1. No category

Faabeli
1/10
“Biologi”
Emilia 12 v.
Sisällys:
Faabeli 1/10
Pääkirjoitus s. 3
Mielenkiintoinen luento:
Romantiikkaa, elämänohjeita ja kahvinhimoa
s. 4
Faabeli on Turun yliopiston
biologian ja maantieteen
opiskelijoiden ainejärjestön
Synapsi ry:n julkaisu. Lehti
ilmestyy lukuvuoden aikana
kaksi kertaa, keväällä ja
syksyllä.
Osoite: Synapsi ry, Biologian
laitos 20014 Turun yliopisto
Puheenjohtajan palsta:
Teetä, kahvia ja sympatiaa s. 6
Sähköposti: [email protected]
Mitä tulee mieleen sanasta “Synapsi”? s. 8
Tuorlaseikkailu s. 9
Web: http://synapsi.utu.fi
Päätoimittajat:
Tanja Konstari, [email protected]
Pihla Sillanpää, [email protected]
Hallituskysely:
Intohimoja ja bilemuistoja s. 12
Pitkiä ihmetteleviä katseita, kun astuimme
sisään... s. 19
Tarina merkin takana s. 28
Etkoilua ja biletystä á la koneteekkarit s. 33
Kolumni:
Opiskelijaelämä, mitä kaikkea tämä sana
pitääkään sisällään! s. 36
Kun tahtipuikkoon tarttuu joku toinen s. 38
Ulkoasu ja taitto: Tanja Konstari
ja Pihla Sillanpää
Toimitus ja avustajat: Maija
Arvonen, Ilkka Nousiainen,
Noora Parre, Moona
Rahikainen, Janne Sulku,
Johanna Yliportimo
Valokuvat: Maija Arvonen,
Henna Henriksson, Tanja
Konstari, Elisa Pulkkinen, Elina
Rahkonen, Aimo Sillanpää, Pihla
Sillanpää, Janne Sulku, Johanna
Yliportimo
Kannen kuva: Emilia 12v.
Valinnan ylellisyys s. 40
Levikki: 200
Opetus, takasivu
Paino: Painosalama Oy, Turku
2
Pääkirjoitus
Teksti: Tanja Konstari
Kiire! Paniikki! Ahdistaa! Stressaa! Opiskelijalle kiireen kanssa eläminen on
usein arkipäivää. Omakin kevääni on kulunut pitkälti loputtoman kalenterin
päivittämisen ja aikataulujen kanssa painiessa. Heti kun yksi rästihomma on
suoritettu alta, tehtävälistaan onkin ilmestynyt jo kaksi lisää. Ja, tunnetusti,
mitä enemmän olisi tekemistä, sitä vähemmän tulee tehtyä.
Usein kiire on itse aiheutettua. Jos oikeasti tekisi asiat silloin kuin pitikin, jäisi
aikaa myös muulle kuin kiireestä valittamiselle ja ahdistumiselle. Helposti
asioiden hoitaminen venyy kuitenkin viime tippaan, sillä kuulostavathan
jopa pölyjen pyyhkiminen ja ikkunoiden pesu yllättävän houkuttelevilta juuri
silloin, kun olisi tentti seuraavana aamuna. Toisaalta aina opiskelijoiden kiire
ei ole edes heidän oma vikansa. Luennot ja tentit menevät usein päällekkäin.
Ja kun pitäisi olla samaan aikaan kolmessa paikassa, saattaakin huomata, ettei
ole ahdistuksissaan ollut yhdessäkään oikeaan aikaan!
Voi olla joskus vaikea muistaa oma hyvinvointinsa kiireisen opiskelun sekä,
useille vielä kiireisemmän, opiskelijaelämän lomassa. Itse olen joskus huomannut olleeni yliopistolla pitkälle iltapäivään (varsinkin tätä lehteä
tehdessä!), ja parin tunnin päästä olenkin jo löytänyt itseni tutun baarin
tanssilattialta. Ja aamulla ollaan taas torkkumassa luentosalissa. Yöunet jäävät
helposti lyhyiksi, syöminen on säännöllisen epäsäännöllistä ja nestetasapaino
voi olla turhankin hyvin hallussa.
Kahvin kittaus ei valitettavasti korvaa
unta, joten myöskään jatkuva sumppiin
turvautuminen ei pelasta kiireistä opiskelijaa. Suosittelenkin välillä niitä kuuluisia riittäviä yöunia sekä muutenkin
suosimaan kiireettömämpää elämäntyyliä. Varsinkin nyt vappuna on helppo
hetkeksi unohtaa kaikki aikataulut ja
muut koulupaineet, mutta yöunien
lisääminen saattaa kuitenkin useimmilla
syystä tai toisesta siirtyä vapun yli.
Kiireetöntä ja kosteaa vappua!
3
Mielenkiintoinen luento
Toimitus käy vierailemassa mielenkiintoisen kuuloisilla luennoilla ja
jakaa kokemuksensa Faabelin lukijoille.
Romantiikkaa, elämänohjeita ja kahvinhimoa
Teksti: Pihla Sillanpää ja Tanja Konstari
Ensimmäisenä haasteena oli oikean luentosalin löytäminen.
