1. No category

CALONIA g a l l u p
Vuoden ensimmäisessä numerossa opiskelijat pohtivat matkailuun liittyviä
kysymyksiä:
1. Mistä matkakohteesta olet tällä hetkellä kiinnostunut ja miksi?
2. Minkälaiseksi matkailijaksi kuvailisit itseäsi, mihin esimerkiksi panostat
lähtiessäsi reissuun?
3. Mikä on mieleenpainuvin matkailuun liittyvä kokemuksesi?
Armida Rantanen, 1. vuosikurssi
1. Haluaisin päästä käymään Kiinassa, Shanghaissa. Se on tällä
hetkellä pinnalla ja olen saanut kuulla siitä paljon juttuja. Erityisesti kohteen kulttuuri kiinnostaa
2. Pidän kaukokohteista, mutta ottaen huomioon jo opiskelijan
budjetinkin, minulle ei ole ensiarvoisen tärkeää majoittua esimerkiksi mihinkään luksushotelliin. Kunhan saa jossain nukuttua.
Pelkän kuluttamisen sijaan olen enemmänkin seikkailija, ja kokemuksien hankkiminen on tärkeää. Tavoitteena on ottaa kiinni
hetkestä ja nauttia elämyksistä.
3. Hienoin muistoni on 100 metrin vapaapudotus Espanjassa. Se
tapahtui huvipuistossa, jossa on Euroopan korkein vuoristorata.
Joonas Raitis, 4. vuosikurssi
1. Berliinissä voisi olla hauska käydä. Siellä on vähän rennompi
meininki kun sääntely on löysempää. Voi huoletta tanssia vaikkapa pöydillä.
2.
Olen ehkä enemmän reppureissaaja ja esimerkiksi rahaa
kuluu enemmän kohteessa kuin itse kohteeseen.
3. Mieleenpainuvin reissuni taitaa olla se, kun lähdimme porukalla kavereiden kanssa reilaamaan Eurooppaan.
Konsta Huovinen, 2. vuosikurssi
1. Haluaisin matkustaa Etelä-Amerikkaan, sillä siellä ei ole vielä
tullut käytyä ja paikkahan on siisti! On sitä kehuttukin ja jos pitäisi vielä päättää minne sinne, niin lähtisin varmasti Brasiliaan.
2. Jos olen lähdössä jonnekin, niin suunnittelen kyllä yleensä
hiukan etukäteen. En nyt ihan sinne mene minne nokka näyttää,
vaikka lähtökohtana onkin ennen kaikkea ottaa ilo irti paikan
päällä. Niin ja muistaa tinkiä.
3.
Ikimuistoisin matkani suuntautui Etelä-Afrikkaan, Kapkaupunkiin vuonna 2005. Esimerkiksi luonto on upea, näin muun
muassa pöytävuoren. Myös pingviineihin saattoi törmätä. Lisäksi
muistan hyvin slummialueet, jotka ulottuivat silmän kantamattomiin; ero niiden välillä, joilla on rahaa ja joilla sitä ei ole, on
silmiinpistävä.
Teksti ja kuvat: Petra Nieminen
TOIM. huom.
VUODEN ALKUUN
MATKAILUA JA
LIIKENNETTÄ
Vuoden ensimmäisen LexPressin teemana on matkailu ja liikenne. Pääsimme haastattelemaan matkailualalla toimivia juristeja heidän työstään sekä
matkailuun liittyvistä juridisista kysymyksistä.
Lisäksi lehdestä voi lukea, millaista on suorittaa ulkomainen LL.M.-tutkinto Harvardissa ja harjoitella
Euroopan unionin tuomioistuimessa. Trendikkään
matkailun ohella käsittelemme ajankohtaisia kilometriveroa ja tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistusta, joihin saimme omat haastateltavamme.
Myös Turun pyöräilytilanne puhuttaa.
Uutena palstana LexPressissä lanseerataan Opintopalsta. Palstan tarkoituksena on tuoda opintoasioissa esillä olevia aiheita entistä paremmin jäsenistön tietoisuuteen. Tästä numerosta löytyy myös
LexPressin oma ristikko Pressword, joka tarjoaa
puuhaa vaikkapa Calonian kahvilaan lukusalipäivän lomaan. Ristikon kuvassa on Vuoden opettaja
Ari Saarnilehto, jonka kattavan haastattelun löytää
edellisestä numerosta 05/13.
Muutaman vuoden takainen Kohti menestystä –palsta herää tänä vuonna henkiin. Palstalla
annetaan vinkkejä opiskelijan elämään liittyviin
asioihin. Tämän numeron matkailuteemaan liittyen ensimmäisenä palstalla käsitellään vaihtoon
hakemista. Kevään haut jo toki sulkeutuivat,
mutta palsta tarjoaa hyviä yleisiä vinkkejä vaihtoopiskelua suunnitteleville ja haku-urakan syksyllä
tai myöhemmin aloittaville opiskelijoille.
Mielenkiintoisten haastattelujen ja tuttujen vakiopalstojen lisäksi lehti tarjoaa Spexin ohjaajan
terveiset sekä jutut KV-viikoista ja pikkujouluesiintyjä Stigistä.
LexPressin aktiivinen toimituskunta helpottaa
päätoimittajan tekemistä suuresti. Kiitokset jo
tässä vaiheessa jokaiselle ahkeroijalle ja tervetuloa
mukaan tekemään lehteä!
Mukavia lukukokemuksia!
Kirsi
Anna palautetta: [email protected]
LexPress
01/14
Päätoimittaja:
Kirsi Kemppi
[email protected]
Taitto:
Kirsi Kemppi
s. 17...
Toimituskunta:
Tuomas Dahlström
Annika Falben
Anna Haipola
Elina Hirvonen
Juulianna Huusko
Saara Ilvessalo
Anni Juvonen
Elsa Kangaspunta
Päivi Kyllönen
Sanna Mäkilä
Petra Nieminen
Niko Nynäs
Aino Ojanen
Tuomas Ruuhijärvi
Sami-Petteri Seppä
Jussi Sjöblom
Henriikka Tiainen
Milja Yli-Hongisto
Laura Äijälä
Etukansi:
Kirsi Kemppi
s. 35...
Kansikuva:
Ville Jokiranta
Kuvassa:
Nicoleta Kaitazis
Ilmoitusmyynti:
Leevi Mehtäjärvi
[email protected]
Julkaisija:
Lex ry
Painopaikka:
Newprint Oy
Painos:
550 kpl
s. 48...
ISSN 1235-371X
Copyright © 2014
Lex ry
Toimitus pidättää
oikeuden muokata
ja lyhentää tekstejä.
sisällys
MATKAILU JA LIIKENNE
... s. 27
Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Toim.huom.: Vuoden alkuun matkailua ja liikennettä . . 4
Pääkirjoitus: Mahdollisuuksien matkailu, tärkeä liikenne . . . . 6
Puheenjohtajalta: Lopetettaisiinko edunvalvonta? . . . . . . . . . 8
Edarissa tapahtuu: Uuden edustajistokauden tuulia! . . . . 11
Senilexin kuulumisia: Katsaus toimintaan vuonna 2013 . . . . . 13
Ajankohtaista: Tiukkaa mutta rehtiä kilpailua . . . . . . . . 17
Haastattelussa Ulla Huovinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Haastattelussa Mika Viitaniemi: Kilometrivero vai ei? . . 24
Haastattelussa Mikko Heinonen: LL.M. ja Bar Exam . . 27
Tieliikennelainsäädäntö uudistuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31
Haastattelussa Päivi Laatikainen-Mattsson . . . . . . . . . . 35
... s. 43
Haastattelussa Sami Hämäläinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
Haastattelussa Pirita Virtanen: Unionin oikeuden ytimessä . . 43
Vaihtounelmista totta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 46
Kolumni: Pyöräilevä Turku on kaikkien etu . . . . . . . . . . 48
Opintopalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
Oikkarina maailmalla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51
Oikeustaju . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 53
Pressword . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 56
Pikkujouluesiintyjä Stig . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
Spexin ohjaajan terveiset: Lexin sankarit . . . . . . . . . . . . 61
KV-viikot - siis mitkä? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 62
... s. 58
Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64
PÄÄ kirjoitus
MAHDOLLISUUKSIEN
MATKAILU,
TÄRKEÄ LIIKENNE
Kukapa ei haluaisi matkailla? Suomen
pitkä ja kylmä talvi saa monet haaveilemaan etelänmatkasta. Toisinaan Suomi
tuntuu niin kovin pieneltä, ja on vain
nähtävä enemmän. Myös kotimaanmatkailu on suosittua, ja näin talvella
erityisesti pohjoisen laskettelukohteet
houkuttavat.
Tarvitsemme liikennettä niin matkailuun kuin päivittäiseen kulkemiseemmekin. Monet käyttävät julkista liikennettä
matkustaakseen yliopistolle, töihin,
sukulaisten luokse - milloin minnekin.
Esimerkiksi julkisen liikenteen lippujen
hinnat ovat herättäneet paljon keskustelua myös lexiläisten keskuudessa.
Toisaalta moni kulkee autolla paikasta
toiseen. Jorma Ollilan työryhmän ehdotus kilometriverosta on nostattanut
kansan tunteita aina vastustavaksi
kansalaisaloitteeksi asti. Kilometrivero
toden totta mullistaisi liikenneverotuksen nykyisestä.
Liikenteen tärkeys jokapäiväisessä
elämässämme näyttäytyy myös kaupunkitasolla. Turun lyhyiden välimatkojen
6
ansiosta moni pyöräilee säännöllisesti
paikasta toiseen, ja kohtaa keskustaan
polkiessaan saman kysymyksen. Missä
minun pitää ajaa, vai voinko ylipäätään
ajaa missään?
Matkailua ja liikennettä säännellään monella tasolla. Lisääntyvä EUlainsäädäntö asettaa jatkuvasti uusia
vaatimuksia. Kuluttajansuoja on aina
vain tärkeämpää. Myös kansallista lainsäädäntöä uudistetaan, ja juristin tulee
pysyä koko ajan ajan tasalla lainsäädännön uudistuksista ja siitä, mitä alalla
tapahtuu. Myös matkailijana on hyvä
olla tietoinen matkailualan kiemuroista,
jotta ikäviä yllätyksiä ei pääse reissussa
tulemaan vastaan.
Teemaan liittyen nousee esiin monenlaisia, myös juridisia kysymyksiä.
Jos matkalla sattuu onnettomuus tai
matkalaukku häviää, kenellä on vastuu?
Jatkuuko VR:n monopoliasema Suomen
rautateillä? Muun muassa näihin kysymyksiin pureudumme tässä LexPressissä.
LexPress
Matkailu liittyy läheisesti myös monen juristin arkeen. Kotimaassa matkaillaan muun
muassa tapaamisten, kokousten ja oikeudenkäyntien sanelemalla tavalla. Kansainvälinen työskentely edellyttää matkustamista maasta toiseen, ja ulkomaiset tutkinnot,
koulutukset ja harjoittelut tarjoavat kouluttautumista ja mahdollisuuksia kokemuksen hankkimiseen myös ulkomailta. Kuten näimme edellisessä numerossamme, myös
suomalainen juristi voi päätyä pysyvästi työskentelemään ja asumaan ulkomaille. Kansainvälistyminen on trendikästä, ja tämä trendi tulee varmasti jatkamaan suosiotaan.
Opiskeluaikana voi matkailla monella tavalla. Mikä piristäisi lukusalintäyteistä arkea
paremmin kuin viikon aurinkoloma jossakin lämpimässä tai pidennetty viikonloppu
mielenkiintoisessa kaupunkikohteessa? Toisaalta moni lexiläinenkin matkailee vaihtoopiskelun tai työharjoittelun muodossa, hankkien unohtumattomia kokemuksia Suomen rajojen ulkopuolelta. On myös ilahduttavaa huomata, kuinka moni ulkomaalainen
vaihto-oppilas löytää tiensä meille niin tuttuun ja harmaaseen Suomeen. Ulkomailta
tarttuu mukaan kokemuksien ja osaamisen ohella uusia ystäviä, minkä merkitystä ei
pidä missään nimessä vähätellä.
Myös Lex matkailee. Suosittu ja jälleen syksyllä järjestettävä Iso-Excu johdattaa onnekkaan joukon lexiläisiä
tänäkin vuonna johonkin, vielä
salaiseen, Euroopan kohteeseen.
Pohjoismaiset KV-viikot tarjoavat
mahdollisuuksia tutustua muihin
pohjoismaisiin oikiskaupunkeihin
ja oikkareihin.
Vuoden ensimmäinen LexPress
tarjoaa mielenkiintoista luettavaa
matkailuun ja liikenteeseen liittyvästä juridiikasta, opiskelijaa
koskettavista aiheista sekä ainejärjestömme toiminnasta. Mielenkiintoisia lukuhetkiä lehden parissa!
Kevät on taas täällä nopeammin
kuin arvaammekaan!
Kirsi Kemppi
päätoimittaja
[email protected]
LexPress
7
PUHEEN johtajalta
Lopetettaisiinko
edunvalvonta?
Lex on erinomaisesti tunnettu monipuolisesta ja laajasta tapahtumakalenteristaan. Jäsenistö saa edelleen nauttia
viikko toisensa jälkeen niin ikimuistoisista torstaipippaloista kuin mitä moninaisimmasta muusta tarjonnastakin.
Alati paisunut tarjonnan ja toiminnan
määrä on toki erittäin positiivista. Vaikka koskaan ei voi eikä pidäkään tarjota
ihan kaikille kaikkea, on kuitenkin hyvä
pyrkiä ylläpitämään jokaiselle jokin itselleen sopivalta tuntuva väylä integroitua
mukaan Lexiin.
Mikään ei synny itsestään. Tapahtumat tarvitsevat järjestäjänsä ja eri
toimintamuodot vetäjänsä. Esimerkiksi
Spex on hieno osoitus toisaalta jäsentemme kyvystä luoda jotain uutta ja
suurta aiempaan verrattuna, mutta toisaalta opintoaikojen ja – tukien rajausten
kanssa taistelevat opiskelijat eivät voi loputtomasti revetä ihan kaikkialle. Herää
väistämättä kysymys siitä, miten kauan
monien henkilöiden syväkään rakkaus
Lexiä kohtaan riittää pyörittämään näin
suureksi paisunutta yhdistystämme?
Nyt reilun vuoden mittaiset kokemukset uudessa organisaatiomallissa
toimimisesta ovat kuitenkin osoittaneet
Lexin voiman sekä kyvyn muovautua
nykyajan haasteiden edessä. Vuosikymmeniin pienin nykyhallitus, nyt enää
kahdeksan henkilöä, ei pysty mitenkään
yksin tekemään kaikkea. Eikä sen toden
totta ole tarvinnutkaan.
8
Viime vuoden ensikokemukset vastuun ja vallan siirtämisestä hallituksen
ulkopuolelle olivat todella rohkaisevia,
ja jo nyt alkuvuoden aikana erilaisiin
tarkemmin kohdennettuihin vastuutehtäviin on kiinnostustaan osoittanut
entisestään kasvanut joukko lexiläisiä.
Aktiivista, innostunutta ja ennen kaikkea
osaavaa porukkaa on jäsenistömme täynnä, ja ainoaksi ongelmaksi jääkin vain
tämän kaiken motivaation valjastaminen
yhteiseen käyttöön.
Vaikka erilaiset tapahtumat ovatkin
Lexin näkyvin toimintamuoto nyt ja
tulevaisuudessa, on kuitenkin ainoa
todellisuudessa aivan jokaista lexiläistä
toisiinsa yhdistävä tekijä muualla – oikeustieteen opinnoissa. Mainostamme
mm. nettisivuillamme Lexin olevan ”Oikeustieteen opintoja, edunvalvontaa ja
opiskelijaelämää”. Tämä pitääkin täysin
paikkaansa. Mutta mitä tuo useissa yhteyksissä mainostettu, mutta harvojen
tuntema edunvalvonta lopulta on? Jos se
jää massoille täysin hämärän peittoon ja
tapahtumavyörymme alle, onko sillä edes
mitään merkitystä? Opintovastaavat
nurisevat vuotensa lopulla seuraajiensa
kähminnöissä, miten hankalaa asioihin
vaikuttaminen on. Kuinka moni osaa
nimetä tiedekuntamme johtokunnan
opiskelijajäsenet, saati edes olla millään
muotoa kiinnostunut aiheesta? Joten
mitäpä jos vain yksinkertaisesti lopetettaisiin edunvalvonta ja keskityttäisiin
yksissä tuumin biletykseen?
LexPress
Edunvalvonta niin yliopistolla, ylioppilaskunnassa kuin valtakunnallisestikin on haastava, välillä jopa mahdoton, laji. Aina ei riitä vaikka käyttäisit kaiken tarmosi ja aikasi asioihin
perehtymiseen, toimivien vaihtoehtojen löytämiseen tai päätöksentekoon vaikuttamiseen.
Edunvalvojan olisi aina iskettävä oikeaan henkilöön riittävän ajoissa ja vieläpä asioissa,
joiden olemassaolosta ei voi aina edes olla tietoinen. Toki edunvalvojalla onkin sananmukaisesti juuri tämä tehtävä: on toimittava etujen valvojana.
Mitä annettavaa opiskelijoilla edunvalvontaan sitten on? Opiskelijat pystyvät aidosti
tuomaan erilaisen näkökulman keskusteluun ja päätöksentekoon. Sillä ei välttämättä aina
ole välittömiä vaikutuksia, mutta on mukava huomata joidenkin vuosi tai kaksi sitten
rummutettujen asioiden toteutuvan yhtäkkiä ihan kuin itsestään. Vaikuttaminen onkin
usein pitkä prosessi. On vain pystyttävä argumentoimaan hyvin, käyttämään psykologista
pelisilmää sekä pystyttävä ajattelemaan myös kokonaisuutta, silti opiskelijan silmin katsoen. Opiskelijakaan kun ei aina ole oikeassa, mutta sekin riski kannattaa ottaa mieluummin
kuin jättää näkemänsä epäkohdat väärässä olemisen pelossa kertomatta.
