Pohjapadon rakentamissuunnitelma
Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma Liite 5 Pasi Saari Tarkeelanjärven ja Niemilammen hoitoyhdistys ry Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma 1 © Maanmittauslaitos, lupa nro TIPA/305/10-K (Maanmittauslaitoksen numeerinen kartta-aineisto) 201© Maanmittauslaitos, lupa nro 540-876-5-1 (Maanmittauslaitoksen karttaaineisto 1:5000 ja kiinteistörajat) Copyright © Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo 1 Yleistä ..................................................................................................... 2 1.1 Rakennuskohde .................................................................................... 2 1.2 Asiakirjat ............................................................................................. 2 1.3 Mittaukset ........................................................................................... 2 1.4 Yleisiä määräyksiä ................................................................................ 2 1.5 Tiedottamien ........................................................................................ 3 2 Rakennuspaikan olosuhteet .................................................................... 3 2.1 Pohjaolosuhteet.................................................................................... 3 2.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat ................................................................. 3 3 Työpato ja kuivana pito........................................................................... 3 4 Kaivu- ja purkutyöt ................................................................................. 4 4.1 Yleistä ................................................................................................. 4 4.2 Puuston raivaus .................................................................................... 4 4.3 Kaivu .................................................................................................. 5 4.4 Läjitys ................................................................................................. 5 5 Pohjapato ............................................................................................... 6 5.1 Yleistä ................................................................................................. 6 5.2 Pohjan täyttö ja tasaus.......................................................................... 6 5.3 Tiivistysosa .......................................................................................... 6 5.4 Tukiosa ............................................................................................... 6 5.5 Alivirtaama-aukko ................................................................................ 6 5.6 Luiskaverhous ...................................................................................... 6 5.7 Rakentaminen ...................................................................................... 7 5.8 Arvio työajasta ..................................................................................... 9 5.9 Kustannusarvio padon rakentamisesta .................................................... 9 6 Taimenien ja rapujen suoja-alueet.......................................................... 9 7 Viimeistelytyöt ...................................................................................... 