MUURAHAINEN - Uutisvuoksi

MUURAHAINEN
N:o 1
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Imatran työstöasennus
KESÄTÖISSÄ
Yrittäjäkasvo:
Hirsirakentaja
kolmannessa
sukupolvessa
Yrittäjäyhdistysten
hallitusten esittely
2
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Pääkirjoitus
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Kuntajohtajat uskovat Rauhan ja Ukonniemen
hankkeiden tuovan uusia työpaikkoja
HELI RAUTANEN
Hyvät Muurahaisen lukijat, alkavan kesän kynnyksellä ilmestyy myös uusiutunut Muurahainen. Lehti on aiemmin
ollut Imatran Yrittäjien julkaisu eri muodoissaan, mutta nyt
mukaan on saatu myös Ruokolahden ja Rautjärven yrittäjäyhdistysten resurssit. Tavoitteena on saada yrittäjyyden eri
muotoja ja yrittäjille tärkeitä teemoja esille hyvin monipuolisesti.
Imatran seudun ja koko Etelä-Karjalan tulevaisuus on sen
yrittäjien ja pk-yritysten varassa. Vaikka seutumme on maan
vahvinta suurteollisuusaluetta, niin tulevaisuutemme rakentuu ennen kaikkea monipuolisen yrittäjyyden varaan. Meneillään olevat suuret matkailuhankkeet tarvitsevat myös
tuekseen monipuolisesti yritysten palvelutarjontaa matkailun oheispalveluiden tuottajiksi.
Meidän yrittäjien on itse pidettävä huolta siitä. että saamme äänemme kuuluviin kuntien ja koko maakuntamme elinkeinopoliittisessa päätöksenteossa. Yksittäisen yrittäjän ääni ei kanna tarpeeksi, vaan tarvitsemme siihen joukkovoimaa. Yrittäjäjärjestömme paikallisella, maakunnallisella ja
valtakunnallisella tasolla muodostaa riittävän äänitorven,
jos niin vain tahdomme. Tahtoasi voit parhaiten osoittaa
kuulumalla yrittäjäjärjestöömme.
Olemalla oman paikallisyhdistyksesi jäsen kuulut samalla
aluejärjestöömme Etelä-Karjalan Yrittäjiin ja kattojärjestöömme Suomen Yrittäjiin. Saat siis yhdellä jäsenmaksulla
kaikkien näiden jäsenedut käyttöösi. Tässä joukossa kuulut
yrittäjien omaan edunvalvontajärjestöön, joka ainoana Suomessa on ennen kaikkea pk-yrittäjien edunvalvoja. Jäsenmäärä järjestössä on ollut voimakkaassa kasvussa, Suomessa
jäseniä on noin 112000, Etelä-Karjalassa noin 2100 ja Imatran seudulla yli 800 jäsentä.
Jäsenmaksun vastineeksi saat useita rahanarvoisia etuja.
Yrittäjien neuvontapalvelu tarjoaa jäsenyrityksille lakimiespalveluita jäsenetuna. Jo yksi lakineuvo kuittaa jäsenmaksun ja palvelu on vain puhelinsoiton päässä. Merkittäviä,
vain yrittäjien jäsenille suunnattuja etuja saat myös puhelinoperaattoreilta. Jäsenetuja hyödyntämällä voit säästää
huomattavasti mm. vakuutus-, polttoaine-, sekä majoitus- ja
matkustuskustannuksissa.
Yrittäjäjärjestö ja sen yhteistyötahot järjestävät vuosittain
useita koulutustilaisuuksia. Aluejärjestöllä ja seutumme paikallisyhdistyksillä on vuosittain myös lukuisia muita tapahtumia, joissa tapaat samanhenkisiä, yrittäjyyden valinneita
ihmisiä.
Ota siis rohkeasti yhteyttä Imatran, Ruokolahden tai Rautjärven yrittäjäyhdistykseen. Kerromme mielellämme lisää
toiminnastamme.
Toivotan Muurahaisen lukijoille lämmintä ja rentouttavaa
kesää.
Ilkka Ollonen
Imatran Seudun Yrittäjät ry
puheenjohtaja
1. Mitkä ovat tärkeimmät elinkeinopoliittiset hankkeet
jotka ovat meneillään kunnassasi?
2. Paljonko uskot kuntaanne syntyvän uusia työpaikkoja tämän vuoden aikana? Paljonko näistä pk-sektorille
ja paljonko teollisuuteen? Mille aloille toivoisit lisää
työpaikkoja?
3. Millainen yrittäjäilmapiiri kunnassasi on tällä hetkellä?
4. Miten kunta tukee tällä hetkellä yrittäjiä?
5. Kuinka vietät kesäsi?
Imatran kaupunginjohtaja
Pertti Lintunen
Rautjärven kunnanjohtaja
Harri Anttila
1. Kolme tärkeintä hanketta ovat Tetra Pakin sijoittuminen Imatralle, Ukonniemen
matkailuhankkeen kehittyminen ja kolmantena rajaliikenteen kansainvälistyminen.
2. Oletan, että pelkästään Imatralle ja
Imatran seudulle pari sataa.
PK-sektorille matkailuun ja kauppaan liittyen viitisen kymmentä. Tetra Pak käynnistyy 1.1.2012, joten vuotta on hankala
käyttää mittarina, koska projekti on kesken.
Rajaliikenne ja tulli sijoittavat myös koko
ajan lisää työntekijöitä.
Alat, joille toivon työpaikkoja ovat yllämainitut. Matkailu, teollisuuden nykyaikaistaminen ja monipuolistaminen ovat juuri nyt
ne alat, jotka ovat Imatran kaupungille
strategisesti tärkeitä ja siinä mielessä asiassa on onnistuttu.
3. Toivosin, että yrittäjäilmapiiri on koko
ajan kehittymässä ja paranemassa.
4. Kunta tukee yrittäjiä Imatran seudun kehitysyhtiön yrityspalveluneuvonnan kautta.
Kehyssä tuetaan yritystoimintaa ja aloittavia yrittäjiä.
Kaupungin omat palvelut asettuvat maankäytön suunnittelun ja palveluverkon kehittämiseen, joissa kaupunki pyrkii ottamaan ja ottaa huomioon myös yritys- ja
maankäytön tarpeet.
5. En ole mökki-ihminen vaan rentoudun
läheisten ihmisten kanssa. Käymme
86-vuotiaan äitimuorin luona Hämeenlinnassa ja minulla on kaksi pientä pojanpoikaa Helsingissä eli liikumme tällä akselilla. Kesään kuuluu myös kesäretki Saarenmaalle, jossa vietämme viikon siihen tutustuen.
1. Suurin hanke on Änkilänmäen yritysalueen kehittäminen. Lisäksi vireillä ovat Hiitolanjoen hyödyntäminen sekä Konkalammen kehittämiseen liittyvät hankkeet.
2. Simpeleen M-realin vähennyksien kautta tehtaasta poistuu 50 työpaikkaa. Näin
ollen työpaikkojen kehitys on kokonaisuudessaan negatiivinen tälle vuodelle. Voisi
olettaa, että muutamia korvaavia työpaikkoja tulee tilalle.
Ne ovat lähinnä pk-sektorin palvelupuolelle esimerkiksi kiinteistöhuoltopalveluihin
erikoistuneita yrityksiä.
Uusia tuotannollisia työpaikkoja ei ole tälle vuodelle syntynyt tai syntymässä.
Pienteollisuudelle voi olla kasvumahdollisuuksia, sillä meillä on sopivaa työvoimaa.
Pidemmällä aikavälillä tarvitaan palveluun
liittyviä työpaikkoja kuten matkailuun.
3. Yrittäjäilmapiiri on kohtuullinen. Kieltämättä suurta toiveikkuutta tällä hetkellä ei
ole olemassa. Nyt tarvittaisiin uusien
markkinoiden hakemista. Rauhan hankkeen kehittyminen tuo myös mahdollisuuksia tälle alueelle, sillä matkailu- ja
oheispalveluiden rakentaminen luo positiivista virettä myös meille.
4. Yrittäjä ja yrittämiseen liittyvät kontaktit
pyritään käymään läpi ja poistamaan esteitä jos niitä on.
Meidän työkalu on Imatran seudun kehitysyhtiö, jossa annetaan yritysneuvontaa
toimiville ja aloittaville yrityksille.
5. Ensi kesänä taidan nikkaroida omaa
asuinympäristöä ja laitan saunamökkiä
kuntoon. En lähde kauemmaksi reissuun
vaan vietän kunnostuslomaa.
Ruokolahden kunnanjohtaja
Antti Pätilä
1. Tunnetuin hanke on Puntalan teollisuusalue. Toinen hanke on matkailuelinkeinon
kehittäminen ja kolmas kärki on kaavapolitiikka.
2. Kunnan omilla toimilla niitä ei kovin
monta synny. Erityisesti maalaiskuntien
elinkeinopolitiikassa on ollut pitkään ja on
edelleen valitettavaa väkisin tekemisen
makua.
Mekaanisen metsätalouden yrityksiin voi
tulla muutama työpaikka lisää. Metsäsektorin alkutuotantoon varmasti lisätään volyymiä, jos metsäteollisuuden imu kasvaa
ja puun korjuu lisääntyy.
Toivoisin työpaikkoja erityisesti alihankintaan kuten metalliteollisuuden yrityksiin.
Jos Ruokolahdelle ei pystytä synnynttämään työpaikkoja Rauha-Ukonniemi
-hankkeen ympärille, se valitettavasti kertoo, ettei kykyä ole riittävästi, vaikka kysyntää olisikin.
3. Kunta tukee omilla toimillaan toisten aikaansaamaa myönteistä henkeä. Toimimme yrittäjien puhemiehenä erilaisissa pöydissä, johon meillä on mahdollisuus päästä, esimerkiksi ELY-keskuksessa.
4. Julkisilla toimenpiteillä yrittäjyyttä voi
tukea tarjoamalla työmahdollisuuksia. Sosiaali- ja terveyssektorille toivotaan lisää
palvelujentuottajia, sillä julkinen palvelu ei
yksin enää riitä. Ruokolahdella tämä sektori on vielä pieni.
5. Oikea käteni on vielä kuntoutumassa
keväällä sattuneesta tapaturmasta, joten
nikkaroinnin ja rakentamisen tilalle pitää
keksiä muuta. Jos sää sallii niin olemme
ehkä Saimaalla. Ja onkia voi yhdelläkin
kädellä sekä käydä verkoilla, jos on kaveri matkassa.
Alanurkka
Muurahaisen paluu
sykähdyttää
Imatran yrittäjäkentässä on ollut jo jonkin aikaa hyvä yhdessä tekemisen ilmapiiri. Yhteistyö on tiivistynyt koko seutukunnalla ja siitä haluan kiittää aktiivisia yrittäjiä ja yrittäjäyhdistyksiä.
Hyvä merkki yhteistyön tiivistymisestä on kädessäsi oleva
uusi Muurahainen. Se ilmestyy nyt seudullisena painoksena
ja olen siitä hyvin iloinen. Olin aikoinani perustamassa Muurahaista ja on hienoa nähdä, mihin sen kehitys on kulkenut.
