TIEDOTUSLEHTI PVO-VESIVOIMAN TOIMINTA-ALUEEN ASUKKAILLE 2/2012 Arto Ylilehto on intohimoinen vetouistelija. Kalastuskirjanpito luontuu hyvin mukavaan harrastukseen. Kalastuskirjanpidosta saadaan arvokasta tietoa kalavesien hoitoon Kalastuskirjanpito on tärkeä osa vesivoimayhtiöiden kalataloustarkkailua. Noin 80 vapaaehtoista kalastajaa pitää PVO-Vesivoimalle kirjaa saalismääristään. I lupaehdoissa määrätään, että yhtiön on tarkkailtava kalaistutustensa tuloksellisuutta ja seurattava paljon noin 30-senttistä kalaa, joka pääsee nyt kasTeksti Aaro Horsma ja Martti Ahlstén Kuvat Jyrki Kallio-Koski vamaan isoksi”, Arto Ylilehto sanoo. eri kalakantojen osuuden vaihtelua kalakannassa. 1980-luvun puolivälissä aloitettu kalastuskirjanpito on oleellinen osa velvoitteen hoitamista. Harrin alamitan nosto ja lisääntynyt valvonta saavat kalastajilta kiitosta että kalojen annettaisiin kasvaa pyyntikokoisiksi. Palaute kiinnostaa kirjanpitokalastajaa Taimenen osalta tähän auttaisi kaikkien istutus- PVO-Vesivoima lähettää vuosittain yhteenvedon Yksi Iijoen 24:stä kirjanpitokalastajasta on pudasjär- ten siirto syksyyn, jolloin taimen on koskialueil- kirjanpitokalastuksen tuloksista kaikille saalisra- voitetarkkailussa noudatetaan Maa- ja metsäta- veläinen Arto Ylilehto. Hän on intohimoinen ve- la kokonaan rauhoitettu”, toteaa Iijoen innokas portoijille. Tämän lisäksi lähetetään viiden vuoden lousministeriön sekä Riista- ja kalatalouden tut- touistelija, mutta kalastaa myös harjuksia eli harreja vapaa-ajankalastaja. välein tehtävä tiedusteluraportti, joka kootaan kai- ”Kalastuskirjanpidossa kuten muussakin vel- kimuslaitoksen ohjeita”, sanoo PVO-Vesivoiman kalatalousasiantuntija Leo Partanen. Pohjolan Voimalla on noin 80 kalastuskirjan- Pudasjärven taajaman tuntumassa Kurenkoskella. Pari viime kesää ovat olleet kalastajille erittäin kille kalastusluvan lunastaneille tehdyistä tieduste- Iijoen vesistön kalastusalueen asettamaa harjuksen haastavia runsaiden vesisateiden takia. Tämä on toi- luista. Myös laajempi tarkkailuraportti postitetaan alamittaa, 35 senttiä, Ylilehto pitää hyvänä asiana. saalta ollut myös hyvä asia harjuskantoja ajatellen. kaikille kirjanpitokalastajille. ”Nyt ei harreja pitäisi kenenkään ottaa joesta ”Kyllä vesisateet ovat näkyneet joella. Kalastajia ”On kiinnostavaa saada tietoa esimerkiksi timaisesti, mutta muuten kirjanpitäjät ovat har- pois liian pienenä, jotta kalat pääsevät kutemaan ei ole läheskään niin paljon kuin kuivempina kesinä. harrisaaliiden kehityksestä Iijoella. Tieto on sitä rastus- ja kotitarvekalastajia, joille yhtiö maksaa ainakin kertaalleen ja luonnonmukainen lisäänty- Kurenkosken harrikanta on erittäin hyvä. Joessa on tarkempaa, mitä useampi kalastaja vastaa kyselyi- työstä pienen palkkion. Kirjanpito tapahtuu pe- minen onnistuu entistä varmemmin”, hän sanoo. pitäjää. Muutama heistä kalastaa lähes ammat- Kaloista kirjataan muistiin kalalaji, kalastuspaikka, istutusten varassa, mutta jos harreja ei pyydettäisi hyvä, että valvontaa on lisätty, mutta toisaalta sitä pyyntiaika sekä kalan pituus, paino ja sukupuoli. liian pieninä, voisi luontainen lisääntyminen voi- pitäisi lisätä vielä enemmän varsinkin taimenen is- Myös suomunäyte otetaan talteen ja lähetetään mistua. Silloinhan istutuksia voitaisiin jopa vähen- tutusaikaan. Kaikki kalastajat eivät ole selvästikään