Osuuskunnan historiasarja Metsä Groupin Viestissä, osa 4

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ
ME TSÄLIIT TO OSUUSKUNTA TÄY T TÄ Ä ENSI VUONNA
8 0 VUOT TA . KERROMME TÄMÄN VUODEN LEHDISSÄ
OSUUSKUNNAN MERKIT TÄVIMMISTÄ VAIHEISTA .
TEKSTI
Sami Karppinen KUVAT Metsä Groupin kuva-arkisto
”Itse metsässään uurastamalla, metsä­
lönsä hakkuita suunnitellen, kaadon ja ajot
itse hoitaen pääsee metsänomistaja lähes­
tymään metsäänsä ja lopulta huomaa,
kuinka myöskin metsän tulevaisuutta
voidaan suunnitella, kuinka sen kasvua
parantaa ja sen tuottoa lisätä. Hankinta­
kauppa on kauppamuoto, joka tuo metsän
lähemmäksi omistajaa”, kannustettiin jäse­
nistöä jo vuonna 1949.
Metsäliiton ennakkoluulottomuus kor­
juuteknologian ja oman teollisuuden kehit­
täjänä varmisti, että jäsenten tuottamalle
puulle syntyi uutta kysyntää. Konevoimin
puunkorjuu muuttui vähitellen ympäri­
vuotiseksi ja tuli mahdolliseksi myös pai­
koissa, joissa se ei aiemmin ollut kannat­
tavaa.
Koneellistumisen ja teollistumisen
aikakausi näkyi voimakkaasti Metsälii­
ton hankkimissa puumäärissä. Kun yhtiö
ensimmäisenä toimintavuonnaan 1934
hankki maailmalle vietäväksi 226 000
pinokuutiometriä puuta, oli yhtiön ostama
puumäärä vuonna 1960 kasvanut jo 2,2
miljoonaan kiintokuutiometriin, josta 60
prosenttia käytettiin kotimaan tuotanto­
laitoksilla.
PUULLA
PAREMPIIN PÄIVIIN
M
38 |
metsä groupin viesti
vuonna 1949 Metsäliiton Viestin kansi­
kuvassa riuska työhevonen kiskoo isän­
tänsä ohjastamana pöllikuormaa metri­
sessä hangessa, voitiin jo vuonna 1975
todeta, ettei maamme metsissä ollut enää
virallisesti ainoatakaan hevosta töissä.
Samana ajanjaksona Osuuskunta
Metsä­liitto kasvoi raakapuun viejästä
jäsentensä tuottamaa puuta omilla ja
tytäryhtiöidensä tuotantolaitoksilla jalos­
tavaksi metsäteollisuuskonserniksi. Ilman
puunkorjuun koneellistamista ja tehosta­
mista ei nopea laajentuminen olisi ollut
mahdollista.
Metsäliitolla
on ollut keskeinen
rooli korjuuteknologian
ja metsänhoidon
kehittäjänä.
1960-luku muutti Osuuskunta Metsäliiton toiminnan luonteen perusteellisesti. Raakapuun viejästä
kasvoi jäsentensä puuta kotimaassa jalostava metsäteollisuuskonserni.
Moottorisahat savotoille
Korjuuteknologian k
­ ehittyminen ja jäsenten toimittama hankinta­puu­­olivat
avainasemassa, kun Metsäliitto Osuuskunta muuttui nopeasti raakapuun
­viejästä m
­ onipuolisesti puuta jalostavaksi metsäteollisuus­konserniksi.
etsäliitolla on
80-vuotisen historiansa­
aikana ollut maassamme
keskeinen rooli paitsi
pienpuun menekin edis­
täjänä, myös korjuu­
teknologian ja metsänhoidon aktiivisena
kehittäjänä. Kaikki toiminta on tähdän­
nyt siihen, että jäsenten tuottama puu pys­
tytään jalostamaan kilpailukykyisesti koti­
maassa.
Aktiivisuutta on tarvittu, sillä metsä­
talouden murros oli 1950-luvulta alkaen
ennen kokemattoman kiivas. Kun vielä
PUUN TOIMITUKSET OMALLE TEOLLISUUDELLE
1961–1973
Puuta tarvittiin, sillä 1960-luvulla
uusia tuotantolaitoksia otettiin käyttöön
lähes vuosittain. Vuonna 1963 rakennet­
tiin Metsä-Saimaan Tehtaat, 1965 ostettiin
Lohjan ja Punkasalmen tehtaat, vuonna
1966 rakennettiin Kirkniemen tehtaat ja
kaksi vuotta myöhemmin Savon Sellu.
Pienpuun kysyntä vakiintui
Yhtiön nopean kehityksen mahdollisti
osaltaan jäsenistön arvokas työpanos, sillä
Metsäliiton puunhankinta nojasi lähes
yksinomaan jäsenten hankintakaupoilla
myymään puutavaraan.
