Numero 1 / 2014 Pääkirjoitus Säännöllisen epäsäännöllisesti. Noilla sanoilla kuvailtiin edellisen Hirvikärpäsen aikaan lehtemme ilmestymistä. Vuosi oli tuolloin 2011. Todella paljon on tapahtunut kolmen vuoden aikana eivätkä toimituksen resurssit riitä siihen että karhuamme kaiken mahdollisen materiaalin tuolta ajalta (kovasta yrityksestä huolimatta). Hirvikärpänen on aiemmin ilmestynyt paperisena ja se on sen jälkeen jaettu lippukuntalaisille, mutta koska ekologisuus on kova sana nyky-yhteiskunnassa olemme päättäneet siirtyä Hirvarin kanssa sähköiseen julkaisuun (ei vähiten sen takia että se nopeuttaa julkaisua). Viittasin aiemmin siihen että paljon on tapahtunut edellisen Hirvikärpäsen julkaisun jälkeen. Mitä itse tein kolme vuotta sitten? Olin vielä yläasteella ja saanut syksyllä ensimmäisen oman ryhmän vedettäväkseni. Mitä olen tehnyt sen jälkeen? Vetänyt ryhmää, ryhtynyt nettivastaavaksi, järjestänyt lippukuntaretken ja monta omaa retkeä ja tapahtumaa sekä kuvannut Ilveksellä videotiimissä. Nuo tulivat ensimmäisen viiden sekunnin aikana mieleen ja ovat vasta jäävuorenhuppu, sillä asioita joita olen partiossa tehnyt on niin valtava määrä. Joskus olen ikäisteni kanssa miettinyt mitä partio ei voisi oikeasti tarjota. Koettakaapa keksiä jokin asia! Entä mitä teen nyt? Olen totaalisen koukussa partioon (en väitä etten aiemmin ollut) ja juuri saamassa päätökseen tarpojaryhmäni ja heistä tulee ensimmäiset "valmistuneet" omalta osaltani. Samalla loppuu myös viikkotoiminta ainakin toistaiseksi omalta osaltani, 11 vuotta sitä kestikin. Ensi syksystä alkaen siis uutta matoa koukkuun pestien osalta. Hallituksen nakkikoneet hereillä siis! En käytä kulunutta "partio on elämäntapa" ilmaisua vaan lopetan turinani globaalin maailman tyyliin Lontoon murteella: Scouting ”Volunteering is mandatory. Thanks for your cooperation” Partiovasemmalla Joona Halinen Tulevia tapahtumia: 25.7-3.8 Lapin leiri 2-5.6 Samoajaleiri Kohu 22-24.8 Alkupamaus Toimintakausi 2014-2015 Vuoden 2014 hallituksen kokoonpano Lippukunnanjohtaja Janne ”Jantunen” Ristolainen Seikkailijoiden ikäkausivastaava Lasse Salminen Sudenpentujen ikäkausivastaava Sanna ”Santsi” Kejonen Tarpojien ikäkausivastaava Veikko ”Veka” Heiskanen Jokapaikanhöylä Ari ”Arska” Siitonen ”Hallinto olemme me; me olemme hallitus, sinä ja minä” -Theodore Roosevelt- Muut vastuuhenkilöt vuonna 2014: Taloudenhoitaja Katri ”Kengu” Hietanen Kämppäisäntä Jarmo ”Uppis” Mäkinen Nettivastaava Joona Halinen Merkkisihteeri Essi Lappalainen Lippukuntamme järjesti Hämeen partiopiirin sudenpentukisat vuonna 2012: ARJEN SANKARIT 2012 Ryhmäämme Hirveät1 kuuluivat Lasse, Joonas, Onni ja Otto. Ensimmäisellä rastilla teimme koiran puusta. Se sujui aika hyvin. Sitten kun olimme saaneet koiran valmiiksi lähdimme suunnistamaan kohti seuraavaa rastia. Suunnistaminen oli ensin aika hankalaa, mutta sitten meille kerrottiin miten se tehtiin. Lajittelurastilla piti lajitella roskat oikeisiin astioihin mahdollisimman nopeasti, se meni aivan nappiin. Eläintentunnistus rastilla meidän tuli tunnistaa kiikareilla eläimiä kuvista jotka oli piilotettu metsään. Se oli vähän haastavaa. Ruoka maistui hyvältä kun olimme saaneet kilpailun kaikki rastit suoritettua. Tulosten laskentaa seuratessamme huomasimme nousevamme yhä ylemmäs tulostaululla. Lopullisia tuloksia odotellessa kävimme tekemässä pinssit. Suureksi riemuksemme huomasimme voittaneemme koko kilpailun!!! Jes, hyvä metsäsudet!!! Kirjoittanut : Joonas Hynynen Vaeltajat Linnassa eli Hämeen Partiopiirin vaeltajatapahtuma 6.