Public Business Henkilöstö- ja muutosjohtamisen haasteita
10.2.2015 Public Business Henkilöstö- ja muutosjohtamisen haasteita TalviTyhyt-seminaari 11.2.2015 Johtaja, FT Anna-Kaisa Pusa Perustaustaa • Visio ja arvot • Toiminta-ajatus kuvaamaan perustehtävää • Strategia – perustehtävä • Strategiasta operatiivinen toiminta talousarvioon ja toimintakertomukseen • Eettinen tausta ja ihmiskäsitys – mitkä arvot ohjaavat toimintaa • Poliittinen päätöksenteko • Julkiset rahavirrat – Public Business • Ammatillisuus toiminnan kehittämiseen ja työn tekemiseen 10.2.2015 A-K Pusa 1 10.2.2015 Eettinen tausta palveluille • Veronmaksaja on maksanut jo palveluistaan meille • Sitä suurempi vastuu tuottaa laadukkaat ja tehokkaasti johdetut palvelut • Velvollisuus hyvään asiakaspalveluun jokaisen kuntalaisen kohdalta • Esim. kehitysvammaisten palvelut – mikä eettinen tausta on ammattilaisella palveluiden kehittämiselle – omaisilta – asumispalvelut • Henkilöstön reilu ja oikeudenmukainen kohtelu palvelun perustaksi – kaikilla yhtä hyvin • Henkilöstö kohtaa asiakkaan – miten hän kohtaa? 10.2.2015 A-K Pusa Luennon aihioista • • • • • • • • • • Tuottavuus – tehokkuus – vaikuttavuus Palvelutuotannon ohjausjärjestelmä Tayloristinen ajattelu Henry Ford uskoi tekemiseen ei puhumiseen Tarjoammeko yhtäläisesti palveluita kuntalaisille? Suoritteet per asukas Miten julkista liiketoimintaa on johdettu tuon tavoitteen saavuttamiseksi? Euro on euro tilanteesta riippumatta… Henkilöstöjohtamisesta Työhyvinvoinnin ja toiminnan johtamisesta 10.2.2015 A-K Pusa 2 10.2.2015 Mitä Public Business on? • Julkiset rahavirrat case sote • Lainsäädäntö ja normitus • Perustehtävä? • Esim sote – potilasturvallisuus – asiakkaan etu • Henkilöstö kaipaa oikeudenmukaisuutta, reiluutta ja myös tietynlaista jämäkkyyttä epävarmuuden ja muutoksen sietämisessä • Yhteinen vastuun kantaminen täytyy näkyä – ei henkilöstö voi sitoutua enempää kuin organisaation johto – (pomo piilossa) 10.2.2015 A-K Pusa Järjestäminen • - Tavoitteena näiden 3:n sote integrointi järjestämislailla ja noin 1 miljoonan asukaspohjalla • - Jos sote-menot ovat noin 3 100 € per asukas ja väestöpohja 1 miljoona – tämä tarkoittaa noin 3,1 mrd ns. liikevaihtoa 5:lle alueelle • - HUS ky liikevaihto 1,7 mrd – kasvaa 1,5 milj asukasta * 3100 € yht 4,65 mrd , kun kaikki sote-rahoitus järjestäjällä • - Kuntayhtymämallia ei ole koskaan kokeiltu tässä kokoluokassa • - Suomessa top yritykset liikevaihdollaan ovat seuraavat: Nokia 30 mrd; Neste Oil 17,8 mrd; SOK 11,7 mrd; Stora Enso 10,8 mrd; UPM Kymmene 10,4; Kesko 9,7; Metso 7,5; Kone 6,3; Fortum 6; Sampo 5,4 ja Metsäliitto 5 • http://www.largestcompanies.fi/Pohjoismaiden_suurimmat_yritykset_liikevaihdon_ mukaan • - ollaan siis rakentamassa isoa julkista yritystä ainakin järjestämisvastuun osalta • - vertailu isoihin yrityksiin on tehtävä, kun asiaa konkretisoidaan, sillä liikevaihdon johtaminen vaatii palvelutuotannon ammattijohtamista 3 10.2.2015 Nursing productivity Organizational effects Nursing inputs Optimal productivity TARGET INPUT PROCESS OUTPUT PRODUCTIVITY Nurses Methods Nursing care intensity NCI / Nurse EFFECT Optimal resource allocation Nursing staff Patient safety effects Patient outcomes 10.2.2015 A-K Pusa Tuottavuuden peruskäsite • Tuotos/panos= x eri toimipisteissä eli • Missä työpisteessä tai toimintayksikössä minkä verran suoritteita tai tapahtumia suhteessa työntekijöihin • Työn tuottavuus on osittaistuottavuutta eikä sinällään kerro kaikkea 10.2.2015 A-K Pusa 4 10.2.2015 Sen tiedät, minkä mittaat • Tarvitaan laajempaa analyysiä suoritepohjaisesta tuottavuudesta sekä kehittämistyötä palveluiden tuotteistamiseen, kustannuslaskentaan ja vaikuttavuuden arviointiin. • Suoritteet / työntekijöiden tunnit – onko eri toimipisteiden kesken resurssit jaettu oikeudenmukaisesti? • Kustannukset / suoritteet - millä hinnalla on tuotettu? • Suoritteet / asukas - kuinka paljon on asukkaille palvelua tuotettu? • Kustannukset / asukas - minkä verran on rahaa käytetty asukasta kohti? 