11 8 Tarkkailu ............................................................................................... 12 Kansikuvassa Ahonpään luusuo nykyisen ja tulevan pohjapadon alueelta kevään 2010 tulvan aikana. Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Sivu 1 Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma 1 Yleistä 1.1 Rakennuskohde Tämä työselostus koskee Lohjan kaupungissa (entinen Nummi-Pusulan kunta) sijaitsevan Tarkeelanjärven ja Niemilammen pohjapadon rakennusteknisiä töitä ja täydentää liitteenä olevan piirustusluettelon mukaisia rakennepiirustuksia. Rakennustyöt käsittävät pohjapadon rakentamisen sekä siihen liittyvät maarakennustyöt ja tarvittavat mittaukset. Pohjapadon rakentaminen toteutetaan pääosin kuivatyönä työpatojen suojassa. 1.2 Asiakirjat Tähän työselostukseen liittyvät hankkeen piirustusluettelon nro. 02-01, 0202, 02-03, 03-01, 03-02 ja 04-01 pvm. 1.1.2013 mukaiset piirustukset. Rakennustöissä noudatetaan tämän työselostuksen lisäksi mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman, Suomen Rakennusinsinöörien liiton (RIL), tiehallinnon yleisiä laatuvaatimuksia ja työselityksiä sekä Infra-RYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset Osa 1 Väylät ja alueet. Lisäksi noudatetaan materiaalitoimittajien antamia materiaalia, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeita ja määräyksiä, pohjarakennusohjeet RIL 121-1988. 1.3 Mittaukset Tähän työselostukseen liittyvissä piirroksissa esitetyt korkeudet on sidottu N60–korkeusjärjestelmään ja rakenteiden koordinaatit KKJ3 koordinaattijärjestelmään. Rakennuttaja osoittaa maastosta työn alkaessa korkeus- ja mittauskiintopisteet, joita urakoitsijan on noudatettava. Rakenteet, joita ei ole sidottu koordinaatteihin, sijoitetaan paikoilleen rakenteista esitettyjen piirustusten mittatarkkuudella. Pohjapadon sijainti on sidottu koordinaatein piirustuksen nro 02-02 mukaisesti ja korkeus piirustusten 03-01 ja 03-02 mukaisesti. 1.4 Yleisiä määräyksiä Rakentamisessa on käytettävä hyviksi tunnettuja työtapoja, vaatimukset täyttäviä materiaaleja sekä kokenutta ja ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa. Työmaapäällikön ja työpäällikön tulee olla maa- ja vesirakennustöihin sekä kaikkiin tähän rakennustyöhön liittyviin työvaiheisiin perehtyneitä. Käytettävien tuotteiden tulee olla rakennuttajan hyväksymiä ja vesirakenteisiin soveltuvia. Tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava ehdottoman tarkasti. Työmaalla on oltava suomenkielinen käyttöohje tai työselitys ja käyttöturvallisuustiedote, jotka on saatettava työntekijöiden tietoon. Suunnitelmissa, tehdyssä työssä tai rakennusmateriaaleissa esiintyvissä puutteissa, virheellisyyksissä tai muissa epäselvyyksissä on viipymättä otettava yhteys rakennuttajaan ja tarvittaessa suunnittelijaan. Sivu 2 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma 1.5 Tiedottamien Ennen pohjapadon rakentamisesta tulee laatia tiedote sekä rakentamisen alkamisesta että päättymisestä. Tiedote tulee jakaa postissa kirjeitse kaikille kiinteistön omistajille hankesivujen ilmoituksen lisäksi. Tiedottamisen tulee käsittää myös padon alavirran puoleiset kiinteistöt joille rakentaminen saattaa aiheuttaa tilapäistä haittaa. Tiedotteen julkaistavuutta myös ympäristöhallinnon nettisivuilla tulee tiedustella. Tiedotteiden lisäksi työmaalle voidaan asettaa tiedotuskyltti rakennustöiden ajaksi. Rakennustyömaan kiinteistön omistajien kanssa tulee sopia haitattomin ajankohta rakentamiselle. Rakentamisen aikainen kulkeminen ei saa haitata maanviljelyä lähipelloilla. 