5 Hämeen Sanomat | maanantai 19. marraskuuta 2012 Kotimaan uutiset Käytöstä poistetut tekstiilit kiertämään vielä kerran Kierrätystekstiilien materiaalipankki olisi käsityöläisen apulainen. Anna-Mari Henriksson-Helmikkala / häsa tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalouksista kärrätään yhteensä noin 80-90 miljoonaa kiloa tekstiileitä kaatopaikoille vuosittain. Järjestöjen keräämä tekstiilimäärä vuositasolla on noin 25 miljoonaa kiloa. Järjestöjen keräämistä tekstiileistä osa päätyy uudelleen kiertoon, ja osa päätyy jätteeksi tai poltetaan energiaksi. Suomen Poistotekstiilit ry haluaa tekstiilien kiertävän vielä uudelleen, jos se vain on mahdollista. Humppila Anna-Mari HenrikssonHelmikkala Käytöstä poistetuille tekstiilimateriaaleille etsitään uutta elämää Forssan seudulla. Humppilassa rakennetaan parhaillaan toimintakuviota uudenlaisen tekstiilikierrätyksen ja nuorten työpajatoiminnan ympärille. Idean takana on yhdistysmuotoisesti toimiva Suomen poistotekstiilit ry. – Toimintaidea on monistettava, kertoo Suomen poistotekstiilit ry:n humppilalainen puheenjohtaja Helena Hinkkala. Kierrättämisideaan kuuluu materiaalipankki, joka palvelee ja auttaa esimerkiksi kierrätysmateriaaleja käyttäviä käsityöläisiä ja pienyrittäjiä. Nuorten työpajan rooli on tärkeä, sillä tekstiilien lajittelu ja materiaalipankin pyörittäminen tarvitsee työntekijöitä. Samalla kunta pystyy järjestämään nuorille mielekästä työllistävää toimintaa. Turhasta tarpeelliseksi Materiaalipankissa vanhat patjat, tyynyt, peitot tai kankaat olisivat valmiiksi kerättyinä ja lajiteltuina odottamassa uutta käyttöä. Tästä olisi apua käsityöläisille ja kierrätystekstiileitä käyttäville pienyrittäjille. – Yhden ihmisen yrityksessä materiaalien etsiminen vie paljon aikaa yrittäjän arjesta, Helena Hinkkala tietää. Kotitalouksille poistotekstiilien tuominen kierrätettäväksi olisi maksutonta. Materiaalipankin materiaaleista aiotaan periä yrittäjiltä pieni maksu. Päiväkerhoille ja yhdistyksille palvelu voisi olla ilmaista. Suomen poistotekstiilit ry tekee yhteistyötä UFF:n kanssa. Materiaalipankkiin sopimattomat tai uutta käyttöä vaille jäävät tekstiilit päätyvät näin joka tapauksessa hyödynnettäviksi. Hämeen ammattikorkeakoulu järjesti viime keväänä ensimmäisen poistotekstiilien verkostoitumistapahtuman. Seuraava tapahtuma on luvassa Forssassa 22. marraskuuta. (HäSa) Komeroista kiertoon Poistotekstiileillä tarkoitetaan käytöstä poistettuja vaatteita ja kodin tekstiilejä. Siis esimerkiksi paitoja, farkkuja, kenkiä, verhoja tai mattoja. Tekstiilien on oltava puhtaita ja kuivia, mutta kunnoltaan niiden ei enää tarvitse olla priimaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalouksista kärrätään yhteensä noin 80-90 miljoonaa kiloa tekstiileitä kaatopaikoille vuosittain. Parkkisakkoon tulossa kympin korotus Edellinen korotusyritys myöhästyi ministeriöstä. Hämeenlinna Väärin pysäköimisestä halutaan tehdä nykyistä kalliimpaa Hämeenlinnassa. Yhdyskuntalautakunta saa tällä viikolla eteensä ehdotuksen pysäköintivirhemaksun nostamisesta kymmenellä eurolla 45 euroon. Jos lautakunta ja myöhemmin myös kaupunginvaltuusto hyväksyvät korotuksen, voi se tulla voimaan ensi keväänä sisäministeriön hyväksynnän jälkeen. Hämeenlinnan piti korottaa parkkisakkoa jo tämän vuoden keväällä, mutta tuolloin päätös korotuksesta syntyi liian myöhään, eikä ministeriö enää hyväksynyt korotuspyyntöä. Keväällä Hämeenlinnan uudeksi parkkisakoksi kaavailtiin 40 euroa. Nyt hintaan on laitettu vielä vitonen lisää. Useat kaupungit ovat viime vuosina korottaneet pysäköintivirhemaksujaan. Suurin mahdollinen maksu on 60 euroa tai tietyissä tapauksissa jopa 80 euroa. Yhdyskuntalautakunnan mukaan Hämeenlinnassa korotustarve johtuu keskustan pysäköintiolosuhteissa