Piiska 1/2013 PIISKA 1/2013 Julkaisija Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n PohjoisSuomen Piiri ry PIISKA 1/2013 Uusia tuulia 2 Sisälmysluettelo Päätoimittaja Saku Virtanen [email protected] 3 Päätoimittajan terveiset Paino Erweko Oy Lekatie 1 90140 Oulu erweko.fi 4 Uuteen nousuun! Piirikummimme Pinja Raitanen pohtii lukiokoulutusta ja sen kehittämistä tulevaisuudessa. 4 Johtaja puhuu T aas on se aika vuodesta, kun jokaisen Pohjois-Suomen Piirin lukion postiluukusta tipahtaa Piiska, tuo painotuotteista jaloin. Pääsette taas nauttimaan tasokkaasta journalismista houreisten horoskooppien, kantaaottavien kolumnien ja raikkaiden (???) reportaasien muodossa. Siltä varalta, että jollakulla sattuu olemaan aukko yleissivistyksessään, voisin hieman valottaa lehden taustoja: Tässä piirissä on aina ollut tapana, että uusi piirihallitus ottaa vastuulleen Piiskan tuottamisen. Heti uusien pihalaisten julistamisen jälkeen oli selvää, että päätoimittajan rooli lankeaisi allekirjoittaneelle. Ja sen otin myös mielelläni vastaan. Tiesin, että Piiskassa saa tehdä omaa juttuaan parhaassa porukassa, eli omassa piirihallituksessa. Monelle ensimmäistä kertaa Piiskaan tutustuvalle ei välttämättä ole selvää, miksi koko lehteä ylipäänsä tehdään. Syy sille on yksinkertainen: säännöllisesti ilmestyvä julkaisu on mitä mainioin kanava esimerkiksi alueellisten edunvalvontakeissien esilletuontiin. Asian ohessa Piiska pyrkii näyttämään myös viihteellisempää puoltaan, joka toivottavasti tuo Sinulle positiivisen lukukokemuksen. Tiivistettynä Piiska on siis olemassa siksi, että se on tarpeellinen ja aivan hitsin vitsin siisti juttu! Me Lukiolaisten Liiton aktiivit pyrimme toiminnallamme siihen, että jokainen päiväsi lukiossa olisi hieman edellistä mukavempi. Myös sinä voit tehdä osasi, sillä Liiton toimintaan on kuka tahansa tervetullut! 5 Täydellinen internet-kansa? Etelä-Suomen Piirin puheenjohtaja Otto Ahoniemi pohtii teknillisen murroksen vaikutuksia kouluelämässä. Ilmestyminen Neljä kertaa vuodessa 6 Varför är det viktigt att studera svenska? Antti Hyytinen pohtii kolumnissaan toisen kotimaisen kielen opiskelua ja asenteita sitä kohtaan. Kuvat Kansi - Saku Virtanen Sivu 3 - H Matthew Howarth (uudelleenjulkaisu CC BY-SA 2.0 -lisenssillä) Sivu 4 - Annika Juurikka Sivu 5 - Otto Ahoniemi Sivu 6 - Erik Maresia Sivu 10 - Sami Raittinen Sivu 12 - Saku Virtanen 7 Elokuva-arvostelut Mikael “Muksu” Multasuo kertoo arvosteluissaan, mitkä pätkät ovat valkokankaan kuuminta hottia. 8-9 Horoskoopit PSP:n oma ennustaja(e)ukko Wilho Wiuhahtaja valottaa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan! 9 Kaikenlaisia sattumia Severi Huuki pohtii kolumnissaan suomalaista valittamiskulttuuria. 10 Joka viikonloppu Rukalle? Mitä Lotta Keränen oikein puuhaa Rukatunturin maisemissa viikonloput? Se selviää tässä lehdessä! Piirihallitus vuonna 2013 Annika Juurikka, puheenjohtaja Iina Jaara, varapuheenjohtaja Taru Moilanen Jasmin Tervaskanto Lotta Keränen Mikael Multasuo Niko Jestola Saku Virtanen Severi Huuki Taneli Kastikainen Saku Virtanen, päätoimittaja 12 Päiväni wanhana Taru Moilanen tarinoi lukijoille wanhojentanssipäivästään. Kirjoittaja on Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion ökö sekä PSP:n tuore piirihallituslainen, joka vapaa-ajallaan harrastaa musiikkia ja valokuvaamista. 14-15 Musiikki Musiikkiaukeamalla tutustutaan oululaisen muusikkoporukan albumiprojektiin sekä arvostellaan levyuutuuksia. 2 3 PIISKA 1/2013 Puheenjohtajan pärinät 2013. Vaaliton vuosi. Maailmanlopun jälkeinen vuosi. Uusi ja hieno vuosi. Puolitoista vuotta on kulunut siitä, kun valvoin yömyöhään kirjoittaen ensimmäistä Piiska-juttuani yksinasumisesta. Nyt valvon yömyöhään kirjoittaen puheenjohtajan terveisiä. Time flies ja silleen. Lukio on suurten muutosten edessä. Yo-kokeiden sähköistys on vihdoin tulossa toteen. Aikoinaan Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja on lukiokoulutuksen ja tietotekniikan yhdistämisestä puhuessaan saanut kuulla olevansa epärealistinen, kun ”ei YO-tutkinto voi koskaan olla sähköinen.” Niin se maailma muuttuu, muuallakin kuin vain täällä järjestökentällä. Vielä hienompaa kuin olla todistamassa näitä