2 Rakennuspaikan olosuhteet 2.1 Pohjaolosuhteet Yhdistys on suorittanut pohjatutkimuksia pohjapadon paikalla vuonna 2010 ja 2012. Pohjatutkimukset käsittivät pohjapadon alueella käsin rautatangon avulla tehtyjä pohjatutkimuksia. Pehmeän maan (lietteen) paksuus vaihteli 5 - 30 senttimetrin välillä riippuen paikasta. Lietteen paksuus väheni uoman reunoille siirryttäessä. Padon piirustusleikkauksessa 03-02 on esitetty kovan maan raja. 2.2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Ahonpäänjoen vedenkorkeudet pohjapadon kohdalla ovat samat kuin Niemilammessa, jonka vedenkorkeuden ääri- ja keskiarvot ovat olleet seuraavat: Taulukko 1. Ahonpäänjoen tunnusluvut nykyisistä virtaamista NQ pienin virtaama 0,03 m3/s MNQ vuotuisten NQ arvojen keskiarvo 0,14 m3/s MQ keskivirtaama 0,68 m3/s MHQ keskiylivirtaama 1,63 m3/s HQ ylivirtaama 2,28 m3/s Urakoitsijan on otettava huomioon työsuunnitelmaa laatiessaan, että vedenkorkeudet ja virtaamat saattavat työnaikana vaihdella jonkin verran. 3 Työpato ja kuivana pito Lähtökohtana on, että pohjapadon rakentaminen toteutetaan kuivatyönä työpatojen suojassa. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsijan tulee esittää rakennuttajalle ehdotus rakennustöiden toteutustavasta, kaivannon kuivana pidosta ja tarvittaessa ohipumppauksesta niin, että rakennus- ja asennustyöt voidaan kokonaisuudessaan toteuttaa kuivatyönä. Urakoitsijan tulee työpatoa rakentaessa ottaa huomioon myös vallitseva virtaamatilanne. Työpadon ohjeellinen harjakorkeus on Ahonpäänjoen uoman yläreunan Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Sivu 3 Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma tasolla. Urakoitsijan tulee toteuttaa työpadon harja sellaiseen korkeuteen, jotta kaivanto voidaan pitää rakennustöiden aikana kuivana. Kuva 1. Esimerkinomainen kuva on väliaikaisesta kuivapadosta (vasemmalla) ja virtaamatilanteeseen nähden riittävästä työnaikaisesta uomasta. Työaluetta pidetään kuivana uppopumppujen avulla. 4 Kaivu- ja purkutyöt 4.1 Yleistä Ennen kaivutöihin ryhtymistä on urakoitsijan selvitettävä asianomaiselta laitokselta rakennuskohteessa olevat vesi-, viemäri-, ym. johdot sekä puhelin-, sähkö- ym. kaapelit sekä sovittava tarvittavista siirto-, suojaus- tai muista toimenpiteistä. Soralajikkeiden välivarastointia varten on sovittava alueet kyseisen maanomistajan kanssa jos rakentamisessa käytettäviä maa-aineksia ei voida varastoida työmaa-alueella. 4.2 Puuston raivaus Nykyinen hyvin lähellä uutta keskivedenpintaa kasvava vajaatuottoinen puusto ja pensaikko raivataan tarpeen mukaan pois, maanomistajalta saatujen ohjeiden mukaan. Raivaaminen sovitaan yksityiskohtaisesti maanomistajan kanssa. Liiallista puiden poistoa uomassa tulee välttää. Ainoastaan hankkeen kannalta välttämätön puusto ja pensaikko poistetaan. Uomassa taimenilla tulee olla mahdollisuus kasvuston muodostamiin varjoisiin levähdyspaikkoihin. Työalueelta raivataan vain työn kannalta välttämätön puusto ja pensaikko. Työnaikainen kulku ja työskentely tapahtuvat pääosin länsipuolella olevalta tieltä. Tien käytöstä sovittava erikseen maanomistajien kanssa. Sivu 4 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma Työalueilta raivataan mahdolliset puut ja pensaikot pois. Puut karsitaan, katkotaan ja pinotaan maanomistajan ohjeiden mukaan. Pensaat