Koneellistumisen ensimmäiset aallot löivät
Suomeen toden teolla 1940-luvun lopussa,
kun savotoille ilmestyivät ensimmäiset
moottorisahat.
”On aina valitettu metsämiesten van­
hoillisuutta – eikä syyttä. Joku vuosikym­
men sitten puut kaadettiin kirveellä ja
sahan käyttöä pidettiin hullutteluna. Pit­
kät ajat siitä on pysytty paikoillaan, vaikka
meidänkin metsissämme kipeästi tunne­
taan ulosottokustannusten kalleus. Mutta
kaikilla elämänaloilla on koneellistamisen­
avulla kyetty alentamaan kustannuksia ja
siihen keinoon metsämiesten piirissäkin
on alettu luottaa”, jäsenlehdessä todettiin
vuonna 1949.
Todellisen läpimurtonsa moottorisa­
hat tekivät 1950-luvun aikana syrjäyttäen
lopullisesti pokasahat ja justeerit. Kir­
vestä käytettiin vielä jonkin aikaa mootto­
risahan rinnalla karsimisessa. Moottorisa­
han tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin
kaatotyön nopeus sekä ”voimain säästö”.
Myös lyhyttä kantoa pidettiin edistyksel­
lisenä seikkana.
Muutoksen nopeutta kuvaa hyvin se,
että vielä vuonna 1954 Metsäliitto opasti
hakkuumiehiä tekemään kaatosahauksen
pokasahalla oikeassa asennossa, mutta jo
vuonna 1964 kirjoitettiin, että ”traktori ja
moottorisaha antavat nykyisin metsätöille
leimansa”.
Vielä 1960-luvulla moottorisahaajan turvavarusteet olivat olemattomat.
Myös paljon työvoimaa vaatinut puu­
tavaran kuorintavaihe koneellistui. Esi­
merkiksi lohjalaisen Valon Koneen VK 16
kuorimakone oli tuttu näky tien varsilla
1960-luvulla.
Vielä vuonna 1950 maassamme oli käy­
tetty metsätalouteen kaikkiaan 40 mil­
joonaa miestyöpäivää, joten koneiden­
esiinmarssi merkitsi laajaa muutosta yhteis­
kunnassa työvoiman tarpeen nopeasti
vähetessä.
Maataloustraktori kepittää hevosen
Moottorisahojen vanavedessä savotoille
hevosten rinnalle kiilasivat maatalous­
metsä groupin viesti
| 39
KERTOMUKSIA METSÄSTÄ
1950
1956
1965
1965
t­raktorit metsävarusteineen. Ajalle tyypilli­
siä olivat erilaisten koneiden kokeilut met­
sätöissä. Puun ajoon tarjottiin milloin Ford­
son Major, milloin Jeepin tai Unimogin
maastoajoneuvoa mitä eriskummallisimmin
varusteltuna.
Vuoden 1956 ensimmäinen Metsäliiton
Viesti kertoi, että Raahen piirillä Piippo­
lassa maanviljelijä Jussi Partasella on pari­
tuhatta kuutiometriä käsittävä kauppa, jossa
oli kokeiltu maataloustraktoreita puutava­
ran ajossa. Samaisesta lehdestä saatiin lukea
myös juttu otsikolla ”Koneellista puutava­
ran kesäulosottoa kokeillaan.”
Metsäliiton tarmokas toimitusjohtaja
Ilmari Kalkkinen luonnollisesti vei koneellis­
tamisen sanomaa eteenpäin. ”Eräillä Metsä­
liiton työmailla traktorikuljetus­maanteillä
ja myös hevoskuljetuksen sijasta metsässä
on tuottanut sen verran myönteisiä tulok­
sia, että meidän mielestämme ne kehoittavat
edelleen jatkamaan tällä alalla (...) Monessa
tapauksessa olemme kokeneet, että trakto­
rikuljetuksella saadaan tavara kulkemaan
nykyistä halvemmalla”, vakuutti toimitus­
johtaja edustajiston kokouksessa vuonna
1956.
Kokouksessa Kalkkinen otti vahvasti
kantaa myös uusien metsäteiden rakentami­
sen puolesta: ”...voimme saada metsäauto­
teiden avulla 30–40 prosenttia korkeamman
kantorahan, niin pian kun ei enää tarvitse
ajaa 7 kilometriä hevosella, vaan tavara voi­
daan valmistaa muutaman sadan metrin
etäisyyteen.”
Sakari Pinomäen yhteistyössä Valmetin kanssa kehittämää PIKA 50 -monitoimikonetta esiteltiin Metsäliiton jäsenille vuonna 1970. Pinomäki teki ainutlaatuista
pioneerityötä metsäkoneiden kehittäjänä.
Pystykaupat yleistyvät
Moottorisahamainokset yleistyivät Metsäliiton Viesti -lehdessä heti viisikymmentäluvun
alussa. Ilmoituksista näkee hyvin, miten teknologia syrjäyttää työmailla pokasahat ja hevoset.
