SOS-LAPSIKYLÄN Perheitä pitää tukea ajoissa
SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 3 / 2012 Perheitä pitää tukea ajoissa Pääkirjoitus LAINA JOTA LYHENNETÄÄN VAI KATTEETON SHEKKI on siirtynyt liikaa pelkästään viranomaisille, joilla ei ole riittäviä resursseja. Hoitamatonta lainaa maksetaan ulosmittaamalla lasten hyvinvointia. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan yksin ole riittävä turvaamaan ihmisten turvallista ja hyvää elämää. Jos ihmisen kyky asettaa omat tarpeet ainakin hetkittäin taka-alalle häviää, se merkitsee itsekeskeisen ja ’Jokainen on oman onnensa seppä’ -elämäntyylin valtaa. Lapsuus ja lapsuuden kokemukset antavat meille vahvuutta ja kykyä joko suojella ihmistä tai pahimmassa tapauksessa lisätä pahoinvointia. Hyvinvoinnin sekä pahoinvoinnin perimän on todettu siirtyvän yli sukupolvien. Lastensuojelussa katse onkin kohdistettava myös ylisukupolvisen pahoinvoinnin katkaisemiseen. Edelleen liian usein lapset ja nuoret nähdään vain objekteina ja perätään aikuisten puuttumista häiriökäyttäytymiseen. Koko kylän tulee SUOMEN PERUSTUSLAKI lupaa meille kaikille tasa-arvoisen kohtelun ja perusedellytykset hyvään elämään. Demokratian ja valtion perusta sekä oikeutus on resurssien jakamisessa ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten huolehtimisessa. Meitä kaikkia järkyttänyt 8-vuotiaan lapsen surma omassa perhepiirissä, oman vanhemman käden kautta tuo esille suomalaisen yhteiskunnan suurimman ongelman: Suojelun vastuu Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Snellmaninkatu 13, 00170 HELSINKI puh. (09) 5404 880 faksi (09) 5404 8811 [email protected] www.sos-lapsikyla.fi www.sos-lapsikylakauppa.fi www.sos-childrensvillages.org kasvattaa, ei vain lapsia, vaan myös aikuisia. Kynnys puuttua perheiden sisäisiin asioihin tai vanhemman kykyyn on Suomessa edelleen tabu. Oikeastaan puuttumisen sijaan tulee ensin kohdistaa katse tukemiseen. Puuttuminen kuvaa aina jollakin tavoin tapahtumia menneessä. Tiedämme hyvin, että peruutuspeiliin katsomalla on vaikea ohjata autoa eteenpäin. Minun unelmassani lastensuojelulla on positiivinen merkitys ihmisten mielissä. Silloinkin, kun ystävä-, läheis- tai sukulaisverkosto ei riitä auttamaan, on olemassa luotettava viranomaisen ja järjestön auttava käsi, johon tarttua. Pidetään huolta läheisistä, Jari Ketola toiminnanjohtaja Päätoimittaja Aija Rikala, puh. 050 555 2515 Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) 5404 880 Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. 050 326 4872 SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva Tuukka Troberg Paino Forssa Print ISSN 1235-4996 2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Osoitteenmuutokset: [email protected] Ledare LÅN SOM AMORTERAS ELLER CHECK UTAN TÄCKNING FINLANDS GRUNDLAG lovar oss alla en jämlik behandling och grundförutsättningar för ett gott liv. Grunden för demokratin och staten samt för deras berättigande är att de ska fördela resurserna och ha särskild omsorg om människor med svagare ställning. Vi har alla upprörts över att ett åttaårigt barn har bragts om livet av en förälder i sin egen familjekrets. Det blottar det finska samhällets största problem: Ansvaret för beskydd har i alltför stor utsträckning överflyttats på myndigheter utan tillräckliga resurser. Det oamorterade lånet betalas nu tillbaka i form av utmätning av barns välfärd. Inget system kan dock ensamt garantera människor ett tryggt och gott liv. Om människors förmåga att åtminstone för stunden bortse från sina egna behov försvinner, så innebär det en frammarsch för en självcentrerad livsstil, där var och en är sin egen lyckas smed. Barndomen med sina erfarenheter ger oss kraft och förmåga att skydda människor, men resulterar i värsta fall i att illamåendet ökar. Det har konstaterats att både välfärd och illamående ärvs från generation till generation. Barnskyddet måste därför fokusera på att bryta trenden att överföra illamående från en generation till en annan. Barn och unga betraktas fortfarande alltför ofta som objekt och man efterlyser vuxnas ingripande mot störande beteende. Men hela byn borde uppfostra, inte bara barn, utan också vuxna. Det är dock fortfarande tabu att ingripa i familjers inre angelägenheter och föräldraskap. I stället för att ingripa borde man egentligen rikta in sig på stöd. Ingripande vittnar alltid på något sätt om händelser i det förgångna, och vi vet alla mycket väl hur svårt det är att styra en bil framåt om man tittar i backspegeln. Jag drömmer om ett barnskydd som har en positiv innebörd i människors föreställningsvärld. Också när våra nätverk av vänner, närstående och släktingar inte kan ge tillräcklig hjälp finns det, hos en myndighet eller en organisation, en pålitlig hjälpande hand att sträcka sig ut efter. Låt oss ta hand om våra närstående! Jari Ketola verksamhetsledare SISÄLTÖ Pääkirjoitus.......................................................................2 Kylillä kerrotaan......................................................... 11 Asiaa. .....................................................................................4 Kuulumisia maailmalta. ........................................21 Päätoimittajalta..............................................................7 Tukeminen. .....................................................................24 Historiaa..............................................................................8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA |3 Asiaa RAJAT JA TAVALLINEN ARKI ANTAVAT TURVAN NUORTEN KASVULLE ”Tavallista arkea täällä eletään”, kuvaa SOS-Lapsikylän nuorisokodin johtaja Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela elämää nuorisokodissa. Virkistäytymistä toukokuisella melontaretkellä Surkeenjärvellä. Kuvassa ohjaajat Riina Lahtinen (vas.) ja Anni Niskanen. VAAJAKOSKELLA SIJAITSEVA SOS-Lapsikylän nuorisokoti on jo vuodesta 1974 lähtien tarjonnut kasvupaikan niin lapsikylistä kuin niiden ulkopuoleltakin tuleville nuorille, joiden tarpeisiin kodinomainen hoito ei syystä tai toisesta riitä. Jos 4 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA nuori pinnaa koulusta, on vaaraksi itselleen tai muille tai ei muuten pysty elämään säännöllistä elämää, nuorisokoti on paikka, jossa näitä ongelmia on mahdollista ratkoa. Murrosiän oireiluun ja rajattomuuteen nuorisokodissa pyritään puuttumaan asettamalla nuorelle selkeät rajat ja pelisäännöt, joihin nuori sitoutuu. Jos sovittuja asioita ei noudateta, siitä tulee seuraamuksia, esimerkiksi tietokoneen käyttöaikaa vähennetään. Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman hoitoon nuo- risokodissa ei ole valmiuksia, mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuuluvaan kapinointiin pystytään kyllä vastaamaan. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka on parhaiten perillä nuoren tilanteesta ja tarpeista. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä peruskoulun loppuunsaattamisella on suuri merkitys. SOSLapsikylän nuorisokodilla tarjotaan kotiopetusta niille oppivelvollisuusikäisille nuorille, jotka eivät jostain syystä voi käydä koulua isossa ryhmässä. Kotiopetukseen voidaan ottaa sekä nuorisokodilla asuvia nuoria että Jyväskylän kaupungin kouluista tulevia nuoria. Kotiopetus toteutetaan Vaajakosken yläkoulun opetussuunnitelman mukaisesti. Oppimateriaalit, kokeet ja arviointi tulevat Vaajakoskelta. Päivittäisestä opetuksesta huolehtii nuorisokodin kotiopetuksesta vastaava ohjaaja. käyty mm. kuntosalilla, uimahallissa, pelaamassa jalkapalloa, ajamassa kartingia ym. Kuluneen kesän kohokohtia olivat mm. Särkänniemen retki ja sisävesiristeily. Oikeuksien ohella nuorilla on myös velvollisuuksia. Nuoret hoitavat ohjaajien opastuksella omat pyykkinsä ja siivoavat huoneensa. Sovittujen vuorojen mukaisesti siivotaan myös yhteiset tilat sekä laitetaan iltapalaa. Ongelmiin täytyy puuttua ajoissa Anna-Liisa Hännikäinen-Uutela on huolissaan nykytilanteesta, jossa kunnat joutuvat Oikeuksia ja velvollisuuksia säästämään kaikessa, sopivassa suhteessa eikä riittäviä resursseja Lapsen ja nuoren kasvun kannalta paehkäisevään ja avohuolrasta on säännöllinen ja turvallinen lon lastensuojelutyöhön arki, ja tätä SOS-Lapsikylän nuoriole. Nuorten kiireellisTavallisen arjen lomassa kerätään voimia hiihto sokodissakin eletään. Aamulla heräten sijoitusten voimakas loman lasketteluretkellä. tään kouluun, koulupäivän jälkeen lisääntyminen selittyy tullaan välipalalle, tehdään läksyjä, osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin joitusta lykätään hyvin pitkään, ei syödään lämmin ruoka, rentoudutaan, puuttumiseen ei ole resursseja. Ehole olemassa perhettä, johon näin harrastetaan ja tavataan kavereita. käisevään ja avohuollon työhön pamoniongelmainen nuori voitaisiin siViikonloppuisin käydään elokuvisnostamisella saattaisi olla mahdollista joittaa”, Hännikäinen-Uutela toteaa. sa, urheilemassa ja muissa nuoren puuttua nuoren tilanteeseen niin, että Monesti ongelmat ovat havaittavissa haluamissa harrasteissa, ja silloin ulongelmat eivät kasaantuisi ja vältytjo alakoulussa, usein jopa päiväkokonakin on lupa olla hieman pidemtäisiin monesti kalliilta laitoshoidolta. dissa, jolloin asiaan pitäisi puuttua pään kuin arkena. Nuorisokodissa on ”Uuden lastensuojelulain myötä ja tehdä moniammatillista ja moviikoittainen yhteisen tekemisen ilta, ensisijainen sijoituspaikka lapsille nialaista yhteistyötä. Hännikäinenjohon jokainen saa esittää toiveita. On ja nuorille on perhe, mutta kun siUutela harmittelee myös sitä, miten ongelmien ilmetessä perheessä nuori ja vanhemmat ohjataan eri palvelujen pariin, vaikka tuloksellisempaa voisi Akuutin päihde- ja mielenterveysongelman olla koko perheen auttaminen yhdessä hoitoon nuorisokodissa ei ole valmiuksia, esimerkiksi perheen sisäistä vuorovaikutusta tukien. mutta tavanomaiseen nuorisoikään kuuluvaan Näihin haasteisiin SOS-Lapsikapinointiin pystytään kyllä vastaamaan. kylän nuorisokoti pyrkii vastaamaan aloittamalla perhekuntoutuspalvelut. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA |5 Asiaa Nuorten kiireellisten sijoitusten voimakas lisääntyminen selittyy osittain sillä, että ajoissa tilanteisiin puuttumiseen ei ole resursseja. Trio Flute of Shame esiintyi Koop Arposen johdolla nuoriso kodilla järjestetyssä SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotisjuhlassa kesäkuussa. Nuorisokodin tiloihin on remontoitu perhekuntoutusta varten tilat, joihin perheet voivat kuntien sosiaalitoimen ohjaamina tulla kuntoutumaan ja saamaan tukea muun muassa arjen hallintaan ja lastenkasvatukseen. Nuorisokodissa on aloitettu lisäksi ammatillinen tukihenkilö -palvelu sekä kotiin kannettava perhetyö, jota voidaan tarjota myös päihde- ja maahanmuuttajaperheille. Mikä työssä nuorten kanssa sitten on palkitsevinta? ”Suurimpia onnistumisen kokemuksia tuovat ne hetket, kun tapaa vuosien jälkeen jonkun nuorisokodissa varttuneen nuoren, jonka elämä on hyvällä mallilla – on koulutus, toimeentulo ja oma perhe”, Hännikäinen-Uutela sanoo. Jokainen nuori, joka jatkaa vaikeuksien jälkeen opintojaan, saa peruskoulun suoritettua loppuun, haluaa aloittaa harrastuksen ja sitoutuu siihen tai näyttää muuten pääsevän murrosajan myllerryksistä eteenpäin, tuo tunteen, että työssä on onnistuttu ja nuorille on pystytty antamaan eväitä ja uskoa tulevaisuuteen. l TEKSTI: ELINA PITKÄRANTA KUVAT: NUORISOKODIN ARKISTO SOS-lapsikyläsäätiö jakoi apurahoja sijoitettuna olevien lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen SOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖ jakoi tänä vuonna apurahoja perhehoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan tukemiseen. Apurahoilla tuetaan kaikkiaan kuutta erillistä tutkimus- ja kehittämishanketta. Avustuksia jaettiin muun muassa SOS-lapsikyläsäätiön puheenjohtaja Pauli Leimion rahastosta. Myönnetyillä apurahoilla toteutetaan lapsia ja nuoria osallistavia yhteisöteatteriprojekteja. Yksi teatteriprojekti toteutetaan SOS-lapsikylien lasten ja nuorten kanssa ja siinä haetaan ratkaisuja muun muassa koulukiusaamistilanteisiin. Toisen teatteri- 6 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA projektin avulla vahvistetaan sikiöaikana alkoholille altistuneiden, 10–13-vuotiaiden tyttöjen kasvua naiseksi ja luodaan heille vertais- ja ystäväkokemuksia. Teatteriprojektien lisäksi apurahoja kohdistetaan sijaishuollossa olevien nuorten kulttuurinvaihtoon mahdollistamalla heille osallistuminen kahteen kansainväliseen konferenssiin. Konferensseihin osallistuminen tukee nuorten kansainvälistymiskasvatusta ja antaa heille mahdollisuuden verkottua, jakaa vertaiskokemuksia ja solmia ystävyyssuhteita. l Päätoimittajalta Arvoisa lukija SOS-Lapsikylä oli tänä kesänä ensimmäistä kertaa mukana asuntomessuilla. Syyskuun alussa avattu Tampereen SOSlapsikylä avasi kotinsa ovet messuvieraille, joiden määrä ja kiinnostus sijaisperheelle tarkoitettua kotiamme kohtaan oli suorastaan odottamattoman suurta. Vierailijajoukot tuntuivat olevan yhtä kiinnostuneita lapsikylätyöstä kuin sisustuskumppanimme Avotakan raikkaista ja iloisista ratkaisuista lastenhuoneissa. Parasta asuntomessuilla oli kuitenkin se into, millä kodissamme vierailleet nuoret ja varttuneemmatkin parit kyselivät sijaisvanhemmuudesta. Kohtasin useita fiksuja, hyvin koulutettuja ja avoimin mielin elämään suhtautuvia nuoria pareja, jotka olivat pohtineet mahdollisuutta tavalla tai toisella ryhtyä