Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille
Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Työkalu ammatillisen polun itsenäiseen suunnitteluun Invalidiliitto CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti (2007–2010) Toimittanut: Aino Ahonen, kuntoutuspsykologi, Invalidiliiton Jyväskylän ja Kuopion kuntoutus- ja työklinikka Ulkoasu ja taitto: Valokuvat: Piirrokset: Paino: Mainostoimisto Visuviestintä Oy, Taina Ståhl Timo Porthan, Invalidiliitto ry Tuomas Gustafsson Kirjapaino Öhring Oy Invalidiliiton julkaisuja O.45., 2010 ISBN 978-952-5548-36-5 (nid.) ISBN 978-952-5548-37-2 (pdf) ISSN 1457-1471 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Sisällys Lukijalle_______________________________________________5 1 Ammatillisen suunnittelun lähtökohtana omat kiinnostukset ja toiveet________________________________8 2 Ammatillinen suunnittelu elämänkaarella – mitä ottaa huomioon?_ _____________________________10 3 Opas ammatilliseen suunnitteluun: sisältö ja tavoitteet_____13 4 Ammatillinen kuntoutus_ _____________________________15 5 Millainen minä olen? ________________________________17 5.1 Minäkuva ja persoonallisuus___________________________17 1. TEHTÄVÄ: oma kuvaus itsestäni__________________________ 20 2. TEHTÄVÄ: persoonallisuuden piirteideni tunnistaminen ja kehittäminen_____________________________________ 20 5.2 Oman elämänkaaren tarkastelu_________________________21 3. TEHTÄVÄ: valintoja vaakakupissa_ _______________________ 22 5.3 Omien kiinnostusten ja arvojen pohtiminen________________24 4. TEHTÄVÄ: arvohuutokauppa _ __________________________ 25 5. TEHTÄVÄ: miellekartta ________________________________ 26 Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa!______________ 28 6 Omien mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen________29 6. TEHTÄVÄ: minua kiinnostaa!____________________________ 33 Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa!______________ 33 3 1. 1. Sisällys 7 Peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen nivelvaihe – millaisia mahdollisuuksia on?_ _______________________34 7. TEHTÄVÄ: vaihtoehtoihin tutustuminen_ ___________________ 35 Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa!______________ 39 8 Mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman avuksi?______________________40 8. TEHTÄVÄ: AVO-ammatinvalintatesti_______________________ 46 9. TEHTÄVÄ: tulevaisuuden muistelu________________________ 46 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä!______________________________47 Tarina 1 ”Merkonomi-opiskelija”___________________________ 47 Tarina 2 ”Tietojenkäsittelyn tradenomi-opiskelija ja toimistotyöntekijä”_____________________________ 51 Tarina 3 ”Area Responsible Designer” _ _____________________ 54 Tarina 4 ”Yliopisto-opettaja (professorin virka)”________________ 60 Tarina 5 ”Keittiöapulainen” ______________________________ 64 Tarina 6 ”Saksan kielen opettaja” _ ________________________ 66 10 Oma ammatillinen suunnitelma_ _______________________71 10. TEHTÄVÄ: ammatillinen polkuni – unelmia ja suunnitelmia!_ ___ 71 Liite 1 �Harjoitus: Persoonallisuuden piirteideni tunnistaminen ja kehittäminen_______________________ 72 Liite 2 Harjoitus: Minua kiinnostaa!_ _______________________ 74 Liite 3 Harjoitus: Tulevaisuuden muistelu_____________________ 77 Lähteet_ _____________________________________________78 Invalidiliiton julkaisuja___________________________________79 4 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Lukijalle Jokaisella on oikeus koulutukseen ja yhtäläinen oikeus tehdä työtä, julistaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus. Nämä oikeudet koskevat myös CP-vammaisia nuoria ja aikuisia. Oppaan tarkoituksena on auttaa toteuttamaan näitä oikeuksia. Invalidiliiton CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektin (2007–2010) työskentelyn tuloksena on syntynyt Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille – työkalu ammatillisen polun itsenäiseen suunnitteluun. Kirjan tarkoituksena on tukea, ohjata ja auttaa CP-vammaista nuorta tai aikuista oman ammatillisen polun jäsentämisessä ja suunnittelussa. Toivomme, että tämä ammatillisen suunnittelun työkirja antaa uusia näkökulmia, lisää itsetuntemusta, opastaa lisätiedon hankkimiseen ja toimii mahdollisesti hajanaisten ammatillisten toiveiden, tavoitteiden ja suunnitelmien jäsentäjänä. Tavoitteena on yksilölliset elämäntilanteet ja mahdollisuudet sekä rajoitukset tarkkaan huomioivan kauaskantoisen ja realistisesti toteutettavissa olevan ammatillisen suunnitelman tekeminen. Parhaimmillaan ammatillista suunnittelua tehdään saumattomassa yhteistyössä CP-vammaisen nuoren tai aikuisen ja ohjaavien ammattilaisten kesken. Toivottavasti työkirja on hyödyksi ja avuksi tässä haastavassa, mutta mielenkiintoisessa ja varmasti antoisassa prosessissa. 5 1. 1. Lukijalle Suuret kiitokset kaikille tämän työkirjan suunnitteluun osallistuneille henkilöille arvokkaasta tuesta ja näkemyksistä matkan varrella. Kiitos kuuluu myös projektiin osallistuneille CP-vammaisille nuorille, joiden ”käyttäjäkokemukset” olivat erittäin tarpeellisia tätä työkirjaa kootessa. Kiitämme Raha-automaattiyhdistystä CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektissa tehdyn pitkäaikaisen ja tarpeellisen työn tukemisesta ja mahdollistamisesta. CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti Aino Ahonen Tiina Airaksinen projektityöntekijä Invalidiliitto ry projektipäällikkö Invalidiliitto ry 6 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Ammatillisen suunnittelun työkirjan on koonnut: Projektityöntekijä, kuntoutuspsykologi Aino Ahonen, CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti, Invalidiliiton Kuopio/Jyväskylä kuntoutus- ja työklinikka. Peruskoulusta jatkokoulutukseen -osaprojektin työtä on valvonut ohjausryhmä, jonka työskentelyssä ovat olleet mukana: Puheenjohtaja Jari Hautamäki, Keski-Suomen CP-yhdistys Työvoimaneuvoja Päivi Isotalus, Jyväskylän työvoima- ja elinkeinokeskus Aluesihteeri Merja Partanen, Suomen CP-liitto ry Vammaispalveluiden johtaja Seija Parviainen Jyväskylän kaupunki Rehtori Kirsi Ruoppila, Huhtarinteen koulu, Jyväskylä Hallituksen jäsen, Markku Väätäinen, Suomen CP-liitto ry Työkirjaa on suunniteltu ja kommentoitu yhteistyössä projektiryhmän kanssa, johon ovat kuuluneet: Projektipäällikkö Tiina Airaksinen, CP-vammaisten aikuisten kuntoutus ja hyvinvointi elämänkaarella projekti, Invalidiliitto ry. Johtaja Marjaana Suosalmi, CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti / Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Tutkija Eerika Rosqvist, CP-vammaisten aikuisten kuntoutus ja hyvinvointi elämänkaarella -projekti / Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter Kehittämispäällikkö Oili Harri-Lehtonen, Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry. Lisäksi työkirjan suunnitteluvaiheessa on saatu arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projektissa työskennelleiltä Invalidiliiton kuntoutuksen asiantuntijoilta ja Suomen CP-liiton asiantuntijoilta. Suuri kiitos kaikille työkirjan kehittämiseen osallistuneille. 7 1. 1 Ammatillisen suunnittelun lähtökohtana omat kiinnostukset ja toiveet 1 1 Ammatillisen suunnittelun lähtökohtana omat kiinnostukset ja toiveet Ammatillisessa suunnittelussa sinun oma aktiivisuutesi ja motivaatio ovat aina tärkeimmässä osassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ammatillinen suunnittelu olisi hyvä aina tehdä mahdollisimman itsenäisesti. Tuen ja avun sekä uusien näkökulmien hankkiminen läheisiltä ihmisiltä tai ammattilaisilta kannattaa ja on toivottavaa! Mahdollisimman realistisen ammatillisen suunnitelman aikaan saamiseksi olisi hyvä ottaa huomioon monenlaisia näkökulmia. Parhaimmillaan ammatillisessa suunnittelussa on kyse saumattomasta yhteistyöstä sinun ja ammattilaisten kesken: lopputuloksena on realistinen ammatillinen suunnitelma, jossa elämäntilanteesi sekä mahdollisuudet ja rajoitukset on otettu tarkoin huomioon. Muista kuitenkin, että kaikki tekemäsi valinnat ovat nimenomaan SINUN valintojasi! Ei ole olemassa vain tiettyjä rajattuja ammattialoja, jotka CPvamman vuoksi soveltuisivat sinulle. On hyvä muistaa, että kaikissa ominaisuuksissa ja asioissa olet yksilöllinen ja ainutlaatuinen ihminen. Ammatillisen suunnittelun prosessissa on sekä vammaisilla että vammattomilla ihmisillä hyvin paljon 8 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille samanlaisia piirteitä ja huomioon otettavia seikkoja, kuten omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet, persoonallisuuteen liittyvät seikat sekä opiskeluvalmiudet. Kaikki alat ja ammatit eivät sovellu vammattomillekaan ihmisille. Fyysisten tai henkisten rajoitusten tai kiinnostuneisuuden, elämäntilanteen, vahvuuksien ja heikkouksien, persoonallisuuden piirteiden tai opiskeluvalmiuksien ym. seikkojen vuoksi myöskään CP-vammaisille ihmisille eivät kaikki alat sovellu kaikille yhtä hyvin. Siksi on tärkeää, että selvität mahdollisimman laaja-alaisesti juuri sinun ammatinvalintaasi vaikuttavat yksilölliset seikat, jotta ammatillinen suunnitelmasi on sinulle mahdollisimman sopiva ja olet siihen tyytyväinen. � 9 1 2 Ammatillinen suunnittelu elämänkaarella – mitä ottaa huomioon? 2 2 Ammatillinen suunnittelu elämänkaarella – mitä ottaa huomioon? Ammatinvalinnan ja ammatillisen tulevaisuuden kysymykset tulevat elämässäsi ensimmäisen kerran eteen viimeistään peruskoulun viimeisillä luokilla. Tällöin yleisimmin mietitään ja suunnitellaan peruskoulun jälkeisiä jatko-opintoja (ammatilliset opinnot tai lukio) tai otetaan suunnaksi työelämä, mikä kuitenkin nykyään on aika harvinaista. Joskus on myös tarpeen arvioida mahdollisuuksia erilaisiin tukitöihin tai työkyvyttömyyseläkkeeseen. Siten myös sinä saatat törmätä näihin seikkoihin ammatillisen suunnittelun aikana. CP-vammasi tai siihen liittyvien liitännäisoireiden vuoksi saatat tarvita ehkä vammattomia ihmisiä enemmän ja monipuolisempaa tukea, ohjausta ja arviointia, kun mietit ensimmäistä kertaa sopivaa opiskelualaa tai ammattia ja sijoittumista työelämään opiskelun jälkeen. On usein hyvä saada tukea, ohjausta ja aikaa, jotta voit miettiä jo ammatillisen suunnittelun alkuvaiheessa CP-vammaisuutesi merkitystä ja roolia tulevaisuudessa. Joskus saatat kuitenkin huomata, että CP-vammaisuuden pohtiminen ja erilaisten rajoitusten arvioiminen jää polkemaan paikalleen ja vie kaiken energiasi. Tällöin muiden asioiden huomioimiseen ei jää aikaa. Joskus voi käydä myös niin, että sinusta ei tunnu lainkaan hyvältä käydä läpi CP-vammaisuuteen liittyviä 10 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille seikkoja. Jos ne jäävät kokonaan käsittelemättä ja huomioimatta, voi olla, että ammatinvalintasi soveltuu sinulle kokonaistilanteesi kannalta epätarkoituksenmukaisesti ja huonosti. Kumpikaan edellä mainituista vaihtoehdoista ei siis ole suositeltava ammatillisen suunnittelun onnistumisen kannalta. CP-vammasi ja siihen mahdollisesti liittyvien liitännäisoireiden vaikutusta toimintakykyysi ja ammatinvalintaasi ei ole siis syytä sivuuttaa täysin ammatillisessa suunnittelussa, mutta sitä ei ole myöskään kannata liikaa korostaa. On hyvä muistaa, ettei ammatillisten suunnitelmien tekeminen rajoitu ainoastaan peruskoulun viimeisille luokille. Aikuistumisen aikataulu ja valmiudet ammatillisten suunnitelmien tekemiseen ovat hyvin yksilöllisiä. Ammatinvalinnan kysymykset voivat tulla nuoruusiän jälkeen esiin uudestaan milloin vain, jos sinulla on esimerkiksi tarve vaihtaa ammattia tai aloittaa opiskelut aikuisiällä. 11 2 2 Ammatillinen suunnittelu elämänkaarella – mitä ottaa huomioon? Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että 15–16-vuotiaat nuoret eivät läheskään aina ole saavuttaneet vielä riittävää kypsyyttä uranvalintaan. Mikäli koet peruskoulun päättövaiheessa oleva- 2 si vielä epävarma ammatillisista suunnitelmista tai jatko-opiskelusuunnitelmista, on tarpeen miettiä, voiko suunnitelmiin saada jatkoaikaa. Sinulla on mahdollisuus jatkaa peruskoulun jälkeen valmentavaan koulutukseen, jolloin saat vielä yhden tai kaksikin lisävuotta aikaa miettiä omaa ammatillista suuntaasi. On myös tärkeää tietää, että voit tutustua itseäsi kiinnostavaan opiskelualaan tai ammattiin esimerkiksi työharjoittelun tai oppilaitoksessa toteutettavan koulutuskokeilun avulla. Tutustuminen käytännössä auttaa sinua saamaan konkreettisen ja riittävän realistisen kuvan tietyn alan soveltuvuudesta sinulle. Ammatillisia suunnitelmia tehdessäsi sinun on tärkeää pitää mielessä myös se tosiseikka, että omaa ammatillista polkuaan voi myöhemmässä elämänvaiheessa muokata ja muuttaa vaikka Ammatillista polkuaan voi myöhemmässä elämänvaiheessa muokata ja muuttaa. useampaankin kertaan. Peruskoulun jälkeen tehtävän jatkosuunnitelman ei tarvitse pysyä samanlaisena ikuisesti vaan aina on mahdollista esimerkiksi vaihtaa opiskeluala toiseen tai opiskella useita tutkintoja! Muista siis jo aikuisikään ehtiessäsi, että aina on mahdollista tehdä uusia ammatillisia suunnitelmia ja myös toteuttaa niitä! 12 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 3 Opas ammatilliseen suunnitteluun: sisältö ja tavoitteet Tämä opas on tarkoitettu tueksi ja työkaluksi CP-vammaiselle nuorelle tai aikuiselle ammatilliseen suunnitteluun. Oppaan pääajatuksena on, että huolimatta CP-vammaisuudesta, voit valita tulevan opiskelu- tai ammattialasi mielenkiintojesi ja taipumustesi mukaan kuten muutkin ihmiset. Tavoitteena on antaa sinulle tukea ja opastusta, jotta voit selvittää kiinnostuksen kohteitasi, omia vahvuuksiasi ja kehitettäviä asioita, persoonallisuuden piirteitäsi, toimintakykyäsi sekä lisätä itsetuntemustasi. Oppaassa sinua ohjataan arvioimaan omaa toimintakykyäsi niin CP-vammasi näkökulmasta kuin muutenkin. Erityisesti korostetaan juuri omien arvioidesi ja näkemystesi merkitystä kokonaisvaltaisessa ammatillisessa suunnittelussa. Oppaan sisältämät tehtävät edistävät ja tukevat sinua muodostamaan mahdollisimman realistisen käsityksen paitsi vammaisuuden mukanaan tuomista rajoituksista myös mahdollisuuksista ammatillisessa suunnittelussa. Tämä ammatillisen suunnittelun opas sisältää sekä teoreettista tietoa että ohjeita ammatinvalinnan teemoista. Lisäksi oppaassa tarjotaan sinulle paljon erilaisia tehtäviä, joiden avulla voit 13 3 3 Opas ammatilliseen suunnitteluun: sisältö ja tavoitteet 3 lisätä itsetuntemustasi sekä saada tietoa omista lähtökohdistasi ja mahdollisuuksistasi ammatillisen suunnitelmasi tueksi. Opas on tarkoitettu lisätueksi muiden ammatillisten suunnitelmien ohjauksen oheen peruskoulun ja jatkokoulutuksen välisessä nivelvaiheessa tai myöhemmässä elämänvaiheessa. Voit työstää tämän oppaan tarjoamia tehtäviä joko täysin itsenäisesti tai tarvittaessa kokonaan tai osittain yhdessä sinua auttavan ohjaajan tai muun henkilön kanssa. Oppaasta voit valita joko itsellesi sopivia ja tärkeänä pitämiäsi osioita tai edetä oppaan järjestyksessä alusta loppuun. Sitaatit ja ajatukset on kerätty CP-vammaisilta henkilöiltä Invalidiliiton CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektin aikana vuosina 2008–2009. 14 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 4 Ammatillinen kuntoutus Jossakin elämäntilanteessa tai -vaiheessa voi olla tarpeen selvittää ja arvioida uudelleen jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyäsi sekä mahdollisesti aloittaa ammatillinen suunnittelu uudelleen, vaikka sinulla olisikin jo jokin ammatti tai olisit jo tähtäämässä tiettyyn ammattiin. Esimerkki 1 4 Erään CP-vammaisen aikuisen liikkumiskyky heikkeni iän myötä niin, ettei oman aiem- man ammatin harjoittaminen tullut enää kyseeseen lisääntyneiden fyysisten rajoitusten vuoksi. Piti siis miettiä uudelle alalle kouluttautumista ammatillisen kuntoutuksen kautta vielä aikuisiällä. Esimerkki 2 Eräs CP-vammainen nuori huomasi ammatillisten opintojen aikana, että opiskeluala ei sopinut hänelle. Hän ei suoriutunut opintoihin liittyvistä työharjoittelujaksoista, joten työllistyminen kyseiselle alalle vaikutti hyvin epätodennäköiseltä. Opintojen jatkaminen ei siis ollut mielekästä, vaan oli perusteltua etsiä uusi sopivampi ala. Ammatinvalinnan kysymykset nousivat uudelleen esille: tarvittiin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä uuden ammatillisen suunnitelman aikaansaamiseksi. 15 4 Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus (työkykyä edistävä kuntoutus) auttaa sinua saamaan tai säilyttämään itsellesi soveltuvan työn. Se myös kohentaa työkykyäsi ja -valmiuksiasi. Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluu yleensä ammatillinen koulutus sekä uudelleen- tai täydennyskoulutus, koulutuskokeilu, työkokeilu, työpaikkakokeilu ja työvalmennus. Ihmisen on mahdollista saavuttaa toimintakyvyn puutteista huolimatta jopa täysi työkyky. Työkyky on kuitenkin aina arvioitava suhteessa johonkin tiettyyn ammattiin tai alaan. Mikäli työkykysi ei esimerkiksi sovellu aiempaan ammattiisi tai työhösi, on hyvä arvioida, voisitko toimia eri ammatissa kuin aiemmin. 4 Joskus ammatillisen kuntoutuksen lopputuloksena voidaan kuitenkin todeta, että toimintakyky huomioon ottaen osa-aikainen työ tai osa-aikaeläke on paras vaihtoehto. Joskus voidaan todeta, että henkilö ei kuulu työttömyyskortistoon vaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Ammatillisen kuntoutuksen maksajana on yleensä Kansaneläkelaitos (Kela), mutta esimerkiksi myös työ- ja elinkeinohallinto tai vakuutusyhtiöt osallistuvat kustannuksiin. CP-vammaisten henkilöiden ensisijaisena maksajatahona on yleisimmin Kela. 16 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 5 Millainen minä olen? 5.1 Minäkuva ja persoonallisuus Itsetuntemuksessa on kyse siitä, kuinka hyvin tunnet itsesi. Itsetuntemukseen liittyy minäkuva, joka tarkoittaa käsitystäsi siitä, ”millainen minä olen”. Minäkuva on myös käsitys siitä, mitä luulet toisten ihmisten ajattelevan sinusta. Minäkuvaan sisältyvät kaikki ajatukset, tunteet, elämykset, havainnot, tiedot, taidot, uskomukset, mielikuvat, kuvitelmat, toiveet ja teot, joita liität itseesi, kykyihisi ja ilmisuhteisiisi. Minäkuvasi kehittyy ja muuttuu koko elämän ajan, kun saat palautetta toiminnastasi ja persoonastasi muilta ihmisiltä. Palaute vaikuttaa voimakkaasti käsityksiisi siitä, millainen olet, mitä osaat ja mitä et. Me vertaamme usein itseämme toi- Meillä on oikeus pitää itseämme hyvänä ja oppia tuntemaan omat vahvuutemme. siin ihmisiin. Muilta saatua palautetta ei kannata pelätä tai välttää, sillä vain sen avulla voit kehittää itsetuntemustasi! Jokaisella ihmisellä on sekä huonoja että hyviä puolia. 17 5 5 Millainen minä olen? 5 Meillä on oikeus pitää itseämme hyvänä ja oppia tuntemaan omat vahvuutemme ja vahvistaa niitä. Yhtä tärkeää on myös oppia hyväksymään omat heikkoutensa ja elämään niiden kanssa. Heikkouksiaankin voi kehittää parempaan suuntaan. Ihmiset eroavat toisistaan siinä, kuinka selkiytynyt ja todellinen heidän minäkuvansa on. Realistinen ja mahdollisimman vääristymätön kuva itsestä on eräs toimintakykyisen ihmisen tärkeimpiä tunnuskuvia. Koulutus- tai työpaikkaa mietittäessä omien kiinnostuksen kohteiden ja vahvojen puolien tunteminen ja totuudenmukainen käsitys itsestä on erittäin tärkeää. Jos tunnet itsesi, on sinun helpompi etsiä myös sellainen ammatti tai koulutusala, joka sopii hyvin juuri sinun luonteenpiirteillesi, kyvyillesi ja kiinnostuksillesi. Valinnat on hyvä tehdä niin, että voit hyödyntää vahvoja puoliasi ja kehittää niitä edelleen. 18 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Itsetunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta (= itsekunnioitus). Itsetunto ei liity välttämättä siihen, kuinka menestyksekäs tosiasiassa olet, vaan kysymys on oman itsesi hyväksymisestä ja uskomisesta omiin mahdollisuuksiisi. Terveen ja vahvan itsetunnon rakentamiseksi sinun täytyy tuntea itsesi ja erityisesti vahvat ominaisuutesi. Itsetuntosi pohjautuukin vahvasti juuri itsetuntemukseesi ja minäkuvaasi. Terve ja vahva itsetunto ei tarkoita sitä, ettei sinulla ole heikkouksia tai satu pettymyksiä. Kun sinulla on terve itsetunto, koet olevasi riittävän hyvä heikkouksistasi huolimatta. Arvostat itseäsi, elämääsi ja toisia ihmisiä. Itsetuntoon liittyy oman elämän näkeminen ainutkertaisena, jolloin kykenet tekemään ratkaisuja itsenäisesti muiden mielipiteistä huolimatta. Terve ja vahva itsetunto ei ole pelkkää sosiaalista rohkeutta, itsekkyyttä, itsevarmaa esiintymistä, ulkoista menestymistä tai itsensä näkemistä ainoastaan positiivisessa valossa. Joskus oman erinomaisuuden korostaminen ja omien heikkouksien kieltäminen voivat olla jopa merkkejä siitä, ettet ole vielä tutustunut itseensä kunnolla: tämä viestiikin ehkä heikosta itsetunnosta. Itsetunnoltaan vahva ihminen tietää osaavansa ja pystyvänsä, mutta kestää myös pettymyksiä ja osaa myöntää, ettei kykene kaikkeen! Oman persoonallisuuden miettiminen ja omien ominaisuuksien tunnistamisen opettelu on tärkeää, kun mietit omaa ammatillista polkuasi ja suuntaasi. On hyvä kuitenkin muistaa, ettei persoonallisuuden piirteesi suoraan määrää sinulle sitä, mitkä ammatit sinulle sopivat ja mitkä eivät. Jotkut persoonallisuuden piirteesi ovat pysyviä, mutta jotkut tulevat esille vain tietyissä tilanteissa. On myös hyvä pitää mielessä, että persoonallisuuden piirteitä on mahdollista kehittää – kunhan ne ensin tunnistaa. On tärkeää oppia hyväksymään itsensä omana itsenään! 19 5 5 Millainen minä olen? ��� 1. TEHTÄVÄ: oma kuvaus itsestäni Tässä harjoituksessa pääset tutkimusmatkalle omaan itseesi ja minäkuvaasi. Kirjoita erilliselle paperille tai tietokoneelle kuvaus itsestäsi. Voit myös tehdä tämän tehtävän suullisesti jonkun sinulle tärkeän henkilön kanssa. Kuvauksessa voi tuoda esille niitä asioita ja puolia itsestäsi, joita haluat. Tärkeintä olisi, että kuvaat ja arvioit omin sanoin ja mahdollisimman totuudenmukaisen sitä, ”millainen minä olen”. HUOM.! Voit liittää kirjoitukseesi mukaan esimerkiksi valokuvia, lehdistä leikattuja kuvia tai vaikka piirtää itse kuvia, jotka kertovat jotain siitä tai kuvaavat, millainen sinä olet. 5 �2. TEHTÄVÄ: persoonallisuuden piirteideni tunnistaminen ja kehittäminen Voit pohtia ja tunnistaa omia luonteenpiirteitäsi myös tämän oppaan lopusta löytyvän tehtävän avulla. Katso liite 1. (sivu 72) � 20 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 5.2 Oman elämänkaaren tarkastelu Jokaisen ihmisen elämä muodostaa ainutlaatuisen yksilöllisen kokonaisuuden. Elämäntapahtumat antavat elämälle sisällön ja rytmin ja erilaiset elämäntapahtumat kehittävät ihmistä. Ihminen oppii uusista kokemuksistaan ja lisää omaa sopeutumiskykyään. Elämäntapahtumat voivat kuitenkin muodostua myös haasteeksi, jota ihmisen voimavarat eivät riitä hallitsemaan. Osa ihmisen elämänkaareen liittyvistä tapahtumista sisältää ihmisen oman valinnan mahdollisuuden (avioliiton solmiminen, opiskelun aloittaminen jne.). Osaa elämäntapahtumista emme olisi itse valinneet (onnettomuudet, sairaudet jne.). Yksilöllisistä eroista huolimatta ihmisen elämänkaareen voi kuulua yleisiä kehityksen lainalaisuuksia, jotka on hyvä ymmärtää normaaliin elämään kuuluviksi. Jokainen ihminen käy läpi samat kehitystehtävät samassa järjestyksessä, mutta niiden ilmeneminen sekä kehitystehtävien ratkaisuun käytettävä aika voivat vaihdella yksilöllisesti. Esimerkiksi itsenäistyminen tapahtuu tyypillisimmin nuoruusiän loppupuolella tai varhaisaikuisuudessa. Kehitystehtävien onnistunut läpikäyminen tuo ihmisen elämään onnellisuutta ja antaa hyvän pohjan uusien kehitystehtävien täyttämiseen. Useimmiten ihmisen elämään liittyy paljon valintoja. Kun tarkastelee omaa elämänkulkuaan taaksepäin, voi usein havaita omien valintojen vaikutuksen ja merkityksen elämälleen. Menneisyyttä arvioimalla voi usein myös havaita, että hyvin usein aiemmin tehtyjä valintoja voi muuttaa myöhemmin elämänsä aikana. Vain harvat tehdyt valinnat johtavat niin sanottuun lopulliseen lopputulokseen. Myös ammatinvalinta on yksi esimerkki siitä, että valinnan voi myöhemmin tehdä uudelleen – vaikka useammankin kerran! 21 5 5 Millainen minä olen? �3. TEHTÄVÄ: valintoja vaakakupissa Joskus joudut tekemään erilaisia valintoja elämässäsi hyvinkin nopeasti, toisinaan sinulla taas on enemmän aikaa punnita ja arvioida perusteita erilaisten valintojen tueksi. Jokaisella valinnallasi on jokin vaikutus elämässäsi – vaikutus voi olla aivan pienen pieni tai hyvinkin suuri! Nyt pääset miettimään viimeisen viiden vuoden aikana tekemisiäsi valintoja ja niiden vaikutuksia. 