10.2.2015 A-K Pusa Sote-palveluiden tuottavuuden lähestymistapoja • 1. Alueen palvelutarve eli laboratoriotutkimuksia / asukas • 2. Tuotantotehokkuus eli laboratoriotutkimuksia / työntekijä • 3. Palvelun vaatima resurssi eli laboratoriohoitajia / asukas • 4. Tilan tarve eli m2/1000 suoritetta (tai työntekijää) • Kinnula, Malmi, Vauramo 2014:91;Tunnuslukuprojekti s. 7 Aalto-yliopisto ja Sotera-Instituutti 10.2.2015 A-K Pusa 5 10.2.2015 Quality of work environment Workforce management Effective leadership Work design Autonomy Collaborative relationships and effective communication between professionals Social climate Control over practice Adequacy of staffing Empowered workplace Justice Kivimäen artikkelit - taulukko Nursing inputs •Education •Experience •Knowledge •Intellectual Capital •Skills •Expertise • Professional training Organizational effects • Positive recruiting •Achievement of goals • Organizational effectiveness •Well-being of nurses • Good quality of patient care and process •Professional judgement • Competence HMR activities TARGET Optimal productivity INPUT PROCESS Output Nurses Methods Nursing care intensity Behaviour outcomes Nursing staff •Trust •Commitment •Absenteeism •Presence •Sickness leaves •Turn over •Retention •Burnout •Dis/satisfaction •Effort • Motivation •Involvement •Loyalty •Dedicatement •Flexibility •Co-operation •Morale distress 10.2.2015 PRODUCTIVITY NCI / Nurse Optimal resource allocation EFFECT Performance Outcomes Affects Patient safety effects •Patient satisfaction - f.ex. complaints and verbal abuse •Patient care process - f. ex. wrong medication and patient falls Affects Indicators Outcomes •Effectiveness of care Patient outcomes Risk-adjusted mortality Failure-to-rescue rates Length of stay Infections Uppergastrointestinal bleeding Rates of pneumonia Shock or cardiac arrest A-K Pusa Aki Jääskeläinen http://www.kuntatyonantajalehti.fi/fi/arkisto/2011/2/Documents/tuotta vuus-kuntapalveluissa-2-2011.pdf • Huono tuottavuus on panosten käyttöä johonkin muuhun kuin asiakkaan hyväksi • Mittarin tulee ottaa huomioon asiakkaan yksilöllisyys – jos ei näin käy, kyse on mittausteknisistä ongelmista ja asioista puhutaan väärin – mittari ei kuvaa aidosti tuottavuutta • Miksi tuottavuutta mitataan? – haluaako johtaja kehittää toimintaa? • Jos työntekijät eivät voi käyttää vahvuuksiaan, puserrus kohdistuu vääriin asioihin eli tulee kiireen tunne – tekemistä tulisi suunnata uudella tavalla • Jos toiminta on huonolla tavalla organisoitu, raskaat rakenteet, raskas hallintokoneisto ja byrokratiaa, veronmaksajien rahoja käytetään sellaiseen asiaan, mikä ei suoraan hyödytä asiakasta 10.2.2015 A-K Pusa 6 10.2.2015 Voimavarojen lisäys ei auta, jos organisointi puuttuu Hoitajilla oli myös tehotonta työaikaa, mikä osoittaa, että voimavarojen lisäys ei ratkaise johtamiseen liityviä ongelmia voimavarojen allokoinnista. Jos voimavarat on kohdennettu huonosti, päivittäisen johtamisen ongelmat jatkuvat. Tarvitaan kliinistä johtamista (Ham, 2003) ja johtamisen viisautta. 