muutoksia, on olla jollain tapaa mukana tekemässä niitä. Olen useasti ollut mukana keskusteluissa tulevaisuuden lukiosta ja siitä, millainen sen tulisi olla. Eräänä kauniina helmikuisena aamuna nettilehtiä selatessani sitten huomasin, että nuo puheet olivat vihdoin kantautuneet päättäjien korviin. Eräs hallituspuolue oli julkaissut raportin lukiouudistuksesta, ja tuosta raportista löytyi hyvin paljon niitä ajatuksia, joita lukiolaiset olivat ympärilläni puhuneet. Me lukiolaiset siis voidaan oikeasti vaikuttaa omiin asioihimme. Vaikka mikään ei tapahdu hetkessä, pitkäjänteinen työ saa lopulta tuloksia aikaan. Hyvä alku on jo se, että uskaltaa avata suunsa. Toinen askel voisi olla kotoa poistuminen, silmät ja korvat avoinna Eksyminenkään ei ole pahasta, sillä uusia mahdollisuuksia on loppujaan melko vaikea löytää tutuista paikoista. PIISKA 1/2013 Uuteen nousuun Täydellinen internetkansa Lukion superviikko on ohi. Karkit on heitetty, tanssit tanssittu ja on arkeen paluun aika. Kohta on jo kesä, uusien ylioppilaiden lakitus ja lukio ohi. Onkin hyvä pysähtyä katsomaan, mitä takanapäin oikein on. Mitä lukiosta onkaan jäänyt käteen? Ja miksi nykypäivänä yleensäkään kannattaa käydä lukio? Klassisen määritelmän mukaan lukio on yleissivistävä oppilaitos. Yleissivistävyys on käsitetty siten, että lukiolaisen täytyisi tietää kaikesta ainakin vähän. Tämä mielessä on luotu nykyinen lukion kurssijärjestelmä. Se kuitenkin epäonnistuu opettamaan mitään käyttökelpoista. Tähän syynä on pirstaleisuus. Opiskelija lukee yhden kurssin uskontoa, toisen fysiikkaa. Lakki päässä muistissa ei ole kuin tiedon jyviä, muttei kokonaiskäsitystä mistään. Tiedon tankkaamisessa kolmen vuoden ajan ei ole nykymaailmassa mitään järkeä, kun tieto on helposti ja nopeasti kaikkien saatavilla. Jokaisen taskusta löytyy nykyään älyvempain, jolla Internet ja rajaton määrä tietoa ovat vain napin painalluksen päässä. Ei ole siis enää tarkoituksenmukaista keskittyä opetuksessa tiedon ulkoa opetteluun. Lukiolle pitää löytää uusi tarkoitus. Lukiossa ei pitäisi opetella ulkoa, vaan oppia ajattelemaan; ei omaksua tietoa passiivisesti, vaan uskaltaa ja haastaa. Siellä pitäisi oppia ymmärtämään, että kaikki, mikä on painettu paperille, ei välttämättä ole totta ja saada valmiudet selvitä kaikista elämän tuomista haasteista. Lukioita pitää kehittää suuntaan, jossa sen käymisestä opiskelija hyötyy aidosti. Yhteiskuntakin kiittää, kun kansalaisilla on nykypäivää vastaavat tiedot ja taidot. Otetaan lusikka kauniiseen käteen. Lukion kehittämisen aika on tässä ja nyt. Haetaan sille uusi suunta. Pohdin oppitunnin alussa mediaseksikästä päivitystä Twitteriin ja huomaan sivusilmällä opettajan painivan perinteisen teknisen ongelman kanssa: “Smartboard näyttää olevan taas rikki ja veivät liitutaulunkin pois. Mitähän tässä taas tekisi?” Muistan kun tekniikka saapui kolistellen koulun arkeen. Tunnit alkoivat IT-ihmisen selityksellä: “Niin tässä on tää smartboordi, että voitte olla nyt niinku paperless ja teidän kaikkien productivity kasvaa ja isona muistatte, että hyvähyvä kun koulu opetti sitä technicsiä”. Oltiin joukolla kovin hölmistyneitä, mutta kohteliaasti kuitenkin kiiteltiin. IT-ihminen kertoi vielä, että “koulutus hoidetaan sitten myöhemmin erikseen ja että kyllä tää on todella helppokäyttöinen eikä mitään huolta!”. Me elämme murrosta. Murrosta perinteisten opetusmetodien ja uuden aikakauden tekniikan kohtaamisen vaikeudesta.. Meillä on diginatiivia kansaa, jotka käyttävät sosiaalista mediaa enemmän kuin vanhempi polvi kykenee edes ymmärtämään. Meillä on digitaalisuuteen opiskelleita ikäihmisiä, joille sähköposti oli aikanaan maailmaa avartava kokemus. Meillä on ajan it-hengen mukaista porukkaa, joille sosiaalisuus on synonyymi internetille ja painotuotteet vanhentuneita epäkäytännöllisyytensä takia. Yhteistä visiota uudistuksesta meillä ei kuitenkaan ole. Nettinatiivi sukupolvi jyrisee kovaa vahtia sähköisyydestä ja uudistuksista. Yhteiskunta haaveilee “täydellisestä nettikansasta”. Opetus-ja kulttuuriministeriö visioi suuresta yo-kokeiden internet-uudistuksesta ilman, että opetusmetodeita viedään kohti tekniikan parempaa hyödyntämistä. Ei mikään ihme, jos tällaisessa