Tämä on sykähdyttävää.
Muurahaisen paluu osuu tärkeään hetkeen. Koko Kaakkois-Suomea koettelee nyt teollinen murros ja joka sen yli
uskaltaa katsoa, näkee myös mahdollisuudet. Imatran seudulla ne liittyvät matkailuun. Mahdollisuudet on otettava vakavasti ja uskallettava ottaa myös riskejä. Jo näköpiirissä
olevassa tulevaisuudessa on tilanne, jossa tarvitaan uusia
palveluja ja nykyisten palvelujen kehittämistä.
Olen monesti muistuttanut, että pian Imatran keskustassa
ja muuallakin seutukunnan alueella saattaa pyöriä jopa 5000
ulkomaalaista turistia. Tätä tukevat monet tilastot. Siihen on
varauduttava ja oltava valmiita, kun palvelujen kysyntä kasvaa. Käytetään tämä momentum hyväksemme.
Pasi Saajanlehto
Etelä-Karjalan Yrittäjät ry
puheenjohtaja
Kunnanjohtajat yrittäjien vieraana
Suomen Yrittäjät järjestävät
vuosittain Kunnallisjohdon Seminaarin, jonka tarkoituksena on saavuttaa säännöllinen vuoropuhelu
kunnanjohtajien ja yrittäjien välillä. Tänä vuonna Tallinnassa pidettyyn kaksipäiväiseen seminaariin
osallistui 360 kuntien johtohenkilöä ja yrittäjää.
Seminaariin osallistui Etelä-Karjalasta 17 henkinen ryhmä. Alueemme
kunnanjohtajista mukana olivat
Imatran Pertti Lintunen, Lappeenrannan Kari Korkiakoski, Harri Anttila Rautjärveltä, Tapio Iso-Mustajärvi Savitaipaleelta, Simo Luukkanen Lemiltä ja Terttu Heimala Luumäeltä sekä Etelä-Karjalan Yrittäjät
ry:n luottamushenkilöitä.
Seminaariaiheiden keskeinen teema oli jälleen julkiset hankinnat.
Kuinka turvata tulevaisuuden palvelut kuntalaisille?
Pystyvätkö kunnat tulevaisuudessa itse tuottamaan tarvittavat palvelut kuntalaisille vai onko yksityisiä
palveluntuottajia käyttämällä saata-
vissa laatu- ja kustannusetua?
Miksi sitten on tärkeää, että kunnat käyttäisivät oman kunnan tavarantoimittajia ja palvelualan yrityksiä hankintalain suomin mahdollisuuksin?
Yli 95 % uusista yksityispuolen työpaikoista on syntynyt pieniin- ja
keskisuuriin yrityksiin tällä vuosikymmenellä. Kunnan elinkeinopolitiikka voi olla työpaikkoja synnyttävää tai toisella tavalla toimien vähentävää. Työpaikkojen vähennyksiä ei tietenkään kukaan halua, mutta hankinnoilla on joka tapauksessa
suuri merkitys yrityksille. Julkisten
hankintojen kokonaismäärä on
noin 15 miljardia euroa vuositasolla. Haasteena nähtiin kuntien oman
palvelutuotannon tehokkuuden
määritteleminen verrattuna yksityisiltä yrityksiltä ostettaviin palveluihin. Kuntien tuottamien palveluiden todellisten tuotantokustannusten määritteleminen uskottavasti on vaikeaa.
Valtiovallan toimesta tehdyn Hy-
vä-hankkeen selvityksessä käy ilmi,
että kunnilla tulee olemaan suuria
vaikeuksia tulevaisuudessa palvelujen järjestämisessä.
Hyvä-hankkeessa selvitettiin mm.
ikääntyvän yhteiskunnan palvelutarpeita. Etelä-Karjalan väestörakenne muuttuu lähes maailmanennätysvauhtia sekä työvoimaa on
alueellamme jatkossa entistä niukemmin tarjolla.
Erittäin tärkeä osa seminaaria olivat vapaamuotoiset keskustelut.
Myös niissä keskeisiksi teemoiksi
nousivat sosiaali- ja terveyspuolen
kysymykset.
Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote, on vasta toimintansa alkuvaiheissa. Sen tuomista
eduista ja haitoista kunnille ja nimenomaan kuntalaisille keskusteltiin vilkkaasti.
Jukka Korkeila
Etelä-Karjalan Yrittäjät ry
toimitusjohtaja
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
3
Suomen talous oikenee vahvasti
Ylenpalttista draamaa,
suuria ja yllättäviä tapahtumia on riittänyt viimeisen
vuoden ajalle – eivätkä ne ole
edes vielä ohi. Euroopan velkakriisi, poliittinen rauhattomuus Pohjois-Afrikassa,
Libyan sota ja Japanin luonnonkatastrofi ovat ainutkertaisina tapahtumina saaneet
paljon medianäkyvyyttä, ja
totta vie aivan ansaitusti.
Kun suuret ja ikävät tapahtumat vyöryvät silmille televisiosta ja sanomalehtien otsikoista päivä ja ilta toisensa
jälkeen, voi saada sellaisen
vaikutelman, että kaikki on
menossa tosi pahasti pieleen,
myös talouden saralla. Tällainen vaikutelma olisi kuitenkin aivan väärä, sillä kaikkien näiden ongelmien keskelläkin maailmantalouden
nousu on jatkunut suotuisana. Tällainen päivästä ja kuukaudesta toiseen jatkuva tasainen edistyminen ei vain
pääse otsikoihin, sillä ilman
dramatiikan murusia se on
liian tylsää.
sesti vielä parantunut. Harva
Euroopan maa pääsee näin
nopeaan vauhtiin. Ruotsi on
vielä kovemmassa vedossa,
mutta se hävisi meille äskettäin toisessa pelissä.
Maailmankaupan täydellinen toipuminen taantuman
jäljiltä näkyy myös Suomessa. Viimeiset tilastot kertovat, että Suomen BKT:n kasvu kiihtyi vuoden 2010 lopulla runsaaseen 5 prosenttiin
vuotta aikaisemmasta, ja kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa tahti on todennäköi-
Näkymät tälle ja ensi vuodelle ovat kerrassaan hyvät.
Peräti kuudella tärkeimmällä vientimaallamme menee
hienosti, ja tällainen yleensä
ennakoi vahvaa kysyntää
suomalaiselle viennille. Saksa ja Ruotsi ovat poikkeuksellisen kovassa nousussa.
Venäjän talous kohenee ripeästi, kun öljy- ja kaasutulot kasvavat ja valuutta vahvistuu. Tästä ostovoiman lisäyksestä hyötyy paitsi Suomen vienti noin yleensä,
myös itäinen Suomi vilkastuvan turismin muodossa.
Tämänhän olemme voineet
todeta myös täällä Imatran
alueella. Yritykset voivat
pääsääntöisesti hyvin ja
kauppa käy. Imatran Kaupungin keskusta on saanut
aivan uuden ilmeen ja raken-
taminen sekä uudistuminen
jatkuvat. Millainenhan kaupunkimme olisikaan, ellei
meillä olisi turismia?
Hyvässä talousnousussa
ovat myös Hollanti, Yhdysvallat ja Kiina, kaikki tärkeitä kauppakumppaneita.
Myös kotimainen kysyntä
vahvistuu sekä kulutuksen
että investointien vetämänä.
Kun lisäksi kaikki talouden
päätoimialat vauhdittavat talouden kasvua, voidaan hyvällä syyllä sanoa, että nousu
on tukevalla pohjalla. Kotitalouksien usko talouteen on
pysynyt hyvänä. Työllisyys
kohenee sekä tehtyjen työtuntien että uusien työpaikkojen määrillä mitattuna.
Ilolla voinen todeta, että
uusia työpaikkoja syntyy lisää myös tänne Imatran seudulle, sekä lähiympäristöön.
Iso työllistäjä on käynnissä
oleva rakennusprojekti Rauhan alueella sekä mahdollisesti Imatran Kylpylän alu-
eelle tehtävät investoinnit
toteutuessaan. Uusia työpaikkoja tulee myös Tetra
Pakin aloittaessa toimintansa Imatran alueella. Pieniä
yrityksiä on syntynyt puolisen sataa tämän vuoden aikana ja ne työllistävät ehkä
alkuun yrittäjän itsensä ja
sitten mahdollisesti kasvaessaan lisää väkeä. Toki joitakin on myös jo tämän vuoden puolella lopettanut toimintansa
Myös palveluala Imatran
seudulla on jo merkittävä
työllistäjä. Toivottavasti
saamme vielä Biojalostamon
tänne Imatralle, niin uusia,
kaivattuja työpaikkoja löytynee siltäkin alalta.
Ainoa suurempi peikko näköpiirissä on inflaatio, joka
näyttää syövän suuren osan
tulojen noususta ja jarruttaa
melko tavalla kulutuksen
nousumahdollisuuksia. Voi
olla niinkin, että ruoka- ja
energiaraaka-aineiden kallistuminen ei vielä edes näy
kokonaan kuluttajahinnoissa. Korkojen nousukin alkaa
vähitellen taas vauhdittaa inflaatiota.
Entäpä julkinen talous – se
nyt ainakin on kuralla, vai?
Kaikki on suhteellista. On
totta, että julkinen talous on
rahoitukseltaan alijäämäinen ja joutuu nimenomaan
valtion tilanteen vuoksi ottamaan uutta velkaa todennäköisesti vielä joidenkin vuosien ajan. Toisaalta Suomi
yhtenä harvoista euroalueen
talouksista täyttää kasvu- ja
vakaussopimuksen keskeiset
vaatimukset. Kokonaistuotannon arvoon suhteutettuna julkinen velka on alle 50
prosenttia (kun sallittu yläraja on 60) ja rahoitusvaje
2,5 prosenttia (kun sääntöjen sallima yläraja on 3). Vaje
pienenee, mutta velan BKTosuus vielä kasvaa.
Isa Leinonen
Nordea Imatra
isa.leinonen@nordea.fi
Kolumni
Kun raha pyörii, pidetään huoli,
että se pyörii oman kylän eduksi.
OP-Pohjola-ryhmä ei ole vain suomalainen yritys, se on vielä enemmän.
Sen osuuspankit ovat kuin oman paikkakuntansa asukkaita.
Ja siksi se jättää enemmän rahaa kotiseudulleen kuin useimmat kilpailijansa.
Ja samoin tekevät tuhannet muutkin osaavat ja ahkerat paikalliset yritykset.
Niin se vaan on, että mitä lähempänä se raha pyörii, sitä parempi se on
meille kaikille. Lue lisää www.op.fi
Kunnian kentille?
Muurahainen on tehnyt paluun.
Allekirjoittanut ei siitä valitettavasti kunniaa voi ottaa, mutta kumartaa tekijöiden
suuntaan. Hienoa ystävät yrittäjät.
Jos näillä kolumneilla sitten kunnian kentille?
Pakko oli kävellä vintille ja tomuja puistella. Siellä niitä oli Muurahaisia pinossa, ei keossa. Muutamaa kun selailee, voi kysyä kuinka hyvin me oikein olemme onnistuneetkaan edunvalvonnassa. Arjen ongelmat eivät ole muuttuneet mihinkään, vaikka wwwmaailma meidät tuli pelastamaan.
