Oppilaitoskohtainen opiskeluhuollon suunnitelma

Oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma
Invalidiliitto ry
Hyväksytty Validia Ammattiopiston johtoryhmässä 18.6.2014
Sivu 1 / 20
SISÄLLYS
1.
Opiskeluhuollon kokonaisuus Validia Ammattiopistossa .......................................................................... 2
2.
Hyvinvointia koskevien tavoitteiden asettaminen ja arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta .............. 3
3.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö osana opetusta, ohjausta ja arjen tukea ............................................... 4
4.
Validia Ammattiopiston oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut ........................................................ 6
5.
Validia Ammattiopiston yhteisöllisen ja monialaisen yhteistyön organisoiminen.................................... 7
6.
Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito .................................................................................... 9
7.
Yksittäisen opiskelijan asian käsittely opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä ................ 11
8.
Yhteistyön järjestäminen huoltajien kanssa ............................................................................................ 12
9.
Oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämät opiskeluhuollon palvelut ....................................................... 12
10.
Erikoissairaanhoidon kehittämisehdotukset uusiksi toimintatavoiksi ................................................ 13
11.
Tiedonhallinta, opiskeluhuollon kertomus, opiskeluhuollon rekisteri ja tietosuoja ........................... 14
12.
Oppilaitosympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen .................................................... 15
13.
Laadunhallinta ja omavalvontasuunnitelma ....................................................................................... 15
14.
Kehittämistoimenpiteet lukuvuonna 2014 – 2015 .............................................................................. 17
Liite 1. Opiskelijoiden kokemat tarpeet .......................................................................................................... 18
Sivu 2 / 20
1.
Opiskeluhuollon kokonaisuus Validia Ammattiopistossa
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän
oppimisen, hyvä psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä
sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on
ensisijainen toimintatapa. Koulutuksen järjestäjällä ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu
oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista ja oppimisympäristön turvallisuudesta. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus
laissa säädettyyn yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.
Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen
opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä
opiskeluterveydenhuollon palvelut. Opiskeluhuoltoa tulee toteuttaa opetus- ja sosiaali- ja terveystoimen
monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden
yhteistyötahojen kanssa.
Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten
laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuollon suunnitelman sisällys perustuu
oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:ään ja Opetushallitus on antanut määräyksen oppilaitoskohtaisen
opiskeluhuoltosuunnitelman laatimiseksi ammatillisten perustutkintojen perusteissa (10/011/2014) ja
valmentavan ja kuntouttavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa (11/011/2014).
Opiskeluhuoltosuunnitelma on laadittava yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan, opiskelijoiden ja
heidän huoltajien kanssa. Suunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelma (417/2007) on tarkistettu.
Nyt käsillä oleva suunnitelma on Validia Ammattiopiston opiskeluhuoltosuunnitelma. Suunnitelmassa
kuvataan Validia Ammattiopiston opiskelun tuen palvelukokonaisuus ja lain suunnitelmalta edellyttämät
muut oppilaitoksen toimenpiteet yhteisöllisen opiskeluhuollon edistämiseksi ja tarvittavien tukitoimien
järjestämiseksi. Tämä suunnitelma on voimassa lukuvuoden 2014 – 2015, minkä jälkeen se päivitetään
vastaamaan kansallisia uudistuksia.
Validia Ammattiopistossa opiskeluhuollon kokonaisuus koostuu yhteisöllisestä opiskelun ja hyvinvoinnin
tuesta, yksilölähtöisestä opiskeluhuollosta sekä kunnan järjestämistä opiskeluhuollon ja
opiskeluterveydenhuollon palveluista.
Oppilaitoksessa on laadittu työntekijöiden käyttöön ammatillisten perustutkintojen perusteiden yhteiseen
osaan liitettävä Oppimisen ja hyvinvoinnin tuki opetuksessa –käsikirja.
Ammatillisten perustutkintojen yhteisen osan ja valmentavan ja kuntouttavan opetuksen
opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät dokumentit on julkaistu oppilaitoksen Intrassa.
Sivu 3 / 20
Kuva 1. Validia Ammattiopiston oppimisen ja hyvinvoinnin tuen kokonaisuus
2.
Hyvinvointia koskevien tavoitteiden asettaminen ja arvio opiskeluhuollon kokonaistarpeesta
Opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia tukeva toiminta ja palveluiden sisällöt ja toteutus suunnitellaan
siten, että ne
-
edistävät opiskelijan opintojen etenemistä,
vahvistavat opintojen ja työllistymisen edellyttämiä voimavaroja,
edistävät opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveyttä,
lisäävät sosiaalista hyvinvointia ja
tukevat työkyvyn edellyttämien taitojen kehittymistä.
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutuksessa vahvistetaan opiskelijoiden osallisuutta ja nuorten kehitykseen
liittyvien kysymysten huomioimista toimintatapojen valinnassa.
Opiskelijoiden asumispalveluissa tavoitteet asetetaan vammaisten henkilöiden ympärivuorokautisten
palveluiden valvontaohjelman asettamien vaatimusten pohjalta. Toimintayksikölle tullaan laatimaan
lukuvuonna 2014 – 2015 toimintasuunnitelma, jossa määritellään millaisiin tarpeisiin palvelulla pyritään
vastaamaan.
Validia Ammattiopiston opiskeluhuollon toimenpiteet määritellään oppilaitostason opiskeluhuollon
toimintasuunnitelmassa ja niistä johdetaan tavoitteet osaamisalueiden toimintasuunnitelmiin.
Sivu 4 / 20
Oppilaitostason ryhmä vastaa toiminnastaan oppilaitoksen johtoryhmälle. Myös muiden hyvinvointityön
osa-alueiden odotetaan huomioivan opiskelijoiden hyvinvoinnin osana omia toimintasuunnitelmiaan.
Kuntatason tavoitteet asetetaan koulutuksenjärjestäjien yhteisessä ohjausryhmässä. Tavoitteiden
asettamisessa hyödynnetään arvioinnissa kerättävää asiakastietoa (kts. laadunhallinta ja omavalvonta ja
liite 1.).
Lukuvuoden 2014 – 2015 toiminnassa huomioidaan erityisesti opiskelijoiden ja ulkopuolisten arviointien
esiin tuomat tarpeet (liite 1.). Tulokset arvioidaan vuonna 2015 osana johdon katselmointia.
