1. No category

Ideoita Satupäivän viettoon
Satupäivän toimikunta on kerännyt yhteen tapahtumajärjestäjien
aikaisempina vuosina keksimiä työpaja- ja leikki-ideoita
Satupäivän viettoon kaikkien iloksi ja inspiraatioksi.
JATKA SATUPÄIVÄN TEEMATARINAA .................................................................................................................1
Sadun kertominen ..........................................................................................................................................................1 Lähteä oma versio tarinasta Satupäivän sivuille ja osallistu kirja-arvontaan! .............................................................1 Sadun alut ....................................................................................................................................................................... 2
TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA ............................................................................................................................... 3
Satuotuksen luominen .................................................................................................................................................... 3 Satumainen muistipeli .................................................................................................................................................... 3 Satumusiikkimaalaus ....................................................................................................................................................... 3 Satupuun rakentaminen ................................................................................................................................................. 3 Sadun äänimaiseman luominen..................................................................................................................................... 4 Yhdistä kuva ja satu ........................................................................................................................................................ 4 Sadun kuvittaminen ryhmässä ...................................................................................................................................... 4 Hullunkuriset piirrokset................................................................................................................................................. 4 Satunaamiaiset ............................................................................................................................................................... 4 Mielikuvitusmatka lempipaikkaan.................................................................................................................................. 5 Satunäytelmä .................................................................................................................................................................. 5 Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen ........................................................................................ 5 Satujen kanssa maailman ympäri ...................................................................................................................................6 Ryhmässä syntyy satu ....................................................................................................................................................6 www.satupaiva.fi
JATKA SATUPÄIVÄN TEEMATARINAA
Satupäivän maskottina toimii menevä Satu-tyttönen, joka on joutunut vuosien varrella jos jonkinlaisiin
seikkailuihin. Satupäivää juhlitaan Sadun nimipäivänä ja sen kunniaksi olemme pyytäneet kuvittaja Sari Airolalta
kuvan Sadun uusimmasta seikkailusta. Nyt kutsumme lapset kertomaan kuinka Sadun käykään!
Olemme myös pyytäneet kahdelta lastenkirjailijalta, Anu Holopaiselta ja Jari Tammelta, lyhyet sadun alut, joilla
lapset voidaan johdatella sadunkerronnan maailmaan. Vaihtoehtoisesti sadunkerronnan lähtökohdaksi voidaan
ottaa pelkkä Satupäivän teemakuva ja katsoa, minne se lapset kuljettaa. Kuvan voi ladata Satupäivän sivujen
mediapankista. Tarinat ja kuvat löytyvät seuraavalta sivulta.
Sadun kertominen
Kehota ryhmää: "Kerro satu tai tarina!". Tarinankerronan lähtökohdaksi voi ottaa joko Satupäivän teemakuvan
kuvan ja /tai lukemalla tarinan alun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Kirjoita sitten tarina sana
sanalta muistiin juuri niin kuin ryhmä sen sillä hetkellä haluaa kertoa. Voitte esimerkiksi sopia, että jokainen saa
vuorotellen kertoa yhden lauseen tai pienen, vähän pidemmän pätkän. Kun tarina on valmis, lue se ryhmälle, jotta
ryhmäläiset saavat korjata tai muuttaa tekstiä, mikäli itse haluavat. Tehtävää voi halutessaan jatkaa pyytämällä
lapsia kuvittamaan kerrotun sadun.
Vaihtoehtoisesti lapset voivat kertoa tarinoita myös yksittäin ja kouluissa sadun kertominen voidaan antaa
suullisen sijasta myös kirjallisena tehtävänä.
Lähteä oma versio tarinasta Satupäivän sivuille ja osallistu kirja-arvontaan!
Lähetä lasten sadut muiden iloksi ja luettavaksi! Julkaisemme lasten omia tarinoita nettisivuillamme ja Satupäivän
suojelija, näyttelijä Sinikka Sokka lukee niitä Satupäviän päätapahtumassa Helsingin päärautatieasemalla. Kaikkien
satuja lähettäneiden kesken arvotaan ihania satukirjojapalkintoja, joita olemme saaneet lahjoituksina Lasten
keskukselta, kustannusosakeyhtiö Teokselta, Tammelta ja WSOY:ltä.
Sadut voi lähettää joko
Sähköpostitse: info(at)satupaiva.fi
Tai postitse osoitteeseen:
Satupäivä /Suomen Teatterit ry
Meritullinkatu 33 g 2
00170 Helsinki
Laittakaa mukaan selkeästi kirjoittajien tiedot, lähettäjän s-postiosoite ja postiosoite, jotta voimme lähettää
satukirjoja arvonnassa onnekkaille.
www.satupaiva.fi
1
Sadun alut
Jännittävä kohtaaminen
Susiperhe Susilainen oli pieni lauma, johon kuului neljä sutta: Sipi-äiti ja Simo-isä sekä kaksi pentua, Sepe ja Satu.
