SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI 2012 Vuosi 2012 oli SOS-Lapsikylä ry:n 50-vuotisjuhlavuosi. Kuvassa SOS-lapsikyläyhdistyksen perustaja 1 Albin Gebhardt Tapiolassa vuonna 1962. SOS-LAPSIKYLÄN VUOSI 2012 SISÄLLYS 4 6 8 1. TOIMINNAN TARKOITUS 2. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 3. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS 12 5. LASTENSUOJELU 14 6. HENKILÖSTÖ 15 7. TALOUS 7% 8% 22% 11% 16% 10 17 4. VAIKUTTAMISTOIMINTA 36% 8. SOS-LAPSIKYLÄ TARVITSEE YSTÄVIÄ, KUMMEJA JA TUKIJOITA ”Tiedän, että olen tärkeä, koska minua halataan. Mukavaa SOS-lapsikylässä asumisessa on se, kun saa tehdä kaikkea kivaa. Kesällä saa käydä vaikka Puuhamaassa. Ja sitten kun talvella voi käydä pulkkamäessä.” * 2 3 *Tutkimus “Olen sitä mieltä että...” – SOS-lapsikylissä ja -nuorisokodissa asuvien lasten ja nuorten mielipiteitä arjesta, osallisuudesta ja oikeuksista. Strategia 1. TOIMINNAN TARKOITUS Visio Arvot Jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. • Rohkeus: me toimimme Kehitämme innovatiivisesti toimintaamme. Uskallamme kyseenalaistaa, oppia ja toimia lasten ja nuorten parhaaksi. • Sitoutuminen: pidämme lupauksemme Rakennamme lapsille ja nuorille hyvää elämää. Arvostamme kestäviä suhteita yhteistyökumppaneihimme. • Luottamus: uskomme toisiimme Kunnioitamme toistemme osaamista ja edistämme avointa vuorovaikutusta. • Vastuullisuus: olemme luotettavia kumppaneita Suurin vastuumme on taata lasten ja nuorten hyvin vointi ja hyvä huolenpito. Toimimme vastuullises ti kuntien, lahjoittajien ja muiden yhteistyökumppa neidemme kanssa. Missio SOS-Lapsikylä auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. Yhdistyksen tarkoituksena on huolehtia avun tarpeessa olevista lapsista ja nuorista sekä kasvattaa heitä vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi kestävien henkisten arvojen hengessä, pienissä perheyhteisöissä tai nuorisokodeissa. Toimintaa ohjaavat keskeisesti SOS-lapsikylätyön periaatteet: lapsikylävanhemmat, sisarukset, koti ja kyläyhteisö. Yhä kasvavassa määrin tuen piiriin ovat kuuluneet myös lasten vanhemmat, perheet ja muut läheiset. Ongelmia ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen tuen merkitys korostuu työssämme yhä enenevässä määrin. 4 Näissä me aiomme onnistua Meitä innostaa • räätälöimme yksilöllisiä lastensuojelupalveluita • tuotamme kustannustehokasta perhehoitoa • tuemme perheitä ja lapsia varhaisen avuntarpeen vaiheessa. SOS-Lapsikylä saa voimansa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin lisääntymisestä. Haluamme olla edistämässä sitä, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. SOS-Lapsikylän tehtävänä on muuttaa yhteiskuntaa lapsille paremmaksi paikaksi kasvaa ja elää. Siihen pyrimme tukemalla perheitä ja lapsia heidän omissa kodeissaan tai SOS-lapsikyläkodeissa. Kaikissa tilanteissa on SOS-Lapsikylän työntekijän uskallettava toimia lapsen puolesta ja lapsen parhaaksi. Muutokseen, jota tarvitaan lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi, tarvitaan aikaa ja siksi arvostamme työntekijöiden sitoutumista ja pitkäjännitteisyyttä. Luottamus lapsiin ja lapsen läheisiin sekä yhteistyötahoihimme syntyy arvostavassa vuorovaikutuksessa, jossa SOS-Lapsikylän työntekijät kohtaavat jokaisen ihmisen yksilönä. Toimintamme tärkein edellytys on löytää arvoihimme sitoutuneita vanhempia ja muuta henkilökuntaa. Yksin emme pärjää, ja siksi tarvitsemme lapsille lisäarvoa tuottavia kumppanuuksia. Me pyrimme • lisäämään varhaista tukea perheille ja lapsille, että he voisivat elää yhdessä omassa kodissaan. • lisäämään sijoittajakunnan kanssa solmittuun toimek siantosuhteeseen perustuvaa perhehoitoa ja ympäris töön hajautetun lapsikylän mallia. • muuttamaan lastensuojelun toimintamalleja ja lain säädäntöä lapsiystävällisemmiksi, tasa-arvoisemmik si sekä yksilölliset tarpeet huomioiviksi. • saamaan lisää tukijoita toiminnallemme. Olemme lapsia, nuoria ja kokonaisia perheitä varten Lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden tunnistaminen sekä syvällinen ymmärtäminen on kaikissa tilanteissa olennaista. Kumppanuuksia luomalla haluamme olla rakentamassa vaikuttavampaa lastensuojelua ja panostamme omalla osaamisellamme hyvinvoinnin lisäämiseen. Mukana muutoksessa SOS-Lapsikylä ei tyydy ainoastaan sopeutumaan ympäristön muutoksiin, vaan myös toimii aktiivisesti auttaakseen lapsia ja perheitä saamaan paremman tulevaisuuden. SOS-Lapsikylä kykenee kyseenalaistamaan omia toimintamallejaan ja toimialalla vallitsevia uskomuksia sekä luomaan tehokkaita ja innovatiivisia kestävän kehityksen toimintamalleja. 