kanssa, opettaa kirkkolaulua sekä osallistuu muihin leirin toimintoihin. Aiempi leirikokemus katsotaan eduksi. Tehtäviin valitut ovat velvollisia osallistumaan koulutusviikonloppuun 4. - 6.5. NÄIN HAET: - Täytä hakemus kasvatustoimen sivuilla www.hos.fi-> toimintaa->kasvatustoimi - Täytä kaikki tiedot ohjeen mukaisesti -Hakuaika 29.2. asti. Valinnoista ilmoitetaan 31.3. mennessä. Tiedusteluihin vastataan osoitteessa [email protected]. Leireillä tavataan! 25 Lapset & nuoret Tule maalaamaan ikoneja! Keskiviikkoiltapäivisin kokoontuu Helsingin keskustan kerhotiloissa nuorten ja lasten ikonikerho. Osallistujat ovat iältään 8 – 15 – vuotiaita. Kerhossa on vielä tilaa muutamalle innokkaalle oppilaalle, ja maalaamisessa tarvittavat materiaalit saa kerhosta. Opettajana toimii Helena Hirvonen. Lisätietoja antaa kasvatustoimen väki. Siiri ja Kristian viimeistelevät syksyn aikana maalaamiaan Kristus Emmanuelin ikoneitaan. Sofia juuri aloittaneena oppilaana on piirtänyt Jumalanäidin ikonista mallin, joka seuraavaksi siirretään ikonilaudalle. Älä juokse liikkuvaan junaan Kesän 2012 lastenleirit 2. Kaunisniemessä 4. - 8.6, 125€ 3. Kaunisniemessä 25- 29.6, 125€ 4. Kaunisniemessä 10.-13.7, 100€ Sisarusalennus 15% leirin hinnasta. Ilmoittautumisaika 1.3. - 18.5. osoitteeseen: ilmoittautuminen. [email protected] LÄLLYN PÄÄSIÄINEN 5. - 8.4. Ilmoittautumiset: [email protected] 26 Paastoaminen on osa ortodoksina olemista . Ja vaikka paasto itsessään on harjoitusta, pitää sitäkin harjoitella. Pienten lasten ei tarvitse tai edes kuulu paastota. Kuitenkin, kun ikää tulee lisää, alkaa ymmärtää, että kaikkea, mitä tarjolla on, ei tarvitse. Suuri paasto ennen pääsiäistä on kirkkomme tärkein ja ankarin paasto. Siihenkään ei siksi rynnätä suin päin, vaan valmistaudutaan kolmen viikon ajan. Ensin publikaanin ja fariseuksen sunnuntaita seuraa paastoton viikko. Tuolloin tuleva paasto tuodaan mieliin sillä, ettei jokaviikkoisia keskiviikon ja perjantain paastopäiviä ole. Seuraavan viikon aikana, tuhlaajapojan sunnuntain jälkeen, luovutaan jo liharuoista. Tuomiosunnuntain jälkeen koittaakin jo maitotuotteista luopuminen. Ruokien puolesta ei voi ikään kuin vahingossa todeta sovintosunnuntaina, että ”Ohhoh! Jäipä tuo kinkkupaketti kesken. Eihän sitä poiskaan voi heittää.” ja siten sitten perustella itselleen paaston aloittamista myöhemmin. Kaapit tyhjennetään siis etukäteen. Samoin ei paaston varsinaisiin asioihinkaan, rukoukseen ja katumukseen – oman käyttäytymisen tarkkailuun – tarvitse ryhtyä kylmiltään. Rukouskirjaa voi selailla valmistusviikkojen aikana jo sillä silmällä, että sitä tosiaan voi käyttää päivittäin. Tai ottaa rippi-isään yhteyttä ja sopia synnintunnustuksesta tai vaikka ihan keskustelusta paaston aluksi. Tällaisilla muistutuksilla itselle on se merkitys, että muistaa, mikä aika vuodesta on menossa ja mitä se minulle tarkoittaa. Toivottavasti jotakin. Voimia valmistautumiseeen! Isä Teemu S ov i nt o s u n n u n t a i , n ope asti! O n ko k u k a a n m u u väsynyt kuuntelemaan pirullisia puheita? Tuntuuko, että jo riittää toistemme kustannuksella irvailu? Tulipa tätä sitten omasta tai jonkun toisen suusta. Olisimmeko jo kritisoineet tarpeeksi toisiamme? Mitäpä jos vaihtaisimme levyä. Ei enää juonittelua, pahanpuhumista, naljailua, kabinettipelejä. Nämä ovat paholaisen politiikkaa. Käydään vastahyökkäykseen! Tehdään sovinto ja aletaan elää kristittyinä. Pyhien kirjoitusten mukaan Kristuksen opetuslapset ja seuraajat tunnistaa siitä, että he rakastavat toisiaan. Onko kummempaa kuultu. Kristuksen seuraajien yhteisö on rakkauden yhteisö. Siksi kristittyjen ja varsinkin kirkonmiesten väliset kärhämät vievät helposti uskottavuuden koko kirkolta. Voiko samasta lähteestä pulputa makeaa ja karvasta vettä? Voiko samasta suusta tulla siunausta ja kirousta? Näiden kysymysten kanssa tuskaili jo apostoli Jaakob. Jos samoilta huulilta pulppuaa karvasta ja makeaa vuoron perään, makea vesi menettää ennen pitkää raikkautensa. Ja uskottavuutensa. Sovintosunnuntaina voimme puhdistaa karvaat myrkyt omasta lähteestämme. Siksi on aika miettiä, miksi sovintoa ylipäätään tehdään. Helpottaaksemme omaa oloamme? Kyse on suuremmasta asiasta kuin vain oman tilin puhdistamisesta. Sovinto on dialoginen prosessi persoonien välillä, se on kohtaamista kasvoista kasvoihin. Sovinnon tekeminen avaa meidät toisillemme ja vapauttaa meidät oman egomme rajoista siihen todellisuuteen, joka on suurempi kuin oma minämme. Sovinto aukaisee välillemme tiehyitä, joissa Kristus-elämä voi alkaa viritä. Sen takia sovinnossa oleminen mahdollistaa yhdessä toimimisen, yhteistyön tekemisen. Kirkko yhteisönä on täysin riippuvainen yhteishengestä. Sovinnonteko ja sovinnossa eläminen vaatii kuitenkin kil- voitusta. Ajatellaanpa Beatlesia. John Lennon ja Paul McCartney olivat neroja, kirjoittivat vuosisadan musiikkia ja olivat aina muita askeleen edellä. He eivät kuitenkaan osanneet sopeutua toisissaan tapahtuneisiin muutoksiin. Kaksikko riitaantui, Beatles hajosi. Yksin kummankaan luovuus ei päässyt samalle tasolle kuin yhdessä. Lennon ei viimeisenä viitenä vuotenaan saanut aikaan juuri mitään; samaan aikaan McCartneyn lyriikat kävivät koko ajan typerämmiksi ja melodiat konventionaalisemmiksi. Yhdessä he olisivat täydentäneet toisiaan. Jos he olisivat osanneet käsitellä erimielisyyksiään ja antaa tilaa toistensa erilaisuudelle, maailma olisi monta kaunista laulua rikkaampi. Me emme osaa säveltää yhtä hyvin kuin Lennon ja McCartney, mutta osaamme muuten vain riidellä tyhjän takia. Tämä on naurettavaa. Pieni riiteleminen ei sinänsä tarkoita, että olisimme pahoja. Maailmassa – ja kirkossa – on paljon hyviä ihmisiä, mutta hyvillä ihmisillä on usein yllättävän vaikeaa löytää yhteinen sävel toistensa kanssa. Armenialainen kirjailija Gostan Zarian on todennut: ”Hyviä ihmisiä on enemmän kuin pahoja, mutta pahuus osaa organisoitua, tulla kollektiiviseksi voimaksi.” Hyvyys on luovuuden ja vapauden kumppani, ja siksi sen valjastaminen ei onnistu komiteamietinnöillä. Sovintosunnuntai on kuitenkin selkeä mahdollisuus edes yrittää jotain. Ja mikä parasta, sovinnossa oleminen ei ole kristillisyyden päätepiste vaan paremminkin aidon hengellisyyden alku. Jumala odottaa meidän antavan anteeksi toisellemme, koska sovinto on tila, jota varten meidät on luotu. Sovinnossa oleminen ei ole juridiikkaa eikä vaihtokauppaa, vaan ihmisen syvintä olemusta ja sen arvoa vastaava tila. Luulen, että kirkkoyhteisönä tarvitsemme juuri nyt sovintosunnuntaita kipeämmin kuin pitkään aikaan. Joten: antakaa minulle syntiselle kolumnistille anteeksi! Munkki Serafim 27 q PAASTO ON MIELEN VARTIOIMISTA K irk ko k u ts u u m e itä suuren paaston valmistusviikkoina erityiseen tarkkavaisuuteen. Bysanttilaiset isät tarkoittavat hengellisellä tarkkaavaisuudella sielun valvomista ja valmiutta pitää ihmismieli puhtaana sisäistä vapautta kuolettavilta ajatuksilta ja mielikuvilta. Epäpuhtaat ajatukset ja mielikuvat kääntävät ihmismielen Jumalasta ja Hänen tuntemisestaan. Suomalaisen yhteiskunnan voimakas maallistuminen merkitsee vaaraa ortodoksisen kirkon elämälle. Yksilöllisyys ja elämän nautintojen korostaminen vieraannuttaa kirkon jäsenen kutsumuksesta kasvaa hengellisesti. Ihmiselämässä on tärkeintä hengellinen terveys. Katumus on ortodoksisen kirkon terapeuttisen hoidon olennainen osa. Kirkko on sairaala, ja parantaja on Kristus. Kirkko parantaa ihmisiä Kristuksessa synnin eli sielun sairauksista. Yhdysvalloissa vaikuttanut venäläinen emigranttiteologi Alexander Schmemann kirjoitti vuosikymmeniä sitten siitä, kuinka ortodoksisella kirkolla on vaarana korostaa liikaa toiminnassaan aineellisia, hallinnollisia ja lainomaisia asioita. Hänen mielestään seurakunnallinen elämä on usein keskinäistä kehumista ja liehakointia. Kirkon menestystä mitataan jumalanpalveluksiin osallistuvien lukumäärällä, seurakunnan taloudellisella vauraudella ja uusilla toimintamuodoilla. Isä Aleksander kysyi, onko tässä kaikessa enää sijaa Kirkon hengen mukaiselle katumukselle? Kysymys on ajankohtainen. Katumus on paljossa kadonnut paikalliskirkon opetuksesta ja elämästä. Kirkon jäsenten käsitys synnistä on hämärtynyt. Pahuus verhoutuu heidän elämässään usein tosiasioiden vääristelemiseen, ulkoiseen hurskauteen ja näennäiseen kirkollisuuteen. 