tapahtuvista muutoksista. (HäSa) Kapellimestari Pasi-Heikki Mikkolasta Vuoden soittaja Marjatta Hinkkala / häsa Hämeenlinna Panssarisoittokunnan Kilta palkitsi Vuoden soittajana soittokunnan kapellimestarin musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkolan. Kilta on valinnut vuoden soittajan vuodesta 1996 lähtien ja palkinnut hänet Björkmanin Panssariveteraanien lahjoittamalla kiertopalkinnolla. Sotilasmusiikin perinnepäivän konsertissa killan tunnustuspalkinnon saivat apulaiskapellimestari kapteeni Ilkka Rekola ja klarinetisti kersantti Antti Pursiainen. Pasi-Heikki Mikkola aloitti uransa nyt johtamansa soittokunnan huilistina 1985–1991. Hänellä on takanaan opinnot sotilasmusiikkikoulussa ja hän on suorittanut Sibelius-Akatemian sotilaskapellimestarikurssin sekä opintoja professori Jorma Panulan kursseilla. Pasi-Heikki Mikkola on myös tuottelias säveltäjä ja sovittaja. Kapellimestarina hän on toiminut Satakunnan Sotilassoittokunnassa 1993–1998 ja Savon Sotilassoittokunnassa 1998 – 2009. Hän on lisäksi johtanut Kuopion ja Mikkelin kaupunginorkesteria. Panssarisoittokunnan kapellimestari musiikkimajuri PasiHeikki Mikkola kukitettiin sunnuntaina Vuoden soittajaksi. Panssarisoittokunnan solisteina sunnuntain konsertissa esiintyivät laulaja Heidi Kyrö ja sopraanosaksofonisti Jouko Nyqvist. Tämänkertainen konsertti, järjestyksessä 19. jäi lakkautettavan Panssarisoittokunnan osalta viimeiseksi perinnepäivän konsertiksi. (HäSa) Säästökuuri siirtää vankeja muurien ulkopuolelle – Jos takkia ei enää voi kierrättää takkina, se voidaan purkaa ja materiaalit käyttää uudelleen, Helena Hinkkala selventää. Jokainen suomalainen laittaa vuodessa viisi kiloa tekstiileitä kiertoon hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta. – Sen lisäksi jokainen meistä laittaa yli yhdeksän kiloa tekstiiliä kaatopaikoille, Helena Hinkkala laskee. Kuluttajatutkimuskeskuksen Helsinki Uudet käyttäjät odottavat muualla, jos Fidan keräämille tekstiileille ei löydy kierrätyskanavaa Suomessa. Työnohjaaja Mika Koskunen vaatepaalivuoren keskellä Hämeen Mokia ry:n lajittelukeskuksessa Hauholla. Yhä useampi vanki suorittaa rangaistuksensa vankilan ulkopuolella, kun vankiloiden uusi säästöohjelma käynnistyy, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Myös vankiloiden henkilökuntaa aiotaan vähentää. Ilman säästötoimia vankeinhoidon menot ylittäisivät määrärahat 14 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Lehden mukaan osa vanki- tiloista muuttuu vuoden 2014 alussa suljettujen vankiloiden ja avovankiloiden välimuodoksi. Vangit sijoitettaisiin vaarallisuutensa ja valvonnan tarpeensa mukaan sopivimpaan laitokseen. Myös jalkapantarangaistuksen yleistyminen vähentää vankilukua. Lisäksi nykyistä useampi pääsee lähivuosina ennen ehdonalaista vapautta valvottuun koevapauteen. (STT) VR ja tietosuojavaltuutettu vääntävät kameravalvonnasta Vesa Moilanen / lehtikuva Yhtiö lupaa muutoksia, muttei perusta palvelupistettä kuvien tarkastamista varten. Helsinki Janne Huuskonen VR ja tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio vääntävät kättä asemien ja junien kameravalvonnasta. Aarnio väläyttää jutun viemistä muille viranomaisille, jos meno ei muutu. VR lupaa muutoksia, joista osan se on jo tehnyt. Se ei kuitenkaan perusta ehdotettua palvelupistettä valvontakamerakuvien tarkastamista varten. Tietosuojavaltuutetun puuttuminen kameravalvontaan liittyy poliisin jo päättyneeseen tutkintaan VR:n epäillystä laittomasta henkilörekisteristä. Vaikka sellaista ei ollut, Aarnio löysi toiminnasta kohennettavaa. Aarnion mielestä kansalaisille pitäisi esimerkiksi tehdä selväksi, mihin palvelupisteeseen voi ottaa yhteyttä kameratallenteiden tarkastamista varten. Erillinen yhteyspistekin voisi olla paikallaan, koska