LexPress 5/2014
CALONIA gallup Vuoden viimeisessä LexPressissä opiskelijat vastaavat teknologiaan liittyviin kysymyksiin: 1. Mitä teknologiaa käytät päivittäin? 2. Arvioi, miten teknologia muuttaa oikeustiedettä tulevaisuudessa? 3. Haittaako sosiaalinen media opiskeluasi? Sinikka Laaksonen, 2. Vuosikurssi 1. Älypuhelinta, tietokonetta ja tablettia. 2. Teknologia tulee helpottamaan tiedonhakua ja siksi ulkoa opetteleminen saattaa olla turhaa tulevaisuudessa. 3. Se haittaa erityisesti nettikirjaa lukiessa, kun Facebook on kuitenkin samalla auki tai sitten tulee käytettyä Facebookia ja Whatsappia kännykällä. Tytti Tanninen, 5. Vuosikurssi 1. Älypuhelinta ja tietokonetta. 2. Oikeudenkäyntitilanteissa todistajien kuulemisessa voitaisiin hyödyntää videoyhteyttä. Rikosoikeuden saralla esimerkiksi identiteettivarkaudet internetissä tulevat varmasti olemaan isossa roolissa. 3. Sosiaalinen media ei niinkään haittaa itsenäistä opiskelua, vaan enemmänkin luennoilla keskittymistä. Mielestäni sosiaalista mediaa voi myös hyödyntää opiskelussa luomalla esimerkiksi ryhmäkeskusteluja tentittävään aiheeseen liittyen. Panu Vikberg, 2. Vuosikurssi 1. Kännykkää ja läppäriä. 2. Uudet innovaatiot, joita teknologia mahdollistaa, tulevat lisääntymään. Lisäksi suurten tietomassojen hallinta helpottuu tiedonhaun myötä ja automatisointi tulee varmasti lisääntymään. 3. Ehdottomasti, se vie aikaa opiskelulta. Sosiaalista mediaa on lähes pakko seurata. TOIM. huom. teknologiaa ja alumnitoimintaa Tätä LexPressiä voi luonnehtia kahden teeman paketiksi, jonka varsinaisena teemana on teknologiaoikeus ja joka tuo lisäksi tuulahduksen alumniyhdistyksestämme Senilexistä. Teknologiateemaan liittyen LexPressissä käsitellään kahta merkittävää lakiuudistusta: ensi vuoden alussa voimaan astuvaa tietoyhteiskuntakaarta sekä tavaramerkkilainsäädännön muutosta. Tietoyhteiskuntakaarta meille kommentoi hankkeen aikoinaan esitellyt lainsäädäntöneuvos Maaret Suomi. Tavaramerkkeihin liittyen LexPress puolestaan haastatteli alan asiantuntijaa, JB Evershedsin Hanna-Maija Eloa. Lisäksi lehdestä voi lukea millaista on työskennellä Microsoftilla ja toisaalta millaista Nokialla, ja mitä taitoja teknologiajuristi tarvitsee työssään. Sekä Microsoftin Minna Frände että Nokian Patrik Hammarén antavat hyviä vinkkejä jokaiselle teknologiaoikeuden pariin haluavalle. Alumniyhdistyksessämme Senilexissä Lex-henki jatkuu valmistumisen jälkeenkin. Senilex-teemaan liittyen lehti sisältää Senilexin vakiopalstan lisäksi jutut Senilex-paneelista ja sitseistä, siitä millaista alumnitoimintaa Senilexillä on sekä siitä minkälaisena nykyinen lexiläinen ja senilexiläinen näkevät ainejärjestömme. Onko mikään muuttunut? Teemajuttujen lisäksi saamme vinkkejä työnhakuun Stora Enson Suomen henkilöstöjohtajalta Jukka Sarhimaalta, tutustumme lokakuussa valittuun Lexin vuoden 2015 hallitukseen ja pääsemme kurkistamaan tämän vuoden Iso-Exculle, jonka määränpäänä oli Berliini. Ilman ahkeraa toimikuntaa tämäkään LexPressin numero ei olisi ilmestynyt. Suuri kiitos jälleen kaikille, jotka ovat olleet mukana tekemässä lehteä! Kirsi Anna palautetta: [email protected] LexPress 05/14 Päätoimittaja: Kirsi Kemppi [email protected] Taitto ja kuvitus: Kirsi Kemppi Petra Nieminen s. 18... Toimituskunta: Pauli Engblom Mona Flink Juulianna Huusko Anton Johans Anni Juvonen Natalia Laakso Maarit Levoniemi Sirissa Lönnroth Leevi Mehtäjärvi Sanna Mäkilä Petra Nieminen Niko Nynäs Jenna Pentikäinen Hanna-Maija Raitio Jussi Sjöblom Etukansi: Kirsi Kemppi Kansikuva: s. 25... Armida Rantanen Kuvassa: Olli Kuusela Tommi Manninen Petteri Virtanen Kuva otettiin Biocitylla Kiitos Turun Teknologiakiinteistöt Ilmoitusmyynti: Leevi Mehtäjärvi [email protected] Julkaisija: Lex ry Painopaikka: Newprint Oy Painos: 550 kpl ISSN 1235-371X Copyright © 2014 Lex ry Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää tekstejä. s. 42... sisällys teknologiaoikeus ... s. 20 Calonia Gallup . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Toim.huom.: Teknologiaa ja alumnitoimintaa . . . . . . . . . . . 4 Pääkirjoitus: Katse tulevaisuuteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Puheenjohtajalta: Mitä tänne jää kun mä lähden täältä? . . . 8 Edarissa tapahtuu: Edustajistokauden ensimmäinen vuosi . . . 11 Senilexin kuulumisia: Syystapaaminen Microsoftilla . . . . . . . 12 Lexiläisestä senilexiläiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17 Senilex-paneeli ja sitsit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Lex senilexiläisen ja lexiläisen silmin . . . . . . . . . . . . . . . 20 Ajankohtaista: Tietoyhteiskuntakaari . . . . . . . . . . . . . . 25 Tor-verkko - netin kaksiteräinen miekka . . . . . . . . . . . . . 28 Näkökulma: Teknologia oikkarin työllistymisen haasteena? . . 31 ... s. 35 Lakimiesliitto 70v On the Road . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Selkeytyvä ja muuttuva tavaramerkkilainsäädäntö . . . . . . 35 Harjoittelusta monenlaisiin tehtäviin . . . . . . . . . . . . . . . 38 Oikeustaju: Kansalaisten massavalvonnan rajat? . . . . . . 42 Kohti menestystä: Vinkkejä työnhakuun . . . . . . . . . . . . 46 Opintopalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Pohjola-Norden -seminaari . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50 Hallitus 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 LexKurssit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58 Iso-Excu Berliini . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61 Pressword . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 64 ... s. 52 Galleria . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 65 PÄÄ kirjoitus katse tulevaisuuteen: teknologiaa, alumnitoimintaa ja vallanvaihtoa Taas yksi vuosi on tulossa päätökseensä, ja on se aika vuodesta kun oikkarien stressin aiheet liittyvät muun muassa syksyn viimeisiin tentteihin, opintotukikirjeisiin ja joululahjojen ostamiseen. Vuoden pimeimpään aikaan rännän piiskatessa kasvoja kaikki voi tuntua hankalalta. Onneksi tätä seuraa joulun aika, jolloin voi luvan kanssa hengähtää ja nauttia vapaista sekä läheisten ihmisten seurasta. Teknologian merkitys elämässämme on kasvanut viimeisten vuosien aikana lähes räjähdysmäisesti. Teknologiaala on kiistatta tällä hetkellä yksi nopeimmin kehittyvistä aloista, ja alan merkitys kasvaa varmasti edelleen tulevaisuudessa. Nopea kehitys aiheuttaa sen, että myös teknologiaan liittyvän lainsäädännön suhteen syntyy muutostarpeita kiihtyvällä tahdilla. Välillä tuntuu, että pian teknologian avulla voi tehdä lähes mitä tahansa. Tänä päivänä luemme uutiset läppäriltä tai tabletilta ja selaamme sosiaalista mediaa näppärästi älypuhelimillamme 6 missä ja milloin tahansa. Pikaviestipalvelut mahdollistavat yhä nopeamman kommunikoinnin suoraan internetin välityksellä, videopuhelut rakkaan ihmisen näkemisen vaikka tämä olisi toisella puolella maailmaa ja pilvipalvelut tiedostojen tallentamisen ja jakamisen aivan uudella tavalla. Teknologiaa hyödynnetään enenevässä määrin myös esimerkiksi valtionhallinnossa ja tuomioistuimissa. Teknologian merkityksen elämässään huomaa erityisesti silloin, kun jokin toiminto tai laite ei toimi niin kuin haluaisi, tai niin kuin on tottunut sen toimivan. Erilaiset viestintäpalvelut ja sosiaalinen media aiheuttavat käyttäjissään myös riippuvuutta, joka vaikeuttaa monilla esimerkiksi tenttikirjojen lukemiseen keskittymistä. Toisaalta pikaviestimet ja uudet älylaitteet mahdollistavat nopean yhteydenpidon ja tiedon vaihtamisen aiempaa nopeammin, mikä helpottaa esimerkiksi päätöksentekoa. Teknologiasta on mielettömän paljon hyötyä niin jokapäiväisessä opiskelijaelämässämme kuin yritysmaailmassa ja LexPress yhteiskunnassa yleensäkin. Toisaalta uusi teknologia mahdollistaa paljon asioita, joilla voi olla myös negatiivisia seurauksia. Esimerkiksi vakoilu ja massavalvonta huolestuttavat monia kansalaisia. Lataamme itsestämme mielettömät määrät tietoa ja kuvia verkkoon, josta niitä ei saa välttämättä koskaan pois ja josta niitä voidaan käyttää monenlaisiin tarkoituksiin. Yhteiskunnan eri toimintojen siirtyessä verkkoon myös yhteiskunnan alttius kyberhyökkäyksille kasvaa ja tietoturva-asiat tulevat yhä tärkeämmiksi. F-Securen tutkimusjohtajaa Mikko Hyppöstä siteeraten: ”Sometimes it feels that we have created a monster.” Tämänkertainen LexPress katsoo tulevaisuuteen myös varsinaisen teeman ulkopuolella. Valmistumisemme jälkeen monesta lexiläisestä tulee senilexiläinen, Lexalumni. Tänä syksynä ensi kertaa järjestetyt Senilex-paneeli ja -sitsit oli tervetullut nykyisten opiskelijoiden ja valmistuneiden juristien yhteinen tapahtuma. Vuosi päätoimittajana on ollut hieno, antoisa ja opettavainen. Monista vuoden aikana opituista taidoista on varmasti hyötyä jatkossa myös työelämässä. Vuoden aikana olen tutustunut moniin aivan huikeisiin ihmisiin, joita en olisi välttämättä muuten edes tavannut. On ollut myös upeaa päästä jättämään oma kädenjälkeni LexPressin historiaan. Laadukkaan ainejärjestölehden tekemisen ovat mahdollistaneet kaikki lehden työstämisessä mukana olleet aktiiviset ja innokkaat toimituskuntalaiset ja valokuvaajat. Haluankin kiittää kaikkia osallistuneita upeasta työstä lehtemme eteen. Allekirjoittaneen on nyt aika suunnata kohti uusia haasteita, ja luovutankin vetovastuun luottavaisin mielin seuraajalleni Petra Niemiselle. Onnea ensi vuoteen LexPressin parissa! Kiittäen, Kirsi Kemppi Päätoimittaja [email protected] LexPress 7 PUHEEN johtajalta Mitä tänne jää kun mä lähden täältä? Vapaasti erästä suomalaista rap-artistia otsikossa lainaten alkaa olla itselläni edes jonkinlaisen tilinpäätöksen aika. Tunteet ovat hyvinkin monipuoliset. Toisaalta sitä kokee jopa helpotusta, kun erittäin tiiviit ja ajoittain myös kuluttavat kaksi vuotta Lexin hallituksessa alkavat olla takana. Eikä pelkästään kyse ole edes siitä, että omat voimavarat on hiljalleen käytetty ja ajatus normaalielämästä tuntuu ihan hyvältä. On myös aidosti erittäin hyvä asia, että opiskelijatoiminnassa henkilöt vaihtuvat. Näin allekirjoittanutkaan ei pääse enää sotkemaan lusikkaansa ihan jokaiseen yhdistyksessämme käynnissä olevaan keitokseen. Toisaalta havaittavissa on myös vähintään keskisuurta haikeutta rupeaman ollessa ohi. Mitä vuosien aikana tuli tehtyä ja mitä jäi tekemättä? Etenkin ensimmäiseen hallitusvuoteen lähdettäessä sitä tuli ladanneeksi hyvinkin idealistisia odotuksia ajankäytöstään ja kyvyistään. Samaan aikaan oli tarkoitus pureutua sadan prosentin tarmolla melkein kaikkeen Lexissä olevaan ja Lexistä puuttuvaan sekä opintovastaavan pestin vuoksi nimenomaan opintoihimme vaikuttamiseen ja kehittämiseen liittyviin seikkoihin. Lisäksi tarkoitus oli pystyä elämään vielä edes suhteellisen normaalia tavallisen opiskelijan elämää. Vaan eipä se mennyt ihan niinkään. Sen ohella, että oman elämän sai jättää varsin vähälle huomiolle, vähensi kokonaiskuvan ja –tietoisuuden kasvaminen radikaalisuutta ja samalla selitti monien vanhojen toimintatapojen syitä. Ikävä 8 fakta oli myös se, että aina ei vain yksinkertaisesti tiiviissä vuodessa aika tai osaaminen riittänyt tekemään asioita aina ihan niin hyvin kuin halunnut olisi. Puheenjohtajavuoteen lähdettäessä tietoisuus kokonaisuudesta olikin parempi, mutta sen vuoksi olikin myös oltava tarkkana siinä, että uusilla toimijoilla olisi ihan aito mahdollisuus muovata vuodesta sopivissa määrin itsensä näköistä. Jollei toimijoiden henkilökohtaisia osaamisalueita, motivaatioita ja uusia ideoita ota täysimääräisesti käyttöön, jää yhdistykseltä valtavasti jäsenistönsä potentiaalia käyttämättä. Toisaalta hyvien perinteiden kunnioittajana sitä halusi olla myös tarkkana siitä, ettei koko Lexin historiaa ja aidosti niitä monia toimivia kantavia ajatuksia ja toimintatapoja yhtäkkiä laiteta vuodessa palasiksi. Millaista yhdistystä sitä sitten on saanut sen pääkallopaikalta tarkastella? Parasta on se uskomattoman osaavan, intohimoisen, aktiivisen ja vieläpä vapaaehtoisen työn määrä, minkä valtava joukko lexiläisiä jaksaa yhdistyksemme puolesta laittaa likoon. Toisaalta ehkä kaikkein palkitsevinta on se valtavan kiinnostunut, välittävä ja iloinen massa, joka tapahtumiin osallistumisella ja ihan vaikka yhdistyksen kokouksien läsnäolollaan tekee aidosti yhdistyksestämme meidän yhteisen jutun. Esimerkiksi 200 läsnäolevaa äänestäjää hallitusvaaleissa on kokoisellemme yhdistykselle vain ihan järjettömän mahtava määrä. LexPress Viime vuoden lopussa ennen pestin alkua toivoin LexPressissä, että jäsenistö toisi välittömästi ruusut ja risut toiminnasta niitä ansaitsevien tietoon. Samoin keväällä pyysin jäsenten aktiivista vaikuttamista hallitukseen ja sitä kautta yhdistykseen estääksemme ainakin puheenjohtajan diktatuurin. Mielestäni toiveitani on toteuttu sekä muun hallituksen että koko jäsenistön ansiosta erittäin hyvin, joten tässä kohtaa ei voi oikein kuin kiittää ja todeta, että sitä sai mitä tilasi. Helppoa se ei aina ole ollut. Kun palautteen ryöppyessä kissoja nousee jatkuvasti pöydälle sekä joutuu ja yhtäältä pääsee perustelemaan mielipiteitään ensin itselleen ja sitten muille, on se samaan aikaan sekä todella työlästä että todella mielenkiintoista. Vanhoja asioita ei kannata ottaa pelkästään annettuina, mutta hyvin usein niiden takaa löytyy jokin todella järkevä peruste, joka vaatii joskus vain pientä muokkausta tähän päivään sopivaksi. Olemme myös törmänneet viime aikoina lähtökohtaisesti erittäin positiiviseen ongelmaan: hyvin usein sekä hakemiimme avoimiin virkoihin on jopa huomattavasti enemmän hakijoita kuin paikkoja. Samoin järjestämiimme pienempiin tapahtumiin on aina enemmän osallistujia kuin paikkoja. Miksi sitten tässä voi edes puhua ongelmasta, jos omakin