ja oksat hävitetään polttamalla tai kuljetetaan pois. Suuret poistettavat puut on esitetty piirustuksessa 04-01. Kuva 2. Nykyisen pohjapadon eteläisen puoleinen kavennettu osa poistetaan ja ranta muotoillaan uomaan sopivalla tavalla (sininen katkoviiva). Uoman rakentamisen esteenä oleva ja uomaan mahdollisesti myöhemmin kaatuva puusto poistetaan työalueelta (punainen ristikkorengas). Pihapiirin rannanpuoleista osaa nostetaan maakerroksilla haluttuun korkeuteen ja uimaranta muotoillaan uimiseen sopivaksi. 4.3 Kaivu Kaivutyöt käsittävät pohjapadon tiivistysosan ja padon perustuksia varten tehtävät kaivutyöt. Kaivutyöt tehdään siinä laajuudessa, että pohjapato perustuksineen saadaan asennettua haluttuun korkeusasemaan. 4.4 Läjitys Padon rakenteisiin ja reunapengerrykseen kelpaamattomat kaivumassat läjitetään rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Sivu 5 Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma 5 Pohjapato 5.1 Yleistä Pohjapadon tiivistysosa perustetaan nykyisen kantavan pohjamaan varaan. Tiivistysosa tuetaan padon harjan leveydeltä moreenitäytöllä. Pohjapadon pinta verhoillaan luonnonkivillä. Rakennustyöt on tarkoitus tehdä pääsääntöisesti kuivatyönä. Mikäli pohjapadon kaivu- ja täyttötyöt tehdään talvella, on patorakenteen alta poistettava lumi ja jää. Täytöissä ei saa käyttää jäätyneitä maamassoja. 5.2 Pohjan täyttö ja tasaus Pohjapadon tiivistysosan betoninen sydänosa perustetaan halkaisijaltaan 065 mm murskeella tasatulle pohjalle. Betoniseinää tukevan murskekerroksen paksuus on ≥ 300 mm. Mikäli betoniseinän tukeminen toteutetaan valmiilla betonielementillä, riittää murskekerroksen paksuudeksi ≥ 100 mm. 5.3 Tiivistysosa Pohjapadon tiivistyssydämenä toimii betoninen tiivistysseinä. Tiivistysseinä voidaan tehdä paikalla valuna tai valmiina betonielementteinä piirustusten 03–01 ja 03-02 mukaisesti. Tiivistysseinän rantojen puoleinen täyttö tehdään paikalle tuotujen kivien avulla tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää moreenitäyttöä. Käytettävän siltti- tai hiekkamoreenin vedenläpäisevyyskertoimen on oltava k ≤ 10 –6 m/s. Moreenitäyttö tiivistetään huolellisesti korkeintaan 300 mm kerroksissa käyttäen hyväksi kuljetus- ja levityskalustoa. 5.4 Tukiosa Tiivistysosan ympärystäyttö tehdään routimattomasta luonnonkivestä. Tukiosan kivilajikkeena käytetään kooltaan 0 -65 mm seulottua luonnonkiveä tai mursketta. Tukiosan yläpinta muotoillaan pohjapadon luiskaverhouksen mukaiseen kaltevuuteen piirustuksen 03-01 esitetyn mukaisesti. Täyttö tiivistetään kaivukalustolla enintään 300 mm kerroksiin. 5.5 Alivirtaama-aukko Harjan keskelle muotoillaan noin 1 metriä leveä alivirtaama-aukko, jonka reunat ovat tasolla N60+84,05 m. Padon v-aukon keskikohdan alin korkeus on tasolla N60+83,90 m. Alivirtaama-aukon reunoilta harja nousee reunaosan tasolle N60+84,10 m niin, että harjan v-aukon kokonaisleveys on 8 metriä. 5.6 Luiskaverhous Pohjapadon ympärille asennetaan luiskaverhous kiviheitokkeesta. Materiaalina käytetään halkaisijaltaan 65-250 mm luonnonkiveä. Verhouksen paksuus tmin=250 mm. Luiskakaltevuus on ylävirran puolella 1:4 tai loivempi ja alavirran puolella 1:15 tai loivempi. Luiskaverhouksen ja padon ympä- Sivu 6 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma rystäytön väliin asennetaan suodatinkangas (N3). Suodatinkankaan päälle asennettava luiskaverhous tiivistetään käyttäen hyväksi kuljetus- ja levityskalustoa. Luiskaverhous ulotetaan rantojen puolella nykyiseen rantatöyrääseen. Luiska muotoillaan niin että matalampien vesitilanteiden aikana vesi keskittyy padon keskiosaan. Pohjapato muotoillaan luonnonmukaiseksi niin hyvin kuin se vain on mahdollista, joten siinä ei saa näkyä suoria pintoja liian selvästi. 