Nuoret ja päihteet -vanhempainopas - Järvi
1 SISÄLTÖ s.2 ● JOHDANTO ● JÄRVI-POHJANMAAN NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ s.3 . ● KODIN JA VANHEMPIEN MERKITYS NUOREN KASVUN TUKEMISESSA s.4 ● MITÄ LAKI SANOO NUORTEN PÄIHTEIDENKÄYTÖSTÄ? s.6 ● TOSITIETOA PÄIHTEISTÄ s.8 ● MITEN HAVAITA VÄÄRINKÄYTTÖ? s.13 ● NUOREN KANSSA TYÖSKENTELEVÄT AIKUISET JA KATUPARTIO TOIMINTA ● YHTEISET PELISÄÄNNÖT NUORTEN KASVATUKSEEN s.14 s.17 ● YHTEYSTIETOJA s.18 ● LIITE 1 Raide ry:n kyselyn tulokset Järvi-Pohjanmaan yläkouluilta syksy 2010. s.21 ● LIITE 2 Poimintoja A-klinikkasäätiön vihkosesta vanhemmille. s.26 ● LIITE 3 Tupakkalain muutos lokakuu 2010. s.28 2 Uudistettu painos tammikuussa 2011. Vihkosen lainaukset Alajärven yläasteen oppilaiden kirjoitelmista. 3 JOHDANTO Huoli nuorten tupakoinnista sekä alkoholin- ja huumeiden käytöstä on saanut aikaan monia työryhmiä niin pienillä kuin isoillakin paikkakunnilla. Myös Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen päihdetyöryhmä on pohtinut nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä sekä niiden ennaltaehkäisyä ja haluaa korostaa, että teillä vanhemmilla on aivan erityinen asema lastenne ja nuortenne elämässä, vaikka he saavatkin paljon vaikutteita ja virikkeitä myös muualta. Tietoa tulee monista lähteistä, ja ikätovereiden vaikutus on suuri maailmankuvan muokkautumisessa. Nuoret ovat aiempaa rohkeampia ja ennakkoluulottomampia. Joka tapauksessa vanhempien sanomisilla ja tekemisillä on merkitystä, kuten tämän vihkosen sivuilla näkyvät tutkimustuloksetkin osoittavat. Vanhempien vastuuseen lapsistaan ja nuoristaan kuuluu oleellisena osana se, että vanhemmat haluavat tietää missä ja keiden kanssa lapset ja nuoret liikkuvat vapaa-aikanaan. Ilahduttavaa onkin ollut se, että perjantai-iltaisin katupartiotoimintaan on tullut mukaan kiinnostuneita vanhempia. Nuorten kanssa tekemisissä olevat tahot, koulu-, vapaa-aika-, terveys- ja sosiaalitoimi, samoin kuin monet järjestöt, haluavat toimia yhdessä teidän vanhempien kanssa lastenne ja nuortenne parhaaksi, heidän terveellisten elämäntapojen ja myönteisen kehityksen edistämiseksi. Päihdetyöryhmä on laatinut ”Nuoret ja päihteet” –vanhempainoppaan ja toimintamallin, jota eri viranomaiset ja toimijat tehdessään työtä nuorten parissa toteuttavat silloin, kun kohtaavat lapsen tai nuoren, jota epäillään päihteiden käytöstä. Kaikkien nuorten kanssa päivittäin tekemisissä oleva taho on koulu, jonka osuus myös päihteiden kokeilun ja käytön tunnistamisessa on merkittävä. Ollessaan huolissaan nuoren päihteiden käytöstä koulun oppilashuollon työntekijät tai muutkin nuoren elämään liittyvät aikuiset toimijat keskustelevat nuoren kanssa ja ottavat vanhempiin yhteyden heti alkuvaiheessa. Se tarkoittaa aina sitä, että halutaan ottaa huoli puheeksi sekä miettiä yhdessä keinoja huolen poistamiseksi. Varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön on tärkeää, koska käytön lopettaminen on aina helpompaa alkuvaiheessa. Toimintamallin toivotaan vahvistavan vanhempien ja viranomaisten yhteistyötä, tarvittaessa 4 myös erilaisten tukitoimien järjestämiseksi nuoren suotuisan kehityksen tukemiseksi. Herättäköön tämäkin vihkonen jatkuvaa ja antoisaa vuoropuhelua haastavasta aiheesta! ”En tiedä, miksi käyttäisin päihteitä. Että olisin COOLIMPI? Ja HAH. Alkoholi tuhoaa aivot, tupakka keuhkot ja huumeet loput! 5 JÄRVI-POHJANMAAN NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ Tupakointi Tupakka on usein ensimmäinen päihde, johon nuoret saattavat tutustua jo ala-asteella. Yläasteelle tulo on suuri muutos nuorelle, ja usein muutoksen tuomia paineita voidaan purkaa kokeilemalla kiellettyjä asioita kuten tupakkaa. Se on uutuuden viehätystä ja nuori kokee sen vain jännittäväksi nuorten kanssa tapahtuvaksi jutuksi. Vaikka nuori aloittaa tupakoinnin kaveripiirissä, on vanhempien esimerkillä suuri merkitys. Vielä 8.luokalla nuori kokee hallitsevansa tupakoinnin ja kertoo voivansa lopettaa milloin itse tahtoo. Usein se on vielä satunnaista, vaikkakin jo päivittäistä, eikä tupakointia vielä koeta häiritsevänä. Viikon mittaisia tupakkalakkoja on saatettu pitää jo useita, mutta aina aloitettu uudelleen. 9. luokalla nuori kertoo tupakoinnin olevan hänelle hyvin kielteistä, ja melkein kaikki haluaisivat päästä siitä irti, mutta omat konstit eivät enää tehoa, samalla he kertovat ihailevansa tupakoimattomia nuoria. Alkoholi Nuorten alkoholikokeilut ajoittuvat 7.―8. luokille. Tosin jotkut ala-asteikäiset pojat ovat saattaneet juoda itsensä humalaan jopa toistuvasti. Nuoret eivät koe alkoholia mitenkään vaarallisena, vaan lähinnä normaalina hauskanpitoon kuuluvana asiana. Alkoholin kulutuksestakin he ovat sitä mieltä, että aikuiset käyttävät sitä huomattavasti enemmän kuin he. Keskustelu käytetyistä alkoholimääristä panee jotkut nuoret miettimään omaa juomistaan ja tarkistamaan alkoholinkäyttöään. Huumeet Nuorten keskuudessa puheet huumeista ovat lisääntyneet, nuoret epäilevät joidenkin kavereidensa käyttävän jotain kiellettyä ainetta. Jotkut tunnustavat heille kaupatun huumeita. Yhtäkään yläastenuorta ei ole tavattu käyttämästä huumeita. 6 KODIN JA VANHEMPIEN MERKITYS NUOREN KASVUN TUKEMISESSA Vanhempien vastuu Päihdetyöryhmä haluaa korostaa vanhempien vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista, turvallisista kasvuolosuhteista, kehittymisestä tasapainoiseksi nuoreksi ja aikuiseksi. Vanhempien tulisi luottaa itseensä kasvattajina mutta saada tarvittaessa myös tukea viranomaisilta ja ammattiauttajilta. Lapset ja nuoret tarvitsevat ennen kaikkea aikuisen aikaa, läsnäoloa ja rakkautta sekä kannustusta ja myönteistä palautetta, joka tukee lapsen ja nuoren myönteistä kuvaa itsestä. Jokaisen on tärkeää saada kokea onnistumisen tunteita. Yhdessä tekeminen kasvattaa kiintymystä ja välittämisen tunnetta. Nuoren hyvällä suhteella vanhempiin, kunnossa olevalla keskusteluyhteydellä on vaikutusta siihen, ryhtyykö nuori käyttämään päihteitä vai ei. Vanhempien aito kiinnostus lapsen elämästä, menemisistä, tekemisistä ja kavereista on tärkeää. Myös elämäntaitojen opettaminen, valvonta ja rajojen asettaminen, ei:n sanominen ovat osa vastuullista vanhemmuutta. Säännöt luovat turvallisuutta, vaikka nuoret kapinoivatkin niitä vastaan. Pohdittavaksi tulee ikärajoja, kotiintuloaikoja, yökylään menemisiä, kotibileisiin osallistumisia jne. Vanhempien omilla asenteilla päihteitä kohtaan on nuoren ajatuksiin ja toimintaan olennainen merkitys. Siksi on tärkeää keskustella nuoren kanssa näistäkin asioista kotona. Esim. norjalaistutkimuksen mukaan nuoren tupakoimiseen vaikutti merkittävästi se, kielsivätkö vai sallivatko vanhemmat tupakoinnin. Ruotsalaistutkimuksesta tuli ilmi, että ne lapset juovat merkittävästi vähemmän, joille omat vanhemmat eivät koskaan tarjoa alkoholia. Vanhemmat ja lasten vaatimukset Yleistä