Päädyimmekin alkajaisiksi keskelle kieltenopiskelijoiden rastikierrosta.
Lopulta saimme selville, että luento pidetään kerrosta ylempänä Tauno
Nurmela –salissa. Paikat takariviltä, ja luento voi alkaa!
Jonkin ajan kuluttua selviää, että kyseessä taitaa olla Romantiikan
filosofian luento. Aluksi meille jaetaan "lasten monisteet" eli
perustietoa filosofiasta. Niitä silmäillessä tulee sellainen olo, että
olemme tainneet nukkua filosofian tunneilla lukiossa. Muutaman
minuutin kuluttua taululle ilmestyy nimi Karl/Carl Schmitt ja kehoitus
lukea kyseisen henkilön Poliittinen teologia –teos. Se on kuulemma
"pakko lukea". Taidamme jättää väliin, kunnes joku oikeasti pakottaa.
10 minuuttia luennon alkamisen jälkeen alamme kaivata kahvia, ja
havaitsemme luennoitsijan vieressä
houkuttelevan termospullon.
Päätoimittajat lähtivät
Luennon edetessä huomaamme,
vaklaamaan muiden
että vieressä istuva rastatukka
piirtelee käteensä – luento
luentoja.
selvästi kiinnostaa? Luennoitsijan
havainnollistavat käsieleet ovat kyllä plussaa. Sentään näkee jotain,
vaikkei koko ajan jaksakaan kuunnella.
25 min kohdalla: Onneksi ei edes tarvitse ymmärtää. Luennoitsija
puhuu tajunnan järjestyksestä. Alamme pohtia päidemme sisällä
vallitsevaa epäjärjestystä. Luennoitsijan tokaisu "et tuota, et tuota"
herättää jälleen takaisin luentoon.
4
30 min: Nyt tiedämme, miksi opiskelemme maantiedettä,
emmekä tällaista...öö... filosofiaa tai mitä tämä nyt ikinä onkaan.
Ajatusjuoksumme keskeyttää luennoitsijan kommentti "Hilpeä ajatus,
jota jokainen toistaa" – siis mikä? Meni ohi! Taisimme taas vaipua
omiin mielekkäisiin ajatuksiimme. Mutta hei, luennoitsija on siirtänyt
termospullon eteensä ja avaa korkin!
40 min: Mietimme tulevaa iltaa, tutkimme kärsinyttä bussiaikataulua ja
piirtelemme karttaa Tuomiokirkon alueesta. Joko pian pääsee pois!
47 min: Heräämme taas vaihteeksi luentoon, kun puhe siirtyy
rakkauteen. "Viis siitä, millainen toinen on pohjimmiltaan, ollaan
silti kimpassa" – elämänohjeita? Alamme taas kaivata kahvia, sillä
koitamme jälleen seurata luentoa. Luennoitsija palaa kuulemma siihen,
mistä lähti liikenteeseen – siis mihin?
1 h mennyt: Pohdimme Faabelin tekemisen aikataulua. Hätkähdämme
siihen, kun koko muu luentosali kaivaa pinon kuvia esiin. Tässä kohtaa
on helppo livistää, kun koko sali ei ole hiiren hiljaa, joten käytämme
tilaisuuden hyväksemme. ◊
Mitä jäi käteen:
• "lasten monisteet"
• sekavat muistiinpanot
• tieto siitä, miksi kannattaa
opiskella maantiedettä eikä
filosofiaa (?)
• kalenterin päivitys (ei liity luentoon muuten kuin siten, että
silloin oli hyvää aikaa tälle puuhalle)
• muutama totuus/lausahdus maailmasta
• kartta Tuomiokirkon ympäristöstä
5
Puheenjohtajan palsta
Teetä, kahvia ja sympatiaa
Teksti: Moona Rahikainen
Synapsin toimisto on kuluneen lukuvuoden aikana ollut ilahduttavan
kovassa käytössä. Ovet ovat usein auki aamusta iltaan ja kahvinkeitin
porisee lähes tauotta. Opiskelijat käyvät toimistolla tankkaamassa
teetä ja kahvia, vaihtamassa kuulumisia, tarkistamissa sähköpostin ja
lukemassa viime hetken tenttitärppejä. Varsinainen opiskelu toimistolla
ei kuitenkaan oikein tahdo onnistua monien yrityksistä huolimatta.
Välillä toimistolla piipahtaminen pilaa jopa koko päivän lukuaikataulut.
Yllättävän monet eksyvät toimistolle ollessaan matkalla kirjaston lukusaliin. Tämä voi kuulostaa hieman
erikoiselta, kun otetaan huomioon
toimiston sijainti luonnontieteiden
talo 2:n kellarissa. Toisaalta varmasti jokainen opiskelija on joskus
eksynyt yliopiston sokkeloihin
esimerkiksi luentosalia etsiessään.
Onneksi toimistolta ainakin löytyy
asiantuntevaa porukkaa, joka auttaa tien löytämisessä – ei ehkä
kirjastoon, mutta ainakin Parkkikselle tai Proffaan. Lisäksi toimistolta löytyy aina vertaistukea opiskelun edistymistä ja yleistä saamattomuutta koskeviin ongelmiin.