tutkittavaksi. Suomunäytteestä selvitetään mm. tää ja käyttää rahat muuhun kalavesien hoitoon” sisäistäneet alamittasäädöksiä. Olisi kaikkien etu, kalan ikä ja kasvunopeus. toteaa Ylilehto lopuksi. rinteisellä kynä-paperimenetelmällä sitä mukaa, Myös lisääntynyt valvonta saa kiitosta: ”On kun saalista tulee. Jälkeenpäin tiedot siirretään sitä varten laadituille lomakkeille. Alamittainen harjus pitää palauttaa takaisin veteen. hin. Tällä hetkellä harrikannat taitavat olla pääosin VIRTAVIESTI • 2/2012 1 PÄÄKIRJOITUS Pertti Pietinen, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy VESPA PÄÄTTYY - KEHITYS JATKUU Iijoella olemme saamassa päätökseen monivuotisen vesivoiman perusparannusohjelmamme VESPAn. Viimeisin peruskorjattava laitos on Pahkakosken voimalaitoksen toinen koneisto, joka pysäytettiin peruskorjaukseen marraskuun viimeisellä viikolla. Tavoite on, että se saadaan valmiiksi huhtikuussa ennen seuraavaa kevättulvaa. Lähes 50 miljoonan euron VESPA-projekti on ollut merkittävä PVO-Vesivoiman henkilöstön työllistäjä. Samalla projekti on ollut hyvä koulutustilaisuus projektissa työskennelleille henkilöille. Perusparannuksilla olemme nostaneet laitostemme kapasiteettia ja hyötysuhdetta ja täyttäneet osaltamme yhteiskunnan tavoitteet vesivoiman tehonnostoista. Silti merkittävä määrä tulvakausien vesistä joudutaan jatkossakin juoksuttamaan voimalaitosten ohi. Sähköntuotannon säätöön kelpaavaa puhdasta kotimaista energiaa menee siis hukkaan. Tänä vuonna vettä joudutaan juoksuttamaan Ijoen voimalaitosten ohi noin 250 GWh, mikä vastaa lähes 60 000 kotitalouden vuotuista sähkönkulutusta. Energiavarastolle olisi siis todellinen tarve! Seuraavat PVO-Vesivoiman kehitystoimenpiteet kohdistetaan Kokemäenjoelle, jossa Nokian kaupungin kupeessa sijaitsevaa Melon voimalaitosta peruskunnostetaan vuosina 2014 ja 2015. Voimalaitoksella uusitaan generaattoreiden staattorit sekä modernisoidaan sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Iijoella VESPA-projektille juoheva jatko olisi ollut Kollaja-hankkeen suunnittelun ja projektin valmistelun käynnistäminen. Valitettavasti hankkeen toteutumisen tiellä on edelleen niin isoja ratkaistavia asioita, ettei resursseja voida pitää hanketta varten varattuna. Hankkeen etenemisen kannalta merkittävää Natura-lausuntoa odotetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta ensi kevään aikana, jonka jälkeen voisi olla mahdollista lähteä hakemaan hankkeelle alueen ihmisten ja poliittisten päättäjien hyväksyntää. Toinen merkittävä hanke kuluvan vuoden aikana on ollut selvittää, miten vesivoiman käyn- nissäpidon uudelleenjärjestely on järkevintä tehdä. Uudelleenjärjestelyn tarkoituksena on varmistaa käynnissäpitotoiminnan tehokkuus ja vesivoimaosaamisen säilyminen pitkällä aikavälillä. Uudeksi käynnissäpidon toimintamalliksi valittiin ns. kumppanuusmalli. Siinä vesivoimalaitosten käynnissäpitoa ryhdytään tekemään tiiviissä yhteistyössä valittavan palveluntarjoajan kanssa. Järjestelyn yhteydessä osa Vesivoiman henkilöistä siirtyy kumppanin palvelukseen. Uuden toimintamallin mukaiseen järjestelyyn siirrytään vuoden 2013 syksyllä. Muutos jatkuu - työtä ja haasteita riittää tulevillekin vuosille. Vaan nyt on aika Joulun, joka suo meille kaikille mahdollisuuden hiljentyä hetkeksi viettämään aikaa läheistemme kanssa. Toivon kaikille lukijoillemme oikein Hyvää ja RauhallistaJoulun