28 Turhat ajatukset ja hengellinen tietämättömyys tekevät ihmisen eläimen kaltaiseksi. Turhat ajatukset tyhjentävät ihmisen sielusta uskon rippeetkin, sekoittavat hänen sisäisen elämänsä ja saastuttavat sen mielettömien ajatusten harjakuvilla. Ihmissielun parantuminen on ortodoksisen terapeuttisen teologian keskeisin huolenaihe. Ihmissielu voi parantua, jos sielun rationaalinen puoli yhdistyy rukoukseen, itsekuriin ja rakkauteen. Sielu voi puhdistua näiden jumalallisten hyveiden seuraamisessa. Pyhittäjä Johannes Siinailainen (k. noin 650) kiteyttää paaston merkityksen: Paasto on luonnon pakottamista ja nielun nautintojen rajoittamista, pahojen ajatusten hävittämistä, rukouksen puhtautta, mielen vartioimista, hiljaisuuden alku, kuuliaisuuden vartija, paratiisin portti ja nautinto. Rukous, pyhien isien tekstien lukeminen, pyhien ihmisten elämän tutkiminen ja säännöllinen osallistuminen Kirkon yhteisiin jumalanpalveluksiin tukevat kirkollisen luonteen kehittymistä. Isät opettavat, että paasto ja rukous auttavat voimallisesti kilvoittelijaa taistelussa pahaa vastaan. Paaston ja rukouksen tulee liittyä käytännön elämään. Kristuksen sanojen mukaan demonien toiminta on voitettavissa vain rukouksella ja paastolla (Matt. 17:21). Kristus ohjasi opetuslapsiaan rukoukseen, etteivät he olisi joutuneet kiusaukseen (Matt. 26:41). Hyvän tekeminen ja pahan välttäminen on ihmisessä yksimielisen omantunnon toimintaa. Omatunto tekee hyvästä välttämättömyyden. Pyhä Johannes Krysostomos opettaa: Hyvää mieltä ja iloa ei saada vallan suuruudesta, ei rikkauden runsaudesta, ei ruumiin vahvuudesta eikä pöydän antimien yltäkylläisyydestä, vaan hengellisestä kehittymisestä ja hyvästä omastatunnosta. Isä Jarmo Hakkarainen käytännöllisen teologian lehtori, Itä-Suomen yliopisto q qqqqqqqqq Kalenteri | Jumalanpalvelukset qqqqqqqqq Kaikista kirkollisista toimituksista, kasteista, vihkimisistä, hautaamisista, rukouspalveluksista ja panihidoista tulee sopia kirkkoherranvirastossa päivystävän papin kanssa henkilökohtaisesti tai puhelmitse puh. 6844 0435. Pääsääntöisesti palveluksia toimittavat seurakunnan toimessa olevat papit. Palveluskieli merkitty lyhentein: su=suomi, ru=ruotsi, sl=slaavi, en=englanti, ven=venäjä, kr=kreikka, rom=romania. METROPOLIITTA AMBROSIUKSEN TOIMITTAMIA PALVELUKSIA Su 19.2. klo 10.00 liturgia ja diakoniksi vihkiminen, Uspenskin katedraali Su 19.2. klo 18.00 sovintosunnuntain ehtoopalvelus, Uspenskin katedraali Ma 20.2. klo 17.00 katumuskanoni, Uspenskin katedraali Ti 21.2. klo 17.00 katumuskanoni, Pyhän Viisauden kappeli, kulttuurikeskus Sofia Su 11.3. klo 10.00 liturgia ja kultaristin siunaaminen, Pyhän Aleksanteri Syväriläisen kappeli, Mellunmäki Su 25.3. klo 10.00 liturgia, Uspenskin katedraali Radio & tv Yle Radio 1 JUMALANPALVELUKSET 19.2. klo 18.00–18.50 Sovintosunnuntain ehtoopalvelus Uspenskin katedraali, Hki 26.2. klo 11.00–12.00 liturgia Pyhän Herman Alaskalaisen kirkko, Espoo 22.2. klo 18.00–19.00 suuri katumuskanoni, Pyhän Nikolaoksen katedraali, Kuopio 11.3. klo 11.00–12.00 liturgia, Kristuksen ylösnousemisen kirkko, Jyväskylä 25.3. klo 11.00–12.00 liturgia, Pyhän Nikolaoksen kirkko, Imatra 28.3. klo 18.00–19.00 liturgia Pyhän Johannes Teologin kirkko, Joensuu AAMUHARTAUDET Yle Radio 1 klo 6.15. ja 7.50 La 3.3. Arkkipiispa Leo La 24.3.pastori Mikael Sundkvist ILTAHARTAUDET Yle Radio 1 klo 18.50 Ti 21.2. TT Pekka Metso (Joensuu) Ti 20.3.Kirkkoherra Viatcheslav Skopets (Roi) Radio Vega Andrum kl. 6.54 och 8.54 Aftonandakt kl. 19.20 TVPisara – ajatus uskosta la klo 11.05, uusinta ma 13.40. HELSINKI PAPISTO Kirkkoherra Markku Salminen p. 0207 220 603 Rovasti Raimo Huttu p. 0207 220 654 Rovasti Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650 Pastori Teo Merras p. 0207 220 673 Pastori Jyrki Penttonen p. 0207 220 645 Pastori Mikael Sundkvist p. 0207 220 646 Pastori Teemu Toivonen, nuorisopappi p. 0207 220 632 Pastori Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682 Ylidiakoni Juha Lampinen p. 0207 220 647 AVUSTAVA PAPISTO Pastori Ioan Durac p. 040 516 6741 (rom) Pastori Jukka Alava p. 0400 737 466, [email protected] Pastori Alexandre Björklund, p. 040 550 0103 Pastori Juha Hirvonen p. 044 5274514, [email protected] Rovasti Juhani Härkin (eläkkeellä) Rovasti Aleksander Korelin (eläkkeellä) Rovasti Timo Lehmuskoski (eläkkeellä), p. (koti) 09 135 2902 Rovasti Veikko Purmonen (eläkkeellä) p. 040 5920 684, [email protected] Pastori Raimo Pores (eläkkeellä), p. 050 533 8790 Rovasti Viktor Porokara (eläkkeellä) p. 0400 744 757 Pastori Tapio Rautamäki p. 0400 338 508 Pastori Kai Selin (eläkkeellä), p. 050 330 50 73 Rovasti Timo Soisalo, p. 09 349 6599 Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p. 040 587 8580 Pappi päivystää asiakaspalvelussa arkisin klo 9–14, p. (09) 5845 9635 Uspenskin katedraali Kanavakatu 1, Katajanokka, p. 0207 220 683, sähköposti: [email protected]. Kirkkoherra isä Markku Salminen, isä Raimo Huttu, isä Teo Merras, ylidiakoni isä Juha Lampinen, kanttori-kuoronjohtaja Jarmo Lehto Diakoni Heikki Kaski. AVOINNA ma–pe klo 9.30–16, la klo 9.30–14, su klo 12– 15. Juhlapäivinä ja niiden aattoina vain jumalanpalvelusten aikoina. JUMALANPALVELUKSET Tuomiosunnuntai, Liharuoasta luopuminen La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia Sovintosunnuntai La 18.2. klo 18 vigilia Su 19.2. klo 10 liturgia Paastoon laskeutuminen Su 19.2. klo 18 sovintosunnuntain ehtoopalvelus Ma 20.2. klo 17 katumuskanoni Ti 21.2. klo 17 katumuskanoni Ke 22.2. klo 17 katumuskanoni To 23.2. klo 17 katumuskanoni Pe 24.2. klo 17 ennen pyhitettyjen lahjain liturgia (ja kolivan siunaus) La 25.2. klo 18 vigilia Su 26.2. klo 10 liturgia (kriparin päätös) Ke 29.2. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 2.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia La 3.3 klo 17.30 rukouspalvelus ihmeitätekevän Kozelshtshanin ikonin kunniaksi Gregorios Palamaksen sunnuntai La 3.3. klo 18 vigilia Su 4.3. klo 10 liturgia Ke 7.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 9.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia Ristinkumartamisen sunnuntai La 10.3. klo 18 vigilia Su 11.3. klo 10 liturgia Ke 14.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 16.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia Johannes Siinailaisen sunnuntai La 17.3. klo 18 vigilia Su 18.3. klo 10 liturgia Ke 21.3. klo 17 Suuri katumuskanoni Pe 23.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia Akatistoksen lauantai La 24.3 klo 9.30 akatistos ja liturgia Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 vigilia Su 25.3. klo 10 liturgia Ke 28.3. klo 17 ennenpyh.lahjain liturgia Lasaruksen lauantai La 31.3. klo 9 aamupalvelus ja liturgia Palmusunnuntai La 31.3. klo 18 vigilia (ja virpovitsojen siunaus) Su 1.4. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit su liturgian jälkeen • Liturgian aikana lastenkerho 3-12-vuotiaille katedraalin kryptakappelissa. • Ponomarikerho 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille pojille kirkossa (lisätietoja isä Juha Lampiselta) Pyhän Kolminaisuuden kirkko Unioninkatu 31, Kruununhaka p. 0207 220 649. Pappi isä Aleksei Samoldin, p. 0207 220 650 Kanttori Irina Tchervinskij-Matsi, p. 0207 220 652 Muu papisto: Isä Alexandre Björklund, p. 040 550 0103, isä Timo Soisalo p. 09 349 6599 Ylidiakoni Gennadij Stolbow (eläkkeellä), p. 040 587 8580. SLAAVINKIELISET JUMALANPALVELUKSET Sielujen lauantai, vainajien muistopäivä Pe 10.2. klo 17 parastasis La 11.2. klo 10 liturgia ja litania La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 9.40 liturgia 2929 Liisankatu 29 A, 4. krs, Kruununhaka p. 0207 220 649 MUUTA TOIMINTAA La 25.2. klo 10 liturgia, rom Kirkkokahvit liturgian jälkeen. La 3.3. klo 18sunnuntaisin vigilia, ru Keskiviikkoisin klo 18 akatisSu 4.3. klo 10 liturgia, ru tos ja ortodoksiakerho. To 8.3. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus Ristinkumartamisen sunnuntai Su 11.3. klo 10 liturgia, en Kotikirkko La 17.3. klo 10 liturgia, viro Liisankatu 4. krs, Kruununhaka To 22.3. klo2918A,katumuskanoni, ru p. (isännöitsijä). La0207 24.3.220 klo 620 10 liturgia,rom. Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia, ru Arkipäivien palveluksia toiPe 30.3. klo suomenkielisiä 17 ennenpyh. lahjain liturgia mittavat kaikki seurakunnan papit. Palmusunnuntai Suomeksi La 31.3. kloellei 18 toisin vigilia,mainita. ru Su 1.4. klo 10 liturgia, ru JUMALANPALVELUKSET Kirkkovuoden alku Ke 1.9. klo 8 liturgia Hautausmaan Ke 1.9. klo 17 akatistos luomakunnalle, Profeetta Elian kirkko (ekumeeninen Kirkot pihalla –tapahtuma Lapinlahdentie 2, Ruoholahti Vanhankirkon puistossa klo 18 alkaen) To 17 ehtoopalvelus Isä 2.9. Juhaklo Hirvonen p. 040 3340 404; La 4.9. klosijainen 18 vigilia, ru Kanttorin Anne-Mari Su 5.9. klo 10 liturgia, Rautamäki p. 0207 220ru665 Ma 6.9. klo 17 ehtoopalvelus Diakoni Taisto Rikkonen, p. 050 371 6475 To 9.9. klo 17 ehtoopalvelus Palvelukset suomeksi ellei toisin mainita. Ke 15.9. klo 8 liturgia Ke ehtoopalvelus Pe 15.9. 