Ensi näkemältä voisi luulla, että toimistolla istuskelulla on pelkästään
negatiivisia vaikutuksia oppimiseen ja opintopisteiden kertymiseen.
Istuskeluun liittyy kuitenkin varsin usein kahvin tai teen ryystämistä,
sekä tietenkin jutustelua muiden lajitovereiden kanssa. Juuri näiden
6
kahden seikan on onneksi osoitettu parantavan oppimista ja muistia.
Innsbruckin yliopistossa muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen
mukaan kofeiinin nauttiminen parantaa erityisesti lyhytkestoista
työmuistia. Tulokset todettiin teettämällä koehenkilöillä
muistiharjoituksia kofeiinin nauttimisen jälkeen. Parantuneiden
koetulosten lisäksi henkilöillä havaittiin vilkkaampaa aivotoimintaa
keskittymiseen ja työmuistiin keskittyvillä aivojen alueilla.
Tutkijat Michiganin ja Kalifornian yliopistoissa ovat puolestaan
osoittaneet juttelun ja sosiaalisen kanssakäymisen parantavan älyllisiä
suorituksia. Tutkimuksessa kymmenen minuutin juttelu ennen
koesuoritusta paransi tuloksia yhtä paljon, kuin esimerkiksi saman
ajan käyttäminen ristikkojen ratkomiseen ja lukemiseen. Huonoimmat
tulokset sai vertailuryhmä, joka puolestaan katsoi televisiosta
komediasarjaa.
Näyttäisi siis siltä, että synapsilaiset voivat hyvillä mielin jatkaa
tutkimustulosten oikeuttamaa laiskottelua jatkossakin. Syyllisyyden
tunteet ja turhat tekosyyt voi unohtaa ja toimistolla voi rauhassa
rentoutua luentojen ja tenttien välissä. Siispä tervetuloa nauttimaan
kahvista ja seurasta jatkossakin. ◊
Toimitus suosittelee:
*simaa ympäri vuoden
*oudoilla luennoilla käymistä
*nukkumaan pidemmät kuin 2h yöunet
*tutustumaan uusiin baareihin/pubeihin
*kirjaa “Conservation Refugees - The Hundred-Year Conflict be
tween Global Conservation and Native Peoples by Mark Dowie”
7
Mitä tulee mieleen sanasta ”Synapsi”?
Päätoimittajat päättivät ottaa selvää, kuinka moni ei-luonnontieteilijä
tuntee ainejärjestömme edes nimeltä. Kiertelimme ympäri kampusta
kysellen ihmisiltä, mitä heille tulee mieleen sanasta Synapsi. Vastauksia
saimme kaikkien muiden tiedekuntien opiskelijoilta, ja osa vastauksista
olikin sen mukaisia. Opiskelijoiden tiedon vähyys yllätti päätoimittajat,
sillä yhtäkään oikeaa vastausta ei tullut!
8
Tuorlaseikkailu 2010
Teksti: Ilkka Nousiainen
Kuten edesmennyt astronomi Carl Sagan voisi sanoa, on hienoa tajuta
elävänsä universumissa, joka mahdollistaa näin monimutkaisten
ja hienovaraisten molekulaaristen koneiden kehittymisen, kuten
sinä ja minä, jotka Turussa tekevät ainejärjestöekskursioita
observatorioihin...
Määränpäämme oli siis Tuorlan observatorio ja osa
piikkiönauteistamme sääti elimistönsä nestetasapainon matkaa
varten optimaaliseksi Proffan Kellarissa. Tämän jälkeen bussiluokan
risteilijämme miehitettiin eläinmuseon edustalla varsin suurella
osanottajajoukolla. Alivalonnopeudella suoritettu matkamme sujui
kauniissa talvisessa illassa ilman suurempia kohokohtia tai yllättäviä
käänteitä, mutta turvavöitä ei riittänyt kuin korvaamattomille miehistön
jäsenille, minkä vuoksi Janne jäi ilman.
9
Tapahtumahorisontin ohitettuamme olimme perillä observatoriolla,
ja pienen harhailun jälkeen löysimme sisäänkäynnin planetaarioon.
Aluksii katsoimme ”Luokkaretki avaruuteen” –esityksen. Tämä esitys
oli sisällöltään sopivan tasoinen, jotta me tyhmemmätkin saisimme
joskus ymmärtämisen elämyksiä. Seuraava esitys, ”Mustat aukot,
matka äärettömyyteen”, kokeili varovaisesti käsityskykymme rajoja demonstroimalla, miltä matka mustaan aukkoon mahdollisesti näyttäisi.
Planetaarioesitysten jälkeen dosentti Aimo Sillanpää esitteli meille hallia, jossa Herschel-avaruusteleskoopin peili on hiottu. Peili
on maailman suurin avaruuskaukoputken peili ja myös osoitus
suomalaisen insinööritaidon ylivertaisuudesta. Myös muuta suureellista ja mahtavaa sisältyi tämän peilin valmistukseen, kuten Euroopan avaruusjärjestön Belugakuljetuslentokoneen käynti ensi kertaa Suomessa, pienellä Turun
lentokentällä.