paineessa syntyy muutosvastarintaa Uskallan kuitenkin väittää, että uudistuksen pelko johtuu tietämättömyydestä. Ja uskallan myös väittää, että liika jyrinä johtuu ymmärtämättömyydestä. Polku hyvään uudistustyöhön löytyy alueelta, jonne uskalletaan talsia mieluummin käsikynkässä kuin erikseen - kuunnellen muiden ajatuksia, murheita ja pelkoja. Ja ehkä sitten uudistuksellakin on vastaanottajansa, ainakin tyytyväiset sellaiset. Kysyn vielä seuraavalla viikolla opettajalta, milloin se Smartboard on taas käytössä tunneilla. “En tiedä”, opettaja vastaa. “Olen vain opettaja”. Pinja Raitanen Otto Ahoniemi Kirjoittaja on Suomen Lukiolaisten Liiton liittohallituksen jäsen ja SLL:n Pohjois-Suomen piirin piirikummi. Piirikummin roolissaan hän toimii viestinviejänä Lukiolaisten Liiton ja Pohjois-Suomen lukiolaisten välillä. Vapaa-ajallaan hän lukee pääsykokeisiin ja haaveilee kesästä. Annika Juurikka, puheenjohtaja 4 (ps. Ja ehkä sille koulutuksellekin on tarvetta.) Kirjoittaja on nettinatiivi stadilainen, joka onnistui juuri linkittämään Facebookin, Twitterin, Instagrammin ja Foursquaren keskenään. Vapaa-ajallaan hän myös puheenjohtaa Etelä-Suomen piiriä. 5 PIISKA 1/2013 Varför är det viktigt att studera svenska? PIISKA 1/2013 Elokuviin! eteenkin palveluammateissa ruotsinkielen osaaminen on välttämätöntä. Mikäli motivaatiosi ruotsin opiskelun suhteen on hukassa (enkä nyt tarkoita sitä liikuntakeskusta Heinäpäässä), suosittelen ruotsin kielen käyttöä arkielämässä. Vaihda puhelin, tietokone ja Facebook T ätä kysymystä mietin alkusyksystä lukiessani tuskallisesti ruotsin kolmoskurssin sanakokeeseen. Miksi ihmeessä tavallisen hyvin englantia puhuvan lukiolaisen on lisäksi PAKKO opiskella ruotsia? Vastauksen kysymykseen keksin itse: därför. Jo pelkkänä sanana pakkoruotsi luo konnotaation eli mielleyhtymän siitä, että jotain olisi pakko tehdä. Tähän komboon kun lisätään vielä sana ruotsi (6-1 in memoriam!), aiheuttaa se mitä todennäköisimmin usealle opiskelijalle verbaalisen oksennusreaktion. Miksi ruotsin kielen opiskelusta on tehty pakkopullaa lukiolaisten arkeen? Eikö riitä, että puhuttaisiin vain ruotsinkielen opinnoista? Selasin internetin läpi ja pohdiskelin, mistä lähtien ruotsinopiskelusta on käytetty nimitystä pakkoruotsi. Päädyin siihen johtopäätökseen, että pakkoruotsi-termi on otettu käyttöön vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestaruuden jälkeen. ”Den glider in!”-lausahdus sai kieliaktivistit liikkeelle, ja he aloittivat koko Suomen laajuisen ruotsalaisvihan, josta hipsterit käyttivät termiä #yolocaust (hehehe, aivan tajuttoman hyvä vitsi!) Jostain syystä tämä ruotsalaisviha on kestänyt aina tähän päivään saakka. Suomen Lukiolaisten Liiton kanta on se, että lukiolaisella tulisi olla mahdollisuus valita ruotsin kielen sijaan joku toinen B1-kieli(esim. saksa, ranska tai venäjä), jota opiskeltaisiin nykyisen ruotsin tilalla. Tämä ratkaisu lisäisi monipuolisempaa kieliosaamista suomalaisten keskuudessa, joka olisi hyvä asia. On kuitenkin muistettava, että Ruotsi, rakas naapurimme, on yksi tärkeimmistä kauppa- ja yhteistyökumppaneistamme. Vastikään Kalevan uutisessa kerrottiin, kuinka Ruotsissa on nyt ja tulevaisuudessa huutava pula työntekijöistä, eteenkin rakennus- ja kaivosalalla, mutta myös pulaa insinööreistä, suunnittelijoista ja asiantuntijoista. Lukiojohtaja Pekka Fredrikssonia lainatakseni: ”Ruotsin kieli on pakollinen kaikissa korkeakoulujen koulutusohjelmissa, eikä ketään Suomessa peruskoulutuksensa saanutta opiskelijaa vapauteta korkeakoulututkintoon kuuluvista ruotsin opinnoista.” Kannattaa siis reenata ruotsia nyt, niin pääsee jatkossa helpommalla! Suomi on kaksikielinen maa, ja kaikilla aloilla, ruotsinkielisiksi. Kuuntele ruotsinkielistä musaa ja katso leffoja på svenska! Kaikista parhain keino on puhua ruotsia tavallisissa arkipäivän tilanteissa. Tutustu ruotsinkielisiin ihmisiin ja juttele heidän kanssa bara svenska! Loppuun haluan vielä sanoa, että ruotsin opiskelu oikeasti kannattaa! Lycka till, och ha en trevlig vår! Antti Hyytinen PS. Hälsningar till Hanna, Rebecka, Annica och Linda! 