aikaa ja energistä Uutta Vuotta 2013. Joulukorttien sijaan muistamme Teitä kaikkia lahjoittamalla perinteiset joulukorttirahat Hyvä joulumieli -keräykseen vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi. Voimalaitosten yhteydessä on paljon erilaisia patorakennelmia. Kuva Kierikistä. Patoturvallisuus on työllistänyt PVO-Vesivoiman valvontateknikko Pekka Lahtosta viime aikoina poikkeuksellisen paljon. Hänen tehtäviinsä kuuluu Padot pidetään kunnossa kiertää joka vuosi kaikki Pohjolan Voiman omistamat padot, arvioida niiden kuntoa ja mahdollisesti tarvittavia korjaustoimenpiteitä sekä tehdä käynneistään pöytäkirjat. Tänä vuonna tämän normaalin vuositarkkai- Patojen ikääntyminen ja mahdollinen ilmastonmuutos haastavat patojen omistajat pitämään huolta vuosikymmeniä sitten rakennetuista padoista. Voimayhtiöt suhtautuvat patoturvallisuuteen vakavasti. Patoja seurataan järjestelmällisesti ja niistä pidetään huolta. lun lisäksi on ollut kuuden padon määräaikaistar- viranomaisvalvonnasta Kainuussa, Pohjois-, Keskija Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois- ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Kaivos- ja jätepatojen osalta Kainuun ELY-keskuksen reviiri on koko kastus. Laki määrää, että tällainen perusteellinen katselmus patorakennelmien kunnosta on tehtävä korkeudella. Kainuun ELY vastaa vesistöpatojen Suomi. Teksti Martti Ahlstén Kuvat Jyrki Kallio-Koski Vuonna 2009 voimaan tullut uusi patotur- vähintään viiden vuoden välein. Tänä vuonna tar- vallisuuslaki on Pylvänäisen mukaan selkiyttänyt kastus on tehty Kierikissä, Jumiskossa, Kostolla, turvallisuuden arviointia. Vanhan lain aikana pa- Irnillä, Taljajärvellä ja Maunujärvellä. dot esimerkiksi luokiteltiin, kun korkeus nousi yli ”Määräaikaistarkastus on erittäin perusteelli- kolmen metrin. Silloin luokiteltiin sellaisiakin pa- nen. Siinä käydään läpi ennen tarkastusta tehtyjen toja, joiden murtuminen ei aiheuttaisi minkään- havaintojen ja tarkkailujen pöytäkirjat, tehdyt mit- laista vaaraa tai haittaa. taukset, mittalaitteiden kalibroinnit, mahdolliset ”Nykyisen lain mukaan padot luokitellaan hydrologiset selvitykset, maapatojen geotekniset vahingonvaaran perusteella. Padot pitää luokitel- laskelmat, betonipatojen lujuuslaskelmat, tehdyt la, jos padosta onnettomuuden sattuessa aiheutuu kunnostustyöt ja muut patoihin liittyvät toimen- vähäistäkin vaaraa”, Pylvänäinen kertoo. piteet sekä padon turvajärjestelyt. Lisäksi padolla Uuden lain mukainen luokitus tapahtuu as- tehdään maastotarkastus”, Lahtonen luettelee. teikolla 1 – 3. Luokka 3 tarkoittaa vain vähäistä vaaraa. Luokassa 2 voi syntyä huomattavaa vaaraa Uusi laki selkiytti toimintaa omaisuudelle. Luokka 1 tarkoittaa vaaraa ihmis- Insinööri Mika Pylvänäinen Kainuun ELY-kes- hengille tai todella huomattavaa vaaraa omaisuu- kuksesta sanoo, että Suomen vesistöihin rakenne- delle. Pohjolan Voiman padoista Isohaara, Raa- tut padot on tehty hyvin. Vaikka menneen kesän sakka ja Pahkakoski kuuluvat luokkaan 1. runsaat sateet aiheuttivat paljon tulvaongelmia ja vesivahinkoja, voimalaitospatojen kanssa ei ol- Riskit tunnetaan lut suuria ongelmia eikä syntynyt vaaratilanteita, Tulva on yksi patoihin liittyvä turvallisuusriski. vaikka muutamalla padolla käytiinkin hätäyliveden 2 VIRTAVIESTI • 2/2012 Määräaikaistarkastukseen kuuluva maastotarkastuskäynnissä Kierikin