Paperitonta toimistoa odotellessa.
Pieni lehdistökatsaus vanhaan kertoo, kuinka lähellä kymmenen vuoden takaiset asiat
ovat. Huhtikuussa 1993 ilmestyneen Muurahaisen kärkijuttu rakentui äyrikuningas ja
golfmaisteri Jukka Evälahden varaan. Kunnon porvarina Evis sanoo, että kaupungille
edullisinta olisi teettää kaikki uudisrakennustyöt yrityksillä ja hoitaa itse vain kiinteistönhuollolliset ja päivystysluontoiset pikkuremontit.
Uskallan väittää, että Jukka seisoo yhä sanojensa takana. Ja Kille kanssa.
Ja tässä kohtaa viesti on mennyt perille vain noin kahdeksan vuoden kuluessa. Osittain
ainakin. Imatran kaupunki se sopimusohjausmallin parissa ahkeroi ja on kaiken lisäksi
käynnistänyt sen teknisestä toimesta.
Nyt jännitetään, mitä ne politrukit sanoo. Onkohan kunnallisvaalit liian lähellä?
Evä antoi sen verran jäätäviä neuvoja päättäjille, että toivottavasti kaupungintalon
ay-siipi ei kaiva vanhoja Muurahaisia esiin. Evä kun oli sitä mieltä, että kaupungin kannattaa ylläpitää korkeintaan jatkuvan kuorman edellyttävää organisaatiota ja kaikki
muut työt voisi antaa huoletta vaikkapa, no vaikkapa hänelle.
Toisessa lehdessä vuodelta 1992 haastateltiin Kalle Huikkoa Suomen Kerta Oy:stä.
Huikko on kasvattanut Imatralla bisneksiään pitkäjänteisesti kuten kunnon perheyrittäjän kuuluu.
Viime aikoina Huikko on jaellut ohjeitaan Imatran kaupungin suuntaan vähän samaan tapaan kuin Evälahti.
Huikko ja kaupunki ovat tukkanuottasilla Tetra Pakin tulosta Imatralle, sillä Huikko
olisi halunnut purkkimaakarit omiin tiloihinsa. Nyt kaupunki vei, Kalle vikisi ja veronmaksajat kuittaavat laskun.
Veikkaan, että perästä kuuluu. Ja alkupamaus kuuluikin jo Kauppalehden yleisönosastolla.
– KIINALAINEN HERMORATAHIERONTA
Helpotusta vaivoihin mm. iskias, migreeni ym.
pää- ja niska-hartiasäryt, fibromyalgia
– KLASSINEN LIHASHIERONTA
– INTIALAINEN PÄÄHIERONTA – REIKIHOITO
Hierontapalvelu
EIJA KAJANDER
Välikuja 1, puh. 040-594 4875
Seuraava
Muurahainen
ilmestyy
syksyllä 2011
Suorasuu-Kallella oli jo tuolloin 1992 selvät perustelut, miksi Suomen pitää mennä silloisen EY:n jäseneksi.
– Suomen poliitikkojen kyky hoitaa talousasioita on todella heikko, se on nyt nähty:
päätöksenteon siirtyminen Brysseliin on hyvä asia, latasi Kalle.
Siinä meni samalla terveisiä sinne Säätytalolle Kataiselle ja kumppaneille. Ja nyt jännitetään sitä, onko Timo Soini vielä Brysselin talousviisaita viisaampi.
Sitä tikulla silmään, kuka vanhoja muistelee. Jatkossa rymistelen enemmän tätä päivää.
Kylpylämaailmasta kun kuuluu kummia. Mutta ensi kertaan.
AKSELI AKANVIRTA
Kirjoittaja on imatralaisen elinkeinoelämän harmaa eminenssi.
4
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Hirsirakentaja
kolmannessa polvessa
Sami Savolainen
on imenyt puupölystä
itselleen ammatin
sekä yrittäjyyden.
Sami on Ruokolahden
Niska - Pietilässä
sijaitsevan hirsirakentaja Markku Savolainen Oy:n yrittäjä
kolmannessa
polvessa.
HELI RAUTANEN
Savolaisten suku on asuttanut samaa tilaa reilun sadan
vuoden ajan. Sahayrittäjyys
alkoi isoisän Aarre Savolaisen
ja isän Markku Savolaisen toimesta 1970. Sami Savolainen
syntyi vuonna 1972 ja kasvoi
lähes sahapurun keskellä.
Pienestä pitäen Sami on tehnyt yrityksen askareita. Sami
asuu perheineen kahden kilometrin päässä yrityksestä.
Kodin pihalla on vuonna 1982
rakennettu sauna, joka on ensimmäinen kohde, jota Sami
on ollut rakentamassa.
Yritys tarjosi myös kesätyöpaikan ja vuodesta 1992 vakituisen työpaikan. Vuonna
2000 tehtiin sukupolven vaihdos ja Sami otti firman yrittäjyyden harteilleen. Isä Markku on edelleen toimitusjohtaja.
– Täytyyhän yrityksessä yksi pomo olla, Sami naurahtaa.
Kyselyyn onko isä tiukka
pomo Sami vastaa ensin, että
ainahan se on! Mutta pehmentää heti perään.
– Meillä on ollut aika hyvä
yhteisymmärrys. Emme juoksuta toisiamme.
Tiiviistä perheyhteydestä kertoo sekin, että äiti Irja Savolainen työskentelee myös yrityksessä. Työnjako on kaikille
selvä: isä katkoo lautatavaran,
Sami sahaa ne ja äiti kasaa
Imatran
seudun
yrittäjät,
hallitus
2011
”
Täytyyhän
yrityksessä
yksi pomo olla.
aine kuivuu vuoden. Maaliskuusta syyskuuhun rakennetaan tilaustöitä ja syyskuussa
aloitetaan taas sahatavaran
sahaaminen.
Raaka-aine tulee
Imatran ja Simpeleen
väliltä
Sami Savolainen on mitannut askelmittarista, että päivän aikana hän kävelee jopa 15 kilometriä sahatessaan tavaraa.
Sami Savolainen rentoutuu ajaessaan rallisprinttiä. Vauhtipeli
on Opel.
laudat valtaville pinoille. Yksi
kerrallaan. Hirsikehikon pystytyksessä sama ryhmä toimii
kuin tanssi.
– Asiakkaat kysyvät joskus
olemmeko suuttuneita toisillemme, kun emme puhu keskenämme. Mutta jokainen
tietää tehtävänsä niin mitä sitä turhaan turinoimaan.
Ulkopuolisia työntekijöitä ei
firmassa ole, vaikka tarvetta
olisi.
– Varamiespalveluja olen
tutkinut. Mutta jos palkkaa
työntekijän, menee oma päiväpalkka hänelle ja itselle on
löydettävä lisätöitä, pohtii Savolainen.
Hän myöntää, että joskus pitäisi osata myös hellittää. Oloaika kotona perheen kanssa
Ilkk Ollonen
Ilkka
Oll
(44 v.),
)
puheenjohtaja
Yrittäjänä: 20 v.
Yritys ja toimiala: Mariella & Ilkka Ollonen Ky;
Hautaustoimisto, kukkien
sidontapalvelu ja hautakivimyynti
Yrityksen perustamisvuosi: 1991
Työllistää: 2+2
Perhe: Yrittäjävaimo Mariella ja kaksi koiraa
Harrastukset: Järjestötoiminta
jää sesonkina vähäiseksi.
– Sitä takoo rautaa siltä varalta, jos ei ensi kuussa olekaan töitä, mutta yleensä on
ollut.
Yrityksen jatkaminen ei ole
ollut itsestään selvyys. Sami
opiskeli laskentatoimen
merkonomiksi ja mietti hakeutumista muualle. Kuitenkin yrittäjyyden hyvät puolet
veivät voiton.
– Voin heti toteuttaa ideani.
Työtavan muutosta ei tarvitse
hyväksyttää eri johtoportailla. Jos idea ei toimikaan, voin
palata entiseen. Jos teen sutta, vastaan siitäkin itse.
Hirsikehikkojen rakentaminen on vain osa kahden vuoden kiertokulkua. Syyskuusta
maaliskuuhun yritys sahaa
kaiken sahatavaran ja raaka-
– Tänä vuonna puutavara
tuli 10 kilometrin säteeltä.
Polttoainekulut ovat niin kovat, että maksamme mieluummin vähän enemmän
puunostosta, kuin lähdemme
kauempaa puuta hakemaan.
Samasta syystä yrityksen toiminta-alue on lähinnä Saimaan ympäristö.
Talouden vaihtelut näkyvät
heillä vuoden viiveellä. Rakennuskohteiden määrä ei
yleensä pienene vaan koko.
– Nousuaikana teimme muutaman ison mökin. Nyt menee
pienempiä rakennuksia, mutta useampia kappaleita.
Yrityksen repertuaari on
laaja kattaen hirsikehikot koirankopista omakotitaloon.
Asiakaspiiri on laajentunut
vuosikymmenet metodilla hyvä kieli kauas kantaa. Asiakkaat ovat myös uskollisia ja
pitkäikäisiä.
– Lähellä on kohde, johon
isoisä Aarre rakensi rantasaunan, isä teki mökin ja minä
pystytin aitan.
Samilla on 6-vuotias poika ja
2-vuotias tytär. Sitä, jatkavat
he yrityksessä, ei vielä tiedä.
– Kuka tietää kannattaako
10 tai 20 vuoden päästä enää Hirsipäädyn takana häämöttävät korkeat ja erittäin suorasta
hirsimökkejä tehdä. Voihan lautakasta. Irja Savolainen on kantanut jokaisen laudan yksiolla, että elämme suojelualu- tellen pinoon.
eella, josta ei enää saa puita
kaataa.
Fakta
Tällä hetkellä hän yrittää imeä
isän opeista sen, mikä ammattitaidosta vielä puuttuu. Hyvät välit isään ovat syntyneet
myös yhteisen harrastuksen
kautta. Miehet ajavat kilpaa
rallia. Isä on ajanut vuodesta
1977 ja Sami vuodesta 1989.
• Markku Savolainen Oy on perustettu vuonna 1970.
• Yrityksen toimitusjohtaja Markku Savolainen, yrittäjänä
vuodesta 2000 poika Sami Savolainen.
• Valmistaa höylähirrestä rakennuksia koirankopista
omakotitaloon.
• Yritys myös myy sahatavaraa.
• Aliurakoitsijoina useita alueen pienyrittäjiä.
• Tekevät itse rakennuspiirustukset.
Jukka Vilhunen (44 v.)
Taisto
Kainulainen
T
i t K
i l i
(60 v.)
Marjo
Kuittinen
M
j K
itti
(52 v.))
Tarja
T
j Oinonen
Oi
(60 v.))
Titta Pitman
(38 v.))
Titt
Pit
Yrittäjänä: 4 v.
Yritys ja toimiala: Myyntimittari Ky
Yrityksen perustamisvuosi: 2007
Työllistää: 1
Perhe: Vaimo
Harrastukset: Matkailu,
erotuomarointi, kuntosali.