5 Kirjoita paperiarkille tai tietokoneelle 5–10 valintaa, jotka olet tehnyt viimeisen viiden vuoden aikana. Arvioi, onko tekemilläsi valinnoilla on ollut positiivinen vaikutus elämääsi tai tilanteeseesi, ja toisaalta, onko valinnoista seurannut jotakin kielteistä. Joskus vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Katso esimerkki s. 23. Merkitse +merkki niiden vaikutusten eteen, jotka ovat myönteisiä ja –merkki niiden eteen, jotka ovat olleet kielteisiä! Lopuksi arvioi jokaisen valinnan kohdalla jälkikäteen, valitsisitko toisin, jos voisit, vai oletko tyytyväinen tekemiisi valintoihin! Voitko aiempien valintojen ja niiden vaikutusten pohjalta saada mahdollisesti jotain oppia tai tukea nyt edessä oleville valinnoillesi? 22 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Esimerkki Valinta: ”Menin yläasteen jälkeen lukioon” ++ Sain paljon uusia kavereita, joiden kanssa pidän yhteyttä edelleen. ++ Huomasin ja sain vahvistusta aiemmille ajatuksilleni siitä, ettei pitkäaikainen teoreettinen opiskelu ole minua varten –– Minulla meni kaikki illat läksyjä lukiessa, enkä ehtinyt harrastaa juuri mitään. –– Lukioaikana en oikeastaan ehtinyt jatko-opiskeluhaaveita juuri miettiä, kun kaikki energiani meni opiskeluun. Arvio •• Jälkikäteen olen ajatellut, että minun olisi kuitenkin kannattanut hakeutua oppisopimuskoulutuksella opiskelemaan peruskoulun jälkeen. 5 •• Oppisopimuksella suoritetut opinnot eivät olisi ehkä vieneet niin paljon energiaa, ja aikaa ja jaksamista olisi jäänyt harrastuksillekin. •• Olisin myös ollut ehkä jo useamman vuoden töissä nyt opiskelemallani alalla, jos olisin heti peruskoulun jälkeen mennyt opiskelemaan lähihoitajaksi, enkä vasta lukion jälkeen. 23 5 Millainen minä olen? 5.3 Omien kiinnostusten ja arvojen pohtiminen Arvot eroavat asenteista ja mielipiteistä. Mielipiteet muuttuvat usein nopeastikin ja liittyvät hyvin konkreettisiin asioihin. Asenteet taas liittyvät yleisempiin asioihin ja muuttuvat mielipiteitä hitaammin. Arvot muuttuvat mielipiteitä ja asenteita paljon hitaammin ja usein arvot ovat suhteellisen pysyviä. Arvot ohjaavat toimintaamme ja valintojamme ja niitä käytetään, kun päätöksiä ei voi tehdä rutiininomaisesti. Jokaisella ihmisellä on joko tiedostettuja tai tiedostamattomia arvoja. Ihmiset omaksuvat arvonsa varttuessaan. Tärkeitä arvojen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa koti, koulu, työelämä ja harrastusmaailma. 5 Kun suunnittelet omaa ammatillista polkuasi, on hyvä miettiä omia arvoja, ihanteita ja arvostuksia, sillä kaikki ne ohjaavat toimintaasi ja samalla myös motivoivat sinua! 24 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille �4. TEHTÄVÄ: arvohuutokauppa Tässä tehtävässä pääset tarkastelemaan tarkemmin sitä, millaiseen arvohierarkiaan eli arvojen tärkeysjärjestykseen sinun maailmankatsomuksesi ja ammatilliset valintasi pohjautuvat. 1. Valitse kymmenen itsellesi tärkeää arvoa seuraavista: Hedoniset arvot: onni, mielihyvä, ilo, nautinto, aistillisuus Vitaaliset arvot: elämä, terveys, tahto, kuntoisuus Esteettiset arvot: kauneus, ylevyys, suloisuus, taide Tiedolliset arvot: totuus, tieto, oppi, koulutus, viisaus, tiede Uskonnolliset arvot: usko, toivo, pyhyys, laupeus Sosiaaliset arvot: altruismi (=uhrautuminen muiden eduksi), ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus, turvallisuus Mahtiarvot: voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto Oikeusarvot: oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasaarvo, laillisuus Eettiset arvot: hyvyys, moraalinen oikeus Ekologiset arvot: luonnon kauneus ja terveys, eläinten oikeudet Egologiset arvot: itsekkyys ja oma etu, omanarvontunto 2. Poista seuraavaksi valitsemistasi kymmenestä arvosta viisi arvoa. 3. Poista sitten vielä kolme arvoa. 4. Mitkä kaksi arvoa jäi jäljelle? Miksi valitsit juuri nämä arvot? Miten nämä arvot näkyvät elämässäsi ja tekemissäsi valinnoissa? 25 5 5 Millainen minä olen? �5. TEHTÄVÄ: miellekartta Miellekartta on hyvä apuväline myös urasuunnittelussa, varsinkin jos kuvallinen ilmaisu ja asioiden hahmottaminen tuntuu paremmalta kuin asioiden kirjallinen erittely ja listaaminen. Hahmottele vapaasti piirtämiesi tai esim. lehdistä leikkaamiesi kuvien avulla, eri värein ja tekstein A4- tai A3-kokoiselle tyhjälle paperiarkille kiinnostuksiasi, arvojasi, uratoiveitasi, vahvuuksiasi ja taitojasi. Asettele hahmottelemasi asiat paperiarkille siten, että yhdistelet asioita viivojen avulla niin kuin ne liittyvät toisiinsa tai ovat seurauksia toisistaan. Ideoi siis vapaasti kartan ”oksia ja haarakkeita” eteenpäin kartallasi. 5 Seuraavalla sivulla (sivu 27) näet esimerkin eräänlaisesta miellekartasta. Hahmottele nyt omasi paperille ja anna miellekartallesi jokin nimi. Parin päivän päästä voit ottaa kartan esiin ja pohtia, – miksi tietyt värit tai kuvat liittyivät miellekartassasi tiettyihin asioihin. Samalla voit miettiä, millaisen kokonaiskuvan miellekartta antaa itsestäsi ja suunnitelmistasi. 26 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Esimerkki Miksi muutos? • Haluan vaihtelua • Haluan olla ihmisten kanssa • En ole vielä liian vanha Mitä työtä tulevaisuudessa? Sihteerinä virastossa Plussat + • Vakituinen työ • Kivat työkaverit • Pitkä kokemus ja vankka osaaminen Hoitoala Plussat + • Pitkät lomat • Säännöllinen työaika • Saa olla ihmisten kanssa • Saa oppia terveydestä • Olen aina haaveillut • Kokemusta vapaaehtoistyöstä • Aina sitä samaa paperityötä • Pitkä työmatka • • Pystynkö / jaksanko? • Saako töitä? Jaksanko opiskella? Pystynkö? Miten tulen toimeen? Uusi ala, uusi koulutus Mitä puoliso ja Kysymyksiä? • Olenko liian vanha? • Raskas työ, huonot palkat? • Vuorotyö • Pääseekö koulutukseen? • Saako töitä täältä? • Mikä suuntautumisvaihtoehto? 27 5 5 Millainen minä olen? Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa! Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia: Vaikeavammaisen nuoren aikuistuminen (H. Ahponen, 2008) http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/ NET/080508160728HJ/$File/tutkimuksia94_netti. pdf?OpenElement Minäkuva, persoonallisuus ja itsetunto http://fi.wikipedia.org/wiki/Persoonallisuus Henkilökuva ja Millainen olen – harjoitus http://www.ijkk.fi/boost/Personal_Profile/henkilokuva1. htm 5 Stakesin verkkojulkaisu: Keskeneräistä yhdenvertaisuutta (I. Haarni, 2006) http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/VerkkoJulkaisu. htm?ProductId=14648 Lisää kehitystehtävistä voit lukea linkistä http://fi.wikipedia.org/wiki/ Kehitysteht%C3%A4v%C3%A4 Seuraavissa linkeissä on paljon hyödyllisiä harjoituksia ja tietoa http://www.merikartano.fi/~tuomo/opetus.php http://www.getset.fi/getset/files/theme1_fi.pdf 28 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 6 Omien mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen CP-vamma on liikunnallinen vamma, mutta usein siihen liittyy erilaisia synnynnäisiä sekä myöhemmin kehittyviä liitännäishäiriöitä ja ‑vammoja. Synnynnäisinä liitännäishäiriöt ovat usein eriasteisia kommunikointi- ja aistihäiriöitä, älyllisiä häiriöitä, kuulo- ja näköhäiriöitä sekä epilepsia. Iän myötä voi lisäksi ilmaantua erilaisia tuki- ja liikuntaelinongelmia sekä kipua ja uupumusta, jotka saattavat heikentää liikkumiskykyä, tasapainon hallintaa sekä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. On tärkeä muistaa, että liitännäishäiriöiden esiintyminen on hyvin yksilöllistä: kahta samanlaista CP-vammaista ihmistä ei ole olemassa. Lisäksi pitää muistaa, että liitännäishäiriön vaikutus oppimiskykyyn, opiskeluun ja työntekoon voi olla varsinaista liikuntavammaa suurempi. Tärkeintä on itse tiedostaa sekä rajoitteensa että kykynsä realistisen ammatillisen suunnitelman laatimiseksi ja toteuttamiseksi. CP ei siis olekaan yhtenäinen vamma, vaan oireyhtymä, jonka haitta-aste vaihtelee vähäisistä toiminnan häiriöistä monivammaisuuteen. CP-oireyhtymällä tarkoitetaan hyvin moniulotteista ihmisen toimintakykyyn yksilöllisesti vaikuttavaa vammaisuutta. 29 6 6 Omien mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen Halusin lukioon, vaikka lääkärini oli sitä mieltä, että vammani vie minulta liikaa energiaa ja kauppakoulu olisi parempi vaihtoehto. Lääkärini kirjoitti kuitenkin todistuksen, jossa luki, että minulle on annettava mahdollisuus kokeilla lukio-opintoja – kokeilin niitä sitten kolme vuotta ja kirjoitin ja sain lakin ensimmäisellä yrittämällä! - Virpi - Yksilöllisyys on aina huomioitava jo ammatillisten suunnitelmien varhaisessa vaiheessa. Erityisen tärkeää on oma näkemyk- 6 sesi, kokemuksesi ja arviointisi niin rajoituksistasi kuin vahvoista osaamisalueistasi ja mahdollisuuksistasi. On kuitenkin hyvä myös kuunnella ja selvittää läheisten ihmisten sekä mahdollisesti eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä. Niiden avulla itsetuntemuksesi lisääntyy ja saat tietoa ja ohjausta siitä, kuinka mahdollisia rajoituksia voi kiertää tai vähentää. Muista kuitenkin, että asiantuntijatkin ovat yksilöitä ja samanlaisia ihmisiä kuin kaikki muutkin. Siksi erilaisia näkemyksiä ja tulkintoja toimintakyvystäsi on aina hyvä suhteuttaa tarkasti omiin käsityksiisi ja keskustella avoimesti mahdollisista ristiriitaisuuksista tai ”vääristä tulkinnoista”. Muista myös, että vahvalla motivaatiolla ja kovalla yrittämisellä voi oman toimintakyvyn rajoja ainakin jossain määrin venyttää. 30 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille On hyvä pitää mielessä, että niin CP-vammaisuudessa kuin Pidä puolesi saadaksesi sinulle kuuluvaa kuntoutusta! siihen liittyvissä erilaisissa liitännäisoireissa on useimmiten kyse pysyvistä muutoksista. Erilaiset apuvälineet, tukisidokset, fysio-, toiminta- ja harjoitusterapiat tukevat jäl- jellä olevaa suorituskykyä, mutta käytännössä niillä ei voida juurikaan vähentää itse sairauden tai vamman aiheuttamia oireita. Kaikella kuntoutuksella on tärkeä rooli suorituskyvyn säilyttämisen ja oman arkielämän tukemisessa. Pidä siis puolesi saadaksesi sinulle kuuluvaa kuntoutusta! Ammatinvalinnan kysymysten äärellä onkin hyvä huomioida, että CP-oireyhtymän aiheuttamat rajoitukset tulevat pysymään suunnilleen samanlaisina myös tulevaisuudessa. Siksi on tärkeää tarkkaan ja monipuolisesti sekä mahdollisimman totuudenmukaisesti kartoittaa, minkälaiseen ammattiin juuri sinun yksilöllinen toimintakykysi soveltuu. 6 31 6 Omien mahdollisuuksien ja rajoitusten arvioiminen CP-vammaisuus voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavanlaisia rajoituksia, jotka on syytä huomioida ammatinvalinnassa •• Usein on hyvä jo etukäteen selvittää tarkkaan mahdollisten apuvälineiden tarve ja saatavuus niin opintojen sujumiseksi kuin myöhemmin työelämässä. Tekniset apuvälineet, henkilökohtainen avustaja, turvalliset toimintaolosuhteet työssä, kuljetuspalvelut, opiskelu- tai työskentelyajan sopiva pituus ym. tukevat opinnoissa ja työssä selviytymistä. •• CP-vammaisen ammatinvalinta ja työhön sijoittuminen ovat usein pitkä prosessi. On hyvä tiedostaa tämä jo etukäteen ja pyrkiä kärsivällisesti, mutta kuitenkin määrätietoisesti kohti omia päämääriä! •• Lievä CP-vamma ei periaatteessa aiheuta ehdottomia lääketieteellisiä rajoituksia, mutta nopeutta ja näppäryyttä, sujuvaa kommunikointia, hyvää hahmotus- ja ilmaisukykyä edellyttävistä työtehtävistä suoriutuminen voi lievässäkin tapauksessa olla vaikeaa. 6 •• Olisi hyvä päästä selvittämään omaa soveltuvuutta jollekin ammattialalle ennen opintojen aloittamista riittävän pitkän työharjoittelun tai työkokeilun avulla, jotta pienet tai siihen asti arjessa huomaamattomiksi jääneet rajoitukset tulisivat esille. Työelämässä vaaditaan lähes poikkeuksetta uusia ja erilaisia taitoja kuin elämässäsi ja arjessasi ennen työelämään siirtymistä. •• Mikäli CP-vamma ja sen liitännäishäiriöt estävät avoimille työmarkkinoille sijoittumisen erityisjärjestelyistä huolimatta, on hyvä ottaa selvää lukuisista muista mahdollisuuksista, joiden avulla voit kehittää itseäsi ja muodostaa elämästäsi mielekkään ja juuri sinun näköisen. (Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta, vapaaehtoistyö, erilaiset kuntoutuskurssit, järjestötyö, harrastukset, opiskelu kansanopistoissa.) 