tänä aikana on ”mulle kaikki ja heti” -tyyli, jossa vanhemmat pyrkivät vastaamaan lapsen pyyntöihin nopeasti. Lapset vetoavat helposti siihen, että kaikilla muillakin on. Lapset saavuttavat tavoitteet ilman, että heidän tarvitsisi luoda kaukaisia haaveita. Tavoitteet ja haaveet kuitenkin kantaisivat lasta ja lisäisivät positiivista otetta elämään. Tavallisen arjen kokeminen mielekkääksi uhkaa hävitä. Tavarapaljous ja muu aineellinen hyvä aiheuttavat sen, että nuoret kokevat nähneensä murrosiässä jo kaiken. Elämyksiä saatetaan siten etsiä kielletyiltä alueilta, päihteistä. Oikea ja väärä Nykypäivän ongelmana voidaan pitää myös moraalitajun katoamista. Monilla lapsilla on hyvin hutera käsitys oikeasta ja väärästä. Myös osalla aikuisista on moraalinen ajattelu kadoksissa. Vanhemmat saattavat uskoa, että ymmärrys oikeasta ja väärästä syntyy ihmisessä luontaisesti. Näin ei kuitenkaan ole. Aikuisen on opetettava oikean ja väärän rajoja ja annettava omalla käytöksellään mallia siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Pohtimalla itse ja keskustelemalla lasten ja nuorten kanssa arvoista, autetaan nuoria luomaan arvomaailma, joka ohjaa heidän valintojaan ja käytöstään. Esimerkiksi lakien ja säädösten noudattamisessa aikuisten on oltava itse esimerkkinä. 7 Minkä kuvan nuorilleen antavat ne vanhemmat, jotka hankkivat alkoholijuomat viikonlopuiksi tai antavat tupakat hyvinkin nuorille lapsilleen! Vanhempien usko oman osuutensa merkittävyyteen päihteiden vastaisessa työssä on tärkeää. Vanhemmuus Nuoruusikäisen vanhemmuus on haastava tehtävä. Lastenpsykiatri Jari Sinkkosen (Nuoruusikä 2010) määritelmän mukaan nuoruusikä merkitsee koko siihenastisen kehityksen kertaamista, arviointia, kriittistä läpikäymistä, suodattamista ja kokoamista. Nuori arvioi omaa paikkaansa perheessä, koulussa, yhteiskunnassa ja maailmassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aikuisten tulisi hyväksyä nuoruusiän kuohunnan takia kaikenlaista käyttäytymistä. Agressiivisuus vanhempia kohtaan, törkeät puheet, rankka päihteiden käyttö ja varhain aloitettu seksielämä eivät ole merkkejä hyvin sujuvasta nuoruusiän kehityksestä ja itsenäistymisestä, vaan yrityksestä rynnätä aikuisuuteen oikopolkuja pitkin. Siksi aikuisten tulee olla kiinnostuneita nuorten tekemisistä ja puuttua epäkohtiin. Nuori haastaa aikuisen ja testaa tätä, erityisesti niitä lähimpiä kotona olevia aikuisia. Liiallinen ymmärtäminen ei vastaa tähän haasteeseen, ja tuntuu nuoresta välinpitämättömyydeltä. Nuoret tarvitsevat lähelleen vanhempia, jotka eivät hylkää heitä, tapahtui mitä tapahtui. Itsenäistyminen ei siis merkitse suhteen katkeamista vanhempiin. Nuoruusikäisen vanhemmuus on haastava, mutta ei mahdoton tehtävä. Vanhempien antama tuki toisilleen on kullanarvoista, koska nuoruusikäisen vanhemmuutta ymmärtää parhaiten toinen samassa tilanteessa oleva vanhempi. Mikäli vanhemmuuden kysymykset askarruttavat, tai nuoren käyttäytyminen mietityttää, Järvi-Pohjanmaalla on monia tahoja joihin voi ottaa yhteyttä ja joiden kanssa asioista voi luottamuksellisesti keskustella, esim. koulujen terveydenhoitajat, koulukuraattorit ja sosiaaliohjaaja tai perheneuvola. ”Ihan turha valittaa nuorille päihteitten käytöstä, vanhemmillahan on vastuu!!! Ei joku 7.-luokkalainen osaa ajatella, että mitä haittoja päihteitten käytöllä on, ei vaikka kuinka valistettaisi! Tiedän monia mun kavereitten vanhempia, jotka varmasti tietää, 8 MITÄ LAKI SANOO NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ? Lainsäädäntö on tarkoitettu suojelemaan lapsia ja nuoria päihteidenkäytön vaaroilta. § Alle 18-vuotiaille ei saa myydä tupakkatuotteita. § Alle 18-vuotiailla ei ole oikeutta pitää hallussaan mitään alkoholijuomia, ei myöskään keskiolutta. § Alle 18-vuotiaille ei saa anniskella eikä myydä alkoholijuomia. Näin ollen kaikki alle 18-vuotiaiden alkoholinkäyttö on lainvastaista! Niin vanhempien kuin muidenkin aikuisten on havahduttava ottamaan nuoria suojeleva lainsäädäntö vakavasti eikä osoittaa välinpitämättömyyttä antaen samalla nuorille ikään kuin luvan olla piittaamatta lain säännöksistä. Lainsäädäntö velvoittaa kuntia raittiustyöhön, jonka tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden (myös tupakan) käyttöä. Erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisilta edellytetään päihteiden ongelmakäytön seuraamista kunnassa ja tiedon välittämistä ongelmakäytön syntyyn, ehkäisyyn ja hoidettavuuteen liittyvistä tekijöistä sekä asiantuntija-avun antamista muille viranomaisille, asukkaille ja yhteisöille. Päihdehuollon palvelujen järjestäminen perustuu kunnassa esiintyvään tarpeeseen. Ne ovat osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä. Lisäksi järjestetään erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja, ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. 9 Vaikka eri hallintokuntien viranhaltijoilla on salassapitovelvollisuus yksilöiden tai perheiden asioissa, heillä on kuitenkin oikeus antaa toisilleen tietoja myös ilman asiakkaan suostumusta silloin kun se asiakkaan huollon, hoidon tms. syyn vuoksi on välttämätöntä. Sosiaaliviranomaisilla on oikeus saada tarvitsemansa tieto kaikilta viranomaisilta. Lastensuojeluilmoituksen tekeminen Lastensuojelulain 25 § 1 mom. velvoittaa seuraavia ammattihenkilöitä ja tahoja ilmoittamaan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon tai huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisin ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt, rikosseuraamuslaitoksen, paloja pelastustoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän, turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa, hätäkeskustoimintaa, koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön. Lastensuojelulain 25 § 2 mom: Myös muu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä. Jos lastensuojelutarpeen selvityksessä todetaan, että 1) kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä tai 2) jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään, sosiaaliviranomaisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin ensisijaisesti avohuollon tukitoimenpiteitä järjestämällä (Lastensuojelulaki 34 §). Jos lapsen tai nuoren kasvun, kehityksen ja terveyden vaarantumisen arvioidaan olevan vakavaa, on ryhdyttävä huostaanottotoimenpiteisiin ja järjestettävä sijaishuolto (Lastensuojelulaki 40 §). Nuoria, alle 18-vuotiaita koskevissa päihteisiin liittyvissä hoitotoimenpiteissä sovelletaan yleensä lastensuojelulakia. Alaikäisen asiakkaan mielipide otetaan huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Tuki- ja muut toimenpiteet pyritään tekemään yhteistyössä vanhempien ja nuoren kanssa, ja niissä on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen/nuoren etu. Uskalla sanoa EI päihteille! 