10.2.2015 A-K Pusa Oikeudenmukaisuus ja reiluus johtamisessa Sairaslomat ennustavat vahvasti terveysongelmia (Bourbonnais et al. 1992a,b). Moniammatillisen tiimityön onnistuneisuus on olennainen tekijä sairaalaprofessioiden hyvinvoinnille. (Kivimäki et al. 2001, Mäkinen et al. 2003, Kivimäki et al. 2003d) Oikeudenmukaisuus päätöksenteossa ja se mukainen kohtelu vähentää psyykkisiä rasitusoireita sekä vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja (Kivimäki et al. 2005: 156, Elovainio et al. 2002) Stressitekijät työn tekemisen itsenäisyydessä ja työyhteisön keskinäisissä suhteissa ennustavat loukkaantumisia/vahinkoja sairaalaympäristössä (Salminen et al 2003). Hoitajalle aiheuttaa kuormitusta muutkin tekijät kuin varsinaisesti itse perustyö – kuormitus voi tulla myös yksityiselämästä… 7 10.2.2015 Sen, minkä mittaat, sen tiedät. Sen, minkä tiedät, sitä voit johtaa. Julkiset palvelut ovat pääosin ennakoitavissa olevia palveluita, joita tulee johtaa kuten liiketaloudellista yritystä. Julkinen euro ja yksityinen euro ovat sama rahayksikkö. 8 10.2.2015 Tuottavuuden rajoite - tehdä oikeita asioita oikein palvelutuotannossa 10.2.2015 Tehokkaampi käynti parempi kuin monta tehotonta – vähentää tuottavuutta, mutta toivottavasti nostaa tehokkuutta / tuloksellisuutta A-K Pusa Hallinnoinnista palveluiden ammattijohtamiseen 10.2.2015 Toiminnanohjaus ja palvelutuotannon raportointijärjestelmien kehittäminen Miten arvioida palvelujen tuottamisen oikeudenmukaisuutta ja tasalaatuisuutta, jos analyyttisiä toimintaraportteja ei ole? Onko selkeitä ohjausjärjestelmiä? Jakautuuko voimavarat oikeudenmukaisesti? Toimipisteiden Asukasluvun ja Henkilöstövoimavarojen suhteen? A-K Pusa 9 10.2.2015 Aaro Cantellin neuvot yritysjohdolle • • • • • Kasva – etsi kasvumahdollisuuksia Vaadi – edellytä uusia kasvuideoita ja täsmennä ne konkreettisiksi kehittämistavoitteiksi Uskalla – anna tiimisi kokeilla uusia asioita – niissä onnistuminen innostaa Erehdy – virheitä tulee väkisin, kun ollaan rohkeita kokeilemaan, opi epäonnistumisista. Ole esimerkki – toimi ja myönnä omat virheesi • Suomen Liikemies-Yhdistys r.y. on yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Kauppalehden kanssa valinnut Vuoden 2014 Liikemieheksi Aaro Cantellin Normet Group Oy:stä. ”Normet on nopeasti kasvava kansainvälinen teknologiayritys, jonka on erikoistunut valikoituihin maanalaisen kaivostoiminnan ja tunnelirakennuksen työvaiheidenratkaisuihin. Normetin automatisoidut ratkaisut nopeuttavat ympäristöystävällisellä tavalla asiakkaan prosesseja, lisäävät tuottavuutta ja parantavat maan alla työskentelevien ihmisten turvallisuutta. Normet on globaali markkinajohtaja omilla tuote- ja prosessialueillaan. Liikevaihtovuonna 2013 oli 208 Meur ja työntekijöitä on vajaa 1000. 10.2.2015 A-K Pusa Mitä johtaminen on? • Murehtimista • Ongelmien ratkaisemista • Ihmisten kohtaamista ja motivointia ja valmennusta • Työn organisointia • Kokonaisuuden hallintaa – ei osaoptimointia • Radikaalisuutta kehittämisessä • Ei hallinnointia • Back to basics • Keep it simple 10.2.2015 A-K Pusa 10 10.2.2015 Annu Palmu, 55, työskenteli Nokia Mobile Phones -liiketoimintaryhmässä lakimiehenä, lakiasiainjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 1988–2005. HS23.10.2014 • Vuonna 1999 tapahtui jotain, joka vaikutti dramaattisella tavalla Nokian sisäiseen ilmapiiriin: Silloin laukesivat Nokian johdon kannustinpalkkioksi saamat optiot. Palmusta ja sadoista muista Nokia-pomoista tuli yhdessä yössä