5.7 Rakentaminen Padon tarkka sijainti sovitaan maastossa ja padon sijainti mitataan sekä merkitään. Aloituskokouksessa sovitaan säilytettävä ja tarvittaessa suojattava kasvillisuus, soralajikkeiden välivarastointipaikat ja kulkeminen työkohteeseen. Aloituskokouksessa olisi hyvä olla kunnan ympäristöasioita vastaava henkilön mukana. Urakoitsija huolehtii työalueiden raivauksesta. Työalueelta poistetaan vain ne puut, jotka rakentamisen takia on pakko poistaa. Padon vaikutuksesta alimmat vedenkorkeudet nousevat, jolloin nykyisin vesirajassa kasvavat puut ja pensaat on raivattava pois. Raivaus toteutetaan ennen padon rakentamista tulevan MW + 0,1 m -tason alapuolelta, jolloin raivattavaa aluetta on noin 0,4-0,5 metrin vyöhyke kuivakauden vesirajasta mitattuna. Ennen vedenkorkeuden nostoa on veden alle jäävältä alueelta raivattava puut ja pensaat ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Raivaustöiden aloittamisesta on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kiinteistöjen omistajille. Raivausjäte voidaan esimerkiksi poistaa tai hävittää polttamalla. Hyötypuiden osalta on sovittava ja toimitettava lähistölle kunkin tilan omistajan osoittamaan paikkaan. Rakentamisen yhteydessä laskujoen penkereeltä tulevan veden virtausta haittaavista kohdista kaadetaan puut ja muut kasvit. Työpadon rakentaminen aloitetaan muodostamalla riittävä ajoura kaivinkoneelle. Ajoura muodostetaan louheella joen rantaa täyttämällä. Työpatoa läjitetään kivilouhella jokeen sitä mukaa kun ajoura muodostuu. Louhe tiivistetään hiekalla ja moreenilla. Äkillisesti lisääntyneen virtaaman vaaran vuoksi tulee varautua työpadon korottamiseen. Kulkuyhteys ja rakentaminen tapahtuu pääosin padon länsipuolelta. Toteutettavat kulkuväylät sovitaan maanomistajan kanssa maastossa. Kulkuväylät tarkistetaan ja niiden soveltuvuus kuljetuksen kestäväksi määritellään erikseen. Riittävän virtauksen varmistamiseksi uomaa syvennetään tulevan työpadon itäpuolelta koko työpadon osuudelta. Rakentamisesta aiheutuneet mahdolliset vahingot ja haitat korvataan maanomistajalle. Pohjapato rakennetaan kuivatyönä työpadon suojassa. Työaluetta pidetään kuivana uppopumppujen avulla. Jokiuoman pohja tasoitetaan pohjapadon tulevalta paikalta ja ylimääräiset kivet poistetaan. Pohjapadon rakentaminen aloitetaan asettamalla betonielementti uomaan murskeesta tehdyn arinan päälle. Betonielementit on muotoiltu suunnitelman mukaisesti. Betonielementin pohja asetetaan tasoon N60+83,30. Eloperäiset maat poistetaan kantavaan pohjamaahan asti padon alta. Vanhan padon kavennuskohta myös poistetaan ja patoa madalletaan noin 0,5 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Sivu 7 Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma metriä tältä osin (kuva 2). Vanhan padon pohja säilytetään soraisena. Vanhan padon poistetun kiviaineksen uudelleenkäyttömahdollisuus tarkastetaan kaivuun yhteydessä. Padon pohjan tiivistemateriaali on hiekkamoreeni, josta on poistettu halkaisijaltaan yli 100 mm:n kivet. Tukiosan tiivistys tehdään korkeintaan 0,2 metrin kerroksina kaivinkoneen kauhalla täryttäen siten, että