3.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö osana opetusta, ohjausta ja arjen tukea
Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko oppilaitosyhteisössä
edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja
osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Validia
Ammattiopistossa hyvinvointia edistävä yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö ja yksilökohtainen monialainen
opiskeluhuoltotyö koostuvat seuraavista asioista:
1.
2.
3.
4.
Yhteisöllinen toimintatapa
Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito
Yksilöllinen ohjaus ja tuki
Oppilaitoksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen
Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön toteuttamisalueena on luokka, muu ryhmä tai koko yhteisö. Monialainen
yhteisöllinen työ toteutuu Validia Ammattiopistossa kaikilla oppimisen, opetuksen ja tuen osa-alueilla:
1.
2.
3.
Opetus ja oppiminen
Opinto-ohjaus, ura- ja ammatinvalinta
Opiskeluhuollon ja asumisen tuki
Opetuksessa yhteisöllisyyttä on yhteistyö ja tiedon välittäminen eri ammattiryhmien kesken. Opetuksen
aikana käynnistetään ja edistetään ryhmäytymistä ja luodaan osallistavia ja vuorovaikutteisia foorumeita
opiskelijoiden opintoihin liittyvien asioiden käsittelemiseksi (HOJKS). Työskentelyn avulla luodaan hyvä
suunnitelma opiskelijan opinnoille. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen opiskelijoiden
kanssa korostuu. Huoltajille tarjotaan osallistumisen mahdollisuuksia.
Oppimisprosessin aikana jatkuu yhteisöllinen monialainen yhteistyö. Yhteistyö opiskelijan tulevaisuutta
rakentavien työntekijöiden kanssa korostuu.
Jokainen työntekijä on vastuussa yhteisöllisestä ja monialaisesta opiskeluhuoltotyöstä.
Oppimisen ja hyvinvoinnin vahvistaminen ryhmässä. Ryhmän ohjaamisen ja ryhmäytymisen prosessin
tietoinen ja tavoitteellinen ohjaaminen on keskeinen osa oppimisympäristön hyvinvoinnin edistämisen
kokonaisuutta. Hyvinvoivan oppimisilmapiirin luominen on kaikkien ryhmän kanssa työskentelevien
työntekijöiden vastuulla. Ryhmänohjaus on opiskelijoiden oppimistaitojen, keskinäisten
vuorovaikutustaitojen ja toistensa tukemisen kulttuurin vahvistamista. On tärkeää, että jokaisella
työntekijällä on riittävästi ryhmän kanssa työskentelemisen edellyttämää osaamista. Ryhmän toiminnan
Sivu 5 / 20
ohjaaminen on tärkeää koko opiskeluajan, ei ainoastaan opintojen alkuvaiheessa. Ryhmänohjaajien
keskinäinen tuki on tärkeää opettajan oman jaksamisen ja voimautumisen kannalta. Oppimisprosessin
loppuvaiheessa korostuu ryhmäytymisen purkaminen ja opiskelijan saattelu tulevaisuuteen.
Opinto-ohjaus-, ura- ja ammatinvalinnassa yhteisöllisyys on opiskelijan opintojen alkuvaiheessa
verkostotyöhön osallistumista opiskelijan opintojen nivelvaiheessa. Opintojen alkaessa opinto-ohjaajat
tuovat tietoa opinto-ohjauspalveluista.
Opintojen aikana korostuu monialainen yhteistyö sekä opetushenkilöstön että opiskelijan oppimisen tuen
henkilöstön kanssa, sekä opiskelijahuollon että uraohjauksen. Opinto- ja uraohjaajat osallistuvat
tarvittaessa opiskelijan monialaisiin yhteistyökokouksiin. He osallistuvat opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien
kanssa vierailukäynneille ja erilaisiin ammatinvalintaa ja työllistymistä edistäviin tapahtumiin.
Opinto- ja uraohjaajat tiedottavat erilaisista mahdollisuuksista ja tapahtumista sekä tekevät
sidosryhmäyhteistyötä talon ulkopuolisten tahojen kanssa.
Opiskeluhuollon ja asumisen tuen työntekijät osallistuvat opintojen alkuvaiheessa opiskelijan tuen ja
ohjauksen tarpeiden selvittämiseen ja työntekijöiden perehdyttämiseen opiskelijan tuen tarpeeseen
liittyvissä kysymyksissä.
Opintojen alkuvaiheessa opiskelijahuollon ja asumisen työntekijät osallistuvat hyvän opintojen aloituksen
luomiseen edistämällä opiskelijoihin tutustumista ja opiskelijoiden tutustumista heihin.
Opintojen aikana yhteisöllisyys on osallistumista yhteistyöhön opetushenkilöstön kanssa, henkilökohtaista
yhteistyötä vastuuopettajien kanssa ja henkilökohtaista työstä opiskelijoiden kanssa opintojen etenemisen
tukemiseksi. Lisäksi se on yhteistyötä opiskelijoiden lähipiirin kanssa.
Yhteisöllinen hyvinvointitoiminta
Yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä toteutetaan koulutusalalla joustavasti ja luovasti myös muiden erilaisten
toimintatapojen kautta. Toiminta voi olla seuraavia koulutusalalle sopivia toimintoja:
-
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen edistäminen, mielenterveyttä edistävät toiminnat
Kiusaamista ja häirintää ehkäisevä toiminta
Opintojen etenemisen tukeminen
Koulutyön järjestäminen hyvinvointia tukevasti
Terveellisiä elintapoja edistävä toiminta
Oppimisympäristön terveellisyyden, viihtyisyyden ja turvallisuuden edistäminen
Opiskelijoiden osallisuuden mahdollistaminen
Vanhempien osallisuuden mahdollistaminen
Yhteistyö oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen kanssa
Osallisuuden ja myönteisten vuorovaikutussuhteiden mahdollistaminen Validia Ammattiopistossa
Validia Ammattiopistossa opiskelijoiden osallisuutta, osallistumista ja myönteisiä vuorovaikutussuhteita
vahvistetaan seuraavien toimintatapojen kehittämisen kautta:
Sivu 6 / 20
-
-
-
4.
Oppilaskunnan hallituksen toiminta. Oppilaskunnan hallituksen toiminta säännöllistetään
lukuvuonna 2014 – 2015. Johtoryhmän kanssa sovitaan siitä, mitkä lukuvuoden suunnitteluun
liittyvät asiat käsitellään myös oppilaskunnan hallituksessa.