Toinen asia onkin sitten juuri se, että edunvalvonta ylipäätään usein jää niin kaukaiseksi
aiheeksi. Edunvalvonnasta tiedottaminen on haastavaa ja monimutkaista, mutta se taas
ei tietenkään voi olla syy jättää sitä tekemättä. Toivottavasti tässäkin asiassa päästään
kuluvan vuoden aikana eteenpäin. Edessämme kun on isoja asioita: tiedekunnassa pohditaan uutta tutkintorakennetta, eikä valtakunnallisten sisäänottomäärien nostolle tunnu
ylärajaa löytyvän. Ylioppilaskunnassakin on uudistuneessa tilanteessa aika päättää, mitä
siltä oikeasti haluamme ja mitä emme.
Näissäkin asioissa toivoisin aktiivista yhteydenpitoa molempiin
suuntiin. Vaikka tiedottaminen
onkin asiasta vastuullisten henkilöiden tehtävä, tarvitsemme kipeästi
kaikenlaisia ajatuksia, tietoa epäkohdista sekä välillä myös ylipäätään potkuja takapuolen seutuville
saadaksemme kaiken kiireen ja
melskeen keskellä pidettyä jäsenistön rivit tietoisina asioiden kulusta
sekä ajaaksemme oikeita asioita.
Lex on opiskelijaelämän lisäksi
aidosti myös aktiivista edunvalvontaa. Sitä ei todellakaan pidä lopettaa. Meidän olisi vain vihdoin aika
saada se myös vahvemmin kaikkien
näkyville.
Jussi Sjöblom
Hallituksen puheenjohtaja
[email protected]
LexPress
9
EDARISSA tapahtuu
Uuden
edustajistokauden
tuulia!
Syksyiset edustajistovaalit ovat jo takana, ja uusi edustajisto on ehtinyt kokoontua
vaalien jälkeen jo kaksi kertaa. Edustajistokauden alkumetreillä esillä ovat
olleet erityisesti henkilövalinnat, joissa Ryhmä Lexin iloksi on ollut paljon
lexiläisedustajia mukana ja vaikuttaa siltä, että TYY-vaikuttaminen on nyt
nostamassa jälleen päätään ainejärjestössämme. Lisäksi keskustelua on käyty
aktiivisesti edustajiston työskentelykielestä, kun uudessa edustajistossa mukana
on kaksi ylioppilaskuntamme kansainvälistä opiskelijaa.
TYYn edustajisto aloitti työskentelynsä järjestäytymiskokouksessaan joulukuun alussa. Ennen edustajiston ensimmäistä kokousta uusille edaattoreille
järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta, joissa käytiin
läpi ylioppilaskunnan toimintaa, edustajiston työskentelyä keskeisesti ohjaavia dokumentteja sekä erilaisia
kokouskäytäntöjä. Koulutukset olivat uudelle edustajistolle erityisen tärkeitä, sillä 41 varsinaisen edaattorin
joukossa on reilu kolmisenkymmentä täysin uutta
kasvoa. Edustajistossa onkin nyt alkaneella uudella
kaudella tapahtumassa suuri sukupolvenvaihdos, joka
varmasti omalta osaltaan tuo uusia ajatuksia ja mielipiteitä mukaan TYYn toimintaan. Myös vaalirenkaamme
saama enemmistö tuo Ryhmä Lexille vastuuta ja
parempia mahdollisuuksia nostaa keskusteluun meitä
koskettavia asioita.
Ryhmä Lex oli aktiivisesti mukana järjestäytymiskokouksen henkilövalinnoissa. TYYn puheenjohtajistossa vaikuttaa edustajiston varapuheenjohtajana
Ryhmä Lexin riveistä Teemu Auressalmi. TYYn hallituksessa on muutaman vuoden tauon jälkeen mukana
bolognanpunaista edustusta, kun Mikko Mononen
valittiin hallituksen jäseneksi. Hänen vastuullaan
on hallitustyöskentelyssä viestintä, yritysyhteistyö,
kaupunkisuhteet ja työelämä. Saimme lexiläisosaamista myös Tylkkärin johtokuntaan ja taloustoimikuntaan, kun Tylkkärin johtokuntaan valittiin Tuomas
LexPress
Kuvassa Sanna Mäkilä
11
Dahlström ja Annika Falben sekä taloustoimikunnan jäseneksi Joel Karhula. Ryhmä
Lexin loistava meininki jatkui myös tammikuussa, kun TYY haki jäseniä uudistuneisiin siipiin, jotka korvasivat aiemmat valiokunnat, sekä avustustoimikuntaan.
Lexiläisten hakuinnokkuus huomattiin jopa ylioppilaskunnan toimistolla ja saimme
mukaan yhteensä seitsemän innokasta lexiläistä. Ryhmäpuheenjohtajan silmin alkanut edustajistokausi vaikuttaakin loistavalta ja aktiiviselta – tästä on hyvä jatkaa
TYY-vaikuttamista.
Erittäin positiivista edustajiston työskentelyssä on kahden kv-opiskelijan debytointi. On hienoa saada heidät mukaan ylioppilaskunnan toimintaan, sillä muiden
yliopistojen ylioppilaskunnissa kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita on jo mukana
vaikuttamassa. Kv-opiskelijoiden osallistuminen on tarjonnut alkuvuoden aikana
edustajistolle mielenkiintoisen keskustelun TYYn kielipolitiikasta ja edustajiston
työskentelykielestä, sillä kv-opiskelijoiden heikko suomen kielen taito ei riitä aktiiviseen mukanaoloon edustajiston työskentelyssä. Tähän mennessä edustajisto onkin
toiminut enemmän tai vähemmän sujuvasti suomen ja englannin kielisekamelskassa.
Tammikuun edustajiston kokouksessa esitettiin ryhmäpuheenvuoroja kielikysymyksen ratkaisemisesta ja edustajiston kaksikielisyys on erittäin ajankohtaista. Edustajistossa käydyn keskustelun pohjalta TYYn hallitus valmistelee päätösehdotuksen
helmikuun kokoukseen, jolloin tehdään alustavat linjavedot muun muassa mahdollisen tulkkauksen suhteen.
Kaikki Ryhmä Lexin edustajat TYYssä ja ryhmän uusimmat kuulumiset löytyvät
blogistamme osoitteesta: www.ryhmalex.fi
Sanna Mäkilä
Ryhmäpuheenjohtaja
Kuvassa Ryhmä Lex varaedaattoreineen: Joonas Raitis (vas.), Ville Laakso,
Jussi Sjöblom, Teemu Auressalmi, Sanna Mäkilä, Alma Elonheimo, Sami-Petteri
Seppä ja Tuomas Dahlström
12
LexPress
SENILEXIN kuulumisia
katsaus toimintaan vuonna
2013 sekä kurkistus tulevaan
Tiedekunnan päivään
Senilexin toiminta ei ole yhtä aktiivista kuin Lexin, vaikka olemmekin
virkeässä teini-iässä oleva järjestö. Edellisen LexPressin ilmestymisen
jälkeen Senilexillä ei ole ollut jäsentilaisuuksia, joten tässä artikkelissa
luodaan yleiskatsaus viimevuotiseen toimintaamme. Lisäksi
kerrotaan maaliskuun lopussa järjestettävästä Tiedekunnan päivästä.
Päiväohjelmamme huipentuu Kirkkotien jatkoille ja seuraavan aamun
sarastukseen – toivottavasti myös opiskelijat tulevat jatkoille juhlimaan
meidän entisten lexiläisten kanssa!
Teksti: Inari Kinnunen, asianajaja, Senilexin hallituksen tiedotusvastaava
Kuvat: Senilex
Kuvassakuin
Teemu
Auressalmisillä
Vuoden 2013 aikana Senilexin toiminta oli vilkkaampaa
aikaisemmin,
alumnien kiinnostus jäsentilaisuuksia kohtaan on iloksemme ollut jatkuvassa kasvussa. Senilex jakoi vuoden aikana kaksi stipendiä: kesäkuun publiikissa stipendin
sai OTM Antti Vaaja ja joulukuun publiikissa OTM Juuso Pyy.
Senilexin kevätkauden avauksessa Helsingissä Rovio Entertainment Oy:n päälakimies, Lex-alumni Kati Levoranta kertoi Angry Birdsien kuulumisia juristin perspektiivistä (ks. myös LexPress 1/2013). Helmikuussa pidettyyn tilaisuuteen osallistui
60 alumnia. Senilexin järjestämien yritysvierailujen suuren suosion seurauksena
kevätkauden avaus järjestettiin ravintolassa, jottei osallistujamäärää tarvinnut rajata ja kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Ilta osoittautuikin menestykseksi, ja vastaavanlaisia lyhyehkön asiaosuuden ja rennon yhdessäolon yhdistäviä tilaisuuksia
järjestetään myös jatkossa.
Tapaamisia Turussa ja Töölönlahdella
Kahdestoista Tiedekunnan päivä Turussa järjestettiin perjantaina 22.3.2013
yhteistyössä tiedekunnan kanssa (ks. LexPress 2/2013). Tiedekunnan päivä alkoi
Elinkeinotoiminta ja ympäristö -seminaarilla Calonialla, minkä jälkeen vuosina 1963,
1973, 1983, 1993 ja 2003 opintonsa aloittaneet kokoontuivat omiin kurssitapaamisiinsa. Päivä huipentui yhdistyksen vuosikokouksen jälkeen iltajuhlaan Ravintola
Koulun Bellman-salissa. Illallisella kuultiin em. vuosikurssien lyhyet tervehdykset
muulle juhlakansalle – puheiden lisäksi esitettiin myös lauluja sekä runonlausuntaa.
Iltajuhlan jälkeen noin sata alumnia jatkoi vielä hauskanpitoa Kirkkotien jatkoilla.
Toukokuussa 2013 joukko alumneja osallistui Kakskerran kauniissa maisemissa
järjestettyyn Calonia Running Challengeen, jossa toisiaan vastaan kilvoittelivat
Calonian luentosali 1 täyttyi alumneista
LexPress
13
Kuvassa Teemu Turunen
tiedekunnan nykyiset opiskelijat, entiset opiskelijat sekä tiedekunnan nykyiset ja entiset
työntekijät ja jatko-opiskelijat. Toukokuun lopussa Senilex pääsi vierailemaan Alma Media
Oyj:n upouudessa pääkonttorissa Töölönlahdella. Senilexin jäsenistö tutustui avokonttoriideologiaan perustuvaan, moderniin ja valoisaan Alma-taloon sekä näki mm. Kauppalehden
hektisen uutisdeskin työssään. Alma Median lakiasiainjohtaja Mikko Korttilan isännöimälle
yritysvierailulle osallistui lähes 60 alumnia (ks. LexPress 4/2013).
Kevään aikana Senilex otti käyttöön jäsenrekisteriohjelmiston, joka mahdollistaa muun
muassa jäsenmaksujen tehokkaamman seurannan. Jäsenmaksutuloja onkin saatu enemmän kuin aikaisempina vuosina, mikä tietenkin mahdollistaa tapahtumien järjestämisen
laajemmassa mittakaavassa kuin aikaisemmin. Lisäksi Senilex toivoo saavansa jatkuvasti
vastavalmistuneita juristeja osaksi jäsenkuntaamme.
Syystapaaminen ulkoasiainministeriössä
Perinteinen syystapaaminen järjestettiin ulkoasiainministeriön vaikuttavassa Merikasarmissa Helsingin Katajanokalla. Tapaamista isännöi Lex-alumni, ulkoasiainministeriön
konsuliasioiden yksikön päällikkö Teemu Turunen (ks. Teemun haastattelu LexPress
5/2013). Nelisenkymmentä osallistujaa pääsi kuulemaan “kaiken maailman kriiseistä” eli
UM:n konsulipalveluista ulkomailla sekä ministeriön oikeuspalveluyksikön toiminnasta.
XIII Tiedekunnan päivä: Mistä on kysymys?
Jokavuotinen Tiedekunnan päivä on erinomainen alumnitapahtuma: kiinnostavien
seminaarien lisäksi entiset lexiläiset pääsevät vuosittain tapaamaan toisiaan ja viettämään
viihdyttävää iltaa yhdessä. Ari Saarnilehdon loistava idea yhdistää vuosittaiseen alumnitapahtumaan vuosikurssitapaamiset houkuttelee paikalle erityisesti sitä alumnijoukkoa,
joka tietää näkevänsä päivän aikana ainakin entisiä kurssikavereitaan. Tänä vuonna kurssitapaamiset järjestetään vuosina 1964, 1974, 1984, 1994 ja 2004 opintonsa aloittaneille.
Vuosittain Tiedekunnan
päivään osallistuu myös
kymmenittäin alumneja, joiden vuosikurssitapaaminen ei kyseisenä
vuonna kohdalle osu.
Kiinnostavaa ohjelmaa
ja loistoseuraa on joka
vuosi ollut riittämiin
myös meille innokkaille
vakiokävijöille.
Tiedekunnan päivä
kuvastaa hienosti myös
kolmiyhteyttä Senilexin,
Lexin ja tiedekunnan
välillä. Tiedekunta tarjoaa seminaaritilat sekä
järjestää päivällä luentoSenilexin illallinen Koulun Bellman-salissa Tiedekunnan
päivässä 2013.
LexPress
15
osuuden ja kahvitukset. Tänä vuonna seminaarin teemana on Asiantuntijuuden
ongelmia: kuulemme näkökulmia niin toimitusjohtajan palkasta kuin lakimiehestä
eri alojen asiantuntijana. Ne, joilla ei ole vuosikurssitapaamista, voivat iltapäivällä
osallistua Verkostossa toimimisen oikeudellisia kysymyksiä -seminaariin.
Ennen Senilexin järjestämää illallistilaisuutta Panimoravintola Koulun Bellmansalissa järjestetään Senilexin vuosikokous. Illalliselle on viime vuosina osallistunut
n. 120 henkilöä, ja jokainen kurssitapaamisvuosikurssi on intoutunut esittämään
tervehdyksensä alumnijoukolle. Kolmen ruokalajin illallisen jälkeen niin vastavalmistuneet kuin jo eläköityneetkin entiset lexiläiset sekä lähes kaikki muut siltä väliltä ovat
suunnanneet Senilexin järjestämällä bussikuljetuksella Kirkkotielle Lexin järjestämille
jatkoille. Kirkkotiellä on vanhojen tanssiliikkeiden verestämisen lisäksi ollut mukavaa
tavata nykyisiä opiskelijoita sekä kuulla Lexin kuulumisia.
Loppukevennys: Kirkkotien houkutuksista
Ja Kirkkotien vetovoimahan on valtava, etenkin, koska me alumnit pääsemme
sinne varsin harvoin! Jokunen vuosi sitten olin luvannut ystävälleni Hannalle lähteä
hänen kanssaan suoraan Tiedekunnan päivän illalliselta puoliltaöin Helsinkiin
lähtevään bussiin, jotta ehtisimme suhteellisen järkevään aikaan koteihimme yöksi.
Koska fiilis oli hieno ja loistava porukka koossa, ryhdyin kuitenkin ehdottelemaan
Hannalle, josko kuitenkin käväisisimme Kirkkotiellä. Hanna suhtautui epäilevästi
siihen, onko Kirkkotiellä “käväiseminen” ylipäätään mahdollista, johon minä sitten,
että aivan varmasti lähtisimme Kirkkotieltä kello kahden fakiiribussiin
(toim. huom. Ne, jotka lähtevät aamuyöstä Kirkkotieltä bussilla Helsinkiin ovat ipso
facto fakiireja, eikä klo 1.00 lähde bussia Helsinkiin).
Koska sattumoisin pöytäseurueemme koostui juristeista, kurssikaverimme Antti
laati oma-aloitteisesti ja pro bono -hengessä sitoumukseksi otsikoidun juridisen dokumentin lautasliinaan. Allekirjoituksellani (ja kahden esteettömän todistajan läsnäollessa) sitouduin siihen, että mikäli en suostuisikaan lähtemään K-tieltä kello kahden
fakiiribussiin, kuuntelisin oikeushistorian suppean kurssin luennot uudelleen. Eipä
silti, Björnen luennot olivat aikoinaan hyvin mielenkiintoiset, mutta pidin kuitenkin
sitoumuksesta kiinni, eikä lautasliinan täytäntöönpanokelpoisuutta jouduttu koskaan
pohtimaan.
Alumnitkin viihtyvät
Kirkkotiellä.
16
LexPress
Ajan Kohtaista
KOHTAISTA
Tiukkaa mutta
rehtiä kilpailua
Suomi on pinta-alaltaan yksi Euroopan suurimmista maista, ja
etäisyydet ovat pitkiä. Lyhyet matkat on mieluisinta taittaa pyöräillen
tai apostolinkyydillä. Moni opiskelija asuu kuitenkin pitkän välimatkan
päässä kotipaikkakunnastaan ja liikkuu matkat useimmiten joko linjaautolla tai junalla. Matkahuollolla ja VR-Yhtymällä on kummallakin
omat valttinsa tiukassa kilpailussa. Kilpailutilanne mahdollistaa sekä
edulliset hinnat että laadukkaat palvelut matkustajille. Haastattelimme
VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtajaa Otto Lehtipuuta sekä
Matkahuollon henkilöliikennepäällikkö Jukka Ylitaloa.
Teksti ja kuvat: Tuomas Dahlström
Junaliikenteessä tehdään n. 70 miljoonaa matkaa vuodessa, ja Matkahuollon tuotteilla matkoja kertyy 50
miljoonaa vuodessa. Molemmat yhtiöt
tuottavat vuodessa voittoa ja työllistävät
lukuisia suomalaisia.
Matkahuolto tarjoaa valtakunnallista
aikataulupalvelua eri kanavien kautta,
lipputuotteita sekä asemapalveluja.
Matkahuollon nettisivut ovat suosittu
nettibrändi ja niillä käykin kuukausittain
1,5 miljoonaan asiakasta hakemassa aikatauluja ja samalla ostamassa lippuja.