10 TOSITIETOA PÄIHTEISTÄ Päihteillä tarkoitetaan ainetta, joka vaikuttaa kehon toimintoihin ja jota ei lasketa ravinnoksi. Päihteeksi lasketaan aineet, joita päihtymistarkoituksessa käytetään. Päihteitä voidaan luokitella seuraavasti: ● Tupakka, nuuska ● Alkoholi ● Huumeet ● Impattavat aineet ● Lääkkeet väärin käytettynä 1. Tupakka ja nuuska Tupakka on heroiinin kaltainen aine, joka aiheuttaa voimakasta riippuvuutta. Jo 10 poltetun savukkeen jälkeen on todettu riippuvuuden syntyneen. Voimakas riippuvuus syntyy vähitellen. Tupakka lasketaan päihteeksi, koska se johtaa nopeasti riippuvuuteen, sisältää nikotiinia ja on terveydelle vaarallista ja aiheuttaa enemmän kuoleman tapauksia kuin muut päihteet yhteensä. Tupakointi opitaan usein nuorena 11 ja pysyvästi. Vaikka nuori aloittaa tupakoinnin kaveripiirissä, siihen vaikuttaa vanhempien antama esimerkki. Ensin tupakoidaan kontaktin saamiseksi, ryhmään pääsemiseksi, itsevarmuuden saamiseksi ja ajankuluksi. Sitten tupakointi tuntuu miellyttävältä, rauhoittava tunne epäonnistumisten yhteydessä, laukaisee jännitystä ja muuttuu pikkuhiljaa tavaksi. Lopulta elimistö alkaa kaivata toistuvia nikotiiniannoksia. Tunnusmerkit: · · · · tupakanhaju hengityksessä, vaatteissa ja tavaroissa laihtuminen kellertävä iho tupakointivälineet, sytkäri, savukkeet, piippu ym. Vaikutukset: · · · · · · · · pintaverenkierto heikkenee pulssi nopeutuu, sydän rasittuu päänsärky, yskä, väsymys fyysinen suorituskyky heikkenee lisää keskenmenon riskiä krooniset keuhkosairaudet sydän- ja verenkiertoelinsairaudet syöpäsairaudet Tupakointi vaikuttaa fyysiseen terveyteen luultua voimakkaammin. Vaikutukset ovat näkyvissä jo yläasteikäisten terveydessä hajuaistin ja fyysisen kunnon heikentymisenä. Vanhempien tulisikin tarkkailla nuoria niin, että he huomaavat jo ensimmäiset tupakointikokeilut ja kieltävät tupakoinnin jatkamisen. Tupakointi vaikuttaa myös psyykkiseen terveyteen ja sosiaalisiin suhteisiin. Tupakoivan kaveripiiri muodostuu yleensä tupakoivista nuorista, tupakoimattomat kaverit jäävät. Nuori kokee tupakoinnin aluksi antavan itsevarmuutta, mutta jo 9-luokkalaiset kokevat tupakoinnin negatiivisena itselleen. Tupakointi liittyy myös huumeisiin. Syy-seuraussuhde ei varmasti ole yksiselitteinen, mutta kuitenkin olemassa. Yhden päihteen käyttäminen, kuten tupakka madaltaa kynnystä siirtyä käyttämään toista päihdettä. Yleensä päihteet voimistuvat niiden lisääntymisen myötä. Tupakoimattomalle huumeiden käytön aloittaminen on huomattavasti epätodennäköisempää kuin tupakoivalle. ”Tupakka pilaa elimistön ja silloin ei saa helposti henkeä. Se aiheuttaa syöpää ja rahaa menee todella paljon.” 12 Purutupakka, nuuska Sisältää nikotiinia jopa 20 kertaa enemmän kuin tupakka, mistä seuraa nopea RIIPPUVUUS! Sisältää huomattavan määrän raskasmetalleja mm. lyijyä, kadmiumia ja myrkyllisiä kasvinsuojeluaineita. Aineet imeytyvät verenkiertoon suun limakalvojen läpi, mikä ärsyttää limakalvoja ja toistuva käyttö aiheuttaa ientulehduksia. Tunnusmerkit: · · · pahanhajuinen hengitys syljeneritys lisääntyy pitkäaikainen nuuskaaminen aiheuttaa hampaiden irtoamista. Vaikutukset: · · · · hermoston toiminta ja hormonitoiminta häiriintyvät kunto heikkenee, väsymystä, päänsärkyä riski sairastua suusyöpään viisinkertainen nuorilla nuuskaajilla erityisen herkät ikenet, joten nuuskaamisen vahingot voivat olla nuorilla suuremmat kuin aikuisilla · raskauden ajan haitat vastaavat savukkeiden polton haittoja. Tupakan haittojen lisäksi nuuskaajan suun ja hampaiden terveys on uhattuna. Jo 18-vuotiailla on todettu nuuskan aiheuttamaa suusyöpää. 2. Alkoholi Nuorten humalajuominen on aina riskijuomista. Humalaiset nuoret joutuvat muita useammin tappeluihin ja tapaturmiin. Sukupuolitaudit ja ei-toivotut raskaudet rasittavat terveyttä. Humalainen ei useinkaan muista, että alkoholi vaikuttaa reaktiokykyyn huomattavasti. Huomioitavaa on myös nuorten heikompi alkoholin sietokyky. Kun 40 kiloa painava tyttö juo tyhjään vatsaan pullollisen viiniä, hän on todennäköisesti tajuttomana. Nuoret oppivat juomistavat aikuisilta, joiden juominen edelleenkin valitettavan usein on humalahakuista. Alkoholin käytön vuoksi Suomessa kuolee vuosittain 2500 henkilöä. Nuoren elimistössä alkoholin palaminen kestää pidempään kuin aikuisen elimistössä. Näin vauriot tapahtuvat nopeammin. Jo kahden promillen veren alkoholipitoisuus voi nuorelle olla hengenvaarallinen. Alkoholimyrkytys on tila, jolloin ihminen on nauttinut alkoholia tajuttomuuteen asti. Alkoholin tajuttomuutta aiheuttavan ja tappa- 13 van annoksen välinen ero on melko pieni. Alkoholimyrkytyksen saanut on heti toimitettava sairaalahoitoon. Alaikäisen alkoholin saatavuutta ja käyttöä säädellään lailla. Alle 18-vuotiailla ei ole oikeutta pitää hallussaan mitään alkoholijuomia, ei keskiolutta tai siideriä. Heille ei saa anniskella tai myydä alkoholijuomia. Alkoholin välittäminen korvauksettakin alaikäiselle on kielletty, rangaistuksena sakkoja tai enintään 6 kuukautta vankeutta. Alkoholin välittämisestä korvausta vastaan rangaistuksena on sakkoja tai enintään 2 vuotta vankeutta. KAIKKI ALLE 18-VUOTIAIDEN ALKOHOLIN KÄYTTÖ VOIDAAN KATSOA VÄÄRINKÄYTÖKSEKSI. Tunnusmerkit: · · · · · · hengityksessä alkoholin haju sammaltava puhe epävarma käynti, kompurointi kiiltävä, epävarma katse puheliaisuus aggressiivisuus. ”Siitä tulee tosi humalaan, ettei tiedä mitä tekee, haisee tosi pahalle ja käyttäytyy päättömästi, rupeaa oksentamaan ja huimaamaan.” 3. Huumeet 14 Huumausaineiden kokeilu on viimeisten vuosien aikana ollut koko ajan kasvussa. Myös sosiaalinen altistuminen huumausaineille on lisääntynyt muuallakin kuin suurimmissa kaupungeissa. Huumausaineiden käyttöön on monta syytä. Osa tavoittelee hetkellistä mielihyvää ja arjesta irtaantumista, osa yrittää kestää elämän vaikeuksia aineiden avulla. Kokeiluihin liittyy usein myös uteliaisuutta ja kokeilunhalua. Nuoren kasvuun liittyy viehätys riskinottoon. Huumeita kokeillaan usein päähänpistosta, suunnittelematta. Alkoholilla ja kavereiden houkuttelulla on usein osuutta asiaan. Säännöllinen huumeiden käyttö uhkaa nuoren kasvua, kehitystä ja terveyttä monin tavoin. Kullakin huumausaineella on omanlaisensa vaarat. Suonensisäisesti käytettäviin huumeisiin liittyy lisäksi vakava tartuntatautien vaara. Epähygieeninen piikitys aiheuttaa vakavia tulehduksia ja levittää tarttuvia virustauteja, esim. HIV ja maksatulehdukset. Kaikkiin huumausaineisiin kehittyy voimakas psyykkinen ja fyysinen riippuvuus, josta on erittäin vaikea päästä irti. Huumausaineiden käyttö eristää entisistä kavereista ja perheestä. Huumeiden vaikutuksen alaisena altistuu myös erilaisille tapaturmille ja vaaroille esim. seksuaaliselle hyväksikäytölle. Ensikokeilun kokemus määrää usein jatkon. Tunnusmerkit: · · · · · · · · · · · · yliaktiivisuus laajentuneet pupillit, supistuneet silmäterät humalaoireet ilman alkoholin hajua laihtuminen lähimuistin