10.2. klo 17 panihida To 16.9. klo 17 ehtoopalvelus Sielujen lauantai, vainajien muistopäivä La 11.2. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia Pe 17.2. klo 17 panihida Hautausmaan La 18.2. klo 10 liturgia Profeetta Pe 24.2. klo 17 Elian panihidakirkko La 25.2. klo 10 liturgia Lapinlahdentie 2, Ruoholahti Pe 2.3. klo 17 panihida La 3.3. 9.30 vedenpyhitys ja liturgia Isä Juhaklo Hirvonen p. 044 5274514 Pe 9.3. klosijainen 17 panihida Kanttorin Anne-Mari Rautamäki p. 0207 La 10.3. 220 665 klo 10 liturgia Pe 16.3. Taisto klo 17 Rikkonen, panihida p. 050 371 6475 Diakoni La 17.3. klo 10 Balagurin, liturgia p. 050 4091664 Kanttori Daria Pe 23.3. klo suomeksi 17 panihida Palvelukset ellei toisin mainita. Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 10 liturgia JUMALANPALVELUKSET Pe 20.8. klo 17 panihida La 21.8. klo 10 liturgia Helenakoti La 28.8. klo 10 su/sl 1411 Hämeentie 55,liturgia, p. (09) 2511 Pe 3.9. klo 17 panihida Rovasti Aleksander Korelin slaaviksi. La 4.9. klo 9.30 vedenpyhitys ja liturgia Pe 10.9. klo 17 panihida Tuomiosunnuntai, Liharuoasta luopuminen La 11.9. klo 10 liturgia La 11.2. klo 17.30 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia Helenakoti Suuren paaston 1. vko, puhdas maanantai Ma 20.2. klo55, 17.30 katumuskanoni Hämeentie p. (09) 2511 1411. Ortodoksisuuden sunnuntai La 25.2. Aleksander klo 17 yht. katumuksen sakramentti Rovasti Korelin slaaviksi. La 25.2. klo 17.30 vigilia La 26.2. klo 10 liturgia JUMALANPALVELUKSET Ristinkumastamisen Su 15.8. klo 10 liturgia sunnuntai La 10.3. klo 17 yht. katumuksen sakramentti Ls 10.3. klo 17.30 vigilia Stefanoskoti Su 11.3. klo 10 liturgia Ke 21.3.2,klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia Hallatie Tapaninvainio Palmusunnuntai p. 040 5922 066 La 31.3. klo 17 yht. katumuksen sakramentti La 31.3. klo 17.30 diakoni vigilia Markku Kinkki Isä Juhani Härkin; Su 1.4. klo 10 liturgia Palvelukset ovat avoinna kaikille. EHTOOPALVELUS JOKA VIIKON MA, TI, KE JA TO KLO 17, PAITSI 8.3. Stefanoskoti Mellunmäki Hallatie 2, Tapaninvainio Su 12.2. klo 10 liturgia, en Ke 15.2. klo 8 liturgia Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen Su 19.2. klo 10 liturgia (Kristinoppileirin opetusliturgia ) La 25.2. klo 10 liturgia, rom To 1.3. klo 10 paastopalvelus ja lounas Isä Jyrki klo Penttonen 0207 220 645 liturgia Pe 23.3. 17 ennenpyh. lahjain Kanttori Varvara Merras-Häyrynen 0207 avoinna 220 633 kaikille. Palvelukset Ke 15.2. klo 18 akatistos La 18.2. klo 18 vigilia Sovintosunnuntai Su 19.2. klo 9.40 liturgia Paastoon laskeutuminen Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus Ma 20.2. klo 18 katumuskanoni Ti 21.2. klo 18 katumuskanoni Ke 22.2. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia Ke 22.2. klo 18 katumuskanoni To 23.2.klo 18 katumuskanoni Pe 24.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia La 25.2. klo 9.40 liturgia La 25.2. klo 18 vigilia Ortodoksisuuden sunnuntai Su 26.2. klo 9.40 liturgia ja rukouspalvelus Su 26.2. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille) Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 2.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia La 3.3. klo 9.40 liturgia Greogorios Palamaksen sunnuntai La 3.3. klo 18 vigilia Su 4.3. klo 9.40 liturgia Su 4.3. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille) Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 9.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia La 10.3. klo 9.40 liturgia Ristinkumartamisen sunnuntai La 10.3. klo 18 vigilia ja ristin kumartaminen Su 11.3. klo 9.40 liturgia Su 11.3. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille) Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 16.3. klo ennenpyh. lahjain liturgia La 17.3. klo 9.40 liturgia Johannes Siinailaisen sunnuntai La 17.3. klo 18 vigilia Su 18.3. klo 9.40 liturgia Su 18.3. klo 17 passio (akatistos Kristuksen Jumalallisille kärsimyksille) Ke 21.3. klo 18 katumuskanoni To 22.3. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 23.3. klo 18 akatistoksen aamupalvelus La 24.3. klo 9.40 liturgia Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 vigilia Su 25.3. klo 9.40 liturgia Su 25.3. klo 17 yleinen sairaanvoitelu Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia To 29.3. klo 18 yleinen sairaanvoitelu Pe 30.3. klo 18 ennenpyh. liturgia Lasaruksen lauantai La 31.3. klo 9.40 liturgia Palmusunnuntai La 31.3. klo 18 vigilia ja virpovitsojen siunaus Su 1.4. klo 9.40 liturgia Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. • Venäjänkielinen lastenkerho su liturgian aikana 10-12.30 Kotikirkko 30 p. 040 5922 066. Syväriläisen kappeli Pyhittäjä Aleksanteri Korvatunturintie 2, Mellunmäki, p. 0207 220 672. To 23.2. klo 16 katumuskanoni JUMALANPALVELUKSET Ke 18.8. klo 17 akatistos Jumalansynnyttäjälle Mellunmäki To 19.8. klo 17 ehtoopalvelus Pyhittäjä Aleksanteri La 21.8. klo 18 vigilia Syväriläisen kappeli KorSu 22.8. klo 102,liturgia, sm/venp. 0207 220 672. vatunturintie Mellunmäki, Ke 25.8. klo 17 ehtoopalvelus Isä 26.8. Jyrki klo Penttonen 0207 220 645 Tp 17 ehtoopalvelus Kanttori Merras-Häyrynen 0207 220 633 Su 29.8. Varvara klo 10 liturgia Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläinen Tuomiosunnuntai Praasniekka La 29.8. 11.2. klo klo 18 18 juhlavigilia vigilia Su Su 12.2. liturgia Ma 30.8. klo kl0 10 9.30 vedenpyhitys ja liturgia Ke 1..9. 15.2.klo klo17 17akatistos yleinen sairaanvoitelu Ke To 4.9. 16.2.klo klo1817vigilia Jeesuksen rukoLa us 5.9. -palvelus Su klo 10(maallikko) liturgia Sovintosunnuntai, paastoon Jumalansynnyttäjän syntymä laskeutuminen La7.9. 18.2. vigilia Ti kloklo 1818 ehtoopalvelus Su 8.9. 19.2.klo klo1710akatistos liturgia Ke Su 9.9. 19.2.klo klo1718ehtoopalvelus ehtoopalvelus To Ma11.9. 20.2.klo klo18. 17vigilia katumuskanoni La Ke 12.9. 22.2. klo klo 10 17 liturgia katumuskanoni Su To 23.2. klo 17 katumuskanoni Kunniallisen ja eläväksitekePe 24.2. 17 ennenpyh. lahjain liturgia vän ristinklo ylentäminen Ortodoksisuuden sunnuntai Ma 13.9. klo 18 vigilia La14.9. 25.2.klo klo10 18liturgia vigilia Ti Su 15.9. 26.2. klo klo 17 10 ehtoopalvelus liturgia Ke Ke 16.9. 29.2. klo klo 17 17 ehtoopalvelus Jeesuksen rukous -palvelus To To 1.3. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus (maallikko) MUUTA TOIMINTAA Gregorios Palamaksen Kirkkokahvit sunnuntainasunnuntai liturgian jälkeen. La 3.3. klo 18aloittaa vigilia toimintansa 9.9. klo Kirkkokuoro Su ja 4.3. klo 10 liturgia 18 kokoontuu säännöllisesti joka keskiKe 7.3.klo klo18. 17 Lapsille ennenpyh. lahjain liturgia viikko sunnuntaisin liturTo 8.3. klo 17 ehtoopalvelus gian aikana kirkkokerho klo 10–12.30. Ristinkumartamisen sunnuntai La 10.3. klo 18 vigilia Kulttuurikeskus Su 11.3. klo 10 liturgia Sofia Ke 14.3.viisauden klo 17 Jeesuksen Pyhän kappeli,rukous -palvelus To 15.3. klo 17 Kallvikintie 28,Jeesuksen Vuosaari rukous -palvelus Johannes Siinailaisen sunnuntai La 17.3. klo 18 vigilia JUMALANPALVELUKSET Su 18.3. klorukous 10 liturgia Jeesuksen -palvelus joka tiistai klo 18. Ke 21.3. klo 17 arkisin ennenpyh. lahjain liturgia Aamupalvelus klo 8.30 ja ehtoo To 22.3. klo 17 katumuskanoni palvelus arkisin klo 17; akatistos JuJumalansynnyttäjäntoilmestys malansynnyttäjälle klo 17.30. La 24.3. klo 18 ehtoopalvelus ja akatistos Jumalansynnyttäjälle Tarkemmat palvelustiedot ml. viikonloppupalSu 25.3. klo 10 liturgia velukset osoitteesta: www.kulttuurikeskussoKe 28.3. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus fia.fi/fi/kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma To 29.3. klo 17 Jeesuksen rukous -palvelus La 31.3. klo 10 liturgia Palmusunnuntai La 31.3. klo 18 vigilia Su 1.4. klo 10 liturgia ESPOO MUUTA TOIMINTAA Isä Petri Korhonen, p. 0207 220 694 Kirkkokahvit su liturgian jälkeen. Lasten kirkKanttori isä Petri Hakonen, p. 0207 220 695 kokerho sunnuntailityrgioitten yhteydessä. Muu papisto isä Heikki Huttunen, p. 040 741 8792 Kulttuurikeskus Sofia Pyhän viisauden kappeli, KallTapiola vikintie 28, Vuosaari Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko. Aamupalvelus arkisin klo 8.30; Kaupinkalliontie 2, p. 0207 220 ehtoo 693, palvelus arkisin klo 17; Jeesuksenhttp:// rukous -palvelus ti klo [email protected], 18; Akatistos Jumalansynnyttäjälleto klo 17.30. www.espoonortodoksit.fi. Varhainen aamuliturgia klo 7 useimmiten Kirkko avoinna ke, to kloon 16–18 ja tovähinklo 10–12. torstaisin. Lauantaisin liturgia tään kerran kuussa. La-iltoina ja su-aamuiJUMALANPALVELUKSET sin on palveluksia erityisesti Sofiassa järTo 5.8. klo 18tapahtumien vigilia jestettävien yhteydessä. Pe 6.8. klo 9 liturgia Tarkat tiedot palveluksista: Su 8.8. klo 10 liturgia su/ru http:// www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/ Pyhittäjä Herman Alaskalainen kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma praasniekka Su 8.8. klo 18 ehtoopalvelus, risti SofiListalla olevien palvelusten lisäksi saatto vedenpyhitys an yhteisöllä on muita omia palveluksia. Ma 9.8. klo 10 liturgia Jumalansynnyttäjän kuolo- 30 ESPOO Isä Petri Korhonen, p. 0207 220 694 Kanttori Petri Hakonen, p. 0207 220 695 Muu papisto: isä Heikki Huttunen, p. 040 741 8792 Tapiola Pyhittäjä Herman Alaskalaisen kirkko Kaupinkalliontie 2, Tapiola Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia Ke 15.2. klo 18 ehtoopalvelus To 16.2. klo 9 aamupalvelus Pe 17.2. klo 9 aamupalvelus Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen La 18.2. klo 18 vigilia Su 19.2. klo 10 liturgia Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus Ma 20.2. klo 18 katumuskanoni Ti 21.2 klo 18 katumuskanoni Ke 22.2. klo 18 katumuskanoni To 23.2. klo 9 aamupalvelus To 23.3. klo 18 katumuskanoni Pe 24.2. klo 9 aamupalvelus Pe 24.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Ortodoksisuuden sunnuntai La 25.2. klo 18 vigilia Su 26.2. klo 10 liturgia Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia To 1.3. klo 9 aamupalvelus Pe 2.3. klo 9 aamupalvelus La 3.3. klo 18 vigilia Su 4.3. klo 10 liturgia Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia To 8.3. klo 9 aamupalvelus Pe 9.3. klo 9 aamupalvelus Ristinkumartamisen sunnuntai La 10.3. klo klo 18 vigilia Su 11.3. klo 10 liturgia Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia To 15.3. klo 9 aamupalvelus Pe 16.3. klo 9 aamupalvelus Johannes Siinailaisen sunnuntai La 17.3. klo 18 vigilia Su 18.3. klo 10 liturgia Ke 21.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia To 22.3. klo 9 aamupalvelus To 22.3. klo 18 katumuskanoni Pe 23.3. klo 9 aamupalvelus Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 vigilia Su 25.3. klo 10 liturgia Ke 28.3. klo 18 ennenpyh.lahjain liturgia To 29.3. klo 9 aamupalvelus Pe 30.3. klo 9 aamupalvelus Palmusunnuntai La 31.3. klo 18 vigilia Su 1.4. klo 10 liturgia Espoon keskus Trapesa: Kotikyläntie 5, käynti Kylänraitin puolelta, Kirkkojärvi Sovintosunnuntai Su 19.2. klo 10 liturgia Ensimmäinen paastoviikko Ke 22.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Gregorios Palamaan sunnuntai Su 4.3. klo 10 liturgia Ristinkumartamisen viikko Ma 12.3. klo 18 ehtoopalvelus Akatistoksen lauantai Pe 23.3. klo 20 vigilia ja liturgia Lasaruksen viikko Ma 26.3. klo 18 ehtoopalvelus Leppävaara Perkkaan kappeli, Upseerinakatu 6 ni eväs. Kuoroharjoitukset ke klo 18 - 20. Myyrmäen ev.lut.kappeli Ev. lut. srk:n kerhotila, Uomatie 1 La 3.3. klo 10 liturgia ITÄ- JA KESKI-UUSIMAA La 18.2. liturgia La 31.3. liturgia VANTAA Isä Mikael Sundkvist, p. 0207 220 646 Kanttori Helena Tchervinskij, p. 0207 220 656 Diakoni Sergei Podschivalow p. 040 749 1560 Tikkurila Kristuksen taivaaseenastumisen kirkko, Läntinen Valkoisenlähteentie 48 p. 0207 220 653. Liturgia toimitetaan kaksikielisesti (su-sl) joka kuukauden viimeisenä sunnuntaina. La 11.2. klo 10 liturgia Tuomiosunnuntai, liharuoasta luopuminen La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia To 16.2. klo 17.30 akatistos Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen La 18.2. klo 18 vigilia Su 19.2. klo 10 liturgia Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus Ma 20.2. klo 17.30 katumuskanoni Ti 21.2. klo 17.30 katumuskanoni Ke 22.2. klo 17.30 katumuskanoni To 23.2. klo 17.30 katumuskanoni Pe 24.2. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia Ortodoksisuuden sunnuntai La 25.2. klo 18 vigilia Su 26.2. klo 10 liturgia Ke 29.2. klo 17.30 ennenpyh. lahjain liturgia To 1.3. klo 17.30 ehtoopalvelus Gregorios Palamaksen sunnuntai La 3.3. klo 18 vigilia Su 4.3. klo 10 liturgia Ke 7.3. klo 17.30 ennenpyh. lahjain liturgia To 8.3. klo 17.30 ehtoopalvelus La 10.3. klo 9 parastasis ja liturgia Ristinkumartamisen sunnuntai La 10.3. klo 18 vigilia Su 11.3. klo 10 liturgia Ke 14.3. klo 17.30 ennenpyh. lahjain liturgia To 15.3. klo 17.30 akatistos Johannes Siinailaisen sunnuntai La 17.3. klo 18 vigilia Su 18.3. klo 10 liturgia Ke 21.3. klo 17.30 katumuskanoni To 22.3. klo 9 ennenpyh. lahjain liturgia To 22.3. klo 17.30 ehtoopalvelus La 24.3. klo 9 akatistos Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 vigilia Su 25.3. klo 10 liturgia To 29.3. klo 17.30 yleinen sairaanvoitelu La 31.3. klo 9 aamupalvelus ja liturgia Palmusunnuntai La 31.3. klo 18 vigilia Su 1.4. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokerho su klo 10 - 12.30 kirkon kerhohuoneessa. Mukaan sisätossut ja pie- Isä Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682 Isä Viktor Porokara p. 0400 744 757 isä Jukka Alava p. 0400 737 466 Järvenpää Kasanilaisen Jumalanäidin ikonin kirkko, Kartanontie 45, p. 0207 220 678. Isä Jonas Bergenstad, p. 0207 220 682 Kanttori Tatjana Wilenius p. 0207 220 681 Diakoni Erkki Toivonen, p. (09) 291 8382 Vahtimestari 0207 220 680 Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen La 18.2. klo 18 vigilia Su 19.2. klo 10 liturgia Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus Ma 20.2. klo 18 katumuskanoni Ke 22.2. klo 18 katumuskanoni Ortodoksisuuden sunnuntai La 25.2. klo 18 vigilia Su 26.2. klo 10 liturgia Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Su 4.3. klo 18 ehtoopalvelus La 10.3. klo 10 liturgia Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia La 17.3. klo 18 vigilia Johannes Siinailaisen sunnuntai Su 18.3. klo 10 liturgia To 22.3. klo 18 katumuskanoni Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 vigilia Su 25.3. klo 10 liturgia Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Palmusunnuntai La 31.3. klo 18 vigilia Su 1.4. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • To klo 16 - 19 ikonimaalauspiiri. Lisätietoja ohjaaja Jurij Mitroshin 050-5922328 • Lasten sunnuntaikerho klo 10-12. Perhekerho 1 krt/kk la 17-18. Porvoo Kristuksen kirkastumisen kirkko, Vanha Helsingintie 1, p. 0207 220 690. Kanttori Elena Nemlander p. 0440 430 249 Diakoni Yrjö Saranpää Vahtimestari Niko Laakso 0207 220 691 Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia To 16.2. klo 17.30 Jeesuksen rukous -palvelus Ti 21.2. klo 18 katumuskanoni To 23.2. klo 18 katumuskanoni Ortodoksisuuden sunnuntai La 25.2. klo 18 vigilia Su 26.2. klo 10 liturgia Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia To 1.3. klo 17.30 Jeesuksen rukous -palvelus 31 La 3.3. klo 10 liturgia Ristinkumartamisen sunnuntai La 10.3. klo 18 vigilia Su 11.3. klo 10 liturgia Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia To 15.3. klo 17.30 Jeesuksen rukous -palvelus Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 vigilia Su 25.3. klo 10 liturgia Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Palmusunnuntai 31.3. klo 18 vigilia 1.4. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit liturgian jälkeen. • Kuoroharjoitukset to klo 18. Lisätietoja Elena Nemlander, p. 0440 430 249. Klaukkala Pyhän Nektarioksen kirkko, Kuonomäentie 80, 01800 Klaukkala, p. 0207 220 664, [email protected] Kanttoreina toimivat Anu Ekholm, p. 0400 408881 ja Anne-Mari Rautamäki, p. 0207 220 665; kirkonisännöitsijä Aune Svennevig, p. 0207 220 666. Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen La 18.2. klo 18 vigilia Su 19.2. klo 10 liturgia Ti 21.2. klo 18 katumuskanoni To 23.2. klo 18 katumuskanoni La 3.3. klo 10 liturgia Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Johannes Siinailaisen sunnuntai La 17.3. klo 18 vigilia Su 18.3. klo 10 liturgia Ke 21.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Pe 30.3. klo 18 aamupalvelus La 31.3. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kirkkokahvit ja yht. hetki liturgian jälkeen. • Nektarioskerhon aiheista ja aikatauluista lisätietoja kirkon ilmoitustaululta. • Lastenkerho la klo 10.30-12.30 18.2, 3.3,17.3, 31.3. Mukaan tossut ja pieni eväs Kaunisniemi Apostoli Jaakobin ja pyhän Annan kirkkoSeurakunnan leirikeskus, Läyliäinenp. 