Yrittäjänä: ????
Yritys ja toimiala: Vuoksen Lautturi Oy; Vuoksen
Kalastuspuisto ja Karjalainen kotitalo
Yrityksen perustamisvuosi: 1992
Työllistää: Kesäaikaan
5-10 henkilöä, talvella
yhden
Perhe: 2 aikuista poikaa
Harrastukset: Sulkapallo,
lenkkeily, uinti, matkailu
Yrittäjänä: 12 v.
Yritys ja toimiala: Pitopalvelu Piparitähdet,
lounaskahvila ja Café
Paussi
Yrityksen perustamisvuosi: 1999
Työllistää: 4-10
Perhe: Yksineläjä
Harrastukset: Kodinhoito, lenkkeily, kuntosali
Yrittäjänä: 20 v.
Yritys ja toimiala: Helios; Valokuvaamo.
Yrityksen perustamisvuosi: 1991
Työllistää: 1+1
Perhe: mies ja 3 aikuista
lasta
Harrastukset: Liikunta,
golf, hiihto, sauvakävely,
kuntosali.
Yrittäjänä: 6 v.
Yritys ja toimiala: Northern Key Oy; Markkinoinnin, viestinnän ja tapahtumakoordinoinnin palvelut.
BizBoost; Yrittäjien koulutusta ja valmennusta.
Yrityksen perustamisvuosi: 2005
Työllistää: 2
Perhe: Tomppa ja Max
Harrastukset: Juoksu,
lukeminen
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
5
Yritysasiantuntijat
palveluksessasi
Tähtäimessä oma yritys?
olemme osa Suomen uusyrityskeskusverkostoa ja aloittavien yritysten neuvonnassa noudatamme uusyrityskeskusten toimintamallia. Yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa autamme aloittavaa yrittäjää liikeidean suunnittelussa ja
toiminnan käynnistämisessä ja vastaamme mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Koko ikäluokan työllistymiseen kesällä 2012 toivotaan kaikkien yrittäjien osallistumista.
Kehittämis- ja kasvusuunnitelmia?
meiltä löytyvät työkalut yrityksesi kasvun, kehittämisen, kansainvälistymisen tai
vaikkapa omistajanvaihdoksen tukemiseen. Kartoitamme yrityksesi nykytilan ja
kehittämistarpeet ja yhdessä asiantuntijaverkostomme kanssa etsimme
tarpeisiisi toimivat ratkaisut.
Panostus
tulevaisuuteen
Tavoitteena on
tarjota koko
ikäluokalle
kesätyöpaikat.
Imatran Seudun Kehitysyhtiössä valmistellaan hanketta, jonka tavoitteen on
tarjota kesätöitä koko yhdelle ikäluokalle kesällä 2012.
Imatralla nykyisten nuorten ikäluokkien suuruus on
270 - 300 nuorta. Ajatuksena
on siis tarjota jokaiselle ikäluokkaan kuuluvalle yhden
kuukauden pituinen kesätyöpaikka.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että imatralaisissa
yrityksissä sekä kaupungilla
olisi tarjolla 135 - 150 työpaikkaa kesä- ja heinäkuussa.
Ikäluokka tulee olemaan
joko 1995 tai 1996 syntyneet
imatralaiset nuoret.
Yhteistyöverkosto
Nuoret ovat Imatralle
tärkeä voimavara
Hankeidea on saanut myönteisen vastaanoton. Hankkeen onnistumiseksi Imatran kaupunki sekä Imatran
Seudun Kehitysyhtiö toivovat kaikkien imatralaisen
yritysten sitoutumista hankkeeseen.
Jokainen yksittäinenkin
työpaikka tässä kokonaisuudessa on tärkeä. Yritysten,
kaupungin ja kehitysyhtiön
lisäksi hanketta ovat mahdollistamassa työvoimahallinto sekä nuorten työllistymiseen sitoutuneet toimijat.
Viime vuosina nuorten työttömien sekä koulutuksen
keskeyttäneiden määrä on
ollut huolestuttavalla tasolla.
Yhtenä syynä on noussut
myös esille työmotivaation
puute sekä usko omiin työllistymismahdollisuuksiin.
Nuoret ovat kuitenkin se
voimavara, jolla tulevaa
Imatraa on hyvä rakentaa.
Tästä syystä on erittäin tärkeää, että jokainen nuori saa
riittävän ajoissa myönteisiä
kokemuksia työelämästä.
Mielenkiintoinen työkokemus sekä aito palkkatulo toivottavasti motivoi ja kannustaa nuorta hakeutumaan
koulutukseen sekä työelämään.
Yrityskummit
Kaipaako yrityksesi sparraajaa? Yrityspalveluverkoston kautta käytettävissäsi on
700 yrityskummia ympäri Suomen. Yrityskummi on yrittäjän luottamuksellinen
keskustelukumppani ideoiden kehittämisessä. Yrityskummitoiminta on
yrittäjälle maksutonta.
Lisätietoa monipuolisista palveluistamme ja runsaasta koulutustarjonnastamme
löydät nettisivuiltamme!
Lisätietoja asiasta antaa:
Johtaja
Jussi Virsunen
Imatran Seudun
Kehitysyhtiö Oy
GSM 044 723 3103
jussi.virsunen@kehy.fi
F. O. Virtasen katu 6 | FI-55100 Imatra
p. +358 (0) 5 235 2220
www.kehy.fi
RISTEILYMATKAT
Baltic Princessillä
Juhannusmielellä
ostosristeilylle!
12.6.
Myös 3.7., 24.7. B2-hytissä.
Oma bussi mukana.
Ilmoittautumiset:
0500 200 821, 0500 151 431
57€
Soita, kun paperityöt
alkaa ahdistaa
Satu Tiippana,
Imatran toimistovastaava
Puh. 0400 513 336
Tainionkoskentie 1 B,
55100 Imatra
Ruokolahden
Bussipalvelut ky
www.pienyrittaja.fi
www.bussipalvelut.fi
Valtakunnalliset jäsenedut
www.yrittajat.fi/jasenedut
Kaisa
K
i Rahkonen
R hk
(41 v.))
Markus
M
k Sainio
S i i (37 v.))
Satu
Tiippana (44 v.))
S t Tii
Petri
Wikström
P t i Wik
t ö (53 v.))
Topii H
Hartikainen
T
tik i
(57 v.))
Minna Vä
Väyrynen (38 v.))
Mi
Yrittäjänä: Vuodesta
2010
Yritys ja toimiala: Intersport Imatra;
Yrityksen perustamisvuosi: 1911
Työllistää: 13 vakituista
ja 4-8 kiireapulaista
Perhe: Yrittäjämies Jarkko ja 2 lasta, Julia 15 v. ja
Jimi 5 v.
Harrastukset: Urheilu
Yrittäjänä: 10 v.
Yritys ja toimiala: Vuoksen Kirjakauppa Oy (Info
Kirjakauppa); Kirja- ja
paperikauppa.
Yrityksen perustamisvuosi: 1941
Työllistää: 4 henkilöä
Perhe: Vaimo Suvi ja 2 lasta, Sara 7 v. ja Matias 4 v.
Harrastukset: Lukeminen,
salibandy ja kalastus.
Yrittäjänä: 5 v.
Yritys ja toimiala: Toimistoapu Satu Tiippana;
Sihteeri ja tilitoimistopalvelut
Yrityksen perustamisvuosi: 2006
Työllistää: 1
Perhe: Aviomies ja 12 v.
ja 14 v. lapset ja Villi-koira
Harrastukset: Lukeminen
ja ulkoilu.
Yrittäjänä: Vuodesta
1988
Yritys ja toimiala: Ahopellon puutarha; Puutarha-ala ja viherrakennus
Yrityksen perustamisvuosi: 1988
Työllistää: 1
Perhe: Vaimo, neljä lasta,
kaksi lastenlasta
Harrastukset: Isoisän
toimet, purjehdus ja nojapyöräily
Yrittäjänä: 17 v.
Yritys ja toimiala: Topimedia; Musiikin ohjelmapalveluja
Yrityksen perustamisvuosi: 1994
Työllistää: Kausiluonteisesti 1-10
Perhe: Vaimo ja 2 aikuista
lasta
Harrastukset: Musiikki ja
tennis
Yrittäjänä: Vuodesta 2007
Yritys ja toimiala: E.
Voutilanen Oy; Teollisuuden pintakäsittelyihin
erikoistunut maalausliike
Yrityksen perustamisvuosi: 1959, kaupparekisteriin merkitty 1961
Työllistää: Vähän alle 20
henkilöä
Perhe: Harrastukset: Ulkoilu,
matkailu, golf.
Imatran
seudun
yrittäjät,
hallitus
2011
Ei varajäseniä
6
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
NYT KESÄKUNTOON
Rentoutta ja hyvinvointia kesäksi
Hieronta- ja fysioterapiahoidot
Tmi Heli Virtanen
Vuoksenniskantie 78, 55800 Imatra
Puhelin 040 768 3451
tit
Myös lahjakor
TYÖTÄ
TUHANNESOSAMILLIMETRIN
TARKKUUDELLA
Toimitamme laadukkaita
koneistettuja tuotteita ja
osakokonaisuuksia johtaville
kone- ja laitevalmistajille
muun muassa kaivos-, metsäkoneja prosessiteollisuuteen.
ISO 9001 ja ISO 14001 –sertifioitu.
Tyvitie 2, Puntala Puh. 020 155 1400
www.tyostoasennus.fi
Ruokolahden
yrittäjät,
hallitus
2011
Matti Jaatinen (64 v.),
puheenjohtaja
Yrittäjänä: Vuodesta 83
Yritys ja toimiala: MJ
Jaatinen Oy; Ruokolahden
lähiympäristössä toimiva
kuljetus- ja työkonepalvelualan yritys.
Yrityksen perustamisvuosi: 1953
Työllistää: 6-10 henkilöä
Perhe: Vaimo, 1 poika
Harrastukset: Järjestötoiminta, kalastus
Latotanssit Rautjärven
Yrittäjien voimainponnistus
Rautjärven Yrittäjien kesään ovat kuuluneet lähes 20
vuotta Latotanssit Hinkkasen vintillä Koskenkulmalla.
Vuosittain tehdyt talkootunnit tanssijoiden viihdyttämiseksi eivät ole menneet hukkaan.
Liukas tanssilattia vanhan
navetan vintillä sekä pihamaalle pystytetty olut- ja
kahvikatos muikunpaistoineen kuten myös linja-autokuljetus Simpeleeltä ovat
saaneet kiitosta vuosi toisensa jälkeen.
Viime vuosina halukkaat
ovat päässeet laulamaan
myös karaokea omassa katoksessaan. Yksi oivalluksista ovat olleet vuosittain tyyliään vaihtaneet somistusnuket Lyyli ja Viljo. Missähän
elämän vaiheessa nyt eletään?
Tanssit saivat huikean alun
vuonna 1994 kun orkesteriksi tilattu Korsuorkesteri, silloin vielä nimellä Korsuorkesteri Tiltu, oli juuri ennen
tansseja valittu Ylläksellä
tanssiorkestereiden Suo-
menmestariksi.