Matkahuolto on myös Suomen suurin yksityinen pakettipalveluita tarjoava yritys.
Ylitalo kertoo, että liiketoiminnallisesti ajateltuna Matkahuollon myynnistä
tuli kaksi kolmasosaa Matkapalveluista ja
Pakettipalveluista yksi kolmasosa vuonna
2012. Lisäksi kahvila- ja kioskipalveluiden tuotot ovat muutamia prosentteja
vuosittain. Matkahuollolla on sopimus
liki 1000 liikennöitsijän ja alihankkijan
kanssa. Yrityksellä on liikennöitsijöiden
ja muiden alihankkijoiden kanssa sopimukset, joiden perusteella maksettavat
korvaukset molemmille osapuolille
määräytyvät. Ylitalo kertoo, että Matkahuollon suosituimpia yhteysvälejä
ovat Etelä-Suomen suurten kaupunkien
väliset reitit.
Lehtipuu kertoo, että VR:n konserniin
kuuluu muutakin kuin junaliikennettä.
Konsernin linja-autoliikenne tekee 29
miljoonaa matkaa vuodessa, jonka lisäksi
konsernin päätoimialoihin kuuluvat logistiikka ja infra, joilla on satoja yritysasiakkaita. VR on tehnyt viimeaikoina uusia
hankintoja. Uudet ohjausvaunut mahdollistavat junan ajamisen molempiin suuntiin ilman veturinvaihtoa ja tehostavat
siten toimintaa ruuhkaisilla ratapihoilla.
VR on tehnyt myös sopimuksen uusien
vetureiden ostamisesta Siemensiltä ja
kaupan arvo on yli 300 miljoonaa euroa.
Lehtipuun mukaan kilpailutus oli hyvin
pitkä ja yksityiskohtainen prosessi. Se
noudatti pilkuntarkasti EU:n hankintasääntöjä.
LexPress
17
18
Bussien, junien sekä muiden liikennevälineiden kamppailu on tiukkaa.
Lehtipuun mukaan kilpailu on tervetullutta: ”On asiakkaiden etu, että valinnanvaraa sekä erilaisia palveluja syntyy
joukkoliikenteeseen.” Hänen mukaansa
suurimpana kilpailijana junille on yksityisautoilu sekä joillain reiteillä lentokoneet: ”Kuitenkin niihin verrattuna junat
ovat ympäristöystävällisiä, eräillä reiteillä
nopeampia ja junamatkan voi käyttää
hyödyksi haluamallaan tavalla.”
Ylitalon mukaan busseilla ja junilla on
tällä hetkellä kiinnostava kilpailutilanne:
”Kilpailutilanne on muuttumassa kun
sekä bussit että junat ottavat enenevästi
käyttöön tarjouspohjaista hinnoittelua.
Toisaalta täytyy aina muistaa, että hyvä
julkisen liikenteen verkosto kokonaisuutena on alan kaikkien toimijoiden etu, ja
siksi meillä on paljon yhteistyötä VR:n
kanssa esimerkiksi syöttöliikenteen osalta, eli mahdollistamme JunaBussi -yhdistelmien käytön ihmisten liikkumisessa.”
Monelle on syntynyt mielikuva, että
VR on usein myöhässä tai ongelmissa,
vaikka todellisuudessa lähiliikenne pysyy
noin 95 prosenttisesti aikataulussa ja
kaukoliikenteessä täsmällisyys on noin
90 prosenttia: ”Useiden vähälumisten
talvien jälkeen lumiset ja vaikeat talvet
näkyivät junaliikenteen täsmällisyyden
heikentymisenä. VR:n panostukset kalustoon, Liikenneviraston panostukset
ratojen kunnossapitoon ja HSL:n suunnitelmat pääkaupunkiseudun lähiliikenteen häiriöalttiuden vähentämiseksi
ovat parantaneet täsmällisyyttä. Suurin
osa junista kulkee aikatauluissa, mutta
yksittäiset myöhästymiset nousevat helposti joko toimitettuun tai sosiaaliseen
mediaan, ja tämä luo vääriä mielikuvia” ,
Lehtipuu toteaa.
Lehtipuu on samaa mieltä siitä, että
junat ja bussit täydentävät toisiaan. Hänen mukaansa kilpailutilanne riippuu
tarjonnasta, matka-ajoista ja hinnoittelusta. Kilpailutilanne vaihtelee myös
paljon eri reiteillä: ”Junien ja bussien
yhteistyötä kannattaa kehittää nykyisestä, jotta koko joukkoliikenteen suosio
kasvaa.”
Ylitalon mukaan bussin etuna on se,
että useimmiten bussi lähtee lähempää
ja vie lähemmäs. Bussit eivät tarvitse
myöskään raiteita ja ne voivat pysähtyä
siellä, missä on tarve. Matkahuollolla on
myös erittäin hyvä asiakastyytyväisyys:
”Niin paketti- kuin bussipalveluissakin
virheet tai myöhästelyt ovat äärimmäisen harvinaisia. Pakettipuolella meillä
LexPress
Mitkä ovat Matkahuollon
terveiset muille kilpailijoille?
Ylitalo: ”Matkahuolto on aina
painottanut helpon ja hyvän
matkustajakokemuksen merkitystä julkisen liikenteen elinvoimaisuudelle. Pidetään yhdessä huolta laadusta. Julkisen
liikenteen rooli tulee Suomessa
kasvamaan.”
Entä mitkä ovat VR:n terveiset?
Lehtipuu: ”Hyvä, että joukkoliikenteeseen tulee uusia
vaihtoehtoja. VR:n pitää olla
ketterämpi ja uudistua.
on Lähikaupan kautta maan kattavin
toimipisteverkosto, mutta toisaalta
ykköskilpailijallamme on mielestämme
epäreilu veroetu. Linja-autoliikenteessä
olemme rakentaneet maan kattavimman
portaalin kaikelle bussimatkustamiselle ja kauttamme saa ostettua lipun
käytännössä mistä vain mihin vain.
Bussiverkostomme tarjoaa myös maan
kattavimmat joukkoliikenneyhteydet ja
erittäin runsaan vuorotarjonnan.”
Lehtipuu mainitsee junamatkustuksen
etuina ympäristöystävällisyyden, nopeuden ja junassa olevat palvelut, kuten
lastenleikkitilat, nettiyhteyden ja ravintolapalvelut. Hän summaa molempien
mielipiteen junien ja bussien kilpailusta
osuvasti: ”Linja-autoa ja junaa ei voi verrata yksi yhteen. Molempia tarvitaan ja
molemmilla on omia etuja.”
Entä millaisina molemmat haastateltavat näkevät kilpailun ja alan tilanteen
kymmenen vuoden kuluttua?
dennäköistä on, että rataverkolle tulee
muitakin liikennöitsijöitä”, Lehtipuu kommentoi. VR valmistautuu hänen mukaansa
lähiliikenteen kilpailun avautumiseen
positiivisella mielellä.
Ylitalon mukaan bussimatkustuksen
suosio on noussut koko ajan ja tulee
nousemaan myös tulevaisuudessa: ”Joukkoliikenteen käyttäjiksi on siirtynyt myös
kokonaan uusia asiakkaita. Muun muassa
verkkokaupan kasvu sekä erilaisten kuluttajien osto- ja myyntiportaalien lisääntynyt käyttö kasvattavat pakettipalveluiden
kysyntää. Matkahuolto on merkittävä
palvelujen tarjoaja molemmilla liiketoiminnan alueilla myös tulevaisuudessa. Kilpailussa vahvuuksiamme ovat
asiakkaiden kuunteleminen ja heidän
toiveisiinsa vastaaminen, vankka liiketoiminnallinen ja operatiivinen osaaminen,
vahva palveluverkosto sekä jatkuva kehitystyö, jota teemme niin tuotteiden, palveluiden kuin järjestelmienkin osalta. ”
”VR:n tavoite on lisätä merkittävästi
matkustajamääriään ja liikevaihtoa. Kymmenessä vuodessa linja-automarkkinat
muuttuvat paljon ja junaliikenteessä
valmistaudutaan VR:n yksinoikeuden
päättymiseen vuoden 2024 lopussa. To-
LexPress
19
JURISTINA MATKAILUN
MAAILMASSA
Helsingistä käsin toimiva UH Consulting tarjoaa matkailualan juridista
konsultaatiota ja koulutusta. Oman yrityksen perustaminen tuli Ulla
Huoviselle itselleenkin aikoinaan yllätyksenä, mutta ala on vienyt
mennessään. Tutustutaan tähän ammattilaiseen hieman tarkemmin.
Teksti: Päivi Kyllönen
Tämän sivun kuva: imagebank.visitfinland.com
LAIN PARIIN
Helsingissä opiskelunsa suorittanut
Huovinen tiesi jo hyvin varhaisessa vaiheessa tahtovansa lakimieheksi, vaikka
syy alasta innostumiseen onkin haihtunut jo täysin unholaan. Perheessä ei ollut
juristeja, joten kouluaikoina tehdyillä
lakia sivunneilla kursseilla lienee ollut
osansa päätöksen syntymisessä. Houkut-
20
tavalta vaikuttanut tieteenala osoittautui
odotuksista poiketen ensimmäisinä opiskeluvuosina arveluttavaksi valinnaksi:
- Kaduin aluksi valintaani. Opiskelu
80-luvun alkupuolella ei ollut hauskaa
vaan puuduttavaa yksin lukemista. Luennoilla professori saattoi luennoida lukien
suoraan omasta kirjastaan, Huovinen
kertoo ensikosketuksestaan oikeustieteen opintoihin.
LexPress
”Kolme yleisintä koulutuksissa käsiteltävää aihetta ovat valmismatkalainsäädäntö, verkostojen
väliset pelisäännöt sekä
kuluttajaturvallisuus”
Onneksi opiskelun loppupuolella
vastaan tuli myös mielenkiintoisia kursseja. Syventävissä opinnoissa Huovinen
perehtyi rikosoikeuteen sekä lääkintäoikeuteen, josta hän kirjoitti gradunsa. Lääketieteessä kehitettiin tuona aikakautena
paljon uutta teknologiaa, ja juridiikan oli
pysyttävä vauhdissa mukana. Helsingin
yliopisto oli lääkintäoikeuden alalla edelläkävijä professori Raimo Lahden johdolla. Opinnot saivat aivan uutta potkua:
- Kävimme tutustumassa rikosmuseossa ja seurasimme useita ruumiinavauksia. Lisäksi lääkintäoikeuteen
sisältyi esimerkiksi oikeuspsykologiaa ja
perinteisempää rikosoikeutta, Huovinen
tarkentaa.
URAN ALKUVAIHEITA
80-luvulla oman alan tehtäviä oli kesäisin Huovisen mukaan vielä hyvin tarjolla opiskelijoille, ja valmistuttuaan hän
teki perinteisiä juristin töitä. Vuorossa oli
kolmesta neljään kappaletta pituudeltaan
puolesta vuodesta vuoteen vaihdelleita
työkeikkoja eri työnantajille, muun muassa silloisen vesioikeuden palveluksessa.
Seuraavaksi tie vei ulkomaille asti, sillä
Huovinen lähti perheineen Amerikkaan.
Tuolla matkalla vierähti pari vuotta.
Takaisin Suomeen Huovinen palasi
suoraan 90-luvun laman keskelle. Hän
pääsi matkailualalle keskittyvään kehittämisorganisaatioon, jossa työ piti sisällään
juridista konsultointia, yrityskoulutusten
parissa työskentelyä ja yrityshautomoihin liittyviä tehtäviä.
22
OMA YRITYS PYSTYYN
Vaikka ennen yrittäjäksi ryhtymistään Huovinen oli kouluttanut aloittelevia yrittäjiä jo vuosien ajan, hän ei ollut
kokenut tarvetta oman yrityksen perustamiseen, sillä muilla töissä oleminen oli
tuntunut luontevalta. Lopulta Huovinen
kuitenkin kyllästyi 60-tuntisiin työviikkoihin, sillä hän halusi tutustua lapsiinsa
uudelleen. Töitä riitti silti jatkossakin:
- Kehitysorganisaatiosta lähtemisestäni oli kulunut noin kuukausi, kun
aloin saada kyselyjä sekä entisestä työpaikastani että vanhoilta asiakkailtani.
Oli pakko perustaa yritys palveluita
tarjotakseen, vaikka alkujaan tarkoitus
oli ollut mietiskellä, mitä sitä sitten isona tekisi. Yrityksen perustaminen tuli
minulle yllätyksenä, Huovinen muistelee
firmansa alkuaikoja.
UH Consulting -yrityksensä vuonna
2001 perustaneen Huovisen tyypillinen
asiakas on suomalainen, pienehkö matkailualan toimija kuten matkatoimisto,
mökkejä välittävä yritys tai vaikkapa
mökkikylä. Yritysryhmille järjestetään
koulutuksia ja työpajoja, joissa voidaan
käsitellä asiakkaiden tarpeiden mukaan
mitä tahansa teemaa:
- Vuodesta toiseen aikalailla samat asiat kiinnostavat yrityksiä. Kolme yleisintä
koulutuksissa käsiteltävää aihetta ovat
valmismatkalainsäädäntö, verkostojen
väliset pelisäännöt sekä kuluttajaturvallisuus, joista tänä päivänä erityisesti
kuluttajaturvallisuus on pinnalla, Huovinen kuvailee.
Kiireiset matkailuyrittäjät suosivat
yleensä päivän pituisia koulutuksia,
mutta saman ryhmän kanssa saatetaan
tavata lyhyen ajan kuluttua uudestaan.
UUSIA HAASTEITA
Vaikka UH Consulting näki päivänvalon lähes sattuman kautta, yrittäjyys
osoittautui mielenkiintoiseksi vaihtoehdoksi. Vuosien kuluessa Huovinen alkoi
silti kaivata työyhteisöä. Työssä tapasi
toki jatkuvasti uusia ihmisiä, mutta esi-
LexPress
merkiksi koulutuksia pitäessään yrittäjä
koki olevansa aina itse antava osapuoli,
mikä oli pidemmän päälle raskasta.
Kekseliäs lakimies ratkaisi ongelman hakeutuen juridiikan opettajaksi
ammattikorkeakoulu Haaga-Heliaan.
Päätös oli onnistunut, ja Huovisella tulee
jo kymmenen vuotta täyteen opettajan
uralla. Opetusaiheina ovat muun muassa
yrittäjyys ja ammattietiikka.
Työyhteisöllisyys lisääntyi vielä joitakin vuosia myöhemmin, kun monipuolisesta ammattilaisesta tuli neljän
eri yrityksen muodostaman Suomen
Matkailukonsultit Oy:n osakas:
- Suomen Matkailukonsultit on yhteisyritys, jossa saa työyhteisömäistä
tukea ja sparrausapua. Kullakin on oma
erikoisalansa. Tarjoamme laajempia kokonaisuuksia esimerkiksi hinnoitteluun,
sähköiseen kaupankäyntiin ja tuotteistamiseen liittyen, Huovinen kertoo.
ole tullut vastaan, ja kiireisinä aikoina
Huovisen on hankala suositella jotain
toista toimijaa, jonka puoleen asiakas
voisi kääntyä. Toisaalta monikansallisilla
ja muilla isoilla firmoilla on alaan keskittyviä lakimiehiä, ja maakunnissa yleisjuristit palvelevat lähiseutuja matkailuun
liittyvissä kysymyksissä.
Entä vieläkö matkailuun keskittyvällä
lakimiehellä riittää tahtoa vapaa-ajalla
reissuun lähtemiseen? Työn puolesta
Suomi on kierretty useampaan otteeseen,
joten into matkustamista kohtaan on
saattanut jossain määrin laskea, mutta
Keski-Eurooppa vetää edelleen säännöllisesti puoleensa:
- Pidän kaupunkikohteista, ja suosikkejani ovat Praha, Dubrovnik, Barcelona
ja Pariisi. Suomessa matkustaessani viihdyn esimerkiksi jyväskyläläisessä Hotelli
Yöpuussa. Yritän löytää vähän pienempiä, ketjuihin kuulumattomia kohteita,
jotka ovat erikoisia ja omaperäisiä.
YRITTÄJÄN ARKEA
Konsulttibisneksen kilpailua Huovinen kuvailee kovaksi. Tarjousvaiheet
vievät rutkasti aikaa ja vaativat suurta
panostusta. Toista juuri matkailuun
erikoistunutta toimistoa ei kuitenkaan
LexPress
Kuvassa Ulla Huovinen
Kuva: Elli-Mari Mäkelä
23
KILOMETRIVERO
VAI EI?
Jorma Ollilan työryhmä päätyi joulukuussa jättämässään mietinnössä
suosittelemaan satelliittipohjaisen kilometriveron käyttöönottoa. Ehdotus
on aiheuttanut paljon keskustelua. LexPress sai haastateltavakseen
Electronic Frontier Finland ry:n (Effi) hallituksen jäsenen, Mika
Viitaniemen, joka vastasi kysymyksiimme satelliittipohjaisesta
kilometriverosta.
Teksti: Tuomas Ruuhijärvi
Kuva: Mika Viitaniemi
Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittänyt työryhmä päätyi esittämään Jorma Ollilan johdolla nykyisen autoveron sekä ajoneuvoveron korvaamista
kilometriverolla. Työryhmän mukaan
kilometrivero olisi tehokas liikennepoliittinen työkalu, jonka avulla voitaisiin
ohjata ja tehostaa liikennejärjestelmän
käyttöä sekä vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Samalla älyliikenne antaisi
mahdollisuuden oikeudenmukaiseen,
käyttöön perustuvaan verotukseen.
Kilometriveroa voitaisiin kerätä paikan, ajan ja auton päästöjen mukaan
vaihdellen, jolloin kaupungissa ajaminen
tulisi kilometriä kohden kalliimmaksi
kuin maaseudulla. Polttoainevero säilyisi
työryhmän esityksen mukaan ennallaan,
eikä linja- ja rekka-autojen tarvitsisi
maksaa kilometriveroa. Kilometrivero
perustuisi jokaiseen autoon pakolliseksi
tulevan paikannuslaitteen keräämiin
tietoihin.