5 2. HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 jää mieleen yhdistyksen 50-vuotisen taipaleen juhlavuotena. Arjen työ jatkui entisellään kylissä ja samalla me saimme kaikki kokea monia hienoja tilaisuuksia. Mieleeni jäi erityisesti henkilökunnan juhla huhtikuussa. Pääsimme tapaamaan tuttaviamme muista kylistä ja keskustoimistosta hyvin lämminhenkisessä ja erinomaisesti järjestetyssä tilaisuudessa. Tampere-talolla oli toukokuussa päätapahtuma, joka televisioitiin: hienoa ohjelmaa, tunnettuja taiteilijoita, vaikuttava lapsikuoron esitys, meidän omia edustajiamme ja presidentti Martti Ahtisaaren tervehdys. Olemme kiitollisia presidentti Ahtisaarelle siitä, että hän toimi juhlavuotemme suojelijana. Kylissä oli omia tapahtumiaan ja myös juhlavuoden jumalanpalveluksia. Minulle oli suuri kokemus olla ristin kantajana Helsingin Tuomiokirkon jumalanpalveluksessa. Juhlavuosi antoi aihetta katsoa menneisiin vuosiin. Niistä saimme kootuksi historiakirjan, jonka kirjoitti tohtori Maritta Pohls taustavoiminaan Pauli Leimion johtama toimikunta ja yhdistyksen henkilökuntaa. Historiakirja sai hyvän vastaanoton, tosin hieman kritiikkiäkin, mikä johtui pääosin valitusta tarkastelukulmasta ja siitä, että Pohls joutui työssään karsimaan paljon tietoa pitääkseen teoksen laajuuden kohdallaan. Yhdistyksen hallitus päätti myös perustaa ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA -mitalin, jonka saimme ensimmäisenä luovuttaa presidentti Ahtisaarelle. Mitali antaa hyvän mahdollisuuden osoittaa kiitollisuutta ja arvostusta niille, jotka ovat toimineet yhdistyksessämme tai sen ulkopuolella rohkeasti lapsen puolesta. Tampereen asuntomessuilla Vuoreksessa esiteltiin uutta, messualueelle sijoitettua kotiamme. Messuvieraiden mielenkiinto yhdistyksemme toimintaa kohtaan oli melkoinen. Messujen jälkeen pääsimme avaamaan Tampereen SOS-lapsikylän. Tilaisuudessa oli ilo nähdä miten suurella sydämellä ministeri Paula Risikko, Tampereen vaikuttajat ja muutoinkin tamperelaiset suhtautuvat lapsikylään. Aikaisemminhan lapsikylätoimintaa ei ollut Tampereen alueella vielä ollut. Ei pidä unohtaa myöskään Heinäveden uutta kotia, joka on Punkaharjun lapsikylän piirissä. Koti ja sen sijainti ovat hyvä osoitus siitä, miten merkittäviä tuloksia voidaan saada aikaan testamenttilahjoituksilla. Hallitus on saanut tyytyväisenä todeta, miten sekä lapsikylät että nuorisokoti ovat toimineet hyvällä käyttöasteella. Koemme hallituksessa, että meillä on niin kylissä, nuorisokodissa kuin keskustoimistossakin ammattitaitoiset ja motivoituneet työntekijät. Koemme myös, että yhdistyksen toiminnalle annettu panostus on kantanut hyvän hedelmän. On hauska päästä vierailemaan kylissä, kun päällimmäinen tunnelma on iloinen ilmanala ja keskinäinen luottamus. Samoin on keskustoimiston työntekijöiden kanssa: miten hauska olikaan tulla ensimmäistä kertaa Snellmaninkadun uusiin toimitiloihin. Kylämmehän alkavat olla jo varttuneita, Tapiolan kylä lähestyy hiljalleen 50 vuotta, Punkaharjun kylä on 40 vuotta ja Vihannin kylä 30 vuotta. Kylissä on alkanut ilmetä erilaista suurten remonttien tarvetta. Ne tulevat maksamaan aika paljon, minkä vuoksi hallitus on pitänyt huolta siitä, että kuntoarviot ovat ajan tasalla. SOS-lapsikyläsäätiöstä voidaan todeta aivan kuin aikaisemminkin, että yhteistyömme sen kanssa on jatkunut entisissä merkeissä eli todella hyvänä. Muistetaanpa vain, miten säätiö avusti meitä Tampereen lapsikylän asuntojen hankinnassa. SOS-Lapsikylä ry:n rooli kansainvälisessä yhteisössä on vahvistunut. Olemme jatkaneet erittäin hyvää yhteistoimintaa muiden pohjoismaiden SOSyhteisöjen kanssa. Tapaamisia on ollut toiminnallisella ja hallituksen tasolla ja vuorovaikutus on molemmin- puolista. Olemme kyenneet jakamaan lapsikyläosaamistamme, mutta toisaalta olemme saaneet merkittävää apua esimerkiksi varainhankinnan suunnittelussa. Kansainvälisen järjestömme piirissä Suomen yhdistystä arvostetaan, mikä näkyy siinä, että molemminpuolinen vuorovaikutus on jatkunut hyvin aktiivisena. Kansainvälisen SOS Children’s Villages -järjestömme neljän vuoden välein