Tutor-toiminta. Oppilaitos on kouluttanut yhteistyössä Laurea Hyvinkään kanssa 14 tutoria.
Tutortoiminta vakiinnutetaan osaksi opiskeluyhteisön toimintaa lukuvuonna 2014 – 2015.
Opiskelijoita osallistavat työtavat. Oppilaitoksen arjessa vahvistetaan erilaisia opiskelijoita arjessa
osallistavia työtapoja. Jokaiselle osaamisalueelle kohdennetaan tähän työhön henkilöstöresurssia.
Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelma
löytyy oppilaitoksen Intrasta. Kiusaamiseen puuttuminen on jokaisen yhteisössä työskentelevän
työntekijän velvollisuus.
http://majakka/turvallisuus/saannot/kiusaamisenehkaisemiseksi/Sivut/default.aspx
Oppilaitoksessa luodaan lukuvuonna 2014 – 2015 vertaissovittelumalli. Lisäksi luodaan
yhteistyömalli huoltajien kanssa kiusaamistilanteiden käsittelemiseksi.
Validia Ammattiopiston oppimista ja hyvinvointia tukevat palvelut
1. Oppimisen, hyvinvoinnin ja työllistymisen tuki
Oppimisen tuen palvelut järjestetään sekä ryhmämuotoisesti että yksilöllisesti. Tuen järjestäminen
nivelletään opetussuunnitelman toteuttamisen eri osa-alueisiin.
a.
b.
c.
d.
e.
f.
g.
h.
Tsemppipaja
Lukiopetus
Opinto-ohjaus
Uraohjaus
Henkilökohtaiset tukikäynnit
ADHD-coach
Arjentaito- ja hyvinvointiryhmät
Henkilökohtainen avustaminen
2. Asuminen
Oppilaitoksessa on 110 – paikkainen opiskelija-asuntola. Näistä 50 paikkaa on suunnattu kuntoutuville
opiskelijoille (Einola) ja 30 paikkaa alaikäisille oppilaitoksessa opiskeleville opiskelijoille (Nuorten talo).
Näissä yhteisöissä on henkilöstö ympäri vuorokauden ja niillä on käytössään oppilaitoksen
opiskeluhuollon palvelut. Alaikäisillä opiskelijoilla on asumisen tukihenkilö. Muilla opiskelijoilla on
asumisen yhdyshenkilö.
3. Henkilökohtainen avustaminen
Henkilökohtaista avustajaa tarvitsevilla opiskelijoilla on opetuksen osallistumisen tai oppilaitoksen
opiskelija-asuntolassa asumisen mahdollistava henkilökohtainen avustaja. Asumiseen liittyvän
henkilökohtaisen avustamisen korvaa opiskelijan kotikunta.
Sivu 7 / 20
4. Ravitsemuspalvelut
Oppilaitos tarjoaa opiskelijoille maksuttoman lounaan ja päiväkahvin. Opiskelijoilla on mahdollista
ostaa päivittäin aamupala ja päivällinen.
5.
Validia Ammattiopiston yhteisöllisen ja monialaisen yhteistyön organisoiminen
Koulutuksen järjestäjien yhteinen ohjausryhmä
Koulutuksen järjestäjällä tulee olla opiskeluhuollon ohjausryhmä. Järvenpään kaupunki on tehnyt
maaliskuussa 2014 aloitteen koulutuksen järjestäjien yhteisen ohjausryhmän perustamiseksi.
Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Järvenpään kaupungin palvelualuejohtaja Marju Taurula, ja ryhmän
jäseniä ovat koulutusjohtaja Jari Lausvaara (Järvenpään kaupunki), kasvun tuen johtaja Leena Rauhala
(Järvenpään kaupunki), rehtori Tiina Meriläinen (Validia Ammattiopisto), rehtori Pekka Aittoniemi (Keuda)
ja rehtori Helena Ahonen (Seurakuntaopisto). Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
Järvenpään kaupunki ja koulutuksen järjestäjät ovat sopineet myös toisen asteen ammatillisen
koulutuksen opiskeluhuoltoryhmän perustamisesta. Ryhmän puheenjohtajana toimii kasvun tuen johtaja
Leena Rauhala ja ryhmän jäseniä ovat koulutusjohtaja Minna Lumme (Validia Ammattiopisto),
opiskelupalvelupäällikkö Erja Kärnä (Keuda), koulutusjohtaja Soili Lehtiniemi (Seurakuntaopisto) ja
koululaisten ja opiskelijoiden palveluiden päällikkö Mari Asell (Järvenpään kaupunki).
Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuollon johtaminen. Rehtori, johtoryhmä ja opiskelijoiden
hyvinvointipalveluista vastaava koulutusjohtaja vastaavat oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvoinnin ja
opiskeluhuollon kokonaisuudesta oppilaitoksen johtosäännön mukaisesti. Kehittämisen painopisteet,
toteutus sekä resursointi määritellään oppilaitoksen johdon tasolla.
Koulutuksen järjestäjä vastaa opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon toteutumisesta ja sen tulee
seurata oppilaitoksen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös eri
hallintokuntien kanssa yhteistyön koordinoimisesta siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja
yhtenäinen kokonaisuus.
Oppilaitoksen opiskeluhuollon ryhmä. Validia Ammattiopiston oppilaitostason opiskeluhuoltoryhmä
perustetaan 1.8.2014 alkaen. Ryhmän tehtävänä on seurata, arvioida ja kehittää oppilaitoksen
opiskeluhuollon kokonaisuutta. Ryhmää johtaa koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö. Ehdotus
mahdolliseksi kokoonpanoksi: Koulutusjohtaja (pj), yksi koulutuspäällikkö, yksi opetuksen palveluvastaava,
asumisen palveluvastaava, ruokapalveluesimies, opiskeluhuollon työntekijä, opettaja, nuoriso- ja vapaaajanohjaaja, kaupungin terveydenhoitaja, opiskelijaedustaja.
Esimiestyön organisoiminen. Esimiestyö vastaa oppilaitoksen uudistettua johtamisjärjestelmää.
Opiskeluhuollon työntekijöiden esimies on opiskelijapalveluista
Yhteisölliset hyvinvointiryhmät. Jokaiselle neljälle osaamisalueelle perustetaan lukuvuoden 2014 – 2015
alussa yhteisölliset hyvinvointiryhmät. Osaamisaluekohtaisen yhteisöllisen hyvinvointiryhmän keskeinen
tehtävä on koulutusalan yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen ja organisointi.
