1. No category

5
Keskiviikkona 7. tammikuuta 2015
UUTISET
LAURI KONTRO
on Maaseudun
Tulevaisuuden
päätoimittaja.
[email protected]
Perussuomalaiset on leimallisesti työväenluokan puolue.
TNS-Gallupin joulukuussa
tekemän kyselyn mukaan 61
prosenttia perussuomalaisten
äänestäjistä mieltää itsensä työväenluokkaan.
Perussuomalaiset on selkeämmin työväenpuolue kuin
vasemmistopuolueet. Vasemmistoliiton äänestäjistä 57 prosenttia ja sosiaalidemokraattien
48 prosenttia laskee itsensä
työväenluokkaan.
Työväenpuolueena itseään
taannoin mainostaneen kokoomuksen äänestäjistä vain 8 prosenttia kuuluu työväkeen.
Kokoomuksen äänestäjät
ylempää keskiluokkaa
Kokoomuksen äänestäjistä
65 prosenttia mieltää itsensä
ylempään keskiluokkaan. Vasemmistoliiton äänestäjissä taas
on selvästi vähiten ylempää keskiluokkaa.
Keskustan äänestäjistä lähes
puolet kuuluu alempaan keskiluokkaan. Puolueen äänestäjäkunta jakautuu tasaisemmin
eri yhteiskuntaluokkiin kuin
muiden suurten puolueiden.
Sama ilmiö näkyy vihreissä,
jota äänestetään luokkarajoista
välittämättä.
Tutkimuksessa vastaajat
saivat itse valita, kuuluvatko
he työväenluokkaan, alempaan
keskiluokkaan vai ylempään
keskiluokkaan. Yläluokka on yhdistetty pienen vastaajajoukon
takia ylempään keskiluokkaan.
Ammatti ja koulutus
sanelevat luokan
Suomalaiset jakaantuvat melko
tasaisesti kolmeen yhteiskuntaluokkaan.
37 prosenttia mieltää itsensä
työväenluokkaan, 30 prosenttia
alempaan keskiluokkaan ja 33
prosenttia ylempään keskiluokkaan tai yläluokkaan. Jakauma
on hyvin samanlainen sekä miehillä että naisilla.
KOMMENTTI
Vastaajien omat arviot...
keskustalainen
kokoomuslainen
Luokalla
on väliä
sosiaalidemokraatti
perussuomalainen
...kuulumisestaan oikeistoon tai vasemmistoon
0%
jonkin verran vasemmistoon 17 %
0%
3%
vasemmistoon
56 %
15 %
2%
77 %
68 %
jonkin verran oikeistoon
oikeistoon
15 %
41 %
7%
1%
39 %
44 %
15 %
...yhteiskuntaluokastaan
työväenluokkaan
19 %
alempaan keskiluokkaan
ylempään keskiluokkaan
8%
27 %
45 %
36 %
48 %
65 %
33 %
19 %
61 %
21 %
18 %
Lähde: TNS-Gallup
Moni varmaan kysyy, miksi
suomalaisia pitää jakaa luokkiin.
Suomihan ei ole luokkayhteiskunta.
Ei olekaan siinä mielessä
kuin esimerkiksi Britannia.
Suomessa suunnilleen kaikki
käyvät samoja kouluja ja asuvat
samoilla asuinalueilla.
Kyselytutkimus kuitenkin
paljastaa, että monessa asiassa
perinteiset yhteiskuntaluokat
ovat voimissaan. Esimerkiksi
ammattiliittojen jäsenyys
perustuu edelleen työntekijän
koulutukseen ja asemaan.
Työväenluokka ei ole
kadonnut mihinkään, mutta sen
jäsenet eivät enää ajattele yhtä
vasemmistolaisesti kuin ennen.
Etenkin nuoret duunarimiehet
äänestävät perussuomalaisia
eivätkä vasemmistopuolueita.
Muuten jako oikeistoon ja
vasemmistoon on edelleen
hengissä. Mitä korkeammassa
asemassa ihminen katsoo
olevansa, sitä oikeistolaisemmin
hän keskimäärin ajattelee ja
sitä todennäköisemmin hän
äänestää kokoomusta.
Tulokset eivät ole yllättäviä,
pikemminkin ne vastaavat yleisiä mielikuvia, joita puolueisiin
liitetään.
NIKLAS HOLMBERG
Ikäryhmistä nuoret mieltävät
itsensä useammin työväenluokan jäseniksi, kun yli 60-vuotiaista lähes puolet katsoo kuuluvansa ylempään keskiluokkaan.