konsernin rakenne on niin monimutkainen. – Kuvat on myös saatava itselleen, jos niitä on, Aarnio sanoo. Tietosuojavaltuutettu on jo kaksi kertaa puuttunut yhtiön asemilla ympäri maan, sata pelkästään Helsingissä. Niillä valvotaan omaisuutta ja matkustajien turvallisuutta. Kameravalvontaa hoitaa VR:n puolesta Turvatiimi. Kuvaaminen ja kuvista syntyvä henkilörekisteri ovat VR:n vastuulla. Poliisitutkinnassa tuli esiin väitteitä, joiden mukaan kuvia olisi hävitetty tarkoituksellisesti. Hävittämisestä ei löytynyt näyttöä. Sitä ei selvitetty, miten VR on suojannut tietonsa asiattomalta käsittelyltä. Aarnion mukaan kameravalvonnan käyttötarkoitus pitäisi kirjoittaa tarkasti sopimuksiin vartiointiyhtiön kanssa. Lisäksi tulisi sopia muun muassa käyttöoikeuksista ja käytön valvonnasta. Näin kukaan ei pääsisi väistelemään vastuuta. STT:n tietojen mukaan VR:n ja Turvatiimin sopimuksessa on henkilötietojen käsittelystä vain maininta salassapitovelvollisuudesta. ”Tarkastusoikeudesta ei epäselvyyttä” Helsingin päärautatieasemaa valvoo satakunta kameraa. Myös Hämeenlinnan asemalla on valvontakamerat. lausuntoihin, joiden mukaan ihmisillä ei ole tarkastusoikeutta VR:n heistä tallentamiin tietoihin. Viimeksi näin sanoi yhtiön silloinen turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen maaliskuussa. Tarkastusoikeuden tarkoitus on muun ohella varmistaa, että molemmilla osapuolilla on samat tiedot käytettävissään. Tämä on tärkeää, jos joku on pahoinpidelty tai syyttää vartijaa liiasta voimankäytöstä. – Jos kolmannen kerran kuulen, että joku VR:n edustaja sanoo, ettei kameranauhoitteisiin saa tutustua, rupean harkitsemaan, vienkö asian tietosuoja- lautakuntaan tai syyttäjälle. ”Turvayhtiön kanssa tarkka sopimus” VR:llä on tallentavia kameroita VR kilpailuttaa parhaillaan turvapalvelusopimustaan. Yhtiö lupaa kirjallisessa vastauksessaan tietosuojavaltuutetulle, että tämän antamat ohjeet huomioidaan uudessa sopimuksessa. Kansalaisten yhteydenottokanavan VR katsoo jo olevan kun- VR:llä tallentavia kameroita ympäri maan ■■ Vuotosivusto VRLeaks teki helmikuussa tutkintapyynnön, koska se epäili, että VR:llä on satoja ihmisiä koskeva laiton henkilörekisteri. ■■ Laitonta rekisteriä ei tutkinnassa löytynyt. ■■ Sen sijaan VR:llä on laillisia henkilörekistereitä, kuten matkustajaliikenteen asiakasrekisteri ja kameroiden tallenteista muodostuva rekisteri. ■■ Rekistereistä säädetään henkilötietolaissa, jonka täytäntöönpanoa valvoo tietosuojavaltuutettu. ■■ Tietosuojavaltuutettu voi tarvittaessa viedä epäselvyydet tietosuojalautakuntaan, joka puolestaan voi esimerkiksi kieltää henkilötietojen käsittelyn. ■■ VR:llä on tallentava kameravalvonta näillä asemilla: Espoo, Helsingin päärautatieasema, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iisalmi, Imatra, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Karjaa, Kemi, Kerava, Kirkkonummi, Kokkola, Kouvola, Kupittaa, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli, Oulu, Pieksämäki, Pori, Riihimäki, Rovaniemi, Salo, Seinäjoki, Tampere, Tikkurila, Turku, Vaasa, Ylivieska. nossa. Mahdolliset valvontakuvansa voi pyytää itselleen matkustajaliikenteen nettisivuilta linkin takaa löytyvästä osoitteesta. VR:n nykyinen turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg sanoo STT:lle, ettei tarkastusoikeudesta ole enää mitään epäselvyyttä yhtiössä. Jokaisella on oikeus kuviin, joita hänestä on rekisteriin tallennettu. – Kuvien antaminen on teknisesti hankalaa. Kyse on liikkuvista kuvista, joista pitää yksityisyyden suojan takia poistaa kaikki muut ihmiset. Tarkastuspyyntöjä tulee kuitenkin hyvin vähän. Senkin vuoksi erillistä yhteyspistettä pidetään yhtiössä tarpeettomana. – Eikä tällaista asiakaspalvelupistettä ole Suomessa muillakaan yhtiöillä. (STT)