järjestettävä yleiskokous pidettiin jälleen kesäkuussa Innsbruckissa. Siellä päätettiin järjestön jäsenmaksu-uudistuksesta, joka jäsensi uudella ja paremmalla tavalla järjestön jäsenmaksuja. Järjestömme ei säästynyt kansainvälisen taloudellisen tilanteen vaikutuksilta. Järjestö suoriutui hyvin talouskurista ja jäsenmaksujen uudelleen järjestelyyn me Suomessakin voimme olla tyytyväisiä, vaikka Suomen jäsenmaksut nousivat. Järjestö sai Intiasta uuden presidentin, Siddhartha Kaulin. Hän pääsi aloittamaan vauhdilla, kun ryhdyttiin valmistelemaan suurta kansainvälisen organisaation ko- konaisuudistusta. Uudistuksessa mukana on ollut hyvin suurella panoksella ja pro bono -pohjalta konsulttitoimisto Boston Consulting Group. Konsulttitoimistoa on suuri kiittäminen siitä, että senaatti sai hyvin valmistellun aineiston lokakuun kokoukseensa ja kykeni vuoden 2013 maaliskuussa tekemään päätökset syvälle menevästä ja kattavasta uudistuksesta. Senaatin jäsenenä olen saanut tuon uudistuksen valmistelun aikana oppia paljon uusia asioita ja olen päässyt myös vaikuttamaan siihen. Koen luottamuksen osoituksena sen, että minua on pyydetty uudistuksen toteuttamisessa eri työryhmiin, myös puheenjohtajaksi. Voin hyvillä mielin päättää katsaukseni samoihin sanoihin kuin edellisellä kerralla: Meidän on hyvä kulkea pää pystyssä ja ylpeänä toiminnastamme sekä Suomessa että ulkomailla. Me olemme suurin ja merkittävin kansainvälinen järjestö, joka käyttää keräämänsä ja vastaanottamansa varat oman lastensuojelutoimintansa hyväksi, omissa kylissään. Seppo Kemppinen ”Me olemme suurin ja merkittävin kansainvälinen järjestö, joka käyttää keräämänsä ja vastaanottamansa varat oman lastensuojelutoimintansa hyväksi, omissa kylissään.” Presidentti Martti Ahtisaari toimi SOS-Lapsikylän 50-vuotisjuhlavuoden suojelijana. Numeroituja ROHKEASTI LAPSEN PUOLESTA –mitaleita jaettiin juhlavuonna viisi ja niistä numero yksi myönnettiin SOS-lapsikyläaatteen Itävallasta Suomeen tuoneelle Kaija Olkkoselle. Toinen mitali myönnettiin 30 vuotta SOS-lapsikylävanhempana toimineelle Taina Mälliselle, joka kasvatti yli 20 lasta. Mitali numero kolme myönnettiin presidentti Martti Ahtisaarelle, joka on edistänyt merkittävällä rauhantyöllään lasten asemaa ja turvallista elämää maailmanlaajuisesti. Neljäs mitali myönnettiin Helmut Kutinille, joka johti kansainvälistä lapsikyläorganisaatiota 25 vuoden ajan ja kasvatti SOS-lapsikyläjärjestön yhdeksi suurimmista lastensuojelujärjestöistä maailmassa. Viidennen mitalin sai Suomen Lions-liitto, joka on myötävaikuttanut kaikissa SOS-Lapsikylän toimipisteissä toiminnan alusta alkaen. 6 7 * Välähdyksiä 50-vuotisjuhlavuoden varrelta * 3. TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön. Laitospainotteisuutta puretaan ja tilalle etsitään korvaavia, porrastettuja perhehoidon palveluja. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin turvaaminen uuden lastensuojelulain ja yhteiskunnan vaatimusten mukaisiksi vaatii myös yhdistystämme jatkamaan yksilöllisten ja kustannustehokkaiden lastensuojelupalvelujen tuottamista. Avohuollon palvelut, kuten esimerkiksi perhekuntoutus sekä integroidut lapsikylät vastaavat toimintaympäristön ja lasten muuttuneisiin tarpeisiin. Toimintavuoden 2012 lopulla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisemien lastensuojelutilastojen mukaan vuoden 2011 aikana lastensuojelun avohuollossa olevien lasten määrä kasvoi noin kolme prosenttia. Huostaanotoissa merkittävää on edelleen jatkuva nuorisoikäisten sekä kiireellisten sijoitusten määrän suhteellisen osuuden kasvu. Vuoden 2011 aikana kodin ulkopuolella asui kaikkiaan 17 409 lasta ja nuorta. Perhesijoitusten suhteellinen osuus laitossijoitusten sijasta kasvoi lievästi, mikä oli tavoitteenakin. Avohuollon asiakkaana oli lähes 81 500 lasta ja nuorta. Kuntakoon kasvattaminen, alueellinen ajattelu ja erityispalvelujen keskittäminen luovat toivottavasti paremmat edellytykset tasa-arvoisille ja laadukkaille lastensuojelupalveluille. Erityinen haaste kunnille on lastensuojelun kokonaisuuden johtaminen tavalla, joka lisää luottamusta ja yhteistyötä sekä palvelee ennen muuta lapsen etua. Kuntien tavoitteena on kehittää kilpailutusta ja vähentää palveluja tuottavien kumppaneiden määrää. Palveluntuottajille linjaus merkinnee tarjonnan koon kasvua, vahvaa erikoistumista tai palveluketjun