Rakkoekstrofia - Norio
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Rakkoekstrofia 4.2.2015 Perinnöllisyyslääkäri Sirpa Ala-Mello, Norio-keskus Avainsanat Rakkoekstrofia (Bladder exstrophy)-Epispadia -Kloakaekstrofia (Cloacal extrophy) kompleksi (complex), BEEC Extrofia (Extrophy)-Epispadia kompleksi (complex), EEC ICD-10 OMIM Q64.1 258040 600057 Lyhyesti Rakko- ja kloakaekstrofia ja epispadia muodostavat jatkumon; spektrin, virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuuksia. Koko spektrin esiintyvyyden arvioidaan olevan 1:10.000, rakkoekstrofian kohdalla 1:30.000 ja kloakaekstrofian kohdalla luokkaa 1:200.000. Suomessa syntyy vuodessa muutama lapsi, joilla on joko klassinen rakkoekstrofia tai epispadia. Kloakaekstrofiaa ei todeta vastasyntyneillä joka vuosi lainkaan. Poikia on hieman enemmän kuin tyttöjä. Näitä synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia tavataan kaikkialla maailmassa ja kaikissa väestöissä, mutta ilmenemistiheys vaihtelee. Kuvaus; oireet ja löydökset Rakon kaula ja sen sulkijalihakset puuttuvat. Pojalla virtsaputki kulkee pienen ylöspäin kiristyneen peniksen yläpinnalla avoimena kouruna, tytöllä periaatteessa samoin, mutta kahteen osaan jääneen klitoriksen tyveen. Pojan peniksen paisuvaiskudos sijaitsee kahtena osana reunoilla. Luinen lantiorengas on etuosistaan häpyluuliitoksen kohdalla avoin ja sulkeutumaton. Virtsanjohtimet avautuvat alhaalle ’rakkolevyyn’. Peräaukko näyttää sijaitsevan tavallista edempänä, vaikka se onkin yleensä oikeassa kohdassaan. Klassinen virtsarakon ekstrofia on siis laaja synnynnäinen virtsateiden ja sukuelinten rakennepoikkeavuus, joka vaatii useita kirurgisia korjausleikkauksia. jatkumon; spektrin, virtsa- ja sukupuolielinten rakennepoikkeavuuksia. Lievimmillään voi esiintyä vain epispadia ja vaikein tilanne käsittää kloakaekstrofian. Kloakaekstrofia on laajin ja vaikea-asteisin urogenitaalialueen synnynnäinen rakennepoikkeavuus. Kloakaekstrofiassa myös peräsuoli ja peräaukko ovat rakenteeltaan poikkeavat tai puuttuvat. Epispadiassa rakko on sulkeutunut, mutta sekä rakonkaula että virtsaputki joko osittain tai kokonaan ovat jääneet avoimiksi. Nivustyrät kuuluvat usein myös kuvaan, samoin pojalla laskeutumattomat kivekset. Genitaalialueen rakenne ja ulkonäkö jäävät usein vain kohtuullisiksi useista korjausleikkauksista huolimatta.Tämä voikin olla, erityisesti murrosiässä, minäkuvan kehityksen kannalta hyvin kuormittava asia. Rakkoekstrofia tarkoittaa synnynnäistä rakennepoikkeavuutta, jossa rakko ja virtsaputki ovat jääneet sulkeutumatta sikiönkehityksen aikana. Vastasyntyneellä rakko on täysin avoin alavatsalla sijaitseva epiteelipintainen soikeahko ihoon rajautuva levy, jonka yläreunaan napa melkein sulautuu. Mistä aiheutuu Rakko- ja kloakaekstrofia ja epispadia muodostavat Taustasyyt ovat edelleen tuntemattomat. Häiriöt edellä mainittujen rakenteitten kehityksessä tapahtuvat sikiönkehityksessä varhaisessa vaiheessa. Rakkoekstrofia voi esiintyä osana erilaisia Rakkoekstrofia oireyhtymiä ja kromosomipoikkeavuuksia, mutta useimmiten se esiintyy ainoana rakennepoikkeavuutena ja sporadisena, ainoana tapauksena perheessä ja suvussa. Familiaalisuutta, eli esiintymistä perheittäin on kuvattu, mutta mitään periytymistapaa ei ole yhdistetty tai yksittäistä geeniä tunnistettu taustalta. On mahdollista, että alttiusgeenit ja monitekijäinen periytymistapa vaikuttavat taustalla. Murrosiässä ja tarvittaessa myöhemminkin pyritään viimeistelemään ulkoisten sukuelimien ulkonäköä ja toimintakykyä. Genitaalialueen ja alavatsan arvet saattavat tarvita plastiikkakirurgista korjausta vielä aikuisiässäkin sekä toiminnallisista että kosmeettisista syistä. Emättimen ulkosuuta voidaan tytöillä joutua murrosiän jälkeen avartamaan. Myös napa voidaan aikuisiässä ’rakentaa’ operatiivisesti, jollei sitä ole aiemmin tehty tai tulos ei ole ollut riittävästi napaa muistuttava. Hoito Leikkaushoitojen tavoitteena on mahdollisimman hyvä suolentoiminnan ja virtsaamisen hallinta. Useimmiten kuitenkin eriasteiset inkontinenssiongelmat ja/tai ummetusvaivat ovat elinikäisiä. Virtsatieinfektiot ovat yleisiä etenkin lapsuusiässä, minkä vuoksi monesti potilaat käyttävät ennaltaehkäisevää antibioottilääkitystä kasvuiässä. On varsin tavallista, että rakko katetroidaan joitakin kertoja päivässä joko luonnonmukaista reittiä tai avanteen kautta. Tällä tavalla saavutetaan sosiaalisessa mielessä välttämätön siisteys ja virtsakontinenssi. Hoitoratkaisut perustuvat aina kokeneen kirurgisen hoitotiimin tekemään yksilölliseen hoitosuunnitelmaan. Ensimmäinen peruskorjaus tehdään heti vastasyntyneelle, yleensä muutaman päivän iässä. Rakko ja vatsanpeitteet suljetaan. Tytölle tehdään virtsaputki jo tässä vaiheessa, jos suinkin mahdollista. Luinen lantiorengas pyritään sulkemaan, mutta optimaalista leikkaustapaa ei ole, vaan suljettu rengas pyrkii kasvun myötä vääjäämättä avautumaan uudestaan. Lantiorenkaan sulku voidaan tehdä myöhemminkin. Edellä kuvattuun hoitoprosessiin, joka siis kestää aina vuosia tai koko elämän, liittyy paljon muitakin ongelmia, jotka tässä yhteydessä on jouduttu sivuuttamaan. Rakkoekstrofia on aina vaativa haaste lapselle/aikuiselle itselleen ja hänen perheelleen sekä hoitotiimille. Suunnilleen parin vuoden iässä korjataan (tubularisoidaan) rakonkaula, mutta jo sitä ennen poikien penis ja virtsaputki korjataan ja suljetaan. Rakon kaulan tubularisaation ikäraja ei ole kovin tarkka, mutta on syytä pyrkiä siihen jo melko varhaisessa iässä, jolloin pottakasvatus muutoinkin tavallisimmin alkaa. Tässä yhteydessä useimmiten myös tarkistetaan virtsanjohtimet (ureterit), ja usein ne siirretään rakkoon aiempaa ylemmäksi ja siten, että virtsan takaisinvirtaus munuaisiin estyy. Suomessa Koko spektrin esiintyvyyden arvioidaan olevan 1:10.000, rakkoekstrofian kohdalla 1:30.000 ja kloakaekstrofian kohdalla luokkaa 1:200.000. Suomessa syntyy vuodessa muutama lapsi, joilla on joko klassinen rakkoekstrofia tai epispadia. Kloakaekstrofiaa ei todeta vastasyntyneillä joka vuosi lainkaan. Edellä kuvatuilla kirurgisilla korjauksilla ei aina saavuteta rakkoon riittävää tilavuutta. Niinpä on melko yleistä, että kouluiässä rakkoa joudutaan laajentamaan, augmentoimaan. Laajentamiseen käytetään useimmiten joko ohut- tai paksusuolesta otettua ’paikkaa’. 2 Rakkoekstrofia Internet-sivuja ja kirjallisuutta Orphanet (Bladdder extrophy): http://bit.ly/1IJLeWW Orphanet (Exstrophy-epispadias complex): http://bit.ly/1KI6NCW Association for the Bladder Exstrophy Syndrome (Yhdysvallat): http://www.bladderexstrophy.com/ Kornet i nt i e 8, 00380 H el si nki nori o-ke sku s@ ri nnekot i . f i 09 855 113 0 3
© Copyright 2024