mielipiteeni on se, että esimerkiksi jokaiseen tehtävään hakijoita pitäisi olla enemmän kuin yksi? Syynä onkin se, että vaikkei juuri kyseiseen pestiin hakijaa juuri sillä kerralla valittaisikaan, pitäisi jokaisen päästä kanavoimaan halukkuuttaan osallistua jonnekin muualle eikä ainakaan lamaantua siitä, ettei tule valituksi. Onneksi meillä onkin yhtä aikaa sekä paljon paikkoja jonne hakeutua virallisesti että mahdollisuuksia toimikunnissa lähteä mukaan ihan vain ilmoittamalla halukkuutensa auttaa. Toimikuntien ja jaostojen työskentelyssä on silti vielä varmasti aktivoimista esimerkiksi kokouksien järjestämisaktiivisuuden osalta, jotta jäsenistön into saadaan kanavoitua oikeissa kohdissa oikeisiin paikkoihin. Samoin mikäli tapahtumiin osallistumiseksi on järjestään jatkossa jonotettava tuntikausia, on asialle yksinkertaisesti tehtävä jotain välttääksemme Lexin muuttumisen vain niiden kaikkein innokkaimpien ”sisäpiiriksi”. Joka tapauksessa eräänlainen loma omasta elämästä alkaa olla ohi. Matkan varrella on tullut koettua ja opittua niin paljon huikeita tunteita ja asioita sekä saatua niin paljon uusia kavereita ympäri Suomea, ettei niitä ajoittaisen väsymyksen hetkinäkään koskaan vaihtaisi mihinkään. Toisaalta vaikka edessä onkin varmasti määrittelemättömän lyhyt suvantovaihe omassa Lex-aktiivisuudessa, on tälle yhdistykselle kuitenkin siinä määrin menettänyt sydämensä, että varmasti tapaamme vielä tulevaisuudessakin. Luottavaisin mielin sitä voi kuitenkin siirtyä nyt itse taustalle nauttimaan tulevan Lex-sukupolven tuotoksista. Tänne jää ainakin itselleni yhden elämän pituinen ja kokoinen yhdistys. Jussi Sjöblom Hallituksen puheenjohtaja [email protected] LexPress 9 EDARISSA tapahtuu Edustajistokauden ensimmäinen vuosi lähes takana Edustajistokauden ensimmäinen vuosi on vierähtänyt tutussa kokousrytmissä hurjaa tahtia, ja tämän lehden ilmestyessä edustajisto kokoontuukin viimeistä kertaa kuluvana vuonna. Joulukuussa saamme jälleen useita upeita kasvoja mukaan TYYn toimintaan, kun edessä on TYYn hallituksen ja Turun ylioppilaslehden johtokunnan valinta vuodelle 2015. Edellä mainittujen lisäksi edustajisto valitsee ylioppilaskunnalle uuden pääsihteerin. Ryhmä Lex lähtee tuleviin hallitusneuvotteluihin kahden timanttisen ehdokkaan voimin. TYYn hallituksen 2014 jäsen Mikko Mononen on ehdolla hallituksen puheenjohtajaksi ja Lexin tämän vuoden tiedotusvastaava Sami-Petteri Seppä hallituksen jäseneksi. Huikeaa! Vaikka edustajistokautta on vielä toinen – varmasti yhtä tapahtumarikas – vuosi jäljellä, on syytä tarkastella vuoden 2014 antia. Ryhmäpuheenjohtajana on ollut ilo seurata Ryhmä Lexin toimintaa ja kehittymistä. Lexiläisedustusta on lähes jokaisessa TYYn toimielimessä. TYYn siipien suosio oikkareiden keskuudessa on ollut niin valtaisaa, että allekirjoittanut voi joutua pian luopumaan mainoslauseestaan, että siivissä on luvassa poikkitieteellistä meininkiä. Lexiläisten aktiivisuus osoittaa intoamme osallistua entistä vahvemmin vaikuttamiseen ylioppilaskunnassa ja halua tutustua opiskelijoihin tiedekuntamme ulkopuolelta. TYYn lisäksi Ryhmä Lex on ollut aktiivisesti mukana Lääke- ja oikeustieteiden opiskelijoiden valtakunnallisessa liitossa LOL:ssa, joka on jo muutamassa vuodessa kasvanut merkittäväksi toimijaksi ylioppilasliikkeessä. Ryhmä Lexin edustajistoryhmä on toiminut sitoutuneesti ja motivoituneesti, mistä saamme paljon lisätsemppiä tulevaan edustajistovaalivuoteen. Ryhmä Lex on valmistautunut edustajiston kokouksiin niin ryhmäpalavereissa kuin sähköpostikeskusteluilla. Useamman kerran ryhmäpuheenjohtaja onkin voinut todeta Ryhmä Lexin olleen yksi parhaiten kokoukseen valmistautuneista ryhmistä. Edustajiston kokouksissa Ryhmä Lex on käyttänyt loistavia puheenvuoroja ja osallistunut aktiivisesti muun muassa niin sääntömuutokseen kuin TYYn tulevaisuutta ohjaavien dokumenttien suunnitteluun. Ryhmä Lexin esitys TYYn kirjaston lakkauttamisesta johdatti edustajiston perinteiseen kirjastokeskusteluun, josta Ryhmä Lex julkaisi mielipidekirjoituksen Turun ylioppilaslehdessä. Huhtikuussa edustajisto päätti äänin 25–15 TYYn kirjaston lakkauttamisesta lokakuun loppuun mennessä. Ryhmä Lex on tänä vuonna alkanut näkyä ja kuulua myös erilaisilla viestintäkanavilla. Entuudestaan tuttujen Facebookin ja blogin lisäksi @ryhmalex löytyy Twitteristä sekä Instagramista, jotta Ryhmä Lexin toiminta tulisi entisestään tutummaksi jokaiselle lexiläiselle. Jo ensimmäinen vuosi tästä edustajistokaudesta 2014–2015 on ollut omaa luokkaansa – kiitos kaikille lexiläisille, jotka ovat lähteneet innokkaasti mukaan vaikuttamaan ylioppilaskunnassa! Ryhmä Lexiä onkin loistava luotsata tulevaan edustajistovaalivuoteen näistä asetelmista. Me ansaitsemme kultaa. Rentouttavaa joulun odotusta ja innostusta tulevaan vuoteen! LexPress Sanna Mäkilä Ryhmäpuheenjohtaja 11 SENILEXIN kuulumisia Senilexin syystapaaminen Microsoftilla: Teknologiaa ja kansainvälistä liikejuridiikkaa Sattumoisin samana marraskuun päivänä, jona uutisoitiin Microsoftin julkaisseen ensimmäisen Lumia-puhelimen ilman Nokian tuotemerkkiä, Lexalumnit pääsivät vierailulle Microsoftille. Perinteinen syystapaaminen kokosi viitisenkymmentä senilexiläistä kuulemaan Microsoftin lakiasiainosaston toiminnasta sekä tapaamaan muita alumneja. Teksti ja kuvat: Inari Kinnunen, Asianajaja, Senilexin tiedotusvastaava misen pääpuhujaksi oli lupautunut Vice President, Deputy General Counsel Rich Wallis, joka johtaa Microsoft Devices Group –liiketoimintayksikön lakiasioita. Wallis kertoi eläväisesti ja kiinnostavasti alumneille LCA:n toiminnasta sekä Microsoftin ajankohtaisista asioista. Nouseva trendi: Yksityisyyden suoja Syystapaamista emännöi Microsoftin Senior Legal Counsel Helena Wetterstrand, ja mukana tapaamisen järjestelyissä olivat myös Senior Legal Counsel Minna Frände sekä tietoyhteiskuntasuhteiden johtaja Max Mickelsson. Helenan ja Minnan taustat ovat Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, aktiivisessa Lex-toiminnassa sekä Nokialla, kun taas Maxilla, vaikka Turusta kotoisin onkin, ei ole lexiläistaustaa. Microsoftin lakiasiainosasto, Legal and Corporate Affairs, on yli tuhannen asiantuntijan yksikkö, joka vastaa Microsoftin lakiasioista, immateriaalioikeuksista ja yhteiskuntasuhteista globaalisti. Syystapaa- 12 Lähes neljäkymmentävuotias Microsoft on valtava, aidosti globaali yhtiö, jolla on yli satatuhatta työntekijää. Tällä hetkellä Microsoft näkee suurina teknologiatrendeinä mobiililaitteet, sosiaalisen median, pilvipalvelut, big datan sekä luonnolliset käyttöliittymät. Kaikki edellä mainittu rakentuu tietoturvallisuuden varaan, jonka rinnalle samaan asemaan Rich Wallis nosti esityksessään yksityisyyden suojan todeten sen merkityksen kasvaneen valtavasti viimeisen puolentoista vuoden aikana. Legal and Corporate Affairs –yksikössä (LCA) on yli 1 100 työntekijää, joista puolet toimii lakimiestehtävissä sanan varsinaisessa merkityksessä. Myös yhteiskuntasuhteet (Corporate / Government Affairs) ovat osa LCA-yksikköä, LexPress minkä lisäksi yksikössä työskentelee bisnesammattilaisia, oikeudellisia erityisasiantuntijoita sekä hämmästyttävän pieni määrä hallintohenkilökuntaa: vain neljä prosenttia koko työntekijämäärästä. LCA:n työntekijöistä noin kolmesataa toimii Yhdysvaltojen ulkopuolella, Euroopassa n. 190 ja Suomessa neljäkymmentä. Ennen Nokia-transaktiota LCA:han kuului Suomessa vain muutamia työntekijöitä, joten yksikön toiminta Suomessa on tämän vuoden aikana kokenut valtavan muutoksen. LCA:n toiminta ja missio on vuosien varrella muuttunut Microsoftin kehittyessä start-upista yhdeksi maailman suurimmista teknologiayrityksistä. Viime aikoina uusi toimitusjohtaja on edelleen muovannut toimintatapoja. Koska etenkin Richin vetämä LCA:n osa kasvoi Nokia-kaupan myötä – nyt hänen tiimistään osa on Microsoftin pääkonttorissa Redmondissa ja osa Suomessa – hän toi lokakuussa Espooseen visiitille Microsoftin Senior Leaderit, jotka olivat erittäin vaikuttuneita suomalaistiimin älykkyydestä ja omistautumisesta. Laitteisiin liittyvää juridiikkaa Työskentelyssä kahdella mantereella on tietysti omat ongelmansa, etenkin kun Seattleen ei enää nykyään ole suoraa lentoyhteyttä Helsingistä. Helena kehui Microsoftin pääkonttorin joustavuutta videoneuvotteluaikojen suhteen, jotka yritetään sopia siten, etteivät ajat olisi kohtuuttomia kummallakaan mantereella työskenteleville. Redmondin työntekijät tulevat usein töihin aamuseitsemäksi, jotta voisivat osallistua videoneuvotteluihin Suomessa työskentelevien kanssa, joiden kello näyttää tuolloin viittä illalla. Rich Wallisin innostava esitystyyli muokkasi tilaisuudesta vuorovaikutteisen, ja keskusteluun osallistuivat yleisön lisäksi Helena, Minna ja Max. Kuulijoiden mielestä LCA:n henkilöstömäärä vaikutti ensi alkuun valtavalta, mutta suhteessa Microsoftin kokoon ja globaaliin toimintaan työntekijämäärä on toki toisaalta varsin vähäinen. LCA toimii kiinteässä yhteydessä tuotesuunnittelun kanssa tukien sitä, ja verrattuna perinteiseen teollisuuteen yhtiön tuotteet ja palvelut ovat toki paljon monimutkaisempia. Helenan näkemyksen mukaan verrattuna Nokia-aikaan LCA:ssa keskitytään liiketoiminnan tukemisen ohessa enemmän myös oikeuksien ja velvollisuuksien strukturointiin. Rich Wallisin vetämä LCA:n osa vastaa yhtiön laitteista, joihin puhelimien lisäksi kuuluvat esimerkiksi Xboxit. Tuotelanseerausten yhteydessä on erittäin tärkeää, ettei ennakoimattomia lainsäädännöllisiä esteitä lanseeraukselle ilmene; tuotteisiin on käytännössä mahdotonta tehdä viime hetken muutoksia toisin kuin ohjelmistoihin. Pakottavaan sääntelyyn liittyvää LCA:n oikeudellista tukea annetaan mm. seuraavilla alueilla: tuoteturvallisuus, ympäristövelvoitteet tuotteen elinkaaren loppuun saakka, valmistusprosessi, yksityisyyden suojan toimintatavat sekä paikallisten viestintäviranomaisten säännöt. Jutun kirjoittaja löysi entisen puhelimensa! Kuva: Henrik af Ursin LexPress 13 Giving back: Yhteiskuntasuhdetoiminta Microsoftin yhteiskuntasuhdetoiminta on laajaa ja vakuuttavaa, ja vaikka sen toteuttamistavat vaihtelevat maittain, maailmanlaajuinen painopiste on nimenomaan nuorisossa. Suomessa yhtiö toimii Nuori yrittäjyys –ohjelman pääyhteistyökumppanina sekä lahjoittaa ohjelmistolisenssejä ja tuotteita mm. kouluille. Marraskuussa uutisoitiin Microsoftin tukevan Suomessa tasa-arvoista avioliittolakia, lähes ainoana tukijoukkoihin ilmoittautuneena suuryrityksenä. Myös Microsoftin henkilökunta on vahvasti mukana hyväntekeväisyydessä erinäisten kampanjoiden myötä. Rich Wallis kertoi viimeisimmästä henkilöstön hyväntekeväisyyshuutokaupasta, jossa kaupattiin kahta tuntia hänen aikaansa. Tämän ajan Wallis oli luvannut käyttää tehden hallintoassistentin työtehtäviä, joskaan hän ei vielä ollut ehtinyt lunastaa sitoumustaan käytännössä. Kysymykseen lakimiesten roolin muuttumisesta Rich Wallis vastasi asiakkaan ja hänen tarpeidensa tuntemisen olevan keskeistä nykypäivänä. Aikoinaan hyvä lakimies saattoi olla sellainen, joka pystyi luettelemaan 150 syytä sille, miksei tiettyä liiketoimintaratkaisua voida toteuttaa, kun taas nykymaailmassa kokonaisvaltaisempi näkemys on tietenkin tarpeen. Lakimiesten tuominen mukaan liiketoimintaan jo laitteiden suunnitteluvaiheessa mahdollistaa sen, että alusta lähtien lakimiehet pystyvät tunnistamaan riskit sekä ehdottamaan vaihtoehtoisia toimintatapoja. Lakimiehet ovatkin Microsoftilla kiinteästi mukana johtoryhmien toiminnassa. Jokaisella liiketoimintayksiköllä on oma johtoryhmänsä, ja esimerkiksi Minna kertoi osallistuvansa kolmen johtoryhmän toimintaan: Area North West Leadership Teamin (LT), Sales Operations LT:n ja Technical Sales LT:n. Minna Frände: dynaamisen liiketoiminnan ytimessä Microsoftin Senior Legal Counsel Minna Frände (o.s. Vähäkylä), jonka jotkut alumnit muistanevat myös vuoden 2000 Lexin hallituksen Int. Sekinä, vastasi muutamaan kysymykseen työtehtävistään Microsoftilla. Mitä teet Microsoftilla? – Tuen Microsoftin Devices and Services –yksikön myyntiä globaalisti ja lokaalisti. Globaalit tiimini ovat Sales Operations ja Technical Sales. Lokaalisti tuen North West Europe –alueen seuraavia tiimejä: Suomi, Baltia, Skandinavia, Benelux, Sveitsi ja Itävalta. Olen myös mukana näiden tiimien johtoryhmissä. 