0207 620 503. Jumalanpalveluksia toimitetaan leirien, kurssien ja muiden tapahtumien aikoina. Tarkempia tietoja p. 0207 220 631 tai [email protected] LÄNSI-UUSIMAA Isä Kalevi Kasala, p. 0207 220 659 Kanttori Matti Jyrkinen p. 0207 220 660 Diakoni Seppo Pesonen Lohja Karjalan valistajien kirkko, Nahkurinkatu 4 Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen Su 19.2. klo 18 ehtoopalvelus Ma 20.2. klo 18 suuri katumuskanoni 32 Ke 29.2. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Gregorios Palamaksen sunnuntai La 3.3. klo 18 vigilia Su 4.3. klo 10 liturgia Palmusunnuntai La 31.3. klo 18 vigilia Su 1.4. klo 10 liturgia MUUTA TOIMINTAA Kuoroharjoitukset ke klo 18.• Ponomarikerho kokoontuu ehtoopalveluksen yhteydessä joka toinen ke klo 17-19.30. Ilmoittaudu isä Kaleville! Metsolan hautausmaa Kaikkien pyhien tsasouna, Myyryntie, Lohja La 11.2. klo 10 panihida La 3.3. klo 10 panihida La 10.3. klo 10 panihida La 17.3. klo 10 panihida Ke 21.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia La 24.3. klo 10 akatistos La 31.3. klo 9 liturgia Nummela Evl. Srk-keskus, Kappelitie 5 To 23.2. klo 18 suuri katumuskanoni Ortodoksisuuden sunnuntai La 25.2. klo 18 ehtoopalvelus Su 26.2. klo 10 liturgia Pe 9.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 ehtoopalvelus Su 25.3. klo 10 liturgia Kirkkonummi Pokrovan kirkko, Elfvinginkuja, Jorvas, p. (09) 221 1400 Sovintosunnuntai, paastoon laskeutuminen La 18.2. klo 18 vigilia * Su 19.2. klo 10 liturgia * Ke 22.2. klo 18 suuri katumuskanoni * Ke 7.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia * Johannes Siinailaisen sunnuntai La 17.3. klo 18 vigilia * Su 18.3. klo 10 liturgia * Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 17 vigilia Su 25.3. klo 10 liturgia Ke 28.3. klo 17 ennenpyh. lahjain liturgia Palmusunnuntai La 31.3. klo 17 vigilia Su 1.4. klo 10 liturgia Tähdellä * merkityt seurakunnan palveluksia, muut veljesyhteisön järjestämiä. Palvelukset ovat kaikille avoimia. Hanko Apostolienvertaisten Magdalan Marian ja Vladimir Kiovalaisen kirkko Täktomintie. Vahtimestari Mari Backman 0207 220 670 Tuomiosunnuntai La 11.2. klo 18 vigilia Su 12.2. klo 10 liturgia Ti 21.2. klo 18 suuri katumuskanoni Ortodoksisuuden sunnuntai La 25.2. klo 18 ehtoopalvelus (maallikko) Su 26.2. klo 10 hetkipalvelus (maallikko) Pe 2.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Ristinkumartamisen sunnuntai La 10.3. klo 18 vigilia Su 11.3. klo 10 liturgia Jumalansynnyttäjän ilmestys La 24.3. klo 18 ehtoopalvelus (maallikko) Su 25.3. klo 10 hetkipalvelus (maallikko) Ke 28.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia MUUTA TOIMINTAA Kuoroharjoitus su klo 14 - 15.30 (ei liturgiapäivinä). Torstaikerho to klo 18 - 19.30 Karkkila Ev.lut. srk-keskus Huhdintie 9-11 Pe 16.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia Siuntio Ev.lut. kirkko To 22.3. klo 18 suuri katumuskanoni Tammisaari Ke 14.3. klo 18 ennenpyh. lahjain liturgia ajantasainen JUMALANPALVELUSKALENTERI: www.hos.fi>jumalanpalvelukset GUDTjänster på svenska Helsingfors Huskyrkan Elisabetsgatan 29 A, 4. vån. Gudtjänsterna förrättas av fader Mikael Sundkvist, tel. 0207 220 646. Mariamkören leds av kantor Tatjana Wilenius, tel. 0207 220 693. I regel firas vigilia lördag afton kl. 18 och liturgi söndag morgon kl. 10 under första veckoslutet i månaden. Lö 3.3. kl 18 vigilia Sö 4.3. kl 10 liturgi To 22.3. kl 18 botkanon Ons 28.3. kl 18 förutinvigda gåvornas liturgi Lö 31.3. kl 18 vigilia Sö 1.4. kl 10 liturgi Esbo Den Helige Herman av Alaskas kyrka, Kaupinkalliontie 2, Hagalund, tel. 0207 220 693. GUDSTJÄNSTER andra söndagen i månaden svenska inslag i liturgin. SERVICES IN ENGLISH Kotikirkko / Ss. James and Catherine Church Liisankatu 29, 4th floor ( Kruununhaka ) Su 12.2. at 10 liturgy Su 11.3. at 10 liturgy qqqqqqqqq КАЛЕНДАРЬ | БОГОСЛУЖЕНИЙ qqqqqqqqq ДУХОВЕНСТВО Дежурный священник принимает в канцелярии c 9 до 14 ч. • Адрес: Liisankatu 29, Хельсинки • Тел. 09-5845 9635 • Электронная почта: [email protected] Дежурство на русском языке • В Свято-Троицкой церкви (Unioininkatu 31) по вторникам с 9.00 до 14.00, тел. 0207 220 649. • В приходском доме (Unioninkatu 39 A, 10-й этаж) по четвергам с 12.30 до 15.30; тел. 0207 220 614, 0207 220 649. • В приходском центре Меллунмяки по средам с 14 до 17 ч, тел. 0207 220 672. • Русскоязычный священник прихода, тел. 0207 220 650. Канцелярия прихода Адрес: Helsingin ortodoksinen seurakunta, Liisankatu 29, 00170 Helsinki Канцелярия открыта: Пн–Пт 9.00–14.00 • Настоятель прихода отец Маркку Салминен, тел. 0207 220 603, электронная почта: [email protected] • Секретарь настоятеля Анне Лехто, тел. 0207 220 605, электронная почта: [email protected] Хельсинки Свято-Троицкая церковь Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649. Русскоязычный священник приходa Алексей Самолдин тел. 0207 220 650. Регент Ирина Червинский-Матси тел. 0207 220 652. Священник отец Тимо Сойсало тел. 09 349 6599. Священник отец Александр Бъёрклунд тел. 040 550 0103, Протодиакон отец Геннадий Столбов (на пенсии), тел. 040 587 8580б. Диакон Иоанн Авдуевский, тел. 0408339127. БОГОСЛУЖЕНИЯ на церковно-славянском языке Вселенская родительская суббота Пт 10.2 в 17 ч. парастас Сб 11.2 в 10 ч. Литургия и литии Неделя мясопустная о Страшном Суде Сб 11.2 в 18 ч. всенощная Вс 12.2 в 9.40 ч. Литургия Ср 15.2 в 18 ч. акафист Неделя сыропустная Сб 18.2 в 18 ч. всенощная Вс 19.2 в 9.40 ч. Литургия Вс 19.2 в 18 ч. вечерня (начало Великого поста) Пн 20.2 в 18 ч. покаянный канон Вт 21.2 в 18 ч. покаянный канон Ср 22.2 в 9 ч. Литургия преждеосв. Даров Ср 22.2 в 18 ч. покаянный канон Чт 23.2 в 18 ч. покаянный канон Пт 24.2 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Сб 25.2 в 9.40 ч. Литургия Торжество Православия Сб 25.2 в 18 ч. всенощная Вс 26.2 в 9.40 ч. Литургия и благодарственный молебен Вс 26.2 в 17 ч. пассия Ср 29.2 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Пт 2.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Сб 3.3 в 9.40 ч. Литургия Сб 3.3 в 18 ч. всенощная Вс 4.3 в 9.40 ч. Литургия Вс 4.3 в 17 ч. пассия Ср 7.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Пт 9.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Сб 10.3 в 9.40 ч. Литургия Неделя Крестопоклонная Сб 10.3 в 18 ч. всенощная и поклонение Кресту Вс 11.3 в 9.40 ч. Литургия Вс 11.3 в 17 ч. пассия Ср 14.3 в 18 ч. Литургия преждеосв.Даров Пт 16.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Сб 17.3 в 9.40 ч. Литургия Сб 17.3 в 18 ч. всенощная Вс 18.3 в 9.40 ч. Литургия Вс 18.3 в 17 ч. пассия Ср 21.3 в 18 ч. покаянный канон Чт 22.3 в 9 ч. Литургия преждеосв. Даров Пт 23.3 в 18 ч. Утреня с чтением акафиста Сб 24.3 в 9.40 ч. Литургия Благовещение Пресвятой Богородицы Сб 24.3 в 18 ч. всенощная Вс 25.3 в 9.40 ч. Литургия Вс 25.3 в 17 ч. общее соборование Ср 28.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Чт 29.3 в 18 ч. общее соборование Пт 30.3 в 18 ч. Литургия преждеосв. Даров Сб 31.3 в 9.40 ч. Литургия, Лазарева Вход Господень в Иерусалим Сб 31.3 в 18 ч. всенощная и освящение вербных ветвей Вс 1.4 в 9.40 ч. Литургия ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ • Чаепитие после литургии по воскресеньям ок. 12 ч. Храм при доме для престарелых Hämeentie 55, тел. (09) 2511 1411 Священник отец Александр Корелин. Сб 11.2. в 17.30 ч. всенощная Вс 12.2. в 10 ч. Литургия Первая седмица Великого поста, чистый понедельник Пн 20.2 в 17.30 ч. покаянный канон Торжество Православия Сб 25.2. в 17 ч. общая исповедь Сб 25.2. в 17.30 всенощная Вс 26.2. в 10 ч. Литургия Неделя Крестопоклонная Сб 10.3 в 17 ч. общая исповедь Сб 10.3 в 17.30 ч. всенощная Вс 11.3 в 10 ч. Литургия Ср 21.3. в 9 ч. Литургия преждеосв. Даров Вход Господень в Иерусалим Сб 31.3 в 17 ч. общая исповедь Сб 31.3 в 17.30 ч. всенощная Вс 1.4 в 10 ч. Литургия Приходской центр в Meллунмяки Часовня прп. Александра Свирского Korvatunturintie 2, Mellunmäki, тел. 0207 220 672. Священник отец Юрки Пенттонен, тел. 0207 220 645. БОГОСЛУЖЕНИЯ В присутствии русскоязычных прихожан, служба проводится и на русском языке. ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ • Чаепитие по воскресеньям после литургии. • Священник дежурит по средам с 16 до 18 ч. и по четвергам с 10 до 12 ч. • Воскресная школа для детей. По воскресеньям, с 10:00 до 12:30. говорят и по-русски и по-фински. Культурный центр София Часовня Святой Софии, Kallvikintie 28, Вуосаари БОГОСЛУЖЕНИЯ См. стр. 15. Эспоо Церковь прп. Германа Аляскинского Kaupinkalliontie 2, Tapiola, тел. 0207 220 693, факс 0207 220 696; [email protected], www.espoonortodoksit.fi Священники: Петри Корхонен, тел. 0207 220 694; отец Хейкки Хуттунен, тел. 040 741 8792. Священник дежурит в церкви по четвергам с 10 до 12 ч. БОГОСЛУЖЕНИЯ В первое воскресенье месяца служба на фин. и рус. языках. Вантаа Спасо-Вознесенская церковь в Тиккурила Läntinen Valkoisenlähteentie 48 тел. 0207 220 653, факс 0207 220 657 Священник: отец Микаеал Сундквист, тел. 0207 220 646. Регент Хелена Червинская, тел. 0207 220 656. Диакон отец Сергей Подшивалов, тел. 040 749 1560. БОГОСЛУЖЕНИЯ В последнее воскресенье месяца в 10 ч. Литургия на фин. и сл. языках. ДЕЯТЕЛЬНОСТЬ Священник дежурит в церкви по вторникам с 16 до 18 ч. Русским языком в храме владеет диакон о. Сергей Подшивалов. • Чаепитие по воскресеньям после литургии.• 33 qqqqqqqqq Minne mennä qqqqqqqqq HELSINKI Helsingin Tiistaiseura kokoontuu seurakuntasalilla, Unioninkatu 39, sisäpiha tiistaisin klo 16 - 18 6.3. Tiedottaja Vlada Wahlstén: Tiedotustyö seurakunnassa 13.3. Arkkitehti Sakari Siitonen: Helsingin kaupungin nähtävyydet historian valossa 20.3. Outi Piiroinen-Backman: Naiset uskovat - uskooko maailma! Pienimmän Lantin Yhteisön Suomen yhteyshenkilö avartaa ajatteluamme naisten näkökulmasta 27.3. FL Seija Lappalainen: Jumalan Äidin ikonit Ortodoksiakerho Kokoontuu maanantaisin Kotikirkon ehtoopalveluksen (klo 17) jälkeen kokoussali Joakimissa (Liisankatu 29 A, 3. krs) noin klo 18. Opettajana Juha Järvinen. Kevään aiheina ovat luostarit, ja joka kuukauden viim. maanantaina ”post-katekumeeninen” opetus aiheella ”Ortodoksisessa kirkossa”. 13.2. Ortodoksinen kirkko venäläisessä kirjallisuudessa 27.2. isä Teo: Luostarielämän erilaiset muodot ja merkitys kirkossa 5.3. Pietarin luostarit ja kirkolliset kohteet 12.3. Novgorodin ja Pihkovan alueen pyhät paikat 19.3. Pihkovan-Petserin luolaluostari 26.3. isä Teo: Pyhien kunnioittamisen merkitys ja tavat ortodoksisessa kirkossa Stefanoskodin tiistaiseuran vuosikokous ma 20.2. klo 15. Stefanoskodin tiistaiseuran myyjäiset la 31.3. klo 11 – 13.30 Käspaikkakerho Stefanoskodilla torstaisin parillisilla viikoilla klo 10 – 14 MELLUNMÄKI Itä-Helsingin toimintakeskuksessa Mellunmäessä tarjolla etiopialaista ruokaa liturgian jälkeen kirkkokahveilla sunnuntaina 12.2. Tuotto Ortaidin Etiopia-hankkeen hyväksi. ESPOO Trapesa Trapesan avoin olohuone on avoinna ma - pe klo 9 - 15. Mahdollisuus lukea lehtiä (mm. Helsingin Sanomat, Spektr) sekä käyttää maksutta 34 Internetiä ja ompelukoneita. Maahanmuuttajien neuvontapalvelut palvelevat sopimuksen mukaan toimiston aukioloaikoina (ti - to klo 10 - 15). Lisätietoja: Filoksenia ry, Kansainvälinen kohtaamispaikka Trapesa, Kotikyläntie 5, 02770 Espoo. puh./fax. (09) 412 2045, gsm 045-897 3232, [email protected] VANTAA Tikkurilan tiistaiseura Tikkurilan Kristuksen Taivaaseenastumisen kirkossa, os. Läntinen Valkoisenlähteentie 48, Vantaa Su 12.2. klo 12.30 Tikkurilan Tiistaiseuran vuosikokous La 18.2. klo 14 - 18 virpomavitsojen tekoa palmusunnuntaiksi La 25.2. klo 14 - 18 ompelukerho To 1.3. klo 18 Ortodoksiakerho ( Aihe varmistuumyöhemmin ) La 3.3. klo 14 - 18 leivontapäivä LÄNSI-UUSIMAA Seniorikerho Lohjan ort. srk-keskuksessa klo 14 seuraavan kerran to 8.3. ja to 22.3. Vetäjänä Matti-kanttori. Torstaikerho Hangon ort. kirkon seurakuntasalissa klo 18 torstaina seuraavan kerran to 16.2. Vetäjänä isä Kalevi. Kirjallisuuspiiri Kirkkonummen ev.lut, srk-talolla seuraavasti: ke 22.2 ja ke 14.3. Lisätietoja Mari Vainio 050 564 8899 Seurakuntailta Kirkkonummen ev.lut, srk-talolla seuraavan kerran to 29.3. klo 18. Vetäjänä Matti-kanttori Karkkilan ev.lut. srk-keskuksessa Pe 17.2.klo 18 seurakuntailta, vetäjänä Mattikanttori To 8.3. klo 18 Ortodoksisuus tutuksi, vetäjänä isä Kalevi Pe 23.3. klo 18 Seurakuntailta, vetäjänä Mattikanttori VIHDIN-NUMMELAN ORTODOKSIT RY Kokoontumiset Kaarikeskuksessa, Pisteenkaari 13 - 15, Nummela Tiistaiseura Takkahuone 4. krs, ti 6.3. klo 18 Seurakuntakerho Kahvio 1 krs. klo 18 - 19.30. Pe 10.2. (isä Kalevi), To 15.3. (kanttori Matti) Virpovitsatalkoot Kahvio 1. krs. Pe 30.3. klo 15 – 20 Varainkeräystapahtumat, kartuttavat tsasounan rakennusrahastoa. Pyrimme aloittamaan rakentamisen v. 2012. Blini-ilta Ravintola 1 krs. Su 12.2. klo 17. Tarjolla blinejä lisukkeineen, aikuiset 12 €, lapset 3 €, arvat 2 €/kpl. Vieraanamme äiti Kristoduli Lintulan luostarista. Tervetuloa Pääsiäismyyjäiset Kahvio 1 krs.Lasaruksen lauantaina 31.3. klo 9 – 12. Myynnissä pääsiäisen herkkuja, karjalanpiirakoita, ortodoksista esineistöä yms, kahvila, arpajaiset. Vuosikokous Ev.lut.srk-keskuksessa, Kappelitie 5, Nummela, Su 26.2. n. klo 12 liturgian jälkeen. Käsitellään sääntöjen 11§ määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa mukaan toimintaamme, kaikki apu ja ideat otetaan ilolla vastaan, lisätiedot www.vihdin-nummelanortodoksit. fi tai p. 0400-815620 / Pj. Edith Hiltunen. TAMMISAARI Tammisaaren ortodoksien tapaamiset / De ortodoxa i Ekenäs möts 18.2. klo 13 - 15 kanttori Matti Jyrkinen aiheenaan Suuren paaston jumalanpalveluselämä/ kantor Matti Jyrkinen berättar om Stora fastans gudtjänster 17.3. klo 13 - 15 teol. maist. Johan Slätis kertoo pyhiinvaeltaja Egeriasta ja Suuresta paastosta 300-luvulla/ teol.mag. Johan Slätis berättar om pilgrim Egeria och Stora fastan på 300-talet Kokoonnumme Tammisaaressa Raatihuoneen torin laidalla sijaitsevan Cafe Carl de Mumman tiloissa, sisäänkäynti kahvilan ja Tiimarin välistä, 2. kerros. Lisätietoja Helena Niva, 0504413154 / Vi möts vid Rådhustorget i Ekenäs i Cafe Carl de Mummas utrymme, ingång mellan cafet och Tiimari, andra våningen. Tillägsinformation Helena Niva, 050-4413154. SOFIA Luentosarja elämäntapakysymyksistä luennot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. - Osaatko hiljentyä? La 24.3. klo 13-16 Tutustutaan sekä idän että lännen kirkon rukous- ja hiljentymisperinteeseen. - Onko selkäsi kunnossa? La 21.4. klo 13-16 Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin vaikuttavia tekijöitä, niiden hoitoa ja ennaltaehkäisyä q q - Oletko sitä, mitä syöt? La 19.5. klo 13-16 Pohdimme eri terveys- ja ruokakoulukuntien näkemystä ruokaan. Kunkin iltapäivän alussa on mahdollisuus nauttia lounasta (15 €) ravintolassa seisovasta pöydästä (ilmoittaminen etukäteen toivottavaa). Aamulla liturgia klo 10. Hiljentymisviikonloppu pe-su 4. - 6.5. Isä Sergius Colliander. qqqqqq ПРИХОДСКАЯ ЖИЗНЬ • По средам, после акафиста, православная разговорная группа в Сторожке. Каждый раз - новая тема. Общение ведут о. Алексей Самолдин и о. Александр Бъёрклунд. • Кружок церковно-славянского языка по средам в 17 ч. Рук. Михаил Копотев. Организатор кружка Общество друзей Свято-Троицкой церкви ро. • Швейный кружок для нужд церкви по субботам с 11 до 14 ч. qqqqqq Liturgian veisut tutuiksi la 5.5. Ikonimaalauksen jatkokurssi pe -su 20.-22.4. Teema: värioppi. Tuula Majurinen. Kultauskurssit la-su 3.-4.3, 24. - 25.3, 28.-29.4. Raimo Snellman Lisätietoja seminaareista ja kursseista nettisivuiltamme: http://www.kulttuurikeskussofia. fi/fi/kulttuuri/seminaarit Pääsiäispaketti to -su 5. - 8.4. Galleria ”Valoa Valamosta” - Valamon kansanopistossa maalattuja ikoneja 28.2. asti. Kappeli Tarkka jumalanpalvelusohjelma ml. viikonloppujen palvelukset löytyy nettisivuiltamme: http://www.kulttuurikeskussofia.fi/fi/ kulttuuri/83-jumalanpalvelusohjelma Православные радиопрограммы КРУЖКИ ДЛЯ ДЕТЕЙ •Свято-Троицкая церковь • Воскресный детский кружок во время Литургии. Преподователи Лаура Лазепка и Евгения Султан. Совместное участие на Евхаристии. Добро пожаловать! •Детский кружок искусства. В Сторожке (Свято-Троицкая церковь), по пятницам, начало c 14:30 до 16 ч. (для детей старше пяти лет). • Детский ансамбль русской народной музыки. Приглашаются ребята от 6 до 15 лет. Запись у рук. Лилии Мельниковой, тел. 040 5799 144. Радио Спутник Хельсинки 106,9 ФМ Порво 88,4 ФМ ТВОРИ ДОБРО. Радиопрограмма хельсинского православного прихода. Ведущий: отец Александр. Cуббота в 8.50 ч. Воскресенье в 12.50 ч. ГОЛОСА ДРУЗЕЙ. Радиопрограмма друзей Хельсингфорского прихода. Ведущая: Людмила Устинова. Воскресенье в 8.50 ч. ХЕЛЬСИНКИ • В церковной библиотеке (Liisankatu 29 A, 2 этаж) собирается раз в месяц литературный кружок. Дополнительная информация: Кристина Контканен, тел. 0207 220 642. • Группа помощи одиноким и престарелым людям, нуждающимся в духовной поддержке, тел. 0207 220 649 (Чт 12.30-15.30 и Сб 11.00-14.00). СВЯТО-ТРОИЦКАЯ ЦЕРКОВЬ Unioninkatu 31, Kruununhaka, тел. 0207 220 649 Международный центр встреч Трапеза Открытый зал