Seuraavaksi kierroksella uhmasimme yhteenlasketulla massallamme
tähtitornin rakenteita, kun kapusimme ihmettelemään Suomen
suurinta optista teleskooppia. Emme ikävä kyllä päässeet katselemaan mitään teleskoopilla, koska
se oli kytketty kameralaitteistoon,
ja sen uudelleenkalibrointi irroittamisen jälkeen olisi vienyt liikaa aikaa.
Paluumatka yliopistolle sujui rattoisasti asiantuntevan biologiryhmän keskustellessa mustista ja valkoisista aukoista sekä universumin
lopullisesta kohtalosta, minkä päätimme olevan hyvä. Ulkopaikkakunnasta palattuamme piikkiönauttiryhmämme aloitti pitkäjänteisen, elimistön surkastumista estävän kuntoutumisohjelman Proffan Kellarissa.
10
Tervetuloa Tuorlan planetaarioon
ihastumaan maailmankaikkeuden ihmeisiin!
www.planetaario.fi
Opiskelijat 5€/näytös
(sisältää 2 elokuvaa yhteiskestoltaan n. 50 minuuttia)
Monipuolisia elokuvia
maksimissaan 40 hengelle kerrallaan.
Varaa paikkasi internetistä!
11
Hallituskysely
Intohimoja ja bilemuistoja
1. Etunimi ja ikä
2. Opiskeluvuosi ja pääaine
3. Sivuaine(et) tai mitä aattelit ottaa?
4. Vastuualueesi Synapsi ry:ssä?
5. Yksi paikka, jonka ehdottomasti näyttäisit Turusta ulkopaikkakuntalaisille.
6. Mikä juoma oisit (ja eihän se vaan oo se ainainen kalja!)?
7. Mikä on unohtumattomin tai ”unohdetuin” opiskelijabilemuistosi?
8. Mikä on vallitseva luonteenpiirteesi pikkutunneilla (yhdel sanal)?
9. Mikä on intohimosi?
Hallitus
1. Moona 21
2. 3. vuosi biologia/fyge
3. Vahvasti kallistun biokemistiksi
4. Pj
5. Kampiföri!
6. Höh... enkö saa olla kalja. Oon sitten cabernet-shiraz punkku.
7. BiTa-09 reissu Ouluun (btw. Turku-Oulu välillä on 9 ABC:tä).
8. Apatia
9. Sähköpostin tarkistaminen mahdollisimman monta kertaa päivässä.
1. Janne 22
2. 2. vuosi biologia, fyge on paras
3. Astrobiologia ja solu- ja molekyylibiologia
4. Vpj
5. Fantasiapelit LOL NERD
6. Mansikkamargarita <3
7. Selitin vappusumppuna jollekin kakaralle
krapulassa darwin teorioita darwiniksi
pukeutuneena.
8. Lakkaamaton (star trekistä) paasaaminen.
9. Juho
12
1. Janina 24
2. 4. vuosi biologia/ekofysiologia
3. Ympäristötiede, ekologia ja biokemia
4. Taloudenhoitaja
5. Vartiovuorenmäki
6. Minttukaakao
7. Unohdetuin: sitseillä seremoniamestarina ja
auktoriteettiongelmia Jaakon kanssa -> Jaakko teipattiin
tuoliin kiinni.
8. Hervoton
9. Rahkasammal ;)
1. Juho 21
2. 2. vuosi maantiede
3. Kapitalistisika: talousmaantiede + logistiikka
4. Sihteeri + tiedotus
5. Koko jokialue kesäl
6. Emt, jallukola
7. Kastajaisten krapula
8. Töhö
9. Janne
1. Noora 20
2. 1. vuosi biologia
3. Molekyyli- ja astrobiologia
4. Biostuf ja Hybridi
5. Aurajoki humalassa
6. Bambun minttukaakao, vahvinta
minttukaakaota ikinä!
7. Yhdet jatkot: kun lähdin
sieltä kotiin nukkumaan, kävelin
kampuksen läpi ja porukka oli
menossa luennoille. Kello oli klo
8:30... Seili oli myös aika legen... ...
dary!
8. Rakastava
9. Vesimeloni
13
1. Kristiina 21
2. 2.vuosi biologia opettajalinja
3. Maantiede
4. Ympäristö ja tuutorointi
5. Vartiovuorenmäki
6. Tequila
7. Omat kostajaiset (järjestäjänä) oli
mukavat, muistot vaan hävisivät. :D
8. Jumihöpötysfiilis
9. Suklaa
1. Aino 21
2. 1.vuosi biologia
3. Maantiede ja ympäristötiede
4. Bileet ja perinteet
5. Kakolan kallio
6. Appelsiinivichy
7. Kotimatka kastajaisista
8. Villapaita
9. Leipä
1. Henna H. 20
2. 2.vuosi biologia
3. Kemia, biokemia, solu- ja molekyylibiologia
4. Bile- ja perinnevastaava
5. Klubi
6. Salmari, sillä olen pieni ja pippurinen
7. Yliopistonmäen suihkulähteessä uiminen biokemian
kastajaisissa ekalla rastilla, minkä jälkeen meni monta tuntia
ennen kuin pääsin vaihtamaan kuivat vaatteet päälle.
