Mikä lukijoita koskettaa? Uutistuottaja Janne Nyyssönen, Kaleva
Miten maakuntalehti voisi olla lukijalleen läheinen yhteistyön maailmassa? Toimi-päätösseminaari 6.11.2014. Janne Nyyssönen, Kaleva 2 K1 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2 K1 3 2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 www.ranuazoo.com || www.gulo.fi www.gulo.fi www.ranuazoo.com AVOINNA JOKA JOKA PÄIVÄ PÄIVÄ 10-16 AVOINNA Kuvitus Lea Remes Teija soini 61 erikoisuudet kokataan kotona Oululaiset tilaavat ravintolasta tuttua ja turvallista. Eksoottiset ruokakokeilut tehdään kotona. Katja ja Jaakko Leinonen eivät kokkaa ilman kookosöljyä. k1 uutiset, siVu 8 tupakan vaarat alueellisia Todennäköisyys Erittäin suuri Melko suuri Melko pieni Olemattoman pieni Ei osaa sanoa Huoli Venäjästä kasvaa 10 % 3% 7% Venäjään erikoistunut taloustieteilijä, professori ”Länsimaiden ongelma ei ole Vladimir Putin vaan se, että Venäjän sisäinen ilmapiiri on parin viime vuoden aikana jäykistynyt. Moni ystäväni on muuttanut maasta poliittisista syistä. Mielipiteet ovat koventuneet niissäkin korkeasti koulutetuissa piireissä, jotka ovat hyvin perillä länsimaisesta tiedonvälityksestä.” synesteetikko näkee numeroissa värejä Niko Kettunen ällistyi kuultuaan, että useimmat muut ihmiset eivät näekään numeroissa ja kirjaimissa värejä. Synesteetikon kirja näyttää erilaiselta kuin muiden. k1 uutiset, siVu 22 ilman nuijia ei urheiltaisi Erotuomari on sallittua riistaa niin yleisölle, pelaajille kuin valmentajille. Ilman näitä usein talkootyötä tekeviä paksunahkaisia kavereita pelit jäisivät pelaamatta. k1 urheilu, siVu 38 Onko Venäjä turvallisuusuhka Suomelle? 35 % 62 45 % Suomalaisten Venäjää kohtaan kokema pelko lisääntyy nopeasti. Vielä maaliskuussa vajaa neljännes piti Venäjää vähintään melko suurena turvallisuusuhkana. Nyt näin ajattelevien määrä on kaksinkertainen. Silti yli puolet suomalaisista pitää edelleen Venäjän aiheuttamaa turvallisuusuhkaa epätodennäköisenä. K1 UUTISET, SIVU 12 PekkA sutelA Oulussa keuhkosyöpä vie ihmisiä ennenaikaiseen hautaan eniten Pateniemi-Kaijonharjun suuralueella. Asiantuntijat eivät keksi muuta syytä kuin tupakoinnin. k1 uutiset, siVu 12 heidi hAutAlA hAnnu mäkelä Vihreä europarlamentaarikko Kirjailija ja venäläisen vaimon aviomies ”Olemme viime aikoina nähneet, että Venäjä on suunnannut Suomeenkin kaikenlaisia koepalloja. Ilmatilaloukkauksia on oudon paljon ja Suomeen on haluttu perustaa Venäjän virallista linjaa edustava radioasema. Nämä sopivat hyvin siihen Venäjän uuteen oppiin, joka näkyy äärimmillään Ukrainassa. Se haluaa hämärtää rauhan ja sodan välistä rajaa.” ”Kuka elättää kohta 40 miljoonaa ukrainalaista? Ukraina on elänyt Venäjän puoli-ilmaisella kaasulla ja kaupalla. Olen ällikällä lyöty, mistä tämä älytön ryssäviha kumpuaa. Meillä on aina tuhat kilometriä rajaa suuren valtakunnan kanssa, huomauttivat jo Paasikivi ja Kekkonen. Ei ole se raja poiskaan kävellyt.” Paula Vesala kirjoitti Afganistanista Paula Vesala tunnetaan laulajana, mutta hän on myös näytelmäkirjailija. Afganistan-näytelmällä Vesala kysyy, miksi Suomi ei myönnä olleensa sodan osapuoli? k2 kulttuuri, siVu 54 Elektroninen emeritus ja oppipojat Juri Gagarin kävi melkein Oulussa Suomi–Neuvostoliitto-seuran toiminta oli vakiintunut osa suomalaista elämää Neuvosto-aikana. Yksi seuran voimannäytteitä oli Juri Gagarinin vierailu. Kosmonautin juna pysähtyi Oulussakin. k2 ihmiset, siVu 68 mistä kalle kurkistaa? Tuttu lohikäärme Kalle on vikkelä kaveri. Nyt hän on hiippaillut salaa tämän lehden sivuille. Montako Kallea löydät? k2 Pikkunen, siVu 88 61 62 4 PÄÄKIRJOITUS 8 UUTISET 12 ULKOMAAT 32 URHEILU 49 KULTTUURI 58 SUNNUNTAI 68 LUKIJAT 32 MATKAILU 84 SARJAKUVAT 86 PELIT 88 PIKKUNEN 89 SÄÄ 90 TV JA RADIO Oululainen elektronisen musiikin tapahtuma Time Tunnel tekee sukupolvenvaihdoksen. Jori Nissinen (takana keskellä) on pian elektroninen emeritus, Juha Moisala (vas.) ja Timo Juuti ovat hänen oppipoikiaan. Moisala ja Juuti ovat mukana Youth Control -ryhmässä, joka ottaa pitkäikäisen tapah- Huom! yhteystiedot Lähetä kuva tai tekstaa viesti 13222 Toimitus: 08 5377 315 [email protected] Asiakaspalvelu: 08 5377 610 [email protected] Jakelupäivystys: ma–pe 6–16 la–su 6–11, 08 5377 612 [email protected] tuman haltuunsa Nissisen edustamalta H.A.N.D. Productionsilta. Moisala osallistui Time Tunneliin ensimmäisen kerran vuonna 1999. – Syntyi vahva kokemus, että löysin oman paikkani. k2 kulttuuri, siVu 49 -25 -30 Palsta nostaa esiin asioita, jotka Oulun seudulla kannattaa tänään ottaa huomioon. kiitOs nure! Yhteiset PAikAt kuntOOn Valtaisa luku oululaisen jalkapallon isossa kirjassa päättyy tänään, kun Mika Nurmela pelaa viimeisen kotipelinsä. AC Oulu–Ilves alkaa Raatin stadionilla kello 16. Ottelun jälkeen lienee luvassa juhlallisuuksia ja liikutusta. Kalevan toimitus kiittää Nurmelaa lukuisista jännittävistä hetkistä. Kuvassa Nurmela OLS:n paidassa vuonna 1989. Valtakunnallinen Siivouspäivä-kirpparitapahtuma sai sadoittain ihmisiä liikkeelle myös Oulussa. Tapahtuman ajatukseen kuuluu, että pihakirppisten pitäjät myös siivoavat päivän päätteeksi omat jälkensä. Siivouspäivä-eetoksen soisi kestävän vuoden muinakin päivinä. Pidetään yhteiset paikat siisteinä, jooko. k1 uutiset, siVu 10 17 +10 -1 -9 11 OULU 8 -13 -10 Lämpenevää ja poutaista, mutta tuulista k2 sää, siVu 93 Paikalliset valinnat vs. yleiset uutiset. 