международного центра встреч Трапеза открыт пн-пт в 10-16 ч. Обслуживание и советы для иммигрантов по договору во время открытия офиса центра (вт-чт в 9-15 ч. ). Дополинительная информацию: [email protected], www.trapesa.com и по тел. 09-4122045, 045-897 3232. Адрес: Filoksenia ry, Международный центр встреч Трапеза, Kotikyläntie 5, 02270 Espoo, www.trapesa.com MUUTA Lintulan luostarin ystävät ry:n vuosikokous Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestysjuhlana 25.03. liturgian jälkeen klo 12.30 Järvenpään Jumalansynnyttäjän kirkon Serafimsalissa Helsingin ortodoksinen lähetyspiiri 40 vuotta Lähetystapahtuma ”Arjen sankarit – lähetystyö ennen ja nyt” lauantaina 10.3 klo 14 – 16 seurakuntasalilla (Unioninkatu 39 A). Keskustelua, ajankohtaista tietoja, muistoja menneiltä vuosilta. Kahvitarjoilu. Helsingin ortodoksisen lähetyspiirin vuosikokous 10.3. klo 13. Ortodoksinen Lähetys ry:n vuosikokous 10.3. klo 16. Paikka: Helsingin ortodoksinen seurakuntasali, Unioninkatu 39 A. Vuosikokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat. ORTODOKSINEN VELJESTÖ RY:N TALVIPÄIVÄT pidetään Joensuussa 18. - 19.2.2012 Joensuun ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa, Kirkkokatu 32, 80100 Joensuu. Avoimet kaikille kiinnostuneille. Sydäntalven sinisinä hetkinä Valamossa: • Yhteen ääneen 17.–19.2. • Menneisyys voimavarana 17.–19.2. • Hiljaisuuden retriitti 29.2.–4.3. • Ortodoksisten sukujen tutkimus 2.–4.3. • Käytännön liturgiikkaa diakoneille 9.-11.3. Tutustu kurssiesitteeseemme netissä! Puh. 017 570 111 • www.valamo.fi KIRJOJA, MUSIIKKIA, LUOSTARIN TUOTTEITA myös Tuohus-myymälästämme Helsingistä (Liisankatu 29) ja nettikaupasta www.valamo.fi. Luonamme löydät minkä kiireelle kadotit. Ortodoksisen kirkkomuseon kursseja Ensi vuoden kurssitarjonta pitää sisällään monenlaisia kursseja ja asiantuntevaa ohjausta. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: [email protected], p. 0206 100 264. Peruutukset on tehtävä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Työpajat pidetään Suomen ortodoksisen kirkkomuseon monitoimitila Mosaiikissa, Karjalankatu 1. - Minikäspaikka-kurssi ke 22.2. klo 9–14. Hinta 40 €. Ilmoittautumiset 15.2. mennessä. - Pisankamunia pääsiäiseksi la 10.3. klo 10–16.30. Hinta 50 €. Ilmoittautumiset 2.3. mennessä. 35 qqqqqqqqq Diakonia qqqqqqqqq Diakoniatoimiston päivystysajat Käyntipäivystys (Unioninkatu 39, sisäpiha) keskiviikkoisin klo 13–15 | Puhelinpäivystys (09 5845 9633) ma–ti ja to–pe klo 9–12 Sähköposti [email protected] Kaikilla työntekijöillä on oma sähköpostiosoite muotoa: [email protected] Diakoniatyöstä vastaava pappi isä Teo Merras 040 540 3200 Ylidiakoni isä Juha Lampinen 040 527 9580 Diakoniatyöntekijät Diakoniatyöntekijät ja vastuualueet Kari Hartikka p. 040 703 4616 Itä-Helsinki,Vapaaehtoistyö Jaana Karvinen p. 040 764 0992 Vantaa, yhteistyö kasvatustoimen kanssa Ilona Lehmus p. 040 357 3981 Helsinki, Länsi-Uusimaa Valentina Lobia p. 040 832 8722 Venäjänkielinen työ, Itä- ja Keski-Uusimaa Taisia Pohjola p. 040 583 2915 Espoo ja Kauniainen Jaana Lötjönen, mielenterveystyö, p. 040 738 3374 SURURYHMÄ Uusi sururyhmä aloittaa toimintansa keskiviikkona 22.2. klo 16 - 17.30 Diakoniatoimistossa, Unionink.39 (sisäpiha). Ilmoittautumiset: Tatjana Wilenius p. 040 7067744, Okko Balagurin p. 040 5406377 Siunattua Uutta Vuotta 2012! HILJAISUUDEN RETRIITTI K a u n i s n i e m e n leirikeskuksessa 22.-25.3. Osallistumismaksu 75 euroa. Bussikuljetus 20 euroa. Omat liinavaatteet mukaan. Lisätietoa: Taisia Pohjola 36 KERHOT HELSINGISSÄ Virkistysiltapäivä seniori-ikäisille Parillisina viikkoina seurakuntasalilla, os. Unioninkatu 39, 00170 Helsinki, klo 1214. Lounas ja kahvi maksavat kerholaisille yhden euron. Lisätietoa: Ilona Lehmus Horse Horse kokoontuu torstaisin alkaen klo 17 ehtoopalveluksella Kotikirkossa. Lisätietoa: Jaana Karvinen Stefanoskodin kerho Kerho kokoontuu parittomina torstaina os. Hallatie 2-6, 00780 Helsinki. Kerho on avoin muillekin kuin Stefanoskodin asukkaille. Seuraavat kerhot: 16.2. klo 1315, Liturgia+ kerho 1.3. klo 10 alkaen, 15.3. klo 13-15 sekä 29.3. klo 13-15. Työttömien ruokailu Seurakuntasali, Unioninkatu 39, sisäpiha. Tiistaisin klo 12. Työttömät maksavat ateriasta 1 euron ja muut 2 euroa. Lisätietoa: Valentina Lobia päivystysnumeroon ma - ti, to - pe klo 9-12 p. 09 5845 9633. Seuraava päivystys: 28.3. Lisätietoa: Taisia Pohjola KERHOT KLAUKKALASSA Nektariospiiri Kuonomäentie 80, Klaukkala. Kokoontuu perjantaina klo 12 - 14. Seuraavat kerrat: 17.2. ja 16.3. Lisätietoa: Taisia Pohjola Oletko kiinnostunut diakoniatoimen järjestämästä vapaaehtoistyöstä? Diakonia etsii uusia vapaaehtoisia Auttavaan puhelimeen ja muuhun diakonian vapaaehtoistyöhön. Lisätietoa: Kari Hartikka Rinnekodin kerho Diakoniatoimisto, Unioninkatu 39, sisäpiha. Kokoonumme 8.3. klo 1112, minkä jälkeen yhteinen lounas seniorikerholaisten kanssa seurakuntasalilla klo 12 - 13. Lisätietoa: Taisia Pohjola KERHOT JÄRVENPÄÄSSÄ Kerho Kartanontie 45, Järvenpää. Kerho kokoontuu parillisina viikkoina torstaina klo 13 - 15. Lisätietoa: Valentina Lobia KERHOT ESPOOSSA Lourmelin kyökki Kaupinkalliontie 2, Espoo. Lourmelin kyökki kokoontuu seuraavan kerran ti 27.3. klo 12 - 15. Lisätietoa: Taisia Pohjola Trapesa Kotikyläntie 5, Kirkkojärvi, Espoon keskus. Diakoniatyöntekijän päivystys 1 krt/ kk klo 14 - 15. Päivystys on peruttu ke 22.2. Tarvittaessa ota yhteyttä diakonian 09 5845 9642 q q KOLUMNI Rakkauden arvoiset Sunnuntaina, 12. helmikuuta syödään jääkaapista viimeiset makkarat ja kinkun siivut. Viikon päästä luovutaan kermasta, voista ja maidosta. Sitten alkaa kevään odotus. Se, että Suuri paasto myötäilee varhaiskevään kulkua, on hengellistä viisautta. Tuntuu rohkaisevalta kilvoitella juuri silloin, kun valo kasvaa kuin lupaus ikkunan takana. Kilvoittelu on vanhanaikainen sana. Mutta se on kuvaava, vähän niin kuin miekkailu; pitkä ja monivivahteinen kamppailu demoneita vastaan. Eivät demonitkaan ole kovin muodikkaita. Ihmisiä ei saa pelotella, eikä heiltä saa vaatia henkistä kasvua. Se on meidän aikamme hys-hys -asenne. En tarkoita, että kenellekään pitäisi pauhata helvetistä, saatanasta tai syyllisyydestä. Tai käskeä elämään kuin pyhimys. Mutta jotain jaloutta meidän on syytä tavoitella, jotta pysymme Jumalan kuvina. Muistan kuulleeni joskus kauan sitten tarinan, jossa joku tahtoi tietää, kuka on Jumalan silmissä kaikkein esimerkillisin ihminen. Hän ei ollut piispa, metropoliitta eikä kardinaali, ei nunna eikä munkki, eikä liioin jatkuvasti suuria ajatuksia ajatteleva askeetti tai julkkis. Kysyjän hämmästykseksi Jumala nosti esiin pölyisen ja nukkavierun perheenisän, joka pyyhki juuri aamupuuron tähteitä suupielistään ja valmistautui viemään lapset tarhaan ja kiiruhtamaan sitten päivän töihinsä. En muista enää perusteluja, mutta varmasti saman valinnan kohteena olisi voinut olla myös hänen vaimonsa. Jumala ei vaadi paljon. Vain tulemaan ulos pensaasta ja ottamaan vastaan rakkautta. Uskomaan, että joka ainoa meistä on sen arvoinen. Se, mitä tapahtui ammoin Paratiisissa, toistuu jatkuvasti. Ihminen häpeää itseään. Ei pelkästään yksittäisiä tekojaan, joka joskus voikin olla aiheellista ja opettavaa, vaan sisintä olemustansa, minuutta, missä tuntuu vielä Luojan käsien lämpö. Ihminen ei mene hyvän luo, koska ei usko ansaitsevansa sitä, vaan piilottelee mieluummin puskissa. Niin kuin Adam ja Eeva. Tai sellainen, joka ruokkii sieluansa tositelevisioviihteellä. Niinpä. Juuri sillä tavalla minä ajattelen Big Brotherista, TuuPaasto l ähest yy. rista, Fuengirolasta, Miljonääriäideistä, Matkaoppaista ja niistä pudotuspeleistä, missä nuoret ihmiset itkevät kameroiden edessä. Maailmassa on paljon sellaista, missä ei ole mitään ihailemista. Se, että kaikkein suttuisin meissä nostetaan jalustalle, ei ole tasa-arvoa. Se ei ole mitään arvoa. Eikä se rakenna kenenkään itsetuntoa. Ei ainakaan pitkällä juoksulla. Ihmisiä, ihan kaikkia, voi kuvata myös kunnioituksella. Minusta se on median velvollisuus, seistä Adamin ja Eevan rinnalla ja vakuuttaa, että heissä on paljon, paljon kaunista. Muuten televisio, radio, internet ja lehdistö ovat väärän isännän palveluksessa. Sillä se, joka saa meidät vähättelemään ja halveksimaan itseämme on demoni. Onneksi kohta alkaa Suuri paasto. Pikku hiljaa, sentti sentiltä voimme ryömiä kohti valoa ja luopua kerros kerrokselta kaikesta siitä, mikä kuorruttaa sisintä. Tai edes yrittää, tai vasta aikoa. Sekin kaikki kuulemma luetaan meille eduksi. Miten ihanaa onkaan rukoilla Suuren