Sepe oli rauhallinen susipoika, joka tykkäsi kaikkein eniten lekotella riippukeinussa ja lukea kirjoja. Satu sen sijaan
oli aina vauhdissa ja rakasti suuria metsiä, joissa se leikki ja juoksi aamusta iltaan! Toisinaan Satu kuitenkin toivoi
itselleen ystävää, kun Sepe-velikään ei kovin usein välittänyt lähteä mukaan metsäseikkailuille.
Eräänä päivänä Satu hölkkäsi korpikuusten keskellä ja nuuhki sammaleista metsäntuoksua, kun se yhtäkkiä kuuli
hiljaista huhuilua: "Onko siellä ketään? Huhuu? Minä taidan olla eksyksissä..."’
Miten tarina jatkuu? Kenet susi metsässä tapaakaan?
-
Anu Holopainen
M etsän salaisuus
Pikku Satu poimi mustikoita metsässä ja säikähti vinhasti loikkivaa jänistä. Kohta myös kettu ampaisi ihan vierestä.
Ja mitä ihmettä, seuraavaksi jolkutti hirvi samaan suuntaan. Kun vielä karhukin katosi hurjasti möllertäen muiden
perässä, Sadun uteliaisuus todella heräsi. Suden kiirehtiessä ohi Satu hyppäsi rohkeasti sen selkään. Sen kyydissä
hän seurasi muita eläimiä ison mäen taakse...
Miten satu jatkuu? Kirjoita/kerro oma satusi! Minne kaikki metsän eläimet suuntasivat ja mitä pikku Satu-tyttö
näkikään?
-
Jari Tammi
www.satupaiva.fi
2
TYÖPAJA- JA LEIKKI-IDEOITA
Satuotuksen luominen
Jokaiselle jaetaan paperia ja värikyniä. Sen jälkeen ryhdytään kuvailemaan piirrettävää satuolentoa niin, että
jokainen osallistuja saa kertoa piirrettävästä olennosta vuorollaan yhden asian, jonka muut vuorostaan piirtävät.
Olennosta kerrottavat asiat voivat olla ulkoisia ominaisuuksia (”pää kuin linnulla, jalat kuin sammakolla, pilkullinen
jne.), luonteenpiirteitä tai esimerkiksi kuvauksia sen ympäristöstä (asuu vedessä, metsässä, kaupungissa jne.).
Leikin ohjaaja voi auttaa otuksen rakentumisessa kysymällä kysymyksiä vuorossa olevalta kuvailijalta - kuten missä
otus asuu, millainen häntä otuksella on, onko otus kiltti vai ilkeä? jne. Kun piirustus on valmis, osallistujia voidaan
pyytää kirjoittamaan/kertomaan pieni tarina otuksesta ja sen seikkailuista. Tarinat voidaan koota otuksen omaksi
satukirjaksi ja piirustukset ripustaa seinille satuolentonäyttelyksi.
Satumainen muistipeli
Osallistujille jaetaan kaksi pahvilappua ja heitä pyydetään piirtämään itse keksimänsä satuhahmo molempiin
pahvilappuihin. Valmiit kortit sekoitetaan ja osallistujat pelaavat korteilla muistipeliä. Normaalin
muistipelisääntöjen lisäksi pelaaja nostaessa parin, häntä pyydetään kertomaan, keitä korteissa on ja kuinka
hahmot tuntevat toisensa. Näin satuhahmot tulevat tutuiksi pelin kulkiessa ja ohjaaja voi lopuksi saduttaa lapsilta
kertomuksen korttien hahmoista joko ryhmässä tai yksittäin. Kertomukset kirjataan ylös ja kerätään osallistujien
omatekemäksi satukirjaksi.
Satumusiikkimaalaus
Osallistujille jaetaan kynä ja paperia, jonka jälkeen rauhoitutaan
kuuntelemaan musiikkia. Kyseessä voi olla yksi pidempi tai
useampi lyhyt kappale. Osallistujien tehtävänä on piirtää
musiikin tuomia mielikuvia. Musiikin kuuntelun loputtua
jokainen saa kertoa musiikin siivittäminä syntyneiden kuvien
pohjalta pienen kertomuksen.
Satupuun rakentaminen
Koulun/päiväkodin seinälle kiinnitetään paperista tai pahvista
leikattu puu. Puun vierelle leikataan paperista pino puun lehtiä.