8 K1 SUNNUNTAI 5. lOKaKuuTa 2014 2 K1 9 2 SUNNUNTAI 5. lOKaKuuTa 2014 //UUTISET Oulu syö helppoa ja nopeaa ›› Helposti ja nopeasti syötävä ruoka vetoaa oululaisiin. Ravintolassa kaivataan yksinkertaista sapuskaa, mutta kotikeittiössä kokeillaan yhä rohkeammin. Anni Hyypiö SAllA-ReettA JuumA Kaleva/Oulu Valmiiksi tehty ruoka ja tuttu maku hivelevät oululaisten makunystyröitä eniten. Tämä tuli ilmi, kun Kaleva kysyi 30:lta oululaiselta ruokakaupalta ja viideltä ravintololalta, mitkä ruuat menevät parhaiten kaupaksi. Vastausten perusteella hampurilaiset ja pitsat ovat oululaisten makuun. Kaupassa halvinta Kylmänen- tai HK-merkkistä eineshampurilaista ostetaan einesosastolta selvästi muita tuotteita enemmän, kun taas ravintolassa ruokalistoja on jopa pitänyt muuttaa pikaruokatarjonnan suuntaan asiakkaiden makumieltymysten vuoksi. – Hampurilaisia ja pitsoja on lisätty listalle osittain vain siksi, että pikaruoan suosio on noussut, kertoo Ravintola Sassin ravintolapäällikkö Hannu Eräluoto. Kun ruokakaupoilta pyydettiin tietoa kunkin osaston suosituimmasta tuotteesta, oli lopputulos seuraava: eineshampurilainen, 400 gramman jauhelihapaketti, banaani, rasvaton litran maitotölkki ja Vaasan iso ruisleipäpussi. Vastaukset kertovat, että oululaiset hakevat ruualta helppoutta, arvioi professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopiston kotitalousopettajan koulutuslaitokselta. – Banaani on helposti syötävä hedelmä ja ruispalat on paloiteltu kiireiselle ihmiselle jo valmiiksi. Jauhelihan valmistaminenkin on yksinkertaista. Hampurilaisten ja pitsojen suosio alueella johtuu Mäkelän mukaan samasta syystä; oululainen kaipaa ruualtaan helppoutta ja tuttua makua. – Ravintolassa sitä tilataan, koska tiedetään mitä saadaan ja hintakin pysyy kohtuullisena, sanoo Mäkelä. Hinnan kanssa oululainen onkin ravintolassa tarkka, tietää Eräluoto. Oululaisten kipuraja kulkee ehdottomasti 20 eurossa. – Kaikki mikä jää sen alle on halpaa, ja kaikki sen yläpuolelle menevä on jo kallista. Näin ollen yksinkertainen tarjon- ta ravintolassa onkin Oulussa valttia. Ravintolakävijöiden suosikkiannoksiksi viidessä Oulussa jo pitkään toimineessa ja suositussa ravintolassa nousivat perinteiset liharuoat. – Yksinkertainen liharuoka on ykkönen. Jos ravintolan listalla on jotain erikoista, pitää olla hyvä tarjoilija, joka osaa myydä ja esitellä annoksen oululaiselle asiakkaalle hyvin. Muuten valitaan aina tuttua ja turvallista, arvioi jo lähes 30 vuoden ajan oululaisissa ravintoloissa työskennellyt Eräluoto. Saman ilmiön on huomannut ravintolan Uleåborg 1881 ravintoloitsija Petri Kurttila seurattuaan asiakkaittensa ruokavalintoja ja keskusteltuaan heidän kanssaan. – Suurimmat kokeilut tapahtuvat siellä kotikeittiöissä, eivät niinkään ravintolan asiakkaana. Vinkkaa uutisesta, lähetä kuva tai tekstari numeroon 13222 Maiju TOrvinen Ykkösostokset 30 ruokakaupan viideltä osastolta Ravintoloiden suosituimmat Yksi marketti myi 580 kiloa banaania ja 135 hampurilaista päivässä RAvintolA pAnnu – Kautta aikojen yksi annos on aina ollut sijalla 1 eli grillipihvi, ohueksi nuijittu porsaan sisäfileepihvi valkosipuliperunoilla. Seuraavilla sijoilla on ollut pitkään mangokana ja viime aikoina paholaisen kana. RASVATON MAITO 658 kpl SIKA-NAUTA JAUHELIHA Ravintoloitsija Sari Forsman 310 kpl VAASAN RUISPALAT 222 kpl uleåboRg 1881 – Ympärivuotisesti suosituimpiin annoksiin kuuluu kotimainen tuore kala päivän reseptin mukaan. Myös laadukkaat filee-tuotteet ovat pidettyjä.” HAMPURILAINEN 135 kpl Ravintoloitsija Petri Kurttila BANAANI 483 kpl (580 kg) FRAnSmAnni – Fransmannissa asiakkaiden suosikkiannos on pippuripihvi. Ravintolassa ruokalistoja on jopa pitänyt muuttaa pikaruokatarjonnan suuntaan. 12,5/13, regular, black 10 Kaupasta kysyttäessä ravintoloitsijoiden arvio osuu oikeaan. Vaikka suosituimmat tuotteet kertovat muuta, yhä useampi tavallinenkin marketin asiakas nappaa ostoskoriinsa mukaan erikoisuuksia, sanoo kauppias Risto Kontturi Ruskon KCitymarketista. Erityisesti eksoottisten hedelmien sekä säilykepuolen kastikkeiden ja mausteseosten perään kysellään. – Pari vuotta sitten limeä, mangoa ja paraquayta ei ostettu juuri koskaan. Nyt niiden volyymia on pitänyt kasvattaa, sillä ne alkavat olla asiakkaille arkipäivän tuotteita. Toisaalta vastapainona kaupassa näkyy myös oululaisten kaipuu helposta ruuasta. – Erilaiset take-away-ruuat kasvattavat suosiotaan hurjalla vauhdilla, myöntää Kontturi. 6 3 banaanilaskuri Laske kaleva.fi:n laskurilla, montako banaania olet syönyt elämässäsi. kaleva.fi Toimialajohtaja Ulla Peltoniemi Osuusliike Arina Kyselyssä oli mukana 30 erikokoista myymälää. Kyselyssä tiedusteltiin ostetuinta tuotetta maito-, liha-, hedelmä–vihannes-, leipä- ja einesosastolta. Ostetuimmat tuotteet olivat kaikkialla muuten samat, mutta suosituin jauheliha vaihteli nauta-sian ja pelkän naudan välillä. AmARillo Luvut ovat K-Citymarket Raksilan päiväkohtaisia myyntilukuja elokuulta. – Suosikkiannokset ovat amarillo Big Burger sekä Chicken Pocket. Koonnut: Salla-Reetta Juuma, kuva: Teija Soini, grafiikka: Julia Leppänen Toimialajohtaja Ulla Peltoniemi Osuusliike Arina Kolmen ruokalajin illallisellekin löytyy ystävänsä Anni Hyypiö Kaleva/Oulu Uleåborg 1881 ylsi vuonna 2012 ravintola-ammattilaisten top 50-listalle sijalle 50. Se on menestynyt 50 kotimaisen huippuravintolan joukossa aivan äänestyksen alusta asti. Ravintoloitsija Petri Kurttila ei juurikaan perusta titteleistä tai listasijoituksista. Hän myös vierastaa ravintolaansa liitettyä fine dining – määritelmää. – Jos jotain termiä on pakko käyttää, niin suosisin ennemminkin