Mika Viitaniemi on sitä mieltä, että
kilometriveroa ei tarvita. Suurimmiksi
syikseen vastustaa mallia hän mainitsee
huolen verojen jatkuvasta kasvusta sekä
yksityisyyden heikentymisen. Viitaniemen mielestä valtion pitäisi löytää
24
verotulonsa muualta. Yksityisyydensuojasta hän sanoo: ”Yksilö ei voi olla varma,
mihin kaikkeen hänen paikkatietojaan
käytetään.”
Kilometriveroa varten kerättävät
paikkatiedot eivät välittyisi verottajalle
suoraan, vaan ne tallennettaisiin sähköiseen järjestelmään, jota jokainen suomalainen itse hallinnoisi ja josta verotustiedot siirtyisivät verottajalle viivästettyinä.
Työryhmän mukaan tämä tekisi autoilun
reaaliaikaisesta seurannasta mahdotonta
ja ennen järjestelmän käyttöönottoa
yksityisyydensuojasta on varmistuttuva.
Valtiolla olisi kuitenkin mahdollisuus
lakia muuttamalla päästä kilometriveroa
varten kerättäviin tietoihin käsiksi.
Viitaniemi ei kuitenkaan jaksa uskoa
siihen, etteikö kilometriveroa varten
kerättävien tietojen käyttöä tultaisi myöhemmin ainakin vaatimaan laajennettavaksi: ”Uskon poliisin hyvin nopeasti
vaativan pääsyä järjestelmään.” Aiemmin
poliisi on muun muassa ilmaissut halunsa
käyttää passinhakijoilta kerättyjä sormenjälkiä rikosten selvittämiseen.
Kilometriveron odotetaan vähentävän henkilöautoliikennettä noin 30
LexPress
miljoonalla matkalla vuodessa ja vastaavasti lisäävän joukkoliikennettä
saman verran. Syrjäseuduilla, missä
joukkoliikenteen käyttäminen ei ole
mahdollista ja yksityisautoja tarvitaan,
autolla ajaminen saattaisi olla jopa nykyistä halvempaa.
Suurissa kaupungeissa kilometriveron hyödyt näkyisivät yksityisautoilun
vähenemisen aiheuttamana ruuhkien
vähentymisenä ja ilmanlaadun paranemisena. Viitaniemi ei kuitenkaan usko
kilometriveron tuomiin hyötyihin, vaikkakin yhtyy ajatukseen siitä, että mikäli
kilometrivero otettaisiin käyttöön ja
sillä olisi tarkoitus vähentää turhaa
autoilua, verotuksen tulisi olla kovempaa isojen kaupunkien keskustoissa ja
ruuhkahuippuina.
”En kuitenkaan usko, että tämä
on oikea tapa hillitä autoilua. Mikäli
autoilua ja sen aiheuttamia ongelmia
halutaan vähentää esimerkiksi keskustoissa, niin sitä varten on parempiakin
keinoja, kuten ruuhkamaksut ja tietullit”, hän sanoo.
Ollilan työryhmän arvioiden mukaan järjestelmän investointikustannuksiksi on arvioitu noin 130 miljoonaa euroa ja vuotuisiksi
operointikustannuksiksi suunnilleen yhtä
suurta määrää rahaa. Paikannuslaitteiden
hankinta maksaisi arvion mukaan noin 330
miljoonaa euroa. Järjestelmän hyötyihin nähden Viitaniemi pitää sitä aivan liian kalliina.
”Valtion tietojärjestelmähankkeiden hintojen
tapana on yleensä myös paisua”, hän väittää.
Työryhmän arvion mukaan järjestelmä olisi
mahdollista ottaa käyttöön ensi vuosikymmenellä, mutta tällaista poliittista päätöstä ei vielä ole tehty. Ennen lopullista päätöstä järjestelmän käyttöönotosta on oltava täysi varmuus
tarvittavan tekniikan toimivuudesta ja sen
soveltumisesta verokäyttöön, kustannuksista
ja yksityisyyden suojan varmistumisesta.
Kilometriverosta on käyty paljon keskustelua mediassa, sanomalehtien mielipidepalstoilla sekä netin keskustelupalstoilla. Viitaniemi
pitääkin keskustelua tervetulleena. ”Itse
järjestelmä ei niinkään”, hän sanoo.
Viitaniemi on sitä mieltä, että lisää
veroja ei tarvita. Ollilan työryhmän
esityksen mukaan autoilun kokonaisverotus pysyisi kuitenkin samana eikä
tulisi nykyisten verojen päälle. Pelkkä
polttoaineverotuksen korottaminen
ei olisi mahdollinen, koska sitä pitäisi
korottaa tuntuvasti, mikäli sillä haluttaisiin korvata auto- ja ajoneuvovero. Korotusta ei myöskään voitaisi
kohdentaa vain henkilöautoihin ilman
työlään palautusjärjestelmän luomista
ammattiliikennettä varten.
Polttoaineveron vaikutusta ei voida
rajata paikallisesti. Polttoaineveron korotukset kohdistuvat voimakkaimmin
pitkiä matkoja ajaviin ihmisiin, joilla
ei ole vaihtoehtoa auton käyttämiselle.
Toisaalta merkittävästi naapurimaita
kalliimpi polttoaineen hinta saattaisi
johtaa siihen, että lähellä Suomen
rajoja asuvat kävisivät naapurimaissa
tankkaamassa.
Kuvassa Mika Viitaniemi
LexPress
25
Unohtumaton
opiskeluvuosi maailmalla:
LL.M. -tutkinto Harvardissa
sekä Bar Exam New Yorkissa
Oletko koskaan ajatellut kansainvälisen juristitutkinnon suorittamista?
Entä oletko miettinyt, minkälaista olisi suorittaa tällainen tutkinto
maailmankuulussa yliopistossa? LexPress pääsi haastattelemaan monelle
lexiläiselle tuttua kasvoa Hannes Snellmanin toimitusjohtajaa Mikko
Heinosta. Heinonen kertoi meille urapolustaan ja siitä, miten hän päätyi
suorittamaan New York Bar Examia sekä Master of laws -tutkintoa
Harvardin yliopistoon.
Teksti: Annika Falben ja Henriikka Tiainen
Kuva: Mikko Heinonen
Ensi askeleet valmistuneena
lakimiehenä
Heinonen valmistui oikeustieteen
maisteriksi (tosin silloin OTK) Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta vuonna
1997. Opiskeluaikanaan Heinonen toimi
muun muassa Lexin taloudenhoitajana
vuonna 1996 ja valmistuttuaan hän oli
mukana perustamassa Senilex ry:tä, jossa hän nykyään toimii puheenjohtajana.
Hän sai ensi kosketuksen Hannes Snellmaniin, kun hän toimi siellä kesäharjoittelijana 1996. Valmistumisen jälkeen hän
toimi Hannes Snellmanilla neljä vuotta
avustavana lakimiehenä, jonka jälkeen
hän suoritti Suomen asianajajatutkinnon. Keväällä 2000, kun Turkuun perustettiin Hannes Snellmanin toimisto,
oli Heinonen ainut Helsingistä Turkuun
lähetetty työntekijä. Heinonen kohtasi
kuitenkin suuren dilemman, sillä hän oli
syksyllä 1999 hakenut eri yliopistoihin
ulkomaille suorittamaan LL.M.-tutkintoa
ja heti Turun toimiston perustamisen
jälkeen Heinonen sai kuulla, että hänet oli
hyväksytty useaan hakemaansa yliopis-
toon, joista Harvard oli yksi. Dilemma
ratkesi kuitenkin iloisesti, sillä hän sai lykättyä tutkinnon aloittamista vuodella, ja
sai näin olla mukana kehittämässä Turun
toimistoa sen ensimmäisenä vuotena.
- Opiskelupaikan hakeminen ulkomailta on pitkä prosessi, johon sisältyy
paljon paperisotaa mm. kielikokeita ja stipendihakemuksia. Erityisesti Amerikkalaisten yliopistojen hakemusprosessissa
korostettiin myös muita kuin akateemisia
ansioita, eivätkä yliopistot selvästikään
hakeneet pelkästään uraorientoituneita
kirjaviisaita persoonia, Heinonen kertoo.
Ennen lähtöään Heinonen oli toiminut Suomessa lakimiehenä muutaman
vuoden ja suorittanut jo Suomen Asianajajaliiton asianajajatutkinnon. Hän
pohti, että lähteekö hän suorittamaan
tutkintoa liian myöhäisessä vaiheessa,
ja hän myöntää hieman pelänneensä
sitä, että siihen asti hyvin sujunut työura
katkeaisi ja ammatillisen identiteetin
joutuisi luomaan paluun jälkeen uudestaan ikään kuin tyhjästä. Vuosi poissa
LexPress
27
totutuista kuvioista on kuitenkin lyhyt
aika ja pelko osoittautui turhaksi.
takia, vaikka työt eivät suoraan tukisikaan opiskelua, Heinonen pohtii.
Opiskelua Atlantin toisella
puolella
Bar exam – epätodellisen
haastava kokemus
Heinonen lähti opiskelemaan Harvardiin ollessaan 29-vuotias ja opiskeli siellä
lukuvuoden 2001–2002. Heinonen katsoi
olevansa liian vanha asumaan elokuvistakin tutuissa kampuksen dormeissa, joten
hän vuokrasi kaksion parin korttelin
päästä kampuksesta. Heinosen mukaan
opiskelukulttuuri Yhdysvalloissa eroaa
monin tavoin opiskelusta Suomessa:
- Luennoilla käytetään niin sanottua
sokraattista menetelmää, joka tarkoittaa,
että luennot ovat hyvin interaktiivisia ja
luennoille pitää valmistautua hyvin. Luennoilla asiat opetetaan oikeustapausten
kautta, mikä on varsin yleistä common
law -maille. Tentteihin ei käytännössä voi mennä, ellei ole
osallistunut luennoille,
Heinonen toteaa.
Kun lukuvuosi Harvardissa oli takana
ja tarvittavat opintopisteet kerättynä,
Heinonen alkoi kirjaimellisesti päntätä
Bar Examia varten. Bar Examin edellytyksenä on tarvittava määrä opintopisteitä
oikeanlaisista niin sanotuista black letter
law -kursseista. Yhdysvalloissa Bar Exam
on kaikkien oikeustieteen opiskelijoiden
loppukoe, sillä jokaisen lakimiehen on
oltava paikallisen osavaltion asianajajaliiton jäsen voidakseen harjoittaa lakimiehen ammattia:
- Päätin yrittää suorittaa Bar examin
alun perin siksi, että koin sen olevan
eräänlainen henkivakuutus tulevaisuutta
varten, jos esimerkiksi joskus olisi tarve
työskennellä esimerkiksi Lontoossa tai
New Yorkissa. Lisäksi koin, että pelkästään suomalaisella
tutkinnolla voi joutua perustelemaan
asiansa ja näyttämään osaamisensa
tarpeettomasti kun
taas jonkinlainen
osaaminen otetaan maailmalla itsestään
selvyytenä, jos on läpäissyt Bar examin,
Heinonen selventää.
”Vuoden aikana tavatut ihmiset olivat vähintään yhtä tärkeitä
kuin itse tutkinto.”
Heinonen kertoo,
että Yhdysvalloissa oikeustieteen opiskelussa
keskitytään enemmänkin kokonaiskuvan hahmottamiseen ja siihen,
mikä merkitys juridiikalla on yhteiskunnassa. Suomessa puolestaan keskitytään puhtaan juridiikan
opiskeluun, mikä ei välttämättä valmenna opiskelijoita työelämään yhtä hyvin
kuin Yhdysvalloissa käytössä oleva malli.
Opiskelijoiden opiskelumotivaatio on
yleisesti ottaen korkeampi, ja opiskelu
kaiken kaikkiaan intensiivisempää ja
systemaattisempaa kuin Suomessa:
- On mielestäni suuri paradoksi, että
Yhdysvalloissa, jossa koulutus on todella
kallista, opiskelijat käyvät kaikilla luennoilla, eikä se edes ole todellinen vaihtoehto olla osallistumatta niille. Opiskelijat
eivät usein myöskään työskentele opintojen ohella vaan keskittyvät täysipäiväisesti opiskeluun. Tämä on ristiriitaista, sillä
Suomessa, jossa koulutus on ilmaista,
opiskelijat jättävät luentoja väliin töiden
28
Bar Exam koostuu kahdesta osasta,
joista ensimmäinen on eettinen koe, joka
pitää sisällään asianajajien tapaohjeita,
etiikkaa ja moraalia. Tämän kokeen Heinonen suoritti jo lukuvuotensa aikana
Harvardissa. Toinen ja vaativampi osa oli
lukukauden jälkeen elokuussa järjestetty
kaksipäiväinen tentti, joka oli Heinosen
mielestä hänen elämänsä epämiellyttävin
tenttikokemus.
- Opiskeltavaa materiaalia oli kymmeniä tuhansia sivuja ja aikaa vain reilu
kaksi kuukautta. Luku-urakkaa helpotti
hieman se, että tenttiä varten oli tarjolla
valmennuskursseja, jotka olivat tiivistä-
LexPress
neet opiskelumateriaalin hieman inhimillisemmäksi alueeksi, Heinonen kertoo.
Laajan materiaalin lisäksi Bar Exam
on intensiivinen kokemus myös kokeena.
Samassa koetilassa (urheilustadionilla)
on tuhansia muita kokelaita. Tilannetta
ei myöskään tee helpommaksi se, että Bar
Exam arvostellaan Gaussin käyrällä, eli
toisin sanoen vaikka pärjäisi mielestään
todella hyvin tentissä, niin se ei välttämättä riitä läpipääsyyn:
- Tentissä oli paljon monivalintoja,
kompakysymyksiä ja eri oikeudenaloja
koskevat kysymykset olivat sekoitettu
keskenään. Lisäksi kysymyksiä oli aikaan
nähden paljon, Heinonen täsmentää.
Ihmiset avaavat ovia, eivät
tutkinnot
Heinonen muistelee vuoden olleen
haastava kokemus, mutta täynnä unohtumattomia elämyksiä. Hän kertoo
tavanneensa vuoden aikana paljon loistavia persoonia, joihin hän pitää edelleen
yhteyttä. Hän korostaa, että vuoden
aikana tavatut ihmiset olivat vähintään
yhtä tärkeitä kuin itse tutkinto. Opiskeluympäristö oli vuoden aikana todella
kannustava, sillä Harvardin – kuten
muidenkin hyvien yliopistojen – oppilaskunta muodostui todella lahjakkaista ja
motivoituneista opiskelijoista.
- Opiskelijoilla oli mielestäni mahtava
asenne: he haluavat olla todella hyviä,
mutta he haluavat myös tehdä paljon hyvää. Opiskeluissa painottuvat perinteisen
juridiikan lisäksi myös arvostelukyvyn ja
ratkaisutaidon tärkeys, Heinonen sanoo.
Opiskeluvuosi ulkomailla on Heinosen mukaan tietyllä tavalla itsekästä aikaa, sillä silloin ei ole mitään ylimääräisiä
velvollisuuksia ja kaikki tehdään tavallaan vain itseään varten. Vuosi oli myös
rahallisesti sijoitus tulevaisuuteen, mitä
Heinonen ei kuitenkaan kadu. Rahoitus
on pääasiallisesti omakustanteista, tosin
suhteellisen pieniä apurahoja voi saada
sieltä täältä.
- Kyllä siinä joutui autonkin myymään, mutta jenkeistä ostin lopulta halvemmalla tietysti vähän isomman auton,
Heinonen naurahtaa.
Kuvassa Mikko Heinonen
LexPress
29
Heinonen kertoo sekä LL.M.- että
New York Bar -tutkinnoista olleen hyötyä
myös Suomessa, mutta hän ei työssään
koe tarpeelliseksi mainostaa niitä sen
kummemmin. Hän toteaakin, että työelämässä tutkinnot eivät avaa ovia vaan
ihmiset. Heinonen suosittelee tutkintoa
kaikille kiinnostuneille, sillä hänen mielestään on aina hyvä, jos jaksaa nähdä
vaivaa ja olla muutenkin utelias ja avoin
uusille asioille.
ja innostunut, ja hän painottaa myös
työyhteisön tärkeyttä.
- Minulle on tärkeää saada tehdä töitä sellaisten ihmisten kanssa, joista voin
olla ylpeä. Myös yhteistyö yliopistojen
kanssa antaa paljon sisältöä juridiikkaan
ja asianajajana toimimiseen, Heinonen
toteaa lopuksi.
Katsaus tulevaisuuteen
Kun Heinonen palasi Yhdysvalloista,
hän jatkoi työskentelyä Turun toimistossa muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen
hän palasi takaisin Hannes Snellmanin
Helsingin toimistoon. Nykyään hän työskentelee arvopaperimarkkina- ja yhtiöoikeuden parissa ja työnkuvaan kuuluvat
mm. yritysjärjestelyt. Tulevaisuudessa
Heinonen haluaa jatkaa sellaisten asioiden parissa, joista hän on kiinnostunut
30
LexPress
80-LUVULTA ÄLYAUTOJEN
AIKAKAUDELLE TIELIIKENNELAINSÄÄDÄNTÖ
UUDISTUU
Kun Yhdysvalloissa testataan itsestään ajavia autoja ja useat suuret
autoyhtiöt ovat lupailleet robottiautoja markkinoille 2020, ei tarvitse
kovin laajaa tietoutta aihepiiristä ymmärtääkseen, että tieliikenne on
muuttumassa kovaa vauhtia. Myös liikenne- ja viestintäministeriö on
herännyt uudistuspaineisiin, ja työn alla onkin tieliikennelainsäädännön
kokonaisuudistus.
Teksti: Juulianna Huusko
Kuva: Asianajotoimisto ACTAS Oy
1980-luvulta nykyaikaan
Tällä hetkellä voimassa oleva tieliikennelaki on vuodelta 1981, ja täydentävä
tieliikenneasetuskin säädettiin vain vuotta myöhemmin. Kolmekymmentä vuotta
sitten on ollut yksinkertaisesti mahdotonta ennustaa tulevaa yhteiskuntaa,
joten laki ei ministeriön mukaan vastaa
Suomen nykyistä liikennejärjestelmää.