laajentamista. Lasten hyvinvoinnin lisäämisessä yksi merkittävimmistä tekijöistä on sukupolvelta toiselle siirtyvän lastensuojeluasiakkuuden katkaiseminen. Yhä tärkeämpänä nähdään se, miten nykyiset resurssit voidaan kohdentaa aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä tavalla. Kun lastensuojelua tehdään kestävän kehityksen arvojen mukaisesti, on otettava huomioon sosiaaliset, henkiset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät tekijät. Lastensuojelun tarpeen kasvanut määrä ja kustannusten nousu korostavat hinnan merkitystä palveluja ostettaessa. SOS-Lapsikylän palvelujen laajentuessa on kiinnitettävä erityistä huomiota lastensuojelun kustannustehokkuuteen. Palvelujaksot ovat sykliltään aiempaa lyhyempiä ja luovat siten haasteita kassavirran hallitsemiselle ja pitkäjännitteiselle kehittämistyölle. SOS-Lapsikylän toiminta tavoittaa yhä useampia lapsia maailmalla ja kotimaassa. Kasvu ei ole määrällisesti ollut aivan strategisten tavoitteiden mukaista. Kustannusten nousu ja ikääntyvät kiinteistöt ovat lohkaisseet arvioitua suuremman osan kasvuun tarkoitetusta tuotosta. SOS-Lapsikylän juhlavuonna saama hyvä julkinen näkyvyys yhdessä varainhankinnan panostusten kanssa mahdollisti omaehtoisen varainhankinnan tuottojen kasvun. Medioissa näkyivät juhlavuoden vaikuttamistyön teemat, perhehoidon osuuden kasvattaminen sijaishuollossa ja sijoitettuina olleiden nuorten aseman vahvistaminen. Hyvin saimme läpi viestiä myös siitä, miten suurta lastensuojelun tarve Suomessa on. Yhteistyö kansainvälisen kattojärjestön kanssa jatkui tiiviinä niin strategisten tavoitteiden ja vaikuttamistyön kuin muidenkin toimintaa ohjaavien rakenteiden kehittämisessä. Jari Ketola ”Lastensuojelutyön kansallinen tavoite on siirtää painopiste sijaishuollosta avohuollon ennaltaehkäisevään työhön.” 8 Tavallista rakkautta -historiateos SOS-lapsikyläyhdistys julkaisi 50-vuotisen taipaleensa kunniaksi historiateoksen ’Tavallista rakkautta’. Teoksen kirjoittaja, tohtori Maritta Pohls kuvaa kirjassa elävästi ja lämminhenkisesti lapsikylävanhempia, luottamushenkilöitä sekä tukijoita. Kirjan nimi ’Tavallista rakkautta’ kuvaa niiden sinnikkäiden ja asialleen omistautuneiden ihmisten työtä, jotka viiden vuosikymmenen ajan ovat Suomessa työskennelleet lasten parhaaksi lapsikyläaatteen hengessä. Henkilöstöjuhla SOS-Lapsikylä ry:n henkilökunta eri puolilta Suomea kokoontui juhlistamaan yhdistyksen perustamisen 50-vuotispäivää 14.4.2012 Espoon Hanasaareen. Lämminhenkisessä juhlassa oli itseoikeutetusti kunniavieraana lapsikyläaatteen Suomeen tuonut Kaija Olkkonen (o.s. Laitinen), joka päiväkirjamerkintöjensä pohjalta muisteli lapsikylätoiminnan alkuvaiheita. Punkaharjun SOS-lapsikylä 40 vuotta Punkaharjun SOS-lapsikylässä vietettiin kylän 40-vuotisjuhlia kylän nykyisen väen ja kylässä kasvaneiden nuorten ja aikuisten sekä entisten työntekijöiden kesken. Pitkien juhlapuheiden sijaan ohjelmassa oli mietitty lasten viihtyvyyttä. Kuvassa Punkaharjun kylässä 37 vuotta sijaisvanhempana toiminut Mimmi Siikavirta Punahilkan isoäidin roolissa. Vihannin SOS-lapsikylä 30 vuotta Vihannin SOS-lapsikylän oma bändi esiintyi kylän 30-vuotista ja yhdistyksen 50-vuotista taivalta juhlistaneessa tilaisuudessa Vihannin kirkonkylän koululla. Juhlatunnelmasta nautti 120 vierasta. Heidän joukossaan oli mm. sijoitettujen lasten läheisiä, kylän entisiä lapsia, entisiä työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. 9 4. VAIKUTTAMISTOIMINTA Marraskuussa 2012 julkaistiin tutkimus, Itsenäistyminen elämänvaiheena, Osallistava vertaistutkimus sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten hyvinvoinnista. Tutkimus oli osa kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön organisoimaa ja Euroopan unionin rahoittamaa jälkihuollon tutkimusta, johon osallistuivat Suomen lisäksi Albania, Puola ja Tšekin tasavalta. Julkistamistilaisuuden lisäksi keskustoimiston lastensuojelutiimi ja toimipisteet järjestivät neljä alueellista seminaaria, joissa tutkimuksesta ja sen tuloksista kerrottiin kuntien sosiaalityöntekijöille ja muille yhteistyökumppaneille. Tutkimus sai runsaasti näkyvyyttä eri tiedotusvälineissä sekä maakunnallisella että valtakunnallisella tasolla. Vuoden aikana osallistuttiin lukuisiin kansallisiin ja kansainvälisiin työryhmiin ja toimikuntiin: • Ehjä ry:n hallitus • ”Kadonnutta” vanhempaa etsimässä -projektin oh jausryhmä (Ehjä ry) • Perhehoidon kehittäjätyöryhmä (Perhehoitoliitto) • Perhehoitoliiton valtakunnallinen Ajoissa kotiin -rekrytointikampanja • Lastensuojelun neuvottelukunta (LSKL) • Lastensuojelun viestintätoimikunta (LSKL) • Voikukkia-projektin ohjausryhmä (Suomen kasva tus- ja perheneuvontaliitto ry) • Perhehoidon päivien suunnittelutyöryhmä (Pesä puu ry ja Perhehoitoliitto) • SOS Parent Group (SOS Kinderdorf International) • EUNA Network Meeting of National Programme Directors (KDI) • Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n hallitus ”Lapsikylävanhempani rakastavat ja välittävät minusta. He haluavat huolehtia minusta ja välittävät, siitä, että minulla on hyvä olla ja elää.” * Olemme tehneet vaikuttamistoiminnan tiimoilta yhteistyötä myös monien muiden tahojen, esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen sosiaali- ja terveys ry:n ja alueellisten yhteistyöverkostojen kanssa. 10 11 *Tutkimus “Olen sitä mieltä että...” – SOS-lapsikylissä ja -nuorisokodissa asuvien lasten ja nuorten mielipiteitä arjesta, osallisuudesta ja oikeuksista. 5. LASTENSUOJELU Lastensuojelu lukuina sielläkin mahdollistui perhetyön ja perhekuntoutuksen aloittaminen. Lastensuojelun avohuollon palvelujen käyttäjien määrä lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta, mikä ylitti strategisen tavoitteen. Avohuollon piirissä oli 107 lasta ja nuorta. Tarjolla olleista avohuollon palveluista eniten käytettiin tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluja, joiden käyttäjiä lapsista oli reilu kolmannes. Tukiperhe tarkoittaa sitä, että lapsi käy säännöllisesti lapsikylässä viettäen siellä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudesta tai että lapsella oli ammatillinen tukihenkilö nuorisokodissa. Toiseksi suurin osuus avohuollosta oli perhetyötä ja perhekuntoutusta. Osa lapsista saattoi saada useita eri avohuollon palveluja. Taulukossa kukin lapsi on sijoitettu vain yhteen palveluun lapsen saaman pääasiallisen palvelun mukaan. Vuoden 2012 aikana avohuollon tukitoimin tuetut 0-20 -vuotiaat lapset ja nuoret (N 107) palveluittain, SOS-lapsikylät ja nuorisokoti 7% 8% 22% Perhetyö ja -kuntoutus 11% Tukiperhe tai -henkilö Jälkihuolto 16% Tuetut / valvotut tapaamiset 36% Kotiopetus ja koulunkäynnin tuki Leirit ja lomatoiminta 300 Sijoitettuina Avohuolto Vastaavanlaisella konseptilla toimivia koteja on perustettu myös perinteisten lapsikylien, muun muassa Tapiolan ja Punkaharjun kylien yhteyteen. 12 0 Asuntomessut Yksi Tampereen Asuntomessujen messukohteista oli Vuoreksen asuinalueelle perustetun SOS-lapsikylän sijaiskoti. Messujen aikana yli 50 000 vierasta kävi tutustumassa lapsikylätoimintaan ja ihastelemassa Avotakka-lehden sisustamia värikkäitä lastenhuoneita. 159 29 22 188 Yhteensä Nuorisokoti 50 Tampere 100 Kaarina 150 Vihanti 200 Tapiola Sijoitettuina 31.12.2012 50 Poistuneet 2012 100 Uudet sijoitukset 2012 150 Sijoitettuina 1.1.2012 Tampereelle avattiin Suomen kuudes SOS-lapsikylä, jonka uudenlainen, kaupunkiympäristöön hajautettu malli tukee oman kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten toivetta elää mahdollisimman tavallista elämää ilman leimautumisen pelkoa. Uudessa kylämallissa erillisiin kerros- tai rivi- tai erillistaloihin sijoitetuissa kodeissa lapset kasvavat sijaisvanhempiensa kanssa kuin ketkä tahansa muutkin alueen perheet. Uuteen lapsikylään sijoitettavat lapset tulevat lähiseuduilta, mahdollisimman läheltä heidän syntymävanhempiaan ja muita läheisverkostojaan, jotta kontaktien ylläpitäminen heihin on mahdollisimman helppoa. Uusi lapsikylämalli tarjoaa perhehoitajina toimiville sijaisvanhemmille itsenäisyyttä mutta myös tukea. Lisäksi se tuo säästöjä yhteiskunnalle. Tampereen SOS-lapsikylän ensimmäisenä toimintavuonna koteja saatiin hankittua kaksi. Sijoitetut vuoden aikana 250 Lappi 200 Tampereelle avattiin Suomen kuudes SOS-lapsikylä Punkaharju Vuoden lopussa sijoitettuina olleita lapsia ja nuoria oli yhteensä 166, mikä on seitsemän lasta enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta oli alle strategisen tavoitteen, mikä oli 190 lasta. Vuoden aikana sijoitettuina olleita lapsia ja nuoria oli kaikkiaan 188, kun edellisenä vuonna lasten määrä oli 177. Lastensuojelupalvelujamme monipuolisti muun muassa Tampereen Vuoreksen kaupunginosassa toimintansa