voimalaitospadolla. Luokkaan 1 kuuluvien patojen pitää selvitä niin suuresta tulvasta, että sellaisen todennäköisyys on kerran 5.000 – 10.000 vuodessa. Tulvien todennäköisyysennuste perustuu hydrologisiin selvityksiin. Hydrologinen tieto on lisääntynyt ja tarkentunut sen jälkeen, kun valtaosa padoista on rakennettu. Siksi hydrologisia selvityksiä tarkistetaan aika ajoin. Kierikin määräaikaistarkastuksessa sovittiin, Ennustaminen on vaikeaa Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmä kattaa ennustekäytössä koko maan. Mallinnus kertoo, että ilmastonmuutos todennäköisesti lisää vesivoiman tuotantoa. Mallin virtaamaennusteet tehdään sääennusteiden pohjata. Ongelmana vain on se, että sade-ennusteet eivät ole kovin tarkkoja kuin vasta paria päivää ennen sadetta. että Pohjolan Voima päivittää hydrologisten ennusteiden pohjalta laskelmat siitä, riittääkö voimalaitospadon luukkujen kyky purkaa vettä poikkeuk- Teksti Liisa Ahlstén Kuvat Jyrki Kallio-Koski sellisessa tilanteessa. ”Patoallas voi täyttyä ilman poikkeuksellista tulvaakin, jos patoluukkuihin tulee toimintahäiriö, minkä vuoksi vesi ei pääse purkautumaan normaalisti alapuoliseen vesistöön. Myös teknisissä valvontalaitteissa voi olla ongelmia. Erityisesti voimalaitospadot ovat nykyään kaukokäytössä, ja silloin esimerkiksi altaan vesipinta voi nousta liian korkealle, jos valvomon monitorit näyttävät virheellisesti vedenpinnan tason liian alhaiseksi”, Mika Pylvänäinen selvittää. Siksi hänen mukaansa teknisen valvonnan lisäksi tarvitaan sitä, että padoilla käydään säännöllisesti tarkistamassa automaattisten havaintolaitteiden toimivuus ja patorakenteiden kunto. ”Patoja tarkkaillaan tarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmassa esitetään padon tarkkailun aikavälit, tarkkailtavat kohteet ja tarkkailuun liittyvät toimenpiteet. Siinä esitetään myös, miten padon tarkkailua tehostetaan tulvien, rankkasateiden, kovien tuulien ja muiden erityisten rasitusten aikana.” Myös patojen rakenteisiin voi tulla ongelmia. Maapato rakennetaan siten, että se suotaa hallitusti ”Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Vesistömal- koa ennen, 2 – 3 päivän ennuste sen sijaan on jo vettä koko ajan jonkin verran. Jos suoto muuttuu lijärjestelmä kattaa ennustekäytössä 100 prosenttia nykyään mahdollinen. Isossa vesistössä ylempänä vuodoksi, vesi saattaa viedä mukanaan tiivisteenä maamme pinta-alasta. Automaattisesti päivittyviä ve- olevan vesistön tilannetta voidaan käyttää hyödyksi käytettävää hienoainetta, ja pato voi murtua. denkorkeus- ja virtaamaennusteita tehdään noin 300 alempien osien ennustetta laadittaessa. Vuoden 2008 tulva Pudasjärven alapuoliselta Iijoelta. Toisaalta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Viime kesän sateet meillä ja samanaikainen Puolan kui- havaintopisteeseen 3 - 5 kertaa päivässä, tulva-aikana Täsmällistä tietoa on mahdotonta saada mis- vuus ovat tästä hyvä esimerkki. Ilmastonmuutos lisää Voimayhtiöiden patoturvallisuus hyvä useamminkin. Ennusteissa tarvittavat säähavainnot tään, mutta esimerkiksi rantojen asukkaille on sateita. Aluksi se merkitsee Lapissa ja mahdollisesti Mika Pylvänäisen mukaan Suomessa ei ole ollut ja sääennusteet meille toimittaa Ilmatieteen laitos”, parempi, että on olemassa edes jonkin näköinen myös Pohjois-Pohjanmaalla lumisateita ja näin ol- suuria voimalaitosten