32 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille �6. TEHTÄVÄ: minua kiinnostaa! Tässä tehtävässä voit arvioida oman arkeesi ja opiskeluun liittyviä kiinnostuksen kohteita. Mitkä asiat sinua kiinnostavat paljon, kohtalaisesti tai vähän. Katso liite 2. (sivu 74) Laita rasti liitteessä 2 olevan taulukon niihin ruutuihin, jotka kuvaavat parhaiten juuri sinun ajatuksiasi! Voit sitten pohtia, missä ammatissa pääsisit tekemisiin sinua kiinnostavien asioiden ja tilanteiden kanssa. Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa! Invalidiliiton julkaisu – Polkuja työelämään: http://inport2.invalidiliitto.fi/pdf/polkuja.pdf Terveys ja ammatinvalinta/työelämä: http://www.peda.net/veraja/ylojarvi/soppeenharju/opo/ uravalintajaterveys http://www.vates.fi/vammaisuusjatyoelama?font=plus http://www.ek.fi/www/fi/tutkimukset_julkaisut/2007/ Opas_tyonantajille.pdf http://www.virtuopo.fi/suomi/ammatinvalinta/terveys_ja_ ammatinvalinta.html Harjoituksia: http://www.ijkk.fi/boost/Employment_B/Employment%20 2.2.html 33 6 7 Peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen nivelvaihe – millaisia mahdollisuuksia on? 7 Peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen nivelvaihe – millaisia mahdollisuuksia on? Joskus saatat peruskoulun viimeisen luokan aikana huomata, ettei omien ammatillisten suunnitelmien selkiyttämiseen tunnu olevan riittävästi aikaa ja oma ammatillinen suunta ei selkiydy. Myös läheiset ihmiset tai sinua ammatillisissa suunnitelmissa tukevat henkilöt saattavat tuoda esille näkemyksiään siitä, että sinun olisi hyvä saada lisää aikaa ja tukea ammatillisten suunnitelmien tekemiseen. He voivat myös esittää, että sinun olisi tärkeää parantaa opiskeluvalmiuksia ennen siirtymistä peruskoulusta toisen asteen opintoihin. Nivelvaiheen opintoina tarkoitetaan peruskoulun jälkeisiä opin- 7 toja, joissa voit saada tukea ja aikaa selkiyttää ammatillisia suunnitelmiasi ja parantaa opiskeluvalmiuksiasi. 34 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille ��7. TEHTÄVÄ: vaihtoehtoihin tutustuminen Lue huolellisesti seuraavaksi kuvatut nivelvaiheen koulutuksen erilaiset vaihtoehdot. Mikäli kiinnostuit jostakin vaihtoehdosta, kysy tarkempaa lisätietoa omalta opinto-ohjaajaltasi ja/tai tutustu annettuihin Internetlinkkeihin ja lähde niiden kautta hakemaan lisätietoa! 1. Lisäopetus CP-vammansa ja niihin mahdollisesti liittyvien liitännäis- oireiden vuoksi peruskoulun oppimäärän suorittanut CP-vammainen nuori voi saada yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta (10. luokka). Lisäopetusta voi saada muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessä lisäopetus- ryhmässä tai esimerkiksi kansanopistoissa. Lapsi tai nuori saa tällöin lisäaikaa oppivelvollisuuden suorittamiseen. Lisäopetusvuoden aikana nuori voi kerrata ja vahvistaa perustaitojaan eri oppiaineissa ja korottaa arvosanoja. Opintojen aikana tutustutaan myös eri ammatteihin ja työelämään. Pidennetty oppivelvollisuus kestää 11 vuotta ja lapselle tai nuorelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Vaikka lisäopetus perusopetuksen jälkeen ei aina johtaisikaan jatkokoulutukseen, se antaa kuitenkin mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja itsenäistymiseen. http://www.virtuopo.net/suomi/ 35 7 7 Peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen nivelvaihe – millaisia mahdollisuuksia on? 2. Koulutuskokeilut Koulutuskokeilujen avulla ammatinvalinta saattaa helpottua. Koulutuskokeilu tarkoittaa mahdollisen hakijan kokeilevaa opiskelua tai asumista (erityis)oppilaitoksessa. Tarkoituksena on, että koulutuksesta kiinnostunut henkilö saa todenmukaisen kuvan oppilaitoksesta ja niistä linjoista, joihin tuntee kiinnostusta. Samalla selvitetään henkilön edellytyksiä ja motivaatiota ajateltuun koulutukseen. Kokeilu voidaan toteuttaa myös silloin, kun haluttu ala ei ole lainkaan selvillä. Koulutuskokeilut antavat mahdollisuuden tutustua eri ammatteihin ja koulutuksiin käytännössä ja siten löytämään itselleen sopivan koulutuksen. Koulutuskokeiluja tarjoavat pääasiassa ammatilliset erityisoppilaitokset. 7 Koulutuskokeilun tarkoituksena on, että opiskelija saa mahdollisuuden tutustua ja työskennellä alalla tai aloilla, jotka häntä kiinnostavat. Samalla hän saa käytännön kokemuksia alalla opiskelusta ja työtehtävistä. Koulutuskokeilun aikana selvitetään ja varmistetaan opiskelijan soveltuvuus alalle. Opettaja arvioi opiskelijan suoriutumisen tasoa ammattialalle tyypillisten tehtävien perusteella. Kokeilu voi kestää kahdesta päivästä kahteen viikkoon. Kokeilun pituus määritellään aina yksilöllisesti kokeilun rahoittajan kanssa. Koulutuskokeilun aikana selvitellään kokeilijan koulutusedellytyksiä, soveltuvia koulutusvaihtoehtoja ja laaditaan toteuttamiskelpoista koulutussuunnitelmaa. Koulutuskokeiluun voi sisältyä tarvittaessa myös erilaisia opiskeluvalmiuksien kartoituksia ja asuntola-asumista. Kokeiluun hakeudutaan Kelan, vakuutusyhtiön tai työ- ja elinkeinotoimiston kautta (lähete ja rahoitus). http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/ NET/160801115254EH?OpenDocument 36 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 3. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Valmentavaa koulutusta järjestetään sekä nuorille että aikuisille. Opiskelija voi selkiyttää tulevaisuuden suunnitelmiaan ja tutustua eri koulutus- ja ammatti- aloihin. Osa koulutuksista on tarkoitettu vaikea vammaisille henkilöille, jotka saavat koulutuksesta työhön ja itsenäiseen elämän tarvittavia valmiuksia. Vammaisten nuorten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestetään ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Koulutuksen kesto vaihtelee yksilöllisesti puolesta vuodesta kolmeen vuoteen. Oppilaitoksista saa tarkempaa tietoa hakeutumisesta. Kaikista valmentavaa koulutusta tarjoavista oppilai- toksista löytyy tietoa koulutusnetin koulutustarjontahaun avulla. Valitse hakutekijäksi aloitusvuosi ja kirjoita sanahakuun ”valmentava koulutus”: http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/ supplySearchPage.do 4. Työpajat Työpajatoiminnassa keskeistä on oppiminen käytännön työn tekemisen kautta. Opiskelu etenee henkilökohtaisten opintosuunnitelmien pohjalta. Työpajat ovat osa ammatillista koulutusta ja sopivat erityisesti niille nuorille, joiden koulunkäynti uhkaa jäädä kesken oppimis- tai sopeutumisvaikeuksien vuoksi. Tarkemmat tiedot työpajoista ja toimintamuodoista löytyvät työpajojen verkkosivuilta: http://www.tpy.fi/ 37 7 7 Peruskoulun ja jatkokoulutuksen välinen nivelvaihe – millaisia mahdollisuuksia on? 5. Kansanopistojen opintolinjat tai lyhytkurssit Kansanopistojen opinnot ovat tavoitteiltaan ja sisällöiltään erilaisia, mutta yhteistä niille on se, että ne antavat opiskelussa tarvittavia valmiuksia sekä tietoja ja taitoja jatko-opintoihin. Myös erityisesti vammaisille suunnattuja kursseja ja koulutuslinjoja on tarjolla. Kaikista kansanopistojen opintolinjoista ja lyhytkursseista löytyy tietoa koulutusnetin koulutustarjontahaun avulla. Valitse hakutekijäksi aloitusvuosi ja koulutustyypiksi ”vapaan sivistystyön koulutus”: http://haku.koulutusnetti.fi/koulutusnetti/ supplySearchPage.do 7 38 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa! Tutkimus vammaisten ja kuurojen nuorten koulutuspoluista http://esok.jyu.fi/julkaisut/joutuu/otus29.pdf/ Tietoa ammatinvalinnassa huomioitavista seikoista, eri ammateista ja ammattialoista: http://www.kunkoululoppuu.fi/ http://www.ammattinetti.fi http://www.peda.net/veraja/etaopo/koulunjalkeen Tietoa eri opiskelumahdollisuuksista, oppilaitoksista, oppisopimustoiminnasta sekä opiskelemaan hakeutumisesta http://www.koulutusnetti.fi http://www.oph.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/ oph/embeds/117238_Ammattistartti_251109.rtf http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/ c9c6eb004a176e2c9556fd3d8d1d4668/lahd_oppimaan_ opas_2010.pdf?MOD=AJPERES http://www.oppisopimus.net/ http://www.virtuopo.net/suomi/ http://www.peda.net/veraja/etaopo/koulunjalkeen Työ- ja elinkeinotoimisto: koulutus- ja ammattitietopalvelu http://www.mol.fi/mol/fi/03_koulutus_ura/03_koulutus_ ammattitieto/index.jsp 39 7 8 Mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman avuksi? 8 Mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman avuksi? Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaan ohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattioppilaitoksissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään. Mikäli opiskelet jossain oppilaitoksessa, voit keskustella yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ammatillisesta tulevaisuudestasi ja jatko-opintosuunnitelmistasi. Voit kysyä opinto-ohjaajalta kurssi- ja ainevalinnoista, tietoa eri aloista ja ammateista, opiskelupaikoista ja jatko-opintojen hakuajoista. Lisäksi voit kysyä häneltä mahdollisuutta järjestää koulutuskokeilua johonkin sinua kiinnostavaan oppilaitokseen. Oppilaan ohjaukseen kuuluu työelämään tutustumisjaksoja (TET-jaksot). Niiden avulla pääset näkemään eri aloilla tehtävää työtä käytännössä. Ole aktiivinen ja reipas ja käytä hyödyksesi 8 opinto-ohjaajan ammattitaitoa! Yhdessä koulusi terveydenhoitajan tai koulussasi käyvän lääkärin kanssa voit keskustella, miten terveydentilaasi liittyvät seikat vaikuttavat ammatinvalintaan! 40 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Kansaneläkelaitoksesta (Kela) saat tietoa ammatillisesta kuntoutuksesta, joka voi olla: • kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia • työ- ja koulutuskokeiluja • ammatillista koulutusta • ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta • työhön valmennusta • työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta (Tyk) • ammatillisia kuntoutuskursseja • vaikeavammaisille tarkoitettuja, teknisesti vaativia apuvälineitä työhön ja opiskeluun • muuta opiskelun tai työn takia välttämätöntä kuntoutusta • elinkeinotukea yritystoimintaan. Voit käydä keskustelemassa tilanteestasi jossakin Kelan toimipaikassa joko yksin tai yhdessä esimerkiksi vanhempiesi tai sinulle läheisen henkilön kanssa. Voit myös etsiä lisää tietoa Kelan Internet-sivuilta: http://www.kela.fi/in/internet/suomi.nsf/ NET/160801114531EH?OpenDocument http://www.yths.fi/download.asp?id=Kelan+tukema+kuntout us;2279;%7B5A45C658-07F1-4B8E-B997-41CDE30E2B83%7D Omalta lääkäriltäsi voit kysyä arviota ammatillisesta kuntoutustarpeestasi ja saada häneltä lääkärintodistuksen ammatilliseen kuntoutukseen hakeutumista varten. Hakiessasi nuoren kuntoutusrahaa opiskelun ajalle sinun täytyy täyttää Kelan nuoren kuntoutusraha ja oppisopimuslomake (KU 111) ja liittää 41 8 8 Mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman avuksi? mukaan hyväksytty oppisopimus tai henkilökohtainen opiskeluja kuntoutumissuunnitelma (nuoren kuntoutusraha) sekä B-lääkärinlausunto. Kaikki nämä asiakirjat toimitetaan Kelalle. Tiedustele myös kotikuntasi sosiaalitoimistosta (vammaispalvelut) mahdollisuuttasi päästä keskustelemaan esimerkiksi opiskelun aikana tarvitsemistasi apuvälineistä, avustajasta ja kuljetuspalveluista. Työ- ja elinkeinotoimistot tarjoavat henkilöasiakkaille työnhakuun ja ammatilliseen kehittymiseen liittyviä palveluja sekä työllistymistä ja toimeentuloa edistäviä tukipalveluja ja yrittäjyysneuvontaa. Työ- ja elinkeinotoimiston ammatinvalinnanohjaus auttaa oman alan etsimisen alkuun. Varaa siis aika suoraan omasta työvoimatoimistostasi, kun haluat keskustella ammatinvalintapsykologin kanssa. Hänen luokseen pääset, olitpa sitten opiskelija, työtön työnhakija, eläkeläinen tai työssä käyvä. Hyödynnä siis tämä mahdollisuus! Työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija voi osallistua myös työharjoitteluun. Tämä on tarkoitettu alle 25-vuotiaille ammatillista koulutusta vaille oleville henkilöille, jotka kuuluvat työmarkkinatukijärjestelmän piiriin. Työelämävalmennus on puolestaan tarkoitettu 25 vuotta täyttäneille tai ammatillisen koulutuksen suorittaneille tai perus- 8 tai ansiopäivärahan piiriin kuuluville henkilöille. Valmennuksen tarkoituksena on perehdyttää työelämään sekä edistää työhönsijoittumista ja palaamista työelämään sekä parantaa ammattitaitoa. Harjoittelu- ja valmennusajalta maksetaan taloudellista tukea. 42 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Työ- ja elinkeinotoimistosta voit myös kysyä mahdollisuudestasi saada matkakustannusten korvausta. Sitä maksetaan työttömälle tai työttömyyden uhkaamalle työnhakijalle, joka menee työssäkäyntialueensa ulkopuolelle työhönottohaastatteluun, neuvottelemaan työsopimuksesta tai uuteen työpaikkaan. Muuttokustannusten korvausta puolestaan voi saada työmarkkinatukea saava työnhakija, joka on sanottu irti työpaikastaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä. Muuttokustannusten korvausta maksetaan kustannuksista, jotka aiheutuvat asuinirtaimiston muutosta uudelle työpaikkakunnalle. Kysy rohkeasti lisää omasta työ- ja elinkeinotoimistostasi! Oman työ- ja elinkeinotoimistosi yhteystiedot löydät osoitteesta http://www.mol.fi/mol/fi/toimistot.jsp 8 43 8 Mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman avuksi? Suomen CP-liiton sosiaaliohjaus ja neuvonta antaa tietoa vammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä palveluista ja tukimuodoista sekä yhteiskunnallisista oikeuksista. Lisäksi tarjotaan yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa muun muassa palveluiden ja tukitoimien järjestämisessä, hakemisessa sekä muutoksen haussa. Lisätietoja CP-liiton palveluista löydät verkkosivuilta www.cp-liitto.fi Ohjausta ja neuvontaa tarjoavat myös CP-liiton aluesihteerit omalla alueellaan http://www.cp-liitto.fi/index.phtml?s=39 Invalidiliiton vammaispalvelujen puhelinneuvonta palvelee sinua puhelimitse p. 0200 1234 Kuntoutusohjaajat työskentelevät esimerkiksi yliopisto- ja keskussairaaloissa oman erikoisalansa yksikössä, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa, erilaisissa projekteissa tai järjestöjen palveluksessa. Kuntoutusohjaajat toimivat vammaisen henkilön yhteyshenkilönä sairaalan, kodin, päiväkodin, koulun sekä kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja eri palvelujärjestelmien välillä. Asiakkaan kanssa sovituissa asioissa toimitaan yhteistyössä terveydenhuollon, sosiaalitoimen, Kelan, järjestöjen ja muiden kuntoutukseen osallistuvien tahojen kanssa. 8 Kuntoutusohjaajat ohjaavat, neuvovat ja tukevat asiakasta ja hänen läheisiään mm. kuntoutukseen liittyvissä asioissa, sairauden ja vammautumisen tuomassa uudessa elämäntilanteessa, ensitieto- ja sopeutumiskursseille hakeutumisessa, apuvälineasioissa ja asunnon muutostöiden suunnittelussa. Kuntoutusohjaajaan voi ottaa yhteyden asiakas itse, hänen läheisensä 44 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille tai sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijä. Lähetettä ei välttämättä tarvita. Kuntoutusohjaus voi tapahtua sairaalassa, asiakkaan kotona tai muussa elinympäristössä ja asioita voidaan hoitaa myös puhelimitse. Kuntoutusohjauspalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Voit kysyä sinun alueellasi toimivan kuntoutusohjaajan yhteystietoja omalta lääkäriltäsi tai oman kotikuntasi terveydenhuollosta tai sosiaalitoimistosta. Omaa sosiaalista verkostoasi kannattaa hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti koko ammatillisen suunnittelun ajan. Sosiaaliseen verkostoosi voivat kuulua perhe ja sukulaiset, ystävät, työkaverit, ammattiauttajat ja muut viranomaiset, sinua hoitavat tai kuntoutukseesi osallistuvat henkilöt sekä opettajat ym. Heiltä voit saada tukea ja tietoa omille urasuunnitelmillesi. Joskus sinulle läheisten henkilöiden ajatukset, mielipiteet ja asenteet sinulle sopivasta koulutuksesta tai työstä voivat olla ristiriidassa omien ajatustesi kanssa. Tällöin on hyvä keskustella negatiivisista tai sinua turhauttavistakin asioista avoimesti ja pyytää ristiriitaisia ajatuksia ja mielipiteitä esittäneeltä henkilöltä riittävät perustelut. Joskus ristiriidat voivat johtua virheellisistä tai puutteellisista tiedoista tai ennakkoluuloista. Myös ristiriidoista keskusteleminen voi viedä ammatillisia suunnitelmiasi eteenpäin ja auttaa miettimään asioita mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Muita ammatillisessa suunnittelussa auttavia oppaita löydät Internetistä esimerkiksi http://www.nkl.fi/julkaisu/urat/ http://www.avosto.net/nakoaloja/etsitko/aloitus.htm 45 8 8 Mistä ja miten saa lisää tukea, ohjausta ja tietoa ammatillisen suunnitelman avuksi? �8. TEHTÄVÄ: AVO-ammatinvalintatesti Työ- ja elinkeinotoimiston Internet-sivuilta löydät AVOammatinvalintatestin, jonka avulla voit hahmottaa omia kykyjäsi ja kiinnostuksen kohteita ammatinvalinnan tueksi. AVO-ammatinvalintatesti ja ohjeet testiin löydät verkosta http://www.mol.fi/avo/ �9. TEHTÄVÄ: tulevaisuuden muistelu Katso liite 3. (sivu 77) Vinkkejä ja linkkejä – surffaile itsellesi lisää tietoa! Ohje julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 1 luvun 7 §:n 6 kohdassa tarkoitetun vajaakuntoisen henkilöasiakkaan määrittelystä ja ammatillisen kuntoutuksen vastuunjaosta http://www.finlex.fi/pdf/normit/21197-O12005TM.pdf 8 Vammaisten ihmisoikeusopas (K. Könkkölä, 2003) http://www.vane.to/kirjasto/ihmisoikeusopas.doc Ohjaus koulutukseen ja työelämään Suomessa http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/ Julkaisut+ja+tilastot/Esitteet+suomenkieliset/ohjaus_ suomi_2006.pdf� 46 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Tarina 1 ”Merkonomi-opiskelija” Peruskouluaika – ammatinvalinta Kävin peruskouluni liikuntavammaisten ja kuulovammaisten erityiskoulussa. Lempiaineitani olivat luovat aineet, kuten musiikki (koska aloin jo peruskouluaikana sanoittaa lauluja), kuvaamataito ja käsityöt. Pärjäsin myös hyvin matematiikassa. Hankalimpia aineita minulle olivat vieraat kielet, englanti ja ruotsi. Aivan lapsena haaveilin maatilan perustamisesta. Koulussa aloin haaveilla sanottajan tai sähkösuunnittelijan urasta. Yhdeksännen luokan keväällä en tiennyt yhtään, mitä tehdä tai minne mennä, ja siksi hakeuduin kymppiluokalle. Suurin miettimisen kohteeni peruskoulun päätösvaiheessa oli juuri, mihin ammattiin voisin opiskella, jotta työllistyisin jatkossa. Kymppiluokalla 47 9 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! sain aikaa miettiä. Kävin lisäksi vuoden yleisvalmentavaa sekä liiketalouden opintoihin valmentavaa linjaa. Jatko-opinnot – yksilöllinen opintopolku Kävin peruskoulun jälkeen koulutuskokeilussa kahdessakin eri oppilaitoksessa, ja ne vahvistivat ja tukivat jatko-opiskelupaikan valintaa. Sain lopullisen varmuuden liiketalouden opiskelusuunnitelmiini keskustellessani kymppiluokan sosiaalityöntekijän kanssa. Suoritan siis tällä hetkellä liiketalouden perustutkintoa erityisammattioppilaitoksessa, jonne pääsin ensimmäisellä hakukerralla. En ole katunut ammatinvalintaani, koska olen toisaalta koko ajan haaveillut yrityksen perustamisesta ja merkonomi koulutus antaa siihen oikeat eväät. CP-vamma on kohdallani vaikuttanut ammatillisten suunnitelmien tekemiseen ainoastaan siinä mielessä, että en voinut hakeutua asentajaksi tai muuhun hienomotoriikkaa vaativaan ammattiin vammani vuoksi. Ammatilliset opintoni ovat hyvin käytännönläheisiä: pidämme kahvilaa, järjestämme erilaisia markkinoita. Toki teoriaakin opiskellaan ja aineisiin kuuluu yleisiä aineita (kielet matematiikka) ja ammatillisia aineita (markkinointia, asiakaspalvelua, työnsuhteenperusteita jne). Ammattikoulussa koin englannin niin vaikeaksi, että halusin mukauttaa sen, vaikka olin pitänyt mukauttamista aina hiukan nolona vaihtoehtona. Olen kuitenkin pitänyt sitä hyvänä ratkaisuna. Opintojen aikana asun koulujen yhteydessä olevassa asuntolassa, jossa kaikki toimii mainiosti toisin kun vähän aikaa sitten kokeilemassani palveluasunnossa. Opintojen aikana en ole tarvinnut oikeastaan muita apuvä- 9 lineitä kuin mitä olin jo saanut omasta keskussairaalasta. Tukea 48 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille opinnoissa en ole tarvinnut kuin henkilökohtaisen avustajan ja aikaisemmin mainitsemani mukautuksen englannin kielessä. Opiskelupaikassani panostetaan käytännönläheiseen opiskeluun. Työharjoittelujaksomme on ensimmäisenä vuotena kuukausi, toisena vuonna kaksi kuukautta ja kolmantena vuonna kolme kuukautta. Olen ollut vain kaksi kertaa koulun ulkopuolella työnharjoittelussa eräässä palvelutalossa, koska paikan löytäminen on niin vaikeaa. Opintojen aikana kuva ammatistani on oikeastaan vain selkeytynyt, mutta se varmaankin on yksi opiskelun tarkoituskin. Suosittelen opiskelemaani alaa ihmisille jotka pitävät ihmisten kanssa työskentelystä ja olla tietokoneen kansa tekemisissä. Mielestäni merkonomin ei tarvitse kovin paljoa laskea kun vain valitsee suuntautumisen oikein, toisin kuin minulle ennen opintoihin hakeutumistani annettiin ymmärtää. Opiskeluajasta minulle on jäänyt pääsääntöisesti pelkästään hyviä muistoja. Työllistyminen Hakeutuessani opiskelemaan minulla ei ollut suoraan sanoen mitään kuvaa, mitä merkonomi tekee työkseen, joten ei ollut minkäänlaista kuvaa työllisyystilanteesta. Eikä ole kyllä vieläkään. Työllistymiseen liittyvät asiat eivät ole opintojen aikana nousseet esille oikeastaan ollenkaan. Tukea ja ohjausta ym. työllistymiseen liittyviin seikkoihin opiskelun aikana en mielestäni ole saanut. Olen keskustellut vain taksikuskini kanssa yrittäjyydestä, koska se kiinnostaa minua. Varsinaisesti työpaikkoja en ole vielä etsinyt, koska opiskeluni ovat kesken. Yhden kerran olen kysynyt kesätyöpaikkaa, mutta en päässyt töihin. Harjoittelupaikkoja metsästäessäni lähe- 49 9 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! tin hakemuksen kaikille kotiseutuni alueella toimiville yrityksille, josta kuvittelin saavani alaani liittyvää työtä ja jotka tulivat mieleeni. Tulevaisuudessa minua kiinnostavat markkinointiin liittyvät työt sekä toimistotyöt. Minulle sopivaa työtä etsiessä täytyy ottaa huomioon varmaan ainakin työpaikan esteettömyys. Lisäksi tarvitsen avustajan työajaksi. 9 50 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Tarina 2 ”Tietojenkäsittelyn tradenomi opiskelija ja toimistotyöntekijä” Peruskouluaika – ammatinvalinta Lempiaineitani peruskoulussa olivat kielet (äidinkieli, englanti, ruotsi, saksa), liikunta, terveystieto, biologia, maantieto, uskonto, kotitalous. Matemaattiset aineet koin hankalimmiksi ja tarvitsin niissä tukea. Lapsena haaveilin eläinkauppiaan ammatista. Peruskoulun jälkeen suuntasin kuitenkin lukioon, sillä koin sen ainoana vaihtoehtona ammattiopiston koulutusalojen suppeuden vuoksi. Vaihtoehtona mietin yhdessä vanhempien, opinto-ohjaajan ja opettajien kanssa myös kymppiluokalle menoa, koska halusin toisaalta kokeilla itsenäistä asumista muuttamalla pois kotoa. CP-vamman en koe vaikuttaneen millään tavoin ammatillisten suunnitelmieni tekemiseen ja valintoihini. Jatko-opinnot – yksilöllinen opintopolku Lukion jälkeen olen opiskellut datanomiksi ja parhaillaan opiskelen tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Olen myös suorittanut kasvatustieteen cum laude -opinnot ja aikuiskasvatustieteen approbatur-opinnot. Olen päässyt kaikkiin opiskelupaikkoihin ensimmäisellä hakuyrityksellä. Olen myös opiskellut neljä päivää yo-laborantin opintoja, mutta vaihdoin sitten kaupan ja hallinnon alalle, joka oli ollut jo aikaisemmin mielessä. 9 51 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Lukion suorittaminen kesti selkäleikkauksen vuoksi 4 vuotta. Lukion jälkeen asuin vielä reilun puoli vuotta kotona ja muutin Joensuuhun. Omillani olen nyt asunut kuutisen vuotta. Ammattiopinnoista valmistuin etuajassa (opiskelin 1,5 vuotta) ja nykyisestä opinahjosta valmistun myös etuajassa noin kolmessa vuodessa (normaalisti opinnot kestävät 3,5 vuotta). Opinnoissani kaupan ja hallinnon alalla sekä tietojenkäsittelytieteiden tradenomi-opinnoissa opiskellaan ainakin kieliä, markkinointia ja atk-taitoja. Opinnoissani en ole tarvinnut varsinaisesti apuvälineitä tai erityistä tukea, mutta Kelalta olen hakenut ja saanut 3 vuoden välein lukio-opinnoista saakka uuden kannettavan tietokoneen. Opiskelemani ala soveltuu mielestäni hyvin myös eri tavalla vammaisille henkilöille sillä se on pääosin tietokoneella tehtävää työtä. Omalla kohdallani CP-vamma ei ole aiheuttanut opiskelussa mitään rajoituksia. Opintojeni aikana kuvani, käsitykseni ja ajatukseni opiskelemastani ammattialasta ja alan soveltuvuudesta minulle ei huomattavasti muuttunut. Suuntautumisalaani tosin muutin opiskelun aikana, mutta tämä valinta ei liittynyt millään tavoin CP-vammaani. Työharjoittelupaikat löytyivät mielestäni suhteellisen helposti. Olen työskennellyt paikallisen mainosradion markkinoinnissa, keskussairaalan apuvälineyksikössä ja viimeisimpänä koulun esteettömyysprojektissa. Kaiken kaikkiaan koko opiskeluhistoriani ajalta (lapsuudesta tähän päivään) minulle on jäänyt vain mukavia muistoja. Olen saanut kavereita ja saanut elää normaalissa ympäristössä, mikä on vaikuttanut positiivisesti sosiaaliseen kanssakäymiseen erilaisten ihmisten kanssa ja minäkuvaan ajattelematta vammaa. Olen myös ollut kuntoutusjaksoilla liikuntavammaisten erityiskoululla ja tutustunut muihin vammaisiin 9 lapsiin ja nuoriin ja saanut sitä kautta vertaistukea omaan tilanteeseeni. 52 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Työllistyminen Hakeutuessani opiskelemaan talouden ja hallinnon alalla minulla oli hyvä mielikuva työllisyystilanteesta ja työllistymisestä. Opintojen aikana työllistymisellä oli tärkeä rooli. Työskentelin opiskeluaikani opintojeni ohessa. Työharjoittelujaksot eivät varsinaisesti tukeneet työllistymistä vaan etsin tietoa avoimista työpaikoista internetistä ja lehdistä. Etsin ensisijaisesti toimistotyötä. Minulle soveltuvaa työpaikkaa etsiessäni täytyi aina ottaa huomioon työpaikan esteettömyys, koska liikun pyörätuolilla. Työtä etsiessäni laitoin hakemuksia moneen työpaikkaan. Työnhakuprosessiini mahtuu mukaan monenlaisia kokemuksia, joista yksi pettymys oli eräs työhaastattelu Tampereella. Siellä yrittäjän vaimo oli kuiskuttanut oven ulkopuolella kaverilleni työhaastatteluni aikana, että kuinka vammainen voi tehdä myyntityötä. Ja minulla ei ole sellaista estettä ettenkö sitä työtä voisi tehdä! Nykyinen työnkuva ja työtehtävät Ammattioppilaitoksesta valmistuttuani työskentelin samassa työpaikassa hieman yli kaksi vuotta äitiyslomani alkuun saakka. Olin toimistotyössä ja asiakaspalvelutehtävissä osa-aikaisena. Työtehtäväni vastasivat hyvin koulutustani. Viihdyin hyvin työssäni ja työskentelytilat olivat mukavat. Mielestäni työtehtävieni kaltaisissa töissä tarvitaan ainakin hyviä hermoja ja atk-taitoja. Työtä tehdään pääasiassa yksin, ja työ on myös jokseenkin vastuullista tietosuojalain puitteissa. Lopuksi haluaisin toivottaa kaikille onnea työhakuun! Täytyy olla reipas ja aktiivinen ja hakea useaan eri paikkaan ja käydä näyttäytymässä ja haastatteluissa. Joskus voi kestää kauankin ennen kuin työpaikka löytyy. Mutta niinhän se on terveilläkin, ei vain CP-vammaisilla ihmisillä! 53 9 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Tarina 3 ”Area Responsible Designer” Peruskouluaika – ammatinvalinta Kävin peruskoulun yleisopetuksessa ja pärjäsin mielestäni lukuaineissa yleisesti hyvin. Hankalimmiksi oppiaineiksi koin liikunnan ja käsityöt. Lapsuusaikana muistan haaveilleeni opettajan ammatista ja sitten serkun esimerkkiä seuraten insinöörin ammatista. Peruskoulun jälkeisistä jatko-opinnoista keskustelin peruskoulun opinto-ohjaajan ja vanhempien kanssa. Lukio oli minulle alusta asti selvä ja ainoa vaihtoehto peruskoulun jälkeen. CP-vamman tai siihen usein liittyvien liitännäisoireiden aiheuttamia mahdollisia rajoituksia ammatinvalintaan selviteltiin jatko-opintoja mietittäessä mielestäni riittävästi. Itselleni CP-vamman aiheuttamat rajoitukset ovat aina olleet hyvin tiedostettuja ja selviä. Jatko-opinnot – yksilöllinen opintopolku Suoritin yo-tutkinnon vuonna 1985. Lukion jälkeen opiskelin yo-merkonomiksi kauppaoppilaitoksessa. Valmistuin yo-markkinointimerkonomiksi kahdessa vuodessa. Lyhyen työjakson jälkeen hakeuduin sitten vielä insinöörikoulutukseen teknilliseen oppilaitokseen, josta valmistuin neljässä vuodessa valmistustekniikan insinööriksi (koneosasto) syksyllä 1988. Tekniikan alan työt olivat aina kiinnostaneet ja pelkkä toimistotyö ei tuntunut tarpeeksi mukavalta. Pääsin ensimmäisellä hakukerralla se- 9 kä kauppaoppilaitokseen että teknilliseen oppilaitokseen. Kela maksoi minulla kauppaopiston kuntoutustukena. Lisäksi sain 54 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille tukea auton hankintaan. Apuvälineitä en ole muuten saanut, mutta en ole tarvinnutkaan. Lukiossa opiskeltiin yleissivistäviä aineita, kuten kieliä ja luonnontieteitä ja opiskelu oli teoreettista. Lukioaikaan asuin vielä kotona. Kauppaopistossa opiskeltiin alaan liittyviä aineita, kuten markkinointia ja kirjanpitoa yms. yleisaineiden lisäksi, ja opiskelu oli melko teoreettista. Teknillinen peruskoulutus satsasi luonnontieteisiin: matematiikka, fysiikka, mekaniikka, ja toisesta opintovuodesta eteenpäin alkoivat ammattiaineet. Varsinainen koulutus oli teoreettista, mutta pakollinen työharjoittelu vei opit käytäntöön. Jatko-opiskeluiden aikana asuin eri opiskelija-asunnoissa. Itsenäinen asuminen oli hyväksi, mutta maalaispojalle kaupunkiympäristö ei tarjonnut tarpeeksi mielekästä tekemistä, joten kävin kyllä kotona melkein joka viikonloppu. Jatko-opintojen aikana kuvani, käsitykseni ja ajatukseni opiskelemastani ammattialasta sekä alan soveltuvuudesta minulle muuttuivat jonkin verran. Huomasin, että kauppaopinnot antavat mahdollisuudet monenlaiseen työhön ja että tekniikan alalla eivät kaikki työt sovellu minulle fyysisten vaatimusten takia. Esimerkiksi CP-vammaisen on vaikeaa pärjätä tehdas- tai työmaaympäristössä. Riippuu tietenkin tapauksesta ja asia pitää itse tiedostaa ja pitää huoli, ettei joudu mahdottomiin paikkoihin. Onneksi tekniikan ala tarjoaa todella paljon myös henkistä työtä. Opiskeluja CP-vamma ei kohdallani rajoittanut oikeastaan juuri mitenkään enkä osannut ajatella asiaa etukäteen ennen opintojen aloittamista sen kummemmin. Ongelmat ratkottiin sitä mukaa kuin niitä oli tullakseen. Aika vähän todellisia esteitä loppujen lopuksi on olemassa, kun asioita miettii etukäteen. Opiskeluajalta minulla on oikein hyviä muistoja, tosin juhliminen olisi voinut jäädä vähemmällekin (nykyisen keski-ikäisen rajoittunutta ajattelua, vissiin). 55 9 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Opintoihini ei lukiossa ja kauppaopistossa varsinaisesi kuulunut työharjoittelua. Kauppaopiston aikana harjoittelu tuli lähinnä kesätöiden aikana. Teknillisen koulutuksen aikana oli pakolliset harjoittelut, yhteensä kuusi kuukautta, ja lisäksi kesätyöpaikat olivat todella tärkeitä työharjoittelun ja rahantulon kannalta. Harjoittelupaikat löytyivät melko helposti, lukuun ottamatta viimeistä insinööriopintojen vuotta, jolloin 1990-luvun lama jo painoi päälle. Joissain harjoittelupaikoissa, esimerkiksi sahalaitoksen huolto-osastolla, oli fyysisten rajoitusten vuoksi vaikeita tilanteita. Aina olen kuitenkin saanut asiat järjestymään, kun olen tiedostanut omat rajoitukseni ja puhunut niistä reilusti. Harjoittelupaikkojen hankinnassa oma aktiivisuus on mielestäni ensiarvoisen tärkeää! Se kertoo työnantajalle, että olet tosissasi liikkeellä ja mahdollisesti reipas ja aktiivinen työntekijä tulevaisuutta ajatellen. Tekniikan ala tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia eri tavalla kouluttautuville ja kaikenkuntoisille. Lisäksi työtä riittää aina suhdannevaihteluista huolimatta, koska nykyaikaisen yhteiskunnan ylläpito ja kehitys vaatii tekniikan ammattilaisia. Täytyy olla avarakatseisen kiinnostunut tekniikasta ja luonnontieteistä ja vähän sellaista kiinnostunutta uteliaisuutta asioihin, miten ja miksi tietty asia toimii. Pitkäjänteisyys ja tarkkuus ovat hyväksi. Täytyy myös pitää itsensä koko ajan uutta oppivana. Tekniikka ja luonnontieteet avaavat ymmärrystä moniin asioihin, ja niin luulo korvautuu tiedolla. Moni asia ei enää ole mystinen tai pelottava, vaan täysin käsitettävä. 9 56 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Työllistyminen Opiskelujen alkuvaiheessa työllisyystilanne oli hyvä samoin kuin ennusteet tulevasta. Valmistumisvaiheessani puolestaan tilanne oli melko huolestuttava, sillä valmistuin laman keskelle vuonna 1992, ja oikeastaan siitä johtuen kesti vuoteen 1997 ennen kuin pääsin pitempiaikaisiin työsuhteisiin käsiksi. Minulla ei tosin ole ollut kuin reilun vuoden työllisyyskurssivaihe urallani, eli kohtuullisen hyvin olen työmarkkinoilla ollut. Palkkatason normalisoituminen vei vielä muutaman vuoden lisää. Töitä kuitenkin aina on, kun ei ole turhan tarkka, vaan pyrkii saamaan lisää kokemusta. Olen hankkinut pääosin oman aktiivisuuteni avulla kaikki harjoittelu- ja kesätyöpaikat. Opiskelupaikassa meille tosin annettiin kevyttä ohjausta ja ennen kaikkea yhteystietoja työllistäviin tahoihin. Muutaman kerran pääsin kesätöihin samaan työpaikkaan, jossa olin ollut työharjoittelujaksolla. Opiskeluaikana etsin töitä soittelemalla läpi kiinnostavia paikkoja ja lähettelin paljon hakemuksia. Pyrin käymään firmoissa myös paikan päällä. Opiskelujen jälkeen etsin töitä työpaikkailmoitusten ja netin työnvälityspalvelujen kautta. Työnhakuprosessi on joskus pitkällinen ja kärsivällisyyttä vaativa prosessi, johon tottuu vain tekemällä. Tietenkin tavoitteena opintojen jälkeen oli koulutusta vastaava työ, mutta valmistumisen jälkeen piti olla realisti ja tarttua määräaikaisiin ja ehkä vaatimattomampiinkin töihin. Työllistyin välittömästi määräaikaisiin tehtäviin lopputyön tarjonneelle työnantajalle, en tosin insinööritason tehtäviin. Työssäni täytyi ottaa huomioon, ettei siinä saanut olla tasapainoilua telineillä tai kaatumisen ja liukastumisen vaaraa. Työelämässä olen aina tullut itsenäisesti toimeen enkä tarvitse apuvälineitä tai avustajaa. 57 9 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Ammattiopintojaan päättäville CP-vammaisille nuorille haluaisin antaa seuraavia vinkkejä työllistymisestä. Itseensä ja omaan ammattitaitoonsa pitää luottaa. Kukaan muu ei tee työnhakua sinun puolestasi. Pitää toisaalta nöyrästi hyväksyä, ettei tiedä koulun jäljiltä vielä juuri mitään. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus on tärkeää. Kukaan ei tule kotiin tarjoamaan töitä! Asiat pitää hoitaa itse ja olla kiinnostunut työnantajastaan. (En itse ottaisi koskaan töihin esim. kesätyöntekijää, jonka vanhemmat tulevat kysymään paikkaa, olipa kaveri muuten minkälainen tahansa. Itsehän ne työtkin pitää tehdä!). Vammaistakin hakijaa arvostetaan, kunhan on itsenäinen ja osoittaa että oikeasti haluaa hommiin. Hakemusten ja liitteiden tulee olla virheettömiä. Työpaikkahaastatteluihin tottuu vain niissä käymällä. Nykyinen työnkuva ja työtehtävät Olen työskennellyt nykyisissä työtehtävissäni Area Responsible Designerina lähes 8 vuotta. Vastaan voimalaitosprojektissa höyrykattilan painerunkosuunnittelusta, mallinnuksesta ja työkuvasuunnittelun valvonnasta sekä valmistuksen konsultoinnista. Teen säännöllistä päivätyötä (liukuva työaika 7,5 t/päivä, 37,5 t/ viikko). Työni vastaa koulutustani. Työn ohessa olen lisäksi käynyt ohjelmistokoulutusta. Työnantajani myös kurssittaa säännöllisesti erikoisaiheissa sekä ohjelmistoissa ja antaa mm. kielikoulutuksia haluaville. Työtehtävissäni vastuu on vuosien myötä lisääntynyt ja työtehtävät monipuolistuneet. Nykyisessä työssäni mukavaa on vapaus tehdä töitä. Itseään saa ja myös voi kehittää koko ajan. Hyvää on myös se, että työnantajani on kohtuullisen varma, ainakin tähän asti. Minulla on myös mukavat työkaverit ja pääsen matkustamaan maailmal- 9 la silloin tällöin ja saan tehdä töitä mitä erilaisimpien ihmisten 58 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille kanssa (kansainvälisyys). Pääsen myös mukaan kehittämään täysin uusia ratkaisuja. Työtehtävissäni tärkeää on pitkäjänteisyys, järjestelmällisyys ja tarkkuus. Sosiaaliset taidot pitää olla kunnossa, kun työskennellään projektiympäristössä. Työskentelen pääasiassa yksin, mutta tiiviissä yhteistyössä projektiryhmän kanssa. Kaikilla työntekijöillä on omat vastuualueensa. Työni on melko vastuullista. Minulla ei ole alaisia, mutta ohjeistan mm. alihankkijoita. Raha jää työssä taka-alalle, mutta taustalla liikkuvat kyllä suuret summat. Tietyissä asioissa minulla on salassapitovelvollisuus. Tietokone on pääasiallinen työkalu, joten tietokoneen käytön on oltava mieluisaa ja sujuvaa. Tässä työssä täytyy myös olla kiinnostunut omasta tuotteestaan. Kohtuullinen englannin kielen suullinen ja kirjallinen hallinta on ehdottoman tärkeää. 