aloittanut uusimuotoinen SOS-lapsikylä. Uusi lapsikylä eroaa perinteisistä lapsikylistä siten, että kylä ei millään tavoin erotu muusta asuinympäristöstä, vaan kodit ovat muun asutuksen joukossa kerros-, rivi tai omakotitaloissa. Perhekuntoutus osoittautui erityisen tarpeelliseksi työmuodoksi huostaanottojen ehkäisemisessä, ja sitä toteutettiin jo lähes kaikissa lapsikylissä. Nuorisokodin toiminta muuttui ratkaisevasti, kun kaksiosastoisesta nuorisokodista tuli yksiosastoinen ja uudistuksen myötä 0 166 60 34 25 22 36 2 9 188 6 29 19 12 5 1 23 95 Taulukossa on kuvattu kaikki vuoden 2012 aikana SOS-Lapsikylän palvelujen piirissä olleet lapset ja nuoret toimipisteittäin. Vuoden 2012 aikana sijoitettuina olleet 0-21 -vuotiaat lapset ja nuoret, SOS-lapsikylät ja nuorisokoti 13 Henkilöstö lukuina Henkilöstön jakautuminen eri tehtäväryhmiin 31.12.2012 7% Lapsikylävanhempi 23% 17% Lapsikylävanhemman sijainen Lapsikylävanhempiharjoittelija 4% Ohjaaja (sis. jälkihuolto) 22% 25% Avohuollon henkilöstö Tukihenkilöstö (kylät, nuorisokoti) 2% Keskustoimiston henkilöstö (poistettu säätiölle työskentelevät) 6. HENKILÖSTÖ 7. TALOUS Vuoden varrella tehtiin monia merkittäviä uusia asioita yhdistyksen historiassa. Esimerkiksi järjestettiin yhteinen henkilöstöjuhla, käynnistettiin esimiesten valmennusohjelma ja avattiin uudentyyppinen lapsikylä. Henkilöstöä perehdytettiin yhdistyksen strategiaan, brändiin ja lapsen oikeuksiin muun muassa järjestämällä kaikille uusille henkilöille mahdollisuus osallistua perehdytyspäivään. Henkilöstörakenne on muuttunut toiminnan muutosten mukana. Avohuollon ja perhekuntoutuksen palvelujen kysynnän kasvaessa näihin tehtäviin palkattiin lisää työntekijöitä. Ryhdyimme ensimmäistä kertaa palkkaamaan myös perhehoitajia. Heidän tehtävässään sovelletaan uudentyyppistä sopimusmallia. Vuoden päättyessä jo 10 % toiminnassa olevista kodeistamme oli tähän uuteen, niin sanottuun toimeksiantosopimussuhteeseen pohjautuvia. Tämä oli iso muutos henkilöstörakenteessa. 14 Kokonaisuudessaan henkilöstön määrä edellisvuoteen verrattuna kasvoi noin 13 prosenttia. Vuoden päättyessä yhdistyksen palveluksessa oli 198 (181) henkilöä työsopimussuhteessa ja seitsemän (0) henkilöä toimeksiantosopimussuhteessa. Henkilötyövuosiksi muutettuna henkilöstövahvuus joulukuussa 2012 oli 173 (167) ja kasvua oli edellisen vuoden vaihteeseen seitsemän prosenttia. Koko henkilöstön lähtövaihtuvuus oli neljä prosenttia ja hoitohenkilöstön osalta 5,5 prosenttia. Suurimmat henkilöstöryhmät ovat edelleen lapsikylävanhemmat, lapsikylävanhemman sijaiset ja ohjaajat. Henkilöstön keski-ikä laski vuodella ja oli 46 (47) vuotta. Henkilöstön ikäjakaumassa on tapahtunut selkeä käännös: edellisenä vuonna puolet henkilökunnasta oli yli 50-vuotiaita ja nyt 51 - 60 -vuotiaiden osuus on pienentynyt ja 30 - 50 -vuotiaiden osuus kasvanut. Yhdistyksen keskimääräinen työsuhteen pituus oli entinen kahdeksan vuotta. SOS-Lapsikylä ry:n tulos tilikaudella 1.1. – 31.12.2012 oli 265 000 euroa alijäämäinen (2,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2011). Tulos alitti budjetin 274 000 euroa. Talouden kannalta olennaisia asioita vuonna 2012 olivat • Varsinaisen toiminnan alijäämä oli kaksi miljoonaa euroa. Alijäämä kasvoi edellisvuodesta noin 870 000 euroa, mihin vaikuttivat muun muassa seuraavat asiat: • Rekrytoitiin toimipisteisiin uutta henkilökuntaa teke mään perhetyötä ja avohuollon erilaisia palveluja. • Käynnistettiin uusi SOS-lapsikylä Tampereella. • Tuotettiin 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumia, kam panjoita ja julkaisuja. • Uusittiin it-ympäristö. • Varainhankinnan 1,2 miljoonan euron ylijäämä ei riittänyt kattamaan varsinaisen toiminnan alijäämää. Varainhankinnan tulos alitti budjetin 400 000 eurolla, mikä aiheutui pääasiasiassa testamenteista. Muu va rainhankinta toteutui budjetoidusti. • Toimipisteiden tiloja peruskorjattiin 1,3 miljoonalla eurolla. Niihin saatiin SOS-lapsikyläsäätiöltä inves tointiavustusta yhteensä 700 000 euroa. SOS-Lapsikylä ry:n rahoitusasema heikkeni vuonna 2012 varsinaisen toiminnan alijäämän kasvun, testamenttilahjoitusten budjettialituksen ja toimipisteissä tehtyjen peruskorjausten takia. Talouden vakauttamiseksi aloitettiin säännöllinen kassabudjetointi. SOS-Lapsikylä ry:n toiminnan tuotot ja kulut vuonna 2012 on esitetty seuraavalla sivulla. 