Työryhmän avulla varmistetaan yhteisten opiskeluhuollon toimintaperiaatteiden toteutuminen omalla
Sivu 8 / 20
osaamisalueella. Ryhmän tehtävänä on luoda kokonaiskuva osaamisalueen oppimisen ja hyvinvoinnin tuen
kokonaisuudesta, edistää osaamisalueen työntekijöiden monialaisen yhteistyön kehittymistä ja suunnitella
ja toteuttaa osaamisaluekohtaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä tapahtumia, tempauksia ja
teemaryhmiä yhteistyössä osaamisalueen eri toimijoiden kanssa. Ryhmissä on opiskelijaedustus.
Ryhmä toimii jäsentensä tärkeänä osaamisryhmänä heidän tarvitessaan eri palveluihin liittyvää
erityisosaamista asiakastyössään. Kun osaamisalalla käsitellään yksittäisen opiskelijan asiaa monialaisessa
ryhmässä, ryhmän oppilaitoksen edustajat kootaan ensisijaisesti opiskelijan omasta opetusryhmästä ja
osaamisalan yhteisöllisestä hyvinvointiryhmästä.
Toiminnan johtamisen työvälineinä käytetään vuosikelloja ja prosessikuvauksia. Voimassa olevat
vuosikellot ovat oppilaitoksen Intrassa ja prosessit IMSissä.
Tiedottaminen. Opiskeluhuollon palveluista ja toimintatavoista tiedotetaan oppilaitoksen Internet-sivuilla
ja Majakassa, opiskelijoiden oppaissa ja tiedotteilla. Opiskeluhuollon yhdyshenkilöt vastaavat omien
ryhmiensä opiskelijoiden ja henkilökunnan tiedottamisesta.
Opiskeluhuollon sisäinen ja ulkoinen verkostotyö
Oppilaitoksen monialainen opiskeluhuollon verkostotyö jakautuu oppilaitoksen sisäiseen ja ulkoiseen
verkostotyöhön. Ne molemmat jakautuvat yksittäisen opiskelijan tasolla tehtävään verkostotyöhön ja
yhteisölliseen tai hallinnonalojen ja organisaatioiden väliseen verkostotyöhön.
Osaamisaluekohtaisen yhteisöllisen ja monialaisen opiskeluhuoltotyön organisoiminen
Osaamisalueella monialainen opiskeluhuoltotyö jakautuu kolmelle eri tasolle:
1. Lähitaso – Ryhmänohjaus – Arjen tuki
2. Sisäinen osaamisaluekohtainen yhteisöllinen monialainen työ
3. Monialainen verkostotyö ja palveluohjaus
Lähitaso – Ryhmänohjaus – Arjen tuki
Validia Ammattiopistossa opiskelijan ensisijainen ennaltaehkäisevä ja varhainen oppimisen tuki on
rakennettu opiskelijan ja opetuksen lähitasolle, ja sitä toteuttavat ensisijaisesti
1. Ryhmän vastuuopettaja
2. Ryhmässä työskentelevä ohjaaja tai avustaja
3. Opiskeluhuollon yhdyshenkilö
4. Opiskelijan huoltajat
5. Jos opiskelija asuu muulla kuin kodissaan, asumisen tukihenkilö tai asumisen yhdyshenkilö
6. Opettajat ja muu henkilöstö
Sivu 9 / 20
Sisäinen osaamisaluekohtainen yhteisöllinen monialainen työ
Osaamisalueen yhteisöllistä monialaista toteutetaan opiskelijan ja ryhmän lähitasolla ja osaamisalueen
henkilöstön ja yhteisöllisen hyvinvointitiimin tasolla.
Monialainen verkostotyö ja palveluohjaus
Oppilaitoksessa vahvistetaan ammatillisia verkostotyön ja palveluohjauksen työtapoja. Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos on kehittänyt seuraavia dialogisia ennakoivan verkostotyön toimintatapoja:
1. Tulevaisuuden muistelu – asiakaspalaveri
2. Moniammatillinen dialogi - työntekijöiden työn- ja vastuunjaon selkeyttäminen ja toiminnan
suunnittelu
3. Alue- ja teemaneuvonpito - alueen asukkaiden, työntekijöiden, palveluiden järjestäjien alueen
tilannetta ja kehittämistarpeita koskevien näkemysten selvittäminen ja toiminnan suunnittelu
Dialogisten verkostotyön toimintatapojen tavoitteina on mahdollistaa kaikkien osallistujien kuulluksi
tuleminen ja toisten ajatusten ja näkemysten kuuleminen sekä laatia osapuolten huolia vähentävä
yhteistyösuunnitelma. THL:n näkemyksiä hyödynnetään kehitettäessä sekä oppilaitoksen sisäistä että
ulkoista monialaista verkostotyötä.
Lisäksi kehitettäessä opiskelijoiden verkostotyötä hyödynnetään palveluohjauksellista lähestymistapaa.
Palveluohjaus on koordinointityötä, jolla edistetään yhteistoimintaa eri organisaatioiden ja hallinnonalojen
välillä. Se on työtapa, joka korostaa asiakkaan etua. Palveluohjaaja ottaa vastuun asiakkaan
palvelukokonaisuudesta.
Käsitteenä palveluohjaus tarkoittaa sekä asiakastyön menetelmää (case management) että palveluiden
yhteensovittamista organisaatioiden tasolla (service coordination). Suomessa palveluohjaus on vakiintunut
tarkoittamaan yksilökohtaista palveluohjausta, jossa keskeistä on asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde
ja asiakaslähtöinen työskentelytapa.
Palveluohjaaja huolehtii asiakkaan kanssa hänen tarvitsemiensa palvelujen suunnittelusta, hankkimisesta ja
yhteensovittamisesta sekä huolehtii, että asiakkaan asiat etenevät suunnitelman mukaisesti.
6.
Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito
Opiskelijan henkilökohtainen kohtaaminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä opiskelijan sitoutumisen,
oppimisen ja hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Ohjaamisen ja luottamuksen rakentumisen lähtökohtana
ovat opiskelijaan tutustuminen, kokonaistilanteen kartoittaminen ja hänen omien yhteisöjensä
hahmottaminen. Nuoren elämäntilanteen kokonaisvaltainen huomioiminen, vahvuuksien korostaminen,
kannustaminen ja vastuuttaminen kasvattaa opiskelijan itsearvostusta ja opiskelun hallintaa. Tämä
ennaltaehkäisee keskeyttämistä ja opiskelun pitkittymistä.