pato-onnettomuuksia. Muu- johtava hydrologi Bertel Vehviläinen kertoo. ennuste ja arvio, mihin suuntaan ollaan menossa. len lumen määrän lisäystä. Mutta myöhemmin, kun tamassa tapauksessa vesi on päässyt padon yli ja Järjestelmän ydin on vesistömalli, joka on hyd- Sen mukaan he voivat arvioida, milloin esimerkiksi ilmasto tästä vielä lämpenee, sade tulee vetenä. Toi- patoja on murtunutkin, mutta ne ovat tapahtuneet rologisen kierron ja vesistön kuvaus. Aikoinaan se rantasaunaa pitää ruveta suojaamaan tulvan varalle. sena ääripäänä on kuivuus ja kuivuusjaksot saattavat alueilla, joissa tilanteesta ei ole aiheutunut vahin- tehtiin kerrallaan aina vain yhdelle vesistölle, esimer- koa ulkopuolisille. Padon omistajalle kyllä yleensä kiksi Iijoen vesistölle tällainen on tehty 15 – 20 vuotta Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät syntyy tällaisissa tilanteissa vahinkoa. Voimayhtiöi- sitten. Nykyään malliin on syötetty kaikkien Suomen ”SYKEssä meillä on virtaama-arvio koko syksylle. tulee kasvattamaan vesivoiman tuotantoa jonkin den patoturvallisuuskulttuuria hän kiittää. vesistöjen tiedot, jotka se laskee vesistöittäin. Malli laskee vaihtoehdot kahden viikon sääennus- verran. Kun kevättulvat pienenevät, ohijuoksutusten olla aikaisempaa pitempiä tulevina kesinä. ”Näkemyksemme mukaan ilmastonmuutos ”Voimayhtiöt suhtautuvat patoturvallisuuteen Sade- ja lämpötilahavainnot sekä potentiaalinen tuksen ja reaaliaikaisten säähavaintojen perusteella tarve vähenee. Nykytilanteessa kevättulvan aikana todella vakavasti. Myös niiden etu on, että padot ja haihdunta ovat mallin lähtötietoja. Jos vesistömalli on sekä 50 viimeisen vuoden säähavainnoista. Tietoi- sulamisvedet ovat tulleet yhdessä rytäkässä viikon patoturvallisuus ovat kunnossa”, hän sanoo. ennustekäytössä, siihen liitetään havaintojen, sääen- hin olemme lisänneet jo jonkin verran ilmaston aikana. Vettä on niin runsaasti, että on jouduttu ohi- Pekka Lahtosen mukaan Pohjolan Voiman nusteen ja järvien säännöstelyohjeiden lukuohjelmis- muutoksen vaikutuksia, toisin sanoen lämpötila on juoksutuksiin”, Bertel Vehviläinen sanoo. padoissa ei ole ollut mitään erityisiä ongelmia. tot sekä päivitysmalli, joka tarvittaessa korjaa lasken- arvioitu vähän korkeammaksi”, Vehviläinen toteaa. Tulevaisuuden skenaariossa vesimäärät ja- Lämpeneminen vaikuttaa niin, että lumesta kaantuvat tasaisemmin vuoden kiertoon ja sähköä ”Käytössämme olevalla säätutkatiedolla voim- aiheutuvat tulvat pienenevät, ellei sulamisaikaan saadaan tehtyä ehkä 5 – 10 prosenttia enemmän. ”Kun pato painuu alle suunnittelukorkeuden, me määrittää vesistöalueen aluesadannan reaaliajassa. satu kovia vesisateita. Periaatteessa tämä tarkoit- Myös ranta-asukkaiden tulvavahingot tulevat jat- reagoimme asiaan oma-aloitteisesti ja korotamme Säätutkalla voidaan myös ennustaa sadetta useita tun- taa sitä, että esimerkiksi Ijoella kevättulvat tulisivat kossa todennäköisesti pienenemään, koska virtaa- padon vähintään suunnittelukorkeuteen. Joskus on teja eteenpäin. Lisäksi SYKEllä on ollut käytettävis- olemaan aiempaa pienemmät. mavaihtelut eivät ole niin suuria. tarkastuksissa todettu, että jotakin padon osaa pitää sä lumen peittävyyden satelliittihavainnot jo monen korottaa”, Lahtonen kertoo. vuoden ajan”, Bertel Vehviläinen sanoo. Muutaman kerran on jouduttu korottamaan maapatoja, koska ne painuvat