8. Hyperaktiivinen/hyperaktiivisuus
9. Salmiakki
1. Suvi 20
2. 2.vuosi biologia
3. Fygeä on tullut opiskeltua, ehkä pitkänä tai sitten otan jotain muuta.
4. Retki- ja ekskuvastaava
5. Kesäinen aurajokiranta
6. Irish coffee
7. Omat kostajaiset jolloin pääsi ensi kertaa täysivaltaiseksi
synapsilaiseksi bilettäjäksi.
8. Yllytyshulluus
9. Kahvi
14
1. Minna 20
2. 2.vuosi biologia/fysiologia ja genetiikka
3. Psykologia (neiti neurobiologia)
4. Retki- ja ekskuvastaava
5. Keskiaikamarkkinat
6. Baileys-kaakao/rommikahvi
7. Seilin lehdet
8. Panda
9. Vuohenjuusto ja ruotsalaiset merimiehet
Toimihenkilöt
1. Tiina J. 22
2. 3.vuosi, biologia?/maantiede?/loikkari?
3. Pedagogiikka
4. Mantsan kopo ja toimistotäti
5. Oma koti
6. Rinsessa-siideri, joka poistuu
myynnistä!!!!!! -> Ostan varastoon!
7. Parhaimmista ei tosiaan ole tainnut
jäädä edes muistikuvia jäljelle, mutta
kyllä nuo menneet (ja toivottavasti myös
tulevat) vaput lämmittävät aina mieltä!
8. Hihihi
9. Ruudut
1. Tiina L. 23
2. 4./5.vuosi (aiempia opintoja ennen Turun yliopistoa),
fysiologia ja genetiikka, erikoistuminen eläinfysiologiaan
3. Biokemia, astrobiologia, solu- ja molekyylibiologia
4. Biologian koulutuspoliittinen vastaava ja hallopedi vastaava
5. Joki
6. Aito absintti. Toiset tykkää, toiset ei voi sietää.
7. Vaput. Ei jaksa alkaa miettiä mikä niistä, melko lailla
sulautuneet yhdeksi massaksi muistissa.
8. Holtittomuus
9. Taiteet. Kaikissa muodoissa.
15
1. Elisa 21
2. 2.vuosi maantiede
3. Ympäristötiede ja Rural studies
4. Kulttuuri
5. Vartiovuori
6. Maito
7. Kaupunkisuunnitus ja SyysStartti 2008. Parhaita hetkiä. :)
8. Hilpeys
9. Jäätelö, etenkin Aino maitosuklaa.
1. Riku 24
2. 1.vuosi maantiede
3. En ole vielä valinnut, mutta
kehitystutkimus kiinnostaa. Opettajaksi
erikoistumistakaan en ole vielä täysin pois
sulkenut.
4. Toimin Synapsissa liikuntavastaavana
(toisena niistä) eli vastuualueena
ainejärjestön liikunnan järjestäminen,
etenkin talvella.
5. Kurjenrahkan kansallispuisto, etenkin talvella.
6. Punaviini kokiksella. On kai kyseisellä juomalla joku
virallinenkin nimi olemassa, mutta minä en sitä tiedä.
7. Ensimmäinen Seilin reissuni viime syksynä oli kaiken kaikkiaan
hieno kokemus. Pressupojat rokkaa!
8. Holtiton
9. Teen juominen yliannostukseen asti ja Scramblen pelaaminen
Tavastilla (vain harvat ja valitut ymmärtävät).
1. Niko 20
2. 1.vuosi maantiede
3. Hoo, olen vielä toistaiseksi avoin ehdotuksille.
4. Liikunta
5. Vartiovuori
6. Ehdottomasti viskikola!
7. Kostajaisissa päivänvalon nähneet satu –
performanssit olivat aika ”pysäyttäviä”.
8. Ylitsevuotava ystävällisyys
9. Voinko edes harkita tähän muuta vastausta kuin
liikunta?
16
1. Tikli 22
2. 2.vuosi maantiede, 4.vuosi yliopistolla
ylipäätään
3. Kehitysmaatutkimus, taidehistoria ja ehkä
myöhemmin jotain taloushommia ja sit mä
ajattelin tehdä jonkun ihan oman urbansivuaineeni vaihto-oppilasvuonna, jos se on
edes mahdollista?
4. Kv-vastaava
5. Jokiranta Wärtsilän epäkäytössäolevista
nostureista katsottuna kesäiltana.
6. Me ollaan kaikki vettä, vaikka miten yrittäis
maustaa.
7. Taidehistorian vuosijuhlien jälkeen mentiin
jatkojen jatkoille proffan luo, jossa tyhjennettiin sen koko viinakaappi, myöhemmin
kävin illallisella proffan alivuokralaisen kanssa.
8. Äänekäs
9. Intohimon voi suunnata aika moneen asiaan. Riippuu tilanteesta. Mä vastaan tähän
korrektisti vaik että maalaaminen ja muu taiteilu.
