1. No category

16
Hämeen Sanomat
Aurinko nousee Hämeenlinnassa klo 8.35 ja laskee klo 16.38.
Ajastin 4.
11 12 1
10
9
8
Anna juttuvinkki
Lähetä lukijan kuvia
7 6 5
Puh. (03) 615 1462
[email protected]
2
3
4
helmikuuta 2015
keskiviikko
6. viikko
Nimipäivät tänään:
Armi, Ronja
Nimipäivät huomenna:
Asser
Ortodoksisessa kalenterissa:
Isko, Jyrki, Kiril, Kirilä, Yrjö
Ortodoksisessa kalenterissa:
Hellevi, Helli, Helvi, Tuula
Häätapahtuma
Katisten kartanossa
Ruotsinkielisessä kalenterissa:
My, Ronja
Ruotsinkielisessä kalenterissa:
Sture
Hämeenlinna. Katisten kartanon hääta-
Päivän sana: David oli vielä parraton nuorukainen, kirkassilmäinen ja miellyttävän näköinen. Herra sanoi Samuelille: ”Tämä se on,
voitele hänet!” Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä
päivästä alkaen. 1. Sam. 16: 12-13
pahtuma järjestetään lauantaina 7. helmikuuta kello 11–15 kartanon Talli-rakennuksessa.
Hääpareilla on tilaisuus tutustua erilaisiin tiloihin, hakea ideoita ja maistella
hääherkkuja.
Mukana on myös yhteistyökumppaneita valokuvaamosta, kukkakaupasta ja
koruliikkeestä.
Ilmoittautumiset Katisten kartanoon
viimeistään 4.2. (HäSa)
Markku Tanni / Häsa
Bisse käy
palautusjuomasta
Olut nesteyttää urheilusuorituksen jälkeen
paremmin kuin vesi. Se myös sisältää joitakin tärkeitä hivenaineita enemmän kuin
urheilijoille markkinoidut palautusjuomat,
paljastaa tuore tutkielma.
Jyväskylä
Olut soveltuu palautusjuomaksi erityisesti runsaasti hikoiluttavaan urheiluun, todetaan tiistaina
julkaistussa Jyväskylän yliopistossa tehdyssä pro gradu -työssä.
Yliopiston orgaanisen kemian osastolle pro gradun tehnyt
Juho Leikas analysoi yli 20 erityyppisen oluen ja urheilijoille
suunnattujen palautus- ja proteiinijuomien hivenainepitoisuuksia ja vertaili tuotteiden soveltuvuutta urheilun jälkeiseksi palautusjuomaksi. Vertailuryhmänä tarkasteltiin kolmea palautusjuomatuotetta.
Oluiden hivenainepitoisuudet
olivat yllättävän korkeita, ja ne
pärjäsivät palautusjuomille odoJani Suhonen / häsa / ark.
Yksi tai kaksi olutta saattaa olla
paikallaan, jos mielii palautua
urheilusuorituksesta. Gradussa
tutkittiin vaaleita ja tummia lagereita, vehnäoluita, aleja, portereita ja stoutteja.
tettua paremmin.
– Tällä hetkellä puhutaan paljon proteiinien ja hiilihydraattien tärkeydestä, mutta pitäisi
muistaa vitamiinien, hivenaineiden ja rasvojen merkitys kehon
toiminnassa. Hivenaineet ohjaavat useita urheilussa tarvittavia
tapahtumia, ja ne pitävät vitamiinien kanssa kehon toimintoja
yllä, Leikas kertoo tiedotteessa.
Päivittäisen hivenainetarpeen
saavuttamiseen oluella ei kannata pyrkiä, mutta hivenaineidensa
takia vaikutus nesteytykseen on
selkeästi havaittavissa.
– Yksi kaksi olutta on palautumiseen suositeltava maksimimäärä, Leikas toteaa.
Vaikutusta
tutkittu vähän
Aiemmin tehtyjen tutkimusten
mukaan olut toimii jopa vettä
paremmin urheilusuorituksen
jälkeisessä kehon nesteytyksessä. Oluen hivenainepitoisuuksia
on tutkittu Suomessa ja kansainvälisestikin ylipäätään erittäin
vähän.
Olut sisältää keskimääräisesti
noin 0,4 grammaa proteiinia ja
4,1 grammaa imeytyviä hiilihydraatteja 100 grammassa olutta.
Oluesta ei saada juurikaan proteiinia, mutta hiilihydraattien
määrä on hyvin lähellä palautusjuomien tasoja.
Tutkitut oluet sisälsivät kaliumia, magnesiumia, mangaania ja
piitä palautusjuomia enemmän.
Piitä oluessa oli yli päivittäisen
tarpeen, ja kuparia ja kromia oli
yli puolet päivittäisestä tarpeesta. Lisäksi oluet sisälsivät hyvin
paljon fosforia.
Muita hivenaineita oluet sisälsivät saman verran tai vähemmän kuin palautusjuomat.
(HäSa)
”Kaikki on itsestä kiinni”
Hämeenlinnalaislähtöinen hyvinvointialan yrittäjä Essi Salminen haluaa levittää siipensä koko Suomeen.
Hämeenlinna
Tuulia Viitanen
Kommentti
Eläköön
kolmas puoliaika
Humpuukia, voisi joku todeta
yllä olevasta tutkielmasta. Ehkei
sittenkään?
Harrastan Englannista lähtöisin olevaa palloilulajia, jossa
juostaan ja painitaan 80 minuuttia pallon perässä. Lopuksi toinen joukkue voittaa, ja molemmat lähtevät yhdessä pubiin.
Todennäköisesti lajin alkuperäismaan esimerkin innoittamana Suomessakin aikuisten
peleihin kuuluu olennaisena
osana ”kolmas puoliaika”: kietaistaan pari olutta, kerrataan
ottelun kohokohdat ja sovitaan
pelin tiimellyksessä syntyneet
erimielisyydet.
Empiiristen havaintojen
perusteella pari huurteista
nostaa voiton huumaa, piristää
tappiomielialaa ja siirtää matsin
jälkeisen uupumuksen huomiseen. Mikäli erehtyy ottamaan
useamman, on todennäköistä,
että kivistys on seuraavana päi-
Essi Salminen kertoo yrittäjyyden olevan vuoristorataa. Hän kuitenkin pitää siitä, että yrittäjyydessä on samoja elementtejä kuin urheilussa – kaikki on itsestä kiinni.
vänä jopa pahempi kuin ilman
palautusolusia.
Seuraavaksi joku voisi todistaa – mielellään aukottomasti –
että ”anabolinen ikkuna” on
totta. Eri lähteiden mukaan tällainen ”ikkuna” aukeaa kehossa
noin puolentoista tunnin ajaksi
raskaan urheilusuorituksen jälkeen.
Tällöin lihakset ovat tavallista
valmiimpia vastaanottamaan
ravintoaineita, erityisesti hiilihydraattia ja proteiinia, jonka
keho käyttää lihasten palautumiseen ja rakentamiseen.
Toivottavasti ikkuna on olemassa, muuten jo vuosia suihkun ja kolmannen puoliajan
välissä nauttimani McAteriat
ovatkin ehkä
olleet haitaksi.
Korttelikiekkokausi on parhaimmillaan. Essi Salminen muistaa hyvin,
kuinka hän lähti 7-vuotiaana muutaman tyttökaverin kanssa Montrealin
korttelikiekkojoukkueeseen. Muut olivat poikia, ja pian kaveritkin jättivät
harrastuksen sikseen.
Salminen taas viihtyi hyvin kaukalossa. Hän pelasi teini-ikäiseksi asti poikien kanssa ja siirtyi vasta sitten
pelaamaan naisten joukkueeseen.
– Poikien kanssa pelaaminen oli hyvin kasvattavaa. Siinä joutui kasvamaan henkisesti kovaksi.
Salminen oli poikien joukkueessa
maalivahti.
Naisissa pelin hitaus kuitenkin harmitti. Salminen vaihtoi maalivahdista
kentälle muutamaksi vuodeksi, mutta
palasi taas maaliin.
Viisi vuotta sitten Salminen lähti pelaamaan kiekkoa Sveitsiin. Eräässä pelissä Saksassa joukkue ei ehtinyt kunnolla lämmitellä ennen peliä.
– Tein sitten pelissä hurjan venytyksen ja lonkka meni. Se on ollut siitä asti kipeä.
Kaksi ja puoli vuotta sitten Salmisella oli lonkan leikkausaika, mutta vakuutus ei suostunutkaan korvaamaan
operaatiota.
Salminen otti aikalisän ja mietti mitä hän haluaa tehdä, sillä lonkan repeämä ei kestänyt täysipäiväistä harjoittelua.
– Perustin yrityksen, Funky fitin.
Salmisella oli tehnyt ennenkin töitä toiminimellä, esimerkiksi myyntiä,
siivous- ja hoitotyötä sekä liikunnanohjauksia, sillä jääkiekolla ei elänyt.
Funky fitin hän perusti ajatuksella, että työllistää itsensä, mutta myös muita.
Monesti urheilijat sanovat tippuvansa johonkin aukkoon, kun urheiluura päättyy. Salminen kokee, ettei hänelle käynyt niin.
– Urheilemisessa ja yrittäjyydessä
on paljon samoja elementtejä, esimerkiksi tavoitteellisuus. Kaikki on itsestä kiinni.
Funky fit on hyvinvointitehdas.
Liikuntaan ja hyvinvointiin keskitty-
Urheilemisessa ja
yrittäjyydessä on paljon
samoja elementtejä,
esimerkiksi
tavoitteellisuus.
Yrittäjä Essi Salminen
viä yrityksiä on viime vuosien aikana noussut runsaasti. Salminen haluaa erottautua massasta.
– Meiltä saa treeniohjelman, mutta
myös apua ajatusmaailman muuttamiseen. Teemme töitä liikunnan, ravitsemuksen ja oman mielen kanssa.
Valmennamme kokonaisvaltaisesti.
Viime aikoina on puhuttu paljon
henkisistä arvoista. Salmisen mukaan
monet elävät omia arvojansa vastaan.
– En koe mielekkääksi, että asiakas
treenaa vain ulkonäön vuoksi. Kyllä pääkopassa pitää asiat ja arvot olla sopusoinnussa keskenään. Hyvän-
näköisyys ei tuo onnea vaan se löytyy
sisältä.
Miten sitten löytää ”sisäinen
onni”?
– Painonpudotusryhmäni
kanssa
kävin läpi sitä, miten ja minkälaisella
äänellä jokainen puhuu päivittäin itselleen. Pitää muistuttaa itseään siitä, että on arvokas. Teimme myös rakkausrentoutuksia. Ajatusmaailma pitää ohjelmoida uudelleen.
Kuka?
■■ Essi Salminen
■■ 27-vuotias hyvinvointialan
yrittäjä
■■ lähtöisin Hämeenlinnassa,
asuu nykyään Lievestuoreessa
avopuolisonsa kanssa
■■ tunnetaan Hämeenlinnassa
etenkin HPK:n entisenä
jääkiekkoilijana
Kolme kentällistä
koossa
Salmisella on alusta asti halu kasvattaa
yritys koko Suomen alueelle. Hänellä oli aloittaessa nolla euroa taskussa,
mutta paljon uskoa. Nykyään yrityksellä on Jyväskylässä 300 neliömetriä
tilaa, 20 000 euroa lainaa ja ihan hirveästi töitä.
– Meitä on kaksi yrittäjää, yksi palkkatöissä ja 12 ohjaajaa tekee meille töitä toiminimellä.
Jääkiekkotermein koossa on kolme
kentällistä, ja toimintaa on Jyväskylän
lisäksi Hämeenlinnassa, Vaasassa ja
Lahdessa.
■■ harrastaa nykyään salibandya
– Yrittäjyys on ollut vuoristorataa.
Viime syksyn aikana homma alkoi tasoittua niin, että voin pitää vapaapäiviä ja lomaa.
Onko jäähallille ollut ikävä?
– En voi käydä katsomassa pelejä,
sillä tekisi niin mieli itsekin kentälle.
Nykyään käyn kerran viikossa pelaamassa salibandya. (HäSa)
Vierasnurkka
Muutosvastarintaa
Juho Peltoniemi
SYNTYNEET
Muutos muutos muutos muutos. Mikä olisi tylsem-
pää kuin tuon saman levyn jatkuva toistaminen.
Kuolettavan yksitoikkoista, aina samaa. Miksi muutospuheessa mikään ei tunnu koskaan muuttuvan?
Sanotaan kyllä, että kaikki muuttuu, ja ainoa asia
mikä on pysyvää, on muutos itse. Mutta onko tuo
lause ollenkaan niin oivaltava kuin miltä se ensin
saattaa vaikuttaa? Eikö se ole pikemmin vesittämistä ja toisaalta muutoksen turhaa mystifiointia? Jos
todella ollaan sitä mieltä, että mikään ei ole pysyvää, olisi johdonmukaista ajatella, että myöskään
muutos ei silloin ole pysyvää. Tässä olisi jo mielenkiintoisempi ajatus.
Suluissa on vauvan paino grammoina / pituus senttimetreinä.
Tyttö
25.1. Sara Kumpulainen ja Tapani Haajanen, Hämeenlinna, Hauho
(3 575 / 53,5)
26.1. Suvi Vierelä ja Jani Roth, Hämeenlinna (3 015 / 46,5)
28.1. Heidi ja Mauri Ankeriasniemi, Hämeenlinna (2 500 / 46,5)
28.1. Marketta ja Anssi Lehikoinen, Hämeenlinna, Lammi (2 330 / 47)
30.1. Anni Silvonen ja Timo Pötry, Hämeenlinna (3 300 / 50)
30.1. Laura ja Erno Vanamo, Janakkala, Tervakoski (3 635 / 51)
Poika
23.1. Laura ja Jarno Inkeroinen, Hämeenlinna (3 550 / 51,5)
24.1. Veera Jääskeläinen ja Tero Kivistö, Hattula (3 430 / 50,5)
25.1. Linda Hymylä ja Roope Korkiakangas, Janakkala, Tervakoski
(2 930 / 48)
28.1. Johanna ja Samuli Helminen, Hämeenlinna, Kalvola (3 610 / 52)
29.1. Jonna ja Juha Ahoniemi, Hämeenlinna (2 990 / 49)
29.1. Niina Bitter ja Joni Asikainen, Riihimäki (3 370 / 50)
30.1. Paula Turkki ja Jussi Haapanen, Hämeenlinna (3 160 / 50)
Mieltäkin
pitää treenata
On surullista, miten muutoksesta on tehty alista-
Eero Ojanen
Kirjoittaja on hattulalainen
filosofi ja kirjailija.
misen, vaientamisen ja vallankäytön väline. Mutta
kovin yllättävää se ei ole.
Muutoksessa on pohjimmiltaan myönteinen sävy.
Se liittyy ajallisuuden tajuun, tulevaisuuteen ja sitä
kautta toivoon, jotka ovat ihmisyyden perusrakenteita. Siksi muutos onkin niin hyvä keino saada
ihmiset mukaan, ja pian ollaan tilanteessa, jossa
muutoksen nimissä on napisematta hyväksyttävä
kaikki mitä eteen laitetaan ja jossa muutoksen vastustamisesta tehdään pilkkaa.
ennen kaikkea välttämätön asenne. Ilman sitä muutos karkaa helposti käsistä ja hallinnasta kokonaan.
Järjetöntä muutosvimmaa perustellaan sillä, että
Muutospuheen kielikuviin kuuluu usein myös ajatus siitä, että muutos on aktiivista toimintaa ja siksi
jotain hienoa, kun taas muutoksen vastustaminen
on passiivista pysähtyneisyyttä.
Mutta tuokaan ajatus ei kanna sen pitemmälle
ja muuttuu pian vastakohdakseen sekin. Jos maailma todellakin muuttuu, eikö pelkkä muutokseen
suostuminen ole suurinta passiivisuutta? Jos laiva
päästetään vain ohjauksetta ajelehtimaan tuulten
mukana minne sattuu, se on suurinta mahdollista
muutosta. Jos taas ihminen haluaa päästä jonnekin
haluttuun päämäärään, hänen on aktiivisesti koetettava pitää se kurssi ja vastustettava muutoksia, joita
luonnonvoimat alukseen kohdistavat.
Muutosvastarinta on myös aktiivinen ja tietoinen
epäilijän asenne, ja ehkä siksi se koetaan joskus hankalana ja siitä koetetaan tehdä vanhanaikaista tai
naurettavaa. Monet nykymaailman ongelmat eivät
johdu siitä, etteikö tehtäisi muutoksia, vaan päinvastoin niitä tehdään liikaa ja liian kevein perustein.
maailma nyt vain muuttuu, ja se on hyväksyttävä.
Mutta jos tuota lausetta jää miettimään, huomaa
ensin, että se on itse asiassa tyhjää puhetta, ja toisekseen se kääntyy helposti jopa päinvastaiseksi.
Jos todellisuus tosiaankin koko ajan muuttuu ja
muutos on vieläpä hyvin nopeaa, miksi sitä muutosta välttämättä pitäisi vielä entisestään edistää
ja nopeuttaa? Eikö päinvastoin nopean muutoksen
oloissa ole mielekästä pikemminkin myös hillitä ja
hallita sitä?
Muutosvastarinta on äärimmäisen järkevä ja
Järjetöntä muutosvimmaa
perustellaan sillä, että
maailma nyt vain muuttuu,
ja se on hyväksyttävä.