Pepe Kovanen, Erkki Luumi ja kumppanit saivat väen
liikkeelle. Lattia oli täynnä
ensimmäisestä viimeiseen
valssiin asti.
Tanssijoita oli silloin neli-
sensataa, johon se on vakiintunut vuosien aikana, ollen
joskus alle, useimmiten yli.
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Yrittäjät ovat
alun jälkeen pysytelleet paikallisissa, lähiseudun orkes-
tereissa. Tämänvuotiset
tanssit kuntalaisten, kesäasukkaiden ja muun tanssiväen iloksi tahdittaa 30.7.
Maarit ja Suvituuli.
Erik Luukkanen
Tommi Matikainen (33 v.)
Pertti Kiiskinen (64 v.)
Antti Tiippana (50 v.)
Virve Niiranen (48 v.)
Marja-Leena Beranger (50 v.)
Yrittäjänä: Vuodesta 2010
Yritys ja toimiala: Imatran Työstöasennus Oy;
Sopimusvalmistaja eurooppalaisille kone- ja laitevalmistajille
Yrityksen perustamisvuosi: 1980
Työllistää: 35 henkilöä
Perhe: Vaimo ja tytär
Harrastukset: Golf, laskettelu.
Yrittäjänä: Vuodesta 72
Yritys ja toimiala: Metsätyö Ari ja Pertti Kiiskinen
Oy; Raakapuun käsittely
koneellisena puunhakkuuna ja lähikuljetus
Yrityksen perustamisvuosi: 1972
Työllistää: 2 henkilöä
Perhe: Avovaimo
Harrastukset: Moottoripyöräily
Yrittäjänä: Vuodesta 1991
Yritys ja toimiala: Kuljetusliike Tiippana Oy;
Raakapuu- ja lautatavarakuljetukset. Tii-Sik Oy;
Kuljetustoiminta
Yrityksen perustamisvuosi: 1962
Työllistää: 20 henkilöä
Perhe: Vaimo, 4 tytärtä
Harrastukset: Moottoripyöräily, metsästys, harrastajateatteri
Yrittäjänä: vuodesta 2000
Yritys ja toimiala: Kulttuuripalvelu Kaiku Ky;
Kulttuuri-, tapahtuma- ja
ohjelmapalvelut.
Yrityksen perustamisvuosi: 1999
Työllistää: 2 vakituista ja
1-2 määräaikaista / kesätyöntekijää
Perhe: Yrittäjäpuoliso Jari
Harrastukset: Järjestötoiminta, musiikki
Yrittäjänä: 8,5 vuotta
Yritys ja toimiala: MarLee; Kauneuden ja hyvänolonhoitola
Yrityksen perustamisvuosi: 2003
Työllistää: 1
Perhe: Avomies
Harrastukset: Golf, jooga,
käsityöt
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
7
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
palvelee yrityksiä ja yrittäjiksi aikovia
Imatran Seudun
Kehitysyhtiö Oy,
tuttavallisemmin
Kehy, palvelee
yrityksiä ja yrittäjiksi
aikovia Imatran,
Rautjärven ja
Ruokolahden
alueella.
Toimimme yritysten asiantuntijakumppanina niiden
elinkaaren kaikissa vaiheissa. Kehitysyhtiö tarjoaa yrityksille aloittavien ja toimivien yritysten asiantuntijapalveluita, sijoittumispalveluita sekä kansainvälistymispalveluita. Tuotamme myös
matkailun infopalveluita
matkailijoille.
Projektitoiminnalla tehostetaan toimintaa tärkeiksi
katsotuilla aihealueilla, esimerkiksi tällä hetkellä yhtiön projektisalkussa on matkailuun, pakkausteknologiaan, bioenergiaan ja logistiikkaan liittyviä hankkeita.
Yrityksille järjestettävät
teemaseminaarit ja koulutukset ovat kysytty tuote,
niissä kuten monissa muissakin toiminnoissamme hyödynnämme kouluttajina yksityisiä asiantuntijoita.
Toimitusjohtaja Aki Keskinen rohkaisee yrittäjiksi aikovia ottamaan hyvissä ajoin yhteyttä kehitysyhtiöön.
Kehitysyhtiö pyrkii toiminnassaan vastaamaan Imatran seutua ja alueen yrityksiä koskeviin haasteisiin ja
osaltaan vaikuttamaan seudun elinvoimaisuuteen.
Teollisuuden rakennemuutos alueella on ollut voimakas, teollisuus on seudullamme kuitenkin edelleen vahvasti läsnä ja investoi tulevaisuuteen.
Viime vuodet työpaikkakehitys on selvästi painottunut
palvelualoille aiemmin vahvan teollisuuden sijaan. Samaan aikaan elinkeinorakenteen muutoksen kanssa
tapahtuu murros seudun ikärakenteessa.
Suuret ikäluokat eläköity-
vät ja suuri tarve sukupolvenvaihdokselle koskettaa
suurta joukkoa seudun yrityksiä. Nämä muutokset ovat
suuri haaste, mutta muutokset myös luovat uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle.
Seutumme tarvitsee tulevaisuudessa kipeästi uusia
yrittäjiä ja kasvuyrityksiä.
Matkailu- ja palvelualat kehittyvät tällä hetkellä hyvin,
kasvuluvut ja investointisummat alueella kertovat vetovoimaisesta matkailualueesta jonne on hyvä luoda
uutta liiketoimintaa.
Imatran rajanylityspaikka
ja kehittyvä rautatieyhteys
Venäjälle tarjoavat tulevai-
Venäjän kaupan pahimmat
ongelmat rajaliikenteessä
Venäjän kauppaa käyvät suomalaisyritykset uskovat liiketoimintansa kasvuun, odotukset Venäjän talouden kehitykseen ovat nousseet lähes
taantumavuosia edeltäneelle
tasolle, näkee valtaosa yrityksistä mahdollisuuksiensa
itänaapurissa lisääntyneen.
Vientiä uskovat kasvattavansa etenkin kaupan alan
yritykset. Odotukset viennin
suhteen ovat maltillisemmat
teollisuus- ja palvelualan yrityksissä. Sen sijaan liiketoimintaa Venäjällä harjoittavista yrityksistä peräti 80
prosenttia odottaa kasvua.
Tiedot käyvät ilmi Suomalais-venäläisen kauppakamarin tuoreesta Venäjän kaupan
barometrista. Myös investoinnit Venäjälle ovat voimakkaassa kasvussa. Viimeisen puolen vuoden aikana
uus- ja lisäinvestointeja Venäjälle on tehnyt 25 prosenttia vastanneista yrityksistä.
Sama trendi näyttää jatkuvan tulevaisuudessa. Seuraavien kuuden kuukauden aikana investointeja suunnitellaan 30 prosentissa yrityksistä. 22 prosenttia näistä aio-
taan tehdä tytäryhtiöihin. Venäjän kaupan pahimmat ongelmat piilevät yhä rajaliikenteessä. Yritykset kokevat
pulmallisimmaksi tullaukseen, tullilainsäädäntöön ja
byrokratiaan liittyvät asiat.
Viime syksyä hankalammaksi koetaan myös kuljetusten ja logistiikan järjestäminen sekä asiakkaiden ja henkilökunnan löytäminen.
Venäjän kaupan barometri
tehtiin 300 yritysedustajalle
maaliskuussa 2011. Vastaajista 96 prosenttia edusti päällikkö- ja johtajatasoa.
suudessa entistä enemmän
mahdollisuuksia kansainvälisen logistiikan ja tuotannollisen toiminnan kehittymiselle.
Uusien yritysten syntyyn
vaikuttaa yrityspalveluiden
lisäksi ennen kaikkea alueella vallitseva elinkeinoilmapiiri. Kehitysyhtiön toiminnan tavoitteena on vaikuttaa
positiiviseen elinkeinoilmapiiriin Imatran seudulla.
Me kehitysyhtiössä haluamme nähdä Imatran seudun modernina, kansainvälisenä ja mahdollisuuksia luovana paikkana, jossa on hyvä
asua ja yrittää.
Olisit käynyt Specsaversillä.
IMATRA: Napinkuja 2, ajanvaraus 05 476 1232
ma – pe 9 –18, la 9 –14
JOUTSENO: Keskuskatu 7, ajanvaraus 05 453 5921
ma – pe 9.30 –17, la suljettu
Imatran Manuaalinen
Terapia
Harkitsetko yrityksen
perustamista?
Kehitysyhtiö on osa Suomen
Uusyrityskeskusten verkostoa. Tarjoamme tutkitusti
laadukkaita, maksuttomia ja
luottamuksellisia asiantuntijapalveluita yritystoimintaa
suunnitteleville ja aloittaville yrittäjille. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.
• OMT-FYSIOTERAPIA
• FYSIOTERAPIA
• TERAPEUTTINEN
HARJOITTELU
• AKUPUNKTIO
• POSTOPERATIIVINEN KUNTOUTUS
• URHEILUFYSIOTERAPIA
• SPINAL MOUSE
Lisätietoa toiminnastamme,
palveluistamme ja ajankohtaisista asioista saat osoitteesta www.kehy.fi.
selkärangan
liikkuvuusmittaus
Aki Keskinen
toimitusjohtaja
• ERGOPROPOLKUPYÖRÄERGOMETRITESTI
• LUENNOT, KOULUTUKSET
• FYSIOTERAPIA
KONSULTAATIOT
Kaipuu saa näkyä
• Hautaustoimisto
• Kukkien sidontapalvelu
• Hautakivimyymälä
Surusidontatöiden toimitus
Imatra-Ruokolahti-Rautjärvi-Joutseno
alueella veloituksetta
Imatrankoskella Matinkatu 3,
55100 Imatra
Puh. (05) 473 4811, 0400 559 035
(Intersportin parkkipaikkaa vastapäätä)
asiakaspalvelu@ollonen.fi
www.ollonen.fi
Timo Suikki
Elina Ylä-Outinen
Marko Rossi
Sari Valtonen
Fysioterapeutti OMT
Fysioterapeutti OMT
Fysioterapeutti
Toimistosihteeri
Jyrki Valle
Fysioterapeutti
Lappeentie 14, puh. 010 666 2900
www.imatranmanuaalinenterapia.fi
Esa Summanen (52 v.)
Tea Usvasuo (48 v.)
Outi Räikkönen (51 v.)
Simo Siitonen (29 v.)
Asko Tuomainen (54 v.)
Yrittäjänä: Vuodesta 2006
Yritys ja toimiala: Taksipalvelu Esa Summanen
Ky; Kuljettajapalvelut ja
pienimuotoinen rakennusurakointi
Yrityksen perustamisvuosi: 2008, liikennöi
aiemmin toiminimellä
Työllistää: 2-4
Perhe: Vaimo, 3 lasta
Harrastukset: Moottoripyöräily
Yrittäjänä: Vuodesta 1989
Yritys ja toimiala: Ohjelmatoimisto Finhop Oy;
Ohjelma- ja tapahtumatuotantoa sekä bändimyyntiä
Yrityksen perustamisvuosi: 1989
Työllistää: 2-10 henkeä
Perhe: Avopuoliso Pertsa
ja kolme tytärtä ja kaksi
lastenlasta
Harrastukset: Yhdistystoiminta, politiikka, kirjallisuus
Yrittäjänä: 12 vuotta
Yritys ja toimiala: Räpsyn
taksi. Räpsyn retket -yritys
jo kymmenkunta vuotta.