Jokainen saa kiinnittää puuhun sinitarralla tai teipillä yhden
lehden luettuaan/kuultuaan tarinan tai sadun. Lehti väritetään ja
siihen kirjoitetaan sadun nimi. Puuhun voidaan ripustaa
ryhmässä yhdessä luettuja satuja tai ryhmäläisille kotona luettuja
kertomuksia ja pikku hiljaa satupuuhun kertyy yhä enemmän ja
enemmän lehtiä ja se saa iloisen värikkään ilmeen.
www.satupaiva.fi
3
Sadun äänimaiseman luominen
Ohjaaja kertoo ryhmälle sadun, jota osallistujat saavat elävöittää luomalla kertomuksen äänimaiseman.
Osallistujille voi jakaa äänien luomiseen soittimia ja erilaisia materiaaleja tai kuvittaa satua lasten omien äänten
avulla. Ohjaaja pyytää lapsia tekemään satuun liittyviä ääniä pyytämällä kohtauksen tunnelmaan sopivia ääniä,
kuten sammakon kurnutusta, linnun laulua, tuulen suhinaa tai vaikka hevosten kavioiden kopsetta tai vaikka
laulamalla tuttuja lauluja. Ääniefekteillä maustettuja satuja voidaan myös esittää hieman harjoiteltuina muille
ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille.
Yhdistä kuva ja satu
Ripusta seinälle tiettyyn kuviin liittyviä kuvia ja laita toisaalle esille satujen nimiä. Lasten tehtävänä on yhdistää
oikeat kuvat oikeaan satuun. Saman voi toteuttaa myös satuihin liittyvillä esineillä. Lopuksi voidaan lukea yhdessä
yksi tehtävän saduista.
Sadun kuvittaminen ryhmässä
Ohjaaja lukee ryhmälle valitsemansa sadun. Tämän jälkeen jokaiselle jaetaan yksi kohta sadusta, joka tätä
pyydetään kuvittamaan haluamallaan tavalla. Tämän jälkeen kaikista kuvista kootaan yksi, ryhmän itse kuvittama
versio sadusta.
Hullunkuriset piirrokset
Pöytiin teipataan A3-kokoiset paperit ja lapset asettuvat pareittain pöytien ääreen. Kullekin parille annetaan vain
yksi värikynä, josta he pitävät yhdessä kiinni ja heitä pyydetään sulkemaan silmänsä. Pareille annetaan tehtäväksi
piirtää yhdessä talo. Kurkkimisen estämiseksi ryhmäläisiä voidaan pyytää kääntämään kasvonsa kohti kattoa tai
sitoa silmät kevyesti liinalla. Kun talot alkavat olla valmiita,
ohjaaja pyytää pareja avaamaan silmät ja parit saavat katsoa,
minkälaisia taloja silmät kiinni piirtäessä onkaan syntynyt.
Tämän jälkeen parit saavat kertoa, kuka tai ketkä talossa
asuvat, missä se sijaitsee ja niin edelleen. Tämän jälkeen
tehtävää voidaan jatkaa pyytämällä lapsia piirtämään pihalle
samalla tekniikalla talon asukas, sitten tämän lemmikki tai
ystävä jne. Pareja kannattaa pyytää kunkin
piirustustehtävän kohdalla vaihtamaan käsiensä paikkaa, niin
että kumpikin saa vuorostaan pidellä kynää lähempää terää.
Satunaamiaiset Jokainen saa valita oman lempisatuhahmonsa ja elää päivän
tämän roolissa. Avuksi voi tuoda kotoa roolivaatteita, mutta
myös pelkkä mielikuvitus riittää hahmoksi muuttumiseen!
Myös ohjaajat voivat osallistua - riemua riittää, kun hienoja
prinsessoja, ritareita ja merirosvoja ohjaamassa voikin olla
tavallisen open sijasta vaikkapa Peppi Pitkätossu!
www.satupaiva.fi
4
Satukirjaviikko
Satupäiväviikolla voidaan viettää oman kirjan viikkoa. Jokainen saa tuoda oman lempisatunsa luettavaksi
päiväkotiin taikka kouluun ja tarinoita luetaan yhdessä pienryhmissä. Mielikuvitusmatka lempipaikkaan
Ryhmäläisiä pyydetään sulkemaan silmänsä ja heille soitetaan rauhallista musiikkia. Ryhmän rauhoituttua musiikin
kuunteluun, ohjaaja pyytää heitä kuvittelemaan mielessään paikan, jossa kukin mielellään oleskelisi. Ohjaaja
pyytää osallistujia istahtamaan mielessään lempipaikkansa lattialle ja katselemaan ympärilleen ja laittamaan
merkille mitä paikassa on. Minkälainen lattia ja katto tilassa on? Onko siellä huonekaluja tai joitain esineitä?