toimimaan sijaisvanhempina. Erityisen vaikuttavaa oli myös, kun neljän salskean nuoren miehen joukko asteli sisään ja käynnisti intensiivisen keskustelun sijais- vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä. Jotkut sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneet olivat pohtineet asiaa jo pitempään ja käyneet tehtävään kuuluvan valmennuksen. Toisilla ajatus oli orastavana mielessä. Kaikkia tuntui kuitenkin yhdistävän kyky tarkastella asioita epäitsekkäästi oman navan ulkopuolelta ja halu auttaa vaikeuksissa olevia lapsia. Tuli hieno tunne, että Suomessa on upeita nuoria aikuisia, jotka haluavat antaa vanhemmuutta vaikeissa tilanteissa eläville lapsille. Sijaisvanhemmat ovat SOS-Lapsikylän ydinjoukkoa ja rekrytointi on jatkuvasti käynnissä. Nyt juuri muun muassa Tampereen uuteen ja vähitellen laajenevaan lapsikylään tarvitaan tarmokkaita ja lapsen etua ymmärtäviä sijaisvanhempia. Kohtaamiset nuorten aikuisten kanssa asuntomessuilla loivat uskoa siihen, että hyviä, tehtävään sopivia ihmisiä löytyy jatkossakin. Aija Rikala päätoimittaja VV valtakunnalliset valtakunnalliset lastensuojelun lastensuojelun perhehoidon perhehoidonpäivät päivät 14.–15.11.2012 14.–15.11.2012 Jyväskylä Jyväskylä Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Järjestävät Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS-Lapsikylä ry:n kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.perhehoitoliitto.fi www.perhehoitoliitto.fi SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA |7 Historiaa Jokaisessa vuoden 2012 Kuulumisia-lehden numerossa historioitsija Maritta Pohls esittelee kurkistuksia SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotiseen taipaleeseen. Pohlsin kirjoittama SOS-lapsikylätyön historia ”Tavallista rakkautta” ilmestyy marraskuussa 2012. 50 VUOTTA KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ SUOMALAISESSA LASTENSUOJELUN KENTÄSSÄ SOS-lapsikyläyhdistys juhlii 50-vuotista historiaansa. Ensimmäisenä toimintavuonna 1966 Tapiolan SOS-lapsikylässä asui 16 lasta kahdessa lapsikyläkodissa. Viime vuonna lapsikyläyhteisöön sijoitettujen lasten ja nuorten määrä oli 177 ja avohuollossa olevien määrä 72. Suomessa toimii kuusi SOS-lapsikylää ja yksi SOS-Lapsikylän nuorisokoti. Kiinnostus yhdistyksen tarjoamiin palveluihin on suurta. 8 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄ on noussut pienestä yhteisöstä mittavaksi suomalaisen lastensuojelun toimijaksi. Lapsikylien kehittymisen taustavoimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistäminen. SOS-Kinderdorf Internationalin (KDI) antama tuki on merkinnyt suomalaiselle lapsikylätoiminnalle tärkeää voimavaraa jokaisella viidellä kymmenvuotiskaudella. Alkuvaiheissa Lastensuojelun Keskusliitto viivytti SOS-lapsikyläyhdistyksen hyväksymistä keskusliiton jäseneksi. KDI:n markkinointi Euroopassa koettiin liian mittavana eikä samanlaisen mallin toivottu leviävän Suomeen. Lapsikyläaatteen pioneereille – Albin Gebhardtille ja Kaija Laitiselle – sekä heidän kanssatoimijoilleen kansainvälisen järjestön tuki oli ensiarvoisen tärkeä. Kun vielä mainostamisen vahva ammattilainen, Ulkomainos Oy:n johtaja Ensio Hukkataival valjasti osaamisensa ja verkostonsa lapsikylätoiminnan käyttöön, saatiin pystytetyksi kaksi ensimmäistä lapsikylää, Tapiola (1966) ja Punkaharju (1972). Myös 1970- ja 1980-luvuilla, SOS-lapsikylätyön rakentamisvaiheessa, edettiin Hermann Gmeinerin ja hänen organisaationsa tuen innostamana. Lapsikylämalli ei oikein istunut tuolloin vallitsevaan suomalaisen sosiaalipoliittiseen näkemykseen. Sosiaalihallituksen pääjohtaja Margit Eskman oli esimerkiksi sitä mieltä, että koko lapsikylätoiminta oli syytä lakkauttaa. Suomen kolmanteen ja neljänteen lapsikylään saatiin kuitenkin kannustusta ja rahoitusta KDI:ltä. Lapin SOS-lapsikylä avattiin vuonna 1979 ja Vihannin SOS-lapsikylä 1982. 1980-luvulla uusi lastensuojelulaki (1984) ja siihen liittynyt laaja sosiaalihuoltolakipaketti paransivat kuntien maksukykyä huostaan otettujen lasten osalta ja muuttivat koko toimintaympäristön. SOS-Lapsikylän yhdistysmuotoinen ja lahjoittamista korostava julkikuva heikensi sen kilpailuasemaa. Lapsikylien oli myös vaikea saada palvelukseensa riittä västi lapsikylä-äitejä vallitsevien kriteereiden puitteissa. Tämän seurauksena lapsikyläsijoitusten määrä väheni jopa huolestuttavasti. Kansainvälinen SOS-lapsikylämalli tarjosi taas ratkaisun, vahvan panostuksen jälkihuoltoon, mistä ajan mittaan muodostui yksi lapsikylätoiminnan vahvuuksista. 1990-luvulla Suomen SOS-lapsikyläyhdistys kehitti toimintaansa suomalaisen yhteiskunnan ja lasten- 8 Lapsikylien kehittymisen taustavoimana on ollut kansainvälisen ja suomalaisen osaamisen onnistunut yhdistäminen. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA |9 suojelutyön näkemysten mukaisesti. Lapsikylävanhemman käsitettä laajennettiin myös isiin. Tässä ammatillisuuden kasvattamisen vaiheessa SOS-Lapsikylä kiinnittyi vahvasti lastensuojelun kenttään ja pääsi irti eristäytyneisyydestä. Samaan aikaan tehtiin kiinteää yhteistyötä kansainvälisen lapsikyläyhteisön kanssa. Suomen SOS-Lapsikylä siirtyi tuettavien ja alkuvaiheessa olevien lapsikylämaitten joukosta vanhojen ja vakiintuneiden maiden joukkoon. Tilaa adressi SOS-Lapsikylältä Naivistitaiteilija Seija Juvan pastellipiirroksista on painettu SOS-Lapsikylälle onnittelu- ja surunvalitteluadressit. Adresseja myydään lapsikylätyön hyväksi 18 euron hintaan. Hintaan sisältyy valkoinen kuori. Adresseja voi ostaa SOS-lapsikyläkaupasta www.sos-lapsikylakauppa.fi tai tilata puh. (09) 5404 880 tai [email protected] 10 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Vanhan toimintamallin kriisiytyminen 2000-luvun alussa auttoi organisaatiota rakentamaan organisaation, jossa toteutuu luottamusjohdon ja osaavan henkilöstön työnjako. Kansainvälinen kattojärjestö toimi tässäkin vaiheessa suunnannäyttäjänä ja antoi mallin osastojakoon, jossa lastensuojelusta, taloudesta, varainhankinnasta, viestinnästä ja henkilöstöhallinnosta vastaavat alan ammattilaiset. Nykyisin Suomen SOS-Lapsikylä on yksi lapsikylä- työn edelläkävijämaita ja osallistuu aktiivisesti KDI:n kehityshankkeisiin. Maailmanlaajuinen lapsikyläyhteisö kasvaa ja kehittää osaamistaan sallivan yhteistyön merkeissä. Eri puolilla maailmaa, erilaisissa yhteiskunnissa ja kulttuureissa toimiva organisaatio ei voi olla jäykkä. Laajassa yhteisössä luodaan toimintakäytäntöjä, joita siirretään toisille lapsikylille sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. SOS-Lapsikylä kertoo yhteistyön voimasta. l Tohtori Maritta Pohls on espoolainen tutkija, jonka ensimmäinen teos oli Suomen Kulttuurirahaston historia (1987). Pohlsin uusimpia kirjoja ovat Lotta