ylityskertoja tulee vähintään kuusi. Tiivistemateriaalin seassa ei saa olla jäätynyttä maaainesta tai lunta, jäätä tai humusmaata. Samoin tiivistettävän kerroksen alustan on oltava lumesta vapaa. Padon rakenteiden alta ranta-alueella pyritään kaivamaan humusmaat mahdollisuuksien mukaan levyinä pois. Levyt käytetään lopuksi verhouksen ja ranta-alueen maisemointiin. Padon pintaosan sekaan upotetaan kiviä ns. muotoilukiviä, joiden tarkoitus on rikkoa padon suora pinta mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Pohjapato verhotaan kivillä niin, että se näyttää mahdollisimman paljon luonnonmukaiselta. Verhous rakennetaan kiviaineksesta, jossa ei saa olla maata mukana, kaivinkoneen kauhalla sirottelemalla, painamalla ja tamppaamalla. Tämän jälkeen verhouksen raot täytetään soralla levittämällä ohut kerros, joka viedään veden avulla kivien väliin. Tätä toistetaan, kunnes raot ovat täynnä. Jos pohjapatoon asennetaan koholla olevia ns. maisemakiviä, on ne upotettava huolella pintaverhoukseen. Verhouksen liittyminen luonnolliseen maahan tehdään huolellisesti ja kaikki taitteet pyöristetään. Padon ja ylävirran puolen verhouksen muotoilulla pyritään kokonaan poistamaan "säännöllinen" muoto näkyvistä. Harjalla ja padon ylävirran puolelle asennettavien maisemakivien avulla vesipeili pyritään rikkomaan, jolloin pohjapato maisemoituu paremmin. Kiviverhouksen ja perusmaan väliin asennetaan suodatinkangas. Yhtenäinen tiivis verhous harjalla ei saa olla suunniteltua harjaa korkeammalla, mutta yksittäisten kivien yläreuna voi olla korkeintaan 0,03 m harjaa korkeammalla. Harjan ylävirran puoleisten isojen yksittäisten asentokivien tai pienten kiviryhmien yläreuna voi olla 0,2–0,3 m tiivisteen harjaa korkeammalla. Ne eivät kuitenkaan saa huonontaa merkittävästi padon purkukykyä. Padon ns. määräävä poikkileikkaus on suunnitellun harjan kohdalla. Tarvittaessa padon betonisydämen reunaan kiinnitetään kiinteästi vedenpinnan mittalaite. Padon rakentamisen jälkeen voidaan työpato purkaa. Työpatoa madalletaan vaiheittain, jotta vältettäisiin tiivistyksenä olevan hienon aineksen kulkeutumista alavirtaan. Madaltamisen jälkeen voidaan työpatoa avata varoen. Työpato voidaan jättää auki pariksi päiväksi, jotta järvien pinta laskisi ja työpadon padon purku olisi siten helpompaa. Kaikki jokeen läjitetty materiaali poistaa ja kuljettaa ennalta sovittuihin paikkoihin. Soraikkoja on mahdollista tehdä padon molemmille puolille taimenen lisääntymisen mahdollistamiseksi erilaisissa virtaamatilanteissa. Soraisten laikkujen koko vaihtelee noin yhdestä viiteen neliömetriin. Koneista ja laitteista ei saa valua öljyä tai muuta vastaavaa luonnolle haitallista ainetta vesistöön. Sivu 8 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma 5.8 Arvio työajasta Jokiuoma ja järvien rantavyöhykkeet raivataan vedenkorkeuden ollessa matalalla. Raivaus voidaan tehdä myös talvella. Pohjapato rakennetaan kuivatyönä ensisijaisesti kesäaikana. Arvioitu työn kokonaiskestoaika on 3– 4 viikkoa. 