good dining -nimikettä. uleåborg 1881 ei tee niin annoksissaan, hintatasossakaan kuin työskentelytavoissaan myönnytyksiä pikaruokavaatimusten suhteen. Ravintolan listalta ei löydy oikeas- taan mitään, minkä voisi valmistaa ja tarjoilla nopeasti. Kurttilan mukaan Uleåborgin asiakaskunta ymmärtää kuitenkin hitauden periaatteen. – Oulussakin on jo niin monia pikaiseen ruokailuun sopivia ravintoloita. Meidän asiakkaistamme 95 prosenttia syö kuitenkin kolme ruokalajin illallisen, joten harva kävijä viipyy alle kolme tuntia. Me tehdään ruokaa hyvin klassisesti ja se ottaa aikansa. pitsojen ja burgereiden Oulussa riittää asiakaskuntaa myös Uleåborgin tuotteelle. Suurin osa ravintolan asiakkaista on vakiokävijöitä. – Oulun kokoisessa paikassa vaihtuvuudella ei voi menestyä. Vakioasiakkaat ovat hyvin arvokkaita. Vakioasiakkailla on ravintolalleen myös topakat vaatimukset. Kurttilan mukaan kokeilut tulee ujuttaa ruokalistalle varovasti, sillä Uleåborgin asiakkaat torppaavat hyvin äkkiä eksoottisemmat kulinaristiset kokeilut. – Asiakkaiden palautteessa kerrotaan, että meille tullaan syömään hyvää kalaa ja fileetä. Pidättäytykää niissä.6 SASS – ehdottomasti suosituin annos on härän pihvikarjan ulkofileepihvi ranskalaisilla perunoilla ja salaatilla. Hyvänä kakkosena tulevat hampurilaiset. Ravintolapäällikkö Hannu Eräluoto Katja ja Jaakko Leinonen tarvitsevat kokkauksessaan lähes poikkeuksetta kookosöljyn ja lehtikaalin kaltaisia erikoisuuksia. Reseptejä ei käytetä, ja harvemmin suunnitelmissa on mitään kovin perinteistä. Leinoset eivät kokkaile ilman kookosöljyä SAllA-ReettA JuumA Chili, inkivääri, maapähkinävoi ja kookosmaito sekoittuvat keskenään pannulla, kun oululainen pariskunta Katja ja Jaakko Leinonen aloittavat ruuanlaittopuuhansa omassa kotikeittiössään tavallisena torstai-iltapäivänä. Tässä taloudessa ei eineshampurilaisia kuluteta. Leinoset suunnittelevat tulevan viikon ruokalistan aina edellisenä viikonloppuna valmiiksi ja tekevät ostokset sen pohjalta. Näin vältytään pikaruuan ostamiselta, joka on Leinosille vierastakin vieraampi asia. – Meille on tärkeää, että tiedämme ruuan sisältävän vain puhtaita raaka-aineita. Kun teemme itse ruokamme, pystymme takaamaan sen. Uusista mauista pitävät Leinoset tekevät kokeiluja kotikeittiössään päivittäin. Reseptejä ei käytetä ja harvemmin suunnitelmana on tehdä mitään kovin perinteistä. – Ei se haittaa, jos joskus menee vähän pieleen, sillä sitä kautta oppii tekemään aina vaan paremmin. On sitä paitsi hienoa tietää, että voi tehdä mitä vaan, sillä Jaakko kyllä syö, nauraa Katja. Kokkailtaviin ruokiin Leinoset tarvitsevat lähes poikkeuksetta kookosöljyn ja lehtikaalin kaltaisia erikoisempia ainesosia. Tästä syystä kauppareissulla tulee tavanomaisesti poikettua kahteen paikkaan kaiken tarvitseman löytämiseksi. Australiasta kotoisin olevalle Katjalle ruoka-aineet, kuten avokado ja bataatti, ovat aina kuulu- Kokkailtaviin ruokiin Leinoset tarvitsevat lähes poikkeuksetta kookosöljyn ja lehtikaalin. 12/13, medium, black 10 neet arkipäivän tuotteisiin, mutta Jaakolle ne ovat tulleet vasta Katjan kautta tutuksi. Vaikka Katja onkin se joka kokkaa enemmän, ei Jaakon bravuurilistaakaan tylsäksi voi väittää. – Aika hyvin olen erilaisia aasialaisia ruokia, kuten currya oppinut tekemään. Tykkään, että ruoka on tulista, joten chilia kuluu paljon.6 K2 41 2 TIISTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2 OULU: Kirkkokatu 27 A, 3. krs, p. 08 375 190 IIN PISTE: Valtarintie 2, p. 050 466 4899 – Ei toimistomaksua NETTIAJANVARAUS www.furka.fi ARKI IHMISET LUKIJAT MIELIPIDE MATKAILU TV JA RADIO K2 41 2 SUNNUNTAI 5. LOKAKUUTA 2014 2 OULU: Kirkkokatu 27 A, 3. krs, p. 08 375 190 IIN PISTE: Valtarintie 2, p. 050 466 4899 – Ei toimistomaksua NETTIAJANVARAUS www.furka.fi VIRKISTYS IHMISET LUKIJAT MIELIPIDE MATKAILU TV JA RADIO Mikä ruoka pelottaa kouluruokailussa? ”Ehdottomasti kyllä nautin lämpimästä. On mukavaa, kun töissäkin voi olla ulkona. Ulkoilen, lenkkeilen ja touhuan pihalla. Pakkasia en kaipaa yhtään.” Eveliina Sivén, Oulu ”Periaatteessa nautin, mutta ehkä silti odotan enemmän jo raittiita syyskelejä. Lenkkeillessä olisi mukavampaa juosta raikkaassa ilmassa.” Hanna Ojala, Haukipudas ”Kyllä nautin, on kuin kesä jatkuisi. Lenkkeily on mukavaa, vaikka iltaisin on jo pimeää. Ja puolukoita pitäisi vielä lähteä keräämään. Mustikat sun muut on jo kerätty.” Sanna Tikka, Oulu Uimaan keskellä päivää Triathlonille harjoitteleva Kari Heljasvaara käy Oulun Raksilan uimahallissa harjoittelemassa kesken työpäivän, yleensä puolenpäivän jälkeen. ”Aamuisin enkä iltaisin on liian ruuhkaista.” K2 VIRKISTYS , SIVUT 50–51 Ällöttävä ruoka voi pelottaa niin paljon, että kouluun lähtiessä jo vatsassa nipistelee. Pelätyn ruoan kohtaamiseen kannattaa valmistautua, koulupsykologi Nina Sassali kertoo. Lasta voi myös palkita siitä, että hän suostuu edes maistamaan oudolta tuntuvaa ruokaa. K2 ARKI, SIVUT 50–51 ”Ehdottomasti kyllä nautin lämpimästä. On mukavaa, kun töissäkin voi olla ulkona. Ulkoilen, lenkkeilen ja touhuan pihalla. Eveliina Sivén, Oulu POIKA MANCINI: Janne Kuustien näyttämöversio Kauko Röyhkän romaanista hurmasi kriitikon. Thelma Åkers: EU:n ulkopuolelta tulevilla lentoemännillä on oltava samat työehdot kuin suomalaisilla. K2 KULTTUURI, SIVU 52 Toinen paikallinen nousu. Mukana lukijan viikossa. Paikallistettu juttu on parempi yhteisjuttu. 