Svärdin historia ”Käytännön isänmaallisuutta” (2009) ja Ellen Svinhufvudin elämäkerta ”Suomalainen säätyläisnainen maalta” (2011). www.tutkimuksenaika.com TEKSTI: MARITTA POHLS KUVAT: SOS-LAPSIKYLÄN ARKISTOT Kylillä kerrotaan Mustavalkoista: (san. Kirsi Nurmi/säv. & sov. Janica Hakala) Lapin SOS-lapsikylässä varttunut tuore ylioppilas Janica Hakala esitti kevään ylioppilasjuhlissa itse säveltämänsä ja sovittamansa kauniin kappaleen Mustavalkoista. Viisaat, nuoret ja innokkaat, tämän kevään ylioppilaat. Viettämässä päivää isoa, tutussa rivissä on helppo seisoa. Tänään pois, jotain jää. Huomenna tulee paljon lisää. Tärkeitä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista. ”Mustaa ja valkoista, tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, Lyyra avaa monta ovea.” Muistot pystyy säilömään, tärkeimmät niistä jäävät elämään. Luokat ja käytävät vaihtuvat, yhteiset vuodet haihtuvat. Tänään pois jotain jää. Huomenna tulee paljon lisää. Tärkeintä elämässä on tajuta, että mikään ei ole mustavalkoista. ”Mustaa ja valkoista, tänään me kaikki juhlitaan. Mustaa ja valkoista, illalla lipat ehkä vinossa.” SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 11 Kylillä kerrotaan Kesäkuussa SOS-lapsikylissä ja nuoriso kodissa kokoonnuttiin juhlistamaan SOSLapsikylä ry:n 50-vuotista taivalta yhdessä lasten, itsenäistyneiden nuorten, nykyisten ja entisten työntekijöiden, ystävien ja tukijoiden kera. Samalla Punkaharjun SOS-lapsi kylässä vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia ja Vihannin kylä täytti 30 vuotta. Seuraavassa tunnelmapaloja toimipisteiden juhlista. TAPIOLAN KYLÄSSÄ kylän nykyisistä ja entisistä asukkaista ja työntekijöistä sekä lapsikyläystävistä koostunut 200 hengen joukko vietti SOSLapsikylän 50-vuotisjuhlia iloisissa merkeissä. Kylän työntekijöiden monilahjakkuus paljastui, kun kuoro solistien johdolla nousi lavalle musisoimaan. KAARINAN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ juhlistettiin lapsikylätoiminnan 50-vuotisjuhlaa avaamalla ovet lapsikyläkoteihin. Päivä huipentui yhteiseen aurinkoiseen pihakonserttiin, jossa RokkiKokki viihdytti yleisöä tuttuun raikkaaseen tapaansa. Avointen ovien kutsun oli kuullut satakunta vierasta. LAPIN SOS-LAPSIKYLÄSTÄ jo itsenäistynyt nuori Sonja Hietala veti 50-vuotisjuhlassa ystäviensä kanssa itse suunnittelemansa tanssi- ja jumppaesityksen. Hieman viileässä kelissä juhlijat saivat itsekin osallistua ja saivat samalla hyvää mieltä ja liikettä kohmeisiin niveliin. 12 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA NUORISOKODILLA pikkuinen vieraamme innostui juhlan tunnelmasta: yllätysnumerona Anttu-poika esitti juhlaväelle Hämähämähäkki -laulun. Myös Koop Arposen trio Flute of Shame viihdytti juhlaväkeä. VIHANNIN SOS-LAPSIKYLÄN oma bändi esiintyi kylän 30-vuotista ja yhdistyksen 50-vuotista taivalta juhlistaneessa tilaisuudessa. PUNKAHARJUN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia. Juhlassa mukana oli kylän nykyisen väen lisäksi kylässä kasvaneita nuoria ja aikuisia sekä entisiä työntekijöitä. Pitkien juhlapuheiden sijaan ohjelmassa oli mietitty lasten viihtyvyyttä. Kuvassa Punkaharjun kylässä 37 vuotta sijaisvanhempana toiminut Mimmi Siikavirta Punahilkan isoäidin roolissa. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 13 Kylillä kerrotaan TALKOOTYÖ ON VOIMISSAAN! Kirjoitan tätä elokuisena iltana Punkaharjun lapsikylän Tyynelä-kodissa, kun lapset nukkuvat. Päivän rannalla oleskelu kuumottaa iholla ja sirkat sirittävät hurjina. Mieli on hyvä ja rauhallinen. Olemme hankkineet talkoilla Punkaharjun lapsikylän lapsille ja nuorille suunnattuun stipendirahastoon yli 12 000 euroa ja ensimmäiset 300 euron stipendit jaoimme kolmelle nuorelle. Miten tähän päädyttiin? Huhtikuun alussa ei kellään meistä ollut vielä aavistustakaan, mitä on tulossa. Punkaharjulla on kauniilla, rauhallisella paikalla lähellä rantaa vanha, 60-, 70- ja 80-luvuilla hyvinkin suosittu Huviniemen tanssipaikka, joka on ollut erittäin monen itäsuomalaisen nuoren (ja vähän vanhempienkin) kesälauantaiden viettopaikka. Paikassa esiintyivät aikanaan kaikki eturivin artistit Henry Theelistä Juicen kautta Motörheadiin. Huhtikuun loppupuolella entinen punkaharjulainen Juhani Virnes perusti Facebookiin ryhmän: Huviniemi aka Letkunlava (lavan vanhan osan rakensi aikanaan paikallinen VPK, tästä nimi Letkunlava). Ryhmä sai alusta lähtien suuren suosion. Samaan aikaan heräsi myös ajatus siitä, että Huviniemessä olisi hienoa vielä järjestää jotain. Näin alkoivat talkoot, joita suunnittelemassa ja toteuttamassa olin mukana alusta lähtien. Jossain vaiheessa heräsi myös kysymys siitä, mitäs teemme, jos rahaa jääkin vielä ylitse. Päädyimme Huviniemen alkuperäiseen ajatukseen, että teemme talkoilla, hyvällä mielellä ja nuorison hyväksi. Täten avustuskohteeksi valikoitui Punkaharjun lapsikylä. Nimeksi tapahtuma sai Muistelokarkelot. Entiset ja nykyiset punkaharjulaiset ryhtyivät talkoohommiin. Toimittaja teki useita mediatiedotteita ja hienon blogisivun. Mainostoimisto ja kirjapaino huolehtivat liput, julisteet ja banderollit. Legendaarinen, vuosikymmeniä 14 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Talkooporukkaa Huviniemessä: Risto Loikkanen, Pekka Silvennoinen, Kirsti Lehto, Juhani Virnes ja Tuomo Värtinen. Vappu Pöllänen Huviniemessä. Terassi uudistui talkoovoimin. talkoolaisena toiminut järjestysmies lupasi tulla mukaan ja haalia vielä toisiakin vanhoja järkkäreitä. Aloimme mainostaa yrityksille sponsoripaketteja, joilla sai positiivista julkisuutta ja lippuja tapahtumaan. Julkisuutta saimme hyvin myös paikallisissa lehdissä. Huviniemen omistaa nykyään Punkaharjun kunta ja sen on annettu rauhassa rapistua. Heräsi ajatus, että laho terassi Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta. olisi hyvä saada kuntoon. Tuumasta toimeen ja talkoolaiset rakentajat löytyivät. Kunnan laskuun saimme tarvikkeet ja rakentaminen alkoi. Reilussa kolmessa viikossa oli terassi rakennettu ja näin juhlakansa sai ihailla auringonlaskua uudella terassilla. Talkooryhmässämme oli mukana myös lapsikylän vastaava ohjaaja Pölläsen Vappu, joka keksi että nuoriahan voisi tulla talkoisiin kesätöihin. Näinhän sitten tapahtui ja projekti työllisti neljä lapsikylän nuorta. Suuri päivä oli 21.7.2012. Ohjelmassa oli 7 Stout Clan, Bud Jett Power Trio, Biisonimafia, Jukka Törmä, Velj. Kinnunen, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Pelle Miljoona United. Lisäksi oli myös 9-vuotias breikkaajapoika Vili Väkeväinen, joka hoiti oman osuutensa tyylikkäästi. Paikalla oli Ravintola Marino myymässä olutta, Hiukkajoen Kyläyhdistys pitämässä kahvilaa, paikallinen eläkeläisyhdistys myymässä makkaraa ja Kala Kutvonen myi tietenkin