5.9 Kustannusarvio padon rakentamisesta Padon rakentamisen kokonaiskustannusarvio on noin 12 400 € (alv 24 %). Talkoilla ja saaduilla lahjoituksilla voidaan kuitenkin merkittävästi pienentää rakentamiskustannuksia. Taulukko 2. Padon rakentamiskustannukset Kustannuslaji määrä yksikkökustannus Työmaan käynnistys Raivaukset 240 € < 1vko 500 € 3 210 € Työpato ja väliaikainen tie 30 7 €/m Kaivutyö 60 50 €/h 3,000 € Taimensora 10 15 €/m3 150 € 30 12 €/m 3 360 € 0,7 €/m 3 140 € Täyte- ja tiivistyssora Suodatinkangas 200 Luiskaverhoilukivet + asentokivet Rapujen suojalouhe Betonisydän Henkilötyöaika 500 € 10 1 6 pv 13 €/m3 130 € 200 € 200 € 320 €/pv 1,920 € Yleiskustannukset 1,000 € Työnaikainen vedenlaatumittaus 1,650 € Yhteensä veroton 6 kustannus (alv 0 %) 10,000 € Taimenien ja rapujen suoja-alueet Kutualueet Kutualueet sijoitetaan padon takaluiskan yläosaan ja etuosan kohtiin, joissa virtausnopeus suvantovaiheiden tai tasaisempien alueiden jälkeen kasvaa ja sora pysyy hienoaineksesta puhtaana. Kutualueelle ja välittömästi sen yläpuolelle sijoitetaan kutupesien suojaksi yksittäisiä kiviä tai kiviryhmiä hajalleen, muutamia kappaleita kymmentä neliömetriä kohti. Tämän jälkeen kivien välit täytetään 250 cm:n paksuudelta murskaamattomalla soralla. Kutusora ei sijoiteta 50 cm syvempään veteen. Taimenta ja lohta varten rakennetuissa kutualustoissa käytetään soraa, joka on keskimääräiseltä raekooltaan 20-40 mm vaihteluvälin ollessa 8-45 mm. Poikastuotantoalueet Padon eteen ja reuna-alueille kunnostetaan poikastuotantoalueiksi soveltuvia hitaamman virtauksen alueita, joiden leveys vaihtelee uoman kokonais- Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Sivu 9 Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma leveydestä riippuen. Kunnostus tehdään kiviaineksella d = 0,1 - 0,5 m siten, että kerrospaksuus vaihtelee välillä 0 - 0,5 m. Kiviaineksena pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään paikalta suojakuoppien kaivuusta, perkauskivikoista ym. saatavaa materiaalia ja käytettävän kiviaineksen koko riippuu siitä, minkälaista kiveä missäkin osassa koskea on saatavissa. Tarvittaessa tuodaan kiviainesta muualta. Suojakuopat Padon yhteyteen alaluiskan jälkeen muotoillaan pari suojakuoppaa, joiden pinta-ala on 2 - 3 m2 ja syvyys 1,0 - 1,5 m. Kuopan ylävirran puoleiseen päähän sijoitetaan muutama kivi (d = 0,5 - 1,0 m), joina käytetään ensisijaisesti paikalta esim. suojakuoppien kaivun yhteydessä saatavia kiviä. Kivet asetetaan sellaiseen korkeuteen, että niiden yli virtaa ylivirtaamakausien aikana vettä, jolloin suojakuopat pysyvät puhtaana liettyvästä hienoaineksesta. Lisäksi kivien väliin jätetään pienet raot, jolloin kuristuva virtaus edesauttaa kuopan liettymisen ehkäisyssä. Asentokivet Padon jyrkimmille reunaosille sijoitetaan muutama kappale melko isoja (d = 0,6-1,0 m) kiviä noin 1 kpl / 4 m2, jotka toimivat asentokivinä pyyntikokoisille kaloille. On tärkeää, että asentokivistä suurin osa jää näkyviin pinnan yläpuolelle ylivirtaamakausienkin aikana, jolloin ne koskimaiseman paranemisen lisäksi edesauttavat jääkannen muodostumista ja siten lyhentävät vesieliöille vaarallista suppojääkautta. Ellei isoja kiviä löydy paikan päältä, on ne tuotava muualta. Asentokivet on upotettava ja kiilattava tukevasti paikalleen uoman pohjaan, ettei tulvavirtaamat vie niitä mennessään. Kuva 3. Esimerkinomainen kuva asentokivien koosta ja sijoittelusta. Sivu 10 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma 7 Viimeistelytyöt Padon valmistuttua alue siistitään. Mahdolliset ylimääräiset massat kuljetetaan pois. Kaikki kiviaines käytetään pohjakynnyksen ja kalannousuluiskan kiveämiseen. Kaikki virtausalueella olevat leikatut alueet maisemoidaan ympäristöön sopivalla tavalla joko kivillä tai soralla. Erityisesti padon ala- ja länsipuolella olevan kiinteistön ranta muotoillaan