Sivu 10 / 20
Opiskelijoiden varhainen tuki ja arjen huolenpito koostuvat seuraavista osa-alueista:
1. Opiskelijan lähiohjauksesta vastaavat ryhmän vastuuopettaja ja ryhmässä mahdollisesti
työskentelevä ohjaaja. Opiskelijan lähiohjaukseen voivat osallistua myös opiskelijan
henkilökohtainen avustaja ja asumisen tukihenkilö.
2. Jokaisella opiskeluryhmällä on ryhmän vastuuopettaja ja opiskeluhuollon yhdyshenkilö, jotka
muodostavat työparin.
3. Lähiohjauksesta vastaavien henkilöiden tehtävä on opiskelijoiden arjen hyvinvoinnin edistäminen ja
opiskelijoiden hyvinvoinnin jatkuva havainnointi. Opiskeluhuollon työntekijä tapaa säännöllisesti
joka toinen viikko omien ryhmiensä vastuuopettaja ja opiskelijoita.
4. Opiskeluhuollon yhdyshenkilöllä on päivittäinen vapaa vastaanottoaika kello 12.00 – 12.30. Tällöin
opiskelijoilla ja työntekijöillä on mahdollisuus asioida heidän kanssaan ilman ajanvarausta.
5. Opiskeluhuollon yhdyshenkilö osallistuu omien ryhmiensä opiskelijoiden HOJKSeihin.
6. Opiskelijoilla on mahdollisuus yksilölliseen oman opiskeluhuollon yhdyshenkilön kannattelevaan
tukeen. Opiskeluhuollon työntekijä kirjaa tapaamisessa sovitut asiat opiskeluhuollon kertomukseen
annettujen ohjeiden mukaisesti
Yhteistyö opiskeluhuollon yhdyshenkilön kanssa koulunkäyntivaikeuksien selvittämiseksi ja tukitoimien
suunnittelemiseksi
1. Tarve opiskelijan asian käsittelemiseksi opiskeluhuollon työntekijän tai monialaisen ryhmän kanssa
voi nousta opiskelijalta itseltään, hänen huoltajaltaan tai muulta lailliselta edustajalta tai opiskelijan
kanssa työskentelevien työntekijöiden taholta.
2. Toivottavaa on, että opiskelija ottaa ensisijaisesti itse yhteyttä opiskeluhuollon yhdyshenkilöön
keskustellakseen asiastaan. Ryhmässä työskenteleviä työntekijöitä kannustetaan ohjaamaan
opiskelijoita aktiivisesti ottamaan yhteyttä opiskeluhuollon työntekijöihin tarvittaessa.
3. Opiskelijalla on oikeus saada keskustelu itseensä liittyvässä asiassa opiskeluhuollon työntekijän
kanssa päivittäin opiskeluhuollon työntekijöiden päivystysaikana.
4. Mikäli oppilaitoksen työntekijä ottaa yhteyttä opiskeluhuollon työntekijään, hänen tulee
keskustella ennen yhteydenottoa asiasta opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa.
Huoltajan kanssa keskustelu ei ole välttämätöntä, mikäli kyseessä on opiskelijan neuvonta jossain
häntä itseä koskevassa asiassa.
5. Työntekijän on mahdollista ottaa yhteyttä oppilaitoksen opiskeluhuollon työntekijöihin tai kunnan
opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin siitä huolimatta, että opiskelija kieltää yhteydenoton.
Heidän tulee ottaa viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin arvioidessaan,
että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi tai
poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon palveluita viipymättä.
Mikäli opiskelija ei ole tavoitettavissa asiasta keskustelemiseksi, häntä on informoitava
yhteydenotosta ja hänelle on tarjottava mahdollisuus keskustella yhteydenottoon liittyvistä syistä.
Sivu 11 / 20
Opiskelijaan ja huoltajaan on yhteydessä se työntekijä, joka on ottanut yhteyttä opiskeluhuollon
työntekijään. Yhteydenoton saanut opiskeluhuollon työntekijä kirjaa yhteydenoton opiskeluhuollon
kertomukseen.
6. Opiskeluhuollon yhdyshenkilö tai muu työntekijä kartoittaa opiskelijan tilanteen ja sopii hänen
kanssaan tukitoimista. Mikäli tarpeen, opiskeluhuollon työntekijä voi keskustella opetuksen tai
asumisen henkilökunnan kanssa opiskelijan luvalla tarvittavista tukitoimista. Opiskeluhuollon
työntekijä kirjaa sovitut asiat opiskeluhuollon rekisteriin.
7. Opiskelijan asian edellyttäessä asiaa käsitellään opiskeluhuollon monialaisessa
asiantuntijatyöryhmässä.
7.
Yksittäisen opiskelijan asian käsittely opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä
1. Opiskelijan oikeus opiskeluhuollon palveluihin tulee kirjata HOJKSiin. Tällöin HOJKS-kokous on
myös ensimmäinen opiskeluhuollon monialainen työryhmä. Opiskeluhuollon työntekijä kirjaa
kokouksessa sovitut opiskelun tukea koskevat asiat opiskeluhuollon kertomukseen. Kokouksessa
kirjataan huoltajien toiveet opiskeluhuollollisiin asioihin liittyvät yhteistyön periaatteet.
2. Jos opiskelijan asian hoitaminen edellyttää asian käsittelemistä opiskeluhuollon monialaisessa
asiantuntijaryhmässä, asiasta keskustellaan opiskelijan ja alaikäisen opiskelijan huoltajan kanssa.
Opiskeluhuollon työntekijä tai vastuuopettaja vastaa tapaamisen järjestämisestä. Opiskeluhuollon
työntekijän tulee aina osallistua tapaamiseen, koska hän kirjaa kokouksessa sovitut asiat
opiskeluhuollon kertomukseen.
3. Opiskelijan tai hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa sovitaan, ketä pyydetään
tapaamiseen. Oppilaitoksesta tapaamiseen osallistuu ensisijaisesti opiskelijan ryhmän oppimisen
ohjauksesta ja tuesta vastaavia työntekijöitä. Tarvittaessa tapaamiseen voi osallistua opiskelijan
oman osaamisalueen yhteisöllisen hyvinvointityöryhmän jäseniä tai muita opiskeluhuollon
työntekijöitä.
4. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamiseen voi
osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Mikäli opiskelijalla ei
kehitystasonsa ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian
merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa suostumuksen opiskelijan sijasta.
5. Tapaamisessa sovitaan vastuuhenkilö toimenpiteiden ja seurannan järjestämiseksi.
Opiskeluhuollon työntekijä kirjaa tapaamisessa sovitut asiat opiskeluhuollon kertomukseen
annettujen ohjeiden mukaisesti.
Sivu 12 / 20
8.
Yhteistyön järjestäminen huoltajien kanssa
Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijan omat
toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen
ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Yhteistyö huoltajien kanssa
toteutuu ensisijaisesti opiskelijan vastuuopettajan, ohjaajan, henkilökohtaisen avustajan, opiskeluhuollon
yhdyshenkilön ja asumisen tukihenkilöiden tekemänä yhteistyönä. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajien
toivotaan osallistuvan nuoren henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS)
laatimiseen ja seurantaan. Wilma-järjestelmä on keskeinen arjen yhteistyökanava.
Oppilaitoksessa järjestetään kotiväen iltoja. Lisäksi tulevaisuudessa tullaan järjestämään huoltajille
suunnattuja palveluista tiedottavia iltoja.
Asuntolassa alaikäisten huoltajien vanhempien kanssa laaditaan palvelusitoumus, jossa määritellään
yhteiset periaatteet yhteistyölle ja alaikäisen nuoren asuntolassa asumiselle.
Huoltajien palautetta ja toiveita yhteistyölle tullaan kartoittamaan edelleen erilaisten palautejärjestelmien
ja asiakkaita osallistavien työtapojen kautta.
Alaikäinen tai muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut
henkilökohtaiset ominaisuutensa ja asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista
edustajaansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään
koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se
ole selvästi hänen etunsa vastaista. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä
opiskeluhuollon palveluja. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön
kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö.
9.
Oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämät opiskeluhuollon palvelut
Kunnan opiskeluhuollon painopistealueina on syrjäytymisen ja opintojen keskeytymisen ehkäiseminen sekä
opiskelijoiden psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen.
Järvenpään kaupungin opiskeluhuollon suunnitelma tulee toisen asteen oppilaitoksiin lausunnolle syksyllä
2014. Yhteisten tavoitteiden asettamisesta, palveluiden järjestämistavasta, yhteistyörakenteiden
toimintaperiaatteista ja arviointitietojen käsittelemisestä sovitaan syksyllä 2014.
Kunnan järjestämät yksilölliset opiskeluhuollon palvelut sisältävät seuraavat palvelut:
1. Opiskeluterveydenhuollon palvelut
2. Psykologipalvelut
3. Kuraattoripalvelut
Opiskeluterveydenhuollon palvelut
Terveydenhuoltolain 17 § mukaan kunnan perusterveydenhuollon on järjestettävä
opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien ammatillista peruskoulutusta antavien
Sivu 13 / 20
oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myös
opiskelijan työharjoittelun aikainen terveydenhuolto.
Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät
1. oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön
hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kolmen vuoden välein;
2. opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen, johon
sisältyvät lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille kaksi määräaikaista
terveystarkastusta ja kaikille opiskelijoille terveystarkastukset yksilöllisen tarpeen mukaisesti;
3. terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille, mielenterveys- ja päihdetyö,
seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto mukaan lukien;
4. opiskelijan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen sekä opiskelijan
tukeminen ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin tai –hoitoon ohjaaminen.
Psykologi- ja kuraattoripalvelut
Koulutuksen järjestäjä edellyttää, että oppilaitoksen sijaintipaikkakunta järjestää vähintään suositusten
mukaisen määrän psykologi- (1/1000 opiskelijaa) ja kuraattoripalveluita (1/780 opiskelijaa).
Koulutuksenjärjestäjän toive on se, että palvelut järjestetään ensisijaisesti oppilaitoksen tiloissa. Oppilaitos
on sitoutunut järjestämään toiminnan edellyttämät työtilat. Oppilaitos on sitoutunut suunnittelemaan
Järvenpään kaupungin kanssa psykologi- ja kuraattoripalveluiden käyttämisen ja yhteistyön periaatteet.
Järvenpään kaupungin kanssa neuvotellaan voimavara- ja mielialakouluryhmien järjestämisestä osana
koulupsykologitoimintaa. HUSilla on valmius kouluttaa kunnan perustason työntekijät järjestämään
ryhmämuotoista stressinhallintaryhmätyöskentelyä ja mielialakoulua ja järjestää heidän työnohjauksellinen
tuki.
10.
Erikoissairaanhoidon kehittämisehdotukset uusiksi toimintatavoiksi
HUSin psykiatrisen erikoissairaanhoidon kanssa on aloitettu systemaattisen yhteistyön kehittäminen.
Yhteistyötä tehdään sekä organisaatioiden että asiakkaiden tasolla. Nuorisopsykiatrisen
hoitopolkutyöryhmän ehdotus on, että opiskelijan suunnitelmaan sisällytetään aina kouluyhteistyö
opiskelijan ollessa nuorisopsykiatrisen hoidon asiakkaana. HUS on tarjonnut seuraavaa yhteistyömallia
alueen oppilaitosten kanssa:
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian hoitopolkutyöryhmässä on tehty ehdotus
seuraavista toimenpiteistä yhteistyön ja palveluiden kehittämiseksi alueen perusopetuksen ja toisen asteen
oppilaitosten kanssa:
1. Koulutus opettajille, opiskeluhuollon, perusterveydenhuollon, lastensuojelun ja nuorisotyön
tekijöille
Sivu 14 / 20
2. Matalan kynnyksen puhelinkonsultaatio. Opiskeluhuollon työntekijöiden konsultatiiviset
työnohjaukset. Jokaiselle koululle nimetty esh:n työntekijä. Lääkäreiden säännölliset
konsultaatioajat.
3. Yhteistyö oppilaitosten opiskeluhuollon kanssa. Kutsuttuna mukana nuoren työntekijä esh:sta
oppilashuoltotyöryhmän moniammatillisessa yksilökohtaisessa tiimissä.