15 Talous lukuina 3,3% 1 11,7% SOS-Lapsikylä ry, tuotot 2012 0,3% 0 2,6% 11 464 042 € Hoitomaksut 4,7% 700 000 € Vuokratuotot 384 638 € Toiminta- ja investointiavustukset 77,4% 1 730 786 € Varainhankinnan tuotot 480 324 € Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot 47 647 € Julkiset avustukset 1,2% SOS-Lapsikylä ry, kulut 2012 2,0% % 9,1% 3,1% 8 643 843 € Henkilöstökulut 3 503 160 € Käyttömaksut 1 307 657 € Kotien hoitomenot 24,4% 60,2% 282 246 € Poistot 441 755 € Varainhankinnan kulut 178 041 € Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut 16 ”Kummipojan auttaminen on tuonut meille paljon rakkautta ja hyvää. Olemme hänestä ylpeitä ja kiitollisia. Pieni tarmokas poika, joka sanoi, että olemme hänen perhettään. Meidän tyttäriä hän kutsui siskoikseen. Olemme kaukana, mutta sydämissämme aina lähellä toisiamme.” 8. SOS-LAPSIKYLÄ TARVITSEE YSTÄVIÄ, KUMMEJA JA TUKIJOITA SOS-lapsikyläyhdistys on työskennellyt Suomessa 50 vuotta tarjoten kodin lapsille, jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää vanhempiensa huolenpidon. Lapsikylä on sitoutunut huolehtimaan lapsista ja nuorista pitkäaikaisesti. Voidaksemme auttaa mahdollisimman monia lapsia, kehitämme ja laajennamme toimintaamme jatkuvasti. Tässä suurena apuna on kaikkien lahjoittajiemme antama tuki. Yksityishenkilöilta ja yrityksiltä saamamme tuki kasvoi viime vuonna. Yrityskumppaneidemme ja -tukijoidemme avulla saimme hankittua viime syksynä avattuun Tampereen SOS-lapsikylään ensimmäisen kodin. Yksityishenkilöiden antamien lahjoituksien ansiosta lapset lapsikylissä ovat muun muassa voineet harrastaa ja osallistua Theraplay-terapiaan ja siten vahvistaa itsetuntoaan. Vuonna 2012 yhdistyksessä kokeiltiin uusia varainhankinnan keinoja: Tampere-talolla järjestettiin 50-vuotisjuhlavuoden konsertti. Tampereella järjestettiin myös ensimmäinen Face-to-Face -keräys, jonka tuloksena kotimaan toimintaamme tukevien kuukausilahjoittajien määrä nousi noin kahdella sadalla. Automatian OTTOautomaateilla toteutettiin SOS-Lapsikylän hyväksi kampanja, jonka tulos yllätti myönteisesti. Joulun alla järjestettiin myös Onnenarpa-arpajaiset, joiden tuotto toi positiivisen lisän lapsikylissä asuvien lasten hyväksi. SOS-Lapsikylän tavoitteena on saada lisää kuukausilahjoittajia, tukijoita ja vapaaehtoistyöntekijöitä tukemaan toimintaamme Suomessa. Kansainvälistä toimintaamme tukemaan tarjoamme mahdollisuutta ottaa oma kummilapsi suuresta, maailmanlaajuisesta lapsikylästämme. 17 Juhlakonsertti SOS-lapsikylien nuoret saavat positiivisia kokemuksia Lapin luonnosta Kansainvälisenä perheiden päivänä 15.5.2012 Tampere-talo täyttyi musiikin lumosta ja juhlatunnelmasta, kun tähtiartistit vuorollaan esittivät kappaleitaan SOS-Lapsikylän 50-vuotisjuhlakonsertissa. “Monet SOS-lapsikylien nuoret ovat viettäneet Oravanpesällä kesä- ja talvilomiaan jo varhaisesta lapsuudesta lähtien. Tämä on monille todella muistorikas ja tärkeä paikka”, ohjaaja Jukka Vehkala kertoo seuratessaan leiriläisten ongintakilpailua SOS-Lapsikylän leirikeskuksella Oravanpesällä Raanujärven rannalla Pellossa. Oravanpesä on toiminut SOS-lapsikylien lapsille ja nuorille lomanviettopaikkana jo 25 vuoden ajan. Kesäkuun lopun nuortenleiri on lapsikylien vuosittainen kesäloman aloittava perinne. ”Pyrimme luomaan nuorille positiivisia kokemuksia”, perhetyöntekijä Kimmo Honkanen kertoo. ”Kovia kokeneelle lapselle myönteisten kokemusten merkitys itsetunnon rakentajana on todella suuri.” ”Ei niiden kokemusten aina tarvitse olla niin valtaviakaan. Ihan vain tavallinen mukavasti sujuva eläminen auttaa rakentamaan nuorten itsetuntoa”, Tapiolan SOSlapsikylän ohjaaja Olli Harjunen lisää. Olli Lindholm lauloi juhlakonsertissa Ihmisen poika -kappaleen Sinäkin voit auttaa Yksityishenkilöiden, yritystukijoiden ja säätiöiden avulla SOS-Lapsikylä tukee lapsikylissä kasvavien lasten hyvinvointia. Huostaan otetut lapset ovat usein jääneet vaille tavallista, hyvää lapsuutta, ja siksi turvallinen ja kannustava kasvuympäristö on heille ensiarvoisen tärkeä. Lapsikylässä lapset voivat luoda pitkäaikaisia ihmissuhteita, leikkiä, harrastaa ja nukkua yönsä rauhassa. Lahjoitusvaroilla tuetaan myös perheitä, jotta huostaanotoilta vältyttäisiin ja perheet saisivat voimavaroja pysyä yhdessä. Voit tukea lapsia SOS-Lapsikylän kautta: • kuukausilahjoituksella kotimaan