6-1 6 Hobitti: Odottamaton matka Fantasia, Seikkailu Valmistusvuosi: 2012 Ohjaus: Peter Jackson Kesto: 2h 50 min Pääosissa: Martin Freeman (Rakkautta vain), Sir Ian McKellen(Taru Sormusten Herrasta, X-men) ja Richard Armitage(Frozen) Arvosana:  The Watch - Korttelivahdit Komedia, Sci-Fi Valmistusvuosi: 2012 Kesto: 1h 38 min Ohjaus: Akiva Schaffer Pääosissa: Ben Stiller( Perhe on painajainen), Vince Vaughn (Kuokkavieraat) , Jonah Hill ( Suberbad) ja Richard Ayoade(IT-porukka) Arvosana:  Hobitti: Odottamaton matka sijouttuu samaan ympäristöön kuin Taru Sormusten Herrasta –trilogia , vaikka se sijoittuukin kuusikymmentä vuotta aikaisempaan ajankohtaan. Elokuva kertoo Bilbosta, joka lähtee odottamattomalle matkalle Gandalf -velhon ja tusinan toinen toistaan hupaisamman kääpiön kanssa. Matkan tarkoituksena on mennä kääpiöiden kotimaahan ja vallata se takaisin Smaug -lohikäärmeeltä, joka valtasi sen kullanhimossaan. Palkittu ohjaaja Peter Jackson antaa katsojille uuden mahdollisuuden päästä takaisin heidän rakastamaan Keskimaahan ja sen ihastuttaviin hahmoihin tuomalla J.R.R. Tolkienin klassikkon valkokankaille. Taas kerran Jackson on täyttänyt elokuvansa lahjakkailla näyttelijöillä ja kauniilla kuvauspaikoilla, jotka tekevät elokuvan katsomisesta miellyttävän kokemuksen. Elokuva oli tosiaan viihdyttävä kokemus, vaikkakin jotkin kohtaukset olivat erittäin pitkän tuntuisia ja elokuvien kestot ihmetyttävät. Jos kirjassakaan ei ole asiaa kuin 312 sivua, herää kysymys, kuinka saman tarinan voi filmata kolmeen kolme tuntia kestävään elokuvaan. Elämä Ohion Glenviewssä sujuu mutkattomasti: naapurit tulevat hyvin toimeen keskenään, yhteishenki pidetään koholla erilaisten kerhojen avulla ja kaupungista löytyy Costco-tavaratalo, josta saa kaiken mitä ihminen vain voi tarvita. Pian kaupungin rauha kuitenkin rikkoutuu, kun Costcon yövartija murhataan salaperäisesti. Paikallinen poliisi ei ota asiaa vakavasti, joten paikallinen vaikuttaja ja aktiivinen kansalainen Evan Trautwig (Stiller) päättää ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja perustaa Korttelivahdit. Mukaansa hän saa kolme toinen toistaan omalaatuisempaa miestä, joiden kanssa hän joutuu hulvattomiin tilanteisiin. Vaikka elokuva onkin pumpattu täyteen huippukoomikoita, elokuvan tunnelma jäi hieman latteammaksi kuin olisi voinut toivoa. Omalaatuisuutta olisi voinut olla enemmän, sillä elokuva muistutti erittäin monella tavalla monia muita samantyylisiä komedioita. Kaikesta huolimatta elokuva on kyllä hauska, varsinkin jos pitää hulvattomista ja estottomista alienaiheisista komedioista. Mikael “Muksu” Multasuo Mikael “Muksu” Multasuo 7 PIISKA 1/2013 PIISKA 1/2013 Wilho Wiuhahtaja Oinas 21/3 - 19/4 Ihmiset kadehtivat intoasi meneillä oleviin asioihin ja saat aikaan päivässä kahden viikon asiat. Tee päätöksiä ja asioita, kun energiaa riittää. Erityisesti tulevaisuuteen liittyvät päätökset ovat nyt helposti ratkaistavissa. Mars kehittelee rakkauselämääsi kuvioita, kuviot liittyvät syvenevään parisuhteeseesi tai pitkäaikaiseen ihastukseesi. Venuksen liikkeiden vaikutuksesta pitkätukkainen viuhahtaja mahdollisesti piristää päivääsi. Onnenkalusi on kaulakoru. käänne, joka saa hymyilemään joka päivä. Wanhuuden waiwoihin wain willasukkaa. Onnenkalusi on suoristusrauta. Neitsyt 23/8 - 22/9 Neitsyt on itsevarmempi kuin koskaan, toisaalta epäröi päätöksissään. Ystävien tuki on tärkeää, mutta liika itsevarmuus kostautuu helposti. Liika pullistelu taidoillaan johtaa lopulta ystävien viilenemiseen, kannattaako riskeeraaminen? Rakkauselämä kukoistaa, mutta yhtäkkinen muutos tekee hallaa suhteelle, ole tarkkana riidoissa. Kaali puussa kasvakoon. Onnenkalusi on lusikka. Härkä 20/4 - 20/5 Suunnitelmien puute vaikeuttaa asioiden järjestelyä, elämäsi kuitenkin rullaa mukavasti. Rento meno ja kaverit pitävät elämäsi kunnossa, pidä niistä kiinni. Rakkauselämässäsi näkyy ukkosta kaikilla rintamilla, pidä hyvistä väleistä rakkaisiisi kiinni. Suuren vedenpaisumuksen yllättäessä punanaamainen kenguru kantaa sinut arkkiin! Onnenkalusi on mikä tahansa sininen. Vaaka 23/9 - 22/10 Ystäväsi tuntuvat hyljänneen sinut, nosta kissa pöydälle ja selvitä asiat. Asiat selvittämällä uusi noste tempaa mukaansa ja elämä paranee. Sama koskee perhesuhteita, älä anna niiden