14 Kerro hieman taustastasi, eli miten opiskelujen jälkeen päädyit Nokialle? – Turusta valmistuttuani tein LL.M. tutkinnon College of Europessa Bruggessa. Sieltä päädyin töihin asianajotoimistoon Brysseliin. Muutaman Brysselinvuoden jälkeen palasin Suomeen Nokialle kilpailuoikeusjuristiksi. Tehtyäni ensin muutaman vuoden pelkkää kilpailuoikeutta aloin laajentaa osaamistani muillekin oikeudenaloille, ja nykyisessä roolissa saan olla tekemisissä kilpailuoikeuden lisäksi monipuolisesti lähes kaikkien oikeudenalojen kanssa. LexPress Kuinka olet kokenut yrityskulttuurin muuttuneen, kun siirryit nokialaisesta microsoftilaiseksi? – Toistaiseksi yrityskulttuuri on muuttunut melko vähän. Muutoksia alkaa varmaankin näkyä enemmän jatkossa, kun tiimejämme yhdistellään enemmän Microsoftin olemassa oleviin tiimeihin. Muutokset ovat tietenkin tervetulleita! Muuttuivatko työtehtäväsi työnantajan vaihdoksen myötä? Teetkö töitä edelleen samojen ihmisten kanssa? – Toistaiseksi työtehtäväni ovat säilyneet samoina, mutta toivon pääseväni jatkossa perehtymään myös muihin Microsoftin liiketoiminta-alueisiin ja kehittämään taas osaamistani sitä kautta. Samojen lähikollegojen lisäksi olen ilokseni päässyt tutustumaan myös uusiin kollegoihin ympäri maailmaa. Kuinka suuri osa työstäsi on niin sanotusti puhdasta juridiikkaa? – Liikejuristin työssä on vaikeaa erottaa ”puhdasta juridiikkaa”. Ehkä sellaista voisivat olla compliance –asiat sekä tilanteet, joissa pitää esim. selvittää mitä täsmällisiä vaatimuksia tai rajoituksia lainsäädäntö asettaa tuotteille tai niiden myynnille, jakelulle ja markkinoinnille. Asiat pitää kuitenkin aina pystyä näkemään kokonaisuuksina ja työstä suuri osa on myös yleistä ongelman ratkaisemista ja riskien hallintaa. Sopimusneuvotteluissakin juristin on aivan yhtä tärkeää pyrkiä siihen, että sopimus on bisnesnäkökulmasta hyvä, kuin että juridiset riskit ovat hallinnassa. Käytätkö työssäsi lähinnä englantia vai muitakin kieliä? Microsoftin Helena Wetterstrand (vas.), Rich Wallis, Minna Frände ja Max Mickelsson kanssa, mutta usein sähköpostiviestiketjuun liittyy kuitenkin jossain vaiheessa mukaan joku suomenkieltä taitamaton ja sitten samat asiat joudutaan kirjoittamaan uudelleen englanniksi... Matkustatko paljon työn vuoksi ja minne? – Matkustan ehkä keskimäärin pari kertaa kuukaudessa, lähinnä eri puolille Eurooppaa. Emoyhtiön pääkonttorin sijainnin vuoksi matkoja tulee nyt myös Yhdysvaltoihin. Kirjoitan näitä vastauksia matkalla Brysseliin. Mikä on hauskinta nykyisessä työssäsi ja tehtävissäsi? – Hauskinta ovat sekä mahtavat kollegat että mielenkiintoinen, kansainvälinen ja haastava työ, jossa saa olla mukana dynaamisen bisneksen ytimessä. Terveisesi oikeustieteen opiskelijoille – mihin kannattaa mielestäsi opiskeluaikana panostaa? – Ainejärjestötoimintaan, kielitaitoon ja kansainvälisiin kokemuksiin – esim. Erasmusvaihtoa ja erilaisia työharjoittelumahdollisuuksia ulkomailla kannattaa harkita! – Työkieleni on englanti. Toki myös ranskan, saksan ja ruotsin kielten taidosta on ollut hyötyä. Suomeksi tulee viestiteltyä suomenkielisten kollegojen LexPress 15 Lexiläisestä senilexiläiseksi – Alumnitoimintaa ja yhteistyötä juristien ja opiskelijoiden välillä Alumniyhdistyksemme Senilex on Suomen ensimmäinen ja toiminnaltaan aktiivisin oikeustieteellinen alumniyhdistys, jonka tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä Turussa oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden välillä ja edesauttaa nykyisten opiskelijoiden ja jo valmistuneiden juristien välistä yhteistyötä. Alumnitoiminnalla on niin opiskelijoiden, alumnien kuin oikeustieteellisen opiskelun ja opetuksenkin kannalta potentiaalia kehittyä vaikka mihin. Teksti: Leevi Mehtäjärvi ja Jussi Sjöblom, Senilexin hallituksen neuvottelevat opiskelijajäsenet vuonna 2014 Senilex toteuttaa tavoitteitaan ensinnäkin järjestämällä säännöllisesti tapahtumia ja vierailuja. Keväisin Senilex osallistuu Tiedekunnan Päivän järjestelyihin. Päivän huipentuessa Kirkkotiellä järjestettäviin jatkoihin täyttyy kerhotilamme senilexiläisistä ja lexiläisistä vuosikursseihin katsomatta. Senilex järjestää jäsenilleen säännöllisesti tapaamisia ja vierailuja muun muassa yrityksiin ja ministeriöihin. Myös uusia muotoja alumnitoiminnalle ja yhteistyölle pyritään jatkuvasti etsimään ja kehittämään. Syyskuussa järjestettiinkin ensimmäistä kertaa Lexin ja Senilexin yhteinen seminaari ja sitsit. Onnistuneesta tilaisuudesta on tässä lehdessä oma juttunsa. Toiveenamme onkin, että perinne jatkuu myös tulevaisuudessa! Toisena keskeisenä tavoitteena Senilexillä on tukea oikeustieteellisen opiskelua, opetusta ja tutkimusta Turussa. Alumneillamme on suuresti osaamista ja työelämän kokemusta kaikilta oikeudenaloilta ja juristien mahdollisilta eri työkentiltä. Lexiläisillä olisi tästä opittavana tietoja ja taitoja, jotka täydentäisivät erinomaisesti tiedekunnan opetusta. Tiedekunnan, alumnien ja opiskelijoiden yhteistyöllä olisikin paljon mahdollisuuksia, joista hyötyisivät kaikki. Senilex jakaa myös oikeustieteellisen tiedekunnan publiikeissa stipendejä opinnoissaan ja ainejärjestötoiminassa ansioituneille valmistuneille. Lexiläisyyden ja yhteenkuuluvuuden ylläpitäjänä Senilexin panos on merkittävä. Alumnitoimintaan kuuluu luonnollisena elementtinä eräänlaista nostalgiaa. Opiskelijan silmin katsottuna on ilahduttavaa nähdä, kuinka lexiläisyys yhdistää ihmisiä vielä vuosia valmistumisen jälkeenkin. Teini-ikäinen Senilex on päässyt kotimaisessa mittakaavassa hyvään vauhtiin, mutta toiminnan osalta voi hyvin tähdätä vielä korkeammalle ja toimia edelläkävijänä monellakin osa-alueella. Opiskelijoita kiinnostaa tutustua alumneihin ja verkostoitua juristikunnan edustajien kanssa, mihin Senilex tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden. Lähde mukaan kehittämään toimintaa ja yhteistyötä ja muista valmistumisesi jälkeen liittyä Senilexiin! LexPress 17 senilex-paneeli ja sitsit Lex ja Senilex järjestivät yhteistyössä tiedekunnan kanssa yhteisen paneelikeskustelun ja sitsit syyskuun lopussa. Paneelikeskustelussa alumnit kertoivat mielenkiintoisista ja erilaisista urapoluistaan. Teksti: Anton Johans, Kuvat: Lex Senilexin ja Lexin välinen tapahtuma käynnistettiin Calonian luentosali 1:ssä perjantaisena iltapäivänä kello 16. Luentosalissa järjestettiin historian ensimmäinen Senilexin ja Lexin välinen paneelikeskustelu. Ensimmäisenä tervehdyksen Senilexin puolesta esitti puheenjohtaja Mikko Heinonen. Yhdessä Lexin puheenjohtajan Jussi Sjöblomin kanssa hän totesi, että molemminpuolisena toivomuksena olisi, että tapahtumasta saataisiin aluille perinne, joka saisi jatkumoa myös tulevaisuudessa. 18 Kun tervetulosanat oli saatu vaihdettua, oli aika siirtyä varsinaiseen paneelikeskusteluun. Teemaksi tämän kertaiselle paneelikeskustelulle oli valikoitunut ”Lexin kautta maailmalle”. Keskustelua johti Counsel Salla Suominen Castrén & Snellmanilta ja muina osallistujina toimivat Senior Legal Counsel Helena Wetterstrand (Microsoft Mobile Oy), Lakimies Eemeli Katila (Turun yliopiston tutkimuspalvelut), Associate, Dr Pessi Honkasalo (Asianajotoimisto Krogerus) sekä Solicitor Pekka Valo (Viking Law Solicitors). Keskustelun alkuvaiheessa kävi selväksi, että osallistujien mielestä tiedekunta oli jo heidän opiskeluaikoinaan antanut hyvät eväät päästä maailmalle. Tiedekunta sai kehuja laadukkaasta kieltenopetuksesta ja tehokkaasta toiminnastaan. Helsingin tiedekuntaan verrattuna pienemmän opiskelijakiintiön katsottiin toimivan etuna esimerkiksi ulkomaanvaihtopaikoista kilpailtaessa. Opiskelija-aikana osa keskustelijoista oli saanut konkreettista hyötyä kieltenopettajien kirjoittamien suosituskirjeiden muodossa. Keskustelun edetessä opintojen tuomien mahdollisuuksien laaja kirjo valottui. Keskustelijoiden suusta kantautui toinen toistaan värikkäämpiä uratarinoita ulkomailta. Tehtävät vaihtelivat varsinaisena asianajajana Englannissa toimimisesta tohtoriopintojen ja LL.M.tutkinnon suorittamiseen ympäri Eurooppaa. Sotilaslakimiehenä oltiin sitten jo päästy Euroopan ulkopuolellekin. Kaikesta tästä muodostui keskustelua seuraavalle hyvin uusi ja erilainen kuva siitä, mitä kaikkea oikeustieteen mais- LexPress terin tutkinnolla pystyy saavuttamaan. Työtehtävien laaja kirjo ja ympäristöt, joissa osaamistaan voisi tulevaisuudessa mahdollisesti harjoittaa herättivät kuulijassa innostuksen ja uteliaisuuden tunteen. Mielenkiintoisen paneelikeskustelun päätyttyä oli aika suunnata Cal1 ulkopuolella järjestettyyn cocktail-tilaisuuteen. Viimeistään tässä vaiheessa desibelimäärät nousivat kun iloinen puheensorina täytti Calonian. Keskeisenä teemana läpi keskustelun korostui kielitaidon merkitys. Kieliopinnot olivat avanneet keskustelijoille oven maailmalle. Ilman kieliopetusta monien työura ja tämän hetkinen elämäntilanne näyttäisi todennäköisesti hyvin erilaiselta. Eri kielien merkitystä työnhaussa pohdittiin ja yhteisesti todettiin englannin olevan ehdottomasti tärkein kieli muiden toimiessa tukena ja uusien mahdollisuuksien avaajina. Mielenkiintoisena sivupohdintana toimi oikeustieteellinen vertailu englantilaisen common law ja suomalaisen civil law -maailman eroista. Mitä sitten keskustelusta jäi mieleen jälkikäteen ajateltuna? Kansainvälistymisen mahdollisuudet yllätivät kuulijan. Kielitaidon merkitys korostui ja erilaiset taustoja oli erittäin mielenkiintoista kuulla. Kuitenkin päällimmäisenä mieleen jäi paneelikeskustelun läpi virrannut yhteishenki. Tarinat saattoivat poiketa toisistaan niin tapahtumiltaan kuin ajoituksiltaan, mutta yhdistävänä tekijänä kaikille oli vahvasti sydäntä läsnä oleva lexiläisyys. Cocktail-tilaisuuden päätyttyä joukko suuntasi historian ensimmäisille Senilexin ja Lexin yhteissitseille Kirkkotielle. Paneelikeskustelusta ilahduttavan suuri määrä oli ottanut tehtäväkseen jatkaa hyvissä merkeissä alkanutta iltaansa sitsien muodossa. Kirkkotielle saapuessamme olikin huomattavissa, että monen lexiläisen viereen oli istutettu vankkaa sitsikokemusta. Rankkupulloksi oli valittu punaviinipullo, joka osoittautui odotettua huonommaksi valinnaksi monen rikkoessa sääntöjä jo ennen sitsitaukoa. Sitsien parasta antia poikkeuksellisen paljon kehuja saaneen ruuan lisäksi olivat tarinat Lex-muistoista vuosien varrelta. Tarinat olivat jossain määrin yhteväisiä sukupolvesta riippumatta. Suurimmat erot saatiinkin laulujen tai erityisesti laulujen tempon saralla. Yhteenvetona voitaneen todeta, että kyseinen päivä jäi mieleen erittäin positiivisena kokemuksena. Allekirjoittaneen vankka toivomus olisikin, että aluille saatu perinne jatkuisi myös tulevina vuosina. LexPress 19 lex senilexiläisen ja lexiläisen silmin Vuodet vierivät ja lexiläiset vaihtuvat, mutta miten on Lexin laita? Muuttuuko ainejärjestömme siinä sivussa? Miten kiehtovaa olisikaan palata jokunen tovi ajassa taaksepäin ja selvittää, onko Lex aina ollut sitä mitä se on tänä päivänä. Helpommin asia tietysti ratkeaa konsultoimalla asiantuntijoita – siis kysymällä niin entiseltä kuin nykyiseltäkin lexiläiseltä. LexPress sai haastateltavakseen Senilexin hallituksen jäsenen Mikko Korttilan sekä viidennellä vuosikurssilla opiskelevan Iiris Jokisen. He kertoivat kokemuksiaan Lexistä ja lexiläisyydestä. Teksti: Petra Nieminen Jännittävän taipaleen alkumetrit Mikko Korttila oli fuksi 32 vuotta sitten. Ympäristö ja yhteiskunta olivat ehkä toisenlaiset, mutta uunituoreen fuksin mietteet henkivät hänen kertomansa perusteella tiettyä ajattomuutta: Korttila toteaa, ettei hänellä sisäänpäästyään ollut juuri minkäänlaista mielikuvaa Lexistä, mutta pitkälliseen pänttäykseen hän odotti kyllä saavansa palkinnoksi vauhdikkaan opiskelijaelämän ilot. – Kaikki oli uutta, opiskelutapa- ja sisältö ja ennen kaikkea kurssikaverit, jotka kuka mistäkin syystä olivat päätyneet eri puolilta Suomea Turkuun. 20 Yhtä ihmeellistä kaikki lienee ollut myös vuonna 2010 sisäänpäässeelle Iiris Jokiselle, joka tosin sai pientä osviittaa tulevasta osallistuttuaan valmennuskurssille. Hän kertoo saaneensa ainejärjestöstämme paitsi yleisesti hyvän kuvan myös käsityksen, että Lex-toiminta on aktiivista. – Kuva piti mielestäni aika hyvin paikkansa, hän toteaa. Jokisesta on hienoa, että Lex järjestää niin paljon tapahtumia, mistä hän haluaakin osoittaa suuret kiitokset aikaansa uhraaville aktiiveille. Ensimmäiseltä opiskeluvuodeltaan Jokinen nostaa kirkkaimpina muistoinaan esiin Lexin 50-vuotisjuhlat ja opiskelijavapun. Ainejärjestötoiminta – opiskelijaelämän suola Monipuolista ainejärjestötoimintaa on Lexissä ollut tarjolla vuosikaudet. Niin vanha kuin uudempikin lexiläinen on saattanut ottaa osaa kastajaisiin tai kirkkotiebileisiin, erilaisiin ja eri kohteisiin suuntautuviin excuihin, tai toimikuntiin. Korttila sanoo olleensa kavereineen erittäin aktiivinen ”kaikilla mahdollisilla mittareilla” toimien esimerkiksi klubimestarina vuosina 1983–1984. Kultaisen kahdeksankymmentäluvun taloudellinen nousukiito ei ilmeisesti ollut pyyhkäissyt rakkaan Leximme yli, sillä Korttila muistelee ehostaneensa juhlahuoneistoa itsekseen kesän aikana muun muassa maalaamalla seinät ja laa- LexPress toittamalla vessan lattiat. – Talkoohengellä vietiin paljon muitakin asioita eteenpäin kunnes taloudellinen tilanne alkoi vakiintua. Jonkinlaista selvyyttä rahavaikeuksien syihin tosin tuo senilexiläisemme muistelo oman vuosikurssinsa tutustumisbileistä, jotka päättyivät poliisiratsiaan. Seurauksena jo ennestään epävakaa talous kääntyi katastrofaaliseksi. Jokinenkin kertoo olleensa aktiivisesti mukana toiminnassa etenkin aikaisempina vuosina. Hän on osallistunut toimikuntiin sekä toiminut Acta Legis Turkuensian päätoimittajana ja tulevaisuus-työryhmässä. – Nykyään osallistuminen on vähäisempää, mutta edelleen toimistolla on mukava käydä juomassa kahvia ja rupattelemassa. Erityisesti sitsit ovat olleet Jokisen mieleen ja se ’ykkösjuttu’, mutta hienointa on kuitenkin Kuvassa Iiris Jokinen Kuva: Satu Moilanen 22 ollut päästä mukaan Lexin tukemille reissuille. Jokinen luettelee käyneensä muun muassa Oslossa, Islannissa ja Ruotsissa. Ainutlaatuinen yhteisö Korttila ja Jokinen kehottavat nykyisiä ja tulevia lexiläisiä olemaan aktiivisia ja osallistumaan tapahtumiin. Juuri Lex-toiminnan monipuolisuutta saanee kiittää lexiläisten kesken vallitsevasta yhteisöllisyyden tunteesta. Käsite ’Lex-henki’ vaikuttaa ehkä kliseeltä, mitä se kenties onkin, mutta syystä. Molemmat haastateltavat vastasivat kysymykseen lexiläisyyden merkityksestä kuin yhteistä sopimusta lainaten: Korttilan mukaan lexiläisyys merkitsee vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, jonka perusta luodaan opiskeluaikana. Hän sanoo sen kantaneen monin tavoin eteenpäin ja yhdistävän lexiläisiä vielä työelämänkin haasteissa. Vastaavasti Jokisen mielestä lexiläisyys luo tunteen yhteisestä opiskelijaporukasta: – Lexin tapahtumissa ja toiminnassa olen tutustunut mielettömiin tyyppeihin, jotka ovat edelleen mukana jokapäiväisessä elämässä! Jokinen toivoo valmistuvansa ensi vuoden syksyllä ja voisi kuvitella osallistuvansa toimintaan Senilexissä. Korttila kertoo oman Senilex-uransa alkaneen puhelinsoitosta, jonka