heikkeneminen vaihtunut vuorokausirytmi, unettomuus vapaus ajan, paikan, etäisyyden ja nopeuden hallinnassa imelä haju pistojäljet vaikutelma mielenhäiriöstä pelkotiloja huumausainetarvikkeet (vaa’at, piiput, ruiskut, aineenpalaset, mustuneet lusikat). Huumausaineita ovat: · · · · · · · · · · kannabis (hasis = pilvi, marihuana = ruoho) opiaatit (heroiini = hepo, polle) amfetamiini johdannaisineen (vauhti, piri, spiidi, kama) kokaiini johdannaisineen (lumi) LSD (matka, trippi, happinaksu, blues heaven) ekstaasi (xic, adam, mdma) MDPV – uusi aine, joka luokiteltu laissa huumausaineeksi 6/10 (aakkoset) fentanyyli (erittäin vahva kipulääke, joka väärin käytettynä hengenvaarallinen) sienet anaboliset steroidit Huumausaineiden ulkonäkö: · · marihuana muistuttaa silputtuja ja kuivattuja kasvin osia (oregano) hasis muistuttaa korkinpaloja, väri vaihtelee vaaleanruskeasta keltaiseen · 15 amfetamiini on valkeata tai kellertävää, hajutonta tai pahanhajuista jauhetta, jota voi käyttää suonensisäisesti, impata tai syödä · · · · · ekstaasia on saatavilla pulverina, kapseleina tai pillereinä MDPV on kellertävän valkoinen jauhe, jonka käyttötavat vaihtelevat fentanyyliä esiintyy katukaupassa laastareina, käyttötavat vaihtelevat. LSD:tä käytetään tabletteina, tippoja imeytettyinä pieniin kuvitettuihin paperinpaloihin anaboliset steroidit, synteettisesti valmistettuja hormoneja, miessukupuolijohdannaisia. ”Ne voi tappaa ja niistä ei pääse eroon helposti, EI KANNATA KOSKAAN KÄYTTÄÄ!” 4. Impattavat aineet Imppaamiseen käytettävät liuottimet, lakat ja puhdistusaineet ovat myrkyllisiä ja hyvin hengenvaarallisia. Tunnusmerkit: · · · tokkuraisuus yllykkeenomaiset teot liimojen haju ja tahrat vaatteissa Vaikutus: · · · · · · · · · hengitysteiden ärsyyntyminen pitkäaikainen käyttö voi vaurioittaa keuhkokudosta henkisen tason lasku aistivääristymät elimelliset aivovauriot tukehtumiskuolemat sydämen rytmihäiriöistä johtuvat äkkikuolemat munuais- ja maksavauriot psyykkinen riippuvuus Impattavien aineiden ulkonäkö: · 5. liimat, lakat, puhdistusaineet, tinneri Lääkkeet väärinkäytettynä 16 Lääkkeitä käytetään sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon sekä kivun ja muiden oireiden lievittämiseen. Muu käyttö, kuten ali- tai yliannostus ja tarpeeton käyttö sekä toiselle henkilölle määrätyn lääkkeen käyttö, on lääkkeiden väärinkäyttöä. Yleisimmin väärinkäytettäviä lääkkeitä ovat rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet. Eräät lääkkeet ovat hengenvaarallisia, mm. barbituraatit ja bentsodiatsepiinit, yliannosteltuina. Myrkytyskuolemia todetaan satoja vuosittain. Suurimmassa osassa tapaturmaisista kuolemista todetaan lääkkeiden lisäksi alkoholi. Alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö yleensä voimistaa lääkkeen vaikutusta ja vaikutus on ennalta arvaamaton. Pitkäaikaiskäytöstä voi kehittyä eriasteinen psyykkinen riippuvuus. Jokaisen vanhemman on syytä tarkistaa lääkekaappinsa, ettei ainakaan sieltä lähde aineita nuorten kokeilijoiden käsiin. Tunnusmerkit: · vaikutelma päihtyneestä ilman alkoholin hajua, tablettipurkit, pakonomainen tarve saada päivittäiset lääkeannokset · muutos minäkuvassa ja todellisuudentajussa. MITEN HAVAITA VÄÄRINKÄYTTÖ? Haju Tupakan ja alkoholin hajun jokainen tunnistaa nuoren hengityksestä samoin hengityksen hajusta voi tunnista hasiksen imelän hajun ja samoin liuotinaineilla on ominainen hajunsa. Jos on epäilyjä päihteiden käytöstä, voi pyytää nuorelta hengityshajun tarkistusta. Koulupinnaus Koulupinnaus on tärkeä hälytysmerkki, jonka on aina johdettava toimenpiteisiin, vaikka väärinkäytöksestä ei olisikaan kysymys. Pitäkää siis yhteyttä kouluun! Koulupinnaus ei johda automaattisesti väärinkäyttöön, mutta väärinkäyttö johtaa usein koulupinnaukseen. Mielenkiinto koulutyöhön häviää Kun nuorelta häviää mielenkiinto koulutyötä kohtaan ja todistuksessa tapahtuu selvä lasku, on syytä selvittä, mistä on kysymys. Muutokset kaveripiirissä Jos nuori yhtäkkiä ja aiheetta vaihtaa kaveriporukkaa, vanhempien on hyvä tietää, että normeja vastaa rikkovat nuoret usein hakeutuvat toistensa seuraan. Jos entiset kaveri ja ystävät tuntuvat ikäviltä ja nuoret hakeutuvat seuraan, joita epäillään väärinkäyttäjiksi, on vanhempien reagoitava. Valheet ja aikuisten harhauttaminen Puolivalheet ja totuudesta lipsuminen tai yritys saada aikuiset toisiaan vastaan on huomioitava. On tärkeää, että vanhemmat ovat asioista samaa mieltä. 17 Muuttuneet harrastukset Tämä on hyvä liittää muihin muutoksiin. Hasikselle esim. on tyypillistä, että nuori muuttuu vähitellen passiiviseksi, eikä jaksa tai halua jatkaa aikaisempien harrastustensa parissa. Lisääntynyt rahantarve Päihteiden käyttö lisää aina rahan tarvetta. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota nuoren lisääntyneeseen rahankäyttöön. Rahoittaakseen päihteidenkäyttönsä nuori saattaa myydä omia tai perheensä tavaroita, lainata rahaa kavereilta ja varastaa. Muita tunnusmerkkejä Vaativa ja kiireinen käyttäytyminen, välinpitämättömyys, väsymys, haluttomuus, huonomuistisuus tai jyrkät mielialan vaihtelut voivat olla merkkejä päihteiden käytöstä. Myös selvät käyttäytymismuutokset ovat vakava tunnusmerkki, joka antaa aikuisille aiheen puuttua tilanteeseen ja mahdollisuuden näyttää olevansa huolissaan. NUORTEN KANSSA TYÖSKENTELEVÄT AIKUISET Koulussa Tupakointi koulualueella on lain ja koulun sääntöjen mukaan kielletty kaikilta alueella liikkuvilta. Jos nuori tavataan kouluaikana koulun alueella tupakoimassa, keskustellaan nuoren kanssa ja annetaan rangaistukseksi jälki-istunto. Jos nuori on yli 15-vuotias, annetaan hänelle kirjallinen huomautus. Molemmissa tapauksissa asiasta tiedotetaan myös vanhemmille. Toisesta jälki-istunnosta tai huomautuksesta seuraa oppilaan ja sosiaaliohjaajan keskustelu. Kolmannesta huomautuksesta tulee oppilaalle sakko ja keskustelu johon osallistuvat sosiaaliohjaaja, poliisin sosiaalityöntekijä, vanhemmat ja oppilas. Jos nuori on päihtyneenä koulussa, kutsutaan vanhemmat hakemaan nuori koulusta. Samoin, jos nuori on ottanut huumeita. Tällöin asiasta menee tieto sosiaaliviranomaisille ja poliisille. Myöhemmin nuori ja hänen vanhempansa kutsutaan koululle palaveriin, jolloin sovitaan mahdollisista oppilaan rangaistuksista ja jatkotoimenpiteistä. Jos nuoren tiedetään toistuvasti käyttävän vapaa-aikanaan alkoholia, viedään asia oppilastyöryhmään, joka harkitsee mahdolliset jatkotoimenpiteet. Tilanteissa, jolloin nuoren päihteidenkäyttö aiheuttaa koulunkäynnin vaarantumisen, tehdään asiasta ilmoitus lastensuojeluun. Kouluterveydenhoitaja Yläasteikäisten kanssa terveydenhoitaja keskustelee luottamuksellisesti. Kun nuori itse kertoo tupakoivansa tai käyttävänsä alkoholia, nuorta pyydetään kertoman asiasta vanhemmille. Jos käyttö on huolestuttavaa ja nuori siitä huolimatta kieltää kertomasta asiasta vanhemmille, hankkii kouluterveydenhoitaja työparin itselleen, esimerkiksi koulukuraattori, jonka kanssa neuvotellaan yhteyden saamiseksi vanhempiin. Runsaan alkoholin käytön ollessa kyseessä koululääkäri harkitsee mahdollisia laboratorioselvityksiä. Jos nuoren kohdalla ongelmia on myös koulun sujumisessa, terveydenhoitaja saattaa asian oppilastyöryhmän käsiteltäväksi. Päihteiden käytön ollessa hallitsematonta tai jos päihteiden käyttö vaarantaa nuoren selviytymistä normaalista elämästä, tehdään lastensuojeluilmoitus. 