torstain tummentamassa kirkkosalissa Herraa puhdistamaan minut kaikesta saastaisuudestani, tuntea kuinka lämmin saippuavesi hulmahtaa läpi koko sisimpäni, ja saada anteeksi. Ja sitten, sitten varhain Pääsiäisaamuna linnut helähtävät laulamaan… Riikka Juvonen 37 qqqqqqqqq Perheuutisia qqqqqqqqq Vihityt Eisele Florian ja Maria Kristina Veronica (e. Summanen), 24.11.2011 Aurivuo Antero Kuisma ja Tanja Katariina (e. Martikainen), 25.11.2011 Dotsenko Vladislav ja Susi-Dotsenko Katariina (e. Susi), 25.11.2011 Halonen Jukka Petteri ja Maria Anneli (e. Rinne), 25.11.2011 Jokinen Antti Jukka ja Kanttikoski Mari Helena, 25.11.2011 Jankes Emil Andreas Fredrik ja Katja Annina (e. Karttunen), 26.11.2011 Kankare Johannes Heikki ja Sarianna Sini Tuulia (e. Ollila), 3.12.2011 Vorotyntcev Sergei ja Turtiainen Nadejda (e. Dutova), 15.12.2011 Caneski Sasho ja Kujala Dimitrinka Markova (e. Dimova), 21.12.2011 Lönnberg Kjell Roger ja Tarja Tellervo (e. Haili), 30.12.2011 Lassi Tomi Einari ja Välikangas Anni Elina, 5.1.2012 Kantalinski Anton (e. Supov) ja Lukyanenko Oxana, 12.1.2012 Ikuinen muisto Trappe Konstantin (e. Trapesnikoff ), s. 1911, Helsinki Jetsu Timo Sakari, s. 1963, Varkaus Tschernij Tuovi Eila Kyllikki (e. Laurila), s. 1934, Lavia Harakka Vihtori, s. 1941, Suojärvi Timoskainen Toivo Tapani, s. 1942, Ilomantsi Järvenranta Maria (e. Jenu), s. 1923, Salmi Kolesnev Nikolai, s. 1955, Viro Salin Pentti Olavi, s. 1945, Helsinki Salonen Leena Katariina, s. 1983, Espoo Surakka Einari, s. 1924, Polvijärvi Hokkinen Jaakko, s. 1938, Karhula Niskanen Arja-Leena (e. Lampinen, e. Tavi), s. 1968, Helsingin mlk 38 Kolehmainen Klaudia (e. Murto), s. 1926, Suojärvi Ahlbäck Tove Thérêse (e. Wahlbeck), s. 1945, Helsinki Tainiola Leo (e. Burtsov), s. 1930, Salmi Tukiainen Anastasia Irja Marjatta (e. Kettu), s. 1942, Helsinki Backman Elli (e. Kaijanen, e. Pohjansuo, e. Moldakoff ), s. 1934, Korpiselkä Makkonen Teuvo Johannes, s. 1932, Suojärvi Karinen Reijo Kalervo, s. 1957, Suonenjoki Tiittanen Manja Helena, s. 1954, Ilomantsi Kastetut Kristina Angelina Immonen, 6.11.2011, Vantaa Alex Juhani Wallinheimo, 20.11.2011, Espoo Veikko Larjavaara, 26.11.2011, Helsinki Soja Elisabeth Haanpää, 26.11.2011, Vantaa Arto Mikael Helin, 26.11.2011, Rajamäki KIITOS - TACK Kiitän l ämpimästi minua 31.12. olleen merkkipäiväni johdosta muistaneita! Oli ilo saada viettää juhlaa jumalallisen liturgian ja Lintulan nunnien esitelmien merkeissä. Palaute seurakuntalaisilta tästä järjestelystä oli erittäin myönteistä. Jag tackar även de som var med från Sverige: vilken underbar sångtext ni hade skrivit! Esirukouksiinne edelleenkin turvautuen, Markku Salminen kirkkoherra Laura Kristiina Viitanen, 26.11.2011, Lohja Eero Onni Tapio Tuoriniemi, 26.11.2011 Tuusula Katariina Inkeri Heikkinen, 27.11.2011, Helsinki Emilia Josefina Isabella Toro, 27.11.2011, Espoo Uljas Zaia Mikael Antolainen, 3.12.2011, Helsinki Lila Isabel Happo, 4.12.2011, Helsinki Alicia Adele Hildén, 10.12.2011, Helsinki Daniel Pokotylo, 10.12.2011, Helsinki Petja Juhani Pehkomaa, 11.12.2011, Espoo Aamu Elina Pulkkinen, 17.12.2011, Helsinki Niklas Kasperi Asikainen, 17.12.2011, Helsinki Arhi Kalervo Riipinen, 17.12.2011, Espoo Alina Elisabet Karpov, 31.12.2011, Vantaa Leevi Antero Jäntti, 6.1.2012, Helsinki Otso Pekka Antero Narinen, 7.1.2012, Vantaa Olga Anniina Laitinen, 7.1.2012, Lohja Anton Elias Leinikka, 8.1.2012, Helsinki Vili Kalle Oliver Kiviniemi, 8.1.2012, Espoo S ydä m e l l i n e n k i i to s isä Teemulle ja isä Mitrolle. Erityiset kiitokset Markukselle ja Britalle. He tekivät paljon töitä juhlan eteen, että se onnistui. Kiitokset myös kaikille sukulaisille ja ystäville, Vihdin-Nummelan ortodoksit, jotka muistitte minua kukkasin, lahjoin ja lauluin täyttäessäni 90 vuotta. Jumalan siunausta teille kaikille. Katarina Sorjakari L ä m p i m ät k i i t o k s e t onnitteluista ja hyvistä toivotuksista merkkipäivänäni 16.11.2011. Professori Alexander Marschan q MEIKÄLÄISIÄ Nimi: Nina Budiansky Asuu: Helenan vanhainkodissa Syntynyt: 19.1.1912 Viipurissa Äidinkieli: venäjä ja suomi Ammatti: eläkkeellä kielenkääntäjän työstä q TEKSTI JA KUVa TIINA MAKKONEN Vuosisadan hymy N ina Budiansky on tänään tavallistakin kauniimpi. Hän on käynyt 100-vuotispäivänsä kunniaksi kampaajalla. Juhlia aloitellaan tänään ja jatketaan parin päivän kuluttua, jolloin vietetään varsinaista pääjuhlaa. Tänään Helenan vanhainkotiin on tullut muutama sukulainen ja iso joukko entisiä naapureita Mannerheiminkadulta, jossa hän ehti asua yli 50 vuotta. Lapsetkin käyvät halaamassa Ninaa. Päivänsankari saa iloisuudestaan ja virkeydestään kehuja kaikilta. Nina saa paljon lahjoja, mutta yksi näyttää olevan ylitse muiden. Naapuri on leiponut Ninalle leipää, josta päivänsankari on aina pitänyt aivan erityisesti. Ihanaa on myös se, että hän on saanut juttuseuraa. - Vanhainkodin osastolla muut ovat niin huonokuntoisia, ettei heistä ole kunnon juttukaveriksi, harmittelee siskon tytär Inna Relander. ”Täytyy nostaa hattua elämänkaarelle” Nyt on Ninalla kuuntelijoita. Hän kertoo elämästään. - Se on kyllä ollut aika monimutkaista, ylämäkeä ja sitten taas rajua pudotusta. Muistot lapsuuden Viipurista ovat pelkästään hyviä. - Viipuri oli iloinen kaupunki, ja siellä kuuli monia kieliä, Nina selittää. Viipurista Nina lähti, kun hän meni naimisiin ja muutti miehensä mukana Suojärvelle. Avioliitto oli onnellinen mutta surullisen lyhyt. - Toivoimme kovasti lasta, mutta sitä ei alkanut kuulua. Sitten meitä onnisti, ja saimme pojan. Poika oli kolmekuinen, kun mieheni kutsuttiin rintamalle. Hän kaatui ensimmäisissä taisteluissa. Olimme silloin evakossa Padasjoella. Sinne tuli kortti, jonka päällä oli risti. En voinut katsoa korttia, arvasin, mitä siinä sanotaan. Nina eli vuosia kaksin poikansa kanssa, kunnes meni uudelleen naimisiin. Avioliitto loppui, kun kävi ilmi, että mies on rakastunut toiseen naiseen. - Täytyy nostaa hattua elämänkaarelle, naapurit ihastelevat ja muistelevat Ninaa hauskana naapurina. Koska Ninan poika asui Ruotsissa, oli naapurin baarikaapissa aina runsaasti hyvää tarjottavaa. Vaimojen ei sopinut vastustella, kun Nina kaatoi vielä pikku tilkan lisää. Vanhainkodissa on elämä toisenlaista, vaikka toki suuren juhlan kunniaksi kohotetaan sielläkin malja. Tulevaisuudelta päivänsankari toivoo, ettei tarvitsisi kärsiä kipuja eikä joutuisi liikuntakyvyttömänä sängyn pohjalle. Hienoa on se, että tällä hetkellä sellaisen vaaraa ei ole näköpiirissä. 39 Ortodoksiviesti järjestää maaliskuussa lukijamatkan Tukholmaan. Matka liittyy Kozelshtshanin Ihmeitätekevän Jumalanäidin ikonin vierailuun Tukholman Pyhän Nikolain kirkossa. Lähtö: Helsingin Katajanok an terminaalista pe 23.3. klo 17.30 Paluu: Helsingin Katajanokan terminaaliin ma 26.3. klo 10 Matkan hinta on alk. 154 € / hlö. Hintaan sisältyy meno- ja paluumatka neljän hengen hytissä laivalla sekä yöpyminen Best Western Premier Hotell Kung Carli -hotellissa kahden hengen huoneissa. Lisähinnasta tarjolla yhden hengen majoitusta sekä ruokailuja laivalla (meriaamiainen laivalla la 24.3, á 9 € sekä buffet-illallinen ruokajuomineen su 25.3, 30€). Ilmoittautumisia otetaan vastaan pe 17.2. klo 16 saakka. Täytä ilmoittautumiskaavake seurakunnan internet-sivuilla osoitteessa www.hos.fi tai soita numeroon 0207 220 619/ Tiina Makkonen tai 0207 220 620/Vlada Wahlstén. Ilmoittautuminen on sitova. Mukaan mahtuu 30 matkalaista. Tervetuloa mukaan! Sankarit ARJEN Suuren paaston keräys tukee naisten työllistymistä ja koulutusta Moldovassa ja Tansaniassa. Naiset saavat mahdollisuuden hankkia toimeentuloa itselleen, perheelleen ja oman yhteisönsä hyväksi. Tue arjen sankarinaisia! 20.2.–8.4.2012 XB Ortodoksisen Lähetyksen keräystili FI42 5290 0220 3050 47 Viite: 55631 www.kirkkotoimii.fi Korjauksia Taidatko lehtityön? Seuraava numero joulunumerossa sivulla 43 olleen jutun ”50-vuotias Kruzhok” yhteydestä oli jäänyt kirjoittajan nimi pois. Jutun tekijä oli Lisa Hovinheimo. Sivujen 20 - 21 tekstin ja kuvat oli kokonaisuudessaan tuottanut kanttori Varvara Merras-Häyrynen Kaipaamme jälleen uusia kirjoittavia ja/ tai kuvaavia avustajia Ortodoksiviestiin. Jos olet kiinnostunut yhteisen lehtemme teosta, ota yhteyttä vastaavaan toimittajaan Tiina Makkoseen, [email protected] tai p. 0207 220 619. ilmestyy 30.3. Aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 9.3. Maaliskuun lopun lehdessä olemme lähestyvän pääsiäisen tunnelmissa. Rahankeräyslupa: 2020/2011/4070 ja 2020/2011/3412 LÄHDE LUKIJAMATKALLE TUKHOLMAAN
© Copyright 2024