Myöskään yhteiskunnallisia kehittämistarpeita liikenteen alalla ei laissa oteta
huomioon.
Siinä missä vuoden 1981 tieliikennelainsäädännön valmisteluun käytettiin
koko 1970-luku, kokonaisuudistuksen
sorvaamisesta pyritään selviämään parissa vuodessa - vuoden 2013 kesäkuussa
käynnistyneen uudistuksen tuloksena
syntynyt lakipaketti saatetaan aikataulun mukaan eduskunnan käsiteltäväksi
vuoden 2015 loppuun mennessä.
Liikennepolitiikan hajanainen
kivijalka
Tieliikennelaki kytkeytyy kaiken
kaikkiaan 45 lakiin ja alemman asteiseen säädökseen. Ajan mittaan tieliiken-
nesäädöksiin on tehty muutoksia tai niitä
on kumottu, mikä on ymmärrettävästi
häirinnyt lain sisäistä yhtenäisyyttä
ja näin tehnyt kokonaisuudistuksesta
tarpeellisen. Myös uudella perustuslailla
on ollut uudistustarpeeseen vaikutuksensa, sillä sen säännökset ovat tehneet
joistakin tieliikennelain säädöksistä osin
vanhentuneita.
Paineita uudistukseen on luonut myös
oikeuskäytäntö. Esimerkiksi lain soveltamisen kannalta erittäin olennainen
tien määritelmä puuttuu tieliikennelaista
kokonaan, ja se on jouduttu hakemaan
oikeuskäytännön kautta.
Tavoitteena on saada uusi laki pysymään paremmin ajan tasalla liikenteen
kehityksen ja esimerkiksi älyliikenteen
teknologiamurrosten osalta.
Pyrkimyksenä yksinkertaisuus
Yksi merkittävistä uudistuskohteista
on nykyinen liikennerikosten ja -rikkomusten seuraamusjärjestelmä. Kun
puolet Suomessa tehdyistä rikoksista on
tieliikennerikkomuksia, on selvää että
oikeusjärjestelmä kuormittuu niistä
LexPress
31
Kuvassa Sauli Niinistö
valtavasti. Liikennerikkomukset ovat
usein vakavuudeltaan ja merkitykseltään
pieniä, joten ministeriö pohtii mahdollisuuksia ottaa tapauksissa käyttöön hallinnollisesti määrättäviä maksuja oikeusjärjestelmän resurssien säästämiseksi.
Uudistuksen yhteydessä nousee
esille myös tieliikennesääntelyn asema
ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.
Aiemmin erillisin strategioin tavoitellut ympäristötavoitteet joutuvat tarkan
pohdinnan alaisiksi muun muassa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen osalta.
Lisäksi luupin alle joutuvat nykyiset
nopeusrajoitukset.
Turvallisuuden alalta lakia uudistaessa pohditaan esimerkiksi suojateiden
merkitystä ja sitä, pitäisikö niistä säätää
valtioneuvoston asetuksen sijaan lailla.
LexPress haastatteli jutun yhteyteen
Liikenneoikeusyhdistys ry:n puheenjohtajaa, asianajaja Risto Tuoria.
mikä edellyttäisi tarkempaa määrittelyä
sen suhteen mikä on rangaistavaa ja mikä
ei.
Oma kysymyksensä on myös liikennerikosten seuraamusjärjestelmä, joka
liittyy sakotukseen ja ajokieltoihin sekä
virhepistejärjestelmän käyttöönotto.
Millaisia haasteita uskotte teknisen
kehityksen tuovan uudelle tieliikennelainsäädännölle?
Haasteita löytyy ajoneuvotekniikan
jatkuvan kehityksen piiristä, esimerkiksi
sen määrittelemisestä mikä on moottoriajoneuvo tai mitä on ajoneuvon kuljettaminen.
Älyliikenne tuo kysymyksiä muun
muassa älykkäistä ohjausjärjestelmistä
ja niillä varustetun ajoneuvon kuljettamiseen liittyvästä vastuusta. Epäselvää
voi olla esimerkiksi viime aikoina paljon
puheenaiheina olleiden robottiautojen
kuljettajan asema: kuka on kuljettaja?
Mikä Liikenneoikeusyhdistys ry:n
rooli on uudistuksessa?
Liikenneoikeusyhdistys ry on osallisena työryhmässä, joka tarkistaa olemassa
olevia tieliikennelain liikennesääntöpykäliä ja tekee niistä muutosehdotuksia. Henrik Lundsten on yhdistyksen
varsinainen jäsen työryhmässä ja Risto
Tuori toimii varajäsenenä. Yhdistys pyrkii
myös muutoin seuraamaan uudistusta.
Mikä uudistuksessa on mielestänne
merkittävintä?
Liikennesääntöjen ajantasaistaminen
on tärkeää, sillä uudistuksen yhteydessä
ne pyritään kirjoittamaan yleispätevämpään muotoon, joka jättää vähemmän tulkinnanvaraa. Erityisesti käsitteitä
pyritään täsmentämään. Esimerkiksi
risteysalueen määritelmää ei laista löydy.
Lakiteknisiä kysymyksiä on useita:
esimerkiksi lainsäädännön yksinkertaistaminen säädöksiä yhdistämällä.
Yksi tärkeä kysymys on tieliikennelain
kolmannen pykälän uudistamisen perustuslain laillisuusperiaatteen mukaiseksi,
Kuvassa Risto Tuori
LexPress
33
MATKAILUALAN
JURIDIIKKAA
Seisot lentokentän aulassa tuijottaen ruudulta epätoivoisena kauan
odottamasi lennon perään ilmestynyttä punaista palkkia: Peruttu. Varaamasi
hotellihuone jää ainakin seuraavaksi yöksi tyhjilleen ja vuokraamasi auto
seisoo parkkipaikalla toistaiseksi vain kaukaisissa haaveissa siintävässä
matkakohteessa. Reissaaminen ei aina suju odotusten mukaan ja silloin saatat
olla oikeutettu hyvityksiin, mutta millaiset olivatkaan varaamasi matkan
ehdot? Entä miltä kyseinen tilanne näyttää matkanjärjestäjän näkökulmasta?
LexPressin haastateltavana Suomen matkatoimistoalan liiton apulaisjohtaja
Päivi Laatikainen-Mattsson.
Teksti: Anni Juvonen
Kuva: Päivi Laatikainen-Mattsson
Mielekästä työtä matkailun
parissa
Suomen matkatoimistoalan liitto
(SMAL) tarjoaa jäsenilleen edunvalvontaa, tiedottaa ajankohtaisista
asioista ja järjestää koulutuksia. Liitto
tekee aktiivista viranomaisyhteistyötä
esimerkiksi ulkoasianministeriön ja kuluttajaviraston kanssa sekä osallistuu
EU:n tasolla kattojärjestön toimintaan.
Laatikainen-Mattssonin työtehtäviin
kuuluu neuvonta muun muassa erilaisissa matkatoimistoalaan liittyvissä
lakiasioissa, avustaminen esimerkiksi
asiakirjojen laatimisessa ja vastuu
virallisista kannanotoista. Juridisella
asiantuntijalla on liitossa laaja vastuualue ja tehtävää on paljon, mutta työ
on mielekästä ja ihmisläheistä: aiemmin verohallinnossa ja verokonsulttina
toiminut Laatikainen-Mattsson onkin
viihtynyt SMAL:issa jo yli 12 vuotta.
- Työssäni saan olla tekemisissä mukavien alalla työskentelevien ihmisten
kanssa ja saan heidän kanssaan yhdessä
pohtia asioita. Verrattuna aiempiin
työtehtäviini tämä ei tunnu siinä mielessä perinteiseltä juristin työltä eikä
LexPress
35
työ ole koskaan puisevaa. Koen tekeväni
työtä jolla on oikeasti merkitystä, Laatikainen-Mattsson kertoo.
Hän vinkkaa matkailualasta kiinnostuneille oikeustieteen opiskelijoille,
että juristille voi löytyä töitä esimerkiksi
suurista matkatoimistoista ja lento- tai
laivayhtiöistä.
Laajeneva kuluttajan suoja ajaa
matkatoimistoja ahtaalle
Eräänä suurena haasteena matkatoimistoalalla ovat Laatikainen-Mattssonin
mukaan nykyisen EU-lainsäädännön
tuomat kiemurat. Vaikka lainsäädännöllä
pyritään harmonisointiin, direktiivien
jättämän liikkumavaran aiheuttamat erot
niiden kansallisessa voimaansaattamisessa asettaa jäsenvaltiot eri asemaan,
ja muutenkin unionin lainsäädännön
tulkinta saattaa vaihdella maasta toiseen.
- Matkailualalla
tämä on erityisen ongelmallista, koska alaan
kuuluu yhtenä kantavana tekijänä se, että
kauppaa käydään rajojen yli, LaatikainenMattsson tähdentää.
Alan tiukka sääntely onkin alkanut
jo muodostua jopa kaupankäynnin esteeksi. Kyseinen direktiivin muutos voisi
Laatikainen-Mattssonin mukaan johtaa
siihen, että välitystoiminnan edellytykset
huononisivat merkittävästi.
Tulevaisuuden näkymiä
Miltä näyttää siis matkatoimistoalan
tulevaisuus? Laatikainen-Mattsson muistuttaa, että tutkimusten mukaan matkustus on viimeisiä niistä ylellisyyksistä,
joista kuluttajat tiukan taloustilanteen
aikana luopuvat, ja elinkeinona matkailu
on jopa kasvussa. Niiltä osin tulevaisuus
näyttääkin siis hyvältä, mutta toimintamuodot toki muuttuvat esimerkiksi
edellä mainittujen paineiden alla. Haasteina ovat Laatikainen-Mattssonin mukaan se, että kilpailu alalla on kovaa ja
matkanjärjestäjien saamat katteet ovat
aina vain pieneneviä.
Suuria heilahteluja ja
kriisejä ei siksi alalla
siedetä.
“Koen tekeväni työtä
jolla on oikeasti
merkitystä.”
Lisäksi esimerkiksi tällä hetkellä
käsiteltävänä oleva ehdotus pakettimatkadirektiivin muutoksesta voi ajaa
matkanjärjestäjiä entistäkin ahtaammalle. Ehdotuksen läpi meneminen venyttäisi kuluttajansuojan ulottuvuutta
yhä laajemmalle kattaen tietyiltä osin
myös kuluttajan itse kokoamat matkakokonaisuudet. Laatikainen-Mattssonin
mukaan tämä merkitsisi sitä, että pelkkänä yksittäisten palvelujen välittäjäkin
toimiva matkatoimisto, joka saa toiminnastaan vain pienen myyntipalkkion,
joutuisi antamaan koko matkan hintaa
koskevan vakuuden.
- Kuluttajat näkevät asian niin, että
matkanjärjestäjän pitäisi aina maksaa,
vaikka olisi kyseessä tilanne, jolle kukaan
ei voinut mitään, esimerkiksi tsunami,
Laatikainen-Mattsson huomauttaa.
36
Lisäksi kuluttajat
ovat siirtyneet entistä
enemmän nettiin myös
matkoja varatessaan
ja niiden perässä myös
matkatoimistot palvelevat lisääntyvässä
määrin verkossa. Laatikainen-Mattsson
huomauttaa, että netissä asioinnin helppous on voinut jopa kasvattaa matkustuksen määrää kokonaisuudessaan, joka
on tietenkin eduksi koko matkailualalle.
Netissä vertailu on helpompaa ja kuluttaja saa paremmin tietoa palveluista.
Matkailijan turva löytyy
paketista
Netistä omatoimisesti matkaa ostettaessa saattaa jäädä monelle matkailijalle kuitenkin hämäräksi muodostavatko
hänen ostamansa palvelut valmismatkapaketin vai ovatko lennot ja majoitus
erillisinä ostettuja palveluita.
- Matkailijan oikeuksien kannalta ero
on olennainen, Laatikainen-Mattsson
korostaa.
LexPress
pääsevänsä halvemmalla, ongelmatilanteessa turva on pienempi ja omalle kontolle jäävät kulut suuremmat. Esimerkiksi
lennon peruuntuessa lentoyhtiö on vastuussa vain oman lentonsa osalta, eikä
sen korvattavaksi tule siis esimerkiksi
hotelliyön käyttämättä jääminen.
Kuva: Paolo Cerutti/Creative Commons
Valmismatkapaketin ostanut on valmismatkalainsäädännön tuoman suojan piirissä,
mutta yksittäisiä palveluita ostanut ei. Esimerkiksi vuonna 2010 Euroopan lentoliikenteen seisauttaneen tuhkapilven seurauksena
tuhansia suomalaisia jäi jumiin matkakohteisiinsa. Matkanjärjestäjän tuli tuolloin auttaa
matkustajia kaikin tavoin avustamalla muun
muassa majoituksen ja vaihtoehtoisen kuljetuksen järjestelyissä, jos kuljetusyhtiö ei
kyseistä tehtävää hoitanut.
- Yksittäisiä palveluja ostaneet asiakkaat
reklamoivat siitä, että matkatoimisto ei ollut
ollut heihin lainkaan yhteydessä kriisin aikana.
Tätä velvollisuuttahan matkatoimistolla ei
tosiaankaan ole, jos asiakas ei ole ”valmismatkalainen”, Laatikainen-Mattsson muistuttaa.
Valmismatkapaketin ja erillisten palveluiden erona on yksinkertaisesti se, että paketissa on kaikille siihen kootuille palveluille
määritelty yksi yhteinen hinta. Erilliset palvelut
taas on hinnoiteltu kukin erikseen ja vaikka ne
ostaisi samalla kertaa saman matkatoimiston
sivuilta, eivät ne muodosta valmismatkapakettia. Jos palvelut ovat erillisiä, palveluntuottaja
vastaa itse niiden sopimuksenmukaisuudesta.
Siinä tapauksessa, että kyseisissä palveluissa
on puutteita, on korvauksia haettava suoraan
lento- ja majoitusyhtiöstä.
- Jos asiakkaalla on epäselvyyttä siitä, onko
kyseessä pakettimatka, löytyy vastaus matkan
ehdoista, joihin asia on kirjattu, LaatikainenMattsson neuvoo.
Laatikainen-Mattsson suositteleekin pakettimatkojen käyttöä etenkin
kohteisiin, joihin on monimutkaiset
lentojärjestelyt: jos jokaisen lennon on
varannut erikseen, on ongelmatilanteessa pulmineen yksin. Luonnollisesti
myös vähemmän kokeneelle matkustajalle pakettimatka on turvallisempi
vaihtoehto, koska ammattilaisen apu on
silloin helposti tarjolla.
Lisäturvaa vakuutuksesta ja
valmismatkaehdoista
Laatikainen-Mattsson muistuttaa, et
tä omatoimimatkailijakaan ei kuitenkaan jää täysin vaille turvaa, jos matkavakuutus on kunnossa. Se antaa
kuluttajalle suojaa niin kohteessa kuin
matkalla sekä peruutuksen sattuessa ja
onkin siten ehdottoman tärkeä jokaiselle
matkailijalle. Valmismatkojenkin osalta
vakuutus voi korvata sen osan, joka
matkanjärjestäjän hyvityksen jälkeen jää
kuluttajan maksettavaksi.
Valmismatkailijalle lisäturvaa tuo se,
että SMAL:in jäsentoimistoiden täytyy
noudattaa kuluttaja-asiamiehen ja liiton
neuvottelemia yleisiä valmismatkaehtoja,
jotka määrittelevät valmismatkalain
soveltamista. Matkanjärjestäjille on
asetettu paljon velvollisuuksia kuluttajaa kohtaan: esimerkiksi luonnonilmiöistä johtuva viivästyskin hyvitetään
asiakkaalle, vaikka syy ei millään tavalla
olisi matkanjärjestäjän, ja konkurssitilanteissa vakuus takaa sen, että kuluttajan
varat ovat turvassa. Matkailijan kannattaakin siis ennen palveluita ostaessaan
tarkistaa, onko kyseinen toimisto tai
toimija SMAL:in jäsen.
Kuvassa Matti Nissinen
Kuluttajalle tällä voi olla taloudellisesti suuri merkitys: vaikka alun perin olisi kuvitellut
LexPress
37
Mistä turvaa?
Matkailijan turvallisuus
Suomessa ja maailmalla
Joskus lintukodossakin rauha särkyy. Onnettomuudet ja odottamattomat
yllätykset ovat jokapäiväistä luettavaa uutisista – eikä se koske ainoastaan
ulkomaita vaan turvallisuuskysymykset ovat arkipäivää myös valtakunnan
rajojen sisäpuolella. Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry:n lakimies
Sami Hämäläinen avasi LexPressille matkailijan turvallisuuteen liittyviä
kysymyksiä.
Teksti: Sami Seppä
Kuva: Sami Hämäläinen
Matkustaessa riskejä lymyää monien
kulmien takana. Matkavakuutusten
luvattuna aikakautena saakin helposti
kuvan muutamalla kympillä ostettavasta
turvallisuudesta. Yksityisten vakuutusten varaan matkailijoita ei ole kuitenkaan
jätetty, vaan turvallisuutta pyritään
ennaltaehkäisemään ennen kaikkea valtiovallan sääntelyllä.
palvelusta aiheudu vaaraa kenenkään
terveydelle tai omaisuudelle. Moottorikelkkasafarille osallistuessa on yrittäjä
vastuussa käyttäjän turvallisuudesta ja
hänen on taattava tarjoamansa palvelun
turvallisuus. Laki asettaa toiminnanharjoittajalle myös jatkuvan velvollisuuden
arvioida omaan toimintaansa liittyvät
riskit ja pyrittävä niiden minimoimiseen.
Matkailu ja Ravintolapalvelut Mara
ry on suomalaisen matkailu- ja ravintolaalan edunvalvonta ja työmarkkinajärjestö. Sen jäsenyritykset tarjoavat palveluitaan Suomessa ja yritykset vaihtelevat
aina keilahalleista laskettelukeskuksiin.