18 Koulukuraattori Koulukuraattori on koulun oma sosiaalityöntekijä, joka auttaa oppilaita, joilla on vaikeuksia koulunkäynnissä tai kasvuun ja kehitykseen liittyviä ongelmia. Kuraattorilta saa apua, jos koulunkäynti ei suju, on luvattomia poissaoloja, nuoren tekemiset huolestuttavat, koulukavereiden, opettajien tai vanhempien kanssa on pulmia tai nuoren elämässä tapahtuu suuria muutoksia. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä esim. nuori itse, opettajat, vanhemmat tai kouluterveydenhoitaja. Kuraattori työskentelee nuoren, tämän vanhempien tai vaikkapa kokonaisten luokkien kanssa. Sosiaaliohjaaja Sosiaaliohjaaja tapaa oppilasta yksilöllisesti tupakointiin ja päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa yläkouluilla. Oppilas voi hakeutua sosiaaliohjaajan vastaanotolle myös oma-aloitteisesti, esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen liittyvissä asioissa. Työnkuvaan kuuluu tukea nuorta päihteiden käytön lopettamisessa eri keinoin. Sosiaaliohjaaja antaa kouluissa myös päihdevalistusta ja osallistuu JärviPohjanmaan Nuorten Päihdetyöryhmään. Myös vanhemmat/huoltajat voivat itse ottaa yhteyttä suoraan, jos heillä on huoli omasta nuoresta ja hänen päihdekokeiluista. Vapaa-aikana Jos nuoriso-ohjaajat ovat nuoresta huolissaan ja epäilevät päihteiden käyttöä, he keskustelevat nuoren kanssa. Jos nuori tavataan päihtyneenä, ilmoitetaan asiasta vanhemmille ja kutsutaan vanhemmat huolehtimaan lapsestaan. Elleivät vanhemmat nouda lastaan, ilmoitetaan asia poliisille. Toistuvasti humalassa esiintymisistä ilmoitetaan lastensuojeluun. Huumeen vaikutuksen alaisesta tehdään aina poliisille ilmoitus. Terveyskeskuksessa Jos nuori tulee terveyskeskukseen päihtyneenä, keskustellaan nuoren kanssa ja sovitaan yhteydenotosta vanhempiin ja pyydetään vanhempia noutamaan lapsensa. Asiasta tiedotetaan myös kouluterveydenhoitajalle. Jos nuori kieltää yhteydenoton vanhempiin ja nuoren päihteiden käytöstä ollaan huolissaan, tehdään ilmoitus lastensuojeluun. Huumeidenkäytöstä tehdään aina ilmoitus poliisille. Sosiaalitoimessa Kun lastensuojeluun tulee tieto/ vakava huoli nuoren päihteidenkäytöstä, kartoitetaan nuoren ja perheen tilanne ja heidän oma näkemyksensä tilanteesta. Nuoren ja perheen kanssa työskennellään tarvittavien tukitoimenpiteiden järjestämiseksi. Lastensuojelu tekee verkostotyötä muiden tahojen kanssa avohuollon keinojen arvioimiseksi ja tilanteen seuraamiseksi. Yhteistyötä tehdään myös poliisin kanssa. Jos avohuollon toimenpiteet eivät riitä ja nuoren arvioidaan vaarantavan vakavasti terveyttään tai kehitystään, lastensuojelulaki velvoittaa sosiaaliviranomaisia ryhtymään sijaishuollon järjestämiseksi kodin ulkopuolella. 19 Perheneuvolassa Ota yhteyttä perheneuvolaan, kun · olet huolissasi lapsesi käyttäytymisestä tai tunne-elämään liittyvistä asioista · haluat keskustella lapsesi kehityksestä, vanhemmuudesta tai kasvatuksesta · lapsellasi on pulmia päiväkodissa, koulussa tai kavereiden kanssa · kotona on ristiriitoja, joihin toivot selvittelyapua · parisuhteessa on haasteita · perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita · perheessä harkitaan avioeroa tai perheenjäsenet tarvitsevat tukea erosta selviytymiseen Perheneuvolapalvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia, ja niihin voi hakeutua oma-aloitteisesti tai lähetteellä. Edellä mainitut henkilöt ovat työnsä puolesta velvollisia tarvittaessa tekemään lastensuojeluilmoituksen, jos kokevat nuoren terveyden tai normaalin kehityksen vaarantuvan vakavasti. Lastensuojeluilmoituksesta seuraa sosiaalitoimen puolesta tehtävä tilannekartoitus, jossa lastensuojelun tarve selvitetään. ”Mun mielestä harrastukset pitää poissa noista asioita, itse urheilen ja tiedän, että jos polttaa, ei voi menestyä.” KATUPARTIOTOIMINTA Katupartio koostuu nuorista välittävistä ja huolta kantavista aikuisista. Työ on vapaaehtoista ja siinä toimivat 18 vuotta täyttäneet henkilöt pareittain. Katupartion tarkoituksena on kohdata nuoria ja tarvittaessa auttaa sekä ohjata heitä Alajärven keskustassa päivystysiltoina eli perjantaisin. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan katupartiotoimintaan ota yhteyttä nuorisosihteeriin. 20 YHTEISET PELISÄÄNNÖT NUORTEN KASVATUKSEEN Joissakin kaupungeissa ja kunnissa on asetettu lapsille ja nuorille kotiintuloaikoja jopa valtuustotasolla. Nuorten päihdetyöryhmä on pohtinut tätä asiaa ja haluaa ensisijaisesti herättää vanhemmat laittamaan kotiintulo- ja nukkumaanmenoajat lapsilleen. On myös syytä keskustella, mihin asioihin voisimme mahdollisesti yhdessä vaikuttaa nuorten kasvatuksellisissa asioissa, esim: · · Onko luokan tai ystäväpiirin vanhempien kesken sovittavissa yhteiset suositukset kotiintuloajoista arkisin ja viikonloppuisin? Myös vanhemmat voivat keskenään sopia kotiintuloajoista, yökyläilyn pelisäännöistä ja kuka on vastuussa silloin heistä. Vanhemmille on erityisesti syytä tuoda esiin päihteiden ja rikoksen uhriksi joutumisen riskit, jotka kasvavat lasten ja nuorten oleskellessa kaupungilla tai kulmilla iltaisin liian myöhälle! Myös jengiytymiseen liittyy riskinsä, joka altistaa tekemään yhdessä ns. jälkeenpäin kaduttavia asioita, joita ei olisi muuten tehnyt. Päihdetyöryhmä on monien vanhempien toivomuksesta päättänyt antaa suositukset kouluikäisten lasten kotiintuloajoista ja toivookin, että näitä suosituksia noudatetaan. Silloin lapsi/nuori ei voi vedota siihen, että saahan ne toisetkin olla myöhempään. Suositeltavat kotiintuloajat: Ala-asteikäiset: koulupäiviä edeltävät illat klo 20.00, pe, la klo 21.00 Yläasteikäiset: koulupäiviä edeltävät illat klo 21.00, pe, la klo 22.00–23.00 Lapsen ja nuoren unentarve Tärkeä seikka on myös riittävä unensaanti koululaisilla, sillä univelalla on monia haittoja. Mitä voimme vanhempina tehdä? Unentarve keskimäärin on 7-vuotiaalla n. 10 t ja 15v. ikäisen yli 9 t ja aikuisen 7-8 t Univelka voi: - Heikentää kehon puolustusjärjestelmää altistaen erialaisille tartunnoille ja sairauksille Pienentää kasvuhormonin tuotantoa ja sokerinsietokykyä, minkä seurauksena kertyy ylipainoa Vähentää luovuutta, muistia ja päättelykykyä Aiheuttaa tarkkaavuushäiriötä muistuttavia oireita ja häiriökäyttäytymistä oppitunneilla Lisää tapaturmia, koulusta poissaoloja, sairastavuutta Vireystason laskua Paras kotikonsti on säännöllisestä nukkumaanmenoajasta huolehtiminen. Liiallisen television katseluun, pelaamiseen ja internetissä olemiseen on syytä puuttua ajoissa. Perheen sisällä voi sopia pelaamiseen käytettävästä ajasta ja siitä, että pelaaminen edellyttää muutakin tekemistä, esim. ulkoilua ja/tai muuta toimintaa, kuten osallistumista kotitöihin. Ulkopuolista apua on haettava, jos väsymyksen tunne ilmenee vaikeutena herätä aamulla, torkahteluina koulussa ja siitä tulee ongelma itselle ja muille, kotona tulee riitaa vanhempien ja sisarusten välillä aikaisempaa enemmän, koulumenestys laskee ja poissaolot lisääntyvät. Ensisijaisesti apua/ neuvoja voi kysellä kouluterveydenhoitajalta ja koulukuraattorilta. Lisäksi lasten ja nuorten asioissa voi olla mukana tarvittaessa muitakin työntekijöitä koulu-, sosiaali-, terveys-, vapaa-aikatoimesta sekä perheneuvolasta. 