Yrityksen perustamisvuosi: 2008
Työllistää: Yrittäjän lisäksi
työllistää ajoittain tilapäisesti väkeä
Perhe: 3 aikuista lasta
Harrastukset: Musiikki
(soittaa bändissä), puutarhanhoito
Yrittäjänä: Sivutoimisena
yrittäjänä vuodesta 2002
Yritys ja toimiala: Fronet
Oy; Web-järjestelmät ja
palvelut
Yrityksen perustamisvuosi: 2002
Työllistää: Sivutoimisesti
2 omistajaa
Perhe: Vaimo, 1 lapsi
Harrastukset: Jalkapallo
Yrittäjänä: Vuodesta 1988
Yritys ja toimiala: Beranger Oy ja HTM-tilintarkastus Asko Tuomainen
Yrityksen perustamisvuosi: 1954
Työllistää: 6 henkilöä
Perhe: Vaimo, 2 aikuista
lasta
Harrastukset: Golf, veneily, murtomaahiihto
Ruokolahden
yrittäjät,
hallitus
2011
Varajäsenet:
Riitta Tella
Arto Terävä
Harri Koivumäki
Timo Toikka
Jari Niiranen
Tuula Toikka
Juhani Sten
Keijo Rautio
Leena Siitonen
Pekka Sikiö
8
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Uudet ammattilaiset
kasvavat yritykseen
HELI RAUTANEN
matran Työstöasennus Oy:n toimitusjohtaja
Tommi Matikainen vahvistaa, että yleensä kesätyöntekijät kulkevat tyypillisen tien työharjoittelun kautta kesätöihin.
– Jos harjoittelun aikana pystyy näyttämään kykynsä,
on sellainen henkilö helpompi palkata kesäksi. Työharjoittelussa oppii talon tavoille ja näkee mitä me teemme,
eikä ole vielä tuotantopaine päällä, listaa Matikainen syitä miksi käytäntö sopii heille.
I
Kesätyöpaikkaa haki heiltä tänä keväänä parisenkymmentä nuorta, vaikka yritys ei työpaikoista ilmoittanut.
Hakijat olivat toisen ja kolmannen vuoden ammattiopiston opiskelijoita tai ammattikorkeakoulun opiskelijoita
kaikilta vuosiluokilta.
Onni potki vain kahta hakijaa, koska kesän tilauskanta
hoituu hiljaisemmalla käyntiasteella.
– Heinäkuussa monet kotimaiset teollisuuslaitokset
ovat kiinni ja vastaavasti elokuussa eurooppalaiset kumppanit lomailevat. Jos tuotanto pyörisi täysillä kesätyöntekijöitäkin tarvittaisiin enemmän.
Matikainen toteaa, että alalle ei ole valmiita työntekijöitä olemassa, vaan kouluttautuminen jokaisen työnantajan tehtäviin tapahtuu työpaikalla. Hyvät perustaidot saa
ammattikoulusta, jos koulunkäynnin ottaa tosissaan.
– CNC-koneistajalla menee vuosia ennen kuin hänestä
tulee oikein hyvä. Aktiivisuus ja halu oppia ovat tärkeimmät ominaisuudet. Pyrimme kasvattamaan hankalaan ja
vaativaan ammattiin uusia nuoria työntekijöitä, mutta
meidän resurssit riittävät vain yhteen tai kahteen nuoreen vuodessa.
Uusien työntekijöiden kouluttaminen on Matikaisen
mielestä tärkeää, sillä tuoreita tekijöitä alalle tarvitaan.
Metallialan työntekijöiden eläköitymisaste on huomattava.
Työharjoitteluissa ja kesätöissä tutuiksi tulleet nuoret
lähtevät yleensä valmistumisen jälkeen armeijaan. Mutta
hyvin usein Työstöasennuksessa odotellaan armeijaan
lähteneiltä puheluita.
– Viime vuoden kesätyöntekijä soitti muutamaa kuukautta ennen intin loppumista ja kysyi olisiko töitä? Kaveri aloittaa elokuussa meillä työt, toteaa Matikainen.
Mika Raitoniemi säästää osan kesätyöstä saadusta palkasta ensi talven opiskeluja varten. Osan palkasta hän käyttää motocross harrastukseen.
Kesätyöt aukeavat työ
Nuoret pääsevät kesätyöpaikkoihin käsiksi
myös työharjoittelujen kautta.
Työharjoittelu on kuin pidennetty työhaastattelu, jossa molemmat osapuolet ovat
tulleet jo toisilleen tutuiksi.
HELI RAUTANEN
– Globaalissa maailmassa eletään ja taistellaan halpamaita vastaan. Erityisosaamisella ja laadulla pyrimme pärjäämään kilpailussa mukana, kertoo Tommi Matikainen.
Ruokolahtelainen Juha
Rantasalo (18 v.) ja imatralainen Mika Raitoniemi (23 v.)
saivat mieleisensä kesätyöpaikan opiskeluihin kuuluvan työssäoppimisjakson
kautta.
Molemmat nuoret valitsivat harjoittelupaikan silmällä pitäen mahdollisuutta saa-
da myös kesätyötä samasta
yrityksestä.
– Kannattaa ottaa selville jo
työssäoppimispaikkaa etsiessään, onko yrityksellä mahdollisuus myös työllistää kesätöihin, neuvoo Rantasalo.
Hän valmistui tänä keväänä Etelä-Karjalan ammattiopistosta kone- ja metallitekniikan linjalta koneistajaksi.
Rantasalo on jo toista kesää
Imatran Työstöasennus Oy:n
kesätyöntekijä.
Samalla kannalla on myös
Raitoniemi. Hänellekin kesätyöpaikka aukesi työssäoppimispaikan kautta.
– Sovimme oikeastaan heti,
että jatkan harjoittelun jälkeen kesätyössä, toteaa Raitoniemi.
Hän on juuri päättänyt Saimaan ammattikorkeakoulun
kone- ja tuotantotekniikan
kolmannen vuoden opiskelut.
Rantasalo teki viime kesänä pääasiassa manuaalikoneistusta, mutta nyt pääpaino on ollut tietokoneohjatussa koneistuksessa.
– Ammattitaito on kasvanut huimasti sinä aikana, kun
”
Olen sellainen
jokapaikan
höylä.
olen täällä ollut. Uutta olen
oppinut todella paljon, kiittelee Rantasalo.
Raitoniemi on tyytyväinen
siihen, että hän pääsee tekemään perus metallityöstöä ja
kokoonpanotehtäviä. Esimiestason koulutuksessa on
tärkeää tietää miten työtä oikeasti tehdään.
– Jos ei ole itse kokeillut
työn tekemistä ei voi neuvoa
muita.
Noviisilta ei konkareiden
joukossa vaadita Rantasalon
mielestä erityisiä ominai-
Rautjärven
yrittäjät,
hallitus
2011
Mirja
Mi j Vaittinen
V itti
(36 v.),
)
puheenjohtaja
Yrittäjänä: 10,5 v.
Yritys ja toimiala: Tmi
Mirja Sjöblom, Jäätelökioski, Änkilänmäen
Kauppakartano Oy, Teboil
Simpele
Yrityksen perustamisvuosi: Tmi 2000 ja Oy 2008
Työllistää: Tmi 1 + 5 ja
Oy 1+16+8
Perhe: Aviomies Heikki,
pojat Aatu ja Iivari
Harrastukset: Ulkoilu
Heikki Hinkkanen (52 v.)
Niina R
Nii
Repo (33 v.))
Marko
M
k Myllymäki
M ll äki (35 v.))
Ti
Timo Hi
Hinkkanen
kk
(48 v.))
Yrittäjänä: 16 v.
Yritys ja toimiala: Stereoheikki Oy; Kodinkonetekniikka ja asiamiesposti
Yrityksen perustamisvuosi: 1995
Työllistää: 1+5
Perhe: Vaimo Mirja, lapset Miikka, Elina ja Elmeri
Harrastukset: Pyöräily,
vaellus, hiihto, lumikenkäily, retkiluistelu
Yrittäjänä: 10 v.
Yritys ja toimiala:
Maasälpä Jorma Repo
Ky; Kodinkiintokalusteiden
valmistus ja rautakauppa
Yrityksen
perustamisvuosi: 1981
Työllistää: 5+3
Perhe: Aviomies Antti,
lapset Emma ja Enni.
Harrastukset: Lasten
urheiluharrastukset.
Yrittäjänä: 3 v.
Yritys ja toimiala:
Atadone; Suunnittelee,
konsultoi ja toteuttaa
nettisovellusratkaisuja ja
nettiviestintää
Yrityksen
perustamisvuosi: 2008
Työllistää: 1
Perhe: Vaimo Kaisa.
Harrastukset: Luonto ja
koirat.
Yrittäjänä: 30 v.
Yritys ja toimiala: Kaivuriurakointi T. Hinkkanen ja
Bussi Timossi Ky
Yrityksen perustamisvuosi: Kaivuriurakointi
1998 ja Timossi 1995
Työllistää: Kaivuriurakointi 1 ja Timossi 2
yrittäjää
Perhe: Vaimo Sirpa ja
poika Joni.
Harrastukset: Mökkeily.
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
•
•
•
•
•
9
PC-tuki ja käyttäjäneuvonta
Työasemien ja servereiden asennukset
PC- ja oheislaitteiden myynti
Elektroniikkalaitteiden korjaus ja huolto
Toiminta-alueemme Lappeenrannasta
Parikkalaan, niin yksityisille kuin yrityksille
Roihankatu 12-14, 56800 Simpele
Avoinna ma-pe 8:00-16:30, p. 0504448000
[email protected] www.itlahituki.com
Evälahti Oy:n luotettavaa
asuntotuotantoa ja -kauppaa
yli kuuden vuosikymmenen
kokemuksella.
UUSIA
KERROSTALOASUNTOJA
IMATRANKOSKELLE
ASUNTO OY
IMATRAN VUOKSENLOISTE
Kostekuja 5
Juha Rantasalon säästää palkkansa inttiä varten, sillä tunnetusti päiväraha armeijassa ei ole kummoinen.
harjoittelun kautta
suuksia.
– Työaikoja pitää tietysti noudattaa ja koittaa olla ahkera.
Parhaansa kun yrittää, niin sillä pääsee jo pitkälle.
Työssäoppimisjaksolla häntä vielä työkaverit ujostuttivat,
mutta nyt hän kokee olevansa osa työporukkaa.
Hän on sekä aamu- että iltavuorossa ja aamuvuoro alkaa
kello kuusi yhteisellä aamukahvilla. Siitä siirrytään työnjohtajan luokse, joka jakaa työtehtävät. Rantasalo saa tehdä kaikenlaisia tehtäviä.
– Olen sellainen jokapaikan höylä.