vuosien myötä. tatuloksia tai mallin lähtötietoja. ”Reaaliaikaisista satelliittikuvista näemme lumen peittävyyden Suomessa. Tätä tietoa voidaan käyttää Vesistömallijärjestelmän lumen laskennan tarkentamiseen sulamisen loppuvaiheessa. Lumen vesiarvon perusteella taas voidaan tehdä kevättulvaennusteet, koska tulvavedestä suurin osa on lumeen sitoutuneena.” Sade-ennuste parin päivän tarkkuudella Tarkkuus on kuitenkin edelleen ongelma. Sadetta ei pysty ennustamaan kuin päivän pari eteenpäin. Joki reagoi sateeseen nopeasti, järvi sen sijaan hitaammin. Sateen lisäksi tulvamahdollisuuteen vaikuttaa maan PVO-Vesivoima Oy tukeutuu järvisäännöstely- kevättulvan suuruudesta. Tulvan suuruus riippuu kosteus. Tämän vuoden syksyllä maan kosteus oli jä suunniteltaessa pitkälti SYKEn ennusteisiin. sulamisajankohdasta ja ajankohdan säätilasta. Jos niin suuri, että rankkasateen tai pitkään jatkuvan ko- Toki seuraamme varsinkin kevättalvella myös kevät on myöhäinen ja lumet sulavat vesisateiden van sateen seurauksena tulva olisi ollut mahdollinen. paikallisia lumen vesiarvoja", sanoo PVO-Vesi- kanssa, voi vähäisestäkin lumimäärästä muodos- Ennustaminen on vaikeaa, sanotaan. Sitä se voima Oy:n ympäristöpäällikkö Aaro Horsma. tua suuri tulva. Toisaalta runsaatkin lumet voivat on myös sään ja siitä johtuvien ilmiöiden kohdalla. "Lumen vesiarvoista ei tosin vielä maalis- haihtua auringonpaisteen ja tuulen seurauksena Valvontateknikko Pekka Lahtonen (vas.), Tuskin koskaan päästään tilanteeseen, jossa joki- kuullakaan voi tehdä varmoja johtopäätöksiä taivaan tuuliin aiheuttamatta merkittävää tulvaa". patoturvallisuusviranomainen Mika Pylvänäinen. en virtaamaennusteet olisivat kohdallaan jo viikVIRTAVIESTI • 2/2012 3 Isojärven pumppuaseman puuputki uusittiin Isojärven pumppuaseman vanha puurakenteinen putki on uusittu. Hanke toteutettiin kolmessa osassa runsaan kymmenen vuoden aikana. Viimeinen osuus valmistui marraskuussa. Teksti Martti Ahlstén Kuva Juha Veijola Isojärvi toimii Jumiskon voimalaitoksen yhtenä se sijaitsee syvällä kallion sisällä. Voimalaitoksen pu- vesivarastona. Järven vettä johdetaan laitokselle touskorkeus, 96 metriä, on Suomen suurin. pumppuaseman avulla kanavien ja kalliotunne- ”Vanha putki piti uusia, koska se oli alkanut lien kautta. Kalliotunneleita Jumiskon voimalai- lahota. Myös uusi putki tehtiin kokonaan puusta, toksen yhteydessä on kaikkiaan noin seitsemän koska se osoittautui tarjolla olevista materiaaleista Remontin yhteydessä uusittiin myös pumppaa- kilometriä. käyttökelpoisimmaksi”, PVO-Vesivoiman raken- mon imuputken suuaukon rakenteet. Lisäksi välpät kustannusarvio on noin miljoona euroa. nuskunnossapitomestari Juha Veijola kertoo. siirrettiin pumppaamon sisältä sen ulkopuolelle. Hanke työllisti keskimäärin kahdeksan Pumppuasema ja putki tarvitaan siksi, että heutuvat paineen muutokset.” Puuputken ulkohalkaisija on 2,4 metriä ja pituus noin 270 metriä. Putken uusimisen Isojärven pinta on yli 20 metriä alempana kuin ”Putki kulkee maan päällä ja sen pitää kestää Välpät estävät roskien kulkeutumisen pumpuille. henkilöä. Lisäksi tarvittiin monenlaista Ala-Suolijärven pinta. Siksi vesi pumpataan en- ankaria olosuhteita. Se olisi pitänyt lämpöeristää, Rakennuksen ulkopuolelle sijoitetut välpät on nyt konevoimaa ja kuljetuskalustoa sin ylämäkeen, jotta se voidaan juoksuttaa ka- jos olisimme