Maran lakimiehenä Sami Hämäläinen
on perehtynyt työnsä kautta myös matkailun turvallisuuskysymyksiin. Hänen
mukaansa Suomi koetaan edelleen hyvin
turvalliseksi matkakohteeksi.
Hämäläisen mukaan monet palveluiden tarjoajat tiedostavat riskit ja pitävät
niitä tärkeinä myös liiketoimintansa
kannalta.
- Mielikuvaa tukevat vakaa yhteiskuntarakenne, hyvä elintaso ja korkea teknologiaosaaminen. Mielikuva on kuitenkin
herkkä muutoksille, Hämäläinen pohtii.
Onnettomuustilanne voi
kuitenkin muuttaa kaiken
Kuluttajaturvallisuuslaki asettaa
palvelun tarjoajalle suoran huolellisuusvelvollisuuden, jonka mukaan yrittäjän
on huolehdittava, ettei tarjoamastaan
38
- Monet ovat laatineet tarjoamansa
palvelua koskevan turvallisuussuunnitelman tai –asiakirjan, joissa turvallisuustekijöitä on käyty oman toiminnan
näkökulmasta läpi, Hämäläinen selostaa.
Matkavakuutus takataskussa
Sami Hämäläinen korostaa matkavakuutuksen tärkeyttä aina, jos matkustaa
ulkomaille. Ilman vakuutusta saattaa
matkailijan harteille laskeutuvat kulut
nousta kohtuuttoman suuriksi yllättävän
onnettomuuden tai muun sattuman osuessa kohdalle. Moni kuvittelee esimerkiksi ulkoministeriön kustantavan sairastuneen ulkomailta Suomen valtion piikkiin.
Näin ei kuitenkaan ole. Ilman vakuutusta
kuluista vastaa ainoastaan sairastunut
LexPress
itse. Tietyissä maissa kuten Yhdysvalloissa
sairaalalasku voi nousta kymmeniin, jopa
satoihin tuhansiin euroihin ja matkailija
vastaa itse kuluista ilman vakuutusta.
Tästä huolimatta, yllättävän moni uskaltautuu reissuun ilman asianmukaisia
vakuutuksia. Rantapallon tekemän kyselyn
mukaan yli 20% ulkomaanmatkaajista uskaltautui lomailemaan ilman matkavakuutuksen tuomaa turvaa. Vakuutuksen ottamatta
jättämiselle on kaksi pääsyytä: välinpitämättömyys ja säästösyyt. Ihmisten on vaikea
kuvitella, että juuri omalle kohdalle sattuisi
jotain ikävää.
Tietyissä tilanteissa myös matkanjärjestäjälläkin on korvausvastuu. Valmismatkalaki asettaa järjestäjälle velvollisuuden
huolehtia matkustajasta matkan aikana.
- Jos matkustaja esimerkiksi matkan
aikana sairastuu, joutuu onnettomuuteen tai
rikoksen uhriksi matkanjärjestäjän on avustettava häntä sairaudenhoidon tai ennenaikaisen paluukuljetuksen järjestämisessä,
rikoksen tai vahingon selvittelyssä ja
muissa tarpeellisissa toimenpiteissä,
Sami Hämäläinen summaa.
Avustaminen ei kuitenkaan tarkoita matkanjärjestäjän korvausvastuuta vaan korvausvastuuseen
matkanjärjestäjä joutuu vain, jos sen
omassa toiminnassa on sattunut virhe. Matkanjärjestäjän korvausvastuu
onkin tuottamusperusteinen. Vastuu
koskee niin henkilö-, esine- kuin varallisuusvahinkoakin.
Poikkeustapauksissa matkanjärjestäjä voi myös keskeyttää matkan
tyystin. Tällainen tilanne syntyy
esimerkiksi äärimmäisissä kriisitilanteissa, joissa matkustajien henki
ja terveys on uhattuna. Kyseinen
toimintatapa tuli kyseeseen esimerkiksi arabikevään levottomuuksien
puhjettua Egyptissä.
Kansainvälistyvä maailma
Matkailu on korostetusti hyvin
kansainvälinen toimiala. Reissatessa
valtioiden välillä, tulee olla toimivat
kansainväliset normistot tai ohjeistukset minkä maan lakeja matkailijoihin sovelletaan. Hyvänä esimerkkinä
tästä toimialasta toimii lentoliikenne.
Vaikka lentoliikenne on tärkeä liikenneväylä myös Suomen sisäisesti,
se painottuu kuitenkin valtioiden
väliseen kulkemiseen.
Euroopan Unionin sisäinen lentoliikenne on ollut perinteisesti hyvin
korkea ja kasvulle ei näy loppua. Unionin tasoisella sääntelyllä turvataankin
myös EU:n kansalaisten kuluttajansuojaa ja turvallisuutta.
- EU:n ns. Ylivarausasetus turvaa
lentomatkustajan oikeuksia lennon
peruuttamista ja viivästymistä koskevissa tilanteissa, Hämäläinen kertoo.
Kuvassa Sami Hämäläinen
40
Unionin sääntelyn lisäksi lentoliikennettä säännellään kansainvälisellä tasolla myös Kansainvälisessä
siviili-ilmailujärjestössä ICAOssa,
LexPress
Kuva: Andrei Dimofte/Creative Commons
johon kuuluu yli 190 valtiota. ICAOn
toimialaan kuluu tärkeänä osana myös
lentoturvallisuus.
Imagon rakentamista
Kuinka paljon matkanjärjestäjät käyttävät turvallisuutta vain osana brändin
rakentamista? Selvää on, että onnettomuudet ylittävät usein uutiskynnyksen
ja tuovat kyseiselle matkanjärjestäjälle
runsaasti epämieluisaa julkisuutta, jonka
vuoksi turvallisuuteen kannattaa todella
panostaa, myös liiketoiminnallisista
syistä. Yksittäiset lento-onnettomuudet
ovat romauttaneet yhtiöiden osakekursseja ja tehneet pysyvää tuhoa yhtiöiden
imagoille.
- Lentoturvallisuus ja turvallinen
matkustaminen ovat lentoyhtiöiden
prioriteettien kärjessä ja ne käyttävät
sitä apunaan myös markkinoinnissa,
Hämäläinen tarkentaa.
Turvallisuusnäkökulmien esiintuominen markkinoinnissa ei koske missään
nimessä ainoastaan lentoyhtiöitä vaan
siihen panostetaan sekä ulkomaisten että
kotimaisten matkanjärjestäjien osalta.
Tulevaisuuden kasvuala
televat, matkailuala jatkaa tasaista
kasvuaan – myös Suomessa. Kasvun
ehdottomana edellytyksenä on kuitenkin
turvallinen toimintaympäristö. Yrityksetkään eivät näe turvallisuustekijöitä
vain pakollisina pahoina vaan tärkeänä
osana tarjoamaansa palvelua. Turvallisuus toimii tärkeänä osana myös Suomibrändin rakentamisessa.
- Ulkomaisten matkailijoiden määrä
on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvulla, Sami Hämäläinen selostaa.
Erityisesti venäläiset ja aasialaiset
ovat ottaneet Suomen matkakohteekseen. Hämäläisen mukaan venäläisten
matkailijoiden määrän ja venäläisten
Suomeen jättävän matkailutulon odotetaan yli kolminkertaistuvan vuoteen
2025 mennessä. Työpaikkojen määrä
kasvaa samalla tahdilla uusia työpaikkoja
odotetaan yli 30 000 uutta työpaikkaa
seuraavaan vuosikymmeneen mennessä.
Matkailun kasvaessa myös turvallisuuskysymykset pysyvät pinnalla.
Inhimillisiä virheitä sattuu eikä onnettomuuksia voida koskaan poistaa
otsikoista. Paras tapa varautua niihin
on kuittenkin tehokas ja harkittu ennaltaehkäisy – niin matkailijan, matkanjärjestäjän kuin valtioidenkin tahoilta.
Vaikka matkailutottumukset vaih-
LexPress
41
Unionin
oikeuden ytimessä
Matkailuun ja liikenteeseen keskittyvän numeron tiimoilta LexPress sai
tilaisuuden haastatella nuorta juristia Pirita Virtasta, joka työskenteli
puoli vuotta harjoittelijana Luxemburgissa sijaitsevassa Euroopan
unionin tuomioistuimessa. Ahkerana reissaajana hän on ehtinyt vierailla
monissa maissa ja mantereilla myös omatoimisen matkailun puitteissa.
Teksti: Laura Äijälä
Kuvat: Pirita Virtanen
Vuonna 2012 Turun oikeustieteellisestä valmistunut Pirita Virtanen työskentelee tätä nykyä Helsingissä yritysjuridiikkaan keskittyvän asianajotoimisto
Dittmar & Indreniuksen leivissä osana
riidanratkaisutiimiä, joka hoitaa kotimaisten tuomioistuinprosessien lisäksi
kansaivälisiä välimiesmenettelyjä sekä
erilaisia sovittelumenettelyjä.
Opiskeluaikanaan Pirita oli Lexin
aktiivinen jäsen ollen muun muassa ainejärjestön hallituksen opintovastaavana ja
johtokunnan jäsenenä, ja hän toimi lisäksi esimerkiksi Turun yliopiston hallituksen jäsenenä. Tuomioistuinharjoitteluun
Luxemburgiin hän lähti syksyllä 2012.
EU:n oikeuden tulkitsija
Euroopan unionin tuomioistuimen
eli European Court of Justicen (ECJ)
tehtävänä on varmistaa, että Euroopan
unionin oikeusnormeja sovelletaan
samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa.
Se toimii unionin oikeuden ylimpänä
tulkintaelimenä. Euroopan unionin
tuomioistuin koostuu kolmesta tuomioistuimesta: Unionin tuomioistuimesta,
Unionin yleisestä tuomioistuimesta ja
Virkamiestuomioistuimesta. Kullakin
tuomioistuimella on oma toimivalta
eli jokainen tuomioistuin käsittelee
vain tietyn tyyppisiä asioita. Unionin
tuomioistuin on tuomioistuimista ylin.
Kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää
siltä tulkinta-apua siitä, onko kansallinen
oikeus unionin oikeuden mukaista (ennakkoratkaisumenettely), se käsittelee
mm. komission jäsenvaltioita vastaan
nostamia jäsenyysvelvoitteiden noudattamattajättämiskanteita ja se toimii
myös muutoksenhakuelimenä Yleisen
tuomioistuomen antamiin tuomioihin.
Yleinen tuomioistuin taas käsittelee mm.
yksityishenkilöjen, yritysten ja muiden
organisaatioiden ns. “suoria kanteita”
esim. yhteisön toimielimiä tai sääntelytoimia vastaan. Virkamiestuomioistuin
käsittelee unionin henkilöstön välisiä
riiitoja.
Pirita Virtanen avusti harjoitteluaikanaan Unionin tuomioistuimen Suomen tuomaria Allan Rosasia ja hänen
lakimiehistä ja hallinnollisista avustajista
koostuvaa kabinettiaan. Tuomareita Uni-
LexPress
43
onin tuomioistuimessa on yksi jokaisesta
jäsenvaltiosta eli tällä hetkellä 28.
Ideaa tuomioistuinharjoitteluun
lähtemisestä Virtanen oli pyöritellyt jo
jonkin aikaa, mutta lopullisen kipinän
paikan hakemiseen hän sai työkaveriltaan, joka oli ollut Luxemburgissa
harjoittelussa aikaisemmin ja suositteli
kokemusta.
Kynnykseksi hakuprosessissa muodostui kuitenkin se, että Court of Justicen virallisena työkielenä on yksistään
ranska, mitä Virtanen ei entuudestaan
osannut. Sujuva kielitaito vaaditaan, jotta
harjoittelupaikka ECJ:stä irtoaisi.
Lähetin sähköpostia suoraan Rosasin kabinettiin ja tiedustelin paikkaa.
Hakijoita oli paljon, mutta ilokseni
sain kuulla, että tuomari Rosas haluaisi
haastatella minua. Tapaamisessa kysyin,
olisiko minun mahdollista saada paikka,
jos opettelisin vuoden ranskaa erittäin
tehokkaasti. Tuomari vastasi, että tulet
sitten Luxemburgiin baskeri päässä.
Ahkera työnteko palkittiin, ja Virtanen valittiin osaksi Rosasin kabinettia.
44
Tuomioistuimen arkea
Virtanen kertoo, ettei tyypillistä tai
tavanomaista työpäivää tuomioistuimessa ollut, vaan tehtävät vaihtelivat
käsiteltävänä olevien juttujen mukaan.
Monipuolisuus on hänen mukaansa harjoittelun suuri etu.
Rosasin kabinetissa harjoittelija
otettiin täysipainoisesti mukaan kabinetin toimintaan. Käytännön tehtäviini
kuului muuan muassa tuomioistuimen
vakituisten lakimiesten avustaminen
tapausten valmistelussa, mitä varten
tein esimerkiksi erilaisia selvityksiä.
Selvityksissä harjoittelijan tuli muodostaa perusteltu oikeudellinen mielipide
unioinin oikeuden kysymyksiin eli selvitystehtävän antanut kabinetin lakimies
halusi tietää, miten jokin asia pitäisi
harjoittelijan mielestä ratkaista ja millä
perusteilla. Suomen kabinetin ilmapiiri
oli muutenkin avoin ja liberaali.
Sekä haastetta että positiivista lisämaustetta työhön toivatkin eri maista
kotoisin olevien työntekijöiden väliset
kulttuurierot – jäsenvaltioiden kabinetit
olivat Virtasen mukaan toimintatavoiltaan kaikki hieman erilaisia.
LexPress
Harjoittelun aikana Virtanen pääsiseuraamaan Court of Justicen suullisia
pääkäsittelyitä, mitä hän pitää hyvin mielenkiintoisena kokemuksena. Usein tapaukset ratkaistiin kolmen tai viiden tuomarin kokoonpanoissa, mutta Virtasen
harjoitteluaikana Unionin tuomioistuin
piti myös yhden täysistunnon eli pääkäsittelyn, jossa kaikki 28 tuomaria olivat
läsnä. Tämä on harvinaista ja tapahtuu
vain tietyissä unionin perussäännössä
määritellyissä, tai muuten poikkeuksellisen merkittävissä tapauksissa.
Mieleen Virtaselle on jäänyt erityisen
kiperinä tapauksina kansainvälisestä
terrorismista epäiltyjen henkilöiden
varallisuuden jäädyttämistä koskevat kysymykset. Enemmän julkisuutta saaneet
aiheeseen liittyvät oikeudenkäynnit ovat
niin kutsutut Kadi I ja II -tapaukset, joista
viimeisimmässä Unionin tuomioistuin
antoi ratkaisunsa heinäkuussa 2013.
Mieleen jäi myös euroalueen vakausmekanismia koskeva Pringle-tapaus, joka
ratkaistiin täysistunnossa.
yhteensä lähes puoli vuotta.
Myös kohdemaasta ja sen kulttuurista
kannattaa aina ottaa etukäteen selvää
ennen matkustamista, sillä siitä ei voi
olla kuin hyötyä.
Virtasen nykyiseen työhön sisältyy
lähinnä kotimaanmatkailua, mutta palo
myös muun maailman näkemiseen on
edelleen tallella. Matkailu on hänelle suuri osa elämää, ja hän toteaakin lähtevänsä reissuun aina, kun se on mahdollista.
Juuri ennen LexPressin haastattelua
Virtanen palasi Tansanialle kuuluvalta
Sansibarin saarelta.
Virtanen lähettää maailmalle haluaville nykyisille lexiläisille lämpimiä terveisiä.
- Opiskelkaa kieliä, se kannattaa aina.
Muistakaa positiivinen antautuminen
elämälle ja menkää aktiivisesti mukaan
sellaiseen ainejärjestö- ja muuhun toimintaan, joka teitä kiinnostaa, hän
lopettaa.
Ystäviä ympäri Euroopan
Kansainvälinen työharjoittelu toi
tietysti mukanaan muutakin kuin varsinaiseen juristin työhön liittyviä oppeja
ja kokemusta.
Tuomioistuimessa oli samaan aikaan kanssani harjoittelijoita kaikista
EU-maista. Sain monesta heistä hyviä
ystäviä, joiden kanssa pidän edelleen
yhteyttä viikottain. Olemme muun muassa menossa keväällä porukalla käymään
Englannin Oxfordissa.
Tärkeintä hänen mielestään ulkomaille lähtiessä onkin muistaa liikkua
avoimen ja sosiaalisen asenteen kanssa,
oli kyse sitten opiskelusta, työmatkasta
tai lomasta.
Huumorintaju ja positiivinen suhtautuminen kannattaa pitää matkassa.
Esimerkiksi harjoitteluni aikana hankaluuksia aiheutti toisinaan Luxemburgin
loputtomalta tuntuva byrokratia – kännykkäliittymäni irtisanomiseen meni
LexPress
Kuvassa Pirita Virtanen
45
KOHTI MENESTYSTÄ
Vaihtounelmista totta
Teksti: Aino Ojanen ja Elsa Kangaspunta
Vaihtovuosi ja vaihtoon hakeminen ovat monen opiskelijan suunnitelmissa. Monille
itse hakuprosessi on kuitenkin vieras, ja suunnitelmista tekoihin ryhtyminen tuntuu
työläältä. Vaikka hakuprosessi onkin monivaiheinen ja vaatii omistautumista sekä perehtymistä, on se todellakin läpi käymisen arvoinen, palkintona kun siintää unohtumaton
vaihto-opiskeluvuosi ja uudet mahtavat kokemukset. Tämän vuoden päähaku sulkeutui
jo, mutta jos vaihtoon hakeminen tulevaisuudessa on mielessä, on muutamia seikkoja
hyvä pitää mielessä.