Minkälaisia värejä paikassa on? Onko siellä joitain muita ihmisiä, eläimiä tai satuhahmoja? Ohjaaja voi pyytää
lapsia kuljeskelemaan mielessään ympäri lempipaikkaansa ja poimimaan jonkin esineen tai asian käteensä. Mikä se
on, miltä se tuntuu kädessä? Lopulta ohjaaja tuo ryhmäläiset lempeästi takaisin luokkatilaan ja pyytää näitä
avaamaan silmät. Tämän jälkeen kaikki saavat kertoa - vapaaehtoisesti tietenkin -, minkälaista heidän
mielipaikassaan oli ja minkä esineen he poimivat käteensä. Ryhmäläisiä voidaan myös pyytää piirtämään kuva
omasta paikastaan.
Satuvierailu Kutsu sadunlukija vierailulle! Lasten vanhemmista, isovanhemmista
tai vaikkapa lähimmästä palvelutalosta tai koulusta löytyy varmasti
innokkaita sadunkertojia, jotka mielellään tulisivat tekemään
sadunlukuvierailun päiväkotiryhmään tai luokkaan. Lapsille on
jännittävää, kun satuilemaan tulee tutun tarhatädin- tai sedän tai
open sijasta vieraileva sadunkertoja.
Satunäytelmä
Valitkaa pienryhmissä sadut, joita lähdetään työstämään lyhyiksi
näytelmiksi. Pienoisnäytelmät voidaan esittää Satupäivänä muille
ryhmille tai vaikkapa lasten vanhemmille.
Sadun tapahtumapaikan/satuhahmon talon rakentaminen
Askarrelkaa ryhmän kanssa yhdestä huoneesta, nurkkauksesta tai muusta sopivasta tilasta yhdessä valitun sadun
tapahtumapaikka. Lumikin kääpiöiden mökki syntyy helposti pahvilaatikoista tai Lumikuningattaren linna vaikkapa
sokeripaloista ja sellofaanista. Tämän jälkeen satu voidaan lukea yhdessä aidossa ympäristössä. Isommissa
ryhmissä lapset voivat yhteisen rakennusprojektin sijasta valita oman satuhahmon ja sisustaa tälle kodin
pahvilaatikkoon pienemmissä ryhmissä.
www.satupaiva.fi
5
Satujen kanssa maailman ympäri
Ohjaaja kertoo sadun jokaisesta maanosasta ja ryhmän kanssa katsotaan karttapallosta kuinka tarinoiden avulla
kierretään maapallo. Jatkotehtävänä osallistujia voidaan pyytää valitsemaan saduista joko juonikuvio tai jokin
henkiköhahmo ja pyytää heitä kertomaan tarina, jossa he sijoittavat tapahtumat/henkilön omalle kotikonnulleen ja
pohtia mikä muuttuisi ja mikä pysyisi samana kulttuurin vaihtuessa.
Esimerkkejä eri maanosista suomennetuista saduista/tarinakokoelmista:
Koko maailma: Satumatka maailman ympäri, Ihmesatuja eri maista, Taikapuu kuiskii-satuja Euroopasta Intiaan,
Kaunotar ja hirviä: Satuja maailmalta, Satu ystävältä (maahanmuuttajien kertomia satuja eri maista)
Aasia: Tuhat ja yksi yötä, Sata satua Kiinasta, Siperian kansojen satuja, Vienan satuja, Venäläisiä kansansatuja,
Vanhan Japanin taruja
Afrikka: Amani-aasi ja kuuluisa krokotiili (opettavaisia satuja Afrikasta), Amani-aasi ja sisäinen kauneus,
Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (afrikkalaisia satuja)
Etelä-Amerikka: Intiaanisotureita ja henkiolentoja: Maailman taruaarteet Keski- ja Etelä-Amerikka
Pohjois-Amerikka: Intiaanisatuja
Ryhmässä syntyy satu
Kehota ryhmää: "Kerro satu tai tarina!". Tarinankerronan lähtökohdaksi voi ottaa esimerkiksi jonkin kuvan tai
lyhyen tarinan alun, jonka pohjalta lasten on helppo lähteä ideoimaan. Kirjoita sitten tarina sana sanalta muistiin
juuri niin kuin ryhmä sen sillä hetkellä haluaa kertoa. Voitte esimerkiksi sopia, että jokainen saa vuorotellen kertoa
yhden lauseen tai pienen, vähän pidemmän pätkän. Kun tarina on valmis, lue se ryhmälle, jotta ryhmäläiset
saavat korjata tai muuttaa tekstiä, mikäli itse haluavat. Tehtävää voi jatkaa pyytämällä lapsia kuvittamaan kerrotun
sadun. Valmiin kertomuksen voi ripustaa kuvituksineen vaikkapa päiväkodin tai koulun seinälle lasten nähtäville.
www.satupaiva.fi
6