21 JÄRVI-POHJANMAAN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YHTEYSTIETOJA Terveydenhoitajat ALAJÄRVI Yläkoulu Taimelan koulu Lukio/Jami,Kurejoki Jami/Alajärvi Paula Etula Reija Peltomäki Liisa Vesala Marja-Leena Rauhala 24122437, 044-2970437 040-5083495 24127531, 044-4659531 044-4659532 Psykologi/TK Hanna-Maria Haavisto 24127721, 044-5312655 SOINI Yhteiskoulu Reija Peltomäki 040-5181233 VIMPELI Yhtenäiskoulu Marja-Leena Rauhala 044-4659532 VAPAA-AIKAPALVELUT Vapaa-aikatoimenjohtaja Jani Riekko vs. nuorisosihteeri Tuula Pahankala vs. nuoriso-ohaaja Piia Piipponen nuorisoneuvoja Iina Leppänen 0400-492294, [email protected] 040-7074503, [email protected] 044-2970271, [email protected] 044-2970242, [email protected] NUORISOTILAT Alajärven nuorisotilat, Nuorisovintti, avoinna perjantaisin klo 18-22 Lehtimäen nuorisotila avoinna keskiviikkoisin klo 17-21 ja perjantaisin 2 krt kuukaudessa Soinin nuoppari avoinna ti, to klo 15-21, pe klo 18-22 Vimpelin nuokkari perjantaisin klo 18-22, liikuntasihteeri Jouko Arvola p. 044-4659490 VESA-paja/MediaPysäkki, Marita Isoniemi, projektin vetäjä /yksilövalmentaja puh. 044 297 0321, [email protected] Kouluyhteistyö, Saija Lahdenmäki, yksilövalmentaja, puh. 044-2970482 [email protected] Etsivä työ, Eemeli Porthén, yksilöohjaaja, puh. 040-4814133, [email protected], Anu Alatalo, yksilöohjaaja, puh. 040-1849054, [email protected] 22 PERHENEUVOLA Perheneuvolapalvelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia, ja niihin voi hakeutua omaaloitteisesti tai lähetteellä Yhteystiedot/ajanvaraus: Psykologi Kati Puumala, puh. 044-2970372 Sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Sari Vesala, puh. 044-2970276 Psykologi Mari Toppinen,puh. 044-2970316 Sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Marjo Sillanpää, puh. 044-2970374 PERHE-, JA SOSIAALIPALVELUT, Ehkäisevä päihdetyö, päihteiden käytön varhainen tunnistaminen, keskusteluapua, lastensuojelu Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat NEUVONTA-, JA AJANVARAUSNUMERO PUH. 24122525 KOULUKURAATTORITOIMINTA JA EHKÄISEVÄ LASTENSUOJELU, NUORTEN PÄIHDETYÖ Sanna Puotinen, koulukuraattori puh. 040 534 9442 [email protected] · ma Paavonlan koulu, ti Vimpelin yhteiskoulu, muina päivinä Alajärven yläkoululta tai alakouluilta Ritva Paarvala, koulukuraattori puh. 040 829 3964 [email protected] · ma Soinin yhtenäiskoulu, ti Taimelan koulu Hannele Hauta-aho, sosiaaliohjaaja puh. (06) 2412 2265 tai 044 297 0265 [email protected] · tiistaisin Alajärven yläkoulu ja kerran kuukaudessa Taimelan koulu, Vimpelin yhteiskoulu ja Soinin yhtenäiskoulu 23 LINKKEJÄ ● Nuorisotiedotus: www.nuotio.fi ● Alajärven seurakunnan nuorisotyöntekijät: Ville Joensuu, p. 557 0817, 044-501 5777, [email protected] ja vs. nuorisotyönohjaaja Kristiina Ylitalo [email protected] p. 557 0820, 0500-662 133. ● Seinäjoen A-klinikan nuorisoasema Steissi, p. 416 6310 tai 416 6311. ● Vaasan nuorisoasema Klaara, puh. 325 2850. ● Stakesin Ehkäisevän päihdetyön keskustelufoorumi www.stakes.fi/neuvoa-antavat ● Huumeista koko totuus www.kokototuus.com ● Raittiuden Ystävät ry. p. 09-5420 9577 www.raitis.fi ● Stumppi p. 0800 148 484 maksuton neuvontapuhelin tupakoinnin lopettajille. www.stumppi.fi , tietoa ja tukea tupakoinnin lopettamiseen. ● Tee vastuullinen valinta ja hyppää kyytiin heti! www.raide.info, ● Elämä on parasta huumetta ry p. 09-868 351, www.elamaonparastahuumetta.fi Neuvontapuhelin p. 0800-90045, soita ilmaiseksi 24 h. ● YAD-Youth Against Drugs ry. p. 014-337 8200, www.yad.finland.net ● Valtakunnallinen Irti Huumeista -puhelin, tietoa ja tukea puh. 0203 22388, www.irtihuumeista.fi ● Irti Huumeista ry. Seinäjoki, p. 06-417 7840, yhteyshenkilö arkisin klo 9-16, p. 0108308003. ● Keidas/Alajärven Päiväkeskusyhdistys ry. p. 2412 2315, [email protected] ● Mannerheimin Lastensuojeluliitto, puh. 0800-120 400, www.lastenjanuorten.net ● AA-puhelinpäivystys, Seinäjoki, puh. 423 4727. Apua alkoholiongelmiin. ● Onko alkoholinkäyttö muuttunut ongelmaksi www.paihdelinkki.fi ● Nuorten huumekuntoutuksen asiantuntija www.jyrkkahoito.com HUUMEVIHJE Seinäjoen poliisi, puh. 423 8555 HÄTÄNUMERO 112 24 LIITE 1 Raide ry:n hyvinvointikysely Taimelan koulu, 7-9 –luokkalaiset (3.9.2010) Kyselyyn vastasi 47 oppilasta TUPAKKA 2 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa säännöllisesti ( 4,25 % ) 4 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa joskus ( 8,51 % ) 33 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei tupakoi ( 70,21 % ) 8 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi vain maistaneensa tupakkaa ( 17,02 % ) ALKOHOLI 0 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo vähintään kerran viikossa ( 0 %) 5 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo kerran kuukaudessa tai useammin ( 10,64 % ) 25 7 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo harvemmin kuin kerran kuukaudessa ( 14,89 % ) 35 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei käytä alkoholia ( 74,47 % ) HUUMEET 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi kokeilleensa huumeita ( 2,13 % ) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi käyttävänsä huumeita ( käyttäjät laskettu myös kokeilleisiin ) ( 2,13 % ) 46 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei ole kokeillut huumeita ( 97,87 % ) STRESSI 1 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä usein stressaantuneeksi ( 2,13 % ) 24 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä joskus stressaantuneeksi ( 51,06 %) 21 kyselyyn vastanneista oppilaista ei tunne itseään koskaan stressaantuneeksi ( 44,68 %) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista ei kertonut tunteeko itsensä stressaantuneeksi ( 2,13 %) LÄHEISET ( esim. perheenjäsen, ystävä yms. ) 1 oppilasta kertoi kärsivänsä usein läheisen päihteiden käytöstä ( 2,13 % ) 7 oppilasta kertoi kärsivänsä joskus läheisen päihteiden käytöstä ( 14,89 % ) 39 oppilasta kertoi, että ei kärsi koskaan