Maaseutumaisissa kunnissa
ja pienemmissä kaupungeissa
työväenluokka on suurin. Pääkaupunkiseudun asukkaista
yli puolet sen sijaan katsoo
kuuluvansa ylempään keskiluokkaan.
Mitä korkeampi koulutus, sitä
ylempään luokkaan kuulutaan.
Tulotasolla on samansuuntainen vaikutus, mutta ei yhtä
selvä. Suomessa on myös hyvätuloisia ihmisiä, jotka mieltävät
itsensä työväenluokan edustajiksi.
Ammattiasema ja ammattiliiton jäsenyys näkyvät selvästi
yhteiskuntaluokissa. SAK:n
jäsenistä valtaosa kuuluu työväenluokkaan, STTK:n jäsenet
ovat alempaa keskiluokkaa ja
Akavan jäsenet ylempää keskiluokkaa.
Yrittäjät ja viljelijät jakaantuvat melko tasaisesti eri yhteiskuntaluokkiin. Hieman suurempi osa mieltää itsensä ylempään
keskiluokkaan.
Osa
luottamuspuntaria
Vastaajien luokka-asemaa ja
muita taustatietoja selvitettiin
osana TNS-Gallupin ja Mikael
Pentikäisen kehittelemää luottamuspuntaria. TNS-Gallup
haastatteli joulukuun alussa
1004 äänestysikäistä suomalaista. Tilastollinen virhemarginaali
on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Pentikäinen on entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja,
nykyinen viestintäkonsultti ja
helmikuun alusta Maaseudun
Tulevaisuuden päätoimittaja.
NIKLAS HOLMBERG
Suomalaiset kallistuvat oikealle
Yli puolet suomalaisista kallistuu poliittisissa mielipiteissään
oikealle.
TNS-Gallupin joulukuussa tekemän kyselyn mukaan
15 prosenttia suomalaisista
kuuluu omasta mielestään
oikeistoon. 41 prosenttia on
ajattelussaan ainakin jonkin
verran oikealla. Jonkin verran
vasemmalla itseään pitäviä on
35 prosenttia ja vasemmistolaisia 9 prosenttia.
Miehet ovat keskimäärin
oikeistolaisempia kuin naiset,
mutta tosioikeistolaisia naisissa on hieman enemmän.
Nuoret ovat
vasemmistolaisia
Ikä vaikuttaa poliittisiin asenteisiin. Alle 30-vuotiaista lähes
60 prosenttia on ajattelussaan
ainakin jonkin verran vasemmalla. Yli 60-vuotiaat taas
kallistuvat samassa suhteessa
oikealle.
Alueellisesti poliittiset mielipiteet jakautuvat tasaisemmin.
Tosioikeistolaisten osuus on
suurin pääkaupunkiseudulla
ja maaseutumaisissa kunnissa.
Vasemmistolaisia on eniten
kaupungeissa.
Itse määritetyn yhteiskuntaluokan mukaan työväenluokka
kallistuu vasemmalle. Ainakin
jonkin verran oikeistolaisiksi
itsensä määrittelee kuitenkin
kolmannes työväenluokasta.
Ylempi keskiluokka kallistuu
selvästi oikealle ja alempi keskiluokka hieman oikealle.
Poliittinen aatemaailma
siirtyy oikealle korkeamman
koulutuksen ja korkeampien
tulojen myötä.
Perussuomalaiset
lähimpänä keskustaa
Isoista puolueista kokoomuksen äänestäjät ovat oikeistolaisimpia. 97 prosenttia
kokoomusta äänestävistä on
ajattelussaan ainakin jonkin
verran oikealla. Vasemmistoliiton äänestäjissä jakauma on
täysin päinvastainen.
SDP:n kannattajista valtaosa
on jonkin verran vasemmalle
kallellaan. Vihreissä on toiseksi eniten tosivasemmistolaisia.
Toisaalta neljännes vihreiden
äänestäjistä kallistuu ainakin
jonkin verran oikealle.
Keskustaa äänestävät kallis-
tuvat 80-prosenttisesti ainakin
jonkin verran oikealle. Vajaa
viidennes keskustalaisista taas
on jonkin verran vasemmalla.
Tutkimuksen mukaan lähimmäs poliittista keskustaa
sijoittuvat perussuomalaisten
äänestäjät. He jakaantuvat
lähes tasan sekä jonkin verran
oikeistolaisiin että jonkin verran vasemmistolaisiin. Tosioikeistolaisia perussuomalaisissa
on 15 prosenttia.
TNS-Gallup haastatteli joulukuun alussa 1 004 äänestysikäistä suomalaista.
Tilastollinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
NIKLAS HOLMBERG
Pienmeijerit vaativat Valiolta
yli 40 miljoonan euron korvauksia
Öljyn hinta ja
ruplan kurssi laskussa
Tuulimylly
romahti
P-Irlannissa
Viisi pienmeijeriä on jättänyt
yhteensä 43,6 miljoonan euron
vahingonkorvauskanteet Helsingin käräjäoikeuteen, Helsingin Sanomat kertoo tiistaina.
Meijerit vaativat Valiolta korvauksia saalistushinnoittelusta.
Maitomaan osuus on 15,9 miljoonaa euroa, Satamaidon 12,2,
Maitokolmion 12,1, Juustoportin 1,9 ja Ilmajoen Osuusmeijerin 1,5 miljoonaa euroa.
Pienmeijerit perustelevat
vaatimuksiaan markkinaoikeuden viime kesäkuussa Valiolle
antamalla tuomiolla, jonka
mukaan Valio myi maitoa liian
halvalla saalistaakseen markkinaosuuksia.
Öljyn hinta putosi alkuviikolla
roimasti. Venäjän rupla heikkenee liki samaa tahtia.
Raakaöljyn Brent-laadun
tynnyrihinta putosi alle 55 dollarin ensimmäistä kertaa sitten
vuoden 2009 toukokuun. USA:n
WTI-laatu painui jo alle 50 dollarin.
Kyse on tulevaisuudessa
tehtävien kauppojen hinnoista.
Sijoittajat ennustavat ylitarjonnan öljymarkkinoilla jatkuvan,
minkä vuoksi hinnat laskevat.
Viime vuonna öljyn hinta
dollareissa lähes puolittui, kun
kysyntä heikkeni talouden taantuman vuoksi. Öljynviejämaiden järjestö Opec Saudi-Arabia
Kolme vuotta käytössä ollut
tuulivoimala tuhoutui täysin
perjantaina Pohjois-Irlannissa.
80 metriä korkean voimalan
runko taittui ja osat levisivät
satojen metrien päähän.
Tuhon syystä on vasta arvailuja. Kukaan ei loukkaantunut.
Tuhoutunut tuulivoimala oli
yksi Fintonan lähellä sijaitsevan Screggaghin tuulipuiston
kahdeksasta yksiköstä.
Tuhoutumishetkellä alueella
ei juuri tuullut.
Tuulipuistossa on kahdeksan
Nordexin 2,5 megawatin voimalaa. Siivet ovat 40-metrisiä
ja napakorkeutta on 80 metriä.
Markkinaoikeus tuomitsi
Valion 70 miljoonan euron seuraamusmaksuun.
Valio: Perusteettomia
vaatimuksia
Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme kertoo MT:lle
pitävänsä pienmeijereiden
vaatimuksia perusteettomina.
Hänen mielestään markkinaoikeuden päätös oli väärä, ja
siitä on valitettu korkeimpaan
hallinto-oikeuteen (KHO).
Tuomiota jouduttaneen
odottamaan joidenkin arvioiden mukaan vuoden verran.
Arla Foodsin suomalainen
tytäryhtiö Arla jätti Valiota
vastaan marraskuussa 58 miljoonan euron korvausvaatimuksen. Arlan ja pienmeijerien
korvausten yhteissumma on
101,6 miljoonaa euroa.
Meijerit jättivät hakemukset nyt sen vuoksi, ettei asia
vanhene. Korvaukset käsitellään vasta KHO:n päätöksen
jälkeen.
Meijerit käyttävät Merilammen asianajotoimistoa,
Arla Roshierin ja Valio Castren
&Snellmanin toimistoa.
Pienmeijereistä Ilmajoen
osuusmeijeri myytiin talousvaikeuksien vuoksi Juustoportti Ilolle.
Vahingonkorvaukset koske-
vat vuosia 2010–2012. Kilpailuviraston mukaan Valion tavoitteena oli ensin ajaa kilpailijat
pois markkinoilta ja nostaa
myöhemmin hinnat korkealle.
Valion mukaan maitojen
hinnoittelu oli sekä kuluttajien että Valion edun mukainen
myös pitkällä tähtäimellä.
Valion omistajameijerit ovat
osuuskuntia, joiden mukaan
kilpailuvirasto ei ottanut päätöksessään osuuskuntien erikoispiirteitä huomioon.
Osuuskunnat eivät pyri
voittoon vaan maksimoimaan
maidontuottajien eli omistajien saaman hinnan.
Hyvään kuntoon tarvitaan toimivat vitamiinit ja hivenaineet.
Alkuvuoden kivennäiskampanja on nyt käynnissä.
Tilaa tuhtia puhtia kätevästi A-Kaupasta vaikka heti!
Hinnat voimassa 27.2. asti.
www.a-kauppa.fi tai
AtriaNauta-tuottajapalvelu 020 472 7060
MT–STT
MT
-R
sä
aho it u ks el
la
kuntoon!
Venäjällä talouspaineita
Venäjän rupla jatkaa heikkenemistään öljyn hinnan laskettua.
Lisäpainetta Venäjän talou­delle
aiheuttavat länsimaiden pakotteet.
Dollari on noussut alkuviikolla yli 64 ruplan eli nelisen
prosenttia viime viikon lopusta.
Vuotta aiemmin kurssi oli runsaat 30 ruplaa.
Euron kurssi ylitti 76 ruplaa.
li
Kivennäisillä
JOUKO KYYTSÖNEN
etunenässä pitää tuotannon
entisellään samaan aikaan, kun
Yhdysvallat on lisännyt omaa
liuskeöljyn ja -kaasun tuotantoa.
ä m
ik
aksua
ideaalia
Perussuomalaiset teki viime
eduskuntavaaleissa poliittista
historiaa. Puolue rynnisti
Suomen oloissa suorastaan
valtavaan vaalivoittoon. Syntyi
jytky.
Suurvoiton jälkeen puolue
yleensä menee hallitukseen
panemaan asioita kuntoon.
Perussuomalaiset toimi kuitenkin toisin. Se halusi ja pääsi
oppositioon.
Ratkaisun syynä oli taktikointi. Perussuomalaisten
edeltäjä Suomen maaseudun
puolue hävisi kartalta, kun se
joutui hallitukseen kantamaan
vastuuta.
Taktikointi ei ollut ainoa syy,
miksi perussuomalaiset jänisti.
Timo Soini, perussuomalaisten
perustaja ja liikkeen luoja, on
reaalipoliitikko.
Perussuomalaiset päätyi
opposition yksinkertaisesti
sen takia, että joukko oli liian
kokematon, liian hajanainen ja
liian arvaamaton hallituspuolueeksi. Soinille olisi muodostunut päätyöksi vahtia katrasta
pysymään karsinassa, kun
hallitus latoo pöytään ikäviä
päätöksiä.
Seuraavien vaalien jälkeen
perussuomalaiset ei voi enää
tehdä väistöliikettä. Soini
myös haluaa hallitukseen. Hän
on putsannut puoluettaan
paraatikuntoon.
Paraatiovesta ei silti tulla
hallitukseen noin vain. Hallitukseen päästään, jos on tullut
kannatusta vaaleissa.
Jytkystä on kuitenkin ilmat
pihalla, eurovaaleissa kannatus
tipahti 13 prosenttiin. Eduskuntavaaleissa on tulossa yhtä
huono tulos, jos tahti ei muutu.
Tilanne näyttää hermostuttavan perussuomalaisten
kenttää, tai oikeastaan yhtä
osaa siitä. Jussi Halla-aho,
europarlamentaarikko, on
käynyt kiivassanaisesti Soinin
kimppuun. Halla-aho haluaa
nostaa maahanmuuttoasiat
perussuomalaisten kärkiteemaksi. Hän sanoo, että
maahanmuuttokritiikki tuo
perussuomalaisten kadonneet
äänet takaisin.
Maahanmuuttovastaisuus,
varsinkin jos se voidaan liittää
rasismiin, on asia, jota Timo
Soini ei suin surminkaan halua
puolueensa tavaramerkiksi.
Hän pyrkii vähättelemään
Halla-ahon puheita ja toteaa,
että kansanliikkeessä nyt aina
puhutaan kaikenlaisia.
Ongelma on silti olemassa.
Halla-aho haastaa Soinin ja
tarjoaa maltillisen linjan vaihtoehdoksi kovaa politiikkaa.
Halla-aholle oppositio sopii
hyvin.
Oppositio on taas Timo
Soinille viimeinen paikka,
minne hän haluaa. Vaarana on
kuitenkin se, että teet niin tai
näin, teet aina väärin päin ja
voit joutua oppositioon.
Siinä on Timo Soinin
ongelma.
Perussuomalaisten
äänestäjistä valtaosa
on duunareita.
Suomalaiset
luokittelevat itsensä
tasaisesti kolmeen
yhteiskuntaluokkaan.
aa
Soinin
dilemma
A
PÄIVÄN PUNKTI
Perussuomalaisista
tuli todellinen työväenpuolue