viilentyä! Ansaitset kuitenkin parasta suhteissasi, joten ole vaativa. Rakkauselämässäsi on ongelma, vaadit suhteessa liikaa. Olisiko aika miettiä suhdetta toisen näkökulmasta? Jos tilanne pysyy samana, on edessä suhteen päätös. Puuairolla vauhti on kovempaa kuin muovisella veljellä. Onnenkalusi on lasipullo. Kaksoset 21/5 - 21/6 Vastuun raskas paine kasvaa hartioillasi, vaikket sitä välttämättä haluaisi. Ota kuitenkin vastuu vastaan, siitä on hyötyä tulevaisuudessa. Rakkauselämäsi kärsii vastuutehtävien takia, pidä huoli kaikista joista välität oikeasti. Varo suututtamasta jo ennestään huonoissä väleissä olevia ihmisiä, heistä koituu haittaa. Kuumemittari. Onnenkalusi on markan kolikko. Skorpioni 23/10 - 21/11 Unelmat kannattavat sinua eteenpäin, niistä kannattaa pitää kiinni ja toteuttaa niitä. Nyt on otollinen aika sille, tee kaikkesi jotta pääsisit eteenpäin unelmiesi kanssa! Rakkauselämässä unelmat ja fantasiat muuttuvat todeksi ja pääset luultavasti keskellä vaaleanpunaista unelmaa. Pidä suhteissa keskustelua yllä, jotta ne voivat hyvin. Munkilla se nunnakin ratsastaa. Onnenkalusi on farkunnappi. Rapu 22/6 - 22/7 Suuret kysymykset painavat mieltäsi, tee päätöksiä harkiten. Päätökset on kuitenkin tehtävä nopeasti, jotta mielesi saa rauhan. Perheesi on nyt tärkeämpi kuin mikään, toisaalta kaveripiiri vetää tiukasti puoleensa, tasapaino on tärkeä. Rakkauselämä rullaa samaa rataa, ei suurempia tapahtumia tiedossa. Poltettava on jos poltettavaa riittää, riittämättömyyden koittaessa itsetunto kärsii jota kohotettakoon maljoin. Onnenkalusi on vasen kenkä. Jousimies 22/11 - 21/12 Unelmasi rikkoutuvat ja yrität kerätä pirstaleita. Tämä ei kannata, ota uusia haasteita elämääsi ja ne tekevät sinusta onnellisen. Perhesuhteesi on koetuksella, tämän kestettyäasi olet vahvempi ja suhteesi perheeseesi ja tärkeimpiisi. Rakkauselämässäsi on vauhtia ja vaarallisia tilanteita, ne kuitenkin johtavat onnellisuuteen. Korva korvataan korvalla. Onnenkalusi on lämpömittari. Leijona 23/7 - 22/8 Leijonan mieltä kaivertaa suuret muutokset, joita tapahtuu ja on jo tapahtunut. Muutokset näkyvät monella elämänalueella, nyt ystävien ja perheen tuki on tärkeää ja saa jaksamaan. Suhtaudu varauksella puolituttuihin, he ovat nyt petollisia. Rakkauselämässä tapahtuu ihana 8 Kalat 19/2 - 20/3 Uudet vieraat vedet hämmentävät niin tunnetasolla tapahtuvissa muutoksissa kuin konkreettisissakin vesissä. Ystävät ovat tärkeitä luotseja, jotka uusien vesien läpi kuljettavat turvallisesti. Luota heihin. Perheesi tuki nähdään ja huomataan arvossa arvaamattomassa kiperien paikkojen ilmestyessä. Rakkauselämäsi kulkee kohti katastrofia, varaudu siihen. Ketjut kaulassa kilisten kohti kanelia. Onnenkalusi on mikä tahansa pyöreä. Kauris 22/12 - 19/1 Taitoa, tietoa ja kykyä löytyy. Näytä se ja nouset kirkkaimmaksi tähdeksi ja elämäsi muuttaa suuntaa. Suuret kysymykset avautuvat ja urat aukenevat. Eräs ystäväsi kuitenkin on petollinen ja panee kapuloita rattaisiin, varo häntä. Rakkauselämäsi pysyy ennallaan, tasaisen tylsää. Olisiko aika uudistaa asioita? Mustaa punaista keltaista sinistä maalia. Onnenkalusi on matematiikan kirja. Vesimies 20/1 - 18/2 Uudet, innostavat asiat muuttuvat nopeasti tylsiksi, elämäsi pitkäveteistyy helposti. Mieti uusien asioiden eri puolia, ne saavat jaksamaan ja ymmärtämään elämän hienouden. Uudet puolet elämässä tekevät hyvää, mutta usein tämä tapahtuu ihmissuhteiden kärsimisen kustannuksella. Rakkauselämäsi kukoistaa ja saat siitä energiaa jaksaa kaikkea muuta. Loisteputkea nuolla kannata kamalasti myrkyn takia ei. Onnenkalusi on taikakalu. Kaksonen hyötyy markan kolikosta! Kaikenlaisia sattumia V ähän aikaa sitten uutisoitiin iltalehdessä norsunkokoisin kirjaimin kuinka eräällä abiristeilyllä palvelu oli surkeaa ja juomaa, ruokaa, unta, rauhaa, seksiä, mitään ei saanut. Eräs kaverini oli risteilyllä ja hän päivitteli facebookkiin että oli kyseisellä risteilyllä, mutta ihmetteli kyseistä tapahtumaa. Vähän enemmän aikaa sitten eräs lomalento jostain Itä-Aasian maasta oli tulossa Suomea kohti ja koneeseen tuli vika, joka olisi voinut olla todella tuhoisa. Miehistö onnistui tuomaan koneen ehjänä takaisin – tosin Venäjälle. Kone seisoi lähes parikymmentä tuntia lentokentällä, jonka jälkeen lomailijat pääsivät kotiinsa. Luoja vain tietänee mitä Venäjällä tapahtui, sillä Suomeen päästyään ihmiset valittivat siitä kuinka ruisleipä oli ollut huonoa ja kaikki oli kamalaa. Kukaan ei tuntunut muistavan että he melkein saivat surmansa konevian takia. Onneksi tällaiset jutut häipyvät ihmisten mielestä. Liika valitus ja kaikenlainen turha otsassa kasvavan elimen kasvu saa monet ihmiset ärsyyntyneeksi. Voitasko ottaa vähän rennommin ja tehdä sopimus sen kanssa mitä tapahtuu ja olla valittamatta niin paljon.  