2 K1 LAUANTAI 27. SYYSKUUTa 2014 OULU & SEUTU KOTIMAA RAHA ULKOMAAT URHEILU Ota yhteyttä klo 10 +10 Päivän pituus Kuva tai uutisvinkki: Lähetä kuva tai tekstaa viesti 13222 Toimitus: 08 5377 315, [email protected] Asiakaspalvelu: 08 5377 610, [email protected] Jakelupäivystys: ma–pe 6–16, la–su 6–11, 08 5377 612, [email protected] LAUANTAI 27.9. Sää aurinko nousee aurinko laskee Kuusamo7.00 7.11 Utsjoki Kajaani7.06 Pudasjärvi7.09 Rovaniemi7.15 Oulu 7.15 Kemi 7.19 Ylivieska7.18 Helsinki7.16 Kuusamo18.47 Utsjoki18.53 Kajaani18.53 Pudasjärvi18.55 Rovaniemi19.00 Oulu 19.02 Kemi 19.05 Ylivieska19.06 Helsinki19.05 klo 16 +11 klo 22 +11 Näin eläkeratkaisu vaikuttaa Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikähaarukka nousee 2027 mennessä portaittain nykyisestä 63–68 vuodesta 65–70 vuoteen. 65 vuoden eläkeikä on vasta välietappi. Vuoden 2025 jälkeen eläkeikä määräytyy pääsääntöisesti elinajanodotteen mukaisesti. Työeläkeuudistus jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Uudistuksen voittajiksi arvioidaan nuoria ja häviäjiksi ikääntyviä työttömiä. Tekstit:Timo Myllykoski, Petri Hakkarainen, Ulla Ingalsuo Pelkän eläkkeen varaan ei uskalla laskea Muutokseen on tiennyt varautua Kuusi kuukautta lisää työaikaa Fyysisesti raskas vuorotyö syö miestä Vaalalainen, 35vuotias sairaan hoitaja Katri Haapavirta osa si odottaa eläkeiän nostoa. Hän uskoo, ettei muutos jää ainoaksi. Nyt hoitovapaalla olevalla Haapavirralla on takaan noin vii den vuoden työura. Vaikka työ vuosia on edessä paljon, eläkeai kakin käy joskus mielessä. ”Kahden pienen tytön kans sa työtä riittää, mutta ikävä kyl lä eläkettä ei kerry. Maksoin ai kanaan omaeläkettä, mutta kun sen verotusetu poistui, lopetin maksamisen.” Haapavirta arvelee, että jatkos sa yhä useamman on säästettävä jotenkin vanhuudenpäiviä var ten. Pelkän eläkkeen varaan ei uskalla enää laskea. ”Tai sitten Suomessa mennään kehitysmai den malliin eli tehdään paljon lapsia, joiden toivotaan aikanaan huolehtivan vanhemmistaan.” ”Eläkejärjestelmä ehtii muut tua varmasti monta kertaa, en nen kuin oma eläkeikäni koit taa. Ehkäpä jaan vanhana sai raanhoitaja lääkkeitä rollaatto rilla kulkien, ensin itselleni ja sitten potilaille.” Oululainen Jyrki Autio, 51, sa noo suoraan, että eläkeiän siirty minen kahdella vuodella eteen päin ei kauhean mukavalta tun nu. Hänen mielestään ihmiset ovat eläkkeensä ansainneet, ja mielellään vielä sellaisessa iässä, jossa terveyttä ja kuntoa riittää. ”Kyllä yli kuusikymppisenä voisi olla aikaa harrastella muu takin kuin leipätyötä.” Aution oma työura alkoi 1992. Ensimmäiset 12 vuotta kuluivat assistentin, tutkijan ja tutkija opettajan tehtävissä Oulun yli opistolla. Vuodesta 2005 läh tien hän on työskennellyt lukion opettajana. Tällä hetkellä Autio on Raahen lukion maantiedon, biologian ja terveystiedon tunti opettaja sekä apulaisrehtori. 1963 syntyneen Jyrki Aution eläkeikään uudella eläkeratkai sulla on täysimääräinen vaiku tus. Koska asian oleminen vireil lä on ollut tiedossa, on hän osan nut aloittaa henkisen valmistau tumisen tulevaan muutokseen. ”Jos terveyttä riittää, niin kyl lä töitä pystyy tekemään pitem päänkin.” Raahelainen Saara-Maria Kurtti edustaa 1956 syntyneiden ikä luokkaa, jolle eläkeratkaisun vaikutus on kuusi kuukautta li sää työaikaa. Lukion matematii kan, fysiikan ja kemian lehtorina työskentelevä 58vuotias Kurtti ei koe ratkaisulla olevan mitään vaikutusta omaan eläkeikäänsä. ”Minun henkilökohtainen elä keikäni on 64 vuotta ja 4 kuu kautta. Siihen olen tähdännyt koko ajan”, hän sanoo. Vuodesta 1981 lähtien työelä mässä ollut, lyhyitä äitiyslomia ja yhtä vuoden mittaista virka vapautta lukuunottamatta ko ko ajan opettajan työtä tehnyt Kurtti aikoo tehdä työtään iloi ten niin kauan kuin pyydetään. Jaksamisen vaativassa ja vastuul lisessa työssä takaavat mahtavat oppilaat. ”Sillä kyllä jaksaa”, hän va kuuttaa. Uudessa eläkeratkaisussa Saa raMaria Kurttia huolestuttaa lä hinnä nuorten asema. Hänen mielestään eläkeiän nostamisen sijasta työtä pitäisi tarjota nuo rille. Kuusamossa Pölkky Oy:n sahal la reilut 43 vuotta työskennellyt Eero Kujala sanoo lähtevänsä heti eläkkeelle, kun se on mah dollista. 57vuotiaan pyöräkoneenkul jettajan mielestä ”sankarieläke” 38 työvuoden jälkeen fyysisesti tai henkisesti raskasta työtä te keville on tervetullut vaihtoehto. ”Mutta kuka ja miten se työn kuormittavuus määritellään? Pe lisääntöjen pitää olla selvät en nen kuin uusi eläkemuoto ote taan käyttöön”, hän sanoo. Kujalan mielestä vuorotyö on hänelle itselleen tällä hetkellä kaikkein raskainta. ”Fyysisesti raskas vuorotyö syö miestä, mutta itsepä olen nämä työvuoroni valinnut. Toisaalta ko neet ovat helpottaneet työn ra sittavuutta mutta samanaikaises ti kiire on lisääntynyt koko ajan.” Yleisen eläkeiän hivuttaminen vähitellen 65 ikävuoteen on kan santaloudellisesti välttämätön tä, mutta on reilua luoda sanka rieläkkeen kaltainen mahdolli suus myös varhaisempaan elä köitymiseen, hän korostaa. ” Ehkäpä jaan vanhana sairaanhoitaja lääkkeitä rollaattorilla kulkien, ensin itselleni ja sitten potilaille.” Katri Haapavirta, 35, sairaanhoitaja ” Kyllä yli kuusikymppisenä voisi olla aikaa harrastella muutakin kuin leipätyötä.” Jyrki Autio, 51, lukionopettaja, apulaisrehtori ” Minun henkilökohtainen eläkeikäni on 64 vuotta ja 4 kuukautta. Siihen olen tähdännyt koko ajan.” Saara-Maria Kurtti, 58, lukionlehtori ” Fyysisesti raskas vuorotyö syö miestä, mutta itsepä olen nämä työvuoroni valinnut.” Eero Kujala, 57, pyöräkoneenkuljettaja Parikymppiset nuoret pääsevät arviolta vasta 68-vuotiaina eläkkeelle NÄIN MUISSA POHJOISMAISSA TANSKA RUOTSI Kansaneläke nyt: 65 vuotta, nousee 67 vuoteen. Työeläke: 67, varhennettu 65 ja lykätty 75 vuotta. Lakisääteinen eläke keskimäärin 1 800–1 900 e/kk (2011). Takuueläkeikä: 65 vuotta. Ei voi varhentaa. Työeläkeikä: 61–67 vuotta. Palkansaaja päättää eläkeiän. Voi jatkaa töissä pidempään sovittuaan työnantajan kanssa. Mitä pidempi työura, sitä suurempi eläke. Lakisääteinen eläke: keskimäärin 1 700 e/kk (2011). AINAKIN NÄMÄ MAAT NOSTAVAT ELÄKEIKÄÄ TAPAUS 1 20-vuotias taksikuski Saa 2 200 euroa kuussa palkkaa. Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaana, jolloin eläkettä kertyy 47 % palkasta. Neuvottelutulos: Eläkkeelle 68-vuotiaana, eläkettä 53 % palkasta. TAPAUS 2 23-vuotias toimistosihteeri Hoiti lasta vuoden kotona. Palkka on 2 400 euroa. Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaana, eläke 47 % palkasta. Neuvottelutulos: Eläkkeelle 67 v 10 kk, eläkettä 52 % palkasta. TAPAUS 3 37-vuotias päällikkö Saa 4 750 euroa kuussa palkkaa. Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaana, eläke 50 % palkasta. Neuvottelutulos: Eläkkeelle 66 v 8 kk, eläke 55 % palkasta. TAPAUS 4 54-vuotias myyntineuvottelija Saa 3 200 euroa kuussa palkkaa. Nykylaki: Eläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaana, eläke 56 % palkasta. Neuvottelutulos: Eläkkeelle 64 v 6 kk, eläke 60 % palkasta. Laskelman oletuksena on, että työvuosia kertyy uudessa eläkemallissa kaksi vuotta enemmän kuin vanhassa. Työn raskaus tai henkilön terveys voivat vaikuttaa eläkeikään. Vanhuuseläkkeen alaikäraja korkeintaan Työuraeläkkeen alaikäraja Osittaisen vanhuuseläkkeen alaikäraja 63 v 62 v Vuonna 2037 1971 syntyneillä 66 v 1 kk 64 v 1 kk 63 v 1 kk Vuonna 2048 1981 syntyneillä 67 v 1 kk 65 v 1 kk 64 v 1 kk Vuonna 2061 1993 syntyneillä 68 v 66 v 65 v Vuonna 2029 1964 syntyneillä 65 v Lähteet: SAK, Eläketurvakeskus, STT Työttömyyseläke* 5 000 tai maatalouden erityiseläke 18 000 Lapseneläke 20 000 Osa-aikaeläke 20 000 ELÄKKEENSAAJIEN MÄÄRÄ 2013 Työkyvyttömyyseläke 242 000 Leskeneläke 260 000 Vanhuuseläke 1 210 000 *Poistuva etuus, lähes kaikki olivat pelkkää kansaneläkettä saavia. Henkilö voi saada samanaikaisesti usean eri eläkelajin mukaista eläkettä. 27,1 Suomessa maksettiin vuonna 2013 eläkkeitä kaikkiaan 27,1 miljardia euroa. 1 549 Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 549 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Britannia Espanja Irlanti Liettua Ranska Saksa Unkari Viro USA Japani 67 vuoteen 67 68 65 67 67 65 65 67 65 PALJONKO MINÄ SAAN ELÄKETTÄ? Voit tarkistaa eläkeotteesta, millaista eläkettä saat. Sähköisen työeläkeotteen voi lukea omilla verkkopankkitunnuksilla osoitteessa tyoelake.fi ELÄKKEENSAAJIEN OSUUDET ERI IKÄRYHMISSÄ VUONNA 2013 100 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 16– 35– 40– 45– 50– 55– 60 34 39 44 49 54 59 61 62 63 64 65 66– 70– 69 Syntymävuosi 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 Alin vanhuuseläkeikä 63v 63v 63v 63v 63v 63v 3kk 63v 6kk 63v 9kk 64v 64v 3kk 64v 6kk 64v 9kk 65v 65v 65v 65v 2kk 65v 4kk 65v 6kk 65v 8kk 65v 9kk 65v 11kk 66v 1kk 66v 2kk 66v 3kk 66v 4kk 66v 6kk 66v 7kk 66v 8kk 66v 9kk 66v 10kk 66v 11kk 67v 1kk 67v 2kk 67v 3kk 67v 4kk 67v 5kk 67v 5kk 67v 6kk 67v 7kk 67v 8kk 67v 9kk 67v 10kk 67v 11kk 68v 68v Teksti: Anu Leena Koskinen, Tatu Airo, grafiikka: Elina Saarikoski KOELEHTI K1 7 2 LAUANTAI 10. TOUKOKUUTA 2014 KESKIVIIKKO 23. HUHTIKUUTA 2014 //PUHEENAIHE Tarttis vähän uudistaa Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen mukaan koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia uskonnonvapauden ja tasavertaisuuden kannalta. Suvivirttä Puumalainen ei ole kieltämässä, mutta apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuojan lailla hän on sitä mieltä, että koulujen kevätjuhlissa voidaan laulaa kaksi ensimmäistä säkeistöä. Missä menee uskonnollisuuden raja kevätjuhlissa? Sopiiko Suvivirsi kajauttaa vaikka kokonaisena, vai onko parempi katkaista veisuu ennen kolmatta säkeistöä? KOKOSI JANNE NYYSSÖNEN / KALEVA ”No, ei ole maailmassa isoja ongelmia kun yhdestä Suvivirren värssystä tulee tällainen haloo. Olemme kaikki, kirkkoon kuuluvat ja kirkkoon kuulumattomat, aloittaneet kesävieton laulamalla koulussa Suvivirttä. Kesä ei muuten oikein tulekaan. Suvivirsi otettiin pari vuotta sitten myös osaksi hammaslääkäreiden valmistumisjuhlaa, eikä siitä ole tarkoitus luopua. Kulttuurissamme on paljon perinteitä, joiden taustalla on kristinusko mutta jotka ovat irronneet taustastaan jo kauan sitten. Ilman apulaisoikeuskanslerin kummallista kannanottoa kukaan ei osaisi epäillä Suvivirttä kirkon propagandaksi.” Lauletaanko Suvivirrestä kolmaskin säkeistö? jääkiekon SM-liigan tuomaritoiminnassa. Kuka uudistaisi sen? Ammattilaissarjan heikoin lenkki kaipaisi kokonaisvaltaista remonttia. Tästä keskustellaan Tätä mieltä K2, sivu 4 ”Sitouttamalla suuren joukon ihmisiä vallattomaan valtaorganisaatioonsa osuuskauppa sitoo heidät itseensä.” nnnn nnnn www.kaleva.fi Twitter: @kaleva_fi Facebook: KalevaOy Aina ajassa Pohjois-Suomen johtava uutiskone kellon ympäri. Ilkka Lappalainen Helppoa rahaa pysäköinnistä n Oulun kaupunki laajensi hiljattain autojen maksullisen pysäköinnin alueita. Samalla lauantaina maksullista aikaa jatkettiin parilla tunnilla kello 16:een. n Valtuutettu Ari Matila (vihr.) on tehnyt kaupungille useita aloitteita, joissa on ehdotettu rahankeruuta Lauantaikäräjät Kyösti Oikarinen: Kesää ei tule ilman Europarlamenttiin pyrkivä liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) aikoo uudistaa Euroopan. Siinäpä työsarkaa. Työsarkaa riittäisi myös yksityisautoilijoilta. Liikekeskuksen toiminnanjohtaja Henna Ukonmaanahon mielestä autoilijoiden lypsyyn ei ole syytä tilanteessa, jossa ydinkeskusta on rakennustyömaata ja yleinen talous kuralla. n Kaleva arvioi mallien plussia ja miinuksia. Kari Sankala JUKKA LEinOnEn nnnn Mäkikyrön puheet oikeusasteista herättivät ihmetystä Osallistu keskusteluun www.kaleva.fi Tänään Oulun seutu kaipaa puolestapuhujia Kuntajakoselvittäjät pitävät Oulun seudun ongelmana sitä, että seudun oma edunvalvonta on heikkoa. Oulun seutu kaipaisi näkyvämpiä puolestapuhujia niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Viestintä ja lobbaus on saatava tehokkaammaksi, jotta seutu voi menestyä 2020-luvulla. K1 OULU & SEUTU, SIVU 4 Ministerin Centria-kannanotosta kantelu Opetusministeri Krista Kiurun (sd.) Centria ammattikorkeakouluosakeyhtiötä koskevasta kannanotosta on tehty kantelu oikeuskanslerille. Kantelun mukaan ministeri on puuttunut osakeyhtiölle kuuluvaan toiminnan järjestämiseen. K1 KOTIMAA, SIVU 6 Työsopimus on syytä tehdä kirjallisena Isosti tutkimusrahoitusta tarjolla Horizon 2020 kutsuu yrityksiä kehittämään tuotteitaan markkinoille EU:n miljardirahoituksella. Haussa ovat tulevaisuuden ratkaisut niin energiansäästöä kuin liikennettäkin varten. Tarjolla on ensi kertaa myös oma työkalu yritysten itsenäisille hankkeille. K1 RAHA, SIVU 11 ”Suomessa valtio ja kirkko ovat erillään ja niin pitääkin olla. Oppilaista iso osa alkaa olla joko uskonnottomien perheiden tai muiden kuin kristillisten perheiden lapsia, ja heitä ei tule altistaa virsille eikä millekään uskonnolliselle propagandalle. Seurakuntien tulisi lisäksi pysyä poissa kouluista, ja juuri tähän seikkaan Puumalainen kiinnittikin huomiota, oikeutetusti.” Kärpät tarvitsee uuden vaihteen Kärppien Esa Pirnes painottaa, että taistelu Suomen mestaruudesta ei ole ratkennut vielä suuntaan eikä toiseen. Kokenut keskushyökkääjä näkee tilanteen niin, että Tappara on saanut itsestään kaiken irti, Kärpät ei. K1 URHEILU, SIVU 15 67 Rahjan veljesten vaiheet kirjaksi Oululaislähtöinen Jaakko Rahja on tutkinut kalajokisten kommunistiveljesten historiaa ja julkaissut aiheesta omakustannekirjan. Jaakko, Jukka ja Eino Rahja vaikuttivat 1900-luvun alun Suomen ja Venäjän historiaan. Suomen sisällissodassa Eino ja Jukka olivat punaisten johtohahmoja. He välittivät aseita punaisille Venäjältä. Eino Rahja teki jopa suunnitelman Mannerheimin murhaamiseksi. K2 KULTTUURI, SIVU 1 Pietikäinen on Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori. Teollisuus taitepisteessä Ota kantaa kaleva.fi /puheenaihe Satu Saarinen: Jouko Saksio: Mieluiten kokonaan Perinteet koetellaan ”Laulettakoon koulun kevätjuhlassa vaikka kolmaskin säkeistö. Suvivirren sävelkulku on se hetkellisen tai lopullisen hyvästelyn ilmaveistos. Virren sanathan eivät lainkaan lihallistu lapsen tai nuoren levottomaan kesän odotukseen. Siunailun ja armollisuuden sanoiksi pukeminen on sitä ainaishengellistä varjojen olemattomiin loitsuntaa. Suvivirsi kuten muutkin perinneherkut koetellaan. Perinteen päälläistujat lepäävät nukkuvalla tulivuorella. Aina joskus jotkut hylkäävät tradition, mutta moniarvoinen yhteiskunta suo sellaista tapahtuvan. Vaikka sitten siunaillen.” Jouko Saksio on vapaa-ajattelija ja runoilija Kalevan kokoama Lauantaikäräjien istunto ratkaisee kerran viikossa ajankohtaisen kiistakysymyksen. »Ilman apulaisoikeuskanslerin kummallista kannanottoa kukaan ei osaisi epäillä Suvivirttä kirkon propagandaksi.« Kyösti Oikarinen Suomi on siinä pisteessä, että vaihtotase on saatava nousuun. Onkin ilmeistä, että seuraavan hallituksen on keskityttävä teollisuuspolitiikkaan ikuisen jakopolitiikan sijaan. Suomessa pitää syntyä uutta vaurautta, jos hyvinvoinnista halutaan pitää kiinni. K2 PÄÄKIRJOITUS, SIVU 4 Aivan Oulun ydinkeskustassa pysäköinti ykkösvyöhykkeellä maksaa 2,40 euroa tunnilta. Automaatin kyljessä oleva tunnus kertoo, mille vyöhykkeelle kulloinkin ollaan pysäköimässä. TUOMIO Satu Saarinen on Oulujoen seurakunnan kirkkoherra nnnn Kiistanalainen maali vei Tapparan voittoon – lue ottelun live-seuranta Lukijat raivostuivat finaalipelin tuomarilinjasta Ostovoima hiipuu tuhoisasti Vaikka suullinen työsopimus on pätevä, suosittelevat työelämän asiantuntijat työsopimuksen tekemistä kirjallisena. Kun asiat on kirjattu paperille, niihin voi helposti vedota mahdollisissa epäselvissä tilanteissa. Suullisissa sopimuksissa on aina mahdollista, että toinen osapuoli kiistää sopimuksen sisällön. K1 KOTIMAA, SIVU 10 Petteri Pietikäinen: Kirkko ja koulu irti toisistaan Kyösti Oikarinen on hammaslääketieteen professori ja Oulun kaupunginvaltuuston entinen puheenjohtaja (kesk.). ”Lauletaan kolmaskin säkeistö ja mieluiten koko virsi, koska sen sanoma korostaa meidän asentoamme luomakunnan edessä. Sen pitäisi olla kunnioittava ja kiittävä, luontoa varjeleva, suojeleva ja säästävä sekä kaikin tavoin kestävä tapa elää siten, että tulevatkin sukupolvet saavat kiittää ja nauttia luonnosta. Usko siihen, että joku on luonut ja ylläpitää välillä kaoottiseltakin tuntuvaa maailmaa ja hoivaa koko luomakuntaa eläimineen ja kasveineen, voi olla lapselle ja nuorelle hyvä ja turvallinen viesti. Ihminen on osa luomakuntaa ja samalla lailla laupiaisuudesta riippuvainen olento kuin mikä tahansa.” K1 3 Mirja Niemitalo: Haluan kokea sen tunteen ”Kiistely Suvivirrestä koulujen kevätjuhlissa on hätävarjelun liioittelua. Kukaan ei voi vakavissaan väittää, että päättäjäisjuhliin olennaisena osana kuuluva herkistävä laulu voi millään tavalla loukata toisella tavalla uskovien tai ateistien tunteita, saati oikeuksia. Jos näin on, elämme poikkeuksellisen ahtaassa kulttuuri-ilmapiirissä. Vaikka laululla olisikin luterilainen säväys niin, miksi sitä pitäisi hävetä. Suvivirren kajahtaessa kyyneleet vierivät vuolaasti, ei uskonnollisista tunteista, vaan elämän katovaisuudesta, hauraudesta ja rakkaudesta, kun lapsoset saatellaan maailmalle. Perinne ja yhteisöllisyyden kokemus huipentuvat karulla tavalla suomalaisissa voimistelusaleissa, onneksi tänäkin keväänä. Suvivirsi ei ole muilta pois, mutta antaa valtavasti niille, jotka haluavat sen kuulla.” Mirja Niemitalo on pääkirjoitustoimittaja Kalevassa Kohtuuttomasti ei keneltäkään leikata Puolesta: Kaupunki saa kätevästi lisätuloja Vastaan: Keskustan kaupalla jo nyt vaikeaa Vihreiden kaupunginvaltuutettu Ari Matila on vuosien varrella tehnyt useita aloitteita, jotka liittyvät autoiluun ja erityisesti pysäköintiin. Matila laskee, että kaupunki saisi lisätuloja tehokkaammilla pysäköintijärjestelyillä helposti miljoonan, tai jopa kaksi miljoonaa euroa. Pysäköinti ja mahdollisuus siihen ovat yksi Oulun keskustan vetovoimatekijöistä. Oulun Liikekeskus ry:n toiminnanjohtajan Henna Ukonmaanahon mielestä pysäköinnin tehorahastukseen ei ole ainakaan tällä hetkellä perusteita. ”Oulun ydinkeskustaa rakennetaan tällä hetkellä voimakkaasti. Tätä kehitystä on odotettu pitkään. Niinpä rakennustöiden takia kadunvarsipysäköinnin mahdollisuudet ovat vähentyneet ja asiointi keskustassa on muutenkin vaikeutunut.” ”Keskustan vetovoimaa ei ole syytä heikentää myöskään yleisten syiden takia. Taloudellinen tilanne on rahastukselle huono.” Matilan keinovalikoima on yksinkertainen. Hänen mielestään virhepysäköinnin maksua eli kansanomaisesti parkkisakkoa pitäisi nostaa tuntuvasti aivan ylärajalle. ”Lauantaina maksullista pysäköintiaikaa jatkettiin jo kahdella tunnilla kello 16:een, mutta miksi aikaa ei jatkettu suoraan kello 18:aan. Sunnuntaillekin kannattaisi panna aikarajoitteista maksullista pysäköintiä.” ”Oulussa voitaisiin pysäköintimaksuja nostaa huomattavasti enemmän kuin on tehty. Viimeksi taisi tulla 10 sentin korotus. Se oli aivan liian pieni.” ”Jotakin sentään on tapahtumassa, kun kaupunkiin saatiin juuri yksi pysäköinninvalvoja lisää.” Tiukkaa kantaa autoiluun lääkäri Ari Matila perustelee sillä, että Oulussa ”liikenne on suurin ilmanpilaaja”. ”Nykyisin kesäisinkin esiintyy turhaa tyhjäkäyntiä, kun autoissa on ilmastointilaitteet. Niinpä autot pitää pitää käynnissä. Tästä pitäisi jakaa tehokkaasti sakkoja.” ”Jos olisin tehnyt jossakin suuryrityksessä vastaavia miljoona-aloitteita, ne olisi jo toteutettu, ja minulle olisi maksettu bonusta. Oulussa viranhaltijat väheksyvät aloitteitani.” Plussat + Kaupunki saa lisää tuloja. + Pysäköintipaikka löytyy helpommin, kun pysäköintiä valvotaan tehokkaasti ja pysäköintimaksut ovat korkeat. Miinukset – Joukkoliikenne ei kykene palvelemaan oululaisia riittävän hyvin. – Vaarana on keskustan kuihtuminen, kun kauppa hakeutuu peltomarketteihin. ”Kallioparkin kohdalla on huomattava, että kadunvarsipysäköinnin pitää olla kallioparkkia kalliimpaa. Hinta on sellainen tekijä, joka houkuttaa kallioparkkiin.” Matila kannattaa Oulussa joukkoliikenteen kehittämistä. ”Aikoinaan Rotuaarikin herätti vastustusta, mutta nythän se on kauppiaille kysyttyä ja parasta aluetta. Uskon, että esittämilläni toimenpiteillä keskustasta saadaan entistä viihtyisämpi.” Matila kertoo tehneensä puistojen hoidosta vähän samantyyppisen aloitteen kuin pysäköinnistä. ”Puistot rankataan etäisyyden mukaisesti. Keskustan puistot hoidetaan tarkasti, mutta syrjemmällä annetaan niittyjen olla, kukkien kukkia ja perhosten lennellä. Kaupunki säästää rahaa.” Pysäköintimaksut on porrastettu vyöhykkeisiin Maksullinen pysäköinti on jaettu Oulun keskustassa kolmeen vyöhykkeeseen. Vyöhyke käy ilmi lippuautomaatista. Ensimmäisen vyöyhykkeen eli aivan Oulun ydinkeskustan pysäköintimaksu on 2,40 euroa tunnilta. Pysäköintivirhemaksu eli parkkisakko on ykkösvyöhykkeellä 50 euroa ja muilla alueilla 40 euroa. Kakkosvyöhykkeen eli keskustan ydinkehän ulkopuolisten alueiden pysäköintimaksu on 1,60 euroa tunnilta. Kolmosvyöhykkeen eli muiden maksullisten pysäköintialueiden tuntimaksu on 1,20 euroa. Aikarajoitetut pysäköintipaikat ovat kadunvarsipaikkoja ja pysäköintialueilla sijaitsevia pysäköintipaikkoja. Aikarajoitukset ovat 30 minuuttia, tunti, kaksi tuntia ja neljä tuntia. Maksullisia kadunvarsipaikkoja keskustassa on 1 000–1 200 kappaletta ja P-alueilla noin 1 000. Pysäköinnin voi maksaa Oulussa myös matkapuhelimelle EasyPark, nextPark, Parkkinappi ja eParkki -järjestelmillä. Lauantain pysäköintirajoituksen jatkoajan vaikutuksia täytyy Ukonmaanahon mielestä katsoa tarkkaan. ”Se ei ole vielä nähtävissä eikä palautetta ole ehtinyt tulla.” Ukonmaanahon mielestä pysäköinnin nykytaso on ihan kohdallaan. ”Tässä menee ainakin pari vuotta ennen kuin tilanne normalisoituu Oulun keskustassa. Kivisydän valmistuu vuonna 2015. Sen takia maksut on syytä pitää erittäin maltillisina ja katsoa tilanne tarkkaan. Pysäköintiin on tulossa isoja muutoksia.” Sunnuntain maksullinen pysäköinti ei saa toiminnanjohtajalta kannatusta, sillä sunnuntai ei ole vakiinnuttanut asemaansa lauantain veroisena kauppapäivänä. ”Sunnuntaikauppa vaihtelee kausittain. Sinänsä Oulun ydinkeskus- Paikallisia puheenaiheita heti kärkeen. Plussat + Keskustassa autoilijoille edulliset pysäköintipaikat. + Auttaa kauppaa selviytymään huonon taloustilanteen yli. + Auttaa kauppaa keskustan rakennusbuumin yli. ”Kehyspäätöksen sisältämät säästöt ja veronkorotukset koskevat jokaista suomalaista. Keneltäkään ei kuitenkaan leikata kohtuuttomasti omaan kantokykyyn suhteutettuna”, kirjoittaa kokoomuksen kansanedustaja Esko Kurvinen Oulusta. K2 LUKIJALTA, SIVU 5 REISSU Ostoksille Singaporen Pikku-Intiaan KARi PiTKänEn Miinukset – Kaupungin ilmanlaatu pysyy heikkona. – Kaupunki ei saa kaivattuja lisätuloja. – Ei tue joukkoliikenteen käyttöä. tan kannalta hyvä joukkoliikenne ja pyöräilyn edellytykset ovat toivottavia asioita samoin kuin mahdollisuus henkilöautojen pysäköintiin.” ”Yleinen aika on rahastusta vastaan. Keskustan rakennusbuumia on odotettu. Toki Rotuaari on edelleenkin Oulussa vetovoimainen kauppapaikka, vaikka yleinen taloustilanne on heikko.” Oulun pysäköintimaksut ovat varsin maltilliset moniin suomalaisiin kaupunkeihin verrattuna, Ukonmaanaho myöntää. ”Oulussa on pieni ja tiivis keskusta. Siksi on perusteltua, että keskustassa pysäköinti on kalliimpaa kuin laidemmalla.” Ukonmaanaho on pannut merkille, ettei kahden tunnin kiekkopaikoilla ole juuri kiertoa. ”Ihmiset käyvät siirtämässä kiekkoa.” Singaporessa vieraileva tekee ostoksensa helpoimmin ydinkeskustan pohjoispuolella sijaitsevassa intialaisessa kaupunginosassa Little Indiassa. K2 REISSU, SIVU 6 HUomEnna Helppoa vappuruokaa voi syödä ulkona Moni kokkasi pääsiäiseksi useita ruokalajeja, mutta vappuna pitää päästä helpommalla. Eväiksi voi tehdä ruokaisan kalapiirakan ja pastasalaatin. Jälkiruokana syödään muhevan mehevää porkkanakakkua. Ruoat voi ottaa mukaan vaikka piknikille. emeritus ja oppipojat Ihmisten tekemä lehti puhuttelee ja osallistaa. Oululainen elektronisen musiikin tapahtuma Time Tunnel tekee sukupolvenvaihdoksen. Jori Nissinen (takana keskellä) on pian elektroninen emeritus, Juha Moisala (vas.) ja Timo Juuti ovat hänen oppipoikiaan. Moisala ja Juuti ovat mukana Youth Control -ryhmässä, joka ottaa pitkäikäisen tapah- Toim. Huom! tuman haltuunsa Nissisen edustamalta H.A.N.D. Productionsilta. Moisala osallistui Time Tunneliin ensimmäisen kerran vuonna 1999. – Syntyi vahva kokemus, että löysin oman paikkani. k2 kulttuuri, siVu 49 SiSko TyNi Yhteiset PAikAt kuntOOn Valtaisa luku oululaisen jalkapallon isossa kirjassa päättyy tänään, kun Mika Nurmela pelaa viimeisen kotipelinsä. AC Oulu–Ilves alkaa Raatin stadionilla kello 16. Ottelun jälkeen lienee luvassa juhlallisuuksia ja liikutusta. Kalevan toimitus kiittää Nurmelaa lukuisista jännittävistä hetkistä. Kuvassa Nurmela OLS:n paidassa vuonna 1989. Valtakunnallinen Siivouspäivä-kirpparitapahtuma sai sadoittain ihmisiä liikkeelle myös Oulussa. Tapahtuman ajatukseen kuuluu, että pihakirppisten pitäjät myös siivoavat päivän päätteeksi omat jälkensä. Siivouspäivä-eetoksen soisi kestävän vuoden muinakin päivinä. Pidetään yhteiset paikat siisteinä, jooko. k1 uutiset, siVu 10 11 LÄHETÄ 17 +10 KIRJOITUKSESI -1 Lukijalta, PL 170, 90401 -9 Oulu tai [email protected] 8 OULU -13 Älä laita sähköpostiin -10 liitetiedostoja. Tekstin pituus enintään 3 000 merkkiä välilyönteineen. Kaleva hyväksyy nimimerkit vain tekstiviesteissä. Kirjeissä on oltava kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Toimituksella on oikeus tarvitk2 sÄÄ, siVu 93 taessa käsitellä kirjoituksia. Lämpenevää ja poutaista, mutta tuulista LÄHETÄ KUVAT JA TEKSTIVIESTIT NUMEROON 13222. VINKKI KUVAT MMS- eli kamerakännykällä: Kirjoita tekstikenttään LUKIJAKUVA, KUVAAJAN NIMI, TILANNETEKSTI ja lähetä kuva numeroon 13222. Esimerkiksi: ”LUKIJAKUVA, Maija Mehiläinen, Mehiläinen lentää.” Viestin hinta 0,60€. Toimii Soneran, Saunalahden, Elisan ja DNA:n liittymissä. Tietokoneelta: Lähetä kuva -lomake löytyy osoitteesta www.kaleva.fi/lukijakuva Lähetä vain itse ottamiasi kuvia. Muistathan, että kuvassa olevilta tunnistettavilta henkilöiltä on pyydettävä lupa julkaisemiseen. Saimi Saiminen hoputtaa höyhtyäläisiä sienimetsään. Allitien varressa uhkaavat herkkutatit jäädä poimimatta. Saiminen antaa myös jumppavinkin sienimetsään. – Tee joka kerta sienen maasta poimiessasi täysi vaaka-asento. Kyllä paketti sinkuu. OLETKO VIULUEKSPERTTI? Teemme juttua viulunsoitosta. Tunnetko oululaisen asiantuntijan, joka tietää viulunsoitosta kaiken olennaisen ja vähän päälle tai oletko itse sellainen? EHDOTA AIHETTA Mikä on se uusi tai perinteinen harrastus, josta haluaisit tietää lisää? Ihmiset, PL 170, 90401 Oulu tai [email protected] TEKSTIVIESTIT Viestin pitää alkaa kirjaimilla MP, sen jälkeen lyödään yksi tyhjä merkki. Teksti ja nimimerkki on erotettava pisteellä. MALLI: MP Minusta verotus on liian kovaa. Matti Meikäläinen Merkkejä saa olla enintään 160. Toimii Elisan, Soneran, DNA:n ja Saunalahden liittymillä. Viestin hinta on 0,70 euroa. Toimitus valitsee julkaistavat mielipiteet. 13222 ntulet Taivalkoskella. va kirjoitus Ari Erho! Olen samaa mieltä, lisää positiivista nustavaa uutisointia mediaan aan. //LUKIJOILTA -25 -30 Palsta nostaa esiin asioita, jotka kannattaa tänään ottaa huomioon. kiitOs nure! K2 63 asia olla työkykyinen. Mummu Ketäpä se Amerikka tuki sodan aikana kun Venäjä hyökkäsi Suomeen? No venäläisiä. En luota Natoon. vonta kun väitetään yhden miehen, Putinin, hoitelevan asiat ”mäkkäreistä maailmanrauhaan”. Ei usko erkkikään Taasko jälleen maailmanlaajuinen Lähetä meille kuvia, tekstiviestejä ja uutisvinkkejä.
© Copyright 2024