läheisen päihteiden käytöstä ( 82,98 % ) 26 Soinin yhtenäiskoulu, 7-9 –luokkalaiset (30.8.2010) Kyselyyn vastasi 94 oppilasta TUPAKKA 4 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa säännöllisesti ( 4,25 % ) 2 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa joskus ( 2,13 % ) 78 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei tupakoi ( 82,98 % ) 10 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi vain maistaneensa tupakkaa ( 10,64 % ) ALKOHOLI 2 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo vähintään kerran viikossa ( 2,13 %) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo kerran kuukaudessa tai useammin ( 1,06 % ) 12 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo harvemmin kuin kerran kuukaudessa ( 12,77 % ) 77 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei käytä alkoholia ( 81,91 % ) 2 kyselyyn vastanneista oppilaista ei kertonut, kuinka usein käyttää alkoholia ( 2,13 %) 27 HUUMEET 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi kokeilleensa huumeita ( 1,06 % ) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi käyttävänsä huumeita ( käyttäjät laskettu myös kokeilleisiin ) ( 1,06 % ) 92 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei ole kokeillut huumeita ( 97,87 % ) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista ei kertonut onko kokeillut huumeita ( 1,06 % ) STRESSI 4 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä usein stressaantuneeksi ( 4,25 % ) 37 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä joskus stressaantuneeksi ( 39,36 %) 53 kyselyyn vastanneista oppilaista ei tunne itseään koskaan stressaantuneeksi ( 56,38 %) LÄHEISET ( esim. perheenjäsen, ystävä yms. ) 2 oppilasta kertoi kärsivänsä usein läheisen päihteiden käytöstä ( 2,13 % ) 10 oppilasta kertoi kärsivänsä joskus läheisen päihteiden käytöstä ( 10,64 % ) 81 oppilasta kertoi, että ei kärsi koskaan läheisen päihteiden käytöstä ( 86,17 % ) 1 oppilas ei kertonut että kärsiikö läheisen päihteiden käytöstä ( 1,06 % ) Alajärven yläkoulu, 7-8 –luokkalaiset (31.8.-1.9.2010) Kyselyyn vastasi 217 oppilasta TUPAKKA 7 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa säännöllisesti ( 3,23 % ) 22 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa joskus ( 10,14 % ) 137 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei tupakoi ( 63,13 % ) 51 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi vain maistaneensa tupakkaa ( 23,5 % ) ALKOHOLI 28 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo vähintään kerran viikossa ( 0,46 %) 13 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo kerran kuukaudessa tai useammin ( 5,99 % ) 25 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo harvemmin kuin kerran kuukaudessa ( 11,52 % ) 177 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei käytä alkoholia ( 81,57 % ) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista ei kertonut, kuinka usein käyttää alkoholia ( 0,46 %) HUUMEET 2 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi kokeilleensa huumeita ( 0,92 % ) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi käyttävänsä huumeita ( käyttäjät laskettu myös kokeilleisiin ) ( 0,46 % ) 215 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei ole kokeillut huumeita ( 99,08 % ) STRESSI 7 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä usein stressaantuneeksi ( 3,23 % ) 135 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä joskus stressaantuneeksi ( 62,21%) 71 kyselyyn vastanneista oppilaista ei tunne itseään koskaan stressaantuneeksi ( 32,72 %) 4 oppilasta ei kertonut, kuinka usein tuntee itsensä stressaantuneeksi ( 1,84 % ) LÄHEISET ( esim. perheenjäsen, ystävä yms. ) 1 oppilas kertoi kärsivänsä usein läheisen päihteiden käytöstä ( 0,46 % ) 42 oppilasta kertoi kärsivänsä joskus läheisen päihteiden käytöstä ( 19,35 ) 172 oppilasta kertoi, että ei kärsi koskaan läheisen päihteiden käytöstä ( 79,26 ) 2 oppilasta ei kertonut että kärsiikö läheisen päihteiden käytöstä ( 0,92 % ) Raide ry:n hyvinvointikysely 2.9.2010 Vimpelin yhteiskoulu, 7-9 -luokkalaiset Kyselyyn vastasi 98 oppilasta 29 TUPAKKA 5 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa säännöllisesti ( 5,1 % ) 10 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi tupakoivansa joskus ( 10,2 % ) 47 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei tupakoi ( 47,96 % ) 36 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi vain maistaneensa tupakkaa ( 36,73 % ) ALKOHOLI 3 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo vähintään kerran viikossa ( 3,06 %) 18 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo kerran kuukaudessa tai useammin ( 18,37 % ) 25 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että juo harvemmin kuin kerran kuukaudessa ( 25,51 % ) 52 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei käytä alkoholia ( 53,06 % ) HUUMEET 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi kokeilleensa huumeita ( 1,02 % ) 1 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi käyttävänsä huumeita ( käyttäjät laskettu myös kokeilleisiin ) ( 1,02 % ) 97 kyselyyn vastanneista oppilaista kertoi, että ei ole kokeillut huumeita ( 98,98 % ) STRESSI 3 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä usein stressaantuneeksi ( 3,06 % ) 57 kyselyyn vastanneista oppilaista tuntee itsensä joskus stressaantuneeksi (58,16%) 38 kyselyyn vastanneista oppilaista ei tunne itseään koskaan stressaantuneeksi 38,78 %) LÄHEISET ( esim. perheenjäsen, ystävä yms. ) 3 oppilasta kertoi kärsivänsä usein läheisen päihteiden käytöstä ( 3,06 % ) 24 oppilasta kertoi kärsivänsä joskus läheisen päihteiden käytöstä ( 24,49 % ) 71 oppilasta kertoi, että ei kärsi koskaan läheisen päihteiden käytöstä ( 72,45 % ) 30 LIITE 2 POIMINTOJA A-KLINIKKASÄÄTIÖN VIHKOSESTA VANHEMMILLE · Päihteistä pitää keskustella kotona. Aiheeseen on hyvä tarttua, kun se tulee luontevasti puheeksi, esim. koulussa olleen valistustilaisuuden jälkeen. Keskustelu ei altista kokeilemaan, päinvastoin. Se antaa nuorelle mahdollisuuden etukäteen puntaroida, mitä tehdä, jos huumeita tarjotaan. Anna selkeä viesti: varminta on jättää kokeilematta! · Jos epäilet tai olet huolissasi lapsesi huumeiden kokeilusta tai käytöstä, ilmaise se, ja näin on tilaisuus rakentavalle keskustelulle. Ilmaise myös se, ettet hyväksy huumeita. · On mahdollista, että vanhemmat eivät huomaa nuorensa kokeiluluonteista tai satunnaista huumeiden käyttöä. Jotain kertoo muiden tunnusmerkkien ohella se, jos lapsellasi on tapana jättää tulematta sovittuna aikana tai jos hän viettää aikaansa teillä tietymättömillä. 