miljonäärejä. • "Optioilla pyrittiin hyvään, mutta ei voitu kuvitellakaan, että optioista tulisivat sellaiset miljoonaosingot kuin niistä tuli. Se särki yhteishengen: duunarit eivät olleet enää samaa porukkaa kuin pomot", Palmu sanoo. • Optiot korruptoivat Palmun mukaan myös yrityskulttuurin. • "Itsekritiikki hävisi. Ylin johto, jonka johtamistapaa pitäisi uskaltaa katsoa terveellä tavalla kriittisesti, oli palkinnut keskijohdon ruhtinaallisesti. Siitä seurasi, että se oli väärällä tavalla kiitollinen. Se vaikeni epäkohdista, koska halusi olla edelleen palkitsijoidensa kaveri. Pahimmillaan jotkut halusivat lisää etuja." • Keskijohtoon kuulunut Palmu sai itse "muutaman miljoonan". Kokemus oli hänen mukaansa hämmentävä. • "Rahan saaminen oli samaan aikaan hienoa ja kauheaa. Kuin lottovoitto. Ei kukaan pysty perustelemaan itselleen, että olisi omalla työllään ansainnut sellaisen korvaukseen. Siitä syntyi syvä häpeä." • Äkkirikastuminen ei Palmun mukaan muuttanut hänen elämäänsä, mutta ystävät eivät aina osanneet elää muutoksen kanssa. • "Monet vetäytyivät kauemmaksi, eivätkä tienneet miten olla kanssani." • Rikkaat eristäytyvät omiin porukoihinsa. • 2000-luvulla Nokia oli huipulla, mutta työntekijät voivat huonosti. • "Nokialla ei ollut enää muita arvoja kuin numerot ja tehokkuus", Palmu sanoo. • Työkulttuuriin tuli hänen mielestään aggressiivisuutta, joka näkyi muun muassa siinä, miten Nokia kohteli alihankkijoitaan. • Lakiasiainjohtajana Palmu seurasi tilannetta näköalapaikalta, sillä ongelmat putosivat viime kädessä lakiosaston käsiin. • "Alihankkijoille tarjotut sopimukset olivat runttaavia ja asenne niin raju, kylmä sekä ulosmittaava, että kaikkea en voinut hyväksyä." • Palmu arvioi, että tämä ei pääty hyvin. Hän kertoo varoitelleensa asiasta esimiehiään aina pääjohtajaa Jorma Ollilaa myöten. • "Minun annettiin puhua, mutta samaan aikaan tuijotettiin vain numeroita." 10.2.2015 A-K Pusa YtYt-neuvotteluiden jälkihoito jää usein vajaaksi – negatiiviset vaikutukset jatkuvat jopa vuosia HS 23.10.2014 8:46 • Yhteistoimintaneuvotteluiden lopputulos: Työpaikka säilyi, työn ilo katosi. Irtisanotuksi tuleminen on monille kriisin paikka, mutta niin voi olla myös työpaikalle jääminen raskaan neuvotteluprosessin jälkeen, sanovat asiantuntijat. • "Yleensä huomio työpaikoilla kohdistuu muualle kuin työntekijöiden hyvinvointiin, vaikka tilanne on usein sekava ja hankala kaikille", sanoo työelämän tutkija Anu Järvensivu Tampereen yliopistosta. • Monilla työpaikoilla yt-neuvotteluiden jälkihoito jääkin vajaaksi. Tarpeen se kuitenkin olisi, sillä ytneuvottelut tuntuvat organisaatiossa vielä pitkän päättymisensä jälkeen. • "Niillä työpaikoilla, joilla on ollut irtisanomisia, sairastavuus voi olla aiempaa korkeampaa jopa usean vuoden ajan", Järvensivu kertoo. • Myös psykologi, Irtisanotut-kirjan kirjoittanut Soili Poijula sanoo, ettei ilmapiiri yleensä normalisoidu itsestään. • "Varsinkin ensimmäiset yt-neuvottelut yrityksen tai organisaation historiassa ovat erityisen stressaavat, joten on tärkeää, että ne hoidetaan inhimillisessä mielessä hyvin. Täytyy ymmärtää, että kielteiset muutokset organisaatiossa vaikuttavat kielteisesti myös työntekijöihin", hän sanoo. 10.2.2015 A-K Pusa 11 10.2.2015 Tasapainotettu tulosmittaristo • • • • Talous Asiakas Prosessi Henkilöstö tai oppimisnäkökulma • 2-5 mittaria per näkökulma • Talousarvion suunnittelu • Toimintakertomuksen raportointi • Tilintarkastaja arvioi talousarviossa asettuja tavoitteita siihen, mitä on toteutunut 10.2.2015 A-K Pusa Laatujohtamisen periaatteet • Johtajuuden ja johdon roolin korostaminen • Asiakaskeskeisyys • Työntekijöiden osallistuminen • Toimintojen tarkastelu prosesseina • Systeemilähtöinen johtaminen • Jatkuva kehittäminen • Tosiasioihin perustuva johtaminen • Toimittajasuhteiden hyvä hoito • (Tuotantotalous 2004:159) 10.2.2015 A-K Pusa 12 10.2.2015 Palvelujen moniulotteisuus (Lillrank 2005, kirjassa tuotantotalous) • Paikkasidonnaisuus • Henkilöstöintensiivisyys • Palvelukontaktin suhteellinen kesto • Interaktiivisuus • Vaikuttamismahdollisuus asiakkaalla • Palvelumaisema (lentoyhtiöt, pankit..) • Aineettomuus • Totuuden hetki • Yrityskulttuuri 10.2.2015 A-K Pusa Ammattimaisuus palvelutuotannossa • Palvelu on tuotteistettu. Määritelty ja rajattu, asiakas tietää, mitä hän valitsee, mitä palvelulta voi odottaa ja mitä häneltä odotetaan. • Palvelu on hinnoiteltu. • Palvelu toteutetaan välineistöllä ja ammattitaidolla, jotka eivät välittömästi ole kenen tahansa käytettävissä. • Palvelun suorittaja on juridinen henkilö, toiminimi tai verosubjekti. • Palvelu on sopimusoikeudellisesti suojattu. 10.2.2015 A-K Pusa 13 10.2.2015 Nelikenttä ammattimaisuus ja kaupallisuus • Viranomaistoiminta – ei –kaupallinen ja ammattimainen • Ei vaihdantasuhdetta palvelun suorittajan ja kuluttajan välillä • Markkinatalous – kaupallinen ja ammattimainen • Valtasuhteiltaan symmetrinen palvelutilanne • Kansalaisyhteiskunta – ei –kaupallinen ja ei-ammattimainen • Kantavana voimana osapuolten välinen solidaarisuus • Harmaa talous – ei-ammattimainen ja kaupallinen • Viranomaismenettelyyn ei pääsyä riita-asiassa • (Tuotantotalous 2004:Lillrank Palvelut luku 9) 10.2.2015 A-K Pusa Henkilöstöjohtaminen – liikkeen luovutus Henkilöstösopimus Työhyvinvoinnin perustana • A) Henkilöstön asema • B) Henkilöstön siirtyminen ja virkojen perustaminen • C) Henkilöstön eläkevakuutus • D) Sovellettavat virka- ja työehtosopimukset • D) Palkkauksen yhteensovittaminen • E) Palkanmaksupäivä • F) Työaikajärjestelyt • G) Virka- ja työvapaat • • • • 10.2.2015 • • • • • • H) Vuosilomaetuudet I) Aktiivivapaat, ylityöt yms. J) Takautuvat palkat K)Työterveyshuolto ja sairaanhoitosopimus L) Yhteistoimintamenettely M) Luottamusmiesjärjestelmä N) Työsuojeluorganisaatio O) Työhyvinvointitoiminta P) Työilmapiirikartoitus Q) Esimiesvalmennus A-K Pusa 14 10.2.2015 KUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN (kunnat, talous, väestö) - jäsenkuntayhteistyö eri hallintokuntien kanssa - terveyden edistäminen, hankkeet - yhteistyö sivistystoimen kanssa - poliittinen vaikuttaminen - viestintä - E-Pohjanmaan muut yhteistoiminta-alueet ja shp KOLMANNEN SEKTORIN TOIMIJAT - potilasjärjestöt - eläkeläisjärjestöt - vapaaehtoisjärjestöt - omaisjärjestöt ym. REKRYTOINTI OSAAVA JA AMMATTITAITOINEN HENKILÖSTÖ HENKILÖSTÖJOHTAMINEN TYÖHYVINVOINTI HENKILÖSTÖVOIMAVARAT ASIAKASLÄHTÖISYYS (TEHOKKUUS, TUOTTAVUUS) VAIKUTTA-VUUS YHTEISKUNNALLINEN YHTEISTYÖ - julkisoikeudelliset yhteisöt (KELA, THL, STM jne.) - ammattijärjestöt - seurakunta KOULUTUSYHTEISTYÖ - oppilaitos- ja yliopistoyhteistyö - harjoittelijoiden määrä ja käyttö - oppisopimukset ja opinnäytetyöt sekä tutkimus A-K Pusa 10.2.2015 REKRYTOINTI - Imagon ja vetovoiman kehitys - Rekrytointisuunnitelma (aktiivisuus) - harjoittelijat ja sijaiset - www.aarresaari.net - rekrytoinnin tilastoiminen - Selkeät ja toimivat tehtäväkuvat ja työnjako 10.2.2015 Palkkarakenteen kehittäminen 1. Tehtäväkohtainen palkka, perustuu tehtävänkuvaan ja työn vaativuuteen 2. Kokemuslisä 