Mies joka toi squashin Suomeen

Mies joka toi squashin Suomeen
Risto Niku
M
onipuolisella mailapelien taitajalla
Sakari Salolla on näkyvä paikka
Suomen urheilun historiassa. Sen hän on
saanut erityisesti ansioillaan tenniksen
parissa.
Sakari (urheilupiireissä Saku) Salo
on suomalaisen tenniksen grand old
man, jonka tilillä on yli 100 tenniksen
SM-titteliä. Yhdessä naisten sarjoissa
menestyneen Thelma-vaimonsa kanssa
Saku on yksi tenniskulttuurin keskeisistä
rakentajista sodanjälkeisessä Suomessa.
Salo oli myös maajoukkuetason jääpalloilija, jonka ura jääkentillä kesti yli
kymmenen vuotta. Hänet on valittu lajin
kaikkien aikojen All Stars -joukkueeseen.
Entä sitten squash? Sakari Salon merkityksen suomalaiselle squashille tiivistää
hänen saamansa Suomen Squashliiton
kultainen ansiomerkki numero 1.
Ura alkoi Viipurissa jääpalloilijana
Saku Salon uran alkuvaiheet sijoittuvat
Viipuriin, vaikka tosiasiassa mies on paljasjalkainen stadilainen, jonka sukujuuret
ovat syvällä Hämeessä. Sakari Daniel Salo
syntyi Helsingissä 21.12.1919 ja muutti
Viipuriin kolmivuotiaana vanhempiensa
mukana.
”
Sakari Salolla on
näkyvä paikka Suomen
urheilun historiassa
Saku urheili nuorena monipuolisesti.
Skaala ulottui yleisurheilusta nyrkkeilyyn,
jossa esikuvina olivat samassa talossa
18
asuneet Sten Suvio ja Yrjö Piitulainen.
Seipäässä hän hyppäsi poikaurheilupäivillä palkinnoille tuloksella 330, mikä oli
kelpo saavutus – Suomen ennätys oli
siihen aikaan 405.
Ensimmäinen mailapeli, josta Saku kiinnostui, oli viipurilaisten suosikkilaji jääpallo. Poika alkoi pelata Viipurin Palloseuran
alaosastossa Riennossa, ja 14-vuotiaana
hänet kelpuutettiin piirisarjatasolle.
ViPS:n edustusjoukkueeseen Saku nousi
talvella 1937–38. Samana talvena hän
mahtui 18-vuotiaana ensi kertaa Suomen
maajoukkueeseen, joka pelasi maaottelun
Ruotsia vastaan Viipurissa.
”Talvella 1939 olin vielä ViPS:n riveissä,
mutta asuin silloin jo Helsingissä. Siinä oli
aikamoinen matkusteleminen sarjaotteluihin”, Salo kertoi Suomen Urheilulehden
haastattelussa helmikuussa 1949.
Kuva: Suomen Urheilumuseo
Milloin squash-niminen mailapeli tuli Suomeen? Yksiselitteistä vastausta ei ole. Squashin
ensimmäinen yritys tulla Suomeen nimittäin hyytyi toisen maailmansodan melskeisiin. Uuden
pelin maihinnousu onnistui vasta kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin. Pysyvän jalansijan
Suomessa squash sai vuonna 1968. Silloin asialla oli Sakari Salo, jota voidaan pitää suomalaisen squashin isänä. Hän täyttää joulun alla 91 vuotta.
Sakari Salo tunnettiin hyvästä mailatekniikastaan niin jääpallossa, tenniksessä kuin squashissakin; tässä näyte tenniksen rystyvolleysta.
19
4.2010
”Joskus sisätenniksen SM-kisat ja vuoden huipentuma jääpalloilussa Suomi–
Ruotsi -ottelu sattuivat melkein samaan
aikaan”, Saku kertoi. ”Talvella oli tiukkaa,
kun jääpallotoiminta keskittyi kahteen
kuukauteen, eihän ollut tekojäätä…”
Suomen totinen jääpallomaajoukkue Tukholmassa talvisodan aikana 1940. Nuori Saku on takarivissä keskimmäisenä.
Sotavuosien aikana viipurilaisseurat
ViPS ja Sudet milloin yhdistyivät, milloin
vaihtoivat nimiään. Sakun edustus seurasta toiseen vaihteli sen mukaisesti.
”Isällä oli sikäli huono onni, että hän
ei koskaan osunut sellaiseen seuraan,
joka voitti jääpallon Suomen mestaruuden”, kertoo Salon perheen juniori Harri
eli Poku Salo. ”Jatkosodan aikana hän
kyllä pelasi mestaruuden voittaneessa
HIFK:ssa, mutta sitä voittoa ei hyväksytty
virallisiin SM-tilastoihin.”
