VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA, helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen, Cultura-säätiö Kiinnostus venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun peruskouluissa ja lukioissa on 2010-luvulla ollut hienoisessa kasvussa. Vuonna 2013 venäjää opiskeli A-kielenä peruskoulun 1-6 luokilla 0,6 % oppilaista ja 7-9 luokilla 0,7 % prosenttia oppilaista. B2-kielenä venäjää opiskeli 1,7 % oppilaista. Venäjää B2-kielenä opiskelleiden määrä on ollut koko 2010-luvun pienessä kasvussa. (Opetushallitus Vipunen, kuva 3.) Oppilaiden lukumäärä peruskouluissa A-kieli 1-6 luokat 2942 oppilasta A-kieli 7-9 luokat 1311 oppilasta B2-kieli 7-9 luokat 3001 oppilasta Lukioissa A-kielenä opiskeli 0,8 prosenttia oppilaista, B2-kielenä 0,3 prosenttia oppilaista. Lukion oppimäärän suorittaneista venäjän kieltä alle kuuden kurssin laajuisena opiskeli kuitenkin 4,7 prosenttia oppilaista. (Opetushallitus Vipunen, kuva 5.) Tästä voinee päätellä, että venäjän kielen perusteiden osaaminen kiinnostaa lukiolaisia. Oppilaiden lukumäärä lukioissa A-kieli 235 oppilasta B2-kieli 87 oppilasta B3-kieli 654 oppilasta Alle kuuden kurssin laajuiset venäjän kielen opinnot 1 435 oppilasta Venäjän kieltä, kirjallisuutta ja kääntämistä pää- ja sivuaineena opiskelee yliopistoissa lukuvuonna 2014 2015 noin tuhat opiskelijaa. Venäjän kieltä voi opiskella pääaineena Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa, Åbo Akademissa, Tampereen yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa. Venäjän kielen yliopisto-opiskelu koostuu perus- ja aineopinnoista sekä syventävistä opinnoista. Opintoihin kuuluu myös valinnaisia opintoja. Useimmissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan vähintään venäjän alkeis- ja jatkokurssit sekä liikevenäjää. Myös ammattioppilaitosten Venäjä-verkostojen oppilaitoksissa opiskellaan venäjää vapaasti valittavina opintoina 1-5 opintoviikkoa. Peruskoulun päättövaiheen oppimistuloksista 2013 ovat Raili Hildén ja Juhani Rautopuro tehneet joitakin päätelmiä ja esittäneet suosituksia venäjän kielen, opiskelun ja oppimisen kehittämiseksi. Tärkeitä kehittämiskohteita ovat muun muassa kielen puhuminen, autenttinen kielenkäyttö, opiskelutaidot (oman työskentelyn suunnittelu, toteutus ja arviointi) sekä opettajien kollegiaalinen yhteistyö ja täydennyskoulutus. Myös venäjänkielisten ja kaksikielisten tavoitteet on nostettu esiin kehittämiskohteina. (Venäjän kielen A- ja B-oppimäärän oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa, Raili Hildén ja Juhani Rautopuro, Julkaisut 2014:5, s. 278) Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen Venäjä-yhteistyö Suomen ja Venäjän opetusalan yhteistyön perustana on Suomen ja Venäjän federaation hallitusten vuonna 1992 sopima yhteistyö kulttuurin, opetuksen ja tutkimuksen saralla. ”Venäjä-ohjelman yhteistyön tavoitteena on lisätä Suomen ja Venäjän federaation oppilaitosten ja opetusalan viranomaisten välistä yhteistyötä sekä tukea opetussuunnitelmien ja elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja kulttuurisuhteiden lujittumista.” Yleissivistävän koulutuksen yhteistyö on tapahtunut verkostoissa, joissa on ollut mukana sekä perusopetuksen että lukion oppilaita (kouluvierailut, kesäkoulut). Ammatillisten oppilaitosten Venäjä- verkoston tavoitteena on kouluttaa venäjän kieltä ja kulttuuria tuntevia ammattihenkilöitä elinkeinoelämän eri aloille. Työssä oppimismahdollisuuksia Venäjällä on myös pyritty vakiinnuttamaan. (Mitä verkostoissa teemme, Opetushallituksen Venäjä-ohjelma vuodesta 1995, toim. Eila Räisä) Työssä oppimisen verkostoyhteistyötä on tällä hetkellä ainakin Kouvolan ammattiopistossa ja Omniassa (Akkuna-verkosto). Kouluvierailurahoitus on päättynyt. Korkeakouluopiskelijoiden ja opettajien vaihto-opiskelu Opiskelijat ja opettajat voivat hakea vaihtoon venäläisiin korkeakouluihin kahdenvälisten vaihto-ohjelmien ja Luoteis-Venäjän alueelle myös FIRST-verkoston kautta. FIRST-ohjelma tarjoaa vuosittain noin 500 opiskelijalle ja opettajalle mahdollisuuden vaihto-opiskeluun. The University of the Arctic:n North2North ohjelman kautta pääsee vaihtoon Pohjois-Venäjän yliopistoihin. Venäjän kielen pääaineopiskelijat suorittavat pakollisen vaihtonsa Tverin yliopistossa. Koululaisten vaihto-opiskelu on viime vuosina ollut pienimuotoista ja tapahtuu pääasiassa yleishyödyllisten opiskelijavaihto-organisaatioiden kautta. Perusopetuksen 1-6 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä 250 000 200 000 150 000 2010 2011 2012 100 000 2013 50 000 0 englanti ruotsi Kuva 1: Opetushallitus suomi ranska saksa venäjä espanja saame muu kieli Perusopetuksen 7-9 luokkien A-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 2010 2011 100 000 2012 80 000 2013 60 000 40 000 20 000 0 englanti ruotsi suomi ranska saksa venäjä espanja saame muu kieli Kuva 2: Opetushallitus Perusopetuksen 7-9 luokkien B2-kielivalinnat: ainevalinnat yhteensä 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 2010 5 000 2011 2012 4 000 2013 3 000 2 000 1 000 0 englanti ruotsi Kuva 3: Opetushallitus suomi ranska saksa venäjä espanja italia saame latina muu kieli Lukion oppimäärän suorittaneiden B2-kielivalinnat 1 600 1 400 1 200 1 000 2010 800 2011 2013 600 400 200 0 englanti ruotsi suomi ranska saksa venäjä espanja italia saame latina muu kieli Kuva 4: Opetushallitus Lukion oppimäärän suorittaneiden alle kuuden kurssin laajuisen kielen valinnat 3 500 3 000 2 500 2 000 2010 2011 1 500 2013 1 000 500 0 englanti ruotsi Kuva 5: Opetushallitus suomi ranska saksa venäjä espanja italia saame latina muu kieli
© Copyright 2024