virkistyskäyttöä ajatellen sopivaksi. Tarvittaessa piha-aluetta korotetaan jotta lisävettymishaitta voidaan eliminoida. Työalueen uoman pohja muotoillaan ja asemoidaan rakentamista edeltävään tilaan. Pohjapadon luiskaverhouksen paikallaan pysyminen tarkistetaan ja tarvittaessa korjataan töiden jälkeisen ensimmäisen jäiden lähdön jälkeen. Rakennustöiden jälkeen viimeistellään kaikki ne alueet ympäristöineen, jotka ovat olleet töiden kohteena tai käytössä työn aikana. Kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin asioihin: • Rakentamisen jälkeen siistitään rakennustöiden aiheuttamat jäljet tiellä ja tasataan pellolla. • Ajouralta poistetaan sinne mahdollisesti läjitetty sora mahdollisimman tarkasti. • Kiviverhous yltää tiivistyssydämen yläreunan tasolle asti, ettei tiivistyssydän jää rumasi näkyviin. • Mahdollinen kalannousureitti tehdään pintakivillä allastaen. • Laitetaan muutamia maisemakiviä pohjapadon ylä- ja alapuolelle. Maisemakivillä saadaan pohjapato liitettyä ympäröivään jokimaisemaan. Maisemakiviä laitettaessa on muistettava jättää mahdollinen vene- tai kanoottireitti vapaaksi. • Rakentamisajankohta valitaan aina virkistyskäyttökauden ulkopuolelta pienten virtaamien aikaan, jolloin rakentamisaikaiset veden samentumishaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Sivu 11 Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma Kuva 4. Esimerkinomainen kuva uoman viimeistelytöistä ja padon yhteyteen rakennetusta mitta-asteikosta. 8 Tarkkailu Ahonpäänjoen pohjapatotyömaan (kuva 5) vaikutuksia vedenlaatuun seurataan ottamalla ensimmäiset vesinäytteet ennen rakennustöiden aloittamista. Padon rakentamisen aikaisia vaikutuksia seurataan toimenpiteiden aikana kerran. Rakentamisen päättymisen jälkeen kahden viikon kuluttua suoritetaan jälkitarkkailu. Jos jälkitarkkailussa näkyy vielä toimenpiteistä johtuvia vaikutuksia, jatketaan tarkkailua kahden viikon välein kunnes vaikutukset häviävät. Ensimmäisten vesinäytteen avulla saadaan selville mahdolliset erot vedenlaadussa tarkkailupaikkojen välillä ennen vesirakennustöiden aloitusta, jotta voitaisiin arvioida aremmin rakennustöiden vaikutusta Ahonpäänjoen vedenlaatuun. Vesinäytteitä otetaan työmaan M1 yläpuolelta (vertailunäyte) ja tarkkailumittaukset Kaijalan sillalta M2 (etäisyys 300 m) työmaan alapuolelta. Sivu 12 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma Kuva 5. Vedenlaadun tarkkailupaikat ja patotyömaa Ahonpäänjoessa. Vesinäytteistä määritetään lämpötila, pH, kiintoainepitoisuus, sameus, kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus. Vesinäytteet otetaan Ahonpäänjoen pintavedestä. Vesinäytteenottojen yhteydessä voidaan ottaa valokuvia. Myös padon harjan tai tiivistyssoran korkeutta voi olla tarpeen tarkkailla, jotta pystytään säilyttämään haluttu padotuskorkeus. Padon harjan korkeus saattaa madaltua etenkin pehmeälle maapohjalle rakennetuissa kohteissa, kun pato pääsee painumaan. Madaltunutta patoa voidaan korjata esimerkiksi suodatinkankaalla sekä padon kiviverhousta lisäämällä. Vedenpinnan tarkkailua jatketaan kuten aikaisemminkin. Ensimmäisenä rakentamisen jälkeisenä keväänä (tulva-aikana) mittauksia on otettava päivittäin. Tarkeelanjärvi ja Niemilampi Sivu 13 Tarkeelanjärven ja Niemilammen Pohjapadon rakentamissuunnitelma Kuva 7. Kuvassa padon yhteyteen hyvin soveltuvia vedenkorkeuden mittaasteikkoja Sivu 14 Tarkeelanjärvi ja Niemilampi
© Copyright 2024