Severi Huuki 9 PIISKA 1/2013 Joka viikonloppu Rukalle? V aikka monet hehkuttavatkin Rukalle menoa monta viikkoa ennen, minulta kysytään usein, miten jaksan lähes joka viikonloppu käydä siellä. Istua autossa kolme tuntia, yhteen suuntaan. Kysytään, miten jaksan aina sahata noita samoja, lyhyitä rinteitä, joiden vaikeus ei ole päätä huimaavaa. Rinteet ovat kuitenkin joka kerta samat, enkä alaikäisenä pääse yhdeksän jälkeen oikein mihinkään sisään. Kaiken lisäksi asun siellä asuntovaunussa, enkä mukavasti mökissä. Olen itsekin miettinyt, mikä siellä oikein vetää puoleensa. Ajamme siis yleensä koko perheen voimin Rukalle Kempeleestä. Se tekee noin 250 kilometriä suuntaansa. Olen tietysti aivan pienestä asti käynyt Rukalla, sillä molemmat vanhempani ovat toimineet siellä muun muassa hiihdonopettajina. Kaksi talvea olen jopa asunut siellä, ja laskettelun olen aloittanut heti kun jaloillani pysyin. Siellä olen myös opetellut erilaisia talviurheilulajeja, kuten hiihtoa, ratalaskua, telemarkia, lumilautailua ja kumparelaskua. Missään noista lajeista en ole kuitenkaan koskaan kilpaillut ja kunkin lajin motivaatio on vaihdellut talvittain. Tänä talvena olen viettänyt Rukalla yhteensä 32 päivää. Tuo kuulostaa hurjalta, mutta kun noihin Ruka-viikonloppuihin on pienestä asti totuttautunut ja kiintynyt, se ei todellisuudessa ole niin paljon. Olen nimittäin aloittanut tällä kaudella uuden lajin, telemarkin ja jatkanut jo muutaman vuoden kestänyttä valmentajauraani ala-asteikäisten aloittelevien alppihiihtäjien valmentajana. Telemarkin löysin viime kauden loppumetreillä, vappuna kun sain kokeilla NTN – new telemark norm – telemark suksia. Ne ovat siis uudenlaiset telemarksiteet, paljon vakaammat kuin vanhanaikaiset vaijerisiteet, joten laskeminen on helpompaa, ikään kuin vanhanaikaisen telemarkin ja alppihiihdon välimuoto. Välillä laskemiseen on ikään kuin kyllästynyt, varsinkin kun lasken useimmiten yksin, mutta eri lajeja kokeilemalla ja tuttujen lajien tekniikkaa hiomalla motivaatio löytyy yleensä nopeasti uudelleen. Kannatan siis suksilla laskemiseen kyllästyneitä etsimään rinteestä jonkun, joka laskee omasta mielestä hyvin ja yrittää laskea samalla tavalla. Matkiminen on nimittäin todella hyvä oppimiskeino. Myös oman laskun videointi kannattaa, sillä sen avulla näkee, mikä on hyvin ja missä on parannettavaa ja näin omaa laskua on helppo myös itse korjata halutun näköiseksi ja helpommaksi. Ja kun laskeminen muuttuu helpommaksi ja paremman näköiseksi, on myös hauskempaa laskea. Ehkä näillä neuvoilla laskettelumotivaatio nousee ja hiihto- ja pääsiäislomien laskut sujuvat paremmin kuin aikaisemmin. Lotta Keränen PIISKA 1/2013 MUKAAN TOIMINTAAN? TULEVAA TOIMINTAA! Suomen Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten valtakunnallinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvonta-, harraste-, ja palvelujärjestö. Vuonna 1985 perustettu SLL on 50 000 jäsenensä voimin yhtä kuin lukiolaiset lukiolaisten asialla! Lisätietoja liitosta ja sen toiminnasta osoitteesta www.lukio.fi Liitossa ja piirissä tapahtuu ympäri vuoden. Tiedon tulevista tapahtumista saat osoitteesta www.lukio.fi/liitto/tapahtumat APUA OPPILASKUNTATOIMINTAAN Water-oppilaskuntafestivaalit 13.14.4., Mikkeli Pohjois-Suomen lukiolaiset eli Pohjois-Suomen piiri on yksi Suomen Lukiolaisten Liiton kymmenestä piirijärjestöstä. Piiri huolehtii edunvalvonnasta ja toiminnasta paikallisella tasolla Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Käytännössä tämä tarkoittaa saunailtoja, oppilaskuntien hallitusten tapaamisia, koulukäyntejä alueen lukioihin, neuvotteluja päättäjien kanssa ja lukiolaisbileitä! Lisätietoja piiristä ja sen toiminnasta osoitteesta www.pohjois-suomenlukiolaiset.fi Water-oppilaskuntafestivaalit 20.-21.4., Vaasa KIINNOSTAAKO AKTIIVITOIMINTA? Kevätpäivät 17.-19.5., Valkeala Koulukävijäkoulutus 10.-11.8, Orivesi ...JA TÄRKEIMPÄNÄ LIITTOKOKOUS Liittokokous Varkaudessa 22.-24.11. Mukaan toimintaan voit lähteä tulemalla piirihallituksen kokouksiin sekä piirin ja liiton tapahtumille. Jos toiminta kiinnostaa, otathan yhteyttä! OLETKO TAIDOKAS KIRJOITTAJA? Nyt SINULLA on mahdollisuus kirjoittaa juttuja Piiskaan. Ota yhteyttä lehden päätoimittajaan Saku Virtaseen sähköpostitse! OTA YHTEYTTÄ! LIITON TOIMISTO - SINUA VARTEN Pohjois-Suomen lukiolaiset Annika Juurikka Puheenjohtaja +358443657757 Jäsenpalvelu 09 5842 1500 [email protected] ma klo 13-16 ti-pe klo 9-12 & 13-16 www.pohjois-suomenlukiolaiset.fi 10 11 PIISKA 1/2013 Päivä s a l i p p o ä t t e v ä ä Lis kuntasi myllyyn? Wanhuksena Joka vuosi helmikuun kolmas perjantai tanssitaan Suomen lukioissa wanhojen tanssit. Lukion toisen vuosikurssin opiskelijat pääsevät vihdoin koulun vanhimmiksi abiturienttien lopetettua säännöllisen opiskelunsa. e t t Piristävä koulutus, mahtavat tyypit ja raikkaat ideat odottavat Sinua! ta sataa ihmistä tanssii Madonnan Vogue kappaleen tahtiin. Klo 17.00 Nyt porukalla syömään! Ravintolassa oli hyvä ja laadukas tarjoilu, ja ruoka oli aivan mahtavaa. Nopean a j Päivä oli pitkä ja raskas, mutta samalla upein ja ikimuistoin päivä lukiosta. Päivään mahtui monenlaisia tunteita naurusta itkuun. Klo 04.00 Herätys! Aika nousta aamupalalle ja alkaa meikata. Kahden tunnin yöunien jälkeen jääminen peiton alle lämpimään kuulostaa paljon paremmalta kuin sängystä kylmään huoneeseen nouseminen. Silti päässä oleva innostus ja riemu tulevaa päivää kohtaan pakottaa minut ylös. Klo 06.00 Lähden kävelemään kampaamoa kohti. En vieläkään tiedä millaisen kampauksen haluan hiuksiini. Ehkä kampaajalla on joku idea.. A äpöstelyn jälkeen kiireessä ottamaan mekko pois ja koristelemaan jatkojen paikkaa. Klo 12.00 Ensimmäinen tanssiesitys Oulun Urheilutalolla. Kumma kyllä, en jännitä yhtään. Tansseja on harjoiteltu todella paljon ja ne osaisi jo unissaankin. Klo 21.00 DJ alkaa soittaa musiikkia ja ovet avautuvat jatkopaikalla. Päivä wanhana alkaa vedellä viimeisiään. Nyt on hyvä siirtyä edustamaan omaa koulua vanhimpana ja viisaimpana. Klo 15.00 Monien vuosien perinteen mukaan Oulun lukioiden wanhat tanssivat yhdessä Ouluhallilla. Tanssimassa oli yhteensä noin 800 paria. Esitys meni hyvin ja oli mahtavaa seurata takaa miten mon- Taru Moilanen n e l PIISKA 1/2013 oppilaskuntafestivaali Ilmoittaudu 8.3. mennessä MIKKELI13.-14.4. VAASA20.-21.4. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.lukio.fi/water 12 13 Ilmoittaudu 15.3. mennessä PIISKA 1/2013 PIISKA 1/2013 Levyarvostelut ottamiseen) Haastettelussa: Oliko kova homma saada muusikoita mukaan? Ei itse asiassa! Soittajat tuli itse ja sanoi että ”mä lähen tähän messiin”. Lari Haataja V iime syksynä minuun otti yhteyttä eräs tuttava muusikkopiireistä. Olimme aikaisemmin olleet jonkin verran yhteistyössä hänen bändiprojektiensa tiimoilta, mutta tällä kertaa luvassa oli jotain suurta: kaveri oli jo pidemmän aikaa työstänyt omaa täyspitkää konseptialbumiaan, ja pyysi minua sen tuottajaksi. Talven läpi jatkuneen raivokkaan työstövaiheen jälkeen alkaa kokonaisuus vähitellen hahmottua, ja nyt olisi hyvä aika esitellä albumia myös suurelle yleisölle. Ei sitä genreä oikein oo.. Ne biisit on niin erityyppisiä että albumia on hankala laittaa mihinkään genreen. Aaa, no ompas sitä taiteellista. Kuinka helppo tämä sävellystyö on ollut? Ootko tehny ahkerasti hommia tämän eteen? Joskus sitä vaan nappaa kitaran käteen ja kirjottaa jotaki. Että aika luonnollinen prosessi? Joo. Ja mä oon aina ollu sitä mieltä että deadline on mun paras ystävä. Että vaikka se on luonnollinen prosessi ja kokonaan inspiraation kautta kulkee, niin kumminki se, että tietää että huomenna on pakko saaha valmiiksi, se aina vähän puskee eteenpäin. Mutta annetaan maestron itsensä kertoa tarkemmin, mistä tässä koko hommassa on kyse. Hyvät naiset ja herrat, saanko esitellä: Lari Haataja! Kerro ensin vaikka itsestäsi, kuka olet, mitä teet? Mitäpä minä… Muusikon renttu. Miten sitten rahoitus? Albumin tekeminen ei ihan ilmasta lystiä kuitenkaan ole? NERO-raha. (Oulun Kaupungin nuorten toimintaryhmille myöntämä raha, toim. huom.) Mistä sait idean oman levyn tekemiseen? Mä oon aina nähny sen! Mä oon haaveillu siitä jo vuosia, että saisin tehdä konseptin. Siitä kai se lähti. Ja yks päivä sitä vaan alko tekemään. Onko pitänyt paljon laittaa omasta pussista? Omasta pussista on menny varmaan nelisensataa, viitisensataa kohtapuoliin. Mutta mikä ihme on konseptialbumi? Wikipediaa lainatakseni ”Konseptialbumi tarkoittaa musiikissa levyalbumia, joka muodostaa kappaleiltaan jonkinlaisen harkitun kokonaisuuden. Tämä muodostaa vastakohdan perinteisen popmusiikin albumeille, jotka ovat tavallisesti vain sarja erillisiä kappaleita vailla keskinäistä yhteyttä” Tavallaan siis tarina musiikkiin kirjoitettuna. Finanssiongelmissa varmasti jeesaa kun soittajat ovat nälkäpalkalla? Se jeesaa paljon. Albumin soittajat ovat oululaisten muusikoiden kermaa. Albumin ydin on viiden henkilön bändi, jossa Lari hoitaa laulut ja komppikitarat, Juho Lapinlampi soolokitarat, Matias Ärrälä bassot, Aleksi Markkinen rummut ja Anna Salmela kiipparit. Soittajista kolme opiskelee Madetojan musiikkilukiossa. Mistä sitten sait inspiraation levyn juoneen ja itse kappaleisiin? Luin Alan Lightmanin kirjan Einsteinin unet. Siitä kai se lähti. Luin sen ja tajusin että tämähän on ihan hyvä pohja, sen ympärille lähin rakentamaan. Aikahan on myös tunnetusti rahaa. Miten sulla koulun väliin on äänitykset mahtuneet? Minkä koulun? Hehe.. Jos ei muuten niin ryhmäkitaralapulla. (Madetojan musiikkilukiossa näitä surullisenkuuluisia lappuja hyödynnetään oman loman Löytyikö albumin tyylilaji vasta kirjan lukemisen jälkeen vai oliko se jo aiemmin päätetty? 14 Ja myös kuvataiteilijoille on ollut käyttöä? Kuinka paljon oot ollu vaikuttamassa levyn kansitaiteeseen? Oon ollu paljon vaikuttamassa. Se on vähän niinku mä sitoisin jonkun silmät, ottaisin sen kädestä kiinni ja alkaisin piirtämään. Mä oon ite suunnitellu melko lailla kansitaiteen, mutta en oo ite pystyny toteuttaan sitä. Oon myös kuullu huhua että albumilla kuultaisiin kunnon sinfoniaorkesteria? Miten oot ne aatellu järjestellä, onko soittajat jo hankittu? Ei kai sitä kannata huomista suunnitella. :) Mutta monentyyppistä juttua sinne on luvassa. Tuuttimörkö: On totta Julkaistu: 18.1.2013 Genre: Rap Levy-yhtiö: Monsp Records Onko heittää mitään valistunutta arviota levyn lopullisesta pituudesta? Tunnin paremmalla puolella. Se kumpi on parempi on toinen juttu. Ylijäämämatskua on karsittu pois jo nelisenkymmentä minuuttia. TUUTTIS TULEE, OLETKO VALMIS?? Todellakin olen. Aiemmin SNTC Familyssa vaikuttaneen Tuuttimörön ensimmäinen soolokiekko tuo mukavaa vaihtelua kotimaita musiikkia riivanneeseen väsyneeseen memphissaundiin. Artisti kelluu tyylikkäästi huumoriräpin ja 90-luvun ikonisen riimittelyn rajamailla ja lopputuloksena syntyy kekseliäitä biittejä ja nerokkaita sanaleikkejä. Albumin nimeä ei oo vielä saatu päätettyä? Joo ei oo. Se nimi on jotenki vaan paha. Millon on levyn suunniteltu julkaisupäivämäärä? Huhti-toukokuun paikkeilla. Onko julkaisun yhteydessä luvassa isokin spektaakkeli? Valtava. Suuria siis lupaillaan. Julkaisua odotellessanne voitte seurata YouTubessa julkaistavaa studiopäiväkirjaa, jonka löydätte nimen Lari Haataja takaa. Njääh... Saku Virtanen Foals: Holy Fire Julkaistu: 11.2.2013 Genre: Indie rock Levy-yhtiö: Transgressive Records Kuka? • Lari Haataja • Laulaja, kitaristi, säveltäjä • Syntynyt 19.8.1994 • Vaikuttanut aiemmin oululaisissa kokoonpanoissa kuten Temple Balls, Vague ja Demic • Toteuttaa pitkäaikaista haavettaan kirjoittaa ja julkaista oma täyspitkä albumi Englantilainen Foals on monille lukijoille luultavasti täysin tuntematon nimi. Indierockin luvatusta maasta tuleva bändi on aiemmin saavuttanut kohtalaista listamenestystä, ja odotukset uusimmalle pitkäsoitolle olivatkin korkeat. Levy tarjoaakin genrelle tyypillisiä rallatuksia, mutta tuuppaa hieman katoamaan massaan. Muuten onnistunut kokonaisuus jää lopulta tasapaksuksi tykitykseksi, jonka kuuntelee kerran läpi hampaat irvessä. 15