TOIMI Toimituksellisten organisaatioiden kehittämishanke TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Tutkimuspäällikkö Merja Helle Media Concepts Research Group, Aalto ARTS Mistä on kysymys? Media-alan kehittämis- ja tutkimushanke 2012-2014 Yhteistyössä VKL, SJL, Aalto MCRG Tekes rahoittaa Tavoitteena kehittää työkaluja mediakonseptien uudistamiseksi sovellettaviksi kaikille yrityksille •  2 sanomalehteä ja 1 aikakauslehti: Kaleva, Etelä-Suomen Sanomat, Tekniikan Mailma •  Toteutettu konkreettiset kehittämishankkeet yritysten kanssa sovittuista aiheista •  Samalla pilotoitiin ja testattiin erilaisia kehittämisen työvälineitä •  •  •  •  Kehittäminen yhteistyössä johdon ja toimituksen kanssa •  Ensin selkeä kuva toimituksen ja lehden tilanteesta kyselyllä ja haastatteluilla •  Niiden pohjalta suunnitellaan tarkemmat kehittämisen kohteet ja työtavat •  4 työpajaa vuodessa ja kehittämistä varten välitehtäviä •  Toimituksen johto ja journalistit osallistuvat •  Asteittainen ja prosessinmukainen yhteiskehittäminen •  Tarkka seuranta ja raportointi mukana olijoille ja johdolle •  Tiedonvaihto yritysten välillä Kehittämisen työvälineitä •  •  •  •  •  •  •  •  •  •  •  Mallilukija Paikallistaminen/Läheistäminen Juttutyyppi Työn häiriöiden analyysi Työprosessien mallintaminen Sisällön analyysi Toimituskyselyt ja haastattelut Työn havainnointi Julkiset seminaarit Koulutus Mediakonseptien uudistaminen koulutusohjelma 4 Mitä mediakonsepti on? •  Lehti lukijan kädessä (journalismi, mainokset, visuaalisuus, materiaalisuus) •  Lehti toimintakonseptina (liiketoimintamalli, tavoitteet, arvot, organisaatio, lukijasuhde, sivukartta, työprosessi jne.) •  Lehti palvelukonseptina (metatieto lukijoista, lukijat yhteisönä, konseptin laajennukset, uudet julkaisualustat) Paikallistaminen ja läheistäminen Ka l ev a , E S S , T M •  •  •  •  •  •  •  •  Lehtien yhteistyö lisääntyy Paikallisuus on sanomalehtien elinehto Ei vain maantieteellinen paikallistaminen Läheistäminen kertoo miten asia vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja elinympäristöön Kerrotaan myös ihmisten ja kokemusten kautta Sisällönanalyysit ja koulutus Paikallistamisohje Palaute tutkijoilta Mallilukija ja juttujen näkökulmaistaminen •  Mikä on lehden kantava idea, mikä siitä tekee ainutlaatuisen? •  Miksi lehteä julkaistaan? •  Mitkä ovat lehden tärkeimmät tavoitteet? •  Kenelle lehteä tehdään? •  Keitä ovat tavoitellut lukijat? •  Millainen on lehden mallilukija? •  Toimituksella pitäisi olla yhteinen tavoite Mallilukija •  •  •  •  •  •  •  •  Herättää keskustelua lehden arvoista ja tavoitteista Mallilukija on toimituksen apuväline Mallilukija auttaa fokusoimaan sisältöä ja näkökulmia Mallilukija on “elävä ihminen”, jolla on monenlaisia ominaisuuksia, erilaista lähipiiriä ja tapoja käyttää mediaa Mallilukija ei ole sääntö, vaan mielikuvituksen herättäjä Mallilukija siirtyy puheeseen: Pitäisikö Kari tästä, entä Karin vanhemmat tai lapset tai työtoverit Mallilukijoita ei saisi typistää lukijaa kuluttajaksi, tai sukupuoleksi NÄKÖKULMAISTAMINEN Miksi aihe valitaan, kenelle juttu suunnataan, mistä näkökulmasta tehdään, keitä haastatellaan yms. Mallilukijamatriisi •  Jokaiselle matriisin osalle kehitään kohdennnettuja juttutyyppejä •  Aihe, näkökulma, tiedon taso, visuaalisuus, kirjoittamisen tavat … Mallilukijalomake Ennen jutun kirjoittamista toimittaja ja esimies keskustelevat, toimittaja kirjaa lomakkeelle seuraavat asiat: •  Jutun aihe •  Miksi juttu tehdään, jutun tärkeys ja merkitys - kenelle •  Juttutyyppi •  Suunniteltu julkaisupäivä ja sivu/osasto •  Kenelle juttu suunnataan ja miksi •  Jutun näkökulma, tietolähteet ja haastateltavat, miksi valittiin •  Miten juttu paikallistetaan ja/tai läheistetään •  Kirjoittamisen tapa ja lukijan puhuttelu •  Kuvat ja graafit •  Palaute tutkijoilta 2 K1 TIISTAI 3. SYYSKUUTA 2013 OULU & SEUTU KOTIMAA RAHA ULKOMAAT URHEILU Ota yhteyttä Kuva tai uutisvinkki: Lähetä kuva tai tekstaa viesti 13222 Toimitus: 08 5377 315, [email protected] Asiakaspalvelu: 08 5377 610, [email protected] Jakelupäivystys: ma–pe 6–16, la–su 6–11, 08 5377 612, [email protected] TIISTAI 3.9. AURINKO NOUSEE AURINKO LASKEE Utsjoki Kuusamo Rovaniemi Pudasjärvi Kajaani Kemi Oulu Ylivieska Helsinki Utsjoki Kuusamo Rovaniemi Pudasjärvi Kajaani Kemi Oulu Ylivieska Helsinki 5.36 5.45 5.57 5.56 5.57 6.04 6.03 6.10 6.19 20.43 20.18 20.34 20.24 20.18 20.36 20.29 20.30 20.18 Eﬃ: Yksityisyys vaarantuu ” Väärinkäytökset olisivat väistämättömiä.” Timo Karjalainen puheenjohtaja Effi joukkoliikenteestä nykyistä edullisempaa henkilöautoiluun verrattuna, ja matkustajat myös siirtyvät busseihin ja juniin. Vastaavien hyötyjen saaminen nykyjärjestelmässä vaatisi tuntuvia korotuksia auto- ja ajoneuvoveroon. Kiperin kysymys tiemaksuissa liittyy yksityisyyden suojaan. Verottaja saisi paikannusjärjestelmästä tiedot missä ja milloin autoilla liikutaan, tai vähintään veron perusteena olevat ajokilometrit eri maksuvyöhykkeiltä. Effi pelkää, että paikannustie- toja käytettäisiin pian muuhunkin. Timo Karjalainen vertaa tilannetta biometrisiin passeihin. Poliisi olisi heti halunnut niitä varten otetut sormenjäljet käyttöönsä rikostutkintaan. Myös rekisterien vuotaminen epäilyttää. Esimerkiksi edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän tietojen urkkimisesta sai syytteen lähes sata poliisia ja virkamiestä. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa ensi vuonna maksujärjestelmien kokeilun, jonka valmistelu on vielä kesken. Tekniikka tulee todennäköisesti perustumaan satelliittipaikannukseen, sillä kaikissa EU:ssa myytävissä uusissa autoissa on vuoden 2015 jälkeen oltava satelliittipaikannukseen perustuva hätäilmoitusjärjestelmä eCall. Keskimääräinen auto- ja ajoneuvovero vuodessa Taajaan asuttu alue 6,8 senttiä/km Harvaan asuttu alue 3,4 senttiä/km Paljon autoileva, 35 000 km/vuodessa 2 380 e/vuosi Taajaan asutulla alueella 1 190 e/vuosi Harvaan asutulla alueella Vähän autoileva, 10 000 km/vuodessa 680 e/vuosi Taajaan asutulla alueella 340 e/vuosi Harvaan asutulla alueella Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö ja Autoliitto Koonnut RIKU ROSLUND, grafiikka HEIKKI VÄLIAHO ja SIMON VARISTO/STT Autoliiton laskelmien mukaan uudistukset suosisivat uusilla kalliilla autoilla vähän ajavia ihmisiä, kun taas häviäjiä olisivat käytetyillä autoilla paljon ajavat henkilöt. Autovero on korkeimmillaan uusissa autoissa. Autoliiton mukaan auto- ja ajoneuvovero on Suomessa keskimäärin noin 550 euroa vuodessa. Taajaan asuttujen alueiden kilometrimaksuilla kyseinen summa tulisi vastaan jo 8 000 kilometrin vuotuisella ajomäärällä, kun keskimäärin suomalaiset ajavat 16 000 kilometriä vuodessa. Ministeriön mukaan taajaan asutuilla alueilla ajetaan 90 prosenttia kaikista matkoista. ”Verotaso vaikuttaa kovalta. Maksu olisi yli tuplat verrattuna siihen, mitä se nyt on keskimäärin”, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Ollilan työryhmän tehtävänä on selvittää, miten Suomi voisi ottaa tiemaksut käyttöön. EU haluaa ajan mittaan käyttömaksut kaikkiin ajoneuvoihin koko liikenneverkossa, jotta liikenteen kustannukset jakautuisivat oikeudenmukaisesti ja liikennettä voitaisiin ohjailla esimerkiksi ruuhkamaksuilla. Ollilan ryhmä arvioi, että Suomessa tiemaksuilla voitaisiin vähentää sekä onnettomuuksia että liikenteen päästöjä yli viisi prosenttia vuoteen 2025 mennessä, vaikka väestö ja liikkumisen tarve samaan aikaan lisääntyvät. Arvio perustuu siihen oletukseen, että tiemaksut tekevät JUKKA-PEKKA MOILANEN Petri Ehrola ajaa työmatkaa Oulun ja Raahen välillä. Hän ei näe käyttömaksukaavailuissa mitään hyvää. Jorma, olisi pari kysymystä Kommentti Antti Pasanen [email protected] Suomessa on vuoden päivät istunut Jorma Ollilan vetämä työryhmä pohtimassa, kuinka maahan saataisiin lähitulevaisuudessa älykäs ja oikeudenmukainen liikenne, suomeksi sanottuna tiemaksujärjestelmä, joka siirtäisi autoilun verotusta ostamisesta käyttöön. Maanantaina julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella työryhmän mielestä on älykästä ja oikeudenmukaista asentaa suomalaisten autoihin satelliittiseurantalaite ja veloittaa sen jälkeen maaseudulla ajetusta kilometris- tä 3,4 senttiä ja kaupungissa ajetusta 6,8 senttiä. Toimeksiantaja liikenne- ja viestintäministeriö kiirehti maanantaina kertomaan, että ei lopullinen malli tällainen ole, koska työ on kesken. Tiedot saavat tosiaan toivomaan, että julkisuuteen on lorahtanut jonkinlainen puolivalmiste, sillä nyt malli on – jos sallitte