paistettuja Puruveden muikkuja. Lipunmyynti hoitui kolmen näppärän lapsikylän nuoren ja kahden aikuisen voimin. Lippuja olimme painaneet 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 15 TAPAHTUMAN VERKKOSIVU: HUVINIEMI.BLOGSPOT.FI FACEBOOK: HUVINIEMI AKA LETKUNLAVA 1500 ja ne loppuivat jo ennen klo 22.00. Tunnelma oli koko illan aivan loistava, tätä myös esiintyjät kiittelivät. Järjestyshäiriöitä ei ollut ja kaikki sujui mallikkaasti. Ihmiset tulivat juttelemaan, halailemaan ja kiittelemään hienosta tapahtumasta. Kaiken kaikkiaan tapahtumaa tuki 48 eri yritystä. Suurin osa tuki ostamalla sponsoripaketteja, osa taas erilaisella työllä. Yrityksiä oli mm. Helsingistä, Vantaalta ja Lieksasta paikallisten lisäksi. Aluksi pelkäsimme, että me järjestäjät joudumme vielä itse maksamaan kuluja. Vaan toisin kävi. Nyt on laskut maksettu ja tilillä edelleen yli 12 000 euroa. Tulevina vuosina Punkaharjun lapsikylän lapset ja nuoret saavat rahastosta stipendejä ja sieltä voi myös hakea tukea erilaisiin suoraan lapsille ja nuorille suunnattuihin hankkeisiin. Stipendejä jaetaan niille, jotka ovat jaksaneet tsempata ja yrittää, hakeneet jatkokoulutukseen tai lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Olin itsekin näitä stipendejä jakamassa ja kyllä tuli tippa silmäkulmaan, niin liikuttavaa se vaan oli. Kaikki sujui loistavasti ja Muiste lokarkeloiden jälkeen minusta tuntui varmaan viikon verran, etteivät jalat oikein vielä koskettaneet maata ja naama oli jatkuvassa virneessä kuin hangon keksi konsanaan. Olen todella onnellinen, että sain olla näissä tal- Sitpendinsaajat: Mirka, Väinö ja Toni (kuva Heimo Paakkinen) Ensimmäisten stipendien perustelut: • kesätöistä saatu positiivinen palaute • avulias ja iloinen asenne kanssakäymisessämme lapsikylätyössä • taiteelliset ansiot Muistelokarkeloiden valmisteluissa ja sinnikkyys koulunkäynnissä koissa mukana. Tämä kaikki tehtiin yhdessä ja halukkaat saivat osallistua itse haluamallaan tavalla. Tämän tekivät yli 1500 ihmistä käsittävä yleisö, talkoolaiset, yhteistyökumppanit, esiintyjät, ruoan ja virvokkeiden myyjät, sen teimme ME! l 16 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI LEHTO LAPSIKYLÄVANHEMMAN SIJAINEN Kylillä kerrotaan Sijaisvanhemmuus puhututti asuntomessuilla Suomen kuudes SOS-lapsikylä avattiin tänä syksynä Tampereelle Vuoreksen kaupunginosaan. Kylään kuuluva sijaiskoti oli kesän ajan esillä Vuoreksen asuntomessuilla. SOS-LAPSIKYLÄN sijaiskoti tarjosi asuntomessujen aikana asunnossa vierailleilla noin 50 000 ihmiselle erinomaisen tilaisuuden tutustua sijaisvanhemmuuten. ”Pääsimme kertomaan sijaisvanhemmuudesta laajalle yleisölle ja saimme runsaasti positiivista palautetta tärkeän asian esiintuomisesta”, Tampereen SOSlapsikylän johtaja Jukka Kotkavuori kertoo. ”Messujen aikana tavoitimme myös ihmisiä, jotka voisivat sopia sijaisvanhemmiksi vaikkapa tänne Tampereen SOSlapsikylään”, hän lisää. Laaja yhteistyö Messuilla mukanaolo oli SOSLapsikylälle suuri projekti. Kotkavuori iloitseekin laajasta yhteistyöstä, joka mahdollisti sijaisvanhemmuuden ja lastensuojelun esillä pitämisen asuntomessuilla. ”On hienoa, että pääsimme tekemään yhteistyötä isolla rintamalla kaikkien sijaishuollon toimijoiden kanssa. Yhteistyö sijaishuollon toimijoiden välillä on todella tärkeää, sillä meillä kaikilla on jaettu tavoite tarjota lapselle mahdollisimman hyvää sijaishuoltoa”, Kotkavuori korostaa. nettu omaksi alueekseen, se sijaitsee hajautettuna Vuoreksen kaupunginosassa. Sijaishuollon tuominen keskelle aivan tavallista asuinaluetta on Jukka Kotkavuoren mielestä oikea suunta. ”Lastensuojeluun päätyvät lapset eivät halua mitään muuta niin paljon kuin olla tavallisia lapsia. Sijoittumalla osaksi Vuoreksen kaupunginosaa kykenemme tarjoamaan lapselle sekä SOS-lapsikylän yhteisön tuen, että kokemuksen ”tavallisesta” arjesta”, Kotkavuori iloitsee. l Integroitu kylä Tampereelle avattava SOS-lapsikylä edustaa SOS-lapsikylien joukossa uutta tyyppiä. Sen sijaan, että lapsikylä olisi raken- TEKSTI JA KUVA: TOUKO SIPILÄINEN SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 17 Kylillä kerrotaan Caldonazzon leirillä luodaan yhteyksiä Suomen SOS-lapsikylistä osallistuttiin tänä kesänä 30 hengen joukolla kanvainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön leirille Italian Caldonazzossa. JOKAKESÄINEN Caldonazzon leiri on SOS-Lapsikylässä vahva perinne ja kylissä odotetaan omaa osallistumisvuoroa innolla. Tänä vuonna leirille osallistui noin 1000 Euroopan SOS-lapsikylissä kasvanutta nuorta, heidän joukossaan 30-henkinen suomalaisjoukko. ”Haluamme tarjota jokaiselle SOS-lapsikylissä kasvavalle lapselle mahdollisuuden osallistua kerran SOSlapsikylien kansainväliselle leirille Caldonazzossa”, Punkaharjun SOS-lapsikylän johtaja Jouni Kerppola kertoo. ”Mahdollisuus tavata SOS-lapsikylien nuoria ympäri Eurooppaa antaa nuorelle voimauttavan kokemuksen siitä, että hän ei ole vaikeiden kokemustensa kanssa yksin”, Kerppola jatkaa. 18 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-lapsikylien nuoret lähettivät viestinsä ilmapallojen vietäviksi kauniin Caldonazzo-järven rannalta. Myös sijaisvanhempi Arto Peltomaa kiittelee Caldo nazzon leirin siltoja rakentavaa vaikutusta. ”Pitkä bussimatka antoi Suomen eri SOS-lapsikylien nuorille aikaa tutustua keskenään. Leirillä yhteyksiä muiden maiden osallistujiin löytyi muun muassa jalkapallon kautta, vaikka yhteistä kieltä ei aina ollutkaan kuin muutama sana”, Peltomaa kertoo. l TEKSTI: TOUKO SIPILÄINEN KUVA: ARTO PELTOMAA SOS-LAPSIKYLIEN NUORET saavat positiivisia kokemuksia Lapin luonnosta mahdollisuuden saada myönteisiä, itsetuntoa rakentavia kokemuksia. ”Pyrimme luomaan nuorille positiivisia kokemuksia”, perhetyöntekijä Kimmo Honkanen kertoo. ”Kovia kokeneelle lapselle myönteisten kokemusten merkitys itsetunnon rakentajana on todella suuri.” ”Ei niiden kokemusten aina tarvitse olla niin valtaviakaan. Ihan vain tavallinen mukavasti sujuva eläminen auttaa rakentamaan nuorten itsetuntoa.”, Tapiolan SOS-lapsikylän ohjaaja Olli Harjunen lisää. Tämän vuoden leiri tarjosi nuorille niin suuria kuin pieniäkin elämyksiä. Leiriläisten vierailulla Ounasvaaran kesäkelkkaradalle koettiin vauhdin hurmaa sekä onnistumisen iloa. ”Vika lasku me mentiin jo tosi lujaa”, eräs leiriläinen iloitsi hyvin sujuneen laskun jälkeen. Kesäkelkkaradalla koettiin vauhdin hurmaa ja onnistumisen kokemuksia. Pellossa sijaitseva leirikeskus Oravanpesä on ollut jo 25 vuoden ajan paikka, josta SOS-lapsikylien lapset ja nuoret ovat saaneet myönteisiä kokemuksia ja eväitä itsetunnon rakentamiseen. “MONET SOS-LAPSIKYLIEN nuoret ovat viettäneet Oravanpesällä kesä- ja talvilomiaan jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Tämä