31 · Vanhemmat kieltäytyvät ymmärrettävästi usein viimeiseen asti tunnustamasta tosiasioita ja hakevat tukea uskolleen, ettei lapsi/nuori käytä huumeita. · Jos löydät lapsesi hallusta pillereitä, joita hänellä ei pitäisi olla, tai piipun tai sätkäpaperia, vaikka hän ei tupakoi, tai nyssykän outoa ainetta, injektioruiskun tai -neulan, kannattaa heti ihmetellä ääneen, mitä ne ovat. · Jos näet lapsesi sekavassa tilassa tai humalaisen oloisena, silmäluomet lurpahdellen, puhe sammaltaen, täysin ”seisahtuneena” tai sitten äärimmäisen vauhdikkaana ja ylivilkkaana, eikä viina haise, tiedät, että hän on todennäköisesti huumeiden tai huimaavien lääkkeiden vaikutuksen alainen. Jos epäilet, ota asia reilusti puheeksi kysymällä esimerkiksi: ”Mistä minulle voi tulla sellainen tunne, että voisit käyttää tai olla kokeillut huumeita?” · Luota vaistoihisi. Jos sinulla on hyvä kontakti nuoreesi, osaat erottaa normaalin käytöksen poikkeavasta. · Säilytä mielenmalttisi äläkä käytä esim. fyysistä väkivaltaa. Pidä kiinni aikuisen roolistasi, ylläpidä puheyhteyttä nuoreesi. · Älä jää murehtimaan yksinäsi, vaan ota yhteyttä johonkin tahoon (yhteystietoja tässä vihkosessa toisaalla). Voit ottaa yhteyttä myös huumeita kokeilleen nuoren kavereiden vanhempiin ja tiedustella, onko tilanne heillä sama. · Huumeiden kokeiluun on erilaisia syitä: 1. Tärkeimpänä uteliaisuus tai halu hakea elämään jännitystä; halutaan tietää, miltä 1. Tärkeimpänä uteliaisuus tai halu hakea elämään jännitystä; halutaan tietää, miltä mikäkin asia tuntuu. 2. Kyse voi olla sattumasta: nuori on ollut väärässä paikassa ja porukassa väärään aikaan. 3. Kokeileminen liittyy nuoren sosiaaliseen tilanteeseen, siihen, miten kaveripiiri mahdollistaa tai vaikeuttaa kokeilua. 4. Tapa kapinoida, hätkähdyttää aikuisia ja hakea heidän huomiotaan. 5. Pienelle ryhmälle huumeet ovat yritys ratkaista ongelmia. 6. Kokeilun jälkeen koukkuun jäämisen riskiä lisäävät mm. seuraavat seikat: - kodin säännöt eivät toimi - koulu ei suju - itsetunto ja sosiaaliset taidot ovat huonoja - kuva omasta tulevaisuudesta on pessimistinen ja ajaudutaan porukoihin, joissa saa hyväksyntää. 32 2. Kyse voi olla sattumasta: nuori on ollut väärässä paikassa ja porukassa väärään aikaan · Huumeriippuvuudesta voi päästä eroon, mikäli käyttäjä itse oivaltaa, mitä tehdä ja jos on motivaatiota, hoitopaikka ja tavoitteessa tukeva verkosto. 33 Tupakkalain tavoitteena tupakoinnin loppuminen Suomessa Tupakkalain muutos 2010 Uusi tupakkalaki tulee voimaan 1.10.2010. Eduskunta hyväksyi tupakkalain muutoksen 21.6.2010 ja Tasavallan presidentti vahvisti lain 20.8.2010. Sen tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Lain tarkoituksena on vähentää lasten ja nuorten tupakoinnin aloittamisen edellytyksiä ja rajoittaa tupakointia heidän kasvuympäristössään. Tupakkatuotteiden esilläpitoa ja saatavuutta lasten ja nuorten arkielämän piirissä rajoitetaan. Tupakointikielto laajenee koskemaan lasten ja nuorten ympäristöä esimerkiksi päiväkotien ja koulujen lähellä. Tupakkalaissa kielletään 1) tupakkatuotteiden esilläpito vähittäismyyntipaikoissa (ei koske tupakkakauppaa, josta tuotteita ei saa näkyä ulkopuolelle); 2) tupakkatuotteiden luovutus, maahantuonti ja hallussapito 18 vuotta nuoremmilta; 3) tupakkatuotteiden myynti mm. päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ja niiden ulkoalueilla; 4) suussa käytettävän tupakan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen (maahantuonti sallitaan omaan henkilökohtaiseen käyttöön matkatavarana 30 rasiaa); 5) tupakkatuotteiden vähittäismyynti automaateista (4 vuoden siirtymäaika) ja 6) tupakkasponsorointi. Lisäksi tupakkatuotteiden myyjän tulee olla 18 vuotta täyttänyt, tupakointikieltoja laajennetaan koskemaan lasten ja nuorten käytössä olevia tiloja, asuinkiinteistöjen yhteisiä tiloja, ulkotiloissa järjestettäviä tilaisuuksia ja hotelleja. Lääkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että nikotiinivalmisteita voitaisiin myydä myös ravitsemisliikkeissä Esilläpito Tupakkatuotteiden ja niiden tavaramerkkien esilläpito vähittäismyyntipaikassa kielletään. Asiakkaalla on mahdollisuus tutustua myyntipisteessä tupakkatuotteiden kuvastoon ja saada mukaansa tupakkatuotteista ja niiden hinnoista painettu luettelo. Tupakkatuotteiden esilläpitokiellolla on kahden vuoden siirtymäaika. Tupakkatuotteiden saatavuus Alaikäisille ei saa myydä, välittää tai tarjota tupakkatuotteita. Kielto koskee myös yksityishenkilöitä. Samoin kielletään tupakkatuotteiden maahantuonti ja hallussapito alaikäisiltä. Myyntirikoksena rangaistavaksi säädetään tupakkatuotteen tai tupakointivälineen myyminen tai välittäminen alle 18-vuotiaalle sekä nuuskan myyminen tai välittäminen. Rangaistavuus edellyttää tahallisuutta. Tupakointikiellot Tupakointikieltoja laajennetaan koskemaan tilanteita, joissa tupakansavu voi vaarantaa sivullisten terveyttä. Tupakointi kielletään mm. perhepäivähoitopaikoissa, asuinkiinteistöjen yhteisissä tiloissa ja ulkona järjestettävien tilaisuuksien katsomoissa. 34 Nuuska Nuuskan maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen kielletään. Ulkomailta palaava matkustaja saa kuitenkin tuoda omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä enintään 30 kappaletta 50 gramman rasioita. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti mietinnössään, että nuuskan sallitun matkustajatuonnin rajat ovat korkeita verrattuna savukkeiden ja irtotupakan vastaaviin tuontirajoituksiin. Automaattimyynti Myös tupakkatuotteiden myynti automaatista kielletään neljän vuoden siirtymäajan kuluttua. Automaattimyynnin kielto vähentää tupakkatuotteiden saatavuutta ja niiden tavaramerkkien näkyvyyttä. Nikotiinikorvaushoitotuotteet Nikotiinikorvaushoitotuotteiden myynti laajenee ravitsemisliikkeisiin. Tupakkasponsorointi Tupakkasponsoroinnin kieltoa tarkennetaan. Sillä tarkoitetaan kaikkea sellaista julkista tai yksityistä tapahtumalle, toiminnalle tai henkilölle annettavaa tukea, jonka tavoitteena taikka suorana tai epäsuorana vaikutuksena on tupakkatuotteen myynnin edistäminen (EU:n tupakkamainontadirektiivi). Taustaa Lakiesitystä valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa tupakkapoliittisessa työryhmässä vuonna 2008. Työryhmän loppu- ja väliraportit: www.stm.fi/ Hallituksen esitys tupakkalain muuttamiseksi annettiin lokakuussa 2009 eduskunnalle, joka lähetti esityksen sosiaali- ja terveysvaliokuntaan ja perustuslakivaliokuntaan, jonka oli annettava lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Laki tulee voimaan 1.10.2010. Lähteet: Hallituksen esitys 180/2009. Eduskunnan täysistunto 21.6.2010. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 18.8.2010. Tupakkalain tavoitteena tupakoinnin loppuminen. Järvi-Pohjanmaan Nuorten Päihdetyöryhmä 2010Tuulikki Mäkinen Kirsti Joensuu Sanna Puotinen Susanna Jokela Anneli Paavola Reija Peltomäki Tuula Pahankala sosiaalityön johtaja vs. rehtori koulukuraattori sosiaalityöntekijä liikunnanopettaja terveydenhoitaja vs. nuorisosihteeri 35 Hannele Hauta-aho sosiaaliohjaaja
© Copyright 2024