1. Valtteri 22
2. 3.vuosi maantiede
3. Geologia ja ens vuonna toivottavasti
Kauppakorkean sivuainepaketti
4. Hankinta- ja kuljetusvastaava titteli
5. Kyl mää kaike sen toril veisi
6. Jos ei kalja, niin sitten joku pehmeä ja viipyvä
drinkki. Itsehän en drinkkejä juo.
7. Unohtumattomin oli varmaan nykyisen
kihlattuni tapaaminen Seilin lepradiskossa
kenttäkurssin aikana.
8. Pöljä
9. Intohimonani pidän kitaran kaulan hyväilyä.
1. Henna S. 26
2. 3.vuosi biologia
3. Solu- ja molekyylibiologia + biokemia
4. Atk/nettisivuvastaava
5. Föri
6. Irist coffee suurella kermavaahtokökkäreellä
7. Ikimuistoiset kastajaiset
8. Ihq!
9. Tiede, heh
17
1. Inka 21
2. 1.vuosi maantiede
3. Kehitysmaatutkimus, ympäristöoikeus ja kieliä
4. Vappusumppu ja survos vastaava
5. Halistenkoski kesällä
6. Tequila
7. Tällä hetkellä ehdottomasti FastLaskiainen :)
8. No voi ei! :DD Iiiih!
9. Valkosuklaa <3
1. Tanja 21
2. 2.vuosi maantiede
3. Ympäristötiede ainakin, ja oon taistellut myös
ympäristöoikeuden kanssa
4. Faabelin toinen päätoimittaja ja hyvinvointivastaava
5. Tuomiokirkko
6. Kiwistys. Sellanen ihan älyttömän hyvä ja kirpsakka kiividrinkki.
7. Unohtumattomin Seilin lehdet ekana vuonna. Ehkä siksi kun se on kaikista
unohdetuin ;) Mahtavat naamiaisbileet ja haravoinnin iloa!
8. Hölmö
9. Puiden halailu
1. Pihla 22
2. 2.vuosi maantiede
3. Maisemantutkimus ja hieman
tähtitiedettä
4. Faabelin toinen päätoimittaja ja YKLvastaava
5. Turun uusi pääkirjasto
6. Irma
7. Unohtumattomin: selvinpäin + Lyni +
Synapsin bileet = ei vaan toimi, MUTTA
kun siihen lisätään liuta lappeenrantalaisia
koneteekkareita niin johan ilta paranee.
Eipähän tarttenu miettiä, mitä tekis kuuden
bussissa Poriin, kun 22h valvomisen
jälkeen simahti ennen kuin bussi ees lähti
liikenteeseen. :D
8. Ylisosiaalisuus
9. Kuvataide
18
Hallituskysely
Baarikierros
Pitkiä ihmetteleviä katseita,
kun astuimme sisään...
Synapsin hallituslaiset ja toimihenkilöt suosittelivat
turkulaista baaria tai pubia ja perustelivat valintansa.
Päätoimittajat lähtivät selvittämään, pitivätkö paikoista
kerrotut väitteet paikkansa ja minkä tyyliselle väelle kyseiset
illanviettopaikat soveltuvat!
1.Masan baari
Juho: ”Aki Kaurismäki –tunnelma.”
Paikalle kannattaa saapua omalla autokyydillä, koska suureksi yllätykseksi
karulta takapihalta löytyy yksi Masan baarin oma autopaikka! Jos lennät ulos
jostain muusta baarista liiallisen humalatilan vuoksi, tänne olet varmasti aina
tervetullut. Myöskään liian nuori seura ei häiritse, ja illasta voikin nauttia
tunnelmallisen iskelmän tahtiin esimerkiksi korttipelejä pelaillen. Pysähtynyt
tunnelma, joka on varmasti ollut samanlainen viimeiset 20 vuotta ja ”meno”
tuskin tästä heti muuttuu.
2.Karaokebar Bambu Garden eli Bambu
Noora: ”Mäkin vieres, lyhyt matka yo-kylään ja sieltä saa tosi vahvaa
minttukaakaota.”
Mäkin ystäville ainoa oikea juomala, koska löytyy aivan takapihalta.
Reippaille yo-kyläläisille matka ei tunnu missään, mutta laiskemmille
löytyy paikkoja lähempääkin. Mintun voimakkaasta mausta päihtyville
suosittelemme minttukaakaota, mutta promilleja kaipaavat voivat saman
tien tilata useamman. Paikan ulkoasua ei kannata pelästyä, sillä sisätilat ovat
yllättävän viihtyisät. Jos harkitset tätä vakipaikaksesi, varaudu tutustumaan
pelinurkkaan juurtuneisiin humalaisiin.
19
B
a
a
r
i
k
i
e
r
r
o
s
20
Turku
21
3.Peipsi
Moona: ”...not. (ilmainen bilis ja lauantaisin kaupungin huonoin karaoke)”
Asiakkaille bilis ilmaista, kuten kuulemma myös paikan miehet. Masentavasta
ja karusta tunnelmasta voit nauttia noppapeliturnauksen ja jukeboxin kera.