työhön • ulkomailla asuvan SOS-lapsikylälapsen kummina • kertalahjoituksella • merkkipäivälahjoituksella • testamenttilahjoituksella • yritysyhteistyöllä Lisätietoja kaikista tukemisen muodoista saat osoitteesta www.sos-lapsikyla.fi, sähköpostitse osoitteesta [email protected] tai puhelimitse (09) 5404 880. Vuoden 2012 kesäleiri tarjosi nuorille niin suuria kuin pieniäkin elämyksiä. Leiriläisten vierailulla Ounasvaaran kesäkelkkaradalle koettiin vauhdinhurmaa sekä onnistumisen iloa. ”Vika lasku me mentiin jo tosi lujaa”, eräs leiriläinen iloitsi hyvin sujuneen laskun jälkeen. Leirien järjestäminen ei olisi mahdollista ilman lahjoittajiemme arvokasta tukea! Kesäkelkkaradalla syntyi hauskoja muistoja Yritykset tekevät hyvää! Yrityskumppanimme ovat sitoutuneet tukemaan SOS-Lapsikylän toimintaa pitkäjännitteisesti. Näissä yrityksissä arvostetaan SOS-Lapsikylän tekemää työtä lastensuojelun piirissä olevien lasten hyväksi. ”Olen mukana siksi, että on mahdollisuus auttaa ja tehdä kotimaista lastensuojelutyötä. Meidän aikuisten on tehtävä asioita, jotta lapsilla olisi helpompaa.” ”Tietenkin pienen lapsen äitinä näkee, mikä suuri asia lapselle on, että on olemassa syli ja katse, joka hyväksyy. Jos lapsen omat vanhemmat eivät siihen pysty, on hienoa, että on olemassa toisia rakastavia katseita ja sylejä. SOS-lapsikylätyön tukeminen on minulle tärkeä asia.” ”Yrityksemme haluaa rakentaa lapsille ja perheille parempaa tulevaisuutta. Siksi valitsimme tukemme kohteeksi SOS-Lapsikylän.” 18 Kumppaneidemme lisäksi meitä ovat tukeneet: Aalto-Setälä Insinööritoimisto, Affecto Finland Oy, Aito Media Oy, Anygraaf Oy, Are Oy, Arho Nordic Oy, Aronet-Esitysyhtiö Oy, ASPA Palvelut Oy, Asuuri Oy, Avara Oy, Barona It, Bauhaus & Co, Bayer Oy, Berner Oy, Bilanssi Oy, Calligraphen Turku Oy, Canal Digital Finland Oy, Cerion Solutions Oy, Cortex Oy, CSC-Tieteen Tietotekniikan keskus, DSV-yhtiöt, Oy Electrolux Ab, Essilor Oy, Ferral Components Oy, Fiskars Corporation, Freja Transport & Logistics Oy, FS Film Oy, GC Sportswear Oy, GE Healthcare, GS1 Finland Oy, Hartwall Capital Oy AB,HRG Nordic Oy, Ixonos Oyj, JCDecaux Finland Oy, John Deere Forestry Oy, Jokakoti Oy, JYP Jyväskylä Oy, KTA-Yhtiöt Oy, Lassila & Tikanoja Oyj, Louis Vuitton, Mainoslahja-Team Oy, Mercuri International Oy, Midsona Finland Oy, Mikkelin Automyynti, Millpoint Oy, MTV3 Media, Numos Oy, Okaria Oy, Online Solutions Oy Ltd, Orion Oyj Orion Pharma, Ovaskala Oy Kalastajan koju, Oy Integro Finland Ab, Pekka Iho Oy K-Supermarket Mankkaa, Pirkan Kilta ry, Post Control Helsinki Oy, Pretax BSP Oy, Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy, Rautakirja Oy, Renholm & Co, Roberts Oy, Rollfoods Oy Ab, Saanio & Riekkola Oy, Sanoma Entertainment Finland Oy/ Nelonen Media, Secto Design Oy, Securitas Oy, Sergel Oy, Sick Oy, SKS Group OY, SRV Rakennus Oy, Suomen Ekonomiliitto - Finlands Ekonomförbund SEFE ry, Suomen IBM, Suomen Palloliitto, Tamrex Oy, Tesa Oy, Trionetti Oy Ravintola Rytmi, Työeläkevakuuttajat Tela, United Parcel Service Finland Oy, Valio Oy, Varaosa Vuorio Ky, Varma keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, Veritas Eläkevakuutus, Vipster Oy, Väriraitti Oy, Yhtyneet Insinöörit Oy, Ålands Penningautomatförening (PAF) 19 Albin Gebhardt ja Suomen ensimmäinen SOS-lapsikylä-äiti Helli Nykänen hänen hoiviinsa uskottujen Pentikäisen sisarusten kanssa Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on maailmanlaajuisen SOS Children’s Villages -lastensuojelujärjestön jäsen. Yhdistyksen tehtävänä on auttaa lasta ja nuorta kasvamaan perheessä. SOS-Lapsikylä tuottaa lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluita lapsikylissä ja nuorisokodissa. Yhdistyksessä työskentelee noin 170 ammattilaista. Lapsikylätoimintaa on 133 maassa. Suomen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi ja kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työhön osoitteessa www.sos-childrensvillages.org. SOS-Lapsikylän keskustoimisto Snellmaninkatu 13 00170 Helsinki Puh. (09) 5404 880 Fax (09) 5404 8811 [email protected] Leirikeskus Oravanpesä, Pello Lapin SOS-lapsikylä, Ylitornio Vihannin SOS-lapsikylä Tampereen SOS-lapsikylä SOS-lapsikylän nuorisokoti, Jyväskylä Punkaharjun SOS-lapsikylä facebook/SOS-lapsikylä Kaarinan SOS-lapsikylä Tapiolan SOS-lapsikylä, Espoo SOS-Lapsikylän keskustoimisto, Helsinki