Liikkuvan työryhmän Varhain –verkostotyökonsultaatio. Opiskeluhuoltoryhmien jäsenten
tapaaminen huolen herätessä yksittäisestä/yksittäisistä nuorista. Tavoitteena tunnistaa ja
ohjata hoitoon mahdollisimman varhain vakavasta mielenterveyshäiriöstä kärsivät nuoret.
4. Maestro –työn vakiinnuttaminen kouluissa. Ryhmien menetelmätyönohjaus.
11.
Tiedonhallinta, opiskeluhuollon kertomus, opiskeluhuollon rekisteri ja tietosuoja
Tiedonhallinnan kokonaisuus toteutetaan syksyllä 2014. Kokonaisuuteen sisältyvät seuraavat osa-alueet:
1. Opiskeluhuollon kertomuksen tekninen toteutus
2. Opiskeluhuollon rekisterin perustaminen ja rekisteriselosteen laatiminen
3. Henkilöstön kouluttaminen menettelytapoihin.
Opiskeluhuollon kertomus 20 §
Opiskeluhuoltokertomus laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan
yksittäisen opiskelijan
1. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen
opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot;
2. asian aihe ja vireillepanija;
3. opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet;
4. tiedot asian käsittelystä opiskeluhuoltoryhmän kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt
ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä
toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot;
5. toteutetut toimenpiteet;
6. kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa.
Jos sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä,
mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Opiskeluhuollon rekisteri 21 §
Koulutuksen järjestäjä tulee ylläpitämään rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon
rekisteriä (opiskeluhuoltorekisteri). Rekisteriin tallennetaan monialaisessa yksilökohtaisessa
opiskeluhuollossa laadittavat opiskeluhuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai
saadut tai yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat. Rekisterinpitäjä nimeää rekisterille vastuuhenkilön.
Vastuuhenkilö määrittelee tapauskohtaisesti käyttöoikeudet rekisteriin tallennettaviin tietoihin.
Sivu 15 / 20
12.
Oppilaitosympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen
Oppilaitoksen hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehittäminen koostuu seuraavista asioista:
1. Järvenpään ja Tampereen kaupunkien opiskeluterveydenhuollon suorittama
oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arvio, siinä havaitut kehittämistarpeet ja
niihin puuttuminen
2. Oppilaitosturvallisuuden kehittäminen. Oppilaitoksen turvallisuustyöryhmän työskentely,
henkilöstön kouluttaminen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tilaturvallisuuden
kehittäminen. Poistumisharjoitusten ylläpitäminen ja omavalvonnan kehittäminen.
Työntekijöiden ensiapuvalmiuksien kattava parantaminen.
3. Oppimisympäristön viihtyisyyden kehittäminen.
4. Yhteistyö Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Keski-Uudenmaan poliisin kanssa.
13.
Laadunhallinta ja omavalvontasuunnitelma
Johtamisjärjestelmään sisältyvä seuranta ja arviointi
Oppilaitoksen yleinen laadunhallintajärjestelmä kattaa opiskelijahuollon ja opiskelijoiden
hyvinvointipalvelut. Opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden laadunhallintaa kehitetään lukuvuonna 2014 –
2015 osana oppilaitoksen laadunhallinnan kehittämisprojektia. Johtamisjärjestelmässä tullaan käyttämään
opiskelijoiden hyvinvointipalveluiden johtamisen tukena asiakastietoa seuraavilta osa-alueilta:
1. Tieto opiskelijoiden hyvinvoinnin tilasta
2. Tieto palveluiden käytöstä
3. Tieto palvelujärjestelmän toimivuudesta
4. Tieto asiakkaiden kohdatuksi tulemisen kokemuksesta
5. Tutkimustieto
6. Case-study –tutkimuksista saatava asiakastieto
Validia Ammattiopiston opiskelijoiden hyvinvointipalveluille määriteltävät laatukriteerit tulevat
noudattamaan ammatilliselle koulutukselle asetettavia laatukriteereitä oppimisen tukipalveluiden osalta:
1. Opiskelijoiden tukipalveluiden saatavuuden ja riittävyyden varmistaminen
2. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiselle on asetettu konkreettisia ja mitattavia tavoitteita.
Koulutuksen järjestäjällä on vakiintuneet ja osin systemaattiset menettelytavat työ- ja
opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämiselle ja ennaltaehkäisevälle toiminnalle.
3. Menettelytavat varhaisen puuttumisen ja sen edellyttämien tukipalveluiden saatavuuden ja
saavutettavuuden varmistamiseksi
4. Koulutuksen järjestäjällä on menettelytavat seurata opiskelijoiden hyvinvointia, oppimisympäristön
turvallisuutta, tukipalveluiden saatavuutta, saavutettavuutta ja laatua.
5. Koulutuksenjärjestäjällä on menettelytavat poikkeamiin puuttumiseksi oikea-aikaisesti ja oppimista
haittaavien ja turvallisuutta vaarantavien tekijöiden poistamiseksi.
Opiskelija-asumisen arvioinnissa tullaan hyödyntämään Valviran Vammaisten henkilöiden
ympärivuorokautisten asumispalveluiden valtakunnallista valvontaohjelmaa.
Sivu 16 / 20
Opiskeluhuollon palvelut tullaan katselmoimaan osana vuosittaista johdon katselmointia. Johdon
katselmuksen lähtötietojen (ISO 9001) tulee sisältää informaatiota
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
auditointien tuloksista
asiakaspalautteesta
prosessin suorituskyvystä ja tuotteen vaatimustenmukaisuudesta
korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tilanteesta
aiempien johdon katselmusten seurantatoimenpiteistä
muutoksista, jotka voivat vaikuttaa laadunhallintajärjestelmään
parantamissuosituksia
Uudistusten toteutumista arvioidaan osaamisalueittain osana ryhmäkehityskeskusteluita.
Oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden arviointi
Oppimisympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan sekä sisäisesti että ulkoisesti.
Opiskeluterveydenhuollon lakisääteinen tehtävä on tarkastaa oppilaitoksen terveellisyys ja turvallisuus
kolmen vuoden välein.
Oppilaitos osallistuu säännöllisesti kansalliseen kouluterveystutkimukseen.
Oppilaitos osallistuu säännöllisesti kansalliseen terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksessa –
tutkimukseen (TEA).