40 |
metsä groupin viesti
Koneiden kehittyessä ja erikoistuessa met­
sätöihin vähenivät metsistä hankintahak­
kaajat. Kehitystä seurattiin Metsäliitossa
huolestuneena, sillä yhtiö suositteli jäsenis­
tölleen hankintaa kauppamuotona.
Valistustoiminnassakin painotettiin oikei­
den työtapojen ja -välineiden merkitystä.
Myös puutavaran laadun varmistamiseen
pureuduttiin erilaisilla kursseilla ja lukui­
sissa lehtiartikkeleissa.
Vuonna 1964, jolloin vielä 75 prosenttia­
puusta ostettiin hankintakaupalla, ruodit­
tiin kehitystä Viestin pääkirjoituksessa:
”...tähän saakka puunsa hankintakaupalla
myynyt metsänomistaja ajattelee: hoitakoon­
ostaja hakkuun. Näyttääkin siltä, että
pysty­k aupat alkavat jälleen yleistyä. Se on
vahinko, sillä näin metsänomistaja menettää
otettaan omaan metsäänsä.”
Viimeistään 1970-luvulla metsätraktorei­
den korvatessa maataloustraktorit oli monen
metsänomistajan taloudellisesti kannatta­
vampaa solmia pystykauppa kuin investoida
omaan korjuukalustoon. Myös työmiesten­
palkkaaminen omalle hankintasavotalle
koettiin alati lisääntyvien paperitöiden
takia monimutkaiseksi.
Hankintakauppojen osuuden putoami­
seen vaikutti myös yhteiskuntarakenteen
muutos: Metsänomistaja asui ja työsken­
oli 1 330 henkilöä. Metsäkuljetuksissa oli
samaan aikaan töissä 420 traktoria. Kym­
menen vuotta myöhemmin Metsäliitto
osti jo 60 prosenttia 5,5 miljoonan kuutio­
metrin puumäärästä pystykaupalla.
Monitoimikoneet mullistavat korjuun
Monitoimikoneen
mullistavaa
merkitystä ei heti
osattu arvata.
teli yhä useammin muualla kuin tilallaan,
eikä hänellä ollut mahdollisuutta tehdä
puunkorjuuta itse.
Pystykorjuun haasteisiin vastatakseen
Metsäliitto palkkasi ja koulutti metsätyön­
tekijöitä ja urakoitsijoita aktiivisesti. Vuo­
den 1973 lopussa metsätyöntekijöitä oli jo
lähes 3 700, joista pysyvässä työsuhteessa
Metsäliitto oli tiiviisti mukana myös
ensimmäisten kotimaisten metsäkoneiden
vyöryessä savotoille. Metsätraktorit yleis­
tyivät 1960-luvulla, ja jo saman vuosikym­
menen lopulla nähtiin ensimmäiset moni­
toimikoneet. Jäsenlehdessä vuonna 1967
Lokomo Oy:tä käsittelevässä jutussa todet­
tiin kaukaa viisaasti, että ”toistaiseksi on
metsäkonetarve jouduttu tyydyttämään
suurimmaksi osaksi tuonnin avulla, mutta
aivan yhtä hyvin Suomi voisi olla metsäko­
neiden huomattava vientimaa.”
Kotimainen metsäkonetuotanto lähti
kehittymään nopeasti. Vuonna 1970
­Metsäliitto esitteli jäsenistölleen ”pisim­
mälle vietyä suomalaista puunkorjuu­
tekniikkaa”, kun yhtiön työmaalla testat­
tavana oli Sakari Pinomäen yhteistyössä
Valmetin­kanssa kehittämä PIKA 50
-monitoimikone.
Koko rungon karsinnan ja katkonnan
samanaikaisesti suorittavan koneen met­
sätalouden mullistavaa merkitystä tuskin
osattiin tuolloin vielä kaikkialla arvata.
”PIKA 50 tuli Metsäliiton työmaille lähes
prototyyppinä, eli se oli ensimmäinen
firma, jolle uusi kone urakoi. Testausvai­
heessa kone oli muistaakseni Nokia Oy:n
metsissä”, Metsäliiton järjestöjohtajana
mittavan uran tehnyt metsäneuvos Jaakko
Punkari kertoo.
Metsäliiton kehittämisosaston johta­
jana tuolloin toiminut Pentti Partanen oli
ennakkoluuloton uusien työmenetelmien
käyttöönotossa. Punkari muistaa teollisuu­
den miesten irvailleen, että ”Metsäliitto
ajaa isännän linjaa pitkin PIKA 50:llä”.
”Siihen vastauksemme oli, että kaik­
kien kustannusten alentaminen kannon
ja tehtaan portin välillä on ilman muuta
jäsenistömme etu ja tavoite. Sitä tehtävää
Metsäliitto on menestyksellä toteuttanut
pian 80 vuotta.”
metsä groupin viesti
| 41