kautta hänen halukkuuttaan Senilexin hallituksessa toimimiseen tiedusteltiin. Hän ei epäröinyt liittyä joukkoon ja kehuu toimintaa hauskaksi ja palkitsevaksi. – Senilex pyrkii luomaan linkkiä menneiden kurssien ja nykyisten lexiläisten välillä ja rohkaisemaan aktiivista yhdessäoloa myös opiskelujen jälkeen, Korttila toteaa. Senilex onkin varmasti oiva tapa ylläpitää Lex-hengen liekkiä, kun elämä muutoin johdattaa uusiin ympyröihin. LexPress Kuvassa Mikko Korttila Kuva: Mikko Korttila Villi ja vapaa sinnikäs sisu, siis lexiläinen Haastateltaviemme yhtenevät ajatukset opiskelusta ilmenevät myös heidän tavassaan kuvata kyseisestä elämänvaihetta. Jokinen uskoo tulevansa kaipaamaan ”suurta vapautta aikatauluttaa elämä haluamallaan tavalla” ja Korttila puolestaan toteaa koko opiskeluajan olleen ”kovin huoletonta”. Huoletontahan lexiläisten meno aika ajoin onkin, vaikka ilmiö on opiskelijapiireissä ehkä kuitenkin melko yleismaailmallinen. Yhtenä esimerkkinä edellä esitettyyn Korttila mainitsee – ainakin jälkikäteen ajatellen – hauskan muiston Calonian vihkiäisistä, joissa hän ystävineen seisoi lippuairueessa: – Olimme tietysti edellisenä yönä valmistautuneet tehtävään liiankin huolella ja aamulla seisoimme hiki otsalla tummassa puvussa ja ylioppilaslakki päässä tuijottamassa täyden auditorion edessä silmiin muiden muassa Ari Saarnilehtoa, Toffe Taxellia ja lukuisia arvokkaita juhlavieraita. Kaikki varmasti ymmärsivät ahdistuksemme syyn ja varmaan vetoja vaihdettiin kuka romahtaa ensimmäisenä, onneksi ei kukaan, hän muistelee. Jokisen ja Korttilan opiskeluaikojen välissä on ehkä muutama vuosikymmen, mutta yhtä hyvin he voisivat olla kurssikavereita, niin yhtenevät ovat molempien kokemukset ja muistot omasta lex-ajastaan. Lex on kai pohjimmiltaan säilynyt samanlaisena aktiivisena kommuunina pitäen pintansa vuosien saatossa, mahdollisista talous- tai muista vaikeuksista huolimatta. Ja koska ainejärjestö on aina opiskelijoidensa näköinen, selittyy edellinen vain sillä, että Lexiin hakeutuu vuosi toisensa jälkeen erityisen sinnikkäät ja sisukkaat suomalaiset. LexPress 23 ajan KOHTAISTA Tietoyhteiskuntakaari 1.1.2015 voimaan tulevaan tietoyhteiskuntakaareen on koottu keskeiset sähköistä viestintää koskevat säädökset. Laki lienee vielä melko tuntematon, joten nyt on korkea aika tutustua siihen lähemmin. Lainsäädäntöneuvos Maaret Suomi liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikan osastolta esitteli meille lakia ja kertoi sen taustoista. Vaikka sana “kaari” lain nimessä viittaa menneeseen, on kyseessä kuitenkin nykypäivän haasteisiin vastaava laki. Teksti: Natalia Laakso, Tämän sivun kuva: Yuri Samoilov, Creative commons Tietoyhteiskuntakaaressa (TYK) on yhdistetty kahdeksan ministeriön hallinnonalan lakia ja siinä on hyvin laajasti säännöksiä teletoiminnan taajuushuutokaupoista yksityisyyden suojaan. Pykäliä on yhteensä 351. Haasteellisinta lain valmistelussa oli Maaret Suomen mukaan pitää koossa näin valtava paketti. Koko projektin ajan valmistelussa oli mukana viidestä kahdeksaan juristia ministeriöstä ja lisäksi tiivistä yhteistyötä tehtiin Viestintäviraston juristien kanssa. Tietoyhteiskuntakaaren yhteenkokoamat lait: • Viestintämarkkinalaki • Sähköisen viestinnän tietosuojalaki • Verkkotunnuslaki • Laki radiotaajuuksista ja telelaitteista • Laki tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamisesta • Laki televisio- ja radiotoiminnasta • Laki eräiden suojauksen purkujärjestelmien kieltämisestä • Laki eräiden radiotaajuuksien huutokaupoista. Tavoitteena kuluttajansuojan parantaminen Yksi tietoyhteiskuntakaaren tavotteista oli parantaa kuluttajansuojaa. Siitä esimerkkejä Suomen mukaan ovat vaatimus sopimusehtojen laatimisesta selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä, viestintäverkon rakennus- ja kunnossapitotyön korvauksettoman ajanjakson lyheneminen 48 tunnista 24 tuntiin ja esitys teleyrityksen ja palveluntarjoajan yhteisvastuusta. Tällä viimeksi mainitulla tarkoitetaan niin sanottua visa-vastuuta tilanteessa, jossa kuluttaja maksaa tavaroita ja palveluja matkapuhelimella, ja maksu peritään puhelinlaskun yhteydessä. Kuluttaja voisi tällöin kääntyä myyjän tai palveluntarjoajan lisäksi myös teleoperaattorin puoleen esimerkiksi tapauksissa, joissa palvelu tai tuote on viallinen tai ei tule perille, tai jos kuluttaja ei pysty keskeyttämään palvelutilausta. LexPress 25 Google ja Apple) eivät joudu noudattamaan tietosuojaa ja tietoturvaa koskevia säännöksiämme. Nyt sääntelyn piiriin tuodaan myös muita kuin teleyrityksiä. Uutta sääntelyä taajuushuutokaupoista Kuva ja kuvassa: Maaret Suomi Yksityisyyden suojan parantaminen Suomi kertoo, että yksityisyyden suoja paranee tietoyhteiskuntakaaren myötä siten, että sääntely ulotetaan myös muihin kuin teleyrityksiin. Uusi sääntely koskee tietoyhteiskuntakaaren mukaisia viestinnän välittäjiä, eli teleyrityksiä, yhteisötilaajia ja sellaisia muita tahoja, jotka välittävät sähköistä viestintää muutoin kuin henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin. Säännös (TYK 2 §) on tarkoitettu ensi askeleeksi kohti toimijaneutraalimpaa sääntelyä internetmaailmassa, jossa toimijat ovat globaaleja, mutta käyttäjän odotukset palveluille usein hyvinkin paikkasidonnaisia. Esimerkiksi Suomessa käyttäjät ovat perustellusti tottuneet korkeaan kuluttajan ja yksityiselämän suojaan. Käyttäjän odotukset ovat samat riippumatta siitä, mistä maasta tiettyä palvelua tarjotaan. Ei ole erityistä perustetta, miksi sääntelynkin ei pitäisi olla sama. 26 Kotimaiset teleyritykset ovat jo pitkään nähneet kannaltaan epäoikeudenmukaisena, että täysin vastaavaa viestinvälitystoimintaa harjoittavat muut kuin teleyritykset (muun muassa Voimaan tuleva laki mahdollistaa uusien taajuusalueiden huutokauppaamisen. Alun perin hallituksen esityksen luonnoksessa oli, että valtioneuvosto voisi niin päättäessään myöntää kaikki, uudet ja vanhat, toimiluvat huutokauppaamalla. Lainvalmistelussa esimerkiksi TeliaSonera ja Elisa olivat huolestuneita siitä, että jatkossa voitaisiin huutokaupata niin sanotut vanhat taajuusalueet eli niiden taajuusalueiden toimiluvat, joihin heillä on tällä hetkellä toimiluvat. Teleyritysten näkemyksen mukaan oli kuitenkin hyväksyttävää, että huutokauppamenettely tulisi laajemmin käyttöön nimenomaan uusien taajuuksien kohdalla. Tämä on nyt kirjattu tietoyhteiskuntakaaren 8 §:ään. Valtioneuvosto tekee aina erikseen päätöksen siitä myönnetäänkö toimiluvat niin sanotulla vertailevalle menettelyllä vai huutokauppamenettelyllä. Tasapainottelua kuluttajien ja markkinatoimijoiden välillä TYK sääntelee entistä tarkemmin huomattavan markkinavoiman omaavia yrityksiä. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn perimmäisenä tavoitteena ovat kilpaillut, kehittyneet ja edulliset viestintäpalvelut käyttäjille. Teleyritykset suhtautuivat prosessissa Suomen mukaan kaikista kriittisimmin niin sanottuun huomattavan markkinavoiman sääntelyyn ehdotettuihin muutoksiin, jotka kuitenkin johtuivat siitä, että kansallinen sääntelymme ei ollut täysin linjassa EU:n sähköisen viestinnän direktiivien kanssa. Huomattavan markkinavoiman sääntelyn piiriin kuuluvien yritysten hinnoittelun valvontaa on nyt siis tehostettu. Viestintävirastolle annettiin muun muassa oikeus määrätä teleyrityksen tukku- LexPress tuotteelle enimmäishinta silloin, kun kilpailuongelmia esiintyy. Esimerkiksi teleyrityksille ei suoraan aseteta uusia velvoitteita, vaan Viestintäviraston nykyistä työkalupakkia ajanmukaistetaan siten, että virasto voi markkinoiden häiriötilanteessa määrätä velvoitteita erillisellä päätöksellä. Nykyaikaistettua lainvalmistelua ja avoimuutta Suomi kertoo tietoyhteiskuntakaari hankkeessa uutta olleen sen, että Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi sidosryhmiltä ehdotuksia ja näkemyksiä siitä, mitä sisällöllisiä muutoksia tämän kodifikaation piiriin kuuluviin lakeihin tulisi tehdä, mitä muita mahdollisia muutostarpeita sidosryhmillä oli ja mitä ne ylipäätään toivoivat lakihankkeelta jo ennen kuin yhtäkään pykäläluonnosta oli kirjoitettu. Sen lisäksi perustettiin seurantaryhmä ja seitsemän alatyöryhmää, jotka olivat avoimia kaikille sidosryhmien edustajille. Tavoitteena oli saada kaikki asiasta kiinnostuneet osallistumaan työhön. Suomen mukaan se, että toimiala oli näin kiinteästi mukana hallituksen esityksen valmistelussa näkyi hyvin siinä, miten nopeasti ja ilman suurempia ongelmia asia pystyttiin käsittelemään eduskunnassa. Eduskuntaan ei nimittäin tarvinnut viedä enää niin sanotusti riitaisia asioita, koska asioita oli valmisteltu yhteistyössä niin kattavasti. Suomi onkin erittäin tyytyväinen siitä, että näin iso hanke onnistuttiin viemään hallitusti ja annetussa ajassa läpi yhdessä alan toimijoiden, ministeriön ja hallinnonalansa viranomaistahon eli Viestintäviraston yhteistyöllä. Avoin valmistelu tuotti tulosta ja hän kannustaa virkatoimissa kaikkia virkamiehiä sen edistämiseen. Tor-verkko – netin kaksiteräinen miekka Haastateltavamme Ville Oksanen (OTK, FT teknologiaoikeus) oli teknologia- ja media-alaan erikoistuneen Turre Legal -lakitoimiston osakas ja kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustavan Electronic Frontier Finlandin perustajajäsen ja varapuheenjohtaja. Oksanen poistui keskuudestamme ennen lehden julkaisemista. Kunnioitamme hänen muistoaan. Teksti: Pauli Engblom, Kuva: Wikipedia commons Tehokaan anonyymiuden internetissä mahdollistava Tor-verkko on ristiriitainen paikka. Teknologiaa käytetään erilaisiin tarkoituksiin aina rikollisesta toiminnasta ihmisoikeuksien edistämiseen. – Tor-verkossa liikkuu kaikkea sitä, mikä kiinnostaa ihmisiä. Yhdistettynä BitCoin-maksamiseen Tor-verkon merkitys kaiken mahdollisen laittoman aineiston, kuten huumeiden ja aseiden, myynnissä on myös räjähtänyt viimeisten vuosien aikana, Oksanen kertoi. – Toisaalta Tor on vakiotyökalu ihmisoikeusaktivisteilla ja se onkin käytössä käytännössä kaikissa ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisissa paikoissa, Oksanen muistutti. Tällä hetkellä tor-teknologiaa pitää yllä ja edistää yhdysvaltalainen The Tor Project -yhtiö. Sivustollaan yhtiö listaa tor-verkon hyödyllisiä käyttötarkoituksia: toimittajat käyttävät tekniikkaa lähteittensä suojeluun, sotilaat salattuun tiedonvälitykseen, yhtiöt yrityssalaisuuksiensa varjelemiseen ja tietoturvayhtiöt toimiakseen tietoverkkoihin murtautuneita hakkereita vastaan näiden huomaamatta. Suojaa sattumanvaraisuudella ja salauksella Oksasen mukaan Tor-verkko toimii arjessakin yhtenä hyödyllisenä komponenttina, jolla pystyy välttämään yhä laajemmaksi käyvää profilointia verkossa. 28 Käyttöä on myös Suomessa. – Konkreettinen esimerkki ovat lentoliput, joiden hinta saattaa nousta, kun järjestelmä huomaa käyttäjän olevan kiinnostunut tietystä lennosta. Käyttämällä Tor-verkkoa ja anonymisoivaa verkkoselainta käyttäjä pystyy estämään tämän tunnistamisen, Oksanen sanoi. Nettiliikenne Tor-verkossa ei kulje suoraan käyttäjän ja palvelutarjoajan välillä vaan ohjautuu kolmen niin sanotun tor-solmun eli reitittimen kautta. Käytetyt reitittimet valikoituvat sattumanvaraisesti yli viiden tuhannen reitittimen joukosta ja kulkiessaan reitittimissä yhteys on salattu. Vasta lähtiessään viimeisestä reitittimestä yhteyden salaus puretaan. Tämä tekee verkkoon kytkettyjen koneiden selvittämisen vaikeaksi. Tor-solmuja ylläpitävät esimerkiksi internetin vapautta tukevat yksilöt tai yhteisöt, kuten Electronic Frontier Finland. – Tor-verkko on hyödyllinen palanen auttamassa sensuurin kiertämistä eli sen avulla pystyy ainakin rajoitetusti peittämään, mitä verkossa tekee. Tosin kehittyneemmät sensuuriratkaisut, kuten Kiinan “Great Firewall of China” pyrkivät estämään palvelun käytön ja onnistuvat tässä myös kohtullisesti. Tästä syystä tarvitaan myös muita teknisiä ratkaisuja liikenteen luonteen peittämiseen, Oksanen sanoi. LexPress – Tällä hetkellä Suomessa tulkinta on, että säännökset suojaavat Tor-verkon ylläpitäjiä, mutta asiasta ei ole vielä ennakkotapauksia ylemmistä oikeusasteista. Toinen iso kysymys on, mikä merkitys on internet-operaattoreiden käyttäjäsopimuksilla, jotka yleensä kieltävät kaikkien palveluiden pyörittämisen kotiliittymistä, Oksanen kertoi. Kiinnostus yksityisyyteen kasvaa Edward Snowdenin paljastukset nostivat esille, miten tehokkaasti Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA vakoili internetin tietoliikennettä esimerkiksi suosittujen internet-palveluiden avulla. Vuodetuista tiedoista kuitenkin selvisi, että Tor-järjestelmä on tuottanut ongelmia NSA:llekin. Tämä on Oksasen mukaan lisännyt uskoa Tor-verkon toimintaan. – Muutenkin paljastusten seurauksena käyttäjien kiinnostus yksityisyyden suojaamiseen on lisääntynyt, mikä on näkynyt yleisemminkin niin sanottujen PET-työkalujen (privacy enhancing technology) käytön lisääntymisenä. Mitä enemmän verkkoa pyritään valvomaan, sitä enemmän käyttäjät kiinnostuvat yksityisyyden suojaamisesta. – Tällä hetkellä käyttämällä PET-teknologioita voi samalla leimautua seurantajärjestelmien silmissä, mutta mitä laajemmat käyttäjäjoukot ottavat nämä palvelut käyttöönsä, sitä paremman suojan ne tarjoavat, Oksanen sanoi. Oksasen mukaan salauksesta ja yksityisyydensuojasta on tulossa selkeä kilpailutekijä. – Esimerkiksi Apple käyttää salausta markkinointivalttinaan Googlea vastaan, Oksanen sanoi. Marraskuun alussa oman Tor-verkkoa tukevan palvelunsa avasi sosiaalisen median jätti Facebook. Oksanen näkee Facebookin tor-sivuston olevan PR-liike, jonka tavoitteena on lisätä Facebookin käyttäjien luottamusta palveluun. – Se ei tosin ratkaise mitenkään Facebookin sisäisiä tietosuojaongelmia, mutta auttaa kuitenkin Tor-verkon maineen parantamisessa, kun sen sisältä löytyvistä palveluista tunnetuin ei ole enää huumemyyntifoorumi, Oksanen sanoi. Samoihin aikoihin uutisoitiin, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI oli yhteistyössä esimerkiksi eurooppalaisten poliisien kanssa sulkenut Tor-verkossa sijainneen kauppapaikan Silk Road 2.0:n, jossa myytiin esimerkiksi huumeita. Onko Tor-verkkokaan siis enää turvallinen? – Laajamittainen Tor-verkon sisäisten palveluiden sulkeminen on hyvä osoitus, että näiden luotettavuus ei ole tällä hetkellä riittävällä tasolla. On erittäin hyvä, että tämä on tullut selväksi rikollisten palveluiden ratsaamisen kautta eikä esimerkiksi whistle blow -palveluiden (vuotoihin käytettävät palvelut) kohdalla. Luottamuksen suhteen paljon riippuu siitä, miten paljon tietoa saadaan siitä, miten FBI ja kumppanit ovat palvelut pystyneet paikallistamaan, Oksanen arvioi. Tor-verkon käyttöön liittyy myös oikeudellisia kysymyksiä. Oksasen mukaan isoin kysymys on välittäjän vastuu eli soveltuuko Tor-verkon palvelimiin tietoyhteiskuntakaaren vastuuvapauslausekkeet. 