-8.1.12 Tajusin pian aikuistuvani partion mittapuulla, joten lähdin Jennin kanssa Hämeenlinnaan ottamaan ilon irti vaeltajatapahtumasta, kun se vielä oli mahdollista. Tapasimme neljä järjestäjää sekä muut 18 vaeltajaa Hämeen linnan edustalla, ja aloitimme viikonlopun tutustumalla vankilamuseoon. Samalla valkeni myös viikonlopun teema eli vankilaelämä. Illalla majoituimme Syöksynsuun vankilaan (=leirikeskukseen), tutustuimme toisiimme ja jakauduimme eri vankilajengeihin. Vankilavaatteiksemme saimme valkoiset haalarit, jotka koristeltiin jengitunnuksin. Mietimme myös taustojamme ja erikoisominaisuuksiamme seuraavan päivän roolipeliä varten. Lauantaiaamu alkoi kello seitsemän herätyksellä ja aamulenkillä, asuina tietysti vankilahaalarit. Päivän ohjelmana oli tarjolla neljä erilaista vaeltaja-aktiviteettia, joista jokainen sai valita kaksi eniten kiinnostavaa. Itse valitsin leijanennätyksen (leijan koko n. 7m²) ja leivonnan, käymättä jäivät auton perushuolto ja rentoutus. Vankila-aiheinen roolipeli lähti käyntiin vasta iltapäivällä, mutta kunnon jengitaistot saatiin silti aikaiseksi. Oman ryhmäni olisi pitänyt päästä eroon arvokkaasta lastista sekä maksaa 10 000 euron velat, mutta kummassakaan emme lopulta onnistuneet. Iltapäivään kuului myös tietoisku ensi kesän Roverway-tapahtumasta, ja kunnon liikuntahetki ulkona hangessa leikkien. Lumella ja jumppapallolla höystetyssä jalkapallopelissä oli todella haastetta ja hiki nousi kaikille pintaan. Kivan ohjelman lisäksi viikonloppu sisälsi paljon rentoa oleskelua pelien, syömisen ja saunomisen muodossa. Tällaisessa vankilassa voisin kyllä oleskella toistekin, seura oli erinomaista ja sai kerrankin olla vain ihan retkeläinen, ei tarvinnut tietää mistään mitään, kunhan vain ilmestyi paikalle. Kirjoittanut tuntematon vaeltaja, joka ilmeisesti tuntee Jennin Laulu menneisyydestä Hirvenhiihtäjissä samoajatoiminta on ollut hiljaista viimeisinä vuosina, mutta arkistojen kätköistä löytyy heidän mitä ihmeellisimpiä tuotoksiaan. Mörri-Möykyn sävelmällä: Korpikuusen kannon alla on partiolaisen kolo, siellä rinkka ja siellä supe ja supen pikkuinen kolo, siellä rinkka ja siellä supe ja supen pikkuinen kolo, Piu pau piu pau pilipali plim plam partio huuto kajahtaa, rinkka ei selässä paljon paina kun sudenpentu juoksee korvessa, Syksyn tullen samoaja alkaa pikkuhiljaa väsyä, samoaja rukka se sateessa istuu kostean pressun alla, samoaja rukka se sateessa istuu kostean pressun alla, Piu pau piu pau pilipali plim plam partio huuto kajahtaa, rinkka ei selässä paljon paina kun samoaja juoksee korvessa, Ottaisin minä seikkailijan jos vain kiinni saisin, pieneen häkkiin laittaisin ja tavoille opettaisin, pieneen häkkiin laittaisin ja tavoille opettaisin, Piu pau piu pau pilipali plim plam partio huuto kajahtaa, rinkka ei selässä paljon paina seikkailija kun juoksee korvessa, Eipä taida meidän teini tarpoja johtajaansa uskoo, eihän ne johtajat edes usko että tarpoja voi kiltti olla, eihän ne johtajat edes usko että tarpoja voi kiltti olla, Piu pau piu pau pilipali plim plam partio huuto kajahtaa, rinkka ei selässä paljon paina kun tarpoja juoksee korvessa. Alkuperäinen kappale: Sanoittaja ja säveltäjä, Marjatta Pokela ScoutMeIn Meemi on sosiaalisen median ilmiö, jossa julkaistaan kuvia, joiden on tarkoitus olla hauskoja. Partiolaisetkin ovat kunnostuneet tässä toiminnassa ja ScoutMeIn Facebooksivusta on tullut suosituin epävirallinen partiosivu Suomessa. Kuvat pureutuvat usein partion polttaviin kysymyksiin ja ennen kaikkea sisältävät sellaista sisäpiirin vitsejä, että EVP:lle (=ei vielä partiolainen) ei välttämättä jokainen niistä avaudu. Sivun kuvat ©ScoutMeIn Niksinurkka Lappiin lähdettäessä on hyvä osata tehdä kompassi pelkästä rojusta, jos oma kompassi jää jostain syystä johonkin. Tarvikkeet: Vesiastia Jokin kelluke (esim. puinen pullonkorkki) Metallinen lanka, neula tms. Magneetti (retki- tai vaellusolosuhteissa sähkömagneetin teko voi olla helpointa*) 1. Magnetisoi rautalanka vetämällä sitä 20-30 kertaa se magneetin ohi 2. Kiinnitä kelluke ja aseta se vesiastiaan, joka on tukevasti paikallaan , jolloin magnetisoitunut neula hakeutuu osoittamaan pohjoisen ja etelän. Mallikappaleen tekemiseen on käytetty suoraksi taivutettua klemmaria ja magneettina tavallista jääkaappimagneettia. Kellukkeena toimi pullonkorkki, mutta stryrox-pala toimii ihan yhtä hyvin. En suosittele käytettäväksi kilpasuunnistuksesta, koska neulan hakeutuminen on hidasta, mutta hätäkeinona verraton. *Sähkömagneetin tekoon pyytäkää apua vanhemmilta Suurjuhla järjestettiin viimeksi vuonna 2007 Tampereella, joten monelle lippukunnan jäsenelle tämä oli ensimmäinen Suurjuhla koskaan. Tänä vuonna järjestetty Suurjuhla keräsi yli 8000 partiolaista Kouvolaan. Perjantai 6.6 Lippukunnan vahvuus Kouvolassa 1+2 eli lähinnä jossain pestissä olevat Hirvenhiihtäjät. Matkustustavat Kouvolaan vaihtelivat perjantaina aina polkupyörästä junaan. Perjantaina ei paljoakaan Suurjuhlassa tapahtunut, koska suurin osa osallistujista saapui lauantaiaamuna, jolloin myös varsinainen ohjelma alkoi. Lauantai 7.6 Hirvenhiihtäjien pääjoukko saapuu aamusta Kouvolaan junalla ja jakautuu ikäkausien mukaisesti eri ohjelmiin aamupäivän ja iltapäivän ajaksi. Ohjelmaan kuului mm. Arman Alizadin, joka toimi Suurjuhlan suojelijana, luento tarpojille, samoajille ja vaeltajille. Tarpojat pääsivät myös vierailemaan Yrityskylässä sekä kokeilemaan erilaisia sirkustemppuja. Sudenpentujen ja seikkailijoiden ohjelmaan kuului mm. suunnistusta, apukin kokeilua sekä temppurataa. Illemmalla oli vuorossa ensimmäinen yhteinen ohjelma koko osallistujajoukolle eli iltajuhla. Pieni vesisadekkaan ei meininkiä haitannut, kun ohjelma lähti pyörimään. Iltajuhlan jälkeen alkoivat K-samoaja bileet jäähallissa, jonne muutama Hirvenhiihtäjä osallistui, mutta suurin osa suuntasi jo unten maille. Kuva: Mika Ramu Sunnuntai 8.6 Aamu valkeni melko koleana ja ohjelmassa oli tavaroiden pakkailua ja siirtymistä jäähallin suuntaan, jossa oli alkamassa partiojumalanpalvelus, aatteellinen ohjelma sekä pääjuhla. Siirtyminen majoituskoululta jäähallille toteutettiin Hirvenhiihtäjissä pienimuotoisena paraatiharjoituksena. Ennen jumalanpalveluksen alkua kahdella Hirvenhiihtäjällä oli kunnia olla mukana Hämeen partiopiirin ansiomerkkien jaossa, jossa Essille ja Joonalle annettiin IIluokan Mannerheim-soljet. Pääjuhlassa vallitsi melkoinen meno varsinkin Suurjuhlan oman biisin aikana. Kuva: Tuomas Puurtinen Pääjuhlan jälkeen alkoi paraatiin järjestäytyminen, joka kesti jonkin aikaan, joten luvassa oli yhteiskuva. Kuva: Joona Halinen Paraati kulki koko Kouvolan läpi pysäyttäen käytännössä koko liikenteen keskustan alueella. Paraatin jälkeen oli vuorossa lounas ja siirtyminen jäähallille, josta haettiin omat tavarat. Seuraavaksi suuntana olikin rautatieasema ja sitä kautta Hollola. PS. Jos joku otti Suurjuhlassa kuvia, joissa Hirvenhiihtäjiä esillä ->[email protected] Suurjuhlasta tuotettiin paljon materiaali nettiin ja niitä voi tarkastella seuraavien linkkien takaa: Pääjuhla ja iltajuhla Kaikki some-kanavat Kaikki Suurjuhlan kuvat Etsitään: Lapin leirille nimi ja huuto Myydään: Kolon siivousvuoroja sekä Loisto kokemuksia Otetaan vastaan: Uusia johtajia Ostetaan: Lisää kuvia hallituksesta Tämän Hirvikärpäsen tekoon on osallistunut: Toimittajat: Antti "Pipari" Lappalainen Veikko "Veka" Heiskanen Tuntematon vaeltaja Joonas Hynynen Kannen kuva: Jesse Heiskanen Päätoimittaja+taitto: Joona Halinen