Aloita ajoissa, sillä simerkiksi kaukomaihin suuntautuvat ISEP- sekä north-to-north
vaihto-ohjelmien haut sulkeutuvat jo syyslukukauden lopussa. Apua hakuprosessin
aloittamiseen voit hakea esimerkiksi kansainvälisten asioiden toimistolta taikka Turun
yliopiston nettisivuilta, jonne on koottu kattavasti tietoa vaihto-opiskelusta. Kun tärkeät
päivämäärät on merkitty kalenteriin, muuttuu hakuprosessi konkreettisemmaksi eikä
vaihtovuosi jää välistä vain unohdettujen deadlinejen vuoksi. Toinen hyvä tapa aloittaa
vaihtoonhakuprosessi on osallistua kansainvälisen toimiston järjestämiin vaihtokohteiden esittelytilaisuuksiin. Esittelytilaisuuksissa voit myös esittää sinua askarruttavia
kysymyksiä.
Yksinkertaisinta vaihtoon on lähteä yliopiston vaihto-ohjelmien kautta, mutta vaihtopaikkaa voi hakea myös suoraan haluamastaan yliopistosta. Yliopistolla on sekä yleisiä, että tietyille tiedekunnille suunnattuja vaihto-ohjelmia. Erityisesti yleisiä paikkoja
haettaessa on hyvä huomioida, että kohdeyliopisto tarjoaa tutkintoosi hyväksiluettavia
kursseja. Vaikka toisen tiedekunnan vaihtopaikat myönnetään ensisijaisesti kyseisen
tiedekunnan opiskelijoille, voit hakea näitäkin paikkoja. Tarjolla on sekä yhden lukuvuoden että yhden lukukauden vaihtopaikkoja.Yliopiston tarjoamista vaihtopaikoista voit
hakea viiteen, jotka on asetettava tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi jos sinut hyväksytään
ensimmäiseen hakukohteeseesi, et voi ottaa vastaan muita paikkoja.
Itse järjestettyyn vaihtoon voidaan myöntää yliopiston apurahaa, mutta se ei riitä
kattamaan yliopistojen korkeita lukukausimaksuja. Yliopiston vaihto-ohjelmista lukukausimaksuja ei tarvitse maksaa. Apurahojen lisäksi saat myös korotettua opintotukea,
kunhan opintopisteitä kertyy riittävästi. Myös opintolainaa on mahdollista nostaa
korotettuna. Menot vaihtelevat kohdemaiden hintatasojen mukaan, mutta kannattaa
harkita tarvitsetko opintotuen ja apurahan lisäksi muutakin rahoitusta vaihtovuodellesi.
Vaihtohaku on kaksivaiheinen: se jakautuu hakuun omassa sekä kohdeyliopistossa.
Pääsäntöisesti jos sinut hyväksytään omassa yliopistossasi, myös kohdeyliopisto valtsee
sinut. Yliopiston sisäisessä hakuvaiheessa laaditaan jokaiseen hakukohteeseen motivaatiokirje sekä alustava opintosuunnitelma. Motivaatiokirjeen ja opintosuunnitelman lisäksi
valintaperusteina ovat opintomenestys sekä tarvittava kielitaito. Toisessa vaiheessa,
mikäli yliopisto päättää ehdottaa sinua vaihto-opiskelijaksi, sinun on toimitettava erilaisia asiakirjoja riippuen kohdemaasta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kielitaitotodistus
tai suositus yliopiston professorilta. Tiedekunnassamme suosituksia kannattaa kysellä
rohkeasti, vaikkei professoreita tuntisikaan. Sitkeyttä ja kärsivällisyyttä - vaihtokokemus
tulee varmasti olemaan hakuprosessin arvoinen. Ja enemmänkin!
46
LexPress
KOLUMNI:
Pyöräilevä Turku on
kaikkien etu
Kuvat: Saara Ilvessalo
Turussa on potentiaalia Suomen
parhaaksi pyöräkaupungiksi. Ympärivuotinen pyöräliikenne on kasvussa, ja
pieniä edistysaskeleita pyöräolosuhteiden parantamiseksi tehdään jatkuvasti.
Suuremmat teot kuitenkin puuttuvat:
Suunnitelma keskustan pyörätieverkostosta on olemassa vuodelta 1986,
mutta käytännössä sitä ei ole vieläkään
toteutettu.
Turun tavoitteena on pyöräilyn kulkumuoto-osuuden kasvaminen, ja kaupunki
on sitoutunut pyöräilyn edistämiseen
monissa strategioissaan. Vuonna 2008
matkoista Turussa tehtiin pyörällä 11%,
kun taas kävelyn kulkumuoto-osuus oli
27%, linja-auton 8% ja henkilöauton
52%. Turku on 2009 hyväksytyssä ilmasto- ja ympäristöohjelmassaan päättänyt
lisätä kestävien liikkumismuotojen käyttöä ja asettanut tavoitteeksi, että kevyen
liikenteen kulkumuoto-osuus on yli 55%
vuonna 2013 ja yli 66% vuonna 2030.
Keskustan läpäisevän pyörätieverkoston
on haluttu olevan valmis vuonna 2015.
Myös Turun yleiskaavan 2020 liikenteellisissä tavoitteissa etusijalle on
asetettu joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Kun
kaupungissa ajetaan enemmän matkoja
pyörällä auton sijaan, pienhiukkas- ja
ilmastopäästöt vähenevät. Tämä paitsi
hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta,
myös vähentää saasteista johtuvia terveyshaittoja itse kaupungissa.
Erilaisten strategisten tavoitteiden
lisäksi Turun pyöräilyllisesti suurimman
ongelmakohdan, kaupunkikeskustan,
dilemmaa on ratkottu paperilla vuosi-
48
kymmeniä. Keskustan pyörätieverkosta
on päätetty sitovasti ainakin vuosina
1986 (keskustan liikenteen vaihekaava),
1997 (keskustan kehittämissuunnitelma), 2001 (kaupunginvaltuuston päätös
kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä) ja 2010 (kävelyn ja pyöräilyn
kehittämisohjelma).
Turusta ei siis näyttäisi puuttuvan
tahtoa kehittää pyöräliikennettä. Todellisuus on toinen.
Kun rahaa väylien kehittämiseen
pitäisi löytää tai kun pyörille pitäisi
raivata tilaa muutaman parkkipaikan
kustannuksella, löytyy tahtoa enää vain
vähemmistöltä poliitikoista. Tänä vuonna eteenpäin nytkähtävät suunnittelun
tasolla ainakin Hämeenkadun pyörätien
jatko Kårenille ja Humalistonkadun pyörätie, mutta rakentamiseen varattavista
rahoista joudutaan jälleen käymään taisto
ensi vuoden budjetissa. Turun keskustan
läpi ei yhäkään kulje yhtäkään yhtenäistä
pyörätietä.
LexPress
Pyöräilyn lisääminen hyödyttäisi monella tapaa. Ensinnäkin se on tutkitusti
suoraa säästöä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston teettämän selvityksen
mukaan euron satsaus pyöräilyyn tuo
kahdeksan euron hyödyt. Lisäksi jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle 0,3–1,3 euroa, kun taas autoilu
tuottaa yhteiskunnalle kustannuksia.
Kun pyöräliikenteelle tehdään tilaa keskustan kauppojen tuntumasta, on tällä
kansainvälisten tutkimustenkin mukaan
positiivinen vaikutus myös liiketoimintaan.
Pyöräily on kätevä ja edullinen tapa
liikkua kaupungissa, eikä vie paljoa
kaupunkitilaa. Pyöräilyn lisääminen
parantaa turvallisuutta, edellyttäen, että
pyörille rakennetaan omat kunnon väylät. Mitä paremmat pyöräilyväylät, sitä
vähemmän muun liikenteen seassa paikkaansa hakevia fillareita. Lisäksi pyöräilyn osuuden lisääminen sujuvoittaa myös
autoilua: Mitä paremmat pyöräväylät,
sitä enemmän pyöräilijöitä, vähemmän
autoilijoita ja vähemmän ruuhkia.
Tämän takia pyöräilyllä on merkitystä
ja sitä kannattaa edistää. Pyöräilyä ei
kuitenkaan voi lisätä, ellei sitä edistetä
myös kaupunkisuunnittelussa konkreettisilla päätöksillä. Turussa tämä tarkoittaa sitä, että 28 vuoden ajan toistuvasti
päätetty ja lupailtu pyöräliikenneverkon
rakentaminen pitäisi vihdoin toteuttaa.
Pyöräväylien on oltava oikeissa paikoissa, noudatettava loogisia reittejä, oltava
turvallisia sekä hyväkuntoisia ja niillä
on voitava liikkua nopeasti ilman turhia
pysähdyksiä. Turun tulisi myös palkata
henkilö suunnittelemaan uusia pyöräliikenneväyliä. Keskustaan ja korkeakoulualueelle pitää rakentaa reilusti kunnollisia
pyöräparkkeja.
Pyöräliikenneväylien rakentamiseen,
ei vain suunnitteluun, panostaminen on
kaikilla mittareilla parhaita sijoituksia,
mitä Turku voi tehdä. Kunnollisella pyöräilyverkostolla pyöräily kaupungissa
tehokkain, edullisin ja järkevin liikennemuoto niin yksilölle, ympäristölle kuin
Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on graduaan puuhaava
lexiläinen ja pyöräilevä kaupunginvaltuutettu.
LexPress
49
OPINTO PALSTA
Opintopalsta nostaa esiin opintoasioissa käsiteltävinä olevia
asioita.
Opintopalsta avaa pelin tarkastelemalla syksyn opintokyselyn tuloksia. Monet kysymykset jakoivat mielipiteitä suuresti, joten poimitaan
kuumimpia aiheita.
1) Tenttijärjestelmää ajanmukaistettava, lakikirjat tentteihin ja
tentit akvaarioon
2) Suoritustapoja monipuolistettava, lähinnä perusteissa, mutta
myös erikoistumisjaksoilla
3) Kieliryhmiin taattava paikka kaikille, opetusjaksoja lyhennettävä
4) Työmäärä ja vaatimustaso yhdenmukaistettava eri kurssien ja
tenttikertojen kesken
5) Opintojen ohjausta vahvistettava
Mainittakoon positiivisena seikkana, että tiedekunnassa ollaan
näistä pääasiassa tietoisia.
50
LexPress
OIKKARINA MAAILMALLA
When I hear the word “exchange” the first thought that comes to my mind is
different ways of doing things. Changing location always brings new experiences,
knowledge and a global perspective. At the same time it involves meeting new people
and sharing your own culture with the host community.
My name is Davit Dopidze and I am from Georgia. It is a small, beautiful country
in Europe, not one of the states of the USA. It has an unique culture, just like the
Georgian language and writing.
My home university is Tbilisi State University-TSU which is nearly same sized
and aged as the University of Turku. It has the biggest faculty of law in the whole
Caucasus region and is associated with its own culture of teaching.
There are many differences between law studies in TSU and UTU. There are different degrees of studies: 4 years of bachelor, 2 years of master and 3 years of PHD
degree. What I consider to be the biggest difference, is the philosophy of teaching. At
TSU students are constantly checked by professors. Once in a week there is a seminar
where professors discuss students’ questions and check how well they prepared their
work. What I experienced in UTU is substantially different. Students at UTU enjoy
more flexibility and independence, however it requires more responsible attitude
towards studies in order to get favorable grade in exams.
At my home university 90% of the courses last for the entire semester. Outcome
is studying 5-6 different courses at the same time for consecutive 5 months. Before
finals we “enjoy” our obligation to take 2 midterms which in total constitute almost
half of the final grade. Based on my experience midterms help to remember information for 5 months. At UTU the longest course I took lasted for 1.5 months.
The study schedule at TSU is very flexible and allows students to be involved in
certain kind of activities other than academic. We have the opportunity to choose
a time for lectures and seminars that works best for us. Most of the students are
involved in some kind of extracurricular activities in order to
develop their professionalism.
Some of them either work or are
interns at national courts, ministry of justice, legal firms or NGOs.
The rest concentrate mainly on
studies.
At the end of the day we try
to enjoy our free time. There are
sports, fun and cultural activities
organized by the university that
students participate in. These
activities includes movie nights,
camping and sightseeing trips,
paintball, group competitions and
even 5 day long trips to seaside.
David Dopidze
LexPress
51
OIKEUS taju
VELVOLLISUUS
SYYTTÄÄ TAI LUOVUTTAA
Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen tarkastelee Oikeustajussa
YK:n kansainvälisen tuomioistuimen (International Court of Justice, ICJ)
ratkaisua asiassa “Belgia v. Senegal”. Korhonen on väitellyt tohtoriksi
arvostetusta Harvardin yliopistosta. Hän on luennoinut useissa yliopistoissa
ympäri maailmaa, muun muassa Bostonissa, Brysselissä ja Kairossa, ja on
tuottanut useita julkaisuja sekä artikkeleita uransa aikana. Hän omaa vahvan
kokemuksen kansallisen oikeuden, EU-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden eri
osa-alueista, kuten ihmisoikeuksista ja ulkosuhteista.
Tekstin koonnut: Tuomas Dahlström ja Kirsi Kemppi
Kuva: Tero Wester
Haagissa istuva yleisen kansainvälisen oikeuden tuomioistuin (International Court of Justice, ICJ) ratkaisi
vuonna 2012 ns. Velvollisuus syyttää tai
luovuttaa-jutun (Questions relating to
the Obligation to Prosecute or Extradite,
Belgium v. Senegal, Judgement, I.C.J.
Reports 2012, 422), joka koski Chadin
entisen diktaattorin saattamista vastuuseen Yhdistyneiden kansakuntien (YK)
kidutussopimusta (Convention Against
Torture and Other Cruel or Inhuman
Treatment and Punishment, CAT, 1985)
loukkaavista toimistaan.
Diktaattori Hissene Habre oli hallinnut Chadia väkivaltaisesti vuosina 19821990 ja siirtynyt syrjäyttämisensä jälkeen Senegaliin. Chadlaiset kidutuksen
uhrit olivat pyrkineet saamaan entistä
diktaattoria vastuuseen teoistaan niin
Senegalissa, YK:ssa, välitystuomioistuin
menettelyssä kuin ulkomaillakin ennen
Belgian kääntymistä Haagissa sijaitsevan tuomioistuimen puoleen vuonna
2009. Kansainvälisessä tuomioistuimessa on sitten Pinochet- debatin nostettu
muitakin ulkomailla tapahtuneisiin
ihmisoikeusloukkauksiin ja kansainvälisiin rikoksiin liittyviä juttuja, joista
Velvollisuus syyttää tai luovuttaa-tapaus
on erinomainen esimerkki.
Vaikka kidutuksen vastainen aineellinen oikeus ja diktaattorin syyllisyys
ovat harvinaisen kiistattomia, tapaus on
proseduraalisessa monimutkaisuudessaan sekä kiinnostava että kyynistävä.
Optimistista on, että Kansainvälisen
tuomioistuimen ratkaisun jälkeen Afrikan Unioni ja Senegal sopivat Hissene
Habren rikosoikeudenkäyntiä varten perustettavasta erityistuomioistuimesta,
jonka noin 7,5 miljoonan euron budjetin
Afrikan unioni rahoittaa muun muassa
”Jokaisen kansainvälisen
oikeuden opiskelijan tulisi hallita nk. iracointi ja
harjoitella sitä viimeaikaisiin tapauksiin.”
LexPress
53
Euroopan unionin, Belgian ja muiden
ulkomaisten rahoittajien tuella.
Pessimismiä herättävää taas on huomata, kuinka kallista, aikaa vievää, oikeusbyrokraattista ja kaiken kaikkiaan
resurssi-intensiivistä on saada yksikin
kiduttaja oikeuden eteen, vaikka hän
ei edes yrittäisi piileskellä, hänen teoistaan ei olisi epäselvyyksiä ja vaikka
useat valtiot ja kansainväliset järjestöt
aktiivisesti asiassa toimisivat. Kun
ottaa huomioon, että asiaa on ennen
erityistuomioistuinta puitu jo niin YK:n
CAT-toimikunnassa, Belgian ja Senegalin oikeuslaitoksissa, Afrikan unionissa, ECOWAS:in tuomioistuimessa
ja Kansainvälisessä tuomioistuimessa,
voidaan Habren mahdollisen tuomion
hintalappu ainakin tuplata. Tällöin
pohdittavaksi tulee tuomion merkitys
kidutuksen ja vakavien ihmisoikeusloukkausten vastaisessa taistelussa
etenkin, jos vaihtoehdoksi ajateltaisiin
vaikkapa 12 miljoonan euron rahaston
perustamista, josta maksettaisiin 1015.000 kertakorvausta tai mikrolainaa
(esim. 1-2.000 euron summia) kidutuksen uhreille ja heidän perheilleen Chadissa, jossa vuotuinen keskiansio jää
alle 500 euron ja lukutaitoprosentti 34;
onko yksilökeskeinen kriminalisointi ja
oikeusprosessi kustannustehokkain tai
oikeudenmukaisin tapa taistella ihmisoikeusloukkausten poistamiseksi ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
kehittämiseksi?
Tapaus liittyy laajemmin kansainvälisen rikosoikeuden kehitykseen,
rankaisemattomuuden poistamistavoitteeseen sekä toisaalta Afrikan
ja kolmannen maailman kritiikkiin,
miksi kansainvälisen rikosoikeuden
tapauksissa syytettyinä nähdään vain
heidän kansalaisiaan. Tapauksen doktrinaalisesti koukeroisimmat piirteet
liittyvät seuraaviin avoimiksi jääviin
kysymyksiin: vaikka Kansainvälinen
tuomioistuin vahvistaa kidutuksen
54
Kuvassa Outi Korhonen
kiellon CAT-säännön lisäksi jus cogens- ja
sitovaksi tapaoikeudelliseksi normiksi, se
toteaa Belgian oikeustoimikelpoisuuden
asiassa alkaneen vasta Belgian liittymisestä
CAT:iin (1999) ja Senegalin velvoitteiden
alkaneen vastaavasti vasta sen liittymisestä
(1987). Avoimeksi jää siten, mitkä valtiot
voisivat esiintyä kantajana ja vastaajana
Habren ennen vuotta 1987 ja toisaalta
1987-1999 tapahtuneissa teoissa; ja onko
niin, että oikeustoimikelpoisuus jus cogens- tai tapaoikeusnormin osalta ennen
sopimusoikeudellista suhdetta tai sen
rinnalla jää teoreettiseksi?