30 LexPress näkökulma: TEKNOLOGIA OIKKARIN TYÖLLISTYMISEN HAASTEENA? Teksti: Hanna-Maija Raitio Suurin osa opiskelijoista kuulu ikäluokkaan, joiden lapsuuteen ei kuulunut radiota ja televisiota kummallisempaa teknologiaa. Nykypäivän opiskelijan elämässä teknologian ja erityisesti internetin rooli on kuitenkin kiistaton. Oikeustieteen opiskelijalle internet on varsinainen tiedon aarreaitta, kun lainsäädäntö, tuomioistuinkäytäntö jo oikeuskirjallisuus ovat vain parin klikkauksen päässä. Tulevaa työelämää ajatellen uusi teknologia asettaa ennennäkemättömiä haasteita niin lainsäätäjälle kuin lainsoveltajallekin. Osa nykyisistä oikeudenaloista saattaa menettää merkityksensä samalla kun täysin uusia syntyy. Mutta mitä haittaa teknologiasta on? Vaaditaanko nykypäivän opiskelijalta sellaista laajaa teknologista osaamista, johon opiskelu ei anna valmiuksia? Työnhaku on opiskelijalle tuttua puuhaa. Monet työnantajat suorastaan vaativat opiskelijalta laajaa tiedonhaun ja erilaisten ohjelmien hallitsemista, joita ilman työnteko voi osoittautua jopa mahdottomaksi. Voiko tulevaisuuden työllistyminen siten olla kiinni siitä, että opiskelija on renessanssiajan kaltainen yleisnero, jolta löytyy oman alan osaamisen lisäksi monipuolisia työkaluja teknologian hallitsemiseksi? Vastaus saattaa olla kyllä. Teknologian kehitys on epäilemättä muuttanut ja tulee edelleen muuttamaan oikeustiedettä. Uusia aloja syntyy ja esimerkiksi internetissä tapahtuvat rikollisuudet saavat yhä moninaisempia muotoja. Erityisesti identiteettivarkaudet ovat lisääntyneet valtavasti. Tämä haastaa meidät keksimään yhä uusia tapoja tutkia tapauksia ja pohtimaan uudenlaisia ratkaisuja. Tämä kuitenkin edellyttänee sitä, että opiskelijalla on perustaidot ja -tiedot ymmärtää teknologiaa. Voidaan kuitenkin melko huolettomasti sanoa, että työllistymismahdollisuudet ovat myös tulevaisuudessa melko hyvät. Teknologian kehitys tuskin koskaan tekee oikeustiedettä ja lakimiehen ammatin harjoittamista täysin turhaksi. Toki alamme saa käyttöönsä kiihtyvällä vauhdilla teknologian mahdollistamia innovaatioita, kun automatisointi lisääntyy ja tiedonhaku helpottuu. Alamme ei kuitenkaan ole niin riippuvainen teknologiasta ja sen kehityksestä, sillä onhan oikeustiedettä harjoitettu kautta aikojen. Teknologian kehitys asettanee yliopistolle tulevaisuudessa myös velvollisuuksia siitä, että opiskelijalle taataan riittävä osaaminen myös teknologian alalla, jotta hän voi harjoittaa omaa ammattiaan. Tällä hetkellä tavoitteisiin pyritään erityisesti yliopiston tarjoamien tiedonhaun koulutuksien kautta, joissa oikeustieteen opiskelijoille kerrotaan keskeisimmät kanavat löytää informaatiota ja oman alan julkaisuja. Yliopiston on kuitenkin enenevissä määrin vastattava teknologian asettamiin haasteisiin, jotta opiskelija voi selviytyä tulevaisuuden työelämässä. Kenties tulevaisuuteemme kuuluu teknisiä laitteita, joiden kouluttaminen tulee sisällyttää tutkintoomme, eikä tiedonhaun hallitseminen enää riitä. Vanhaa sananlaskua soveltaen: teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Se hyödyttää meitä – kunhan osaamme sitä käyttää. LexPress 31 Lakimiesliitto 70v on the road Teksti: Maarit Levoniemi, Kuva: Lakimiesliitto Lakimiesliitto juhli 7 0 - v u o t i s t a t a iva l t a a n näyttävästi On The Road -juhlakiertueen muodossa. Juhlakiertue starttasi 27.8 Helsingistä ja syksyn aikana On The Road -juhlakiertue pysähtyi 16 paikkakunnalla ympäri Suomen. Torstaina 23.10 juhlakiertue saapui Turkuun ja juhlapaikkana toimi Hotel Hamburger Börsin juhlahuoneisto. Juhla alkoi Lakimiesliiton puheenjohtajan Asko Nurmen tervehdyssanoilla. Nurmi totesi Turun juhlien olevan juhlakiertueen suosituimmat. Turun juhlaan osallistui peräti 270 Turun seudun lakimiestä ja oikeustieteen opiskelijaa. Nurmen mukaan on mukava järjestää tapahtumia, kun ne ovat suosittuja. Juhlassa tervehdyksensä esittivät Lakimiesliiton yhteistyökumppanit kiertueella S-ryhmä, Fennia ja Talentum. Anette Montanari toi S-ryhmän terveiset. Heimo Äijäs toi juhlaan vakuutusyhtiö Fennian terveiset. Talentumin puolesta Lakimiesliittoa onnitteli Antti-Jussi Suominen. Talentum myös lahjoitti kaikille juhlaan osallistujille Juristin huominen kirjan. Lakimiesliiton jäsenpalveluyksikön johtaja Tommi Rainerma piti lyhyen ajankohtaiskatsauksen Lakimiesliiton toiminnasta. Taitava orkesteri Matti Lakari Swing Band vastasi tunnelmasta juhlaväen vaihtaessa kuulumisia ja nauttiessa buffetpöydän herkuista. Juhlassa solmittiin myös tärkeitä kontakteja tulevaisuuden varalle, sillä paikalla oli edustettuna lakimiehien koko kirjo opiskelijoista eläkeläisiin. 32 LexPress selkeytyvä ja muuttuva tavaramerkkilainsäädäntö Avartuva maailma ja globaali kauppa asettavat haasteita myös immateriaalioikeuksia koskevalle lainsäädännölle, ja Suomessa onkin ryhdytty toimiin tavaramerkkilain muuttamiseksi. Asiaa koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on viime viikkoina ollut lausuntokierroksella. Teksti: Juulianna Huusko, Tämän sivun kuva: NEC Corporation ofAmerica’s Photostream, Creative commons Yksi tärkeimmistä uudistuksen tavoitteista on tavaramerkkilain muuttaminen nykyistä oikeuskäytäntöä vastaavaksi. Etenkin Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen sekä tavaramerkkidirektiivin luovat muutospaineet heijastuvat vahvasti uudistukseen. Etenkään ensimmäisen luvun osalta uudistus ei muuttaisi oikeustilaa, sillä edellä mainittuja on sovellettu jo aiemmin. Uudistus tavoitteleekin vallitsevan oikeustilan selkeämpää näkymistä myös kotimaisessa lainsäädännössä. Laki pyritään uudistamaan ajan tasalle pääasiassa muuttamalla lain ensimmäistä lukua. Hallituksen esityksen mukaan tarkoituksena olisi myös muuttaa lain käyttämää terminologiaa. Uudistus tavoittelee suurempaa selkeyttä poistamalla käytöstä vanhan lain mukaiset termit ”tunnusmerkki” ja ”tavaran tunnusmerkki”, joita perustellaan tarpeettomiksi ja jo todellisuudessa käytöstä poistuneiksi. Puhuminen usean termin sijaan vain tavaramerkistä on saanut kiitosta muun muassa Asianajajaliitolta, joka kuvaili ehdotusta lausunnossaan johdonmukaiseksi ja selkiyttäväksi. Luonnoksen mukaan lakiin esitetään myös erottamiskyvyn määritelmän lisäämistä – nykyisessä laissa määritelmää ei erikseen ole. Tämän katsotaan selkiyttävän käsitettä sekä käsitettä että nykyistä lain ensimmäistä lukua. Erottamiskyky halutaan lisäksi erottaa nykyistä selkeämmin siitä, ettei tavaran tietynlainen muoto voi saada suojaa, sillä hallituksen esityksen mukaan tällaisessa tilanteessa ei ole niinkään kyse erottamiskyvyn puutteesta. Asiaa halutaan selkeyttää nostamalla tavaran muotoa koskeva rajoitus selkeästi erilleen. Esityksen tavoite selkeyttää lakia ja oikeustilaa sekä tuoda tavaramerkkejä koskevaa lainsäädäntöä helpommin myös asiaan sekä sitä koskevaan oikeuskäytäntöön perehtymättömien henkilöiden saavutettaville on hyvin linjassa perustuslain kanssa. LexPress haastatteli aiheesta JB Evershedsin osakasta, asianajaja ja varatuomari Hanna-Maija Eloa. Elo on ollut Suomen AIPPI ry:n ja Suomen Teollisoikeudellisen yhdistyksen jäsenenä sekä Suomen AIPPI ry:n hallituksen jäsenenä laatimassa yhdistysten lausuntoa tavaramerkkilain muutosta koskevasta hallituksen esityksestä. LexPress 35 ”Väärennösten erottaminen aidoista on yhä vaikeampaa, joskus jopa melkeinpä mahdotonta oikeudenhaltijalle itselleen, kuluttajasta tai ostajasta puhumattakaan” Kuva ja kuvassa: Hanna-Maija Elo Mikä tavaramerkkilain uudistuksessa on mielestänne merkittävintä/tärkeintä? Eli tässähän siis kyse Suomen tavaramerkkilain uudistusehdotuksesta, josta hallituksen esitysluonnos on juuri ollut lausuntokierroksella. Mielestäni uudistus on tervetullut, koska sillä selkiytetään tavaramerkkilakia ja saatetaan laki paremmin vastaamaan tavaramerkkidirektiiviä ja ajantasaista oikeuskäytäntöä. Siitä on käyty keskustelua, onko tavaramerkkilain tällainen osittaisuudistus nyt järkevä, kun EU-tasolla on EU-tavaramerkkidirektiiviä ja -asetusta ollaan parhaillaan muuttamassa. Ei kuitenkaan ole vielä varmaa, milloin uudistus EU-tasolla saadaan valmiiksi ja joka tapauksessa uudistuksen implementointiin kansallisille tasoille tulee useamman vuoden implementointiaika, joten EU-tason uudistusta ei ole perusteltua jäädä odottamaan, vaan parempi on tehdä selkiytykset ja 36 ajantasaistukset nyt osittaisuudistuksena Suomessa ja katsoa sitten uudestaan EU-uudistusten varmistuttua, mitä lisämuutoksia silloin tarvitaan ja onko silloin esim. tavaramerkkilain kokonaisuudistus tarpeen. Mielestäni tärkeimpiä yksittäisiä uudistuksia tavaramerkkilain uudistuksessa ovat muun muassa terminologian täsmennys, erottamiskyvyn määrittely, yksinoikeuden rajoitusten kokoaminen yhteen, sekoitettavuuskäsitteen korvaaminen sekaannusvaaralla sekä tavaramerkkihakemuksen raukeamista koskeva sääntely. Terminologian osalta on laissa nyt luovuttu käyttämästä sanaa tunnusmerkki ja korvattu se sanalla tavaramerkki. Tunnusmerkki kun kattaa laajemminkin eri tunnusmerkkioikeuksia eli tavaramerkkien lisäksi muun muassa toiminimet. Erottamiskyky on nyt selkeämmin määritelty ja samoin LexPress tavaramerkin antaman yksinoikeuden rajoitukset on nyt koottu yhteen paikkaan. Edelleen sekoitettavuuden käsitteestä on luovuttu ja lakiin on otettu sen sijaan oikeuskäytännössä jo vakiintunut sekaannusvaaran käsite. Edelleen vielä tavaramerkkihakemuksen on todettu esityksessä automaattisesti raukeavan, ellei hakija toimi määräajassa. Rauennutkin hakemus voidaan vielä ottaa käsittelyyn, mikäli hakija määräajassa sitä pyytää ja maksaa edellytetyn maksun. Mitkä ovat immateriaalioikeuden alalla mielestänne suurimmat tämänhetkiset/tulevat haasteet? Itse hoidan paljon loukkausasioita ja tosiasia on se, että tekniikan kehittyessä toisen immateriaalioikeuksien kopiointi ja jäljittely tulee yhä helpommaksi. Ihan tuoteväärennöksistä puhuttaessa väärennösten erottaminen aidoista on yhä vaikeampaa, joskus jopa melkeinpä mahdotonta ja jopa oikeudenhaltijalle itselleen, kuluttajasta tai ostajasta puhumattakaan. Toki esimerkiksi koko ajan paremmaksi kehittyvät 3D-tulostimet tuovat uusia mahdollisuuksia oikeudenhaltijoille, mutta samalla ne myös mahdollistavat immateriaalioikeuksilla suojattujen tuotteiden koko ajan helpomman kopioinnin. Sähköinen maailma eli myynti ja markkinointi internetissä ja verkkokaupoissa tekee lisäksi kopiotuotteiden markkinoinnin ja myynnin yhä helpommaksi ja loukkaavaan toimintaan puuttumisen vaikeammaksi. Verkkokaupat saadaan näyttämään hienoilta ja aidoilta, eikä hintakaan välttämättä enää paljasta mistä on kysymys, ja tuotteen verkkokaupasta tilannut ostaja saattaakin pettyä, kun ei joko saa tuotetta ollenkaan tai saakin huonolaatuisen kopion. harjoittelusta monenlaisiin tehtäviin ja neljään eri maahan Millaista on työskennellä juristina teknologia-alan suuryrityksessä? Entä mitä osaamista ja taitoja teknologiajuristi tarvitsee, ja mihin opiskeluaikana kannattaa panostaa? Muun muassa näihin kysymyksiin saamme vastauksen Nokia Oyj:n Patrik Hammarénilta. Teksti: Kirsi Kemppi, Kuva: Patrik Hammarén harjoittelusta ura nousuun Patrik Hammarén toimii Nokialla tällä hetkellä patenttilisenssineuvottelijana. Hänen Nokia-uransa lähti liikkeelle tammikuussa 2007, kun hän meni yritykseen harjoittelijaksi tekemään avoimen lähdekoodin lisenssien arviointia. – Ennen tätä olen toiminut Nokian karttapalveluita tarjoavan yksikön (HERE) lakitukena, jolloin tein erityisesti myynti- ja sisällönhankintasopimuksia. Ennen HERE:ä toimin lakipuolen aluevastuullisena Keski-Euroopan matkapuhelinmyyntiyksikössämme. Alueeseen kuului toistakymmentä maata ja vastasin kaikista alueella esiin tulevista juridisista kysymyksistä. Ennen myyntiyksikköön siirtymistä olin MeeGo-tutkimus ja -tuotekehitysyksikön ohjelmistopuolen lakitukena, hän luettelee. Hammarén on työskennellyt Nokian paikallisissa toimistoissa Suomessa, Unkarissa, Itävallassa ja Saksassa. Kysymykseen erilaisista kulttuureista hän toteaa kulttuurin olevan Nokian sisällä suhteellisen samantyylinen myös eri maissa. Erot kulttuurien välillä olisivat 38 varmasti suuremmat eri yrityksissä eri maissa. – Toki maiden välillä on kuitenkin eroja myös saman organisaation sisällä. Esimerkiksi Unkarissa ja Saksassa, sekä osittain myös Itävallassa, toimintamallit olivat minun kokemukseni perusteella huomattavasti hierarkisempia ja prosessien noudattaminen oli muodollisempaa kuin Suomessa. Unkarissa myös esimiehen auktoriteetti oli yleensä huomattavasti suurempaa kuin mihin Suomessa olen tottunut, hän kertoo. LexPress Hammarén toimii työssään sekä juristien että muiden asiantuntijoiden kanssa, aina hiukan