9 59 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Tarina 4 ”Yliopisto-opettaja (professorin virka)” Peruskouluaika – ammatinvalinta Kävin aikanaan tavallista kansakoulua, lukuun ottamatta paria kuukautta ensimmäisen luokan keväällä, jolloin olin Lastenlinnan sairaalakoulussa. Asuimme pienellä maalaiskansakoululla, jossa isäni oli opettajana. Viitenä ensimmäisenä kouluvuotena koulumatkaa oli siten vain muutama metri. Kansakoulun jälkeen suoritin keskikoulun yhteiskoulussa, joka sijaitsi kahden kilometrin päässä kotoani. Kuljin kouluun koko kouluajan polkupyörällä. Kansakoulussa matematiikka oli lempiaineeni. Kansakoulun alaluokilla olin keskitason oppilas. Suoritustasoni parani vuosi vuodelta, ja keskikoulun viimeisellä luokalla olin vihdoin lukuaineissa luokkani paras keskiarvolla 9,4. Käsityöt olivat minulle hankalia käsien hienomotoriikan rajoitusten vuoksi. Opettaja teki puolestani jotkut työvaiheet kuten naulaukset. Urheilussa jääkiekko, hiihto, telinevoimistelu ja muutamat muutkin lajit jäivät väliin. Korvaava kävelykierros tuli tutuksi. Lapsena ja nuorena haaveilin juristin ammatista. Keskikoulun jälkeen koin lukion ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi. Jatkokoulutusvaihtoehdoista keskustelin lähinnä vanhempieni kanssa. CP-vamman aiheuttamia mahdollisia rajoituksia ammatin- 9 valintaan ei mielestäni selvitetty riittävästi. 60 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Jatko-opinnot – yksilöllinen opintopolku Minulle alkoi lukion aikana selvitä, mitä haluaisin opiskella. Valitsin lukion jälkeen opiskelupaikan, johon pääsin suoraan ilman pääsykokeita. Aloitin siis matematiikan opinnot yliopistossa ja suoritin filosofian kandidaatin tutkinnon neljässä vuodessa. Jatkoin opintojani aina filosofian tohtorin tutkintoon asti (tietojenkäsittelyoppi). Opiskelu yliopistossa oli pääasiassa hyvin teoreettista. Koin harjoitustöiden tekemisen jonkin verran vaikeaksi. Ennen opiskelun aloittamista en ollut osannut arvioida, kuinka pitkälle resurssini riittävät. Opintoihini ei liittynyt lainkaan työharjoittelua, enkä ole muutenkaan koskaan ollut työharjoittelussa. Opintojeni aikana en tarvinnut mitään erityistä tukea enkä esimerkiksi apuvälineitä. Opiskelujen aikana koin jonkun verran haasteita ja rajoituksia CP-vammani vuoksi. En uskaltanut käydä opiskelijaruokaloissa, koska pelkäsin tarjottimen kantamista. Myös reikäkorttilävistimien kanssa oli jonkin verran vaikeuksia. Viidentenä opiskeluvuotena rupesin kuitenkin vähitellen käyttämään opiskelijaruokaloita ja selvisin ihan hyvin tarjottimien kanssa. Huonona puolena opiskelussa yliopistossa koin sen, että opiskelu oli sosiaalisesti eristävää. Vaihtuvat luentoryhmät olivat suuria, noin 150–600 henkeä. Luentoja oli ympäri keskustaa ja luentotauolla piti kulkea useamman kilometrin matkoja. Ihmissuhteet yliopistossa jäivät pinnallisiksi. Vastapainona osallistuin kuitenkin iltaisin opiskelijajärjestöjen toimintaan, josta sainkin paljon ystäviä. 9 61 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Tietotekniikan opiskelu soveltuu mielestäni hyvin myös CP-vammaisille, koska nykyisin on tarjolla monenlaisia apuvälineitä tietokoneen operoimiseen. Työllistyminen Kun hakeuduin opiskelemaan, uskoin työllistyväni helposti valmistuttuani. Työllistymiseen liittyviä kysymyksiä en juuri pohtinut opiskelujen aikana. Opiskelujen loppuvaiheessa aloin etsiä tietoa avoimista työpaikoista työvoimatoimistosta ja ainelaitoksen työhönotosta. Ensisijaisesti etsin silloin ohjelmointitehtäviä. Sain tietojenkäsittelyopin laudaturin valmiiksi keväällä 1978 ja päätin siirtyä työelämään (FK-tutkinnon olin suorittanut jo 1976). Kävin kahdessa työhaastattelussa. Työnhakuprosessin aikana koin, että työnantajat olivat ennakkoluuloisia CP-vammani takia. Työnhakuprosessin kokonaisuudessaan koin epämiellyttävänä. Jatko-opintojaan päättäville nuorille haluaisin antaa neuvoksi, että täytyy olla sinnikäs! Syyskuussa 1978 aloitin osapäiväisenä tuntiopettajana Helsingin yliopistossa. Työ muuttui kokopäiväiseksi tammikuussa 1979. Siitä lähtien olen ollut kokopäiväinen yliopisto-opettaja. Työ on vastannut koulutustani. Nykyisin toimin siis professorin virassa. Työ sisältää tutkimusta, opetusta, hallintoa ja rahoituksen järjestämistä. Työni on kokopäivätyötä. Päivien pituus voi kuitenkin vaihdella, sillä yliopisto-opettajilla on vapaat työajat. Yliopistotutkinnon jälkeen opintoni eivät päättyneet kokonaan. Yliopisto-opettajan työ tietotekniikan alalla edellyttää jatkuvaa opiskelua. Nykyisissä työtehtävissä pidän eniten vapaudesta ja 9 tutkimustyöstä. Näissä työtehtävissä hyvin pärjääminen edellyttää mielestäni luovuutta, erikoisalan hallintaa, opetustaitoa, 62 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille kirjallista ja suullista ilmaisutaitoa, englannin kielen hallintaa sekä taitoa verkostoitua. Työtehtävistä osa on yksin tehtäviä, osittain työskennellään tiimissä. Työni on vastuullista. Minulla on kolme alaista, ja lisäksi arvioin muiden tekemiä väitöskirjoja ja tieteellisiä artikkeleita. Opintoihin hakeutuminen ja työelämässä toimiminen CP-vammaisena CP-vamma on kohdallani vaikuttanut ammatillisten suunnitelmien tekemiseen, sillä ilman CP-vammaa olisin ehkä valinnut toisen opiskelualan. Esimerkiksi fysiikka oli paras aineeni koulussa, mutta se ei tullut kysymykseen vaativien harjoitustöiden takia. Myös työtehtäviini koen CP-vamman jonkin verran vaikuttaneen. Yleensä työkaverini hoitavat yksikön esittelyt ym. pr-tehtävät. Työssäni en tarvitse mitään apuvälineitä tai erityistä tukea, mutta sain kirjoituskoneen ja henkilökohtaisen tietokoneen käyttööni aikaisemmin kuin muut työntekijät. 9 63 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Tarina 5 ”Keittiöapulainen” Peruskouluaika – ammatinvalinta Olen sitä vuosikertaa, että minut vapautettiin oppivelvollisuudesta eli jäin ilman koulutusta. Minua ei huolittu minnekään, kun olin liian hyvä silloiseen apukouluun mutta liian ”vaikea” normaaliin kouluun pakkoliikkeiden, puheongelmien ja liikkumisen vaikeuksien vuoksi. Vanhempani eivät kuitenkaan antaneet periksi, ja niin sain kotiopettajan, joka kävi kaksi kertaa viikossa tunnista puoleentoista kerralla. Seurakunta oli tätä ennen myös palkannut erään henkilön, joka kävi meillä kotona minun kanssa askartelemassa kaksi kertaa viikossa. Minä halusin oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, ja näitä hän myös opetti minulle jo ennen opettajaa. Tampereelle saatiin vihdon ja viimein CP-vammaisille suunnattu koulu vuonna 1967, ja olin ensimmäinen oppilas, joka pääsi sinne. Olin kylläkin jo 14 vuotta vanha, mutta oli hienoa päästä kouluun. Meitä kuljetettiin ambulanssilla kouluun, ei ollut mitään takseja silloin niin kun nyt on. Minä kävin koulua kuusi vuotta. Aina sain kuitenkin miettiä, saanko jatkaa, kun olin liian vanha. Jos kouluun olisi hakenut paljon nuorempia oppilaita, olisin joutunut antamaan paikkani toiselle. Sain päästötodistuksen loppujen lopuksi vuonna 1972. 9 Olin saanut eläkkeen jo kun täytin 16 vuotta. Sain omaa rahaa, mutta mietin, miten päivät kuluisivat. No ei hätää, olin menossa 64 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille heti Lehtimäen opistoon kuudeksi viikoksi. Sitten menin lokakuussa Hoikan kansanopistoon. Olen aina haaveillut lastentarhaopettajan ammatista ja tykkään kovasti lapsista. Haaveilin aina itsellenikin perhettä. Työllistyminen Tuli sitten syksy 1972 ja vanha opettajani soitti minulle, että voisinko tulla töihin vanhaan kouluuni avustajaksi (keittiöapulainen ennen vanhaan). Olinkin siellä sitten kaikki loma-ajat, kun en ollut Hoikassa. Syksyllä 1973 aloitin vakituisemmin työt siellä ja olen edelleen töissä samassa paikassa. Minulla ei ole koulutusta tähän työhön, mutta olen kyllä käynyt kaikenlaisia kursseja ja koulutan itseäni edelleenkin jatkuvasti. Sain vuonna 2003 neliraajahalvauksen, mutta saan jatkaa työtäni edelleen, vaikka työlääkäri olisi laittanut minut jo pois töistä. Pyysin saada yrittää vielä, ja nyt olen jo kuusi vuotta ”yrittänyt”. Olen joutunut aloittamaan kaikki alusta halvauksen jälkeen ja ennen kaikkia opettelemaan elämään avustajan kanssa. Ennen olin itse tottunut tekemään kaiken, mutta nyt en pystykään enää. Saan työkyvyttömyyseläkkeen, vaikka käyn töissä 20 tuntia viikossa. Olen ollut naimisissa jo yli 30 vuotta, ja meillä on kaksi lasta sekä kaksi lastenlasta. Asumme omassa osakkeessa ja meillä on oma auto. Itse en aja autoa, mutta mieheni kyllä. 9 65 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Tarina 6 ”Saksan kielen opettaja” Peruskouluaika – ammatinvalinta Kävin normaalin ala- ja yläasteen. Lempiaineitani olivat vieraat kielet ja äidinkieli, mutta pärjäsin hyvin oikeastaan kaikissa ns. lukuaineissa. Hankalimpia oppiaineita minulle olivat ehdottomasti käsityö ja liikunta. CP-vammani vaikuttaa jonkin verran hienomotoriikkaan ja käsien yhteistyöhön, joten tarkka näpertäminen ei ole minun juttuni. Varsinkin yläasteella käsitöiden teko olisi jo vaatinut hyvää hienomotoriikkaa. Olisin tarvinnut käsitöissä henkilökohtaista avustajaa, mutta koska avuntarpeeni koski vain yhtä oppiainetta, sen järjestämiseksi ei ikinä löytynyt sopivaa tapaa. Liikunnassa vammani piti tietysti ottaa huomioon käytännössä kaikissa lajeissa, koska en liiku yhtä ketterästi ja nopeasti kuin muut, joten tein käytännössä niitä asioita, joihin itse tiesin pystyväni. Kuvaamataitoon toi lisähaastetta komiulotteisen hahmottamisen häiriö, joka vaikeutti lähes kaikkia oppiaineessa tehtäviä töitä. Lapsuudessa muistan aivan ensimmäiseksi haaveilleeni sairaanhoitajan ammatista, mutta lähinnä vain siksi, että se oli monen muunkin juuri ja juuri kouluikäisen tytön unelma-ammatti. Alaasteella halusin tulla kirjailijaksi, mutta huomasin muutaman vuoden kuluessa, etten pystyisi elättämään itseäni sillä ammatilla, vaikka kirjoittamista olen aina harrastanutkin. Peruskoulussa jatko-opintosuunnitelmat olivat minulla kohta- 9 laisen selvät. Keskustelin ammatillisista suunnitelmista peruskoulun aikana vanhempieni ja yläasteen opinto-ohjaajan kans- 66 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille sa. Halusin lukioon. Tiesin jo peruskoulussa haluavani yliopistoon opiskelemaan kieliä. Mietin hetken lukion kansainvälisen IB-linjan käymistä, mutta sen vuoksi minun olisi pitänyt muuttaa pois kotoa heti peruskoulun jälkeen tai varautua erittäin pitkiin koulupäiviin. IB-lukiovaihtoehdon pudottua pois jäin siis kotipaikkakuntani lukioon. CP-vamman tai siihen liittyvien liitännäisoireiden aiheuttamia mahdollisia rajoituksia ammatinvalintaan ei oikeastaan selvitetty peruskoulun aikana sen kummemmin, koska olin itse tiedostanut rajoitteeni jo melko hyvin ja ammatinvalintani kuulosti kaikkien asiantuntijoiden mielestä järkevältä. Peruskoulussa ajattelin, että kotipaikkakunnalla käydyn lukion jälkeen voisin sitten muuttaa opiskelemaan lähimpään yliopistoon – en koskaan edes haaveillut hakevani kauemmas. Jatko-opinnot – yksilöllinen opintopolku Kiinnostus vieraisiin kieliin syttyi jo kolmannella luokalla, kun sain ensimmäisen englannin kokeen tulokset. Myöhemmin kielivalikoimani laajeni vapaaehtoiseen A2-kieleen saksaan, josta lopulta tuli pääaineeni yliopistossa sillä perusteella, että kyseistä kieltä eivät aivan kaikki osaa. Opettajan suuntautumisvaihtoehto tuntui luontevalta. Minulla on kuulemma selkeä ulosanti, enkä pidä täysin yksin suoritettavasta työstä (= ei ihmisiä ympärillä). Pääsin ensi yrittämällä yliopistoon opiskelemaan, ja kaiken kaikkiaan opintoni kestivät 6,5 vuotta. Muutin omilleni yliopistoopintojen alkaessa. Entinen kotipaikkakunta jäi kuitenkin vain tunnin ajomatkan päähän, joten muutos ei tuntunut kovin suurelta. En ole ollut koskaan erityisen kiinnostunut ruoanlaitosta, joten se oli varmaankin suurin haaste. Siivotakin jaksan kohtalaisesti, kun asunto on melko pieni. Itsenäiseen asumiseen ja 67 9 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! omaan elämään liittyy mielestäni myös uusien ystävyyssuhteiden solmiminen, mikä ei minulle ole ollut kovin helppoa. Yliopiston kieliopinnot olivat erittäin teoriapainotteisia. Kieliä käsiteltiin monesta eri näkökulmasta (esim. historia, sosiaaliset tilanteet, murteet, keskustelu ja argumentointi, ääntäminen, kielioppi ja kääntäminen kielestä toiseen). Yhden lukuvuoden aikana suoritettavat opettajan pedagogiset opinnot taas suoritettiin suurelta osin aidossa kouluympäristössä, joten ne olivat hyvinkin käytännönläheisiä. Opintoihin liittyvä opetusharjoittelu oli tavallaan lukuvuoden pituinen työharjoittelu. Pedagogisiin opintoihin haettiin erillisen soveltuvuustestin kautta, ja jokaiselle oppiaineelle on varattu yliopiston alaisuudessa toimivasta normaalikoulusta tietyn suuruinen kiintiö vuosittain. Valituksi tulleilla oli siis automaattisesti paikka normaalikoulussa tapahtuvaan harjoitteluun. Opettajan työn moniulotteisuus ja joskus pitkätkin päivät selvisivät vasta opetusharjoittelussa. Työ tuntui silti kaikin puolin mahdolliselta, ainoastaan talvella tapahtuvat välituntivalvonnat voivat olla ongelmallisia liukkaiden kelien vuoksi. Kielten yliopisto-opintoihin kuuluu aina kieliharjoittelu, eli yliopistosta riippuen minimissään 1–2 kuukauden oleskelu opiskeltavaa kieltä puhuvassa maassa. Monet ratkaisivat asian lähtemällä vaihto-oppilaaksi. Minua arveluttivat monet käytännön asiat, kuten liikkuminen ja kuntoutuksen järjestäminen. Opettajaharjoittelussa huomasin, että vaikka omalla yläasteellani melkein kaikilla opettajilla oli ollut oma luokkatilansa, niin ei välttämättä ole kaikkialla, vaan kirjoja, papereita ja kalvoja, ja joskus jopa videotykkiä oli kuljetettava luokasta toiseen 9 tai haettava varastosta. Minun on vaikea kantaa suurta määrää tavaroita, joten jonkinlaisesta kuljetuskärrystä voisi olla apua 68 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille silloin, jos tulevalla työpaikallani ei ole mahdollista saada omaa luokkatilaa. Kieliharjoittelut pää- ja sivuaineesta hoituivat lopulta helposti kuukauden mittaisilla kesäkursseilla Berliinissä ja Odensessa. Sain stipendit kursseja varten ensi yrittämällä, ja etenkin Berliinin kurssin järjestelyt olivat erinomaiset. Majapaikat molemmissa maissa olivat siinä mielessä esteelliset, että portaita oli paljon. Majoitus ei olisi soveltunut apuvälineellä liikkuvalle. Kielten opiskelija voi sijoittua opettajan tehtävien lisäksi moneen muuhunkin työhön: kääntäjäksi, matkailualalle, kansainväliseen kaupankäyntiin tai vaikka tutkijaksi, sivuainevalintojen mukaisesti. Kaiken pohjana on tietysti kiinnostus vieraaseen kieleen ja kulttuuriin. Opettajan ammatti vaatii hyviä ihmissuhdetaitoja ja kärsivällisyyttä, koska pitää tulla toimeen lasten, nuorten ja vanhempien kanssa. Ammatti ei mielestäni ehkä sovi vaikeasti puhevammaisille, koska puhumiseen käytetty aika on pois muista asioista, mitä tunnilla on ehdittävä tekemään. Opiskeluajasta minulla on hyviä muistoja. Yliopiston henkilökunta oli aina auttavaista ja joustavaa, ja lähes aina osasi vastata kysymyksiin saman tien. Pienessä oppiaineessa henki oli mukavan lämmin ja kotoisa, oikein harmitti lähteä. Työllistyminen Työllisyystilanteesta ja työllistymisestä opetusalalla minulla oli hyvä kuva opiskelun hakuvaiheessa. Tuntui, että lukion lopussa kaikkialla rummutettiin tulevaa ”eläkepommia”, jolloin myös opettajista tulisi olemaan suuri pula. Silloin ei vain mainittu, minkä aineen opettajia ja missä päin Suomea. 69 9 9 Erilaisia CP-vammaisten ihmisten koulutus- ja urapolkuja – tarinoita tosielämästä! Työllistymiseen liittyvät kysymykset nousivat esille opiskelujen aikana opetusharjoittelussa. Ohjaava opettaja teki selväksi, ettei Turun seudulla ole ainakaan vakituisia paikkoja tarjolla, ja sijaiseksi on turha pyrkiä ennen kuin pedagogiset opinnot on suoritettu. Työllistymiseen tukea ja ohjausta varsinaisesti hain vasta juuri ennen valmistumista, kun minut sinne varsinaisesta työvoimatoimistosta ohjattiin. Yliopistolla on oma ”kampustyökkäri”, jossa toimii yksi erikoistyövoimaneuvoja. En tosin tiedä, olisiko palveluista ollut juurikaan hyötyä aiemmassa vaiheessa. Opiskeluun kuuluvat työharjoittelujaksot eivät valitettavasti tukeneet työllistymistä. Harjoittelupaikkana toiminut Normaalikoulu saa joka vuosi uudet harjoittelijat, joten heillä on sijaisia omasta takaa. Jokainen joutuu siis raivaamaan oman tiensä, koska ensimmäinen työpaikka on joka tapauksessa etsittävä normaalikoulun ulkopuolelta. Opiskelujen jälkeen olen etsinyt työpaikkoja työvoimahallinnon Internet-sivustolta ja joskus kuntien kotisivuilta. Olen etsinyt pääasiassa koulutustani vastaavia opettajan töitä, mutta myös palkalliset tehtävät vammaisjärjestöissä kiinnostaisivat. Olen todennut, että moni järjestö ottaisi minut vapaaehtoistöihin, mutta palkan maksaminen valmiille maisterille ei niin vain onnistukaan! 9 70 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 10 Oma ammatillinen suunnitelma �10. TEHTÄVÄ: ammatillinen polkuni – unelmia ja suunnitelmia! Kirjoita tai kerro jollekin läheiselle ihmiselle oma ammatillinen tarinasi tähänastisessa elämässäsi. Kun olet kuvannut aiempia koulu- ja opiskeluvuosiasi sekä mahdollisesti työuraa ja erilaisia ammatillisen polun vaiheitasi, lähde nyt unelmoimaan ja vapaasti ideoimaan ammatillista tulevaisuuttasi tästä eteenpäin … vain taivas on rajana (eikä aina sekään)! Kirjoita, kuvaile, piirrä, maalaa, sävellä kappale … mitä vain! Pääasia on, että tuot nyt jollain tavoin esille haaveita, unelmia ja ehkä jo konkreettisia suunnitelmiakin. Voit ulottaa suunnitelmasi vuoden, viiden vuoden tai vaikka kymmenen vuoden päähän. Nyt voit ikään kuin vetää yhteen kaikkia niitä ajatuksia ja ideoita, joita tähän ammatillisen suunnittelun oppaaseen tutustuminen ja erilaisten tehtävien tekeminen on sinussa herättänyt. Muista täydentää tätä tarinaa aika ajoin, tai piirrä tai maalaa uusi kuva, sävellä uusi säkeistö lauluusi … huomaat, kuinka pieninkin askelin eteenpäin mentäessä itsellesi asettamat määränpäät, tavoitteet ja valitsemasi elämänpolut ovat aina vain lähempänä! ONNEA JA MENESTYSTÄ AMMATILLISELLE POLULLESI! 71 10 10 Oma ammatillinen suunnitelma Liite 1 � Harjoitus: Persoonallisuuden piirteideni tunnistaminen ja kehittäminen a) Ohessa on luettelo persoonallisuuden piirteistä (”millainen minä olen”). Valitse numeroista (1, 2 tai 3) yksi sen mukaan, kumpi vaakarivillä olevista piirteistä kuvaa sinua tällä hetkellä parhaiten. Merkitse valitsemasi numeron perään x. Jos et osaa päättää, kumpi piirteistä kuvaa sinua paremmin, valitse silloin numero 2. MINÄ OLEN 10 1. VETÄYTYVÄ – AKTIIVINEN hillitty 1 2 varovainen 1 2 mukautuva 1 2 3 3 3 eloisa rohkea johtava 2. ETÄINEN – LÄMMIN yksin viihtyvä 1 muodollinen 1 epäilevä 1 2 2 2 3 3 3 seurallinen avoin luottava 3. SUURPIIRTEINEN – TUNNOLLINEN huoleton 1 2 joustava 1 2 innostuva 1 2 3 3 3 vastuuntuntoinen suunnitelmallinen harkitseva 72 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille 4. LEVOTON – LEVOLLINEN kärsimätön 1 jännittynyt 1 huolestunut 1 2 2 2 3 3 3 rauhallinen rentoutunut itsevarma 5. SOVINNAINEN – UUDISTAVA perinteinen 1 2 käytännönläheinen 1 2 asiakeskeinen 1 2 3 3 3 kokeilunhaluinen pohtiva tunnekeskeinen b) Mitä edellisistä piirteistä haluaisit itsessäsi kehittää? Valitse ja kirjaa ylös enintään neljä sellaista piirrettä, joissa toivoisit kehittyväsi toiseen suuntaan. Valitsemasi piirre/piirteet: 1. 2. 3. 4. c) Mitä muita kehitettäviä persoonallisuuden piirteitä tunnistat itsessäsi edellä mainittujen lisäksi? 1. 2. 3. 4. … d) Minkälaisia luonteenpiirteitä mielestäsi sinua kiinnostavilla aloilla tai ammateissa tarvitaan? 73 10 10 Oma ammatillinen suunnitelma �Liite 2 Harjoitus: Minua kiinnostaa! Minua kiinnostaa: ERITTÄN VÄHÄN PALJON käsityöt liikunta musiikin kuuntelu/ itse soittaminen erilaisten ihmisten kanssa vuorovaikutus siivoaminen ja järjesteleminen elokuvien katselu esiintyminen/ näytteleminen ruuan laitto lukeminen kirjoittaminen tietokoneella työskentely muiden ihmisten asioiden kuunteleminen 10 74 EI OLLENKAAN Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Minua kiinnostaa: ERITTÄN VÄHÄN PALJON EI OLLENKAAN juttujen kertominen matkustelu vieraiden kielten opiskelu matemaattisten tehtävien ratkominen kotieläimet ja lemmikit villieläimet luonto ja kasvit huumori terveyteen liittyvät asiat yksin oleminen Muiden ihmisten seurassa oleminen historia koneet ja tekniikka tunteet 75 10 10 Oma ammatillinen suunnitelma Minua kiinnostaa: ERITTÄN VÄHÄN PALJON luvut ja numerot suomen kieli ja erilaiset murteet muiden auttaminen lasten hoitaminen Mitä muuta? Voit täydentää listaa itse tästä eteenpäin! 10 76 EI OLLENKAAN Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Liite 3 Harjoitus: Tulevaisuuden muistelu Tulevaisuuden muistelu… Pohdi mielessäsi (ja kirjaa paperille ajatuksiasi) tai keskustele yhdessä jonkun sinulle läheisen henkilön kanssa: On kesäkuu 20____ … (Peruskoulu on päättynyt)… Olet juuri saanut tietää, että olet päässyt toivomaasi opiskelupaikkaan… •• Millaisia tunteita sinussa herää? •• Mitä jouduit vuoden aikana tekemään toiveesi toteutumisen eteen? •• Millaisia hankaluuksia kohtasit vuoden aikana? •• Keneltä sait apua? •• Olisitko edellisenä syksynä uskonut tämän olevan mahdollista? JOS ET VIELÄ TIEDÄ, MIHIN KOULUUN HALUAISIT JATKAA (PERUSKOULUN JÄLKEEN), VOIT MIETTIÄ, MILTÄ TUNTUU, KUN ON SAANUT VUODEN AIKANA SELKIYTETTYÄ AJATUKSIAAN. Unelmoi siis vapaasti! 77 10 1. Lähteet Lähteet http://www.aarresaari.net/urasuunnittelu1.htm http://www.kela.fi/in/internet/liite.nsf/ NET/080508160728HJ/$File/tutkimuksia94_netti. pdf?openElement http://fi.wikipedia.org/wiki/ Kuntoutus#Ammatillinen_kuntoutus Ahlman, E. 1939. Kulttuurin perustekijöitä. Kulttuurifilosofisia tarkasteluja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Stakes, 2004. Levonmäki, Irma (1998): Arvojen moninaisuus tietoyhteiskunnassa. Helsinki: Sitra. 78 Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Invalidiliiton CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projektin julkaisuja: Rosqvist, Eerika (toim.) CP-vammaisen aikuisen hyvinvointi, toimintakyky ja ikääntyminen. Kirjallisuuskatsaus Helsinki 2009. Rosqvist, Eerika (toim.) Omin voimin ja tukitoimin. Hyvinvoinnin ja ikääntymisen opas CP-vammaisille. Helsinki 2010. Ahonen, Aino (toim.) Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille – Työkalu ammatillisen polun itsenäiseen suunnitteluun. Helsinki 2010. Ahonen, Aino (toim.) Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille – Ohjatusti. Työkaluja, tukea ja opastusta oman ammatillisen polun jäsentämiseksi yhdessä ohjaajan kanssa 2010 (pdf) Ahonen, Aino (toim.) CP-vammaisten nuorten ammatillinen ohjaus ja tuki peruskoulun ja jatkokoulutuksen välisessä siirtymävaiheessa. Kehittämisehdotuksia nykyisiin käytänteisiin 2010 Nurmilaakso, Sanna ja Tiina Airaksinen (toim.) Sisua ja elämänsävyjä. Tositarinoita CP-vammaisten aikuisten elämästä. Invalidiliitto yhteistyössä Mediapinta Oy:n kanssa. 2010. Airaksinen Tiina, Kiviniemi Henrik, Maula Janna, Rosqvist, Eerika, Tuominen-Tolonen Marju. Aikuiskuntoutujan oma polku -aineisto. 2010 (pdf) Muita Invalidiliiton julkaisuja: Pesola, Kirsti: Esteettömyysopas – mitä, miksi, miten. Helsinki 2009. Ruskovaara, Anna (toim.): Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. Helsinki 2009. Nordlund, Marika (toim.): Katse kotiin – tietoa toimivasta asumisesta. Helsinki 2008. Koskinen, Katri (toim.): Kiinni Elämässä – Oivalluksia ja onnen pilkahduksia. Helsinki 2008. Malin, Marja-Leena (toim.): Terve vammainen. Helsinki 2003. Saari, Aija ja Keskinen, Aila: Liikun ja kuntoilen. Helsinki 2002. Lisätietoja Invalidiliiton julkaisuista: www.invalidiliitto.fi/julkaisut 79 1. Ammatillisen suunnittelun työkirja CP-vammaisille Työkalu ammatillisen polun itsenäiseen suunnitteluun Tämä ammatillisen suunnittelun opas on tarkoitettu CP-vammaisille nuorille ja aikuisille tueksi ja työkaluksi oman ammatillisen polun jäsentämiseen ja suunnitteluun. Oppaan tavoitteena on antaa vinkkejä mm. kiinnostuksen kohteiden, omien vahvuuksien ja kehitettävien asioiden, persoonallisuuden piirteiden ja toimintakyvyn kartoittamiseen sekä lisäksi oman itsetuntemuksen lisäämiseen ja ammatillisen polun suunnitteluun. Opas sisältää sekä teoreettista tietoa, ohjeita ammatinvalinnan teemoihin liittyen että paljon erilaisia ja monipuolisia tehtäviä. Ammatillisen suunnittelun opasta voi käyttää itsenäisesti tai ohjatusti esimerkiksi ammatillisessa kuntoutuksessa, ammatinvalinnanohjauksessa tai koulujen oppilaanohjauksessa. www.cp-portaali.fi Julkaisija Yhteistyössä mukana Invalidiliitto ry Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI vaihde (09) 613 191 faksi (09) 146 1443
© Copyright 2024