vertauksen – täynnä reikiä kuin keväinen suomalainen maantie. Tiemaksujen kerääminen edellyttää, että suomalaisten autoihin ruuvattaisiin gps-satelliittipaikantimet. Sen jälkeen auton jokainen liike tallentuu viranomaisten tietokantaan. Mieleen nousee heti tukuittain kysymyksiä systeemin elinkelpoisuudesta. Kuka gps-laitteen maksaa? Kuinka kertyvän jättimäisen tietomäärän turvallisuus varmiste- taan? Kuka tietoja saa käyttää ja mihin? Onko kansalaisten liikkeiden jatkuva automaattiseuranta laillista tai moraalista? Kuvitellaanko suomalaisten hyväksyvän jatkuvan kyttäyksen? Moniko poliitikko kannattaa tätä? Entä kuinka väärinkäyttö estetään? Nythän kuka tahansa voi tilata netistä pienikokoisen gpssignaalin häirintälaitteen parilla kympillä. Jos ja kun tällaisten laitteiden käyttö kielletään, saman vaikutuksen saa peittämällä gps-paikantimen antennin foliolla. Tuleeko folion myymisestä siis luvanvaraista? Jos autoni varastetaan, ja varas ajelee sillä 1 000 kilometriä Saariselälle ja hylkää sinne, pitääkö minun vaatia palautusta varkaan ajelemista kilometreistä? Kysyn vaan. Moni päättäjä epäilee ” Kun nykyään bensan ja dieselin veroa korotetaan, se iskee yhtä lailla kainuulaiseen, joka tarvitsee välttämättä työssään autoa kuin myös laiskuuttaan kantakaupungissa autoilevaan helsinkiläiseen.” Oras Tynkkynen (vihr.) ”Pitkät etäisyydet työpaikoille, kouluihin ja kauppoihin tekevät oman auton käytöstä välttämätöntä, eikä siitä saa ihmisiä rangaista.” Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) ”Kolme senttiä on paljon maaseudulla, jossa etäisyydet palveluihin ovat kymmenkertaisia kaupunkilaisten matkoihin verrattuna.” Mikko Alatalo (kesk.) ”Ei voida ihan yksiselitteisesti vetäistä jotain Pähkinäsaaren rauhan rajaa ja todeta, että toisella puolella on verotus matalampaa ja toisella puolen korkeampaa.” Janne Sankelo (kok.) ”Autokanta on jo siinä mielessä turvallista, että isoin turvallisuuden parantaminen löytyy sieltä ratin ja penkin välistä.” Ari Jalonen (ps.) ”Miksi meidän täytyy kehittää kalliita satelliittitietojärjestelmiä, kun muualla maailmassa asia on ratkaistu yksinkertaisesti tietulleilla?” Jukka Kopra (kok.) ”Minusta tienkäyttömaksuja voitaisiin harkita yksittäisillä tieosuuksilla.” Raimo Piirainen (sd.) Paljon ajava: Absurdi homma! Matti Heikura Kaleva OULU ”Järkyttävää miettiäkään tällaisia korotuksia, kun työntekijälle luvattiin juuri 20 euroa lisää palkkaa kuukaudessa. Tämähän on ihan absurdia koko homma. Pikkuisen jäitä hattuun.” Näin kommentoi oululainen sähköasentaja Petri Ehrola julkisuuteen saatettuja kaavailuja kiinteän auto- ja ajoneuvoveron korvaamista kilometripohjaisella tieverolla. Ehrola asuu Oulussa, mutta työskentelee vuorosähköasentajana Raahen Rautaruukilla. Päivittäinen työmatka suuntaansa on 80 kilometriä, eli 160 kilometriä päivässä ja noin 30 000 kilo- klo 16 +18 klo 22 +13 Liisa Lehto-Peippo, Heikki Uusitalo Kaleva PYHÄJÄRVI Yksi asia lienee varma: tämä ei jää viimeiseksi uutiseksi Tita Rinnevaarasta ja Pyhäjärvestä. Kaikki muu näyttääkin sitten sekavammalta. Raija Leppäharju, Tyyne Tuikka ja Aarne Liuska ovat hakeneet muutosta Pyhäjärven kaupunginhallituksen kesäkuiseen päätökseen, jolla se hylkäsi heidän oikaisuvaatimuksensa. Vaatimus koski kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran pyyntöä keskeyttää virkavapaus. Kaupunginhallitus totesi maanantaina, että päätös virkavapaudesta on tehty oikein. Hiljaisilla teillä autoileva maksaa vähemmän 550 euroa klo 10 Kaupunginhallitus torppasi Rinnevaaravalituksen Autoliitto: Kalliilla uudella autolla ajavat olisivat tienkäyttömaksun voittajia. Automaattinen paikannus tulee uusiin autoihin pakolliseksi vuonna 2015. Henripekka Kallio Kaleva STT Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) suunnittelemat tienkäyttömaksut vaativat kaikkiin henkilöautoihin pakollista paikannusjärjestelmää. Tämä huolestuttaa sähköisiä kansalaisoikeuksia valvovaa Effi-järjestöä. ”Aiempien kokemusten valossa väärinkäytökset olisivat väistämättömiä”, puheenjohtaja Timo Karjalainen varoittaa. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että LVM pohtii tiemaksuja, jotka olisivat keskimäärin kuusi senttiä kilometriltä, eli kuusi euroa sadalta kilometriltä. Ministeriö kiirehti saman tien oikaisemaan, että Jorma Ollilan johtamalla työryhmällä ei ole valmiita ehdotuksia, vaan se on tehnyt laskelmia eri malleista. Sää +13 Päivän pituus metriä vuodessa. Kuuden sentin kilometriverotuksella siitä tulisi 1 800 euron lisävero. Uusien autojen halpeneminen ei käy lisäveron puolustukseksi. ”Pienipalkkaisen on aivan turha haaveilla uuden auton ostosta”, Ehrola huomauttaa. Verotusidean oikeudenmukaisuus ja älykkyys saa Petri Ehrolan nauramaan ja ihmettelemään, kenen mielestä tämä olisi sitä. ”Muutenkin tuntuu, että holhoaminen koko ajan lisääntyy. Pistetään uusia lakeja alkoholista ja tupakasta ja nyt autoihin pitäisi asentaa satelliittitunnistimet, jotta kyttäys lisääntyisi entisestään. Tämä on aivan lapsellista”, Ehrola huomauttaa. Valittajat vaativat kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista, koska päätös on heidän mielestään lainvastainen ja on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Lisäksi he vaativat hallinto-oikeudelta päätöstä siitä, että Rinnevaaralla on ollut oikeus palata hoitamaan Pyhäjärven kaupunginjohtajan virkaa. Kaupunginhallitus kutsui viime vuoden heinäkuussa Veikko Tikkasen hoitamaan kaupunginjohtajan viransijaisuutta enintään vuodeksi erikseen laaditulla sopimuksella. Rinnevaaran virkavapauden keskeyttäminen ei ollut kaupunginhallituksen mielestä tarkoituksenmukaista. Valittajien mielestä varsinainen viranhaltija ei saa joutua epäoikeudellisempaan asemaan, vaan on sopimustenkin perusteella viranhoitajana ensisijalla. Kaupunginhallitus katsoi, että pikemminkin Veikko Tikkanen olisi voinut joutua epäedulliseen asemaan, jos Rinnevaaran virkavapaus olisi keskeytetty. Päätös syntyi valittajien mukaan virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen, koska kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Tikanmäki on valmistellut, esitellyt ja ollut päättämässä oikaisuvaatimusta. Tikanmäki on tehnyt kunnallisvalituksen Rinnevaaran virkavapaudesta. Hallitus otti täysin päinvastaisen kannan. Hallituksen mukaan valittajat eivät ole myöskään yksilöineet, millä perusteella Tikanmäki olisi esteellinen. Ranska vyörytti uusia todisteita Damaskoksen iskusta STT, Reuters, AFP PARIISI Ranskalaiset parlamentaarikot saivat maanantai- na eteensä uutta tiedustelutietoa Damaskoksen vajaan kahden viikon takaista tapahtumista. Muun muassa satelliittikuviin perustuvan analyysin mukaan on selvää, että hyökkäys kemiallisilla aseilla tehtiin hallituksen alueelta kapinallisia vastaan. Tiedustelutietojen mukaan hyökkäyksessä käytettiin kehittyneitä aseita, joita kapinallisilla ei ole. Hyökkäys oli aiempia iskuja laajempi ja sen tarkoituksena oli vallata alueita takaisin. Pääministeri Jean-Marc Ayrault’n mukaan vastatoimia tarvitaan, mutta Ranska ei aio iskeä yksin, vaan tavoittelee edelleen liittoumaa. Parlamentti käsittelee asiaa keskiviikkona. Syyrian presidentti Bashar alAssad torjui syytökset ja varoitti Ranskaa sotatoimien seurauksista Le Figaro -lehdessä. Miten asia vaikuttaa elävässä elämässä? 8 K1 PERJANTAI 3. TOUKOKUUTA 2013 KOTIMAA YHTEYSTIEDOT: Puhelin 08 5377 315 Sähköposti [email protected] Kalevan vaihde 08 5377 111 TAPIO MAIKKOLA/ARKISTO STT HELSINKI Eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman (sd.) ahkera matkailu on johtanut matkabudjetin selvään ylittymiseen, kertoi Helsingin Sanomat torstaina. Puhemiehistölle oli budjetoitu matkarahoja viime vuodelle 60 000 euroa, mutta toteutunut lasku oli 164 000 euroa. Esimerkiksi viime vuonna Heinäluoma ehti vierailla lähes kaikissa maanosissa. Erityis- Projektipäällikkö Hannu Hautakangas Doranova Oy:stä haisteli bioreaktorin läpi kulkenutta pohjavettä Toppilassa. Maiden puhdistus jatkuu Timo Myllykoski Kaleva RAAHE Kalajoen ja Iijoen merkittävillä tulvariskialueilla kartoitetaan tulvariskejä ja suunnitellaan riskienhallinnan parantamista. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi kaksi vuotta sitten Kalajoen Alavieskan ja Ylivieskan välillä sekä Iijoen Pudasjärven keskustan alueella merkittäviksi tulvariskialueiksi. Kalajoen vesistöalueen ja Iijoen vesistöalueen tulvaryhmät Soili-ohjelman huoltoasematontit pian kunnostettu öljyvahingoista Janne Linnovaara STT HELSINKI Vanhojen huoltoasematonttien puhdistamista varten räätälöity valtakunnallinen Soili-ohjelma on loppusuoralla. Ohjelmassa on 15 vuoden aikana tutkittu noin tuhat tonttia, joista pitkälle yli 600 on kunnostettu. Kaikki maa-alueet eivät ole edellyttäneet kunnostusta. ”Vajaat 20 kohdetta on vielä keskeneräisiä. Ensi vuoden puolella saamme Soili-ohjelman hyvin lähelle loppua”, kertoo projektipäällikkö Seppo Nikunen Pöyry Finlandista. Nikusen mukaan ohjelma on tuottanut erityisen hyvää tulosta Pohjois-Karjalassa ja EteläSavossa. ”Sen sijaan Keski-Suomi on jostakin syystä ollut tässä tosi huonosti edustettuna. Erot saattavat johtua paikallisten ely-keskusten resursseista”, Nikunen arvelee. Pohjois-Karjalan ely-keskuksen mukaan alueelta hakeutui Soili-ohjelmaan yhteensä lähes 270 kohdetta. Etelä-Savosta ohjelmaan haki kaikkiaan noin 180 kiinteistön omistajaa. Huoltoasemaketjut ovat rahoittaneet itse omien tonttiensa kunnostustyöt. Muiden kohteiden kunnostamisen on rahoittanut ympäristöministeriön yhteydessä toimiva öljysuojarahasto. Koska erilaisia tutkimuksen tarpeessa olevia öljykohteita on Pilkkimies hukkui pudottuaan jäihin Kuusamossa KUUSAMO Pilkkimässä ollut 58-vuotias kuusamolaismies hukkui keskiviikkona Kuusamon Inganlampeen. Mies oli lähtenyt aamulla pilkille. Hänestä tehtiin ilmoitus, kun hän ei palannut kotiin iltaan mennessä. Pelastuslaitos löysi miehen veteen uponneena illalla kahdeksan aikoihin. Jää oli pettänyt hänen allaan noin kolmenkymmenen metrin päässä rannasta. (Kaleva) Rahat eivät riitä kaikkien teiden korjauksiin HELSINKI ”Tahtotilaa kyllä on, mutta keskustan jäljiltä ei ole rahhaa.” Näin tiivisti liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) tiestön nykyisen korjaustilanteen. Kommentti oli suora vastaus keskustan Mirja Vehkaperän kysymykseen eduskunnan kyselytunnilla torstaina. Kyllönen muistutti, että sekä rautateillä että tiestössä on miljardin euron verran korjausvelkaa. Hän kertasi, että vasta vuonna 2016 tienrakennuksesta voidaan siirtää 100 miljoonaa euroa teiden korjauksiin. Myös pääministeri Jyrki Katainen (kok.) joutui jälleen ! Soili-ohjelmassa on 15 vuoden aikana tutkittu noin tuhat huoltoasematonttia, joista yli 600 on kunnostettu. vielä satoja, Soilin jatkoksi käynnistettiin viime vuoden lopulla Jaska-hanke. ”Jaskassa on se ero Soiliin verrattuna, että siihen käyvät kaikki muutkin öljyvahinkokohteet, jotka täyttävät öljysuojarahaston rahoitusehdot. Soilissahan on vain sellaisia kohteita, joissa on harjoitettu kaupallista polttoaineen jakelua”, Nikunen kertoo. Erona on myös se, että Jaskaan otetaan vain herkillä alueilla kuten pohjavesi- tai asuinalueilla olevia kohteita. ”Ely-keskukset ovat priorisoineet alueiltaan yhteensä noin 800 kiinteistöä, joista mahdollisimman monta yritetään saada Jaska-hankkeeseen. Työ on käynnistynyt talven aikana.” Nikusen mukaan maa-alueiden tutkimuksiin menee 3–4 vuotta ja kunnostuksiin lisäksi muutama vuosi. Sekä Soilin että Jaskan toteuttaa Öljyalan Palvelukeskus yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa. kerran perustelemaan, miksi hallitus on joutunut säästötoimiin. Tiestön kunnossapito on yksi säästökohteiden joukossa. Varsinkin perussuomalaiset valittelivat pienten teiden kuntoa. Kyllönen ilmoitti suoraan päättäneensä itse, että rahat pannaan pääväyliin. (STT) Sote-työryhmällä kokonaisuus yhä auki HELSINKI Kunta-, sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiselle linjauksia hahmottelevan sote-työryhmän työ on edelleen kesken. Tavoitteena on yhä saada työ valmiiksi ensi viikolla, kertoi työryhmän vetäjä Petteri Orpo (kok.). Hänen mukaansa ”paljon on edistytty”. Orpo ei kuitenkaan kertonut yksityiskohtaisemmin edistyksestä. (STT) Oikaisuja Keskiviikon Kalevassa kerrottiin virheellisesti, että fuksit olisi vappuaattona kastettu Plaanaojaan. Tilaisuus järjestettiin Åströmin puistossa ja fuksit kastettiin viereiseen Lasaretinväylään. Lukijalta-sivulla keskiviikkona olleessa kirjoituksessa Homeongelmille on kallis hintalappu sana väistötila oli virheellisesti vaihtunut sanaan väestötila. avustaja Merja Leskisen mukaan ahkeraa matkailua selittää Suomen taannoinen pyrkimys päästä YK:n turvaneuvoston jäseneksi. HS kertoo, että Heinäluoma on kaikessa hiljaisuudessa täydentänyt kabinettiaan kansainvälisen asioiden erityisosaajalla, joka auttaa matkailevaa puhemiestä. Lehden mukaan aiemmille puhemiehille riitti eduskunnan kansainvälisen yksikön parinkymmenen työntekijän apu. Kala- ja Iijoen tulvariskeille hallintasuunnitelma ovat asettaneet kullekin vesistöalueelle alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet, joiden perusteella esitetään konkreettisia toimenpiteitä tulvariskien vähentämiseksi ja estämiseksi. Myös varautumista tulviin ja elpymistä tulvista pyritään parantamaan. Kalajoen ja Iijoen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen valmistelun asiakirjat on asetettu yleisön nähtäville. Lähiruoka näkyy Sievin messuilla Liisa Lehto-Peippo Kaleva SIEVI MTK-Sievi ja Sievin yrittäjäyhdistys järjestävät kolmannet Maaseudulla osataan -messut lauantaina. Messujen tarkoituksena on tuoda esille lähiseudulla toimivien yritysten ja osaajien tuotteita ja palveluja. Sisäosastoja on kaikkiaan 65. Yksi messupäivän kantavista Gulf Oy:n entisen polttoainevarikon aluetta Toppilassa puhdistettiin biologisesti mikrobien avulla 2000-luvun alussa. Maan pinnalla näkyivät puhdistusmenetelmän käsittely-yksikkö ja tarkkailuputket. Antti Ervasti Kaleva OULU Toistakymmentä vuotta sitten Oulussa toteutettiin iso hanke, kun entiseltä Gulfin polttoainevarikolta Toppilasta puhdistettiin pilaantunut maa mikrobien avulla. Työ aloitettiin vuonna 2000, ja valmista oli reilun neljän vuoden päästä. Menetelmää käytettiin Toppilassa ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen jälkeen se on yleistynyt tietyn tyyppisiin maanpuhdistamishankkeisiin. Biologisessa, paikan päällä tehtävässä in situ -menetelmässä maaperään luodaan otolliset olot bakteereille, jotka syövät haitalliset aineet maasta. Näin säästytään kalliilta ja työläältä maan vaihto-operaatiolta. ”Se on yleistynyt sen jälkeen tosi paljon. Meillä on nytkin useita isoja kohteita käynnissä vastaavilla menetelmillä. Pohjoisessa samalla menetelmällä on sen jälkeen puhdistettu huoltoasemia Oulun ja Rovaniemen Meiltä saa Bonusta! välillä”, sanoo puhdistustyöt toteuttaneen Doranova Oy:n toimitusjohtaja Pasi Mäkelä. Useimmiten kuitenkin öljyn sotkemat alueet puhdistetaan edelleen vaihtamalla maat. In situ sopii kohteisiin, joita ei ole kiire saada heti puhtaiksi esimerkiksi rakentamisen takia. ”In situ -menetelmälle soveltuvat kohteet ovat useimmiten sellaisia, joihin maanrakennus ei pysty, esimerkiksi rakennus- teemoista on lähiruoka, jonka sanomaa edistämään messuille on kutsuttu tv- ja radiokokki Janne Pekkala. Kokkausnäytöksissään hän käyttää Sievin ja lähialueen elintarviketuottajien raaka-aineita. Edelliset Maaseudulla osataan -messut järjestettiin Sievissä vuosina 20007 ja 2010. NAHKATAKKIPÄIVÄ Mikrobit söivät Toppilan saasteet ten alla syvällä olevat kohteet. Tai sitten kohteet ovat niin laajoja, että maanvaihto tulisi tolkuttoman kalliiksi”, Mäkelä sanoo. Doranovan lisäksi vastaavilla menetelmillä maanpuhdistustöitä tekee kaksi muuta yritystä. Vajaassa kymmenessä vuodessa in situ -menetelmän valikoima on laajentunut: Toppilassa mikrobit tekivät työtä puhtaasti biologisesti. Nyt käytössä ovat myös hapettamis- ja kemialliset menetelmät. alk. a!! 6000 takki Mukanaayli 60 takkia kan n yli tarjouksia! MuPaljo Kevätmalliston loppuunmyynti! 69€ KOSKELANKYLÄN Paljon eri malleja ja kokoja! Takit, pusakat, rotsit, WALO Ketjutie 79 sisäjakut, liivit, täyspitkät takit ... Tervetuloa! PERJANTAINA 3.5. 045- Nahkatakkikauppaa Nahka SIPILÄ 6356201 jo 20v. kokemuksella! klo 10–17.30 Multasormi tekee hyvää pihallesi! Biolan Puutarhan Musta Multa 45l Perheomenapuu Orvokkiamppeli Amppelin Ø 20 cm, useita värejä. (norm. 3,95 €/ kpl) Kolmella eri lajikkeella. Vyöhykkeet I-V. 3,95 5 säkkiä, 225 L 16,90 0,075 €/l Oulun torilla Avoinna: ma-to 8-17, pe 8-18, la 8-15 39,90 Norm. 5,95 Etusi S-Etukortilla -33% Norm. 54,- Etusi S-Etukortilla -26% Nurmikon Kevät&Kesä 10 kg Sisältää kaikki nurmikon tarvitsemat ravinteet. 19,50 1,95 €/kg Kaasugrilli Barbec Power 3 Lehtiharavan lapa, leveä Fiskars 135010 Leveys 51 cm ja paino 230 g. 8,90 Vadelma Glen Ample Fiskars Vaihtovarsi 135000 Erittäin satoisa, suuret makeat marjat. Vyöhykkeet I-V. Kätevän kiinnitysmekanismin ansiosta sopii kaikkiin Fiskarsin haravan lapoihin. 