Opiskelija tuntee täällä olonsa hyvinkin nuoreksi, kun juomaa tilatessa
voidaan yllättäen kysellä papereita. Olimme paikalla torstai-iltana, mutta
voimme kuvitella, miten lauantai-iltana asiakkaat heräävät henkiin tajunnan
räjäyttävän karaoken myötä.
4. Bremer
Pihla: ”Tunnelmallinen ja viihtyisä paikka ottaa yhdet tai viihtyä koko ilta
hyvässä seurassa.”
Idyllinen treffipaikka, sillä täällä yhdistyy oma rauha ja rento meininki. Täällä
opiskelija ei joudu heti konkurssiin, vaikka vähän nälättäisikin. Ajanvietettä
tarjoavat lukuisat lautapelit ja telkkarit. Saatat joutua viettämään täällä koko
illan, sillä et välttämättä löydä sokkeloisuuden takia enää ulko-ovea!
5. Papa Joe
Elisa: ”Lämpimällä kelillä papa joe, paras meno.”
Tämä paikka toimii ehdottomasti paremmin kauniina kesäpäivänä, kuin
alkukevään tihkusateessa porttien ollessa vielä kiinni. Kesäfiilistelyn ja omien
juomien myötä hyvä
meno oli kuitenkin
taattu. Päätoimittajat
palaavat rikospaikalle
kesäloman
saattelemina,
ja arvioinnin voi
lukea syksyn
Faabelista.
22
6. El Gringo
Minna: ”Yön parhaat snägärit,
jos latinoseura ja jännät tuoksut
ei haittaa”
Tikli: ”Hyvää kasvistortillaa,
halpaa kaljaa ja siellä on
aidoimmat vessat ja ajoittain
erikoisimmat ihmiset, esimerkiksi
sellaiset jotka repii vessanpöntön
kokonaan irti niin että niistä
aidoista vessoista valuu 200l
baarin lattialle sulkemisaikaan.”
Maittavat ja halvat tortillat saa
huuhdeltua alas edullisella
juomalla. Emme kuitenkaan
suosittele paikkaa shottien
ystäville, sillä vahvoja juomia
ei listalta löydy. Mukaan
kannattaa myös varata käteistä,
sillä mitkään kortit eivät täällä
kelpaa. Tunnelman takaavat vain
muutaman neliön tila, jouluvalot ja tarkkaavainen latinoseura. WC-tiloista
löytyy aivan oma maailmansa, joka on vain itse koettava. Äksöniä kaipaavien
kannattanee päivystää paikalla pikkutuntien puolella, sillä emme vierailumme
aikana päässeet seuraamaan yhtään vessaepisodia.
7. Edison
Riku: ”Ideaali mesta lungiin oleiluun, jossa juotavaa irtoaa asevelihintaan
(ainakin olutta). Plussaa lisäksi screenistä.”
Rento tunnelma ja ystävällinen palvelu, vaikka opiskelija saattaa hieman
irvistää ”asevelihinnoille”. Seisoskeluun kyllästyneiden kannattaa saapua
paikalle ajoissa, ellei nimenomaan halua käyttää ruuhkaa tekosyynä istua
jonkun syliin. Urheiluhullu tuntee täällä olonsa kotoisaksi, sillä ”tärkeän”
pelin aikana voi liittyä screenin lumoissa olevaan miesjoukkoon. Muille
suosittelemme vetäytymistä esimerkiksi alakerran biljardin pariin.
23
8. The Castle
Henna S. : ”Kiva tunnelma :)”
Irkkubaareissa on aina omanlaisensa tunnelma, joka muodostuu sisustuksen
ja asiakaskunnan myötä. Asiakkaita stetson päässä vastaanottava poke saa
hymyn huulille, ja sisään toivotetaan vilkkaan puhetulvan myötä, vaikka
päätoimittajilta ei vaadittua 24 ikää löydykään. Kielimuurin takia tilattu juoma
saattaa olla jotain aivan muuta, kuin oli itse kuvitellut.
9. Dynamo
Kristiina: ”Juoppo löytää sieltä kaiken.”
Halvat juomat houkuttelevat, mutta perusjuopolle erikoisiltojen
sisäänpääsymaksu on hidaste. Meininki eroaa perusbilepaikoista musiikkinsa
ja asiakaskuntansa takia. Pukukoodina mainittakoon, että korkkarit ja
haalarit (jopa vappuna) kannattaa jättää kotiin. Jos etsit bändi-iltoja tai
undergroundhenkeä, saavu tänne!
10. Whisky Bar
Valtteri: ”Ainoa, jossa musiikit on kohdallaan, kamala ryysis tosin aina.”
Turun keskustasta ortodoksikirkon vierestä löytyvä viskibaari herättää
mielikuvan tunnelmallisesta istuskelupaikasta, jossa vanhemmat mieshenkilöt
siemailevat viskiä sikarit suupielessä. Todellisuus on kuitenkin aivan
toisenlainen. Raskaampi musiikki saattelee sisään mustanpuhuvaan joukkoon,
joten kukkamekot kannattaa jättää suosiolla kotiin. Suosittelemme myös
tutkimaan shottilistaa happy hourin aikana tarkkaan, koska perussalmarin
hinnalla saa paljon muitakin vaihtoehtoja.