3. Henkilökohtainen lisä, perustuu työn tuloksellisuuteen 4. Kannustepalkkio kerran vuodessa yksilölle tai A-K Pusa työyhteisölle 15 10.2.2015 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN - Ammattitaitoiset esimiehet - Yhdenmukaiset KVTES-käytännöt - Kehityskeskustelujen kehitys ja rekisteröinti - Työyhteisötaidot - Esimieskoulutus - Toimiva tiimi - Osastokokoukset säännöllisesti - Yhteistoimintakokoukset säännöllisesti 10.2.2015 A-K Pusa HENKILÖSTÖVOIMAVARAT - Henkilöstösuunnitelma - Yhtenäiset periaatteet ja soveltamisohjeet - Palkkauskokeilut ja -harmonisointi - Toimiva sijais- ja varahenkilöjärjestelmä - Työkierto ja työpaikkakummi - Kokonaisuuden hallinta muutostilanteissa – ei vain oma tulos/vastuualue 10.2.2015 A-K Pusa 16 10.2.2015 OSAAVA JA AMMATTITAITOINEN HENKILÖSTÖ - Täydennyskoulutus - Henkilöstön erityispiirteet - Yksilölliset koulutustarpeet - Perehdytys ja työnohjaus - Työyhteisötaidot - Koulutussuunnitelma - Koulutustaso- ja koulutuspäivät 10.2.2015 A-K Pusa TYÖHYVINVOINTI - Yksilöllinen hyvinvointi - Työsuojelu - Työterveyshuolto - Työyhteisö - Työilmapiiri - Sairauspoissaolot - Vaihtuvuus - Joustava eläkejärjestelmä 10.2.2015 A-K Pusa 17 10.2.2015 ASIAKASLÄHTÖISYYS (TEHOKKUUS, TUOTTAVUUS) VAIKUTTAVUUS - Yhdenvertaisuus - Väestön tarpeet - Yksilön tarpeet - Toiminnan suunnittelu kuntalaisen näkökulmasta - Kuntalaisvaikuttaminen - Asiakasraadit, palaute - Laadun seuranta, arviointi, varmistaminen ja parantaminen 10.2.2015 A-K Pusa JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 18 10.2.2015 Oikeudenmukaisuus ja reiluus johtamisessa Sairaslomat ennustavat vahvasti terveysongelmia (Bourbonnais et al. 1992a,b). Moniammatillisen tiimityön onnistuneisuus on olennainen tekijä sairaalaprofessioiden hyvinvoinnille. (Kivimäki et al. 2001, Mäkinen et al. 2003, Kivimäki et al. 2003d) Oikeudenmukaisuus päätöksenteossa ja se mukainen kohtelu vähentää psyykkisiä rasitusoireita sekä vähentää henkilöstön sairauspoissaoloja (Kivimäki et al. 2005: 156, Elovainio et al. 2002) Stressitekijät työn tekemisen itsenäisyydessä ja työyhteisön keskinäisissä suhteissa ennustavat loukkaantumisia/vahinkoja sairaalaympäristössä (Salminen et al 2003). Työntekijälle aiheuttaa kuormitusta muutkin tekijät kuin varsinaisesti itse perustyö – kuormitus voi tulla myös yksityiselämästä… 10.2.2015 A-K Pusa Henkilöstön tunteet ☺ <3 :-) • • • • • • • • Henkilöstön voimavaroja kuluttaa tunne siitä, että voimavarat on epäoikeudenmukaisesti jaettu organisaatiossa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne johtaa helposti henkilöstön henkisen energian kulumisen valittamiseen, joka vie työtehoa ja työniloa työyhteisöissä eikä sinällään johda mihinkään toiminnan muutokseen. Henkilöstö ei kärsi siitä, että vaaditaan ammattitaidon käyttämistä vaan enemminkin siitä, että kukaan ei vaadi eikä ole kiinnostunut hänen työsuorituksestaan. Ammattilaiselle syntyy työnilo itse työstä ja työn tekemisestä – työn ilo ja tekemisen vapaus Miten johtaja organisoi tiimin tekemään parhaan mahdollisen tuloksen yhdessä? Olemme erilaisia ja olkaamme erilaisia- se on vahvuus ja hyvän työyhteisön mittari Aikakin välillä hoitaa – nuku asioiden yli….. Jalkautuva johtaminen – miten saat ns näppituntuman asioihin? 10.2.2015 A-K Pusa 19 10.2.2015 Ammattijohtaminen on ongelmien ratkaisemista Oma vastuu itsestä huolehtimisesta – sekin tulisi työssä muistaa – valittaminen ei ole koskaan muuttanut maailmaa – pyri jatkuvaan parantamiseen☺ Minkä lupaat yhdelle työntekijöistäsi, lupaat jokaiselle muulle☺ Hoitajien keikkatyöt ja määräaikaiset työsopimukset ovat johtajien arkitodellisuutta. Määräaikaisilla työsopimuksilla on vaikutuksensa hoitajien työhyvinvointiin, työssä koettuun turvallisuuteen ja tyytyväisyyteen (Virtanen et al. 2003, Virtanen et al. 2002, Kivimäki et al. 2001b). Työpaikkakiusaaminen aiheuttaa sairaspoissaoloja (Kivimäki, Elovainio ja Vahtera 2000) Mitä henkilöstötilinpäätös kertoo? Case JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän henkilöstötilinpäätös 2013 10.2.2015 A-K Pusa Ikärakenne Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle 30 227 21,8 % 30-39 173 16,7 % 40-49 211 20,3 % 50-59 308 29,6 % 60-64 103 9,9 % 65 ja yli 17 1,6 % Yhteensä 1039 100,00 % Keski-ikä 43,5 vuotta • Vakituisten keski-ikä JIK ky:ssä oli 47,5 vuotta ja määräaikaisten 35,4 vuotta. 10.2.2015 A-K Pusa 20 10.2.2015 Terveysperusteiset poissaolot Terveysperusteiset poissaolot kalenteripäivät % työajasta euroa % palkkakustannuksista Lyhyet poissaolot alle 4 pv 2 793 0,8 % 213 131,26 0,7 % 4 - 29 pv 7 460 2,1 % 560 520,41 1,7 % 30 - 60 pv 2 170 0,6 % 129 050,33 0,4 % 61 - 90 pv 900 0,3 % 50 868,27 0,2 % 91 - 180 pv 812 0,2 % 22 256,02 0,1 % Yli 180 pv 245 0,1 % 2 531,72 0,0 % Yhteensä 14 380 4,0 % 978 358,01 3,0 % Keskimäärin / henkilötyövuosi (toteutunut) 16,33 0,2 % 42 095,44 0,1 % Em. Poissaoloista - työtapaturmat 10.2.2015 559 A-K Pusa Terveysperusteiset poissaolopäivät vastuualueittain kalenteripäivinä Kesto 1-3 Kesto 4-29 Kesto 30-60 Kesto 61-90 Kesto 91-180 Kesto 181-365 Päiviä/ pv pv pv pv pv pv Yhteensä vakanssi Hallinto 51 214 31 75 0 0 371 12,0 Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 1 041 2 441 855 343 184 245 5 109 18,5 Työterveyshuolto 26 125 0 0 0 0 151 9,4 Suun terveydenhuolto 169 228 0 0 139 0 536 12,5 Ikääntyneiden palvelut 1 418 4 012 1 240 482 489 0 7 641 22,5 Ympäristöterveydenhuolto 3 6 0 0 0 0 9 0,8 Kurikan sosiaalitoimi 85 434 44 0 0 0 563 19,4 Yhteensä 2 793 7 460 2 170 900 812 245 14 380 19,3 10.2.2015 A-K Pusa 21 10.2.2015 10.2.2015 A-K Pusa Työvoimakustannukset Työvoimakustannnukset 2013 1 Palkat yhteensä, - Palkat ilman Kurikan sosiaalitoimea, jonka osuus 1 096 572,11 e Kaikista palkoista - Vuosiloma-ajan palkat - Terveysperusteisten poissaolojen palkat, netto (Kelakorvaukset vähennetty) - Perhevapaiden palkat, netto (Kelakorvaukset vähennetty) - Muut lakisääteisten/ sopimusperusteisten poissaolojen palkat 2 Työnantajan eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut euroa Muutos% ed. vuoteen 32 201 907,12 9% 31 105 335,01 v.2012 29 660 813,32 5% 29 660 813,32 7 045 777,28 9% 6 469 045,19 1 884 423,69 15 % 1 641 532,45 294 287,82 273 041,34 105 055,78 64 005,66 41 050,12 20 % 11 % 4% 3% 7% 245 964,43 246 233,30 100 640,73 62 250,70 38 390,03 3 162 578,48 642 550,03 45 702,73 60 681,17 3 Muut - Vuokratyövoiman kustannukset (ostopalvelut) 4 Henkilöstöinvestoinnit - Työterveyshuolto (Kelakorvauksia ei vähennetty) - Koulutus ja muu kehittäminen (ei sis. palkkoja) - Muut yhteensä, joista - Suojavaatteet - TYHY- ja virkistystoiminta 10.2.2015 A-K Pusa 22 10.2.2015 Koulutukseen käytetty aika vastuualueittain päiviä päiviä/vakanssi henkilötyövuosia % JIKin koulutuksesta Ikääntyneiden palvelut 1392,4 4,10 5,55 42 % Terveys- ja sairaanhoitopalvelut 1384,6 5,03 5,52 42 % Hallinto 143,5 4,63 0,57 4% Suun terveydenhuolto 134,1 3,12 0,53 4% Kurikan sosiaalitoimi 125,5 4,33 0,50 4% Työterveyshuolto 90,3 5,64 0,36 3% Ympäristöterveydenhuolto 45,8 4,16 0,18 1% 3316,2 4,45 13,21 100 % Yhteensä 10.2.2015 A-K Pusa 10.2.2015 A-K Pusa 23 10.2.2015 Johtamismalli Kuntalain mukainen liikelaitoskuntayhtymämalli – sote puolella 1 kolmesta Hallintosäännöllä valta ja vastuu esim. henkilöstöasioissa on delegoitu lähiesimiehille Valta, vastuu ja vapaus – päätöksenteossa tasapainossa! Edellyttää laajaa esimiesvalmennusta ja – koulutusta Sähköinen hallinto laajan maantieteellisen alueen takia Ohut hallinto – tehokas organisaatio? – turhautuminen vähäistä? Työmäärä ei välttämättä väsytä…. Matala hierarkia – 2 tai 3 porras asiakasrajapinnassa 10.2.2015 A-K Pusa Julkinen johtaminen • Hallinnoinnin muuttaminen johtamiseksi siinä määrin kuin organisaation säännöt antavat myötä • Hyviä kokemuksia vallan ja vastuun delegoinnista lähiesimiestasolle • Selkeät organisaatiomallit ja alhaalta ylös- ajatusten saavuttaminen palveluiden kehittämiseksi • Tehokkaat kokoukset – tehokkaat työryhmät – selkeät tavoitteet työskentelylle • Hallinnollista byrokratiaa on julkisella sektorilla olemassa • VATT tutkimus – tehokas hallinto – tehokas terveyskeskus • Tulostavoitteet myös hallinnolle 10.2.2015 A-K Pusa 24 10.2.2015 Miksi epävarmuus työelämässä? Suomi ei ole ollut koskaan tässä tilanteessa – osassa Suomea 1 työikäinen elättää toisen henkilön joko lapsen tai aikuisen vuoden 2020 jälkeen Onko suomalainen unohtanut vahvuutensa? Suoruus, rehellisyys, työn tekemisen into jne. Nuorisotyöttömyys ja perheiden tukeminen Julkisen velan kasvu Ei tiedetä, miten ikääntyvä väestö tulee toimimaan – kasvaako kysyntä Jos julkinen sektori ei muutu, se yksityistyy 10.2.2015 Yhteiskunnallinen murros meneillään asumisen, työelämän, turvallisuuden ja tulevaisuuden suhteen Alueelliset erot kasvavat A-K Pusa Muutosjohtamisen perussäännöt Perustehtävä – back to basics Keep it simple – selkeytä! Julkisen palvelutuotannon segmentointi – mikä on yksikön liiketoimintaidea? Mikä tavoite palvelulla? Mikä mitoitus silloin? Miten palvelun tavoitteeseen pääsyä mitataan? Miten sitä tarvittaessa muutetaan? Millä aikajänteellä se onnistuu? (organisaatiokaavio) Palvelutuotanto ei voi olla yhtä massaa Kun keskitytään palveluun ja perustehtävään, organisaatiorakenteen tietynlainen merkitys häviää Johtamisen selkeys on kuitenkin säilytettävä Hallinnon joustavuus ja nopeus päätöksenteossa on taattava 10.2.2015 A-K Pusa 25 10.2.2015 Mitä työhyvinvoinnin vastuuhenkilön tai johtajan rooli on ? Johtaminen on ongelmien ratkaisemista Johtajan tulee tehdä itsensä tarpeettomaksi Johtajan täytyy välittää, kun pidät henkilöstö info – välität persoonallasi tietyn viestin – pidä tuntuma toimintaa Joskus täytyy puuttua yksilötason asioihin – valmenna tiimiäsi Ilmeikkäät kasvot vrt pokerinaama Jos 40 alaista, johdat pientä yritystä Työvoiman sijoittuminen yllättävän sukupuolisidonnaista 10.2.2015 A-K Pusa 10.2.2015 Tue, kannusta ja kehu - aidosti Ammatillinen täydennyskoulutus – luo mahdollisuudet ammatilliseen kasvuun ja osaamiseen kohottamiseen Yhteiskunnallisen muutoksen seuraaminen Visioi ja ennakoi, nopeus Kohtele kaikkia samoin Rehti ja jämäkkä – käytöksesi on ennakoitava ja läpinäkyvä Anna asiantuntijoille tilaa A-K Pusa 26 10.2.2015 10.2.2015 Säilytä avoimuus ja oppimiskykysi Jos osaat alueesi, laajenna sitä Pidä verkostoistasi huolta ja kasvata niitä Luottamuksen voi pettää vain kerran Kannusta henkilöstöä eteenpäin ja kasvata vastuuseen – osaamisen kehittäminen Minkälaista eettisyyttä haluat vaalia? A-K Pusa Kiitos ja työniloa☺ - annetaan kaikkien kukkien kukkia…. 10.2.2015 A-K Pusa 27
© Copyright 2025