on monille todella muistorikas ja tärkeä paikka”, ohjaaja Jukka Vehkala kertoo seuratessaan leiriläisten ongintakilpailua leirikeskus Oravanpesällä Raanujärven rannalla. Oravanpesä on toiminut SOSlapsikylien lapsille ja nuorille loman- viettopaikkana jo 25 vuoden ajan. Kesäkuun nuortenleiri on lapsikylien vuosittainen kesäloman aloittava perinne. Positiiviset kokemukset rakentavat itsetuntoa Leirille osallistuvat nuoret ovat kaikki kokeneet rankan huostaanoton ja useimmat ovat erityisen tuen tarpeessa. Oravanpesän leiri tarjoaa nuorille Tuttu kesäpaikka Monille leirille osallistuville nuorille Oravanpesä on paikka, jossa on vietetty kesä- ja talvilomia lapsuudesta lähtien. ”Useilta huostaan otetuilta nuorilta puuttuu kokemus positiivisista rutiineista. Leirit Oravanpesällä on yksi niistä mukavista asioista, joista nuoren vuoden kierto alkaa rakentumaan. Nuori tietää, että myönteisiä asioita on tulossa”, Jukka Vehkala ruotii leiritoiminnan tärkeyttä SOSlapsikylien työssä. Leiri mahdollistaa nuoren yksilöllisen huomioimisen Leirillä nuorten omat ohjaajat ehtivät viettää nuorten kanssa aikaa arjen kiireiden ulkopuolella. 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 19 ”Täällä leirillä nuoria on vain kaksi jokaista ohjaajaa kohden. Tämä mahdollistaa nuorten kohtaamisen ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen”, ohjaaja Henri Lampinen toteaa ongintakilpailun lähestyessä loppuaan. ”Leirillä arjen kiireiden ja roolien ulkopuolella, Lapin luonnossa nuoren kanssa voi tapahtua kehitystä huomattavasti arjen tahtia nopeammin.” Kimmo Honkanen nyökkää vieressä ja toteaa: ”Olen hirveän ylpeä, että meillä on mahdollisuus tarjota nuorille tällaisia kokemuksia. Niiden merkitys on heille suuri.” l TEKSTI JA KUVAT: TOUKO SIPILÄINEN Tapiolan kylän Lauri nappasi Raanu järvestä virvelillä komean vonkaleen. Kala savustettiin ja siitä saatiin maistuva ateria! Kuva:Olli Harjunen Yhdessä melomaan Ivalojoelle MONEN VUODEN aikana Lapin SOS-lapsikylästä on tehty vajaan viikon mittainen melontaretki jollekin pohjoisen joelle. Ivalojoelta meillä on mukavimmat muistot. Jotkut entiset nuoret ovat käyneet siellä jo viime vuosituhannen puolella. Juhlavuoden kunniaksi päätimmekin lähteä melomaan nykyisten nuorten ja jo aikuistuneiden nuorten kanssa yhdessä. Yhteensä meitä oli mukana 11 henkeä. Reissu oli todella kiva ja mieleenpainuva. Muisteltiin vanhoja kommelluksia, entiset ja nykyiset nuoret saivat vaihtaa ajatuksia elämästä lapsikylässä ja erilaisissa yhteisissä tapahtumissa. Tälläkin matkalla sattui ja tapahtui. Välillä kosket menivät sujuvasti kuivana, välillä jokin 20 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA kanootti ”kippasi” ja uintireissu oli edessä. Muista kanooteista apu tuli nopeasti paikalle. Itsekin olin välillä auttajan ja välillä autettavan rooleissa. Näillä melontareissuilla olemme voineet aina lisätä keskinäistä ymmärtämystä ja luottamusta. Oman pienen jännityksen ja onnistumisen tai epäonnistumisen on voinut jakaa koko porukan kesken. Varmaan siksi muistot näiltä matkoilta ovat niin kivat ja sinne halutaan aina uudestaan. Viikko metsässä ja joella, välillä märkänäkin, ja yöt teltassa ovat kummasti nostaneet kodin ja oman sängyn arvoa. Lisämausteensa tämän vuoden melonnalle antoi yhteinen kokemus eri elämäntilanteissa olevien nuorten kanssa mahtavan luonnon keskellä. Meillä oli mukana fiksuja nuoria. Toivomme heille elämässä kaikkea hyvää! l KAI LOMMA JOHTAJA, LAPIN SOS-LAPSIKYLÄ Kuulumisia maailmalta SOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖN HANKE SIERRA LEONESSA pyrkii parantamaan yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan Sierra Leonen lasten ja perheiden elämää leimaa äärimmäinen köyhyys, 70 % väestöstä elää alle yhdellä dollarilla päivässä. Köyhyyden lisäksi ihmisten elämää vaikeuttavat muun muassa huono terveydenhuolto, kehnosti toimiva koululaitos, sukupuolten eriarvoisuus ja seksuaalinen väkivalta. KYMMENEN VUOTTA kestäneen tuhoisan sisällissodan seurauksena Sierra Leonessa on paljon orpoja sekä lapsia, jotka ovat vaarassa menettää perheensä. SOS-lapsikyläjärjestö on toiminut maassa vuodesta 1974. Vuonna 2004 Suomen SOS-lapsikyläsäätiö rakennutti Freetownin lapsikylän yhteyteen sosiaalikeskuksen ulkoasiainministe- riön tuella. Viisi vuotta myöhemmin siellä aloitettiin ohjelma perheiden tukemiseksi. Ohjelman tarkoitus on parantaa lähiseudun huoltajien ja yhteisön kykyä huolehtia lapsistaan. Hankkeen tavoitteena on tavoittaa tuhat alle 18-vuotiasta lasta sekä heidän 240 huoltajaansa ja se toteutetaan yhteistyössä Sierra Leonen SOS-lapsikyläjärjestön sekä kansainvälisen kattojärjestön kanssa. Pitkällä tähtäimellä ohjelmalla pyritään turvaamaan erityisesti lasten ja naisten oikeuksien toteutuminen. Hanketta edeltävässä kartoituksessa havaittiin, että alueen lapset kärsivät erityisesti aliravitsemuksesta, sairauksista, huonosta koulutuksesta ja hyväksikäytöstä, joka ilmenee muun muassa lapsityövoiman 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 21 käyttönä. Kun perheillä ei ole varaa koulumaksuihin, ensin karsitaan tyttöjen koulutuksesta, ja tällöin esimerkiksi lapsityövoiman käyttö lisääntyy. Sukupuolten väliseen tasa-arvoon pyritään vaikuttamaan panostamalla erityisesti tyttöjen koulutukseen. Perheiden fyysisiin perustarpeisiin vastataan toimittamalla ruokapaketteja ja hyttysverkkoja sekä auttamalla perheitä terveyskeskus- ja koulumaksuissa ja muun muassa henkilöllisyystodistusten hankkimisessa. Valtaosa hankkeen piirin kuuluvista 240 huoltajasta on yksinhuoltajaäitejä. Keskeisimpänä tavoitteena jatkohankkeessa on auttaa huoltajia luomaan itselleen edellytykset hankkia tuloja. Tämä tarkoittaa lukutaidon hankkimista sekä ammatillista ja muuta työnhakuun liittyvää koulutusta. Kun huoltajilla on työtä ja tuloja, he voivat itse huolehtia lastensa perustarpeista. Hankkeen loppuessa huoltajien tulisi olla taloudellisesti riippumattomia ja kyetä itse vastaamaan lastensa koulutuksesta, ravinnosta, terveydenhuollosta ja muusta hyvinvoinnista. Lasten perusoikeuksien toteutumiseen liittyy edelleen vakavia puutteita. Siitä syystä yhteisön sisällä tehtävä vaikuttamistyö lasten oikeuksien puolesta on tärkeässä asemassa. Vaikka Sierra Leone allekirjoitti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen jo vuonna 1990 ja sovelsi näitä sitoumuksia kansalliseen lainsäädäntöönsä, on linjausten ja käytännön välillä vielä suuri kuilu. Ohjelmassa annettavan koulutuksen myötä perheet ovat kyvykkäitä hoitamaan ja suojelemaan lapsiaan ja yhteisön kyky valvoa lasten oikeuksia kasvaa. Vaikka välittömät hyödynsaajat ovat kohderyhmän lapset ja heidän huoltajansa, on hankkeesta hyötyä myös laajemmalle