*Välietappina Forumin Hese
Juoruilua kera kerroshampurilaisen. Ja matka jatkuu...
24
11. Nightclub Marilyn
Henna H.: ”Se on se perinteisin opiskelijabaari”
Opiskelijabileissä tutuksi tullut Lyni muuttuu viikonloppuina teinipainotteiseksi
yökerhoksi. Opiskelijaystävälliset hinnat, huima karaoke ja ysärihitit ovat
houkutelleet paikalle väkeä jo 18 vuotta. Perinteiseen opiskelijabaariin on
helppo tulla, mutta yllätyksettömyyden vuoksi suosittelemme piipahtamista
myös muihin kuppiloihin.
12. Vegas
Tiina L.: ”Hyvä palvelu, kiva paikka, anti-sedula”
Tarjoaa vaihtelua seduloihin, koska täällä väki on varttuneempaa ja tunnelma
intiimimpi. Suosittelemme paikkaa lähinnä istuskelusta kiinnostuneille, sillä
suurempaa tanssilattiaa kaipaavan kannattaa etsiä jokin toinen menomesta.
Palvelu pelaa, sillä päätoimittajat löysivät täältäkin nesteytystä.
13. Kuka
Janina: ”Mukava tunnelma, kivoja teemailtoja”
Aino: ”Se on pieni ja siel on paras bingo.”
Jouduimme keskelle keski-ikäisten synttäreitä, joten paikan asiakaskunnasta
on kyseisen illan perusteella vaikea sanoa. Yleensä varmaankin suht nuorta
ja ”erilaista” porukkaa. Hauska sisustus tarjoaa virkistävän ympäristön
alkoholin nautiskelulle hyvässä seurassa, ja teemaillat tuovat lisää vaihtelua
peruspaikkojen tarjontaan. Jänskää musiikkia, mutta seuraavana aamuna
saattaa olla seksikkään käheä ääni kovan volyymitason vuoksi. Istumapaikat
tuntuvat olevan kortilla, joten nopeat syövät hitaat!
14. Kerttu
Tanja: ”Hyvät ruoat ja viinit, tosi rento tunnelma. Pelit plussaa.”
Loputtomalta tuntuneen patikoinnin jälkeen paikan herkulliset antimet
uppoavat salamana parempiin suihin. Myös viini virtaa ja keskustelu raikaa
tässä aiempiin verrattuna rauhallisessa kortteliravintolassa. Pelejä löytyy vino
pino, mutta janoiset päätoimittajat eivät ehdi niihin tällä kertaa tutustua.
Kerttuun kannattaa tulla ajan kanssa, jotta hengitys ehtii tasaantua pitkän
tarpomisen jälkeen.
25
15. Klubi
Niko: ”Klubi on ainakin näkemisen/kokemisen arvoinen, vaihtuvan tarjonnan
vuoksi jokaiselle löytyy jotain.”
Suvi: ”Mielenkiintoisia ihmisiä ja vaihtelua siihen ainaiseen lyni-sedulameininkiin.”
Janne: ”Paljon bändei ja kiva tunnelma.”
Sisäpihan löytäminen saattaa olla haastavaa, varsinkin jos takana on useampi
baarivierailu. Täysin erilainen bilepaikka kuin muut Turun baarit, ja siksi
Klubilla on myös omanlainen asiakaskunta. Monipuolinen bänditarjonta,
johon kannattaa tutustua tarkemmin. Alakerran hieman aikansa eläneestä
sisustuksesta ei kannata pelästyä, sillä yläkerta tarjoaa yökerhomaisemman
ympäristön. Rento meininki, ja siksi tänne ei kannatakaan pukeutua
perusbilemekkoon ja korkkareihin.
16. Börs
Inka: ”Ihmeitten valtakunta”
Päivästä riippuen tunnelma ja väki vaihtelee teinilaumasta aina opiskelijoihin
ja pukumiehiin. Istumatilaa löytyy, mutta vakiohinnasto saattaa koetella
opiskelijan kukkaronnyörejä. Tanssilattian pienuuden vuoksi myös varpaat
saattavat olla täällä kovilla. Ja ihmeitten valtakunta löytyy toki täältäkin,
kunhan vain vierailee tarpeeksi usein baaritiskillä.
17. Baila Baila
Tiina J.: ”Nimikin sen jo kertoo miksi :)”
Jos haluat löytää bilemeininkiä hieman ydinkeskustan ulkopuolelta, kannattaa
piipahtaa täällä. Tanssijalka ei enää päätoimittajilla kierroksen loppumetreillä
vipata, mutta normaalisti laatuhitit pistäisivät varmasti lanteet liikkumaan!
Joinakin iltoina karaoken sulosoinnut saattavat kuitenkin häiritä bailaamista.
26
Baarikierroksen
saldoa:
Innokkaat maantieteilijät päättivät testata,
millainen mahtaisi olla Tsunami- niminen drinkki.
Tällaista drinkkiä ei ole oikeasti olemassakaan,
joten vain baarimikon mielikuvitus oