1. No category

TEKSTI Eija Mäkinen
KUVAT Helena Köningsbäck, Tytti Aarnio, Shutterstock
Olisiko sinulla kanttia muuttaa konttiin?
30
LUUKKUBLUES
T
arjotaan vuokralle kalustettu 14,3 neliön yksiö kaupungin keskustassa. Moderni sisustus, kaikki mukavuudet, oma
parveke. Taloyhtiössä sauna, pesutupa,
pyörävarasto. Ympäristössä asuu nuoria, rakennuksen katolla puutarha. Mahdollisuus
yksilölliseen asukasneuvontaan. Vuokra 250 euroa kuukaudessa.
Miltä kuulostaa? Ei paha, vai?
Nuorisosäätiön ja Nuorisoasuntoliiton ideoima
Konttikoti on teräksiseen merikonttiin rakennettu asunto, jossa sovelletaan tieteiselokuvista tuttua funktionaalista muotoilua. Osa huonekaluista on siirrettäviä ja ne voidaan kätkeä toistensa sisään. Teknologiaa on hyödynnetty niin,
että se lisää asumisviihtyvyyttä ja tilan toimivuutta. Ikkunat ovat lämpölasia.
Siksi ei olekaan ihme, että eräs rouva olisi­ostanut Konttikodin saman tien, kun sitä esiteltiin
viime kesänä SuomiAreena-tapahtumassa Porissa. Iltalehti pyysi verkkosivustollaan lukijoita ottamaan kantaa aiheeseen. Muuttaisitko 14 neliön konttiyksiöön? lehti kysyi. Vastauksia kertyi
3499, joista 83 prosenttia vastasi kyllä.
Harri Nordling ja Aki Haaro
Suunnittelu lähtee asukkaasta
Merikontista rakennettu koti on poikkeuksellisen lujatekoinen, koska kontit on valmistettu kestämään valtavia rasituksia ja ankaria sääolosuhteita. Rahtilaivoissa niitä pakataan päällekkäin
peräti kahdeksan kerrosta kunkin kontin sisältäessä jopa 30 000 kiloa tavaraa. Asumiskäyttöön
tuleva kontti verhoillaan sisältä ja ulkopuolelta.
Konttikodin on suunnitellut Harri Nordling,
muotoilumaailman ikinuori kapinallinen, joka­
heiluttaa lippua uudenlaisen ja inhimillisen asumisen puolesta.
– Minun on ollut helppo ujuttautua nuoren,
aikuistumassa olevan ihmisen nahkoihin. Olen
kiertänyt paljon maailmaa ja asunut monenlaisissa asunnoissa, taloissa ja tiloissa, hän sanoo.
– Konttikodin suunnittelussa olen lähtenyt­
liikkeelle asukkaasta. Tärkeintä on toimivuus.
Asukas tarvitsee kylppärin, keittiön, kivan nukkumapaikan, työpisteen ja vaatekaapin. Myös
parveke on kiva. Ne kaikki on sisällytetty konttiasuntoon.
Pienen tilan maksimointi on tuttua Nordlingille, sillä hän on aiemmin suunnitellut kestäviä
mini-, moduuli- ja konttiasuntoja niin kriisialueille pakolaisten ja avustusjärjestöjen työntekijöille kuin kansainvälisille yrityksillekin offshore-käyttöön.
Konttikodin toimivuutta ja viihtyvyyttä
parantavat myös elektroniset laitteet ja tietotekniikka.
– Sähkölinjat ja tietoliikennekaapelit kulkevat kontin ulkopuolella seinään koteloi­dussa
kuilussa. Huoltomiehen ei koskaan tarvitse
mennä asuntoon sisään, koska kytkennät ja
korjaukset voidaan tehdä huoltoluukun kautta.
Hollannin tyytyväiset opiskelijat
Parasta Konttikodissa on, että sen voi toteuttaa
edullisesti. Yksi raakakontti maksaa noin 2 500–
4 500 euroa. Konttiasuntoja voi pinota päällekkäin, eli niistä pystyy helposti ja nopeasti rakentamaan kerrostaloja.
Se on syy, miksi Nuorisosäätiön asiamies Aki
Haaro kiinnostui konteista. Moduulirakentamisen avulla olisi hänen mukaansa mahdollista ratkaista nuorten jatkuvasti paheneva asunnottomuus.
– Etenkin pääkaupunkiseudulla tilanne on kestämätön. Vuokrat ovat nousseet vapailla markkinoilla niin korkeiksi, ettei työuransa alussa
olevilla nuorilla ole varaa maksaa niitä.
Asumisen kalleus heijastuu etenkin matalapalkka-alalla työskentelevien ostovoimaan,
mikä vaarantaa kansantalouden ja rapauttaa kilpailukykyä, Haaro sanoo.
Hän on perehtynyt moduuliasumisen malleihin mm. Hollannissa, missä merikonteista
"Minun on
ollut helppo
ujuttautua
nuoren,
aikuistumassa
olevan ihmisen
nahkoihin."
– Harri Nordling
LUUKKUBLUES
31
"Nuorten asunnottomuustilanne
on jo niin vakava, että päätöksiä
on tehtävä nopeasti."
– Aki Haaro
32
LUUKKUBLUES
on rakennettu useita erilaisia opiskelijakampuksia ja -yhteisöjä.
– Vierailemissani kohteissa oli 40–80 konttiasuntoa, täynnä hyviä ja kiinnostavia ratkaisuja.
Opiskelijoiden kokemukset konttiasumisesta olivat myönteisiä. Asumiseen oli liitetty myös muita palveluja: kirjastotila, baari, nettikahvila, monenlaisia harrastemahdollisuuksia. Ne kaikki oli
tehty konteista.
seksi sellaista käsitettä kuin konttiasunto, Nordling sanoo.
Aki Haaro muistuttaa, että rakennusalan vaikuttajien piiri on Suomessa pieni, eikä uusia ideoita oteta kovin suopeasti vastaan.
– Nuorten asunnottomuustilanne on kuitenkin
jo niin vakava, että päätöksiä on tehtävä nopeasti. Uskon, että kontit tarjoavat hyvän ja helposti
toteutettavan vaihtoehtoisen ratkaisumallin.
Kuka pelkää konttia?
Väliaikaista kaikki on vain
Osa ihmisistä reagoi kontti-sanaan kielteisesti,
koska se synnyttää heissä mielikuvan, jossa nuoria aikuisia ja opiskelijoita halutaan sulloa ahtaaseen ja rumaan tilaan, ehkä peräti primitiivisiin oloihin.
Todellisuus on kaikkea muuta. Paitsi Hollannissa merikonteista tehtyjä asuntoja on käytössä myös Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Ne osoittavat, että konteista voidaan rakentaa tyylikkäitä, toimivia ja
näyttäviä kokonaisuuksia, kuin nykytaideteoksia.
– Konttikodin esittelyt SuomiAreena-viikolla ja
Helsingin Narinkkatorilla Asunnottomien yö -tapahtuman yhteydessä mursivat tehokkaasti ennakkokäsityksiä. Moni totesi ääneen, miten hyvin kontista tehty asunto sopisi tyttärelle, pojalle tai jopa vanhalle äidille, Harri Nordling kertoo.
Samanlaista väri-ilottelua ei Suomessa välttämättä nähdä, sillä rakentamista valvovien viranomaisten näkemysten mukaan uusien asuinrakennusten pitää sulautua kaupunkikuvaan ja ympäristöön.
– Meillä arkkitehtuuri ei saa olla yhtä iloista
ja räiskyvää kuin monissa muissa maissa, vaan
suunnittelijoiden tulee käyttää sordiinoa. Se on
sääli. Tilannetta hankaloittaa myös se, ettei Suomen maankäyttö- ja rakennuslaki tunne toistai-
Nykyisen lainsäädännön mukaan tilapäinen rakennuslupa voidaan poikkeuksellisesti myöntää
rakennukselle, jonka on tarkoitus pysyä paikallaan enintään viiden vuoden ajan. Helsingissä on
tälläkin hetkellä lukuisia tontteja tyhjillään, ja
Nuorisosäätiö onkin hakenut lupaa pilottihankkeelle, jonka avulla voitaisiin saada kokemuksia
konttitalorakentamisesta ja -asumisesta.
– Nuorisosäätiö voisi rakentaa merikonteista­
kerrostalokokonaisuuden, joka olisi myös helposti purettavissa ja siirrettävissä. Se olisi joustava
ja kaikkia tyydyttävä keino. Kaupunki saisi tontista tuloa vuokrana ja nuoret saisivat tilapäisen
asunnon, Aki Haaro sanoo.
Hän toivoo kaupungin osoittavan tontin joko
ydinkeskustasta tai rakenteilla olevista kaupunginosista kuten Jätkäsaaresta tai Hermannista.
Syy on yksinkertainen. Jotta konttiasunnot synnyttäisivät kaivattua julkista keskustelua, niiden
tulee olla näkyvillä. Harva lähtee omaehtoisesti
Malmille kontteja katsomaan.
Haaro haaveilee myös Kalasatamasta, jonka­
edustalle rakennetaan 40 kelluvaa taloa. Moder­
nia arkkitehtuuria edustava alue sopisi erinomaisesti urbaanille merikonttikokonaisuudelle.
– En usko, että kyse on mistään ylitsepääsemättömästä asiasta, tärkeintä on tahto. Sitä­
tarvitaan. Nuorisosäätiön tarkoituksena on tarjota edullinen asumisvaihtoehto. Konttikodin
vuokra on noin 250 euroa, mikä mahdollistaa
sen, että pienipalkkaiset nuoret voisivat säästää
tulevaisuutta varten.
Nyt tarvitaan rohkeutta!
Konttikodeista koostuva kerrostalo haastaa viranomaiset ja päättäjät katsomaan peiliin eli pohtimaan asuntorakentamista koskevia säädöksiä ja rajoituksia. Ajoittain lähes kafkamaisia
piirteitä saanut byrokratiakeskeinen toimintatapa on kääntynyt itseään vastaan ja herättänyt kansalaiset vaatimaan muun muassa sosiaalisessa mediassa uudenlaisia ratkaisumalleja yhä pahenevaan vuokra-asuntopulaan.
– Helsingissä 60 prosenttia talouksista eli noin
360 000 asuu yksin, ja määrä kasvaa koko ajan.
Kuitenkin vain 20 prosenttia pääkaupungin asunnoista on yksiöitä, mikä tarkoittaa, että valtaosa
yksin asuvista maksaa asumisestaan perheellisiä
enemmän, Aki Haaro sanoo.
Sopivan kokoisten asuntojen rakentaminen ei
kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Haaro kertoo
esimerkin Tapanilasta, missä erään asuntorakentamiseen kaavoitetun tontin asuntojen kooksi
on merkitty keskimäärin 60 neliömetriä. Jos rakennukseen tekee 30-neliöisen yksiön, sen vastinpariksi on rakennettava 90-neliöinen asunto,
koska säännöt määräävät keskipinta-alaksi 60
neliömetriä.
Myös esteettömyysvaatimukset ovat aiheuttaneet sen, että asumiseen tarkoitettu tila on pienentynyt. Nykymääräysten mukaan eteinen ja
wc-tilat on mitoitettava niin suuriksi, että niissä
mahtuu kääntymään pyörätuolilla, mikä ymmärrettävästi syö osan keittiöstä ja olohuoneesta.
Yleisötapahtumissa esillä olleessa Konttikodissa se ei ole mahdollista, mutta asia voidaan ratkaista esimerkiksi niin, että sisäänkäynti asennetaan kontin pitkälle sivulle. Mikään ei myöskään estä yhdistelemästä kontteja toisiinsa.
– Pidän tärkeänä, että esteettömyysvaatimukset toteutuvat annettujen ohjeiden mukaan,
mutta niiden kohdalla voisi soveltaa uudenlaista
suunnittelua. Kaikella kunnioituksella liikuntarajoitteisia ja vammaisia kohtaan, mutta ei autojakaan rakenneta ensisijaisesti invalidien vaatimusten mukaan.
Konttikodin
vuokra on noin
250-300 euroa.
Verkkolähteet:
Tiia Ruutikainen: Kennosta kodiksi. Tutkielma moduulirakenteisista asuinkerrostaloista.
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/bitstream/handle/123456789/21460/ruutikainen.pdf?sequence=1
Nick Socrates: Shipping Container Architecture.
http://www.academia.edu/1586999/Shipping_Container_Architecture
L.F.A. Bernardo & L.A.P. Oliveira & M.C.S. Nepomuceno & J.M.A. Andrade: Use of refurbished shipping containers for the Construction of housing buildings: details for
the structural project. Journal of Civil Engineering and Management. ISSN 1822-3605 online 2013.
http://www.researchgate.net/publication/232956697_Use_of_refurbished_shipping_containers_for_construction_of_housing_buildings_details_for_structural_project
The Mind Unleashed: 22 most beautiful houses made from shipping containers.
http://themindunleashed.org/2014/07/22-beautiful-houses-made-shipping-containers.html
LUUKKUBLUES
33