yhteisölle. Alueellisena tavoitteena Sierra Leonen hankkeessa on alueen köyhyyden Kun perheillä ei ole varaa koulumaksuihin, ensin karsitaan tyttöjen koulutuksesta, ja tällöin esimerkiksi lapsityövoiman käyttö lisääntyy. vähentäminen. Siinä missä huoltajia autetaan saavuttamaan taloudellinen riippumattomuus, myös yhteisöä autetaan ottamaan vastuu hankkeen jatkumisesta. Tällä hetkellä hanketta toteuttaa paikallisen kumppanimme henkilöstö ja sen parissa työskentelee paikanpäällä 13 henkilöä, joista suurin osa on sosiaalityöntekijöitä. Hankkeen päättyessä vuonna 2015 22 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Voit tukea Sierra Leonessa tehtävää työtä lahjoittamalla SOS-lapsikyläsäätiön tilille FI27 2386 1800 0100 66, viite: 1339 vastuu hankkeen jatkamisesta siirtyy paikalliselle yhteistyötaholle GAFF CBO:lle, jonka koulutuksessa painotetaan varainhankintaa hankkeen kestävyyden takaamiseksi. l TEKSTI: RIIKKA TIITOLA-SALMIMIES KUVAT: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI Tärkeimpiä konkreettisia tuloksia, joita hankkeella pyritään saamaan aikaiseksi: 90% lapsista saa kaksi ateriaa päivässä huoltajien toimesta 70% lasten hyväksikäytöstä perheissä, mm. lapsityövoimana vähentyy 80% lapsista asuu asianmukaisissa tiloissa 95% lapsista saa henkilöllisyystodistuksen yli 50% lapsista kehittyy koulussa ja pääsee luokalta 70% perheistä on taloudellisesti itsenäisiä 80% perheistä saa tulonhankintaan tähtäävää tukea ja koulutusta Kuulumisia maailmalta KANSAINVÄLINEN SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖ SAI UUDEN PRESIDENTIN Kansainväliselle SOSlapsikyläjärjestölle valittiin kesäkuussa Itävallan Innsbruckissa pidetyssä yleiskokouksessa uusi presidentti tehtävää vuodesta 1985 hoitaneen Helmut Kutinin jättäessä paikkansa. UUDEKSI PRESIDENTIKSI valittiin intialainen Siddhartha Kaul, 57. Vastavalitun presidentin kunnianhimoinen suunnitelma on, että järjestö pystyisi tarjoamaan rakastavan kodin miljoonalle haavoittuvissa oloissa elävälle lapselle vuosikymmenen loppuun mennessä. Siddhartha Kaulin isä J.N. Kaul oli sosiaalityöntekijä ja hän oli mukana perustamassa Intian SOS-lapsikyläjärjestöä. Myöhemmin perhe asui Greenfieldsissä, joka oli ensimmäinen maan 39 lapsikylästä. Siddhartha vietti kylässä suuren osan nuoruuttaan. Siellä hän myös näki, kuinka hyvin perheet viihtyvät tukea tarjoavassa yhteisössä ja samalla hän oppi ym- märtämään lasten, nuorten aikuisten ja äitien tarpeita. Kaulin edeltäjä ja oppi-isä Helmut Kutin on kuvaillut uutta presidenttiä hyväksi organisoijaksi, realistiseksi talousajattelijaksi ja ihmiseksi, joka ymmärtää hyvin monimuotoisuuden arvon. Nämä ominaisuudet tulivat selkeästi esiin myös, kun Siddhartha Kaul valvoi menestyksekästä SOSlapsikyläjärjestön hätäapu- ja jälleenrakennusohjelmaa vuoden 2004 Aasian tsunamin jälkeen. Lapsikyläurallaan Kaul on kohonnut lapsikylän johtajasta SOS-lapsikyläjärjestön ylimpiin tehtäviin Intiassa, Sri Lankassa, Vietnamissa ja Kambodžassa. Ennen valintaansa presidentiksi Kaul hoiti Aasian maanosan johtajan sekä varapääsihteerin tehtäviä. ”Hän kunnioittaa kaikkia uskontoja ja ymmärtää valtavan hyvin ihmisiä”, väistyvä presidentti Kutin sanoi. Kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön uusi presidentti Siddhartha Kaul ymmärtää riskiryhmiin kuuluvien lasten ja perheiden ongelmien monitahoisuuden. ”Riippumatta siitä, ovatko perheet Sri Lankassa, Serbiassa tai Espanjassa, jokainen lapsi, josta tulee elämässään pärjäävä nuori, tuo meidät lähemmäksi päämääräämme. Me toimimme suoraan jokaisen yksittäisen lapsen kanssa – se tekee organisaatiostamme ainutlaatuisen.” l SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 23 Tukeminen SINISET AJATUKSET TEKEVÄT HYVÄÄ SOS-Lapsikylän tukijoukkoihin on liittynyt Martinex Oy. Sinisiä ajatuksia -kampanja aktivoi suomalaisia kertomaan hyvää tekeviä ajatuksia Facebookissa. Kampanjan kunniaksi Mauri Kunnaksen tytär Jenna Kunnas on suunnitellut Sinisiä ajatuksia -tuoteperheen. TAVARATALOKETJU Bauhausilla on käynnissä kampanja, jonka aikana yritys lahjoittaa jokaisesta Facebook-sivustaan ”tykänneestä” 50 senttiä Suomen SOS-lapsikylien toimintaan. Bauhausin Facebook-kampanjan ensimmäinen 500 euron lahjoitus tehtiin Vihannin SOS-lapsikylän hyväksi. Lahjakortin luovutti Bauhausin Oulun tavaratalon johtaja Mikko Kaarlela ja sen vastaanotti Vihannin SOS-lapsikylän apulaisjohtaja Margit Vuorma. Lahjoitusvarat tullaan käyttämään lasten iloksi. ”Käytämme lahjakortin Vihannin SOS-lapsikylän leikkikentän ehostamiseen”, apulaisjohtaja Margit Vuorma kertoi lahjoituksesta ilahtuneena. Kampanjan aikana pyritään keräämään lahjakortit Suomen kaikkiin SOS-Lapsikyliin. Seuraa vaksi Facebook-tykkäyksiä kerätään Kaarinan SOS-lapsikylän hyväksi. l 24 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Sinisiä ajatuksia -tuoteperheen on suunnitellut Jenna Kunnas. Maailma oli kylässä HELSINGISSÄ toukokuun lopussa vietetyillä Maailma Kylässä -festivaaleilla pääsi SOS-Lapsikylän teltassa arvioimaan maailman SOS-lapsikylien määrää karttapallolta. Monta niitä onkin: tarjoamme lapselle rakastavan kodin 530 lapsikylässä ympäri maailman! l – KOSKA OLEMME suomalainen perheyritys, meille on luontevaa tukea suomalaisia perheitä. Jotta voisimme jotenkin auttaa lapsia ja nuoria, loimme erityisen Sinisiä ajatuksia -kampanjan ja siihen liittyvän Sinisiä ajatuksia -tuoteperheen, joilla tuemme SOS-Lapsikylän toimintaa, kertoo Martinexin toimitusjohtaja Riia Sandström. SOS-Lapsikylä on vuoden alussa alkaneesta yhteistyöstä mielissään. – On mukavaa päästä tekemään yhteistyötä Martinexin ja Herra Hakkaraisen kanssa, jonka Siniset ajatukset tukevat loistavasti toimintamme arvomaailmaa, toteaa SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. Herra Hakkarainen tekee hyvää Sinisiä ajatuksia -tuoteperheen kuosin on suunnitellut Mauri Kunnaksen tytär Jenna Kunnas. – Martinexin toimeksianto oli erityisen lähellä sydäntäni, sillä on hienoa olla mukana suunnittelemassa tuotteita, joiden myynnillä autetaan lapsia ja nuoria. Halusin pysytellä Kohti itsenäistä elämää FISKARS-KONSERNI ja SOSLapsikylä aloittavat yhteistyön Suomessa. Fiskars aikoo tukea erityisesti nuoria, jotka muuttavat pois lapsikylän sijaisperheestä ensimmäiseen omaan kotiinsa. ”Nuorten auttaminen on Fiskarsilta hieno valinta. On tärkeää, että sijaishuollon aikainen työ viedään loppuun tukemalla nuorta myös itsenäistymisvaiheessa”, sanoo SOS-Lapsikylän toiminnanjohtaja Jari Ketola. ”Itsenäistyminen tapahtuu vähitellen, ja nuori tarvitsee silloin kannustusta, ohjausta sekä taloudellista tukea.” suomalaisille tutussa Mauri Kunnaksen maailmassa, mutta tuoda isän hahmoihin jotain omaani, kertoo Jenna Kunnas. Leikkimielisessä kuosissa