Dramaattinen ilta Tukholman
stadionilla
Vuoden 1938 maajoukkuedebyyttinsä
jälkeen Saku pelasi kaikki Suomen jääpallon A-maajoukkueen ottelut vuoteen
1952 asti.
Ikimuistoisimman hetken pitkän jääpallouransa varrella hän koki Tukholman
olympiastadionilla 11. helmikuuta 1940,
jolloin talvisota riehui Suomen itärajalla.
Jääpallomaaottelussa stadionilla oli
vastakkain kaksi kovin erilaista joukkuetta. Toinen edusti rauhan oloissa elävää
yhteiskuntaa ja toinen naapurimaata,
jonka pelaajat olivat tätä tarkoitusta varten saaneet lomaa rintamalta. Tarkoitus
oli kerätä maaottelun avulla rahaa sotaa
käyvälle naapurille.
Ruotsi voitti kovassa pakkasessa pelatun ottelun 2–1, mutta se oli lopulta
sivuseikka. Päähuomion tapahtumassa
vei Ella Eronen, joka lausui puoliajalla Runebergin Vårt landin eli Maamme-laulun
sanat ruotsiksi. Erosen väkevä tulkinta
järkytti stadionyleisön. ”Yksikään silmä ei
pysynyt kuivana sen esityksen jälkeen”,
lehdet kirjoittivat.
”
Sotien jälkeen
sisäurheilutiloista
oli ankara puute
”Se oli elämäni suurimpia hetkiä,” Ella
Eronen muisteli myöhemmin. ”Pelkäsin
jäätyväni hirmupakkasessa. Se oli merkillisen kohtalonomainen hetki.”
Liikuttunut, mutta kaiketi myös kylmissään oli tilaisuuteen saapunut vanha
kuningas Kustaa V, joka oli sivumennen
sanoen innokas tenniksenpelaaja ja kilpaili salanimellä Herra G.
20
”Ilmalyönneissä miltei erehtymätön”
Saku oli nopea luistelija ja pelasi yleensä
keskushyökkääjänä. Aikalaistodistuksen
mukaan hän oli ”varman pallosilmän
omaavana ilmalyönneissä miltei erehtymätön”. Mitä muuta hyvältä tenniksenpelaajalta voisi odottaakaan?
Jääpalloa seuraavien tarkkailijoiden
mukaan Saku pystyi lyömään terävästi
melkein mistä asennosta tahansa. Tästä
taidosta oli myöhemmin hyötyä squashkentilläkin.
Salon aktiiviura jääpalloilijana päättyi
Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952
pelattuun näytösturnaukseen. Neljäntoista vuoden aikana hänelle kertyi 21 maaotteluedustusta, joissa hän teki yhteensä
18 maalia.
Jääpalloa Saku ei kuitenkaan jättänyt.
Hän toimi vielä seitsemän vuotta maajoukkueen valmentajana.
Jääpallo oli Salolle mieluinen laji, mutta myös rasite hänen etenemiselleen
tenniksessä, pallopelissä joka oli hänelle
kaikkein läheisin. Suomen Tennisliiton
75-vuotishistoriassa hän myönsi, että
kahden herran palvelu ei aina onnistunut.
Jääpallo häiritsi tenniksen pelaamista.
Saku Salon pitkä taival tenniksen (tai
verkkopallon, kuten siihen aikaan sanottiin) parissa sai alkunsa vuonna 1937,
kun hän osui sattumalta seuraamaan
luokkatovereidensa pelaamista. ”Varman
pallosilmän” omaava Saku kiinnostui tenniksestä, liittyi Viipurin Tennisseuraan ja
pääsi nopeasti sisään uuteen peliin.
Saku sai ensimmäisen SM-tittelinsä nelinpelissä juniorien sisämestaruuskisoissa
Helsingissä vuonna 1938. Samana vuonna
hän voitti ensimmäisen ulkokenttien mestaruuden ja lisäksi nelinpelimestaruuden.
”Olin pelannut noin vuoden, kun Arne
Grahn näki minut mestaruuskilpailuissa
sekä sisällä että ulkona, Liisankadulla ja
Westendissä”, Saku kertoi tennisliiton
75-vuotishistoriassa.