Oppilaitoksen turvallisuusryhmä vastaa turvallisuuden omavalvonnan toteuttamisesta.
Asiakaspalautejärjestelmä
Asiakaspalautejärjestelmän tavoitteena on tunnistaa kehittämisideoita ja mahdollistaa poikkeamiin
puuttuminen oikea aikaisesti ja oikeassa laajuudessa. Asiakaspalautteen kohderyhmät ovat
1. Opiskelijat
2. Huoltajat
3. Maksaja-asiakkaat
Asiakaspalautetta kerätään seuraavilta osa-alueilta:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Turvallisuus
Esteettömyys
Fyysiset työolosuhteet
Oppilaitoksen työilmapiiri
Kuulluksi tuleminen ja asioihin vaikuttaminen oppilaitoksessa
Opiskeluun liittyvä työmäärä
Vaikeuksia opiskelussa
Koulukiusaaminen
Sivu 17 / 20
14.
Kehittämistoimenpiteet lukuvuonna 2014 – 2015
Lukuvuodelle 2014 – 2015 on asetettu seuraavat kehittämistoimenpiteet:
1. Yhteisöllisen hyvinvointitoiminnan kehittäminen ja toteuttaminen osaamisalueilla
opiskelijoiden, huoltajien ja ulkopuolisten arviointien pohjalta .
2. Oppilaskuntatoiminnan ja tutortoiminnan toiminnan vakiinnuttaminen ja vertaissovittelumallin
luominen.
3. Yhteisöllisen ja monialaisen opiskeluhuollollisen yhteistyön toimintamallin vahvistaminen osana
syksyllä 2014 alkavaa OHO – Osallistava hyvinvoiva oppimisympäristö –hanketta.
4. Yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollollisen asian käsittelemisen toimintatavan käyttöönotto.
5. Yhteistyömallin kehittäminen Järvenpään kaupungin kanssa palveluiden rajapinnassa.
6. Tiedonhallinnan ratkaisujen luominen ja käyttöönotto.
7. Laadunhallinnan ja omavalvontasuunnitelman luominen ja kokeilu.
Sivu 18 / 20
Liite 1. Opiskelijoiden kokemat tarpeet
Validia ammattiopistossa toteutettujen opiskelijakyselyiden perusteella 40 % opiskelijoista ilmoittaa
käyttävänsä yksilöllisiä opiskeluhuollon palveluita. Tutkittaessa opiskelijoiden huolten kokemusta he
ilmaisevat olevansa eniten huolissaan henkisestä hyvinvoinnista (61 %), taloudellisista asioista (51 %),
opintojen etenemisestä (48 %), perheasioista (48 %) ja tulevaisuudesta (48 %). Opiskelijoiden vastausten
mukaan he toivovat ohjausta ja neuvontaa erityisesti itsearvostuksen parantamisessa (50 % vastaajista),
mielialassa ja sen hallinnassa (40 % vastaajista), opiskeluun liittyvässä stressin sietämisessä (38 %
vastaajista) ja työllistymisessä (33 % vastaajista).
Kouluterveystutkimuksen tulokset
Kouluterveystutkimuksessa (2013) kartoitettiin opiskelijoiden elämän seuraavia osa-alueita:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Elinolot ja sosiaaliset ongelmat
Elintavat
Kouluolot
Mielenterveys
Oppilas- ja opiskelijahuolto
Päihteet ja riippuvuudet
Ravitsemus
Seksuaaliterveys
Tapaturmat ja väkivalta
Terveys
Kouluterveystutkimuksen tulosten mukaan Validia Ammattiopiston opiskelijoiden suurimmat
kehittämistarpeet ja huolen aiheet ovat seuraavat:
Elinolot
1.
2.
3.
4.
5.
Perhe ei syö yhteistä ateriaa
Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
Läheisen alkoholin käyttö aiheuttanut ongelmia
Vanhemmat eivät tiedä aina viikonloppuiltojen viettopaikkaa
Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
59 % vastaajista (vähentynyt)
34 % (vähentynyt)
30 % (lisääntynyt)
28 % (vähentynyt)
26 % (vähentynyt)
Kouluolot
1.
2.
3.
4.
Ei tiedä miten voi vaikuttaa oppilaitoksen asioihin
Vaikeuksia opiskelussa
Oppilaitoksen fyysisissä työolosuhteissa puutteita
Opiskeluun liittyvä työmäärä on liian suuri
51 % (lisääntynyt)
35 % (vähentynyt)
35 % (lisääntynyt)
27 % (lisääntynyt)
Koettu terveys
1.
2.
3.
4.
Niska- ja hartiakipuja viikoittain
Päänsärkyä viikoittain
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi
Ylipaino
32 % (lisääntynyt)
29 % (lisääntynyt)
26 % (vähentynyt)
26 % (vähentynyt)
Sivu 19 / 20
5. Väsymystä lähes päivittäin
23 % (lisääntynyt)
Terveystottumukset
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Harrastaa hengästyttävää liikuntaa max 1 h/vko
Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä
Ruutuaika arkipäivisin 4 h tai enemmän
Ei syö koululounasta päivittäin
Nukkuu arkisin alle 8 h
Ei syö aamupalaa joka arkiaamu
61 % (lisääntynyt)
58 % (vähentynyt)
46 % (lisääntynyt)
45 % (lisääntynyt)
42 %
40 %
Kokemus opiskelijahuollon tuesta
1.
2.
3.
4.
5.
Hakenut apua masentuneisuuteen ammattiauttajalta
Vaikea päästä koululääkärin vastaanotolle
Vaikea päästä koulukuraattorin vastaanotolle
Vaikea päästä kouluterveydenhoitajan vastaanotolle
Vaikea päästä koulupsykologin vastaanotolle
39 %
32 % (lisääntynyt)
18 % (vähentynyt)
12 % (lisääntynyt)
10 % (vähentynyt)
Terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksessa (TEA-viisari)
Oppilaitos osallistui syksyllä 2012 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Opetushallituksen järjestämään
terveydenedistämisaktiivisuus oppilaitoksissa –tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan oppilaitoksen
keskeisimmät tulokset ovat vahvuusjärjestyksessä pisteittäin seuraavat:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Voimavarat
Yhteiset käytännöt
Sitoutuminen
Johtaminen
Seuranta ja tarveanalyysi
Osallisuus
95 pistettä
79
73
72
68
46
Koko maa
44 pistettä
68
72
84
63
54