seikkailevat niin mustikat, venäjänsiniset kissat, sinivalaat kuin sinilevätkin. Katsojalle jää löytämisen ilo: iloisesta kuosista on hauska bongata sinisiä elementtejä. Päähahmoksi nousee kaikille suomalaisille tuttu Herra Hakkarainen, hyväntahtoinen unissakävelijä. Tämän vuoden tuoteperheeseen kuuluu mukilajitelma, matkamuki, lastenastiasto, kolme palapeliä, Herra Hakkaraisen talo, pyjamat ja lakanat sekä tyynyliinat. Tuotteita myyvät kaikki hyvinvarustetut tavaratalot. Kunkin tuotteen myynnistä lahjoitetaan yhdestä viiteen euroa SOS-Lapsikylän toimintaan. Vuodelle 2013 on luvassa uusia Sinisiä ajatuksia, tuotteita ja tempauksia. Martinex järjestää syksyllä myös Sinisiä ajatuksia -tempauksia ainakin Helsingissä ja Turussa. Turun tapah- Yksi tuen muodoista on Fiskarsin ”starttipaketti” kotiin ja keittiöön. Teema-sarjan klassisten lautasten ja mukien lisäksi starttipaketti sisältää paistinpannun ja monta muuta perustarviketta helpottamaan itsenäisen elämän aloittamista. ”Useimmat meistä saavat ensimmäiset astiansa vanhemmilta tai isovanhemmilta, mutta kaikki lapset eivät ole yhtä onnekkaita. Yhteistyömme tavoitteena on tukea kriittistä siirtymävaihetta lapsuudesta aikuisuuteen, kun nuoret jättävät SOSlapsikylän ja aloittavat itsenäisen elämän”, Fiskarsin strategiajohtaja Max Alfthan tote- tuma on lyöty jo lukkoon, se järjestetään Silakkamarkkinoiden yhteydessä 27.10. Luvassa on sinisiä ilotulituksia ja muuta mukavaa. l KERRO OMA SININEN AJATUKSESI Tuotesarja on osa Sinisiä ajatuksia -kampanjaa, johon kaikki voivat osallistua kertomalla oman Sinisen ajatuksensa Facebookissa www.facebook.com/ sinisiaajatuksia. Siniset ajatukset uskovat hyvään. Ne luovat taianomaisia hetkiä, jotka kantavat pitkään. Samalla voi osallistua arvontoihin, joissa arvotaan Sinisiä ajatuksia -tuoteperheen tuotteita. aa. ”Haluamme yhtiönä myös tarjota aktiivisesti harjoittelu- ja työpaikkoja SOS-lapsikylässä asuville tai niistä pois muuttaville nuorille.” l Itsenäistymisasuntoon muuttava Jenica tutustumassa starttipaketin tuotteisiin. Kuva: Kaisa Rajala SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 25 Tukeminen JUHLAKONSERTILLA KERÄTTIIN VAROJA SOS-LAPSIKYLÄTYÖLLE Kansainvälisenä perheiden päivänä 15.5. Tampere-talolla saatiin nauttia SOS-Lapsi kylä ry:n 50-vuotistaipaleen kunniaksi järjestetystä koskettavasta ’Rakastava koti jokaiselle lapselle’ -juhlakonsertista. KONSERTIN OHJELMA koostui neljästä SOS-Lapsikylän toimintaperiaatteisiin nojaavasta teemasta: vanhemmat, sisarukset, koti ja kylä. Musiikista vastasivat Lenni-Kalle Taipaleen johdolla Maarit Hurmerinta, Arttu Wiskari, Dave Lindholm, Olli Lindholm, Jippu, Kuningasidea, Emma Salokoski, Lauluyhtye Rajaton ja poikakuoro Pirkanpojat. 26 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ Suomessa: • Kuukausilahjoittaminen kotimaan toimintaan • Kertalahjoitus • Merkkipäivä- ym. keräys • Testamentti Ota yhteyttä: Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh. (09) 5404 880 tai [email protected]. Kuukausilahjoittajaksi voi liittyä verkkosivuillamme www.sos-lapsikyla.fi. Tilinumerot: Nordea 238618-61564 FI76 2386 1800 0615 64, NDEAFIHH OP-pankki 578007-2247241 FI81 5780 0720 2472 41, OKOYFIHH Sampo 800011-223081 FI91 8000 1100 2230 81, DABAFIHH Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökohtaista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaaksesi lahjoituksesi käsittelyä. Ulkomailla: • Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 €/kk • Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikyläsäätiölle, Nordea 238618-10066, FI27 2386 1800 0100 66, NDEAFIHH Kummiksi voit liittyä verkkosivuillamme www.sos-lapsikyla.fi. Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötä SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. Tässä tapoja auttaa: Yrityskumppani: Yhteistyön korkein taso. Yritys kumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen. Yrityskummi: Yrityskummius voidaan sopia vuodeksi kerrallaan ja yrityskummin kanssa sovitaan yhdessä, mihin kummin lahjoittamat varat kohdistetaan. Halutessaan yrityskummi voi sitoutua myös pitkäaikaisempaan yhteistyöhön tuen määrän ollessa pienempi kuin yrityskumppanin. Yritystukija: Yritystukijana voi tehdä kertalahjoituk sen kuten esim. joulutervehdys tai merkkipäivämuistaminen, mutta tuki voi olla myös useamman kerran vuodessa toistuva lahjoitus. Olemme avoimia ehdotuksille, mikäli yritys haluaa olla tukemassa toimintaamme jollakin muulla tavoin, esim. tuote kampanjan muodossa. Ota yhteyttä: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 7830 [email protected] Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten posti tetaan kummeille kerran vuodessa. Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin. Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme! Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2011/3115/22.11.2011/1.1.2012–31.12.2013/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2012-2014. SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2011/3552/22.11.2011/1.1.2012-31.12.2013/koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi 2012-2014. SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 27 Osoitelähde: SOS-Lapsikylä ry:n asiakas- ja jäsenrekisteri jos haluat työsi olevan vaativaa ja palkitsevaa... jos pidät lasten ja nuorten hyvinvointia tärkeänä... jos koet lasten kanssa työskentelyn arvokkaaksi... ...Voisit sopia sijaisVanhemmaksi SOS-Lapsikylä hakee jatkuvasti lisää sijaisvanhempia hoitamaan ja kasvattamaan meille sijoitettuja lapsia, jotka eivät voi asua omassa kodissaan. Me emme jätä sijaisvanhempaa yksin, vaan tarjoamme tehtävässä moniammatillisen tiimin ja yhteisön vahvan tuen. Lisäksi tuemme sijaisvanhempaa vapaa-aikajärjestelyissä. Tehtävässä voi toimia yksin tai pariskuntana. Lapsikylän sijaisvanhemmat toimivat joko työsuhteessa tai toimeksiantosuhteessa. Olemme suuri ja vakavarainen yhdistys, jolla on 50 vuoden kokemus lastensuojelusta sekä lasten perhehoidosta. Lapsikyliä on eri puolilla Suomea: Espoossa, Punkaharjulla, Vihannissa, Ylitorniolla, Kaarinassa ja syksystä 2012 alkaen myös Tampereella. Ota yhteyttä rohkeasti ja avoimin mielin. Kerromme sinulle mielellämme lisää sijaisvanhemmuudesta lapsikylissä. Yhteydenottoasi odottaa Hannele Nikkanen, kehittämissuunnittelija puhelimitse 0400 875 880 tai sähköpostitse [email protected]. Suomessa on 17 000 lasta, jotka eivät voi turvallisesti asua omassa kodissaan. SOS-Lapsikylä kerää heille tukijoukkoja. Liity ja autat! www.sos-lapsikyla.fi/17000 Yritystukijamme lahjoittavat 50 senttiä toimintaamme jokaista tukijoukkolaista kohden. Kutsu myös ystäväsi mukaan ja autatte yhdessä keräämään varoja suomalaisten lasten hyväksi!
© Copyright 2024