Arne Grahn oli 30-luvun tennismestari,
joka oli rakennuttanut kaksikenttäisen
tennishallin Westendiin (ja kaavoitutti
samalla koko Westendin alueen). ”Joukkueenjohtajalleni hän sanoi, että olisi hyvä
jos tulisin Helsinkiin, koska taso Viipurissa
oli niin paljon matalampi.”
Varakas Grahn oli omana aikanaan harvinainen manageri, joka kokosi lupaavia
pelaajia talliinsa. Salon lisäksi Westendiin
sai kutsun mm. Pentti Forsman Turusta
ja koko HIFK:n naisten jääpallojoukkue,
mukanaan Thelma Löfgren, josta tuli
myöhemmin Sakun vaimo.
Westendissä Salo sai asiantuntevaa
opetusta ja tilaisuuden pelata Grahnia
vastaan. Tämä oli silloin Suomen tenniksen huipulla ja mahtui kymmenen vuotta
myöhemminkin maan kolmen parhaan
pelaajan joukkoon. ”Ei hän varsinaisesti
opetusta antanut”, Saku kertoi. ”Minulle
riitti, että sain pelata hänen kanssaan.”
Tenniksen SM-putki aukesi sotien
jälkeen
Suomen mestaruutta aikuisten tasolla
Salo pääsi yrittämään ensi kertaa 19-vuotiaana vuonna 1939, jolloin häntä vastassa
SM-finaalissa oli maan ykköspelaaja Pentti
Forsman. Saku hävisi matsin, mutta pääsi
sentään maajoukkueeseen. Grahn ja Forsman hoitivat kaksinpelit, Sakun kontolle
Kuva: Suomen Urheilumuseo
Kuva: Suomen Urheilumuseo
Tennis toi Sakun takaisin Helsinkiin
Sakari Salo voitti uransa aikana yli 100 Suomen mestaruutta tenniksessä.
jäivät nelinpelit.
Salon SM-voittoputki avautui sotien
jälkeen. Ensimmäisen Suomen mestaruutensa miesten kaksinpelissä Saku voitti
vuonna 1946. Sen jälkeen hän hallitsi ulkokenttien kaksinpeliä yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta. Finaalissa oli aina vastassa
Pentti Forsman, hyvä harjoituskumppani
ja maajoukkuetoveri.
Saku oli kova tekijä sisäkentilläkin. Hän
voitti Suomen mestaruuden kuusi kertaa.
Kun SM-pokaaleja kertyi tasaisesti myös
nelinpeleistä ja sekanelinpeleistä, Salon
SM-pokaalien kokonaismääräksi tuli uskomaton lukema – 103 mestaruutta.
”Mestaruuksia tuli tietysti paljon, kun
ne jakaantuivat niin monelle vuodelle”,
Salo totesi vaatimattomasti lehtihaastat-
21
telussa vuonna 1999. Hän totesi pelanneensa tennistä niin pitkään, koska se
oli hauskaa. Kuolemanvakavasti siihen ei
suhtauduttu.
Missä voisi pelata palloa sisätiloissa?
Sodan jälkeen sisäurheilutiloista oli Helsingissä ankara puute. Paljon tilaa vaativa
tennis oli erityisen huonossa asemassa.
Kesällä kenttätilanne oli kohtuullinen,
mutta talvella aktiivinen tenniksenpelaajien joukko joutui tappelemaan pelivuoroista muutamissa harvoissa sisähalleissa.
Ei siis ihme, että ajatukset squashin
tapaisen pelin tuomisesta Suomeen heräsivät juuri tenniksenpelaajien mielessä.
4.2010
”
22
Kuva: Risto Niku
Kuva: Risto Niku
Ensimmäisen squash-kisan 1969 voittanut Britannian suurlähetystön virkamies Andrew Stuart oli 10 vuotta myöhemmin otetussa kuvassa jo maansa
Suomen-suurlähettiläs.
nen Lönnrotinkatu 41:n kovia kokeneista
kellaritiloista vaati Salon kaltaisten asiantuntijoiden silmää. Tiloissa oli vuosien
varrella ollut milloin varastoja, milloin
verstaita, välillä jopa miesten yömaja.
Viime vaiheessa kellarissa oli toiminut
metalliverstas.
”Halli oli päässyt kehnoon kuntoon”,
Saku kertoi. ”Alkuperäiset puulattiat olivat
poissa, tilalla oli pelkkää betonia. Seinät
olivat enimmäkseen raakaa tiiltä. Yhteen
koppiin oli tehty välikattokin. Kaikesta
huolimatta näimme, että tilat olivat suurin
piirtein squash-kenttien kokoisia.”
Kolme kenttää taas pelikuntoon
Salot tekivät vuokrasopimuksen taloyhtiön kanssa ja käynnistivät remontin. Verstas alkoi muuttua squash-hallin näköiseksi
Thelma Salon rakennusmestari-veljen
valvonnassa. Materiaalien valinnassa
saatiin apua Ruotsista.
Kenttien mitat ja rajat oli helppo tarkistaa alan kirjallisuudesta. ”Kumma kyllä,
kentät oli aikoinaan rakennettu väärän
mittaisiksi”, Saku kertoi. ”Pituus oli oikea
muutaman sentin tarkkuudella, mutta
leveyttä oli liikaa noin 40 senttiä. Emme
ruvenneet kaventamaan kenttiä, joten ne
jäivät vähän ylileveiksi.”
Salojen hanke herätti kiinnostusta
julkisuudessa. Uusi Suomi kertoi asiasta
21.9.1968 otsikolla ”Squash-peli leviämäs-
Kuva: Risto Niku
squash aloitti leviämisensä Ruotsissa.
Siellähän oli ollut kenttiä jo pitkään ainakin Linköpingissä ja Tukholmassa”, Saku
kertoi. ”Ne olivat kuitenkin klubiluonteisia, eivätkä ne levittäneet tietoa pelistä
muualle maahan. Mutta vuosikymmenen
loppupuolella squashin läpimurto Ruotsissa oli nopea.”
Saku Salon ratkaiseva kosketus squashiin tapahtui vuonna 1967, kun hän oli
seuraamassa kansainvälistä tennisturnausta Tukholmassa ja pani merkille monet
tenniskenttien sivuun rakennetut squashkentät. ”Silloin vakuutuin lopullisesti, että
squash oli saatava Suomeen. Kenttien
rakentaminen oli selvästi halvempaa kuin
tenniksessä. Sitä kautta kustannukset olisi
mahdollista peittää pelimaksuilla.”
”Tiesimme Thelman kanssa, että Helsingissä oli jo kerran ollutkin squashhalli, jonka kolme viipurilaista miestä oli
Sakari Salo on suomalaisen squashin rakennuttanut välirauhan aikana. Tennisja tenniksen grand old man.
piireissä kerrottiin, että hallin toiminta
oli katkennut jatkosotaan, eikä siitä sen
Julkisuuteen tuli ensimmäisenä jalkapal- koommin kuultu”, Saku Salo kertoi.
lomaajoukkueen silloinen maalivahti,
tennistä pelaava Mauno Rintanen, joka Kaikkien aikojen yhteensattuma
arvioi Englannissa näkemäänsä tenniksen
Salon pariskunta päätti kysellä lehtisukuista peliä erinomaiseksi ratkaisuksi
ilmoituksen avulla, löytyisikö kaupungista
Suomen talvisiin olosuhteisiin.
Rintanen arveli Helsingin Sanomissa squashille sopivaa paikkaa. ”Julkaisimme
24.6.1968, että tenniskenttiä paljon ilmoituksen, jossa haettiin squash-kentän
pienempiä squash-kenttiä olisi varsin kokoista tilaa. Kriittinen mitta oli korkeus,
edullista rakentaa pääkaupunkiseudulle. sillä sitähän squashissa tarvitaan paljon.”
Salot saivat yhden vastauksen. ”Lönnro”Olen nähnyt Englannissa suomalaisesta
faneerista valmistettuja kenttiä”, hän tinkatu 41:n isännöitsijä vastasi ja kertoi,
että heidän talossaan oli vapautunut verskertoi HS:n uutisessa.
Samaan aikaan oli liikkeellä toinenkin tastiloja. Ne voisivat hänen mielestään
tennismies Saku Salo, jota suuren har- sopia tarkoituksiimme.”
rastajamäärän ja vähien pelipaikkojen
välinen epäsuhta harmitti suuresti.
”Tennikseen sopivia sisäkenttiä ei ollut
Vauhdikas
Helsingissä läheskään tarpeeksi, eikä liioin
pallopeli tarjoaa
rahaa sellaisten rakentamiseen”, hän kuvasi vuosikymmeniä jatkunutta tilannetta. miellyttävää liikuntaa
”Noihin aikoihin matkustelimme vaimoni kanssa aika paljon ulkomailla
pelaamassa tennistä”, Saku kertoi, kun
Thelma Salo kävi ensin yksinään kathaastattelin häntä vuonna 1980 Squashuutisiin. ”Niillä reissuilla näimme usein sastamassa paikan ja palasi parin päivän
squashia etenkin Englannissa ja 1950-lu- kuluttua uudelleen miehensä kanssa,
vulla Kööpenhaminassakin. En itse kokeil- kun tämä oli kotiutunut pelimatkaltaan.
lut peliä, mutta samantapaiselta se näytti Lönnrotinkatu 41:n kellariin ehdittyään
pariskunta oli hämmästyksen lyömä:
kuin tennis.”
”Olimme osuneet siihen paikkaan,
jossa oli ollut Suomen ensimmäinen
”Squash voisi sopia Suomeenkin”
squash-halli! Tilat olivat vapautuneet juuri
Lukuisilta ulkomaanmatkoilta Salon samaan aikaan, kun me etsimme squashmieleen jäi kytemään ajatus, että squash- kentän paikkaa. Se oli kerta kaikkiaan
ihmeellinen yhteensattuma.”
peli voisi sopia Suomenkin oloihin.
Squash-kenttien piirteiden erottami”Ajatus sai lisäpontta 1960-luvulla, kun
Salon halli Lönnrotinkatu 41:ssä 1980-luvun alussa. Ovensuussa Salon tytär Maikku Petersen-Dyggve.
sä tennispelaajien toimesta”. Kirjoituksessa haastateltiin Thelma Saloa, joka arvioi
kunnostustyön valmistuvan lokakuussa.
Tosiasiassa lokakuu ehti vaihtua marraskuuksi, ennen kuin halli avattiin.
Avajaistilaisuus järjestettiin 11.11.1968.
Tennishuolto Sakari Salo & Co oli kutsunut
paikalle suuren joukon palloilun ystäviä.
Myös urheilutoimittajat oli kutsuttu
todistamaan squashin toista tulemista
Suomeen.
”Squash – vauhdikas pallopeli tarjoaa
miellyttävää liikuntaa. Ensimmäiset hallit
valmiit Helsingissä”, otsikoi Helsingin
Sanomat kuvalla varustetun juttunsa 12.
marraskuuta. Myönteisesti uudesta pallopelistä kirjoittivat myös Uusi Suomi ja
Hufvudstadsbladet.
”Avajaistilaisuuden aikana esittelivät
kutsuvieraille peliä Pekka Petersen-Dyggve ja Harri Salo noin puolen tunnin ajan,
jonka jälkeen saattoi kummastakin pelaajasta havaita liikunnan tulokset”, raportoi
US:n reportteri avausmatsin jälkeen.
Avajaisista kertoneet positiiviset lehtijutut ja yksi lehti-ilmoitus uudesta hallista riittivät herättämään kiinnostuksen.
Tällä kertaa squash oli tullut Suomeen tassa. Hän sijoittui yli 45-vuotiaiden SMkisoissa toiseksi peräti kahdeksan kertaa;
jäädäkseen.
Mauno Rintanen oli aina ykkönen.
Liiton puheenjohtaja pelasi kilpaa
Eilisen teeren poikia ei ollut myöskään
Suomen ensimmäisen ”oikean” squashkiitsekin
san eli vuonna 1969 pelatun Dunlop Cupin
Suomen Squashliiton ensimmäiseksi voittaja. Britannian suurlähetystön poliitpuheenjohtajaksi valittu 52-vuotias Sakari tisen osaston päällikkö, nelikymppinen
Salo oli niin kova urheilumies, että hän Andrew Stuart oli liian kova pala Lönkan
osallistui yleisen sarjan kilpailuihin. Yli hallin nuorille kyvyille. Hän oli ehtinyt
kolmen vuosikymmenen aikana jääpallo- voittaa diplomaattiuransa aikana mm.
ja tenniskentillä hankituista taidoista oli Ugandan, Indonesian ja Uusien Hebridien
selvästi apua uuden lajin parissa.
mestaruudet.
Suomen mestaruudesta pelattiin ensimmäisen kerran Lönkalla huhtikuussa 1970.
Loppuottelussa kohtasivat Pekka Petersen-Dyggve ja Poku Salo. Jälkimmäinen
Salo oli SSqL:n
voitti 3–2, jatkaen näin ansiokkaasti isänsä
ensimmäinen
harjoittamaa SM-tittelien keräämistä.
”
puheenjohtaja
Valioluokkaan Saku ei sentään squasRisto Nikun seuraavassa artikkelissa
hissa noussut, mutta A1 -luokasta hänen tutustutaan tarkemmin Lönnrotinkadun
nimensä löytyy vuonna 1971 julkaistussa squash-hallin historiaan (Squash-lehti
squashliiton ensimmäisessä rankinglis- 1.2011).
23
4.2010