6,50 9,50 Ruukkuneilikka Sunflor UUTUUSesta! sorm vain Multa 199,- Norm. 249,Etusi S-Etukortilla -20% Useita värejä. Kukkii runsaasti ja kestää kylmää. Lasten harava Lasten lehtiharava puuvarrella. Värit pinkki ja sininen. 2,80 2,90 Tuotteet Multasormi-puutarhamyymälästä: OULU-KEMPELE, Zatelliitintie 10, puh. 010 76 84834. Avoinna ma-pe 8-17, la 9-14. 2.5 alkaen palvelemme arkisin 8-19 ja lauantaisin 9-16 pe 3.5. Biolan esittelypäivä! Edustaja paikalla klo. 11-17 la 4.5 Kekkilä esittelypäivä! Edustaja paikalla klo. 10-15 Hinnat voimassa niin kauan kuin tarjouserän tuotteita riittää. Puhelun hinta soitettaessa Hankkija-Maatalous Oy:n toimipaikkojen 010-alkuisiin numeroihin on 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min kaikista liittymistä. Tuote saatavilla Agrimarketin verkkokaupasta. Arkistomateriaali taitavasti käytössä Heinäluoma ylitti matkailubudjetin !""#$%&'$'()"#*+,&-.&$'(/+##&')+0 -""''&)$#%&$'(#1/)2.3/4&-)+5()+*3&))$&-)+ 6+(*+#%&-)$#"-)+ 73/63&-073/6+'%++'($#&'.$&'305(#&&.$''$0(6+(8%91,&-)2.$-0 ."-(:;<=0.$-."->(&#%3&))++5($))1(?!+#+63$'(*$-&-)2+#"$$' )"#*+,&-.&$'(/+##&')+-""''&)$#%+'(6+(8%91,&-)2-$#3-)".-$' *+#%&-)$#"?(0+-&+.&,6+(6+(+-&++(.3-.$*+(.""#")"-(3*+)('1/)10 *&##1(@#+*&$-.+'5(A++9+61,*$'5(A++9+*$4$'5(!+#+63$'5(B&*+0 #+'5(78/161,*$'5(C$&-61,*$'5(D&$*&'5(=#&*&$-.+'5(!+''".-$'5 <$-)&61,*$'5(7&/)&9")++'(6+(E3/3#+%%&'(."''&--+(FGHG(0 FGIGFJKL(%&$#&9&)$&4$'($-&))1%&-)1(*+,)$'G <&-1.-&(.""#$%&-+&'$&-)3(3'('1/)1*&##1(-1/.2&-$-)&(8%91,&-)20 /+##&''3'(*$,..39+#*$#"--+(3-3&))$$--+(MMMG8%9+,&-)3GN&O)"#0 *+,8/%+)(-$.1(;<=0.$-.".-$'(P"#"'()3&%&9+&.+--+(:Q$)$0 ,++'&.+)"(K>G 73/63&-073/6+'%++'($#&'.$&'305(#&&.$''$0(6+ 8%91,&-)2.$-."- !!!"#$%&'()*#+",MMMG$#80.$-."-GN& Paikallistamisohje 1 Miten paikallisuus otetaan huomioon suunnittelussa? Miten asia tai tapahtuma vaikuttaa paikalliseen elämään? Koskeeko asia perheitä vai yrityksiä? Kenen puolella lehti on? Mitä uusi laki, asetus tai ohje merkitsee paikkakunnalla? Miten asia vaikuttaa alueen eri osissa? Miten erilaiset ennusteet suhteutetaan paikallisiin oloihin? Voisiko muualla sattunut asia tapahtua myös meillä? Onko kyseessä tapahtuma, jossa on mukana paikallista väkeä? Mitä paikallisia intressiryhmiä, yhdistyksiä, aktivisteja on olemassa asian tiimoilta? Mistä löytyy paikallista dataa ja tilastoja? Resurssit ja keinoja juttujen paikallistamiseen: Paikallistamisohje 2 Alle tunti •  Deski tai toimittaja fokusoi otsikkoa, ingressiä ja jutun kärkeä •  Etsitään paikallinen arkistokuva tai grafiikka •  Tehdään yksinkertainen paikallistava grafiikka •  Tehdään lyhyt puhelinhaastattelu paikalliselle toimijalle täydentämään juttua •  Haku sosiaalisen median keskustelusta Paikallistamisohje 3 3–7 tuntia Tehdään aiheesta oma juttu, yhteistoimituksen/STT:n jutusta taustakainalo Tehdään aiheesta kokonaan oma juttu paikallisella kärjellä, yhteistoimituksen juttu toimii vain idean antajana Pääjuttuun tehdään laajempi oma kainalojuttu joko kuvallinen henkilöjuttu tai asiantuntijahaastatteluja Lisätään laaja infografiikka paikallisesta näkökulmasta Suunnitellaan aiheesta juttusarja ja julkaistaan ensimmäinen osa Seuraavina päivinä Suunnitellaan jatkokäsittelyyn näkökulmia Tehdään aiheesta yksittäinen paikallinen jatkojuttu Aloitetaan aiheesta juttusarja Hyödynnetään verkkoa ja sosiaalista mediaa lisätietojen ja kokemusten saamiseksi Kootaan ja päivitetään verkkoon aihetta koskevat jutut ja keskustelut eli teema 2 K1 TORSTAI 25. HUHTIKUUTA 2013 OULU & SEUTU KOTIMAA RAHA ULKOMAAT URHEILU Ota yhteyttä Omalla kuvalla pääsee jo pitkälle TORSTAI 25.4. Sää klo 10 +4 Päivän pituus Kuva tai uutisvinkki: Lähetä kuva tai tekstaa viesti 13222 Toimitus: 08 5377 315, [email protected] Asiakaspalvelu: 08 5377 610, [email protected] Jakelupäivystys: ma–pe 6–16, la–su 6–11, 08 5377 612, [email protected] AURINKO NOUSEE AURINKO LASKEE Utsjoki Kuusamo Rovaniemi Pudasjärvi Kemi Kajaani Oulu Ylivieska Helsinki Utsjoki Kuusamo Rovaniemi Pudasjärvi Kemi Kajaani Oulu Ylivieska Helsinki 4.18 4.44 4.54 4.57 5.04 5.02 5.06 5.15 5.34 22.06 21.21 21.39 21.25 21.38 21.14 21.29 21.26 21.04 klo 16 +6 klo 22 +1 Lääkäri-nimike oli väärä Oululaisyritys markkinoi akupunktiohoitoja antanutta kiinalaismiestä lääkärinä Anna Leinonen Kaleva OULU Akupunktiohoitoja antavaa Zhu Guo-Guangia markkinoitiin oululaisen Neo – eheä olo -yrityksen internet-sivuilla kiinalaisen ja länsimaisen lääketieteen tohtorina sekä akupunktiolääkärinä. Valviran mukaan Guo-Guang ei kuitenkaan ole Suomessa laillistettu lääkäri. ”Hän ei ole myöskään hakenut laillistusta”, kertoo ryhmäpäällikkö ja lääkintöneuvos Pirjo Pennanen. Neo – eheä olo on luontaishoito- ja hyvinvointialan yritys, jonka tiloissa toimii useita alan ammattilaisia kuten erilaisia hiero- Laillistettu lääkäri Suomessa voi saada lääkärin laillistuksen henkilö, jolla on suomalainen lääketieteen lisensiaatin tutkinto. Myös vastaava EU-maissa tehty tutkinto riittää. Jos lääkäri tulee EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta, hän joutuu täydentämään tutkintoaan. Laillistamiseen vaaditaan puolen vuoden mittainen harjoittelu sekä kolmiportainen kuulustelu. Ulkomailta tulevien lääkäreiden kuulustelujärjestelmästä vastaa Tampereen yliopisto. Valviran ylläpitämän Terhikki-rekisterin julkisesta tietopalvelusta, Julkiterhikistä, kansalaiset voivat tarkastaa terveydenhuollon ammattihenkilöt. jia. Myös itsenäisenä yrittäjänä toimiva Zhu Guo-Guang on pitänyt viisi vuotta vastaanottoa yrityksen tiloissa. Guo-Guang sanoo, että hän on tehnyt Suomessa vain akupunktiohoitoja ja sanonut asiakkailleen ettei ole suomalainen lääkäri. Neo – eheä olon osakas ja hallituksen jäsen Pirjo Konola pai- Pankit ratkovat yhteisvoimin nuorten talousongelmia nottaa, että lääkäri-nimikkeen käyttö markkinoinnissa on ollut tahatonta eikä se ole ollut puutteellista suomenkieltä puhuvan Guo-Guangin syy. ”Minulla ei ole tietoa, miten akupunktiolääkärinimike oli sivuille päätynyt. Olen todella pahoillani, jos siitä on syntynyt asiakkaille väärinkäsitys. Se on ollut täysin tahatonta.” Lääkärin ammattinimike on Suomessa suojattu. Sen käyttö edellyttää laillistuksen myös silloin, kun ammattinimike yhdistetään johonkin muuhun sanaan. Esimerkiksi akupunktiolääkäri-nimikettä saa käyttää vain Suo- messa laillistettu lääkäri. Guo-Guang kertoo suorittaneensa lääkärin tutkinnon Kiinassa ja väitelleensä lääketieteen tohtoriksi Oulun yliopistossa. Pennanen sanoo, että Suomessa on mahdollista olla lääketieteen tohtori vaikka henkilöllä ei ole lääkärin oikeuksia. ”Lääketieteen tohtori on akateeminen oppiarvo.” Valvirassa ryhdyttiin selvittämään Oulun akupunktiolääkäritapausta keskiviikkona. Toimipaikkaan otettiin yhteyttä ja ohjattiin poistamaan harhaanjohtava ammattinimike. Guo-Guangin ammattinimiket- Antti Kaikkosen eropäätös puhutti keskiviikkona. tä korjattiin Neo – eheä olon internet-sivuilla saman päivän aikana. ”Hän on jatkossakin meillä töissä, jos vain itse haluaa. Hän on erittäin suosittu ja erittäin pätevä”, Konola kertoo. Tapauksen selvittely Valvirassa kuitenkin jatkuu. Viime vuosien valelääkärikohujen jälkeen Valviraan on tullut aiempaa useammin ilmoituksia lääkäreiden pätevyyksiin liittyen. ”Uusia valelääkäreitä ei ole paljastunut. Ennemminkin on haluttu tarkistaa ammattioikeuksia”, Pennanen sanoo. Akupunktiolääkärin nimik- JARMO KONTIAINEN keellä toimivista henkilöistä on myös tullut yksittäisiä yhteydenottoja. ”Kiinasta on tullut Suomeen joitakin lääkäreitä, joilla on lääkärinoikeudet myös Suomessa”, Pennanen kertoo. Suomeen ei kuitenkaan tule merkittäviä määriä kiinalaislääkäreitä. Valvira tekee poliisille vuosittain noin parikymmentä tutkintapyyntöä. Niissä selvitetään, onko henkilö syyllistynyt laittomaan terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. Jos lääkärin pätevyys arveluttaa kansalaisia, he voivat ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon tai Valviraan. Onko hyvä, että pankki opettaa nuorille talousasioiden hoitoa? Presidentin käynnistämään hankkeeseen uusi vaihe Kirsi Turkki Kaleva HELSINKI Keskeiset Suomessa toimivat pankkikonsernit ovat ryhtyneet yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa ratkomaan nuorten talousongelmia. Pankkien apua tarjotaan nuorten arkisten pankkiasioiden hoitoon. Nuorten taloudenhallintaa ovat tukemassa Nordea, OP-Pohjola ja Danske Bank. Mukaan on tulossa myös LähiTapiola. Projekti on osa tasavallan presidentin Sauli Niinistön käynnistämää lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevää hanketta. Nuorisolaissa säädetty etsivä nuorisotyö on tavoittanut koko maassa yli 22 000 koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa nuorta. ”Talouskysymykset kuormittavat hyvin paljon etsivää nuorisotyötä”, kertoo syrjäytymistä ehkäisevässä hankkeessa koordinaattorina toimiva oikeustieteiden tohtori Sakari Huovinen. Huovisen mukaan elämänhallinnan kadottaneista nuorista 90 prosentilla on talousongelmia. He ovat menettäneet luottotietonsa, ja arkiset asiat, kuten verkkopankissa asiointi ei suju. ”Nuorille, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa elämässä, talouden hallinta on todella vaikeaa”, Huovinen kuvailee. Talousongelmien ratkomiseen pankeilta saatava apu on yksi osa monista syrjäytymistä ehkäisevistä toimista. Opastus taloudenpitoon on tarpeen myös sik- si, että jonot kuntien velkaneuvontaan ovat pitkiä. Nuorten talousneuvonta on alkanut tänä keväänä pilottihankkeena Helsingissä ja Hyvinkää– Riihimäki-seuduilla. Toiminta on ensi syksynä tarkoitus laajentaa koko maahan. Pankkien henkilökunnasta neuvonnassa ovat mukana vapaaehtoiset. Työ tehdään pankkien työajalla. Etsivä nuorisotyö tavoittaa tapaamisiin talousongelmissa olevat nuoret ja tarjoaa tilat. ”Tämä on hyvin konkreettinen keino auttaa nuoria. On hienoa, että pankit ovat nyt samassa pöydässä miettimässä yhteisiä toimia”, Huovinen sanoo. Huovinen muistuttaa, että nuoret itse eivät ole valinneet syrjäytyvänsä, vaan heillä kaikilla on jostakin syystä huonommat lähtökohdat elämässään. ”On hyvin tärkeää, että nuorella on yksi aikuinen, johon voi luottaa ja jolta saa tukea. Se voi olla kuka tahansa, myös pankkineuvoja.” Huovisen mukaan nuorilta on tullut pilottihankkeesta hyvää palautetta. ”Nuoret ovat olleet hämmästyneitä siitä, että joku haluaa käyttää vapaaehtoisesti aikaansa heidän pulmiensa ratkomiseksi ja on kaiken lisäksi asiantuntija. Nuoret ovat tottuneet siihen, että kukaan ei välitä.” Pankit saavat toukokuun lopussa raportin tuloksista. Silloin päätetään myös jatkotoimista. nettaan pohtivia nuoria. Pankin edustajan vastaanotto oli hyvä ja vuorovaikutus avointa. Maija Kauppi Riihimäen Seudun Osuuspankista pitää tärkeänä, että neuvonta viedään nuorten luokse. Näin tilanne pysyy rentona. Kaupin ja nuorten tapaamisissa on käsitelty esimerkiksi sitä, mistä nuoret voisivat karsia menojaan ja mikä on korkojen merkitys luotoissa. ”Pyrin olemaan avuksi nuorille”, Kauppi perustelee osallistumistaan hankkeeseen. Kaleva OULU Eduskunnan suuressa valiokunnassa jäsenenä oleva oululainen kansanedustaja Satu Haapanen (vihr.) on tyytyväinen keskustan Antti Kaikkosen päätökseen erota valiokunnan varapuheenjohtajan paikalta. Haapasen mukaan on hyvä, että Kaikkonen teki johtopäätöksen itse. ”Ajattelin jo aiemmin, että hänen olisi hyvä erota tehtävästä. Hänen olisi ollut ongelmallista hoitaa tehtävää tilanteessa, jossa hän on”, Haapanen sanoi keskiviikkoiltana Kalevalle. Kaikkonen sai tiistaina kaikkien muiden eduskuntaryhmien paitsi perussuomalaisten tuen jatkaa suuren valiokunnan varapuheenjohtajana huolimatta ehdollisesta vankeustuomiostaan. Keskiviikkona Kaikkonen ilmoitti eroavansa tehtävästä. Hän uskoo päätöksen olevan helpotus hänelle itselleen, mutta myös keskustalle puolueena. Perussuomalaiset olivat Kaikkosen päätökseen tyytyväisiä. Puolueen ryhmäjohtajan Pirkko Ruohonen-Lernerin mukaan päätös osoittaa, että Kaikkonen ymmärsi asemansa hankaluuden. K1 KOTIMAA, SIVU 7 ”Ihan hyvä juttu, jos jollakulla on taloudellisia vaikeuksia. Nuorilla ei ole helposti rahaa, ja joku voi ottaa pikavippejä ja talous on pilalla loppuelämän.” Topias Koivukangas, 17, Oulu ”Voi olla aika hyödyllinen asia. Nuorilla ei ole paljoa tietoa talousasioista. Voi olla taipumusta tuhlata rahaa. Itse koen, että on hyvä saada asiasta tietoja.” Juuso Nevala, 16, Kempele MTV3: Putinin nimi löytyy toisestakin rekisteristä STT HELSINKI Venäjän presidentin Vladimir Putinin nimen päätyminen Suomen poliisin rekisteriin saa yhä uusia käänteitä. MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi keskiviikkoiltana, että Putinin nimi oli tallennettu epäiltyjen rekisterin lisäksi keskusrikospoliisin järjestäytyneiden rikollisryhmien jäsenrekisteriin. Se on kanavan mukaan tilapäinen analyysirekisteri, joka on ollut käytössä vuodesta 2008 alkaen. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisihallituksesta pitää luonnollisena, että epäiltyjen rekisteriin päätyneen henkilön nimi voi löytyä myös tilapäisistä analyysirekistereistä. ”Siinä ei meidän näkökulmastamme ole mitään kummallista”, Lardot sanoi STT:lle. Lardot suostui puhumaan vain yleisellä tasolla eikä ottanut kantaa Putinin tapaukseen. Lardot sijaistaa poliisiylijohtaja Mikko Paateroa tämän lomaillessa. Ympäristöjärjestöt: Talvivaara suljettava Laskut maksamatta, kortti kadonnut Kirsi Turkki Kaleva HELSINKI Nuorten talousongelmat ovat hyvin arkisia. Laskuja on maksamatta, pankkikortti kadoksissa tai luottotiedot menetetty. Danske Bankin toimitusjohtaja Johanna Lamminen sanoo Danske Bankille olleen hyvin luontevaa lähteä mukaan nuorten syrjäytymistä ehkäisevään hankkeeseen. ”Apu kohdentuu nyt sinne, missä todella tarvetta on.” Lamminen on itse ollut mukana tapaamassa taloustilan- Yllättävä eropäätös sai ihmettelyä ja kiitosta Oululaiset 17-vuotiaat Mimosa Halonen (vas.) ja Pihla Hiltunen pitävät pankkien tarjoamaa nuorille tarkoitettua talousopetusta hyvänä asiana. Halosen mielestä on hyvä, että halutessaan saa ammattilaisen apua, sillä aina ei osata säästää laskuihin, ja turhanpäiväisyyksiin menee liikaa rahaa. Hiltunen uskoo, että jos palvelusta tiedotetaan hyvin, nuoret osaavat käyttää sitä myös hyväkseen. ”On varmaan hyvä asia. On hyvä miettiä, mihin rahaa käyttää, paljonko sitä käyttää, ja osaako rahojaan säännöstellä. Se, osataanko neuvoja hakea, on eri asia.” Emilia Kentta, 22, Oulu STT SOTKAMO Kahdeksan suomalaista ympäristöjärjestöä vaatii Talvivaaran kaivoksen sulkemista. Järjestöjen mukaan kaivos ei ole missään vaiheessa toiminut suunnitellulla ja hyväksyttävällä tavalla, vaan se on aiheuttanut jatkuvia ympäristöongelmia. Järjestöjen mukaan kaivoksen alasajon riskit ovat pienemmät kuin ne, jotka seuraisivat prosessin jatkamisesta. Sarjallistaminen MAANANTAI 6. TOUKOKUUTA 2013 KOTIMAA K1 5 YHTEYSTIEDOT: Puhelin 08 5377 315 Sähköposti [email protected] Kalevan vaihde 08 5377 111 matkailuVuokra-asunto kuluu käytössä Rukan väki kammoksuu Vuokralaisella ja vuokranantajalla usein eri näkemykset asunnon kunnosta Juhani Eskola Kaleva OULU Vuokralaisen ja vuokranantajan yleisimmät riidanaiheet ovat näkemyserot asunnon kunnosta. Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia KoroKanerva muistuttaa, että erilaiset ihmiset näkevät asioita eri tavoilla. ”Ihmisillä on eri käsitys siitä, mikä on asunnon kulumista ja kuinka hyvin paikat on siivottu. Vuokralaisen perään lähtee kuitenkin lasku erittäin harvoin. Riitatapauksissa vuokranantaja pidättää useimmiten vakuuden, jonka jälkeen varsinainen riitely alkaa.” TA-yhtymän aluejohtajalla Jouko Knuutisella on vuokralaisten toiminnasta myös ikäviä kokemuksia. Selkeät ja yhteiset pelisäännöt eivät aina olekaan niin helposti ymmärrettävissä. ”Asunnoista näkee, miten niissä on asuttu. Siistien ihmisten jäljiltä tekisi mieli kiittää kädestä pitäen asunnon kuntoa. Toisessa ääripäässä tulee mieleen tapaus, jossa vessanpyttyä ei oltu pesty ainakaan vuoteen – tuskin aina edes vedettykään.” Knuutisen tiedossa on tapauksia, joissa asuntoa on tarkoituksella rikottu. ”On rikottuja muoviosia ja ikkunoita. Myös kotieläimet ovat tehneet vahinkoa puremisilla ja raapimisilla. Näissä tapauksissa vuokralaiselle on lähtenyt lasku perään.” Puheissa on toisinaan noussut esille vuokralaisen hyvät oikeudet Suomessa, mutta Koro-Kanerva näkee asian toisin. Hänen mielestään vuokranantajilla on Suomessa moniin muihin ver- TA-YHTYMÄ Pidä yhteyttä vuokralaiseen Päivi Seeskorpi Marjo Sormunen STT KUUSAMO Kuusamossa matkailuväki taistelee yhä ponnekkaammin kultakaivoshanketta vastaan. Kaivoksen pelätään pilaavan ainutlaatuisen erämaaluonnon ja karkottavan matkailijat. Australialainen Dragon Mining haluaa perustaa kultakaivoksen noin 10 kilometrin päähän Rukan matkailualueesta, aivan Kitkajoen ja Oulangan kansallispuiston kupeeseen. Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys otti hiljattain voimakkaasti kantaa kaivosta vastaan. Kuusamoon on perusteilla myös Pro Kuusamo -liike vastustamaan kaivosta. Kuusamon kaupunki ei ole ottanut vielä virallista kantaa kaivoshankkeeseen. Yhdyskuntajohtaja Mika Mankisen mukaan kaupunki odottaa kaivoksen Sekä vuokranantajan että vuokralaisen on syytä kuvata asunto ennen vuokrasopimusta. Tämä olisi hyvä tehdä yhdessä. Vuokrasopimuksen tekijöiden on viisasta yhdessä merkitä ylös asunnossa olevat mahdolliset viat. Vuokranantajan on hyvä haastatella ja tutustua huolellisesti uuteen vuokralaiseen. Vuokranantajan kannattaa tarkistaa uuden vuokralaisen luottotiedot ja pitää säännöllisesti yhteyttä vuokralaiseen. Moni vuokranantaja arastelee puuttua vuokranmaksun myöhästymiseen. Kannattaa toimia napakasti heti kun havaitsee ongelmia vuokranmaksussa. Mitä pidempään vuokrat ovat maksamatta, sitä vaikeampi vuokralaisen on löytää rahat niihin. Lähde: Mia Koro-Kanerva, Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja rattuna hyvät oikeudet vaikeissa vuokrasuhteissa. ”Esimerkiksi Saksassa on lähes mahdoton päästä vuokralaisesta eroon. Yleiseurooppalaisessa mittakaavassa suomalaisella vuokranantajalla on hyvät oikeudet.” Joskus vuokrasuhde voi käydä vuokranantajan kohdalla sietämättömäksi. Koro-Kanervan mukaan vuokralainen voi olla kuukausia maksamatta vuokraa, mutta siltikään asuntoa ei saada tyhjäksi. ”Pahimmillaan saattaa mennä puolikin vuotta ennen kuin maksut väistänyt vuokralainen saadaan laillisesti ulos asunnosta.” Sivakka-yhtymä Oy:n isän- Joskus vuokranantajaa odottaa ikäviä yllätyksiä vuokralaisen lähdettyä asunnosta. Paikkojen rikkominen ja huonosti tehty loppusiivous aiheuttavat eniten riitoja vuokra-asioissa. Nämä kuvat on otettu tyhjistä asunnoista. nöintipäällikkö Jouni Hautamäki kertoo vuokralaisten pääsääntöisesti noudattavan sovittuja sääntöjä. ”Sitten on aina poikkeuksiakin joukossa. Meillä on tullut eniten näkemyseroja loppusiivouksen tasosta. Vakuusraha on osoittautunut hyväksi pork- * SAK:n vastaukset ovat suuntaa antavia, eivät virallinen kannanotto. kanaksi. Vuokralaiset haluavat sen itselleen vuokrasuhteen päätyttyä.” Hautamäen mukaan myös yhtymän kahden vuoden välein tekemät määräaikaistarkastukset ovat vähentäneet ikäviä yllätyksiä. ”Niissä tulevat esille särkyneet paikat, vaikka vuokrasuhde ei olisi vielä päättymässäkään. Monesti vuokralainen korjaa itse rikkomansa. Vuokrasuhteen päätyttyä tarvitsee vain harvoin lähettää laskua perään.” Normaalin asunnon kulumisen ja selkeän paikkojen rikkomisen välillä Hautamäki näkee huomattavan eron. Eron havainnoimiseen ei hänen mukaansa tarvitse erityisen tarkkaa silmää. ”Jos välioveen tulee reikä, ei se yleensä ole normaalia asumista. Mielestäni normaali asunnon kuluminen on lopulta aika helppo määritellä.” Kyselyyn on poimittu muutamia erilaisia osa-alueita kuntien yli 530 lakisääteisestä tehtävästä. Tiedustelimme, pitäisikö tehtävät säilyttää kunnilla vai poistaa, ulkoistaa tai siirtää toiselle toimijalle. KYLLÄ.* EI. Useamman kunnan yhteistyöllä kyllä, koska tarvitsee laajan väestöpohjan toimiakseen. KYLLÄ. Järjestämisvastuu, mutta yksiköiden pitää olla riittävän suuret, jotta taloudelliset rahkeet riittävät. KYLLÄ. Järjestämisvastuu. Tuottaja voi olla muukin taho, ja monimuotoisuutta tarvitaan. KYLLÄ. Vastuu järjestämisestä säilyy kunnilla ja verovaroin rahoitettavana, mutta osa ns. vaativastakin erikoissairaanhoidosta siirtynee yksityisten tuottamaksi. KYLLÄ. Järjestämis- ja rahoitusvastuu. Myös kolmas sektori, eli voittoa tavoittelemattomat järjestöt ja yksityinen sektori, voivat tuottaa palveluita. KYLLÄ. Mutta valtion tuella.* EI. Useamman kunnan yhteistyönä järkevää. KYLLÄ. Järjestämisvastuu, mutta tuotantovastuu markkinoille. EI. Kunta vastaa, että joukkoliikenne toimii kunnassa. Käytännön toteuttamisessa hyödynnettävä yritysten tarjoamia palveluja ja kalustoa. EI. Tulisi järjestää ensisijaisesti niin, että yritykset hoitaisivat liikenteen markkinaehtoisesti. KYLLÄ. Vapaaehtoinen tehtävä. Sujuva ja houkutteleva joukkoliikenne on keskeinen kysymys yhdyskuntien toimivuudelle ja tärkeä palvelu asukkaille. KYLLÄ.* EI. Kunta voi järjestää kunnossapidon, mutta voi myös ostaa palveluja ulkoiselta toimijalta. KYLLÄ. Järjestämisvastuu, mutta tuotantovastuu voi olla muillakin. EI. Ei kuulu kunnan ydintehtäviin. Kadun omistaja vastatkoon kadun kunnossapidosta. EI. Kunnan vastuulla suunnittelu, muu toiminta voitaisiin ulkoistaa eri kokoisille yrityksille. KYLLÄ. Kunta itse päättää, tehdäänkö omana työnä vai ostetaanko palvelut ulkoa. LASTEN AAMUJA ILTAPÄIVÄTOIMINTA KYLLÄ.* KYLLÄ. Mutta mahdollista myös antaa ulkoisen toimijan hoidettavaksi, kuten jo tehdäänkin. KYLLÄ. Subjektiivista oikeutta pitää katsoa, jos toinen vanhemmista kotona. Palvelumaksuja voi miettiä. EI. Ei ole osa varhaiskasvatusta vaan toimintaa, jota yksityiset tahot voivat luontevasti tuottaa. EI. Mahdollisuudet ulkoistaa voittoa tavoittelemattomille järjestöille ja yrityksille ovat merkittävät. KYLLÄ. Mutta voittoa tavoittelemattomia järjestöjä ja yksityisiä toimijoita tulisi olla mukana toteuttamassa palveluita. ORKESTERIJA TEATTERITOIMINTA KYLLÄ. Mutta osin lipputuloilla. Painopistettä voisi siirtää sinne.* KYLLÄ. Mutta myös mahdollista hoitaa yhdessä muiden kuntien kanssa. KYLLÄ. Järjestämisvastuu, mutta pitää entistä enemmän siirtyä kolmannelle sektorille. EI. Ei ole mitään syytä, miksi kunnan tulisi hoitaa näitä tehtäviä. EI. Hyvää toimintaa, mutta kuntien tulisi katsoa alueellisesti järkeviä kokonaisuuksia ylläpitoon. EHKÄ. On vapaaehtoinen tehtävä. Kulttuurin peruspalvelut tuotetaan eri toimijoiden yhteistyönä. ERIKOISSAIRAANHOITO JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN KATUJEN KUNNOSSAPITO Koonnut SANNA NIKULA, grafiikka VEIKKO NIEMI/STT Kuntien tehtävissä on karsimisen varaa Sanna Nikula, Jukka Annala STT HELSINKI Pysäköinninvalvonta, katujen kunnossapito sekä tulva- ja satovahinkojen korvausten käsittely voisivat tulevaisuudessa kuulua muiden kuin kuntien vastuulle. Sen sijaan esimerkiksi kirjastot, vanhuspalvelut ja maksuton kouluruokailu halutaan jatkossakin säilyttää kuntien hoidossa. STT kysyi työmarkkinakeskusjärjestöiltä, Suomen yrittäjiltä ja Kuntaliitolta, mihin palveluihin kunnilla pitäisi ainakin olla varaa vuonna 2020. ”Sivistyksen mitta kunnassa on se, minkä tasoinen kirjasto sillä on”, korkeasti koulutettujen Akavasta kiteytetään kaikkien vastaajien mietteet kirjaston tärkeydestä. Etenkin Suomen yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat valmiita karsimaan kuntien Näin kysely tehtiin STT kysyi kuudelta järjestöltä, mihin palveluihin kunnilla on varaa tulevaisuudessa, vuonna 2020. Kysymykset lähetettiin työmarkkinakeskusjärjestöille, Suomen Yrittäjille ja Kuntaliitolle. Lisäksi kysyimme asiaa talousvaikeuksien runteleman pohjoissavolaisen Juankosken kaupunginjohtajalta ja hyvinvoivan uusmaalaisen Kauniaisten valtuuston puheenjohtajalta. Poimimme kuntien yli 500 lakisääteisestä tehtävästä parikymmentä. Tiedustelimme, pitäisikö tehtävät säilyttää kunnilla vai poistaa, ulkoistaa tai siirtää toiselle toimijalle. tehtäviä reippaasti. Se rajoittaisi tehtävät julkisen vallan käyttöön ja viranomaistoimintoihin. Kuntien lakisääteiset tehtävät ovat tämän vuoden aikana vain yvan valmistumista. Hän ihmettelee, miksi matkailuväki on jo näin varhaisessa vaiheessa lyönyt kantansa kiinni. Dragon Miningin mukaan sen lähin kaivospiiri sijaitsee viiden kilometrin päässä Rukasta. Dragon Miningin Suomenjohtaja Heimo Pöyry ihmettelee kaivosvastaisen ilmapiirin nousua Kuusamossa. ”Esimerkiksi Kittilässä Levillä on saatu hyviä kokemuksia matkailun ja kaivoksen rinnakkaiselosta.” Kaivosyhtiö on jo tehnyt kairauksia Juomasuolla. Alueelle johtavan tien varressa asuu lapsiperheitä. ”Varmasti kaivoksesta on hyötyä ja haittaa, mutta hanketta on lyöty ehkä liiaksikin matkailun kanssa vastakkain”, tuumaa Tarmo Karvola kotipihallaan kaivosalueen tuntumassa. Liikuntatrendi ei synny väkisin Pitäisikö kunnan huolehtia näistä tehtävistä vielä 2020? Kyllä Ehkä Ei kultakaivosta lisääntyneet yhä. Niitä on jo 565. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 1990. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä pohtii parhaillaan, miten kuntien taakkaa voisi keventää. Arvion on määrä valmistua vuoden kuluttua keväällä. Hallitus aikoo vähentää kuntien lakisääteisiä tehtäviä lähivuosina. Tavoitteena on miljardin euron vähennys kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin. Eduskunnan hallintovaliokunta korosti perjantaina lausunnossaan, että kunnille ei pidä määrätä uusia tehtäviä eikä laajentaa nykyisiä ilman, että valtio osallistuu hallitusohjelman mukaisesti niiden rahoitukseen yli puolella todellisista kustannuksista. Kunnilla on erikoisiakin tehtäviä hoidettavanaan, kuten tu- pakanvastainen kampanjointi ja solariumlaitteiden valvominen. Solariumista kaikki kyselyyn vastanneet olisivat valmiit luopumaan. Tupakanvastaisen kampanjoinnin Kuntaliitto säilyttäisi kunnilla. Monien vastaajien mielestä yksityiset yrittäjät ja kolmas sektori, eli voittoa tavoittelemattomat järjestöt, voisivat osallistua nykyistä enemmän palvelujen tuottamiseen, vaikka järjestämisvastuu olisikin kunnilla. Sellaisia tehtäviä ovat esimerkiksi lasten iltapäiväkerhot, nuorisotilojen ylläpito ja vanhuspalvelut. Suomen yrittäjät ja Akava siirtäisivät palo- ja pelastustoimen kunnilta valtiolle. Akava kuitenkin elvyttäisi vapaapalokunta- toiminnan kunnissa. Samoilla linjoilla on SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen, joka ei kyselyssä edusta koko SAK:n kantaa. ”Pelastustoimi voi olla kunnan tai valtion tehtävä, mutta tärkeää on pitää vapaapalokunnat mukana.” EK säilyttäisi pelastustoimen kuntien vastuulla, mutta ostaisi palvelut ja kaluston yksityisiltä. Vanhukset, lapset ja kirjasto STT HELSINKI Pohjoissavolainen Juankoski on kärsinyt pahoin teollisuuden rakennemuutoksesta. 5 000 asukkaan maalaiskaupungista hävisi muutamassa vuodessa noin 500 työpaikkaa, mikä romahdutti verotulot. Kaupunginjohtaja Petri Kan- gasperko olisi valmis siirtämään valtion kontolle useita tehtäviä erikoissairaanhoidosta ammatilliseen koulutukseen. ”Valtiolle voisi siirtää myös pelastustoimen ja ensihoidon.” Kangasperkon mukaan kunnalle vastedeskin kuuluvia tärkeimpiä perus- ja lähipalveluja ovat vanhustenhuolto, lasten päivähoito ja kirjasto. Katujen kunnossapidostakaan hän ei luopuisi. ”Valtion ei kuitenkaan tule laajentaa vastuuta kunnille, kuten se nyt on tekemässä muuttaessaan taajamien läpi kulkevia väyliä kuntien vastuulle.” ! Tero Malinen STT HELSINKI Uusien liikuntatrendien synnyttäminen on monimutkainen prosessi. Harva laji lyö heti läpi niin kuin vaikkapa sauvakävely. ”Sauvakävelyssä kohtasivat välinevalmistajien, Suomen Ladun ja hiljalleen ikääntyvän väestön intressit”, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen. Yleisön innostuminen onkin todennäköisempää, jos lajin parissa tehdään tuotekehitystä ja liitot tai järjestöt innostuvat sitä edistämään, vahvistaa UKK-instituutin johtaja, tutkimusprofessori Tommi Vasankari. Läpilyönti edellyttää silti aitoa kiinnostusta. Monet liikuntailmiöt hiipuvat, vaikka ne olisivat hetken hyvinkin trendikkäitä. Suomessa näin kävi esimerkiksi purjelautailulle, 1980-luvun hittilajille. Viime vuodet jatkunutta juoksubuumia tutkijat selittävät monin tavoin. ”Terveystietoisuus lisääntyy ja kestävyysliikunta fyysisen pääoman kasvattajana on arvossa, jotta jaksetaan tiukassa työelämässä”, Itkonen listaa. Turun yliopiston erikoistutkija Tuomas Zacheus taas näkee, että perinteinen yksilölaji on päinvastoin saanut yhteisöllisiä muotoja. Entä mitkä trendit ovat voimistumassa? Zacheus ja asiantuntija Satu Ålgars Liikunnan ja urheilun kattojärjestö Valosta uskovat, että ainakin liikunnan teknillistyminen ja kaupallistuminen jatkuu. Kuntokeskukset ovat varsinaisia liikuntaliiketoiminnan testilaboratorioita. Niissä kehitetään uusia liikuntamuotoja ja seurataan, mistä sukeutuu hitti. Mies ajeli humalassa ympyrää Kesäistä säätä luvassa tulevalle viikolle HAAPAJÄRVI Parikymppinen mies ajeli humalassa ympyrää kaupan parkkipaikalla sunnuntain vastaisena yönä Haapajärvellä. Haapajärvellä partiomassa ollut poliisipartio huomasi hieman ennen kahta yöllä, että henkilöauto ”polttaa” renkaita kaahaamalla ympyrää Ståhlberginkadun varrella sijaitsevan kaupan parkkipaikalla. Partio päätti puhalluttaa omistamallaan henkilöautolla ympyrää ajaneen haapajärvisen miehen. Mies puhalsi 1,5 promillen lukemat. Häntä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta sekä myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Poliisi otti miehen ajokortin kuivumaan. (Kaleva) HELSINKI Kesäistä säätä on luvassa Etelä- ja Keski-Suomeen ensi viikolla, arvioi Ilmatieteen laitos. Lämpötila kohoaa jopa 20 asteeseen. Lapissa lämpötila voi kohota yli 10 asteen. ”Helatorstai on todennäköisesti viikon lämpimin päivä, mutta keskiviikkonakin voidaan päästä lähelle 20 astetta”, meteorologi Eerik Saarikalle arvioi. Auringolta on hyvä jo suojautua. UV-säteily on kohtalaista maan etelä- ja keskiosissa. ”Aurinkorasvaa voi iltapäivällä laittaa”, Saarikalle selventää säteilyn voimakkuutta kansankielelle. Kuiva sää aiheuttaa myös ruohikkopalovaaran. (STT) Kortiton rattijuoppo ajeli Rovaniemellä ROVANIEMI Mies ajeli katsastamattomalla henkilöautolla humalassa ilman korttia Rovaniemellä myöhään lauantaiiltana. Rattijuopumuksia valvomassa ollut poliisipartio pysäytti Vapaudentiellä hieman ennen puoltayötä ajaneen henkilöauton, jota ajanut mies puhalsi 0,97 promillea. Selvisi, että miehellä ei ollut ajokorttia ja että hänen kuljettamansa auto oli katsastamaton. Miehen epäillään syyllistyneen rattijuopumuksen lisäksi kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta sekä ajoneuvorikkomuksiin. (Kaleva) Monet liikuntailmiöt hiipuvat, vaikka ne olisivat hetken hyvinkin trendikkäitä. Kurvinen: Oululle palvelustrategia OULU Kansanedustaja Esko Kurvinen (kok.) ehdottaa Oululle koko kaupunkia koskevaa palvelustrategiaa. Palvelustrategiassa määriteltäisiin kaupungin omana työnä tehtävien toimintojen ja yksityisiltä ostettavien palvelujen prosenttijakauma toimialoittain. Palveluja ostettaisiin myös yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. ”Lisäverojen kerääminen ei ole ratkaisu, vaan menojen karsiminen toimintoja tehostamalla”, Kurvinen arvioi Oulunsalon yrittäjien 30-vuotisjuhlassa. Palveluverkkosuunnitelman hyväksymisen yhteydessä pitäisi Kurvisen mukaan hyväksyä myös palvelustrategia, joka olisi ohje hallinnonaloille. (Kaleva) Mikä on jutun kärki? Miten oma visuaalinen brändi paikallis tetaan? MAANANTAI 6. TOUKOKUUTA 2013 Tätä mieltä K2, sivu 4 Maitoa ei enää myydä saaressa Muutaman vuoden toppilansaarelaiset ja miksi ei myös hietasaarelaiset saivat nauttia Satamakioskin palveluista. Nyt huvi on ohi. Maitonsa saarelaiset Lukijakuva ”Poliitikkojen pitää tehdä Oulun kaupungin taloutta koskevat ratkaisut nyt. Niitä ei voi venyttää tulevaisuuteen.” hakevat mantereen puolelta Toppilasta tai Tuirasta. Oliko kioskikuolemaan syynä Möljänsilta, joka helpotti asukkaiden ostosmatkaa Toppilaan? AUTOKOULUSSA 18.1.2013 asti www.kaleva.fi Aina ajassa Pohjois-Suomen johtava uutiskone kellon ympäri. Kari Sankala 20 oppituntia, 30 ajokertaa (15 ajotuntia) TÄNÄÄN Pimeänajo simulaattorilla NYT 1 480 e* II-vaihe 106 e* Liukasratamaksu 263 e* YHTEENSÄ (ilman muita maksuja) (Voimassa 19.1.2013 asti) I-vaihe / II vaihe 2 009 e 67 e/93 e 19.1.2013 lähtien Syventävä vaihe Perusopetus 19 oppituntia, 17 ajotuntia Pimeänajo simulaattorilla 1 589 e* Harjoitteluvaihe 160 e* 106 e* (19.1.2013 jälkeen tutkinnon suorittaneille, sekä niille, jotka eivät ole käyneet II-vaihetta 19.1. 2013 mennessä) 324 e* Ajokorttilupamaksu poliisille (lyhytaikainen) 60 Ajokorttilupamaksu poliisille (pitkäaikainen) 53 Tutkintomaksu Ajovarmalle Ajokorttimaksu Ajovarmalle 81 27 221 e YHTEENSÄ (ilman muita maksuja) Liukasratamaksu I-vaihe / II-vaihe 2 339 e 67 e/93 e NYT Pimeänajo simulaattorilla (Ellei opetuslupaopettaja ole antanut) II-vaihe Liukasratamaksu (Voimassa 19.1.2013 asti) I-vaihe / II-vaihe 106 e* YHTEENSÄ (ilman perusopetuksen omia kustannuksia, 106 e pimeänajoa ja muita maksuja) 67 e/93 e 263 e* 423 e 19.1.2013 lähtien Perusopetus - Polkimen asennus + katsastus - Opettajan teoriakoe - Opetuslupamaksu poliisille - Polttoainekulut + muut oman auton kustannukset Autokoulussa annettava opetus 529 e + pimeänajo simulaattorilla 110 e + liukasratamaksu 67 e 706 e Harjoitteluvaihe (19.1.2013 jälkeen tutkinnon suorittaneille) 160 e* YHTEENSÄ Syventävä vaihe 324 e* + liukasrata-maksu 93 e (19.1.2013 jälkeen tutkinnon suorittaneille, sekä niille, jotka eivät ole käyneet II-vaihetta 19.1. 2013 mennessä) 417 e (ilman perusopetuksen omia kustannuksia ja muita maksuja) 1 283 e Suomi Hollanti Ruotsi Britannia Saksa Tanska Belgia Ranska Itävalta Irlanti Unkari Bulgaria Italia Romania 2 500 1 940 1 885/1 660 1 750 1 500 1 300 1 275 1 200/1 400 1 000/1 500 600 440 415 350 200 *Hintatiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Opetuksen sisältö ja ajokokeen vaatimukset hyvin erilaisia. Lähde: ACP (Automóvel Club De Portugal) Koonnut HARRI AALTO, grafiikka PASI JUHOLA, EIJA SARASTAMO Lähde: Autoliitto Ajokorttiin isoja muutoksia Suomessa on Norjan jälkeen nyt Euroopan kallein ajokortti, keskimäärin se maksaa 2 500 euroa. Opetuslupaopetuskin maksaa reippaasti yli tonnin. Liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) selvitys valmistuu alkusyksystä. Jo nyt on selvää, että isoja muutoksia täytyy tehdä, niin suuri on tyytymättömyys. Liikenne- ja viestintäministeriö sekä liikenteen turvallisuusvirasto Trafi eivät puutu ajokortin hintaan ennen syksyä. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, Trafilta, Autoliitolta ja Autokoululiitolta, käytännön keinoja, joilla ajokortin hintaa saataisiin kohtuullisemmaksi. Maailman Naurupäivää vietettiin sunnuntaina yli 70 maassa. Myös Oulun Nauruklubi järjesti juhlan kunniaksi kokoontumisen, joka keräsi nelisenkymmentä osallistujaa. Naurupäivän tehtävänä on levittää terveyttä, iloa ja maailmanrauhaa. K1 OULU & SEUTU, SIVU 4 Asuntojen kunnosta riitaa Ajokortin hintoja Euroopassa* euroa ENNEN OPETUSLUVALLA 18.1.2013 asti Perusopetus - Polkimen asennus + katsastus - Opettajan teoriakoe - Opetuslupamaksu poliisille - Polttoainekulut + muut oman auton kustannukset Vihaiset linnut 6-vuotiaan Ellin askartelemina. Naurulla rauhaa maailmaan NÄMÄ MAKSUT KAIKILLE LISÄKSI *Hinta sisältää alv:n 24% euroa Perusopetus PIRJO SOHLO Twitter: @kaleva_fi Facebook: KalevaOy B-ajokortin hinta ennen ja nyt ENNEN K1 3 Näin ajokortin hinnat ovat kallistuneet AUTOKOULUOPETUS Hinnannousuksi arvioitiin 300 euroa. Hinnat nousseet noin 500 euroa. Ajokortin keskimääräinen hinta noin 2 500 euroa. OPETUSLUPAOPETUS Hinnannousuksi arvioitiin 350– 400 euroa. Hinnat nousseet 700–1 000 euroa. Ajokortin hinta 1 200–1 500 euroa.* *Hinta ei sisällä perusopetusvaiheen omia kustannuksia, kuten bensakuluja. Lähteet: Trafi, Autoliitto Vuokralaisen ja vuokranantajan yleisimmät riidanaiheet ovat näkemyserot asunnon kunnosta. Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan ihmisillä on eri käsitys siitä, mikä on asunnon kulumista ja kuinka hyvin paikat on siivottu. K1 KOTIMAA, SIVU 5 Hiljainen syytetty oikeuden eteen Tänään maanantaina 38-vuotias Beate Zschäpe astuu oikeuden eteen Münchenissä. Saksan syyttäjäviranomaiset pitävät naista maan vaarallisimpana uusnatsina, jota syytetään kymmenestä murhasta, tuhoisasta pommi-iskusta ja lukuisista pankkiryöstöistä. Syytetty on asianajajansa välityksellä ilmoittanut, ettei aio sanoa oikeudessa sanaakaan. K1 ULKOMAAT, SIVU 7 Rauhallinen Raanta valokeilassa Maalivahti Antti Raannan nimi on tällä hetkellä koko kiekkoa seuraavan Suomen huulilla. Häikäisevä esitys lauantai-illan Slovakia-ottelussa nosti rauhallisen Raannan ryminällä Leijonien ykkösvahdiksi. K1 URHEILU, SIVU 9 67 Egotripin keulahahmo julkaisi soololevyn Muusikko Mikki Kauste on viettänyt viime ajat koti-isän kiireistä elämää Egotrippi-yhtyeen ollessa tauolla. Kun lapset on huolehdittu kouluun ja tarhaan, on koti-isä istunut säveltämään. Tuloksena syntyi iskelmäpohjainen Lintumies-levy. K2 KULTTUURI, SIVU 1 Hollanden vuosi oli pannukakku François Hollande nousi Ranskan presidentiksi luvattuaan vaihtoehdon tiukalle talouskuripolitiikalle. Ranskalle vuosi Hollanden johdossa ei kuitenkaan ole ollut paraatimarssia. Tyytyväisyys presidenttiin on alempana kuin kertaakaan vuoden 1981 jälkeen. K2 PÄÄKIRJOITUS, SIVU 4 Miten kuntien palvelutuotantoa valvotaan? ”Mitä enemmän palveluita ulkoistetaan, sitä enemmän korostuu palvelujen laadun, kustannusten ja lain edellyttämä valvonta. Valvotaanko kuntien omaa palvelutuotantoa löysemmillä laatukriteereillä?” kysyy Jarmo Juntunen. K2 LUKIJALTA, SIVU 5 ERÄ Jääkarhuja kuvaamassa Huippuvuorilla Ajokortti halpenisi kohtuulliseksi näillä keinoilla Trafi: Irti autokoulusta Autoliitto: Turhia tunteja Autokoululiitto: Alv pois Tieliikenteen strategiatoimialasta vastaava Trafin johtaja Sami Mynttinen haluaa palauttaa eniten kallistuneen opetusluvan kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi. Hänen mukaansa se merkitsee pakolliseksi määrätyn autokouluopetuksen purkamista. Mynttinen haluaa, että ajoopetuksesta keskusteltaessa tärkeimmäksi asiaksi nousee sen lopputulos, turvallinen ja vastuullinen kuljettaja. ”Tutkintovaatimuksia on kehitettävä niin, että ne arvioivat nykyistä paremmin, kenellä on edellytykset saada ajokortti. Ajokokeessa pitää kiristää esimerkiksi ajoympäristön vaatimuksia. Koe voisi myös olla ajallisesti pitempi Autoliitto alentaisi ajokorttiuudistuksen huippukalliiksi nostaman ajokortin hintaa vähentämällä autokouluissa istuttavia pakollisia oppitunteja. Ajokorttiuudistus toi autokoulutunnit uutena asiana myös opetuslupaopetukseen. Autoliiton laskelmien mukaan sen hinta kallistui peräti tuhat euroa. ”Parempi vaihtoehto kuin lisätä tuntiopetusta olisi tiukentaa kuljettajatutkintoa, niin teoriakoetta kuin insinööriajoakin. Lisäkoulutusta määrättäisiin sitten niille, joka ovat sen tarpeessa”, sanoo toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Autokoulujen jäykät oppituntikäytännöt edustavat Autoliiton mukaan mennyttä aikaa. Suomen Autokoululiiton resepti ajokortin hinnan alentamiseksi on veropoliittinen. ”Otetaan arvonlisävero joko kokonaan pois tai ainakin alennetaan sitä merkittävästi. Useimmilla koulutusaloilla arvonlisävero on huomattavasti matalampi kuin autokoululopetuksen 24 prosenttia, jos sitä on ollenkaan”, sanoo koulutuspäällikkö Tapani Rintee. Sen sijaan Autokoululiitto ei ole valmis luopumaan opetuslupaopetukseen sisällytetyistä autokouluosuuksista. ”Yhteisopetus on Euroopassa yleistyvä trendi. Mopopuolelle yhteisopetus tuli kaksi vuotta sitten, ja kokemukset pelkästään hyviä.” Liitto torjuu syytökset rahas- kuin nyt. Näin toimitaan liikenneturvallisuuden kärkimaissa Ruotsissa, Englannissa ja Hollannissa.” Mynttisen mielestä ajo-opetuksen määrän sijaan pitää tarkastella sen laatua. ”Ajokortti on meillä Norjan jälkeen Euroopan kallein. Jotain on pielessä, sillä samaan aikaan Suomi on jäänyt liikenneturvallisuudessa yhä kauemmas eurooppalaisesta kärjestä.” Marjaana Karhunkorpi ”Voidaan perustellusti kysyä, tarvitaanko nykyään enää institutionaalista teoriaopetusta, jossa oppiminen perustuu läsnäolopakkoon. Vai olisiko enemmän nykyaikaa se, että jokainen hankkisi tiedot omatoimisesti ja sen jälkeen kirjallisessa kokeessa osoittaisi tietämyksensä.” Nieminen muistuttaa, että nuoria opetetaan koulussa jo muutenkin omaehtoiseen oppimiseen ja tiedon hakemiseen. Vain autokoulussa kaikkien on istuttava sama määrä tunteja. Harri Aalto tamisesta pakolliseksi määrätyllä opetuksella ”Perusvaiheessa eniten lisääntyi itseopiskelu, joka tapahtuu netissä. Sitä on nyt 20 tuntia. Luokkaopetus sinänsä on tärkeää, koska se tapahtuu ryhmissä, kuten liikennekin.” Autokoululiitto oli merkittävästi pohjustamassa ajokorttiuudistusta. Liiton vaikutuspiirissä oleva Liikenneturvallisuuden edistämissäätiö rahoitti Trafin Turun yliopistolta tilaamaa tutkimusta. ”Totta kai haluamme olla kehittämässä autokouluopetusta ja käyttää puolueettomia ja kansainvälistä meriittiä saavuttaneita tutkijoita.” Harri Aalto Hanne ja John Bjerk ovat harrastaneet luontokuvausta yksitoista vuotta eli koko sen ajan, jonka he ovat asuneet Huippuvuorilla. Bjerkit kuvaavat jääkarhuja kelkkaretkillä, yleensä 200–300 metrin päästä. Mikään heidän kuvaamistaan jääkarhuista ei ole käyttäytynyt aggressiivisesti, mutta Bjerkit ovat varovaisia. Hanne Bjerkin lempikuvassa aikuinen jääkarhu lähestyy jäätikköä. K2 ERÄ, SIVU 6 HUOMENNA Odottajien lääkkeidenkäyttö yleistynyt Lähes 60 prosenttia odottavista äideistä käyttää raskausaikanaan ainakin yhtä reseptilääkettä. Raskausaikainen lääkkeidenkäyttö on lisääntynyt noin kymmenellä prosentilla viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana. Pääsyy lääkemenekin kasvuun on synnyttäjien keski-iän nousu, jonka myötä sairauksiakin esiintyy odottajilla enemmän. Häiriöpäiväkirjalla kiinni ongelmakohtiin T yöpr osessin anal yysi Mediakonseptilaboratorio Mediakonseptien uudistaminen -koulutus 28.1.2014 Median murros ja tulevaisuuden strategiat 5.3.2014 Mediakonseptit, mallilukija ja yleisöjen muuttuva käyttäytyminen 1.4.2014 Suunnitteleva ja editoiva työtapa, työprosessien analyysi 28.4.2014 Sosiaalinen media ja monikanavajulkaiseminen 15.5.2014 Visuaalisuus ja käytettävyys eri julkaisualustoilla 5.6.2014 Muutoksen johtaminen ja kehittämisen välineitä 11.9.2014 Mediakonseptit digimaailmassa 06.11.2014 Julkinen loppuseminaari Välitehtävät ja lopputyö Lisätietoja Luentomateriaalit: http://www.mediaconceptsrg.net/toimi Tutkimustulokset: www.nextmedia/results/ + verkkojulkaisu loppuvuoden sisällä Facebook: Media Concepts Research Group Merjan blogi: http://mediaconceptsrg.blogspot.com Tweet: @merjah [email protected] Auroran blogi: http://auroraairaskorpi.com/ Tweet: @aairaskorpi [email protected]