VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA, helmikuu 2015
Koonnut Irma Kettunen, Cultura-säätiö
Kiinnostus venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun peruskouluissa ja lukioissa on 2010-luvulla ollut
hienoisessa kasvussa.
Vuonna 2013 venäjää opiskeli A-kielenä peruskoulun 1-6 luokilla 0,6 % oppilaista ja 7-9 luokilla 0,7 %
prosenttia oppilaista. B2-kielenä venäjää opiskeli 1,7 % oppilaista. Venäjää B2-kielenä opiskelleiden määrä
on ollut koko 2010-luvun pienessä kasvussa. (Opetushallitus Vipunen, kuva 3.)
Oppilaiden lukumäärä peruskouluissa



A-kieli 1-6 luokat 2942 oppilasta
A-kieli 7-9 luokat 1311 oppilasta
B2-kieli 7-9 luokat 3001 oppilasta
Lukioissa A-kielenä opiskeli 0,8 prosenttia oppilaista, B2-kielenä 0,3 prosenttia oppilaista. Lukion
oppimäärän suorittaneista venäjän kieltä alle kuuden kurssin laajuisena opiskeli kuitenkin 4,7 prosenttia
oppilaista. (Opetushallitus Vipunen, kuva 5.) Tästä voinee päätellä, että venäjän kielen perusteiden
osaaminen kiinnostaa lukiolaisia.
Oppilaiden lukumäärä lukioissa




A-kieli 235 oppilasta
B2-kieli 87 oppilasta
B3-kieli 654 oppilasta
Alle kuuden kurssin laajuiset venäjän kielen opinnot 1 435 oppilasta
Venäjän kieltä, kirjallisuutta ja kääntämistä pää- ja sivuaineena opiskelee yliopistoissa lukuvuonna 2014 2015 noin tuhat opiskelijaa. Venäjän kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Turun
yliopistossa, Åbo Akademissa, Tampereen yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa.
Venäjän kielen yliopisto-opiskelu koostuu perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Opintoihin
kuuluu myös valinnaisia opintoja.
Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan vähintään venäjän alkeis- ja jatkokurssit sekä
liikevenäjää. Myös ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen oppilaitoksissa opiskellaan venäjää vapaasti
valittavina opintoina 1-5 opintoviikkoa.
Peruskoulun päättövaiheen oppimistuloksista 2013 ovat Raili Hildén ja Juhani Rautopuro tehneet joitakin
päätelmiä ja esittäneet suosituksia venäjän kielen, opiskelun ja oppimisen kehittämiseksi. Tärkeitä
kehittämiskohteita ovat muun muassa kielen puhuminen, autenttinen kielenkäyttö, opiskelutaidot
(oman työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi) sekä opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja
täydennyskoulutus. Myös venäjänkielisten ja kaksikielisten tavoitteet on nostettu esiin
kehittämiskohteina. (Venäjän kielen A- ja B-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa,
Raili Hildén ja Juhani Rautopuro, Julkaisut 2014:5, s. 278)
Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen Venäjä-yhteistyö
Suomen ja Venäjän opetusalan yhteistyön perustana on Suomen ja Venäjän federaation hallitusten vuonna
1992 sopima yhteistyö kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen saralla. ”Venäjä-ohjelman yhteistyön
tavoitteena on lisätä Suomen ja Venäjän federaation oppilaitosten ja opetusalan viranomaisten välistä
yhteistyötä sekä tukea opetussuunnitelmien ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja kulttuurisuhteiden
lujittumista.” Yleissivistävän koulutuksen yhteistyö on tapahtunut verkostoissa, joissa on ollut mukana
sekä perusopetuksen että lukion oppilaita (kouluvierailut, kesäkoulut). Ammatillisten oppilaitosten Venäjä-
verkoston tavoitteena on kouluttaa venäjän kieltä ja kulttuuria tuntevia ammattihenkilöitä elinkeinoelämän
eri aloille. Työssä oppimismahdollisuuksia Venäjällä on myös pyritty vakiinnuttamaan. (Mitä verkostoissa
teemme, Opetushallituksen Venäjä-ohjelma vuodesta 1995, toim. Eila Räisä) Työssä oppimisen
verkostoyhteistyötä on tällä hetkellä ainakin Kouvolan ammattiopistossa ja Omniassa (Akkuna-verkosto).
Kouluvierailurahoitus on päättynyt.
Korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien vaihto-opiskelu
Opiskelijat ja opettajat voivat hakea vaihtoon venäläisiin korkeakouluihin kahdenvälisten vaihto-ohjelmien
ja Luoteis-Venäjän alueelle myös FIRST-verkoston kautta. FIRST-ohjelma tarjoaa vuosittain noin 500
opiskelijalle ja opettajalle mahdollisuuden vaihto-opiskeluun. The University of the Arctic:n North2North ohjelman kautta pääsee vaihtoon Pohjois-Venäjän yliopistoihin. Venäjän kielen pääaineopiskelijat
suorittavat pakollisen vaihtonsa Tverin yliopistossa. Koululaisten vaihto-opiskelu on viime vuosina ollut
pienimuotoista ja tapahtuu pääasiassa yleishyödyllisten opiskelijavaihto-organisaatioiden kautta.
Perusopetuksen 1-6 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat
yhteensä
250 000
200 000
150 000
2010
2011
2012
100 000
2013
50 000
0
englanti
ruotsi
Kuva 1: Opetushallitus
suomi
ranska
saksa
venäjä
espanja
saame
muu kieli
Perusopetuksen 7-9 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat
yhteensä
200 000
180 000
160 000
140 000
120 000
2010
2011
100 000
2012
80 000
2013
60 000
40 000
20 000
0
englanti
ruotsi
suomi
ranska
saksa
venäjä
espanja
saame
muu kieli
Kuva 2: Opetushallitus
Perusopetuksen 7-9 luokkien B2-kielivalinnat: ainevalinnat
yhteensä
10 000
9 000
8 000
7 000
6 000
2010
5 000
2011
2012
4 000
2013
3 000
2 000
1 000
0
englanti ruotsi
Kuva 3: Opetushallitus
suomi
ranska
saksa
venäjä espanja
italia
saame
latina
muu
kieli
Lukion oppimäärän suorittaneiden B2-kielivalinnat
1 600
1 400
1 200
1 000
2010
800
2011
2013
600
400
200
0
englanti
ruotsi
suomi
ranska
saksa
venäjä espanja
italia
saame
latina muu kieli
Kuva 4: Opetushallitus
Lukion oppimäärän suorittaneiden alle kuuden kurssin laajuisen
kielen valinnat
3 500
3 000
2 500
2 000
2010
2011
1 500
2013
1 000
500
0
englanti
ruotsi
Kuva 5: Opetushallitus
suomi
ranska
saksa
venäjä espanja
italia
saame
latina muu kieli