käyttäneet jotakin muuta materiaalia. paljon helpompi puhdistaa. navien ja kalliotunneleiden kautta Jumiskon Puurakenne metallivanteilla tuettuna on toiminta- Vettä pumpataan kolmella pumpulla, joista voimalaitokselle. varma ja joustava rakenne, joka kestää pumppujen yksi on peruskorjattu ja kahden muun peruskorjaus äkillisestä pysäyttämisestä tai käynnistämisestä ai- tehdään lähivuosina. Itse Jumiskon voimalaitoskin on erikoinen, sillä Melontaa ja viihdettä Taivalkoskella Taivalkosken läpi virtaava Iijoki tarjoaa sähköntuotannon lisäksi virkistystä. Taivalkosken Melontakeskuksesta löytyy puitteet monipuoliseen melontaharrastamiseen, mutta myös muihin elämyksiin Tuomas Kurosen freestylemelonta Melontarata on 300 metriä pitkä. näyttää hurjalta touhulta. kesässä isompi rock-tapahtumakin. Syyskuussa on nuksia melontakeskuksen takia. Koski palaa -tapahtuma, jossa osa koskea on va- ”Taivalkosken kunnan tekninen toimi vastaa laistu jätkänkynttilöin ja valonheittimin. Ohjelma tarvittavista kuluista, mutta ne ovat häviävän pieniä vaihtelee vuosittain ja se pitää sisällään muun mu- vuositasolla. Pohjolan Voimalta tarvittaessa saatava li- Vuonna 2000 käyttöön otettu Taivalkosken assa musiikkia, tanssia ja koskishown. Ilta päättyy sävesi on meille ilmaista. Yhtiö ei aseta meille mitään Melontakeskus sijaitsee melomiseen otollisella ilotulitukseen”, hän jatkaa. velvoitteita veden saamiseksi”, Voutilainen sanoo. Teksti Jaakko Ahlstén Kuvat Taivalkosken melontakeskus paikalla Iijoen koskissa. Taivalkosken kunnan vapaa-aikavastaava Petri Voutilaisen mukaan Halpa huollettava ja hyvät suhteet melontakeskus oli jo pitkään lajin harrastajien Vaikka melontakeskus on harrastajille ja aloitteli- toiveissa. joille avoin paikka, siellä pidetään myös vuosittain ”Melontakeskuksen perustaminen oli osa kilpailuja. Tällöin vedensaanti on ehdottoman tär- Iijoen ympäristön kehittämishanketta. Taivalkos- keää. Taivalkosken kunnalla on hyvät suhteet Poh- ken kunta sai melontakeskukseen rahoitusta, ja si- jolan Voimaan, jonka avustuksella kilpailut voidaan tä kautta hanketta lähdettiin nostamaan pystyyn”, pitää sovittuna aikana. Voutilainen kertoo. ”Kun sovitaan kilpailuja, meidän on oltava toiminta-alueen asukkaille ”Käytännössä noin 300 metrin pätkä jokea on varmoja siitä, että vettä riittää ja sovittu kilpailu Julkaisija: PVO-Vesivoima Oy muokattu koskimelontaa varten ja tehty rakenteita voidaan pitää. Pohjolan Voiman pato Irnillä ta- Virkkulantie 207, 91100 Ii kosken rannalle. Koko aluetta on maisemoitu ja kaa meille sen, että lisävettä on saatavilla, jos sitä Puh. 09 693 061 rakennettu kalaporras. Lisäksi alueella on huolto- tarvitaan. Tämä kesä oli niin runsassateinen, ettei rakennus, esiintymislava sekä nuotiopaikka.” lisävettä tarvittu kuin vasta elokuun kisoissa. Edel- Päätoimittaja: Jyrki Kallio-Koski liskesänä vettä tarvittiin enemmän, kun oli todella Toimitus: Viestintätoimisto Verbi kuiva kesä”, Voutilainen kertoo. Taitto: Oulugrafi Paino: Erweko Oy ”Melontakeskus siis soveltuu monenlaiseen vapaa-ajan käyttöön, pidetäänhän siellä kerran Vaikka joessa olevat rakenteet ovat kiinteitä, 4 VIRTAVIESTI • 2/2012 Tiedotuslehti PVO-Vesivoiman Lasketella voi kesälläkin. kosken ylle on ripustettu vaijerit, joista pujottelu- Teijo Tarkka kanoottipujotteluradalla. portit riippuvat. Kunnalle ei juurikaan tule kustan- ISSN 1236-7729