Seuraavassa esitän kansainvälisen
IRAC-menetelmän mukaisesti tehdyn lyhyen tapausanalyysin Belgian ja Senegalin
välisen kiistan ratkaisusta Kansainvälisessä tuomioistuimessa. Jokaisen kansainvälisen oikeuden opiskelijan tulisi hallita nk.
iracointi ja harjoitella sitä viimeaikaisiin
tapauksiin.
LexPress
IRAC-analyysi Velvollisuus
syyttää tai luovuttaatapauksesta
Issue (I): Kiistan kohde
Chadin kansalainen ja entinen diktaattori Hissene Habre oli nauttinut
poliittisesta turvapaikasta Senegalissa
syrjäyttämisensä jälkeen vuodesta 1990
lähtien. Diktatuurin aikaisten ihmisoikeusloukkausten, erityisesti kidutuksen,
uhrit olivat nostaneet kanteita sekä
Senegalissa että Belgiassa sekä valtion
sisäisen rikoslain että YK:n kidutussopimuksen pohjalta. Senegalin tuomioistuimet olivat katsoneet olevansa vailla
tuomiovaltaa eikä Senegal ollut myöntynyt Belgian luovutusvaatimuksiin.
Rule (R): Oikeussääntö
Onko toinen kidutussopimuksen
jäsenvaltio yleisesti oikeustoimikelpoinen vaatimaan toiselta jäsenvaltioilta
välittömiä toimenpiteitä sopimusvelvollisuuksien täyttämiseksi?
Arguments (A): Väitteet
Belgian (kantaja) mukaan jokainen
kidutuksen vastaisen sopimuksen
jäsenvaltio on oikeutettu vaatimaan
toisilta jäseniltä sopimusvelvollisuuksien täyttämistä (erga omnes -periaate)
riippumatta kidutuksen uhrien kansallisuudesta, tekopaikasta tai kidutuksen
ajoittumisesta ajankohtaan ennen
kantajan liittymistä sopimukseen. Yleisen säännön lisäksi Belgia vetosi locus
standinsa tueksi erityisintressiinsä, joka
syntyi kidutuksen uhreiksi epäiltyjen,
aiemmin Chadin ja nykyisin Belgian
kansalaisten nostamista kanteista belgialaisessa tuomioistuimessa (passiivinen persoonallisuusperiaate).
Senegalin (vastaaja) mukaan Belgialla ei ole oikeustoimikelpoisuutta, koska
kukaan kidutuksen uhreiksi epäillyistä ei
ollut sen kansalainen tapahtumahetkellä
(aktiivinen persoonallisuusperiaate). Lisäksi Senegalin mukaan ei ole olemassa
tuomioistuinprosessin edellyttämää
oikeusriitaa, koska Senegal oli jo ryhtynyt kidutussopimuksen edellyttämiin
lakimuutoksiin ja muuhun velvoitteiden toimeenpanoon; lisäksi epäillyn
kiduttajan (Habre) asia oli käsiteltävänä
Afrikan unionin toimielimissä LänsiAfrikan talousyhteisön (ECOWAS:in)
tuomioistuimen vahvistaman takautuvan rikosoikeuden ehdottoman kiellon
seurauksena ja Belgian kanssa käytiin
yhä diplomaattista kirjeenvaihtoa.
Conclusion (C): Ratkaisu
Kansainvälinen tuomioistuin totesi
Belgian toimivaltaiseksi viitaten kidutussopimuksen lisäksi kansanmurha- ja
vastaaviin sopimuksiin sekä lukuisiin
oikeustapauksiin, joissa velvollisuutta
pidättäytyä jus cogens-tasoisten pakottavien kansainvälisen oikeuden kieltojen
(kuten kidutuksen kielto) loukkaamisesta voivat vaatia kaikki osapuolet (omnes
partes) riippumatta loukkaajan tai
loukatun kansallisuudesta tai edes siitä,
että kantaja ei ole ollut sopimusosapuoli
tapahtuma-aikana. Kansainvälinen tuomioistuin totesi Senegalin rikkoneen
kidutussopimusta (6. ja 7. artikla), kun
se ei ollut välittömästi tiedon saatuaan
ryhtynyt sopimuksen edellyttämiin
esitutkinta- ja oikeustoimiin tai, toissijaisesti, suostunut luovuttamaan Habrea
Belgiaan. Tuomioistuin totesi, että Senegalin sisäisten toimien hitaus ei ollut
perusteltavissa taloudellisilla ongelmilla
eikä ECOWAS:in tai Afrikan unionin toimilla voitu muuttaa kidutussopimuksen
velvoitteita välittömiin toimenpiteisiin.
LexPress
Kuvassa Henriikka Tiainen
55
PRESSWORD
Ristikon kuva: Ari Saarnilehto
56
LexPress
Stigidilaatio
valloillaan
Rehevät viikset ylähuulellaan,
kasaririllit silmillään ja hiphop
-piireistä tuttu lakki päälaellaan.
Loppusilauksena vielä
suomenruotsalainen, hieman
snobilta kuulostava taiteilijanimi.
Hahmoa on vaikea uskoa Lexin
pikkujouluesiintyjäksi.
Teksti: Sami Seppä
Kuvat: Lex
Stigin, siviilinimeltään Pasi Siitonen,
muusikonuran voi helposti nähdä suomalaisena tuhkimotarinana. Metroasemien
siivoojasta Lexin pikkujouluesiintyjäksi.
Samalla paikalla ovat esiintyneet suomalaisen popmusiikin ehdottomia hittinimiä kuten PMMP, Kaija Koo ja Jenni
Vartiainen.
Itse keikkaa artisti odottaa jo malttamattomin mielin.
- Opiskelijabileet ovat aina parhaita
keikkatilanteita eikä pikkujoulutkaan
varmaan huono lisä ole, Stig naurahtaa
Stigin todellinen läpimurto tapahtui
vuoden 2011 Uuden Musiikin Kilpailun
myötä, jossa hän oli ehdokkaana Suomen
Euroviisu-ehdokkaaksi Paula Vesalan kirjoittamalla verbaalisella taidonnäytteellä
Laululeijalla.
Vaikka kilpailu ei Stigin kohdalla
päättynytkään Azerbaidzanin keikkaan,
suhdanne on ollut tästä lähtien puhtaasti
nouseva.
Suosionsa myötä nykyinen kantriräppäri ei ole kuitenkaan unohtanut härskiä
räp-menneisyyttään. Stig lupailee saattelevansa lexiläiset myös Stig Doggin
58
riimien pariin ja näin myös illan aikana
muutaman kerran tapahtui.
Toisin kuin voisi luulla, ei vuosienkaan
keikkalavojen kiertäminen, vielä kahden
eri musiikkityylin kanssa tee neutraaliksi
jännitykselle.
- Kyllä keikkajännitys on vuosien
mittaan vähentynyt, mutta ei se ole kyllä
mihinkään hävinnyt ja tuskin häviääkään. Pienimuotoiset keikat jännittää
pääsääntöisesti enemmän, koska niissä
yleisö jotenkin niin paljon konkreettisemmin läsnä, Siitonen myöntää.
Arjen juridiikkaa
Yleisön onneksi Stig ei ole omaksunut
oikkareista mitään suurempia stereotypioita. Itse asiassa hänellä ei ole niitä
ollenkaan.
- Mulla ei tule kyllä oikeustieteen
opiskelijasta mieleen mitään. Kaverin
naapuri opiskelee Helsingin oikiksessa ja
ihan normaalilta se kyllä vaikuttaa, artisti
toteaa hymyillen.
Tuskin yksikään levyttävä muusikko
on kuitenkaan voinut välttyä juridisilta
LexPress
kysymyksiltä. Vaikka apua on muusikoiden saatavilla, ei sitä aina käytetä
parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi
- Muusikot ovat usein taiteilijoita,
jotka haluavat keskittyä nimenomaan
omaan musiikkiinsa miettimättä välttämättä sopimusteknisiä yksityiskohtia,
Pasi Siitonen pohtii.
Musiikkialan murros puhuttaa kuitenkin myös pikkujoulujen tähteä.
Ala on jo vuosia kylpenyt huonoissa
uutisissa aina piratismista levy-yhtiöiden
kontrollin kasvamiseen. Stig myöntää
käyttäytyvänsä kuitenkin normaalin
suomalaisen kuluttajan tapaan.
- Vaikka esimerkiksi Spotifystä ei artistina juurikaan rahaa saa, käytän sitä
myös itsekin musiikin kuuntelijana ja onhan sen loistava palvelu, Siitonen toteaa.
Stig korostaakin levymarkkinoiden
muuttuneen: nykyään levy kuunnellaan
ensin ilmaiseksi netissä ja mikäli musiikki on kuunneltavaa ja kuluttaja haluaa
osoittaa tukensa artistille, saatetaan levy
ostaa omalle hyllylle.
lexiläiset nostaneet vuoden odotetuimpien
juhlien tunnelman ansaitsemiinsa korkeuksiin.
Lavan edestä katsottuna Stigin tulevaisuus näyttää valoisalta. Artistin
elämässä mikään muu kuin epävarmuus
ei ole kuitenkaan varmaa. Pasi Siitosen
takataskussa lepääkin varasuunnitelma
pilvien varalle.
- Minulla on opiskeluoikeus taideteolliseen, jossa opiskelen äänisuunnittelua.
Tosin aika ei ole viime aikoina juurikaan
riittänyt opiskeluihin keskittymiseen,
mutta eiköhän niiden opintojen pariin taas
myöhemmin ehdi palailla, Stig summaa.
Sana-assosiaatio:
Cheek – stadion status
Pmmp – kivoi tyyppei
Ryyppy - huikka
Juristi – ally mcbeal
Calsari – kännit
Pipari – nam!
Kantriräppärin mielestä musiikkiala
alkaa vasta löytää taistelukeinoja piratismia vastaan.
- Tämä vuosia pyörinyt piratismia
vastustava mainoskampanja on itsessään
aika huvittava esimerkki; ketään tuskin
varastaisi kaupasta karkkia, mutta jos
ne olisi jätetty kadunkulmalle eikä olisi
kiinnijäämisen riskiä olisi niin varmasti
jokainen nappaisi karkit mukaansa. Olisiko se silloin edes varastamista?
Stig uskoo laillisten streamauspalveluiden lisääntyvän entisestään ja niiden
syrjäytettyä piratismia, alkaa artistien
oikeudet korvauksiinsa jälleen parantua.
Lexiläisten armoilla
Ihmismassa on jo malttamattona
odottamassa illan kohokohtaa, kun kaksi
hamoa astelevat lavalle. Helpompaa yleisöä voi artisti tuskin toivoa.
Ennen kuin ensimmäinen kappale alkaa tärisyttää kovaäänisten kalvoja, ovat
LexPress
59
Lexin sankarit
Spexaajat ovat kiistämättä Calonian mielenkiintoisimpia henkilöitä. Tuntuu, etteivät edes sadat Kirkkotiellä vietetyt tunnit riitä tutustuttamaan niihin hienoihin
ihmisiin, jotka ovat laittaneet itsensä likoon yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta!
Harjoituksissa taukokeskusteluiden aiheet poukkoilevat Ukrainan poliittisen tilanteen
ja traumatisoivien lastenohjelmien välillä, ja tuntuukin, että juttua ohi aiheen riittäisi
useampienkin illanistujaisten ratoksi.
Spex on täydellistä vastapainoa oikeustieteen opinnoille ja korvaamaton täydennys
Lexin tarjontaan. Luovuus, yhteistyö ja itselleen nauraminen ovat taitoja, joita ei opi
massaluennoilla eikä edes toogabileissä. Vaikka kaksimielisiä omstarteja huutavien
katsojien toiveiden täyttäminen on kuumottavaa, näyttelijät jäävät mieleen niinä
itsevarmoina ja huumorintajuisina lexiläisinä, jotka todennäköisesti pääsevät pitkälle
valmistuttuaan. Viime kädessä spex osoittaa näyttelijöiden sijaan katsojien yksinkertaisuuden.
Projektin edetessä kaikki kliseet virheistä ja itsestään oppimisesta ovat osoittautuneet todeksi. Improvisaatioharjoituksista tutun periaatteen mukaan moka on lahja,
joka usein naurattaa ja saattaa kaiken lisäksi kehittää toimintaa. Olen löytänyt itsestäni
uusia puolia, kun olen ainoana tiimistä joutunut eläytymään jokaiseen hahmoon vuorollaan. Valmiita vastauksia ei ole, vaan tunnetiloja, intonaatiota ja äänensävyjä joutuu
maistelemaan. Nautin erilaisten tunnetilojen tavoittelusta ja niiden välittymisestä
näyttelijän heijastamana lavalle. Kaikista onnellisimmaksi ohjaajan tekee kuitenkin
nähdä, miten näyttelijä heittäytyy rooliinsa, alkaa luoda uutta ja löytää itsestään sen
arjen supersankarin, joka kaikessa epätäydellisyydessäänkin lyö kaikki muut laudalta.
Spexissä hienointa on onnistua epäonnistumalla.
Ohjaajana näkyvin heikkouteni, kokemattomuus, on osoittautunut monessa suhteessa
itse asiassa vahvuudeksi. Kaavoihin on vaikea
kangistua, kun mitään valmista mallia produktion ohjaamisesta ei ole mielessä. Olen lähtenyt
toteuttamaan visiotani ennakkoluulottoman kokeilunhaluisesti ja näyttelijöitä kuunnellen. Ehkä
liiaksikin - välillä kohtausten improaminen niin,
että kaikki näyttelevät vuoroin maanista tai masentunutta ei ole hedelmällistä. Kuitenkin juuri
Lexin spexin vahvuutena pidän hauskanpitoa ja
kotikutoisuutta. Kyse ei ole ammattiteatterista,
joten yhtä heittäytyväisiä näyttelijöitä ja hervottomia omstarteja saa hakea kaukaa.
Käsikirjoitustiimi on ollut jälleen kunnianhimoinen sekä mielikuvitukseltaan lennokas kuin
Teräsmies, ja vaiherikkaan tarinan tuominen
lavalle on tuottanut toisinaan päänvaivaa. Joukkohysterialtakaan ei ole tänä vuonna treeneissä
vältytty, mutta ohjaajalla on vakaa luotto siihen,
että näytöksissä näyttelijöiden pokka pitää. Tulkaa vaikka itse haastamaan.
Anna Haipola,
Spexin ohjaaja 2014
LexPress
61
KV-VIIKOT
SIIS MITKÄ?
Teksti: Elina Hirvonen ja Milja Yli-Hongisto
Kuvat: Sanna Koljonen
Tammikuun puolessa välissä lentokoneemme laskeutui Norjan
Bergeniin. Vastassa meitä odottivat korkeat vuoret, kauniit vuonot
sekä iloiset nordistit. Pian pääsimmekin tutustumaan uusiin oikkareihin ympäri pohjoismaita!
Kansainvälisiä viikkoja järjestetään vuosittain ympäri Pohjolaa yhteensä 11 kappaletta. Viikkoja järjestetään Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa sekä
Islannissa, oikeustieteellisissä tiedekunnissa. Nähtävyyksiä riittää siis tutusta Turun
Aurajoesta, Norjan vuonoihin ja Islannin Geysireihin. Tarkoituksena olisi, että myös
osallistujia olisi jokaisesta viikon järjestävästä ainejärjestöstä. Uusista kavereista tai
poikkitieteellisyydestä ei siis varmasti ole pulaa. Kansainvälisiin viikkoihin liittyy
paljon erilaisia perinteitä, jotka seuraavat viikosta toiseen. Viikot eivät kuitenkaan ole
toistensa kopioita, vaan perinteiden lisäksi jokaisella niistä on myös omat teemansa
ja erityispiirteensä, esimerkiksi Codexin viikolla pääset kokemaan K-supen, pohjoismaiden nopeimmat sitsti ja vain Justuksen viikolla on mahdollista kokea legendaarisen
maineen saanut TapioTour.
Kansainvälisellä viikolla toimikunta pitää huolta siitä, ettei vieraille tule tylsää.
Ohjelmaan kuuluukin excursioita, esittelyjä sekä erilaisia juhlia. Viikon aloittaa perinteisesti hyttetur eli mökkireissu, joka onkin mahtava tilaisuus oppia tuntemaan
ennestään tuntemattomat viikolle osallistujat. Bergenissä viikkomme teemana oli
kilpailuoikeus ja virallinen ohjelmamme koostui mielenkiintoisista luennoista yliopistolla, paikallisissa asianajotoimistoissa sekä kilpailuviranomaisen luona. Virallisen
ohjelman lisäksi nousimme korkealle Fløyen-vuorelle, jonka päältä saimme ihastella
koko kaupunkia. Viikko päättyi perinteisesti vuosijuhliin ja sillikseen, joiden jälkeen
olikin jo aika palata takaisin kotiin.
Viikon aikana yhteishengestä tulee hyvä ja osallistujista tiivis porukka. Mielestämme
parasta koko viikossa olikin juuri uusien samanhenkisten kavereiden saaminen ympäri
pohjolaa.
Helpoiten kv-viikon tunnelmaan pääsee osallistumalla Lexin omalle kv-viikolle,
majoittamalla sisarainejärjestöistä tulleita vieraitamme tai parhaimmassa tapauksessa tekemällä ne molemmat.
Viikon aikana osallistujat näkevät
Turusta varmasti aivan uudenlaisia
puolia sekä pääsevät tutustuttamaan vieraitamme Lexiläisille tuttuihin paikkoihin sekä tapoihin.
Vaikka et pääsisi osallistuman
koko viikolle, kannattaa lähteä
tutustumaan menoon vaikka vain
yhtenä iltana! Voimme myös luvata, ettei viikosta puutu naurua
ja laulua! Nähdään Lexin viikolla
ja ennen kaikkea Vi ses i Norden!
62
LexPress