tehtävästä riippuen. Keski-Euroopassa ollessaan hän oli ainoa juristi kyseisellä alueella, joten hän teki pääosin töitä muiden kuin juristien kanssa. Samalla hän kuului luonnollisesti myös lakimiesorganisaatioon, jonka kautta kollegoiden tukea oli tarvittaessa tarjolla. Tällä hetkellä hän tekee suuren osan ajastaan töitä muiden patenttilisenssineuvottelijoiden kanssa, joten työpäivästä suuri osa kuluu lakimiesten parissa. laaja-alaisesta osaamisesta hyötyä Entä mitkä ovat teknologiajuristin tärkeimmät osaamisalueet? – Tietysti immateriaalioikeudet ovat melkein kaikessa mukana, joten tekijänoikeuksien ja teollisuusoikeuksien hyvä perusymmärrys on aina eduksi. Omissa rooleissani myös sopimusoikeuden osaaminen on ollut erittäin tärkeää. Juristin käytännön työn tekemistä helpottaa myös huomattavasti, mikäli on kiinnostunut ja omaa perusymmärryksen teknologia-alueesta, jolla yritys toimii, Hammarén sanoo. Hyvä englannin osaaminen on ehdoton edellytys työskentelylle Nokialla. Sopimuskieli on englanti ja suuri osa kommunikaatiosta tapahtuu englan- 40 ”Kannattaa rauhassa miettiä mikä tuntuu itsestä mielenkiintoisimmalta” niksi. Hammarén kertoo myös muiden kielten osaamisen olevan aina erittäin hyödyllistä, mutta niiden tarpeen olevan enemmän tehtäväkohtaista: – Vaikka kaikesta kielitaidosta on siis hyötyä niin englannin erinomainen hallinta on kynnyskysymys. Jos Hammarén valitsisi yhden kielen jonka opiskelua suosittelisi englannin lisäksi, se olisi varmaankin kiina tai jokin vastaava ison kotimarkkinan omaavan maan kieli. Hammarén toteaa myös laaja-alaisesta osaamisesta olevan yleisesti hyötyä, ja neuvookin opiskeluaikana tutustumaan erilaisiin aiheisiin oman kiinnostuksen mukaan. Ikinä ei tiedä millaisten kysymysten parissa pääsee milloinkin painimaan. – Tehtävistä riippumatta etua on sopimusoikeuden, immateriaalioikeuden ja yhtiöoikeuden hyvästä ymmärryksestä. LexPress Kuva: Wonderlane, Creative commons Laskentatoimeen ja esimerkiksi ohjelmoinnin perusteisiin tutustuminen ei varmasti myöskään ole ainakaan haitaksi tuleville teknologiajuristeille, Hammaren summaa kokemuksensa perusteella. Hän toteaa opiskeluajan olevan paras hetki kokeilla eri aloja ja etsiä omia kiinnostuksen kohteita. Hänen mukaansa kannattaa rauhassa miettiä, mikä tuntuu itsestä mielenkiintoisimmalta. Jos teknologia-ala kiinnostaa, trainee-ohjelmat ovat mainio tapa tutustua eri yrityksiin ja asianajotoimistoihin syvällisemmin. uskoa alan työmahdollisuuksiin Nokia-Microsoft -transaktion vaikutukset näkyvät Nokialla Hammarénin mukaan erityisesti siinä, että paljon osaamista on täytynyt paikata nopeasti ison osan kollegoista siirryttyä toisen yrityksen palvelukseen. Hän itse teki kuusi ensimmäistä vuotta Nokialla töitä Microsoftille siirtyneissä toiminnoissa, joten Microsoftille siirtyi myös paljon hänen kollegoitaan ja ystäviään. – Oma tuntumani on kuitenkin, että ilmapiiri Nokialla on tällä hetkellä erittäin hyvä ja innostunut. Organisaatiossa on aimo annos positiivista ”startuphenkeä”, jollaista en ole nähnyt vuosiin, hän kertoo. Hammarén uskoo alan työmahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Immateriaalioikeuksien merkitys tulee kasvamaan ja niiden oikeanlainen hyödyntäminen muuttuu aina vain tärkeämmäksi yrityksille. Hänen mukaansas kehitys tuntuu olevan sen suuntaista, että myös perinteisesti vähemmän teknisillä toimialoilla toimivat yritykset tarvitsevat enemmän teknologista osaamista ja sitä kautta alueen juridista tukea. LexPress 41 OIKEUS TAJU Tohtorikoulutettava Niklas Vainio: Missä kulkevat kansalaisten massavalvonnan rajat? Euroopan unionin tuomioistuimen Digital Rights Ireland -ratkaisu Tekstin koonnut: Anni Juvonen 1. Johdanto Vuonna 2006 Euroopan unioni sääti direktiivin teletunnistetietojen säilyttämisvelvollisuudesta (2006/24/EY). Direktiivi velvoitti eurooppalaiset teleoperaattorit säilyttämään lähetystiedot niiden välittämistä puheluista, tekstiviesteistä, sähköposteista ja vastaavista viesteistä sekä paikkatiedoista. Viestien varsinaista sisältöä ei direktiivin mukaan tullut tallentaa. Tiedot tuli direktiivin mukaan tallentaa 6–24 kuukauden ajaksi. Direktiivin tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että viestintätietoja analysoimalla voitaisiin torjua terrorismia ja vakavaa rikollisuutta. Ennen säätämistään direktiivi oli kohdannut voimakasta vastustusta, koska kyseessä oli kaikkien kansalaisten kaikkeen viestintään kohdistuva valvontatoimi. Monessa EU-jäsenvaltiossa säilyttämisen perustuslainmukaisuus vietiinkin tutkittavaksi kansalliseen valtiosääntötuomioistuimeen. Vuonna 2009 Romanian valtiosääntötuomioistuin kumosi kansallisen voimaanpanolain sillä perusteella, että laajamittainen tietojen tallentaminen tekee tyhjäksi koko yksityiselämän suojan. Vuosina 2010 ja 2011 Saksan liittotasavallan ja Tsekin tasavallan valtiosääntötuomioistuimet kumosivat kansallisen lain kumpikin sillä perusteella, että näin vahvasti yksityisyyden suojaan puuttuva valvontakeino ei 42 Kuvat Annika Falben ollut oikeassa suhteessa saavutettavaan hyötyyn nähden. Vastaavia kumoavia tuomioita antoivat myös tuomioistuimet Bulgariassa ja Kyproksella. Tuomioistuimet Irlannissa ja Itävallassa päättivät pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisua siitä, onko direktiivi yhteensopiva Euroopan unionin perusoikeuskirjassa suojattujen perusoikeuksien kanssa. Tällaisia perusoikeuksia ovat erityisesti oikeus yksityiselämään (artikla 7) ja oikeus henkilötietojen suojaan (artikla 8). Huhtikuussa 2014 unionin tuomioistuin antoi ratkaisunsa yhdistetyissä asioissa Digital Rights Ireland (C-293/12) ja Seitlinger and others (C-594/12). Ratkaisussaan tuomioistuin katsoi perusoikeuskirjan perusteella, että direktiivi on pätemätön. 2. Ratkaisu pähkinänkuoressa Muodollisesti ottaen direktiivi ei velvoita tallentamaan viestinnän sisältöä. Tosiasiassa tunnistetietoja analysoimalla ja yhdistelemällä niitä muihin tietoihin voidaan kuitenkin päätellä paljon viestinnän osapuolista. Viestintää ja sijaintia koskevista tiedoista voidaan esimerkiksi päätellä sosiaalisia verkostoja, asuin-, opiskelu- tai työpaikka ja harrastuksia. Analyysillä voidaan saada tietoja saira- LexPress uksista, seksuaalisuudesta, uskonnosta tai poliittisesta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Direktiivi puuttuu siten Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvattuun yksityiselämän suojaan ja sitä koskee myös henkilötietojen suojaa koskeva 8 artikla. Tietojen säilyttäminen kohdistuu yleisluontoisesti kaikkien henkilöiden kaikkeen viestintään ilman erityisiä perusteita. Direktiivi ei edellytä, että kohdehenkilöillä olisi jokin, edes epäsuora, yhteys rikokseen. Tietojen säilyttämisestä ei ole poikkeuksia, vaan se koskee esimerkiksi asianajajan, lääkärin tai papin kanssa käytyä viestintää, joka normaalisti saa vahvempaa yksityisyyssuojaa. Tallennettavilta tiedoilta ei edellytetä esimerkiksi ajallista tai maantieteellistä yhteyttä vakavaan rikollisuuteen tai turvallisuutta uhkaavaan tilanteeseen. Kun direktiiviä tarkastellaan, huomataan että tietyt perusoikeusrajoituksilta edellytettävät tarkkarajaisuusedellytykset eivät täyty. Vaikka direktiivin poliittinen perustelu oli, että tietoja tarvitaan vakavan rikollisuuden torjumiseksi, itse direktiivi ei aseta rajoja sille, mihin tietoja käytetään. Käytännössä tietoja on käytetty myös vähemmän vakavien rikosten selvittämiseen. Vastaava epätäsmällisyysongelma liittyy siihen, keillä on pääsy tietoihin. Direktiivi jätti tietojen hyödyntämisen säädettäväksi kansallisesti. Direktiivin teksti ei aseta muuta edellytystä kuin että tietoja saa käyttää ”toimivaltainen kansallinen viranomainen”. Tuomioistuinkontrollia ei myöskään edellytetä. Direktiivi määrittelee tallennusajaksi 6–24 kuukautta, mutta ei esimerkiksi edellytä tallennusajan suhteuttamista siihen, kuinka pitkään tiedot ovat hyödyllisiä vakavien rikosten selvittämiseksi. Näiden ongelmien vuoksi tuomioistuin katsoi, että EU-lainsäätäjä oli mennyt yksityiselämän rajoittamisessa pidemmälle kuin mitä suhteellisuuspe- 44 riaatteen kannalta voidaan pitää hyväksyttävänä ja katsoi direktiivin olevan pätemätön. 3. Suomi ja massavalvonta Digital Rights Ireland -tuomion jälkeen Suomen eduskunta oli ensimmäinen parlamentti, joka pääsi toteuttamaan tuomion edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia. Eduskunnan valiokuntien käsittelyssä oli nimittäin hallituksen esitys tietoyhteiskuntakaareksi. Alkuperäisen esityksen mukaan aiemmat teletunnistetietojen säilyttämistä koskevat säännökset oltiin siirtämässä jokseenkin sellaisenaan tietoyhteiskuntakaareen. EU-tuomion vuoksi eduskunnan valiokunnat joutuivat arvioimaan, onko ehdotettu sääntely EU:n perusoikeussääntelyn mukaista. Perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PeVL 18/2014 vp), että vaikka tuomio ei koskenutkaan Suomen kansallista lainsäädäntöä, myös kotimaisessa sääntelyssä on otettava huomioon tuomiosta seuraavat vaatimukset. Valiokunta ei hyväksynyt sellaista tulkintaa, että pelkästään säilytettävien tietojen laaja kattavuus johtaisi ongelmiin suhteellisuusperiaatteen kannalta, mutta katsoi kuitenkin, että säilytettävien tietojen piiriä tulisi rajata. Tämän tekeminen tuomion edellyttämällä tavalla olisi kuitenkin teknisesti ja oikeudellisesti hankalaa, kenties mahdotonta, joten valiokunta katsoi että säilytysvelvollisuus pitäisi ehkä poistaa laista. Paradoksaalisesti valiokunta kuitenkin totesi myös, että sellaiselle sääntelylle ei ole estettä, jossa oikeasuhtaisuuden vaatimus toteutetaan muilla tavoin. Mitä tämä tarkoittaisi, jäi avoimeksi. Esimerkiksi sen vaatimuksen toteuttaminen, että säilytettävillä tiedoilla on oltava yhteys epäiltyyn rikokseen, on kenties mahdoton toteuttaa ilman, että puututaan kaikkien välitettyjen viestien yksityisyyteen. Tämän lausunnon valossa on erikoista, että liikenne- ja viestintävalio- LexPress kunta katsoi mietinnössään (LiVM 10/2014 vp) että direktiiviä läheisesti muistuttava säilytysvelvollisuus voidaan toteuttaa perusoikeuksien mukaisesti varsin vähäisillä muutoksilla. Valiokunta rajasi säilytettävät tiedot puheluihin, tekstiviesteihin ja Internet-yhteyttä koskeviin tietoihin, lyhensi säilytysaikoja ja muutti säilytysvelvollisten operaattorien piiriä siten, että velvollisuus koskee vain operaattoreita, jotka on siihen erikseen velvoitettu. Kuitenkaan valiokunta ei mitenkään reagoinut esimerkiksi siihen EU-tuomioistuimen esittämään kritiikkiin, että tietojen säilyttäminen koskee erittelemättä kaikkia viestintäpalveluiden käyttäjiä ilman, että heillä edes oletettaisiin olevan jokin yhteys vakavaan rikollisuuteen. Valiokunta ei myöskään ottanut kantaa siihen, millaisia tietoturvajärjestelyjä teleoperaattorien on noudatettava tietojen säilyttämisessä, vaikka tuomioistuin oli nimenomaan edellyttänyt, että tietoturvallisuuden on oltava erityisen korkealla tasolla. valtuuksien laajentaminen verkkoliikenteen seurantaan. Tämä tarkoittaisi luultavasti vielä pidemmälle menevää rajoitusta yksityisyyteen kuin teletunnistetietojen säilyttäminen. On kiinnostavaa nähdä, miten eduskunta tähän aikanaan vastaa. Kirjoittaja (OTM, FM) tekee valtiosääntöoikeuden väitöskirjaa valtioiden kansalaisiin kohdistamasta valvonnasta. Hänen tutkimuksellisia kiinnostuksen kohteitaan ovat yksityiselämän suoja, sananvapaus, demokratia ja erilaiset tietoyhteiskunnan oikeudelliset ilmiöt. Kuvassa Niklas Vainio Kuva: Markus Sommers Eduskunta hyväksyi tietoyhteiskuntakaaren marraskuussa 2014. Suomalainen lainsäätäjä valitsi siis saman tulkintalinjan kuin Yhdistynyt kuningaskunta ja Ruotsi: vaikka EU-tuomioistuin esitti tietojen säilytysvelvollisuutta kohtaan painokasta kritiikkiä, tästä ei katsottu seuraavan merkittäviä rajoitteita kansalliselle lainsäädännölle. Helpommin puolustettavissa olisi ollut Itävallan, Slovakian, Slovenian ja Romanian valtiosääntötuomioistuinten edustama linja, jonka mukaan myös kansalliset säilytysvelvoitelait oli kumottava. Suomessa on valmisteilla myös turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksia koskeva uudistus. Hankeryhmä on ollut hyvin vaitonainen suunnitelmistaan, joten emme oikeastaan tiedä, millaisia muutoksia ollaan ehdottamassa. Lehtitietojen perusteella työryhmässä on kuitenkin esillä LexPress 45 KOHTI MENESTYSTÄ vinkkejä työnhakuun LexPress pääsi haastattelemaan entistä lexiläistä Jukka Sarhimaata, joka toimii nykyisin Stora Enson Suomen henkilöstöjohtajana ja vetää työtehtävässään noin 40 hengen asiantuntijaorganisaatiota. Teksti: Sirissa Lönnroth, Kuva: Jukka Sarhimaa Vuonna 2000 valmistunut Jukka Sarhimaa kertoo ainoaksi opiskelujensa aikaiseksi juridiikan alan työkokemukseksi muutaman kuukauden osallisuuden silloisen työoikeuden professorin Martti Kairisen projektissa. Valmistumisen jälkeen Sarhimaa aloitti uransa politiikan kautta ja toimi eduskunnassa Kokoomuksen eduskuntaryhmässä lainsäädäntösihteerinä. Tehtävässään hän muun muassa neuvoi eduskuntaryhmän johtoa erilaisissa asioissa ja valmisteli puheita. Vuoden sijaisuuden jälkeen hän toimi eri työmarkkinajärjestöissä pääasiassa työnantajapuolella ja vuonna 2007 lähti Brysseliin EK:n lobbarina, erityisesti työ- ja sosiaalilainsäädännön alueella ja tätä kautta päätyi vuoden 2009 alussa Stora Ensolle. CV Työhakemus Työhakemuksen tärkein tehtävä on varmistaa pääsy haastatteluun. Tärkeintä on tuoda esille ytimekkäästi ja kiteytetysti hakemuksen lukijan näkökulmasta se mitä juuri sinä toisit kyseiseen tehtävään ja sitä kautta koko organisaatioon. Sarhimaan kokemuksen mukaan kaikki hakemukset huomioidaan, eikä varsinaista taikakeinoa joukosta erottumiseen ole. Hakemuksen sisältö kannattaa miettiä harkiten, jotta pystyy tarkasti ja ytimekkäästä tuomaan esille juuri sen mitä haluaa. Työhakemuksen maksimipituudeksi Sarhimaa määrittelee yhden sivun: “Kärjistäen sanoisin että hakemuksessa tulisi olla yksi kappale itsestään, yksi omasta taustastaan ja yksi siitä, että miksi juuri minä ja miksi juuri tähän rooliin.” Yksinkertaistaen nämä ovat tehokeinot jotta hakemus tulee luetuksi. 