Raitoniemi tekee tällä hetkellä päivävuoroa. Aamu alkaa
seitsemältä automaattisen puhalluskoneen päälle laittamisella. Kun kone käy, hän alkaa opetella kokoonpanoa.
– Se on laaja kokonaisuus ja tällä hetkellä olen siinä opissa.
Tuuraan vakituista työntekijää, kun hän jää lomalle.
Rantasaloa kutsuu armeijan harmaat heinäkuussa. Paikka
Haminassa on jo varmistunut, mutta se vaihtunee aseseppäkoulutukseen Vekaranjärvelle. Armeijan jälkeen tulevaisuus
on vielä avoin.
– Vakituinen työpaikka olisi tietenkin hyvä asia. Mutta olen
pohtinut myös mahdollisuutta opiskelujen jatkamiseen ammattikorkeakoulussa. Alan on joka tapauksessa oikea.
Raitoniemen opinnot päättyvät vuoden kuluttua. Hän
toivoo saavansa koulutustaan
vastaavaa työtä joko EteläKarjalasta tai muualta Suo-
mesta.
– Koitan metsästää mukavaa työtä.
Imatran Työstöasennus Oy
• Veljekset Esko ja Pekka Matikainen perustivat
yrityksen vuonna 1980.
• 1988 ensimmäiset omat tilat valmistuivat Vuoksenniskalle.
• Tommi Matikainen aloitti työt vuonna 1997.
• 2000-luvun alussa ensimmäiset automaattiset
työstökoneet.
• 2007 tuotantotila muutettiin Puntalan teollisuusalueelle.
• Työntekijöitä tällä hetkellä 35.
• Perheyrityksen omistavat Eine, Esko ja Tommi Matikainen.
• Sopimusvalmistaja suomalaisille kone ja laitevalmistajille.
• Valmistaa asiakkaan suunnitelmien mukaisesti tuotteita.
• Asiakkaita muun muassa Sandvik, Wärtsilä, Ponsse ja
Larox.
Rakennusliike Evälahti Oy rakentaa Imatrankosken keskustaan jo valmistuneen As Oy Imatran Vuoksenvälkkeen
viereen toisen 5-kerroksisen hissitalon. Talon sijainti on
keskeinen Imatrankosken keskustan palvelujen lähellä.
Asunnoista avautuvat esteettömät näköalat Vuokselle. Taloon tulee tasokkaita 2-4h+k+s asuntoja tilavilla lasitetuilla
parvekkeilla. Lisäksi autotalleja ja -katoksia.
Rakentaminen on vesikattovaiheessa ja asunnot valmistuvat syksyllä 2011.
Vielä muutama asunto vapaana. Tilaa esite ja varaa oma
asuntosi!
Rakentaminen, myynti ja esittely:
TAINIONKOSKENTIE 22 • 55100 IMATRA
• PUH (05) 6353 700
• www.evalahti.com • [email protected]
Rautjärven
yrittäjät,
hallitus
2011
Risto
Ri
t Naukkarinen
N kk i
(59 v.)
Mika
Mik Vanhatalo
V h t l (42 v.))
Riikka Repo (27 v.)
Timo Tervonen
(54 v.))
Ti
T
Yrittäjänä: 31 v.
Yritys ja toimiala:
Simpeleen Urheilu;
Urheiluvälineiden
ja polkupyörien
vähittäiskauppa
Yrityksen
perustamisvuosi: 1980
Työllistää: 3 yrittäjää
Perhe: Lapset Noora ja
Elias
Harrastukset: Kaikki mikä
liittyy liikuntaan.
Yrittäjänä: 17 v.
Yritys ja toimiala:
Rautjärven tupa ja torppa;
Rakennustyöt
Yrityksen
perustamisvuosi: 2005
Työllistää: 1+1+3
Perhe: Vaimo Katja,
lapset Elmeri, Iisakki ja
Sohvi
Harrastukset:
Uintivalmennus,
metsästys ja mökkeily
Yrittäjänä: 10 v.
Yritys ja toimiala: Maasälpä Jorma Repo Ky;
Kodinkiintokalusteiden
valmistus ja rautakauppa,
Tmi Riikka Repo; Parturikampaamo.
Yrityksen perustamisvuosi: 1981, Tmi 2003
Työllistää: 5+3, Tmi 1
Perhe: Avomies Jussi,
miehen lapset Lenni ja
Veeti
Yrittäjänä: 30 v.
Yritys ja toimiala: Taksi
Tervonen
Yrityksen
perustamisvuosi: 1981
Työllistää: 2 yrittäjää
Perhe: Vaimo Hannele,
lapset Simo-Pekka ja
Sanna-Mari
Harrastukset: Karaoke,
lukeminen ja matkustelu.
M j Lii Tiippana
Marja-Liisa
Tii
(50 v.)
Yrittäjänä: 23 v.
Yritys ja toimiala:
Arto Tiippana Oy;
Autokorjaamo, varaosat,
myynti, maahantuonti ja
automaalaus
Yrityksen
perustamisvuosi: 1988
Työllistää: 2 yrittäjää
Perhe: Aviomies Arto ja
poika Jussi.
Harrastukset: Hevoset,
koirat, moottoripyöräily ja
öljyvärimaalaus.
Varajäsenet:
Päivi Pelkonen
Mirja Räty
Heikki Partinen
Leila Kontiokorpi
Niina Repo
Toni-Pekka Karjalainen
Timo Näränen
Harri Tiippana
Tanja Oksman
10
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
VUOKSEN SYSTEMASTA
TYÖHÖN JA KOTIIN
• Toimistotarvikkeet
• Tietokoneiden huolto ja myynti
• Tulostimet ja värit
• Kassakoneet, maksupäätteet ja
• Kassajärjestelmät sekä niiden
tarvikkeet
• Toimituspalvelu
• Kympin mobiili-ja laajakaistaliittymät
vuoksen systema ky
Jukankatu 3, Imatra
P. 05 4365 555 fax 05 4365 527
myynti@vuoksensystema.fi
Ravintola Wanha Virveli
ja Sauna Räihän Kuohu
tilattavissa juhliin tai muihin tilaisuuksiin!
Karjalainen Kotitalo
samoin käytettävissä!
Vuoksen risteilyt alkavat 18.6. tai tilauksesta!
VUOKSEN
KALASTUSPUISTO
Varpasaari, Kotipolku 4 55120 Imatra
Puh. 054 323 123, 0400 655 848, 050 384 9998.
www.vuoksenkalastuspuisto.com
Mitä yksi pieni
muurahainen voi tehdä?
Työntekijäresurssit on vedetty äärimmilleen ja säästöleikkurien paineessa olevat
työntekijät voivat huonosti.
Eettinen stressi, joka aiheutuu vastoin oikeaksi tietämäänsä tapaa toimia aikaansaa
työntekijöissä fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia sekä henkistä pahoinvointia.
HELI RAUTANEN
Koulussa on puuropäivä.
Ruokalan henkilökunta tietää, että käytettävä määräraha oppilasta kohden on alle
kaupunkien yleisen keskiarvon. Puuropäivästä valittavat
lapset sekä vanhemmat.
Kotipalvelussa on kiirettä.
Flunssa-aallon kourissa on
monta työntekijää ja töissä
olevat ovat entistä kiireisempiä. Vanhuksella olisi paljon
asiaa, mutta työntekijä suorittaa pakolliset tehtävät nopeasti. Jäljellä on vielä useita
käyntipaikkoja.
Eettisessä stressissä painivat
työntekijät tuntevat tekevänsä väärin asiakkaita sekä
itseään kohtaan.
Työpaikan vaihdos ei ole
kaikille mahdollista mutta
logoterapian viitekehyksen
mukaan yksi ihminen voi
tehdä sen minkä yksi ihminen voi tehdä. Jaksamisen
veitsenkärjellä keikkuva
työntekijä voi lohduttautua
sillä, että jos hän tekee hyvää
toisille, on se hyvää myös tekijälleen.
Ojentaessaan ruokalautasen
työntekijä voi antaa lämpimän hymyn lapselle. Vanhustenhoitaja voi kosketuksella
ja sanoillaan arvostaa asiakastaan – kiireestä huolimat-
Jos en minä niin kuka sitten?
Jos ei nyt niin milloin sitten?
Jos vain itseäni varten niin mikä
minä sitten olen?
Rabbi Hillel
ta. Oman työn arvokkuuden
mieltäminen osaksi kokonaisuutta auttaa jäsentämään
miksi teen tätä työtä.
Jaksamista auttaa myös kehon kunnioitus. Logoterapiassa ajatellaan, että ihmisen
ainoa maapäällinen koti on
oma keho, ja sitä tulee kohdella rakkaudella.
Hyvä ravinto, liikunta ja
myrkyistä kuten alkoholista
ja muista päihteistä kieltäytyminen vahvistavat fyysistä
sekä psyykkistä terveyttä.
Ruotsalaisen tutkimuksen
mukaan fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä henkistä hy-
vinvointia lisää myös kulttuurin harrastaminen. Tutkimuksen mukaan terveysvaikutukset ovat laajat.
Elokuvat, taidenäyttelyt,
museot ja konsertit sekä kirjallisuus ja teatteri auttavat
mielen vireyteen joka heijastuu myös fyysisiin vaivoihin.
Psyykkistä terveyttä antaa
myös hyvä seura ja luonto.
Onni tulee aina sivutuotteena siitä, että elää arvokkaasti
ja antaa itsestään.
Pahaa ei maailmasta saa
pois, mutta hyvää voi lisätä ja
se on yhden ihmisen tehtävä.
Muurahainen tekee sen mitä
yksi pieni muurahainen voi
tehdä.
Imatran seudun, Rautjärven
ja Ruokolahden yrittäjät
Hyvinvoinnin neliapila
1. Reipas retkimieli eli vahvuuksien katsominen.
Voittajat ovat niitä häviäjiä, jotka päättivät
vielä kerran yrittää.
2. Anteeksiantaminen ja armollisuus niin itseä kuin toisia kohtaan.
Koettu paha teko tai vääryys ei katoa, mutta
sen ei tarvitse myrkyttää tulevaisuutta. Jos
on itse tehnyt virheen, voi miettiä, mitä siitä
tulee oppia ja sitten armahtaa itsensä.
3. Kiitollisuus elämän lahjoista.
Pohjimmiltaan kaikki on lahjaa kuten bis-
nesvainu, sosiaalisuus, kädentaidot jne. Elämän eteen tuomien tilaisuuksien hyödyntäminen on myös lahjaa. Lahjoista kiittämisellä on valtava voima, koska silloin vaatimukset vähenevät kuten oletukset, että minulle
kuuluu enemmän ja lisää.
4. Katseen suunta itsestä poispäin.
Kurottaminen oman navan yli ja toteamus
”Katso, katso vielä kerran mitä toinen tarvitsee” (Merete Mazzarella).
Lähde: Haastattelu psykologi, logoterapeutti
LTI Tuula Katainen.
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
11
tiedäthän mitä tapahtuu
ja mistä puhutaan!
Tilaa oma lehti!
Tilaa Uutisvuoksi ja tiedät mitä Imatran seudulla tapahtuu.
Uutisvuoksi kertoo sinulle 7 päivänä viikossa Imatran
ja lähialueen tärkeimmät tapahtumat
ja polttavimmat puheenaiheet!
Uutena kestotilaajana
saat nyt 2 kk lehdet
veloituksetta!
Lähetä kuponki tai soita!
Tilaajapalvelu 05 2100 2641
Asiakaspalvelu ma-pe klo 8 - 16
Tilaan Uutisvuoksen
Määräaikaislauksena
3 kk hintaan 35 €
Etusi 14 €
Uusvuoksi
maksaa
posmaksun
Kestolauksena
12 kk + 2 kk kaupan päälle
2x 64 € yht. 128 €. Edun arvo 31 €
Lasku 6 kk välein.
4 kk hintaan 45 €
Etusi 14 €
Nimi:
Uusvuoksi
Osoite:
Tilaajapalvelu
Tunnus 5006480
Myös yrittäjille loma on tärkeä latautumisaika.
00003 VASTAUSLÄHETYS
Puh:
Heiolaakon nro
haja-asutusalueella:
APUA ARJEN ASKAREISIIN
Tilaustarjoushinnat ovat voimassa Uusvuoksen jakelualueella tällä
kupongilla 30.6.11 saakka. Tilaus koskee Uusvuoksen ma, , to ja la -lehä.
KOTIPALVELU LEILA SUIKKANEN
Tapahtumakalenteri
050 461 1713
Kotitalousvähennys 60%
MUURAHAINEN
N
No 1/2011
Mikromurheita?
Apua nopeasti ja edullisesti läheltä
Lisätietoja: www.mikrotukihellman.fi
Kari 040 580 6841, Tuija 040 505 0098
Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden
yrittäjien
MUURAHAINEN
Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja
yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan.
Julkaisija:
Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi
Päätoimittaja:
Ilkka Ollonen
Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja
puh. 050 354 5370
Toimitusneuvosto:
Tommi Matikainen, Tea Usvasuo, Toni Karjalainen,
Tanja Oksman, Kaisa Rahkonen, Birgit Räsänen,
Kaija Huuhtanen, Heidi Jääskö, Heli Rautanen
Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto
Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr
Sarjis
• Kirjanpidot • Tilinpäätökset
• Veroilmoitukset • Palkanlaskenta
• Arvonlisäverot • Toimistopalvelut
Miksa-Tili Oy
Siitolanranta 5, 55120 Imatra
Puh. 020 754 5270
[email protected]
ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT
12.8-13.8.2011
Yrittäjien SM-Golf, Kalajoki.
14.10.2011
Maakunnallinen yrittäjäjuhla, Lappeenranta.
21.10-23.10.2011
Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Seinäjoki.
IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT
16.6.2011
Kaupunginjohtajan aamukahvit klo 9.00
Cafe Paussi, Kulttuurikeskus.
RAUTJÄRVEN YRITTÄJÄT
Rautjärven yrittäjät ry:n stipendit jaetaan
Rautjärven koulujen päätösjuhlissa.
16.6.2011
Kunnan johtoryhmän
aamukahvit klo 9.00, Kunnantalo.
30.7.2011
Perinteiset Rautjärven yrittäjät ry:n
järjestämät latotanssit klo 20-01.00,
Hinkkasen navetan vintti, Koskenkulma.
RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT
1.-3.7.2011
Kesäretki Aunukselle ja Petroskoihin.
16.-18.9.2011
Perinteinen syysretki Kotkan seudulle.
12
Keskiviikko 1. kesäkuuta 2011
Imatran seudun, Rautjärven ja
Ruokolahden yrittäjät
Tax free
• EU:n ulkopuolelta tulevan matkustajan
ei tarvitse maksaa veroa EU maahan.
• Global Blue Finland hoitaa veropalautusjärjestelmää.
• Ostaessaan tuotteen matkustaja täyttää
kauppaliikkeessä tax free palautussetelin.
• Maasta lähtiessään matkustaja saa
seteliä ja ostoskuittia vastaan osan
Suomeen maksamasta alv:stä
palautuksena takaisin.
• Tax free palausta ei voi saada alle 40
euron ostoksista.
Alv 0 osto
• Matkustaja saa kauppaliikkeessä
kauppalaskun joka kuitataan tullissa,
että tuote on viety EU:n ulkopuolelle
• Seuraavalla vierailulla leimattu kuitti
viedään takaisin kauppaliikkeeseen, joka
laittaa kuitin kirjanpitoonsa EU:n ulkopuolisena kauppana ja palauttaa
asiakkaalle ALV:n
TAK: Venäläiset ostavat
eniten elintarvikkeita
Venäläiset ostavat Kaakkois-Suomesta
elintarvikkeita ja vaatteita. Toimialojen
suurimmat häviäjät ovat autotarvike ja
autojen huolto.
HELI RAUTANEN
Tutkimus- ja Analysointikeskus Tak Oy haastattelee
Kaakkois-Suomen raja-asemilla venäläismatkustajia
heidän rahankäytöstään ja
tehdyistä ostoksista Suomessa. Viimeksi mittava kysely
suoritettiin vuonna 2010.
Kyselyn perusteella huomattiin, että elintarvikkeita
ostaneiden venäläisten mat-
kustajien osuus on kasvanut
merkittävästi. Vuonna 2008
elintarvikkeita ostettiin Suomesta 40 prosenttia, mutta
kaksi vuotta myöhemmin
osuus oli yli 70 prosenttia.
Venäläisten mielestä Suomessa myydään laadukkaita
ja turvallisia elintarvikkeita.
Venäläisen keskiluokan vaurauden kasvu on mahdollistanut entistä suuremman
Kulta ja kellot -toimiala on myynyt tänä vuonna 3,8 prosentin
verran.
Venäläisten mielestä Suomesta ostettavat elintarvikkeet ovat
hyvälaatuisia.
Tax free –myynti toimialoittain 1–4/2011 (%)
Vaatteiden yleisvähittäiskauppa
Itsepalvelutavaratalot
Päivittäistavarakauppa
Tavaratalot
Urheilu ja veneily
Pienoistavaratalot
Kulta ja kellot
Moottoriajoneuvojen osat,
varusteet ja renkaat
Naisten vaatteet
Jalkineet
Tietokonelaitteistot
Rauta- ja rakennustarvikkeet
Miesten vaatteet
Kodinkoneet ja viihde-elektroniikka
Lahjatavarat
Muut
Lähde: Global Blue Finland
22,8
16,1
13,6
12,4
6,6
5,0
3,8
2,4
2,0
2,0
1,6
1,5
1,2
1,1
1,0
6,9
joukon matkustelua Suomen
puolelle. Nämä syyt selittänevät elintarvikkeiden
myynnin huomattavaa kasvua.
TAK Oy:n kyselyn mukaan
yli 60 % Suomessa ostoksia
tehneistä venäläisistä osti
Suomesta vaatteita. Vaatteisiin venäläiset käyttivät
vuonna 2010 156 miljoonaa
euroa (noin 40 prosenttia
Suomessa tuoteostoihin
käyttämästään rahasta).
Myös jalkineita Suomesta
ostettiin usein, sillä runsas
viidennes Suomessa ostoksia
tehneistä venäläisistä osti
Suomesta jalkineita. Aiempaa vähemmän venäläiset
käyttivät rahaa huonekalujen ostamiseen ja rakennusja remontointitarvikkeisiin.
Taloustavaroiden ostaminen yleistyi elintarvikehankintojen ohella. Vuonna
2010 taloustavaroita osti 17
% Suomessa ostoksia tehneistä venäläisistä.
Viime vuosien suurin hä-
viäjä toimiala on ollut autotarvike ja autojen huolto.
Huippuvuotena 2004 venäläiset käyttivät yli 40 prosenttia ostoksistaan autotarvikkeisiin mutta vuonna
2010 enää viisi prosenttia.
TAK Oy:n haastatteluaineiston mukaan tax free - ostoja tehdään keskimäärin 3,1
ja alv 0 ostoja 1,7 yhdellä
matkalla. Aiempaa useampi
matkustaja ostaa sekä alv 0
että tax free – ostoja.
Vuonna 2010 tax free - ostoksia teki 56 %, alv 0 –os-
toksia 17 % ja verollisia ostoksia, eli ostoja joita ei ostettu verovapaasti tai joissa
ei käytetty tax free –alennusta, 41 % venäläismatkailijoista. Toisin sanoen, vaikka tax
free –ostoksia sekä alv 0 –ostoksia tehdään aiempaa
enemmän, edelleen iso joukko venäläisiä matkustajia ostaa tuotteita kuten kuka tahansa suomalaisista.
Lähde: TAK Oy:n tilastot,
haastattelu toimitusjohtaja
Pasi Nurkka
Tax free – myynti toimialoittain
Tax free – veronpalautusjärjestelmää
hoitava Global Blue Finland tilastoi
kuukausittain Suomen rajojen ulkopuolelle tapahtuvaa myyntiä.
Alkuvuoden suurin tax free- ostojen
kolme suurinta toimialaa ovat vaatteiden yleisvähittäiskauppa, itsepalvelultavaratalot ja päivittäistavarakauppa.
Tämän vuoden aikana suurin kasvu on
tapahtunut tietokonelaitteissa (kasvua
390 prosenttia). Muut kasvaneet toimialat ovat kodinkoneet ja viihde-elektroniikka (106 %), päivittäistavaratalot
(104 %), rauta- ja rakennustarvikkeet
(99 %) ja pienoistavaratalo (81 %). Kasvusta huolimatta tietokonelaitteiston,
rauta- ja rakennustarvikkeiden sekä kodinkoneet ja viihde-elektroniikan tax
free -myynnin yhteenlaskettu osuus on
vain 4,2 prosenttia kokonaismyynnistä.
Yrittäjien jäsenedut:
Suomen Yrittäjien jäsenedut:
- Autonvuokraus: Europcar
- Hakupalvelu: Finder Fonecta
- Laivamatkat: Silja Line, Tallink, Viking Line
- Luoton ja riskienhallinta: asiakastieto.fi, Soliditet
- Majoitus: Best Western, Hilton, Hotel Arthur, Scandic
- Viestintä- ja tietoliikenne: Sonera
- Polttoaine: Neste oil, EuroShell, St1, Teboil
- Lentoparkki
- Sähkö- ja energiapalvelut: Skapat Energia
- Sähköpostiturvapalvelut: D-Fence Oy
- Vakuutus: Fennia
lisätietoja näistä eduista www.yrittajat.fi/jasenedut
Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsenedut:
Elisa-edut yrittäjille:
- Elisa Yrityspotti –liittymä
- Elisa Yrittäjä Tasahinta –mobiililiittymä
- Elisa Mobiililaajakaista
- Elisa Yrityslaajakaista
- Elisa Puheratkaisu Vakion
- Elisa Maksupäätepalvelu
- Elisa Taloushallinto
–palvelu
- Elisa Markkinaavain palvelu
Lisätietoja näistä
jäseneduista saa
Elisan myymälöistä.
Intrum:
- alennuksia perintäpalvelusta ja luottopäätöspalvelusta
lisätietoja Sami Karjalainen Intrum Justitia