46 Silloin kun työkokemusta ei vielä ole paljon, niin CV on hyvä paikka tuoda esille asioita mistä on kiinnostunut ja mihin kokee jonkinlaista paloa. Tällainen CV ei ole tyypillinen ansioluettelo, mutta se voi olla ansioluettelo sitä kautta, että se kertoo mitä olet opiskellut ja mitä painotat muuten. Tietysti fokusoitumista tiettyä asiaa kohtaan voi tukea sillä että on opintoja tai jopa menestystä alalta. Maininnat järjestötoiminnasta ovat alkuvaiheessa hyödyllisiä ja lisäksi ne ovat aina osoitus aktiivisuudesta ja halusta hoitaa yhteisiä asioita. Pienempien työ- ja luottamustehtävien merkitys on alkuvaiheessa suurempi, mutta CV kannattaa aina pitää päivitettynä sen mukaan miten itse haluaa profiloitua. Vanhoja kesätöitä ei kannata loputtomiin LexPress kantaa mukanaan, mutta esimerkiksi Lexin tehtävät Sarhimaakin mainitsee yhä ansioluettelossaan. Suosittelijoiden kohdalla painottuu rekrytoijan mahdollisuus saada tietoa juuri hakijasta, kun taas pelkästään suosittelijan nimen Sarhimaa ei usko auttavan rekrytoinneissa: “On tärkeämpi saada suosittelijaksi sellainen henkilö joka osaa kertoa sinusta ja työskentelytavoistasi, en usko rekrytoinneissa pelkästään ison nimen auttavan silloin kun halutaan oikeasti kuulla ihmisestä itsestään ja hänen työstään jotain.” Työhaastattelu Haastatteluun valmistautuminen lähtee hyvästä perehtymisestä siihen työpaikkaan ja tehtävään mitä on hakemassa. Myös tietoisuus yrityksen viimeaikaisesta esilläolosta ja uutisoinneista osoittaa kiinnostusta yrityksen toimintaa kohtaan. “Ennen kaikkea tulee miettiä, että mitä jos olisin jo siellä töissä.”, hän toteaa. Haastatteluun lähtiessä on hyvä luoda ajatus siitä että työskentelee yrityksessä jo, sillä se auttaa lähestymään kysymyksiä joita haastattelussa tulee vastaan. Tähän ajatusmalliin pääsee parhaiten perehtymällä yrityksen taustaan ja pohtimalla mitä haluaisi saada tehtävässään aikaiseksi. Haastattelussa tulee ennen kaikkea tuoda esille se, mitä toisi tiimiin tai siihen tiettyyn tehtävään. Pukeutuminen taas on keino tuoda esille arvostustaan ja suhtautumistaan kyseiseen tapaamiseen. Parhaimmillaan työhaastattelu on luonteva keskustelu jossa voi esittää kysymyksiä ja kertoa jopa omia mielipiteitään työhön ja työtehtäviin liittyen. “En lähtisi missään nimessä pelkästään passiivisesti vastailemaan kysymyksiin, vaan jos sinulla on jo omia näkemyksiä tai ideoita, niin miksi ei niitä voisi jo tuoda luontevasti esille. Osoittaahan sekin kiinnostusta tehtävää kohtaan”, Sarhimaa muistuttaa. Ryhmähaastattelu on tilanteena astetta vaativampi ja tuo esille ryhmätaitojen lisäksi joissain tilanteissa ehkä jopa johtamistaitoja. Tällainen haastattelu antaa rekrytoijalle mahdollisuuden tarkkailla sitä miten haastateltava toimii ryhmässä, jolloin siihen valmistautuessa on entistä tärkeämpää päästä siihen ajatukseen että on jo päässyt tehtävään. Verkostoituminen “Kontakteja kannattaa ylläpitää siinä määrin kuin pystyy. En välttämättä pysty käyttämään kaikkia kontakteja koko ajan aktiivisesti hyväkseni, mutta silti niistä on kiistatta hyötyä”, Sarhimaa kertoo. Yhteydet voivat olla arvaamattomia ja yhteydenpito henkilökohtaisissa ja ammatillisissa suhteissa on korvaamattoman arvokasta ja rikastuttavaa. Ikinä ei voi tietää onko jostakin kontaktista konkreettistä hyötyä vai ei, ja verkostoituminen on itseisarvo jo sinällään. Sarhimaa toteaa LinkedIn-palvelusta: “LinkedIn on hyvä työkalu siinä jos kutsut ja hyväksyt kontakteiksesi vain sellaisia henkilöitä keitä oikeasti tunnet tai jotka olet tavannut.” Lopuksi Sarhimaa kehottaa ottamaan opiskeluajasta kaiken irti: “Opiskeluaika on harvinainen tilaisuus tavata hyvin erilaisia ihmisiä, jotka tulevat päätymään hyvin erilaisiin tehtäviin myöhemmin elämässä. Ei kannata vetäytyä yksin lueskelmaan, sillä ystävät rikastuttavat elämää ja opiskeluaika on arvokasta aikaa ja tilaisuus siinä mielessä, että silloin ehtii panostamaan sosiaaliseen elämään.” Itse työnhakuun Sarhimaa vinkkaa vielä: “Kannattaa pitää silmät ja korvat auki, eikä kannata olla ennakkoluuloinen. Oikeustieteen opiskelijoille on niin paljon erilaisia paikkoja avoinna, että tutulta tuntuvien asioiden ulkopuoleltakin voi löytyä se oma juttu. Työnhaussa on hyvä olla laajakatseinen ja jos vain mahdollista, niin kannattaa tehdä hyvin erilaisia asioita.” LexPress 47 OPINTO PALSTA Tutkintouudistuksen kuulumisia Nostan uudistuksen keskipisteeseen yleisen asennemuutoksen opetusta kohtaan. Ensinnäkin opettajilla on oltava halua opettaa ja vieläpä kehittyä siinä. Jo pidempään on puhuttu opetusmuotojen monipuolistamisesta lisäämällä varsinkin käytännön taitoja kehittäviä harjoituksia. Ilman yleisöä panostus kuitenkin menisi hukkaan. Kaavailtu kehitys tarkoittaa opiskelijan näkökulmasta väistämättä läsnäolovaatimusten kasvamista opintojaksoilla. Siispä, toiseksi meidän tulee ymmärtää mitä olemme tilaamassa ja sitten syödä annos kiltisti loppuun. Jos pelkkä opetusmuotojen kehittäminen riittäisi, ei olisi tarvetta puhua tutkinnon (kokonais)uudistuksesta. Nyt kuitenkin on. Tutkintorakenteen on tarjottava sellaiset puitteet, joissa haluttu kehitys on mahdollista. Uusien opetusmetodien käyttöönotto ainakin nykyisten rinnalle vaatii väkisin joidenkin kurssien laajentamista. Laajentamisen seurauksena jostain muualta olisi karsittava. Kuitenkin samaan aikaan on puhuttu, että tutkinnosta uupuu sellaisia kokonaisuuksia, joita moni juristi työssään tarvitsee. Koko kuvio kuulostaa äkkiseltään mahdottomalta. Jospa kuitenkin otamme askeleen taaksepäin ja palaamme tutkinnon tavoitteisiin. Tutkintomme tulisi tarjota sellaiset tiedolliset ja taidolliset eväät, joiden avulla juristiksi valmistunut tulee työelämässä selviämään. Viidessä vuodessa on mahdotonta opettaa ja oppia kaikista laeista kaikkea. Onneksi ei tarvitsekaan, sillä varsin harvoin vastaus löytyy suoraan pykälästä. Käytännössä juristin tulee jatkuvasti kyetä omaksumaan uutta ja soveltamaan vanhaa, tiedostaa sääntelyn tausta, nähdä liitäntöjä eri asioiden välillä ja niin edelleen. Siis olla ammattitaitoinen juristi, kuten Raimo Siltala opettaa. Yleinen oikeustiede on usein ala, josta opiskelijat eivät oikein innostu. Pidempään opiskelleena senkin merkitystä on kuitenkin alkanut ymmärtämään eri tavalla. Varsinkin laajempia kysymyksiä tutkiessaan huomaa etsivänsä vastauksia jostakin aivan muualta, kuin mistä niitä alunperin olisi kuvitellut löytävänsä. Vaikka nykyisellään tutkintopakettimme maistuu ajoittain puulta, on sillä siitä huolimatta onnistuttu tuottamaan osaavia juristeja vuodesta toiseen. Eväitä tarjotaan matkan varrella, mutta niitä on osattava itsekin etsiä. Todettakoon siis lopuksi, että parannettavaa löytyy. Opintotoimikunnan tulevaisuus Edunvalvontakysymykset herättivät paljon keskustelua hallituskähminnöissä. Tietoisuus opintoasioista on joko lisääntynyt tai karissut vuoden aikana niin, ettei tiedonjano ollut tyrehtyä. Toivottavasti kytevä jäsenaktiivisuus saadaan valjastettua tehokkaasti käyttöön tulevana vuonna niin tutkintouudistuksen parissa kuin muussakin opintotoimikunnan työssä. Eittämättä seuraajani on erinomainen henkilö tätä työtä johtamaan. Siispä toivotan vielä Villelle onnea ja menestystä tulevaan hallituspestiin! 48 Niko Nynäs, Hallituksen opintovastaava [email protected] LexPress Pohjola-Norden –seminaari: Nuoret & työllisyys Pohjoismaissa Teksti ja kuvat: Kirsi Kemppi Perinteinen Pohjola-Norden -seminaari järjestettiin Helsingin Scandic Marina Congress Centerissä 24.11.2014. Bussilastillinen onnekkaita lexiläisiä pääsi jälleen seuraamaan maineikasta seminaaria, jonka aiheena oli tänä vuonna ”Nuoret ja työllisyys Pohjoismaissa”. Tilaisuuden avasi Kjell Skoglund, Pohjola-Nordenin vt. pääsihteeri. Hän muisteli Pohjola-Nordenin 90 vuotista taivalta ja suuntasi katseen myös tulevaisuuteen. Skoglund johdatteli yleisön päivän teemaan ja avasi keskustelua Pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä totesi kiinnostuksen lisääntyneen niin yhteistyötä kuin ruotsin kieltäkin kohtaan. Erityisesti opintojensa loppuvaiheella olevat opiskelijat kiinnostuvat ruotsin opiskelusta, sillä kielen osaaminen avaa monia mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Ruotsin kielen taito on kilpailuvaltti Pohjoismaissa. Ensimmäisenä puhujana saimme kuulla Björn Wahlroosin ponnekkaan puheen, joka käsitteli muun muassa Euroopan nuorisotyöttömyyttä. Wahlroos puhui taloudellisesta hyvinvoinnista sekä vertaili Suomessa tehtävien työtuntien määrää muihin maihin. Hän kritisoi myös suomalaista järjestelmää, joka ei hänen mukaansa kannusta menemään töihin. Hän ehdotti myös minimipalkkajärjestelmästä joustamista, jotta nuorten työntekijät työllistyisivät paremmin matalapalkkakilpailun kautta uransa alkuvaiheessa. Wahlroos korosti yleisen taloudellisen kasvun merkitystä, sillä sen kautta syntyy uusia työpaikkoja. Yleisö lähti heti aktiviisesti mukaan seminaariin ja esitti puhujalle monta haastavaa kysymystä. Seuraavana paneelikeskustelussa puoluejohtajat Antti Rinne (SDP), Carl Haglund (RKP) ja Timo Soini (PS) keskustelivat siitä, miten nuorten työttömyyteen tulisi puuttua. Paneelia johti Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman. Keskustelu tosin pyöri välillä laajemmin Suomen ja Euroopan politiikan ympärillä, ja keskustelua maustoivat Soinin hallitusta kritisoivat kommentit, jotka saivat välillä sekä yleisön että panelistit naurahtelemaan huvittuneena. Paneelissa esiin nostettiin muun muassa nuorisotakuu, yrittäjyys, eläkeuudistus, ajatus Pohjoismaiden yhteisestä oppisopimuskoulutuksesta ja yritysten verohelpotukset. Yleisöstä nousi myös panelisteille haastavia kysymyksiä esimerkiksi ulkomaalaisesta työvoimasta ja vammaisten työllistymisestä. Kuvassa panelistit 50 LexPress Kahvitauon jälkeen Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä esitti oman katsauksensa siitä, minkälaista osaamista yritykset kaipaavat työntekijöiltään tulevaisuudessa. Lisäksi Penttilä puhui tulevaisuuden toimialoista ja siitä, että seuraavan 20 vuoden aikana työmarkkinoilla tapahtuu suuria rakennemuutoksia. Kauppakamarin selvitysten mukaan yritykset arvostavat yliopistokoulutuksen saaneilta työnhakijoilta erityisesti Kuvassa Linda Liukas esimiestaitoja, liiketoimintaosaamista ja ongelmanratkaisutaitoja. Puheenvuorossa kuulimme tärkeitä pointteja myös kielitaidon merkityksestä; tärkeintä on asenne ja halu tehdä asioita. Seuraava puhuja oli Saksan työnantajajärjestö Gesamtmetallin koulutuksesta ja taloudesta vastaava Dr. Michael Stahl, joka esitteli saksalaista oppisopimusmallia. Oppisopimuskoulutuksessa on mukana 450 000 saksalaista yritystä, joten oppisopimuskoulutukseen panostetaan Saksassa huomattavasti Suomea enemmän. Viimeisenä esiintyi 28-vuotias yrittäjä ja kauppakorkea-dropout Linda Liukas, jonka energia ja positiivisuus välittyi varmasti aivan jokaiselle seminaaria seuranneelle. Liukas kertoi innoittavasti omasta taustastaan ja siitä millaista on olla nuori naisyrittäjä nykyajan maailmassa. Start-up -henkinen puheenvuoro tempaisi kuulijansa mukaansa maagisella tavalla. LexPress 51 HALLITUS 2015 Vallan on jälleen aika vaihtua! Lokakuun 28. päivänä jäsenistömme valitsi ainejärjestöllemme uuden hallituksen vuodelle 2015. LexPress haastatteli lyhyesti uusia päätoimijoita. 1. Miten haluaisit kehittää Lexiä / Lexin toimintaa omassa hallituspestissäsi? 2. Mikä Lexin tapahtuma on jäänyt mieleesi parhaiten ja miksi? Tekstin koonnut: Jenna Pentikäinen Kuvat: Lex Puheenjohtaja Elina Hirvonen Olen hetkittäin kovaääninen ja yltiösosiaalinen oikkari, joka rakastaa uusin ihmisiin tutustumista ja kalenterin täyttämistä erilaisilla tapahtumilla. En pelkää sanoa mielipidettäni ja pidän siitä, että opin uusia asioita ja pystyn faktojen pohjalta rakentamaan perusteltuja mielipiteitä. Kun teen jotain, teen sen täysillä, enkä osaa olla asioissa puolittain mukana. Tämä huomaa myös siinä, että Lex vie helposti kaiken aikani ja haluaisin olla mukana mahdollisimman monessa. 1. Haluaisin hallituksesta jäsenille entistä helposti lähestyttävämmän, jotta kynnys kertoa ongelmista ja lähteä mukaan Lexin toimintaan madaltuisi. Haluaisin myös saada suuremman joukon lexiläisiä mukaan toimikuntien toimintaan, erityisesti ulkoasiain- ja opintoasiantoimikuntiin. Koska Lex on edunvalvontajärjestö, olisi hienoa saada jäsenille entistä enemmän tietoa edunvalvontapuolella tehtävästä työstä ja käsillä olevista kysymyksistä. 2. Olin fuksina vuonna 2013 näyttelemässä Spexissä. Spex olikin kokonaisuutena se tapahtuma, joka sai minut lähtemään mukaan Lexin toimintaan koko sydämelläni ja kaikella vapaaajallani. Koko Spex-kevät oli erityinen kokemus ja tulen taatusti muistamaan sen vielä pitkään valmistumisen jälkeen. eikä loppua näy. Lex on antanut elämääni niin paljon, että haluan antaa oman panokseni rakkaan yhdistyksen toiminnan hyväksi. Fuksivuonna aloitin työt Lex Caféssa, missä olen pyörinyt ja penkkejä kulutellut ahkerasti myös asiakkaana. Vaihtelu virkistää, joten odotan innolla kahvin keittelyä ja juomista toimistolla. Vapaa-ajallani kulutan monipuolisesti kulttuuria, soittelen kitaraa ja nollaan aivot tuijottelemalla sarjoja ja elokuvia. Takuuvarma keinoni rentoutua on laittaa ruokaa. Löytyykö toimistolta popsittavaa? Tule selvittämään, höpöttelemään päivän polttavista aiheista tai vain nuokkumaan sohvalle jos kaikki toivo päivästä on jo menetetty! Pääsihteeri Iiris Laitinen Olen 21-vuotias kolmannen vuosikurssin opiskelija Kuopiosta, tervepä terve! Muutin Turkuun tuntematta täältä ristin sielua, mutta onneksi opiskelijaelämä tempaisi minutkin mukaansa 1. Haluaisin jokaisen lexiläisen kokevan toimiston kynnyksen olevan matala ja jopa olematon. Pyrin omalta osaltani jatkamaan toimistolla lämminsydämistä ja avokätistä meininkiä. 2. Viime kevään vappu! Sen suurempia suunnittelematta jokaisesta päivästä tuli mahtava ja kokonaisuudesta unohtumaton. LexPress 53 1. Tiedotusvastaavana pyrin huolehtimaan, että jäsenistö pysyy koko ajan kartalla siitä, mitä ja missä ja milloin tapahtuu. Tämän vuoden isoimpia uudistuksia tulevat varmasti olemaan nettisivujen uusiksi laittaminen ja mobiilisivujen hankkiminen sekä ATK –uudistukset, jotta toimiston tietokoneita on entistä mukavampaa ja nopeampaa käyttää. Olen todella innostunut myös hienosta blogistamme, jonka kehittämistä haluan jatkaa entistä monipuolisempaan ja sisältörikkaampaan suuntaan! Sosiaalisen median osalta haluaisin hajauttaa tiedotusta ja ottaa toimikuntaa entistä aktiivisemmin mukaan eri kanavien päivittämiseen. Lisäksi minulla on hauskoja ideoita laatulehtemme Cal§arin suhteen: otan mukaan uusia vakiopalstoja ja juttutyyppejä ja katson, millaisen vastaanoton ne oikein saavat! Tiedotusvastaava Noora Hyvönen Olen 20-vuotias toisen vuosikurssin opiskelija, jonka intohimoja ovat matkustelu, monenlaiset liikuntaharrastukset, hyvä ruoka ja näytteleminen. Hain tiedotusvastaavaksi, sillä koen että minulla on juuri kyseiseen tehtävään intoa ja ideoita, ja odotankin tulevaa vuotta mielenkiinnolla! 2. Mölkyn MM-kisat viime keväältä! Kokopäivän tapahtumat ovat yleensäkin suosikkejani, ja pieni kisailu on pelkkää plussaa. Mölkyssä meillä oli hyvä joukkue kasassa, ja jokainen pääsi kokemaan onnistumisen elämyksiä. Vartiovuorella oli oikeaa urheilujuhlan tunnelmaa, ja päivän kruunasi vielä hauska ilta etkoineen. Mölkky on jotenkin todella lexiläinen tapahtuma: aktiivinen, kekseliäs, hauska ja sopivan kostea. Talousvastaava Anton Johans Olen toisen vuoden opiskelija ja intohimonani ovat liikunta, musiikki ja sunnuntait. 1. Haluaisin kehittää Lexiä erityisesti taloustoimikunnan tehostetulla toiminnalla. Tavoitteenani on parantaa jo hyvällä mallilla olevaa yritysyhteistyötä sekä jakaa entistä enemmän vastuuta taloustoimikunnan sisällä. Myös jäseneduissa tullaan toivottavasti näkemään parannuksia. 2. Parhaiten mieleeni on varmaankin jäänyt fuksivuoden toogat. Monta enemmän tai vähemmän häiritsevää mielikuvaa on sieltä hajanaisten sattumien sarjasta jäänyt mieltä painamaan. Erityisesti tästä lienee kiittäminen (?) video-, artisti- ja koristeluvastaavia. 54 LexPress Kuvassa Henriikka Tiainen LexPress 55 mennessä ylittänyt kaikki odotukset. Niinä harvoina hetkinä, kun en ole joko Calonian tenttilukusalissa, toimistolla kahvittelemassa tai Kirkkotien tanssilattialla, löytää minut todennäköisimmin kuntosalilta tai iltateeltä ystävieni luota. 1. Ensinnäkin haluaisin innostaa yhä enemmän uusia lexiläisiä lähtemään mukaan kv-viikoille. Pohjoismainen yhteistyömme luo upean mahdollisuuden päästä tutustumaan oikkariyhteisöihin ja samanhenkisiin opiskelijoihin niin kotimaassa kuin Suomen ulkopuolellakin. Toiseksi tahtoisin houkutella vaihto-opiskelijoitamme enemmän mukaan Lexin yhteisiin tapahtumiin. Vaihtarit ovat jääneet harmittavan näkymättömiksi varmasti suurimmalle osalle lexiläisiä, ja päinvastoin. Ulkosuhdevastaava Milla Männistö Moi! Olen 21-vuotias Askolasta Helsingin kautta Turkuun päätynyt toisen vuoden lexiläinen, joka rakastaa matkustamista, uusiin ihmisiin tutustumista sekä oikkarielämäänsä joka on jo tähän 2. Vahvimmin mieleeni on jäänyt, yllättäen, Lexin oma kv-viikko, josta sainkin sen viimeisen innostuksen hakea tätä paikkaa. Olin mukana toimikunnassa järjestämässä viikkoa ja tämä myös oli minun ensimmäinen kv-viikkoni. Siellä ihastuin erityisesti kv-viikoilla vallitsevaan yhteishenkeen ja ihmisten vastaanottavaisuuteen. Tapahtumavastaava Jasmine Jansson Olen 21-vuotias pirtsakka toisen vuoden lexiläinen. Vapaani kuluu pääosin urheilun, Lexin ja ystävien ympärillä. Rakastan myös hullutella ja tutustua uusiin ihmisiin ja nauraa. 1. Haluaisin vielä enemmän innostaa lexiläisiä kokeilemaan uusia juttuja vaikka sellaisiakin, joita ei olisi ikinä ajatellut tekevänsä, lähtemään mukaan sekä järkkäilemään erilaisia tapahtumia, innostamaan ottamaan vastuuta ja madaltaa entistä enemmän kynnystä ehdottaa ideoita ja saada lexiläiset kehittämään toimintaa ja kokemaan sen myös tärkeäksi. 2. Parhaiten on jäänyt mieleen viime vuoden Beach partyt. Fuksisyksy oli juuri päässyt vauhtiin, tutustuin illan aikana supertyyppeihin ja vaikka kliseiseltä saattaa kuulostaakin, kun Lex-kirjaimet syttyivät ja 56 hoilattiin lexiläisten laulua, siinä oli sitä Lex-henkeä. :) Toisena tapahtuma mainitsisin Wapun Mölkyn: nauroin silloin niin paljon, ja kun katteli ympäriinsä ei voinut kyllä kun hymyillä kun fiilis oli vaan katossa! Woop :) LexPress Kumma kyl. Eduvalvontatyä on ain ollu mnuu syränt lähel ja mää koe, et yhteissi asioihi vaikuttamine o tärkkiä. Tulkka nyppimä hiast! 1. Opiskeluedunvalvonta on asia, jota tehdään meidän kaikkien vuoksi. Tämän takia toivoisin, että kaikki teistä osallistuisivat aktiivisesti epäkohtien ja ongelmien julkituontiin. Tulkaa siis rohkeasti juttelemaan ja katsotaan mistä opiskelijan kenkä puristaa. Kohtaamme kaikki opinnoissamme samoja ongelmia, ja siksi niihin puuttuminen onkin niin tärkeää. Vaikka me kompastelisimmekin opin polullemme aseteltuihin kiviin, on vastaisuuden varalta paras, että ne raivataan pois tieltä - viimekädessä vaikkapa tulevien vuosikurssien eduksi. Opintovastaava Ville Laakso Hei kaikil! Mää ole toise vuaskurssi opiskelija alunperi Eorjoelt, Satakunnast. Opiskeli aikoina Tampereel ja, mut se ei oikke ottan tuult siippeittes al. 2. Tapahtumista olisi varmasti monenlaista sanottavaa, mutta kuten juhlat kutistavat maksan, niin myös aika kultaa muistot. Tapahtumissa pidän erityisesti yhteishengen syntymisestä. Esimerkiksi excuilla on hieno huomata miten opiskelijat ystävystyvät keskenään huolimatta hyvinkin erilaisista taustoista tai opintojen vaiheista. Klubimestari Natalia Laakso Olen kotoisin suurcity Villähteeltä (Nastolasta). Olen toisen vuosikurssin opiskelija ja innostuin hakemaan klubimestariksi, koska Lexin tapahtumat ovat antaneet minulle järjettömän paljon mahtavia muistoja – nyt on vuoroni antaa oma panokseni yhdistyksen hyväksi. Ellen ole Lexin tapahtumissa hulluttelemassa minut voi löytää useimmiten salilta taikka hassunhauskan Manu-chihuahuani kanssa lenkiltä. Manu on silmäteräni! Harrastan myös joogaa, kuntonyrkkeilyä ja ratsastamista aina vain kun ehdin. Odotan hallitusvuoden tuovan mukanaan uusia tuttavuuksia, haasteita ja totta kai mahtavia Kirkkotie-bileitä. Haluan rohkaista kaikkia vuosikurssiin katsomatta nauttimaan lexiläisyydestä juuri nyt. Opiskeluaika on kuitenkin lyhyt, joten 2. Viime vuoden Iso-Excu Puolan Gdanskiin. Reissun kohokohta oli retki eiköhän oteta siitä kaikki irti! Sopottiin, josta lexiläiset eivät lopulta 1. Haluan innostaa ihmisiä tulemaan mukaan perustaneet, joten bileet siirtyivät lextoimintaan ja pitää kynnyksen matalana, iläisten laulun saattelemana hostelliin. jokaiselle löytyy varmasti mielekästä tekemistä ainejärjestössämme. LexPress 57 LexKurssit – jo yli 40 vuoden kokemuksella Tulevanakin keväänä sadat pyrkijät tavoittelevat unelmaansa: opiskelupaikkaa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. LexKurssit ojentavat jälleen auttavan kätensä tarjoten laadukkaita valmennuskursseja jo kymmenien vuosien kokemuksella. Teksti: Mona Flink, Kuva: Kirsi Kemppi Kevään 2015 valmennuskurssit ovat Anna Lintukorven ja Mikko-Samuli Kolkkasen osaavissa käsissä. He ovat molemmat kolmannen vuosikurssin opiskelijoita ja opintojen osalta sopivassa vaiheessa valmennuskurssityöskentelyyn omistautumiselle. Ajatus kurssien vetovastuun ottamiselle oli heitetty ilmaan jo fuksivuonna. Oma mielenkiinto, auttamishalu ja toimenkuvan monipuolisuus asiakaspalvelusta markkinointiin saivat Annan ja Mikko-Samulin kiinnostumaan valmennuskurssivastaavien tehtävästä. Lisäksi he ovat osallistuneet LexKursseille kurssilaisina ja sisäänpääsyn jälkeen tuutoreina. Laajentuminen Joensuuhun Tulevana keväänä LexKurssit järjestetään ensimmäistä kertaa myös Joensuussa. Joensuun kurssivastaavana toimii keväällä 2015 Pinja Oksanen. Valintakoeyhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on lisännyt valmennuskurssien kysyntää myös Joensuuhun. Lisäksi sisäänottomäärä on nousussa Itä-Suomen yliopistoon ja ensi keväänä aloituspaikkoja on 70 uudelle opiskelijalle. LexKurssit soveltuvat siis myös Itä-Suomen yliopistoon hakeville! 58 LexKurssit laajensivat Jyväskylään keväällä 2012 ja toiminta siellä jatkuu myös tulevana keväänä. Kurssien vetovastuussa Jyväskylässä on Laura HautaAho. Vahva taustajoukko LexKurssien takana toimii myös vahva taustajoukko. Valmennuskurssineuvostoon kuuluu muun muassa edellisiä kurssivastaavia, kurssiasiavastaavia ja Lex ry:n hallituksen jäseniä. LexKurssien uudet kurssiasiavastaavat on juuri valittu tämän lehden mennessä painoon ja heidän panostaan tarvitaan muun muassa juoksevien asioiden hoitoon ja tuutoroinnin organisointiin. Lisäksi ensi vuoden puolella toimintaan haetaan mukaan vielä vajaat 40 tuutoria toimimaan kurssilaisten tueksi hakuprosessissa sekä avustamaan heitä lukuteknisissä asioissa. Palkaksi tuutoroinnista on luvassa työtodistus, kiitossitsit sekä hienoa yhdessä tekemistä! LexPress Miksi LexKursseille? LexKurssien osaamisesta kertovat jo pelkästään numerot: 75% sisäänpäässeistä keväällä 2014 oli osallistunut LexKursseille. Paljon hyvää palautetta on saanut myös pienryhmäopetus, jonka järjestämisestä vastaavat opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat. Tarjolla on intensiivistä opetusta ja mahdollisuus pureutua vielä tarkemmin ongelmakohtiin. LexKurssien etuna on opiskelijavetoisuus ja kurssien jatkuva kehittäminen. Kurssiorganisaation takana on oikeustieteen opiskelijoita, joilla on henkilökohtainen kokemus hakupro- sessista. Osallistumalla LexKursseille tuet samalla Lex ry:n toimintaa, josta pääset nauttimaan sisään pääsyn jälkeen! LexKursseille on ollut myös aina tärkeää vaalia hinta-laatu –suhdetta: voittoa ei pyritä tuottamaan keinolla millä hyvänsä ja tarkoituksena on pitää kurssit hinnoiltaan kilpailukykyisinä. Kuvassa Mikko-Samuli Kolkkanen ja Anna Lintukorpi LexPress 59 ISO-EXCU 6.-9.10.2014: BERLIINI Tämän syksyn Iso-Excu suuntautui kohti Oktoberfestin luvattua maata. Matkamme alkoi aikaisin maanantaina aamuyöstä, mutta tämä ei tainnut olla ongelma kovinkaan monelle yli vuorokauden mittaisen lippujonotuksen jälkeen Calonialla. Ensimmäisen yön yöunet jäivät siis vähälle, mutta se ei tuntunut menoa haittaavan. Teksti: Mona Flink Kuvat: Lex Ensimmäiseksi haasteeksi muodostui Berliinin metrokartan tulkinta, joka osoittautui hieman Helsingin vastaavaa yksiviivaista versiota hankalammaksi, mutta jo maanantaina pääsimme kosketuksiin ensimmäisten nähtävyyksien parissa rastikierroksen merkeissä ja Berliinin muurilta tulikin otettua monta erilaista ryhmäkuvaa. Päivän päätteeksi söimme yhdessä illallisen paikallisessa ravintolassa saksalaisen ruoan ja oluen parissa. Osa lexiläisistä uskaltautui tanssimaankin live –musiikin tahdissa. Olemattomien yöunien ansiosta moni siirtyi tämän jälkeen suosiolla hostellille keräämään energiaa seuraavaa päivää varten. Tiistaina osa suuntasi kohti juuri avatun Mall of Berliinin shoppailumahdollisuuksia ja osa taas perehtyi Berliinin monipuoliseen oluttarjontaan. Tarjolla oli myös monenlaisia museoita muun muassa Juutalainen museo ja DDR-museo. Iltapäivällä lähdimme yhdessä kiertämään Berliinin suurimpia nähtävyyksiä. Noin viiden kilometrin mittaisella kierroksella LexPress 61 näimme muun muassa tv-tornin, parlamenttitalon ja holokaustin muistomerkin. Illalla kävimme istumassa paikallisissa pubeissa ja ravintoloissa ja osa jaksoi jatkaa iltaansa vielä kohti undergroud -klubi Tresoria. Keskiviikkomme kohokohtana oli vierailu paikalliseen asianajotoimistoon nimeltä Görg. Meidät otettiin iloisesti vastaan ja he kertoivat toiminnastaan sekä paikallinen trainee kertoi oikeustieteen opiskelusta Saksassa. Illan päätteeksi pääsimme vielä keskustelemaan Görgin henkilökunnan kanssa. Joitakin eroja opiskelusta mainittakoon, että Saksassa on pakollista noin kahden vuoden mittainen käytännön harjoittelu osana koulutusta. Lisäksi teoriaopintojen jälkeen on läpäistävä pakollinen loppukoe tai kaikki opinnot menevät käytännössä hukkaan. Tämän tiedon jälkeen kovin moni ei jaksanut enää valittaa velvoiteoikeuden läpipääsyn tuskasta. kerrostaloja DDR:n ajoilta. Totesimme Berliinin olevan vielä suhteellisen nuori pääkaupunki ja kehitysvaiheessa: suuria pilvenpiirtäjiä ei ollut eikä kaupungista tullut mieleen metropoli. Berliinissä ei myöskään ollut yhtä suurta keskustaa vaan erilaisia keskittymiä oli useampia ja nähtävää oli paljon eripuolilla kaupunkia. Ehkä hieman yllättävää oli myös huomata saksalaisten huono englannin kielien osaaminen jopa nuorten keskuudessa. Myös pankkikortin kelpaamattomuus maksuvälineeksi oli pikemminkin pääsääntö kuin poikkeus. Torstaina aamupäivällä oli aikaa tehdä vielä viimeiset shoppailut ja maistella oluet ennen lähtöä lentokentälle. Neljän vuorokauden kävelymaratonin jälkeen oli helppo todeta: Home sweet home. Berliinistä oli vielä erotettavissa vanha jako itäiseen ja läntiseen osaan: liikennevalot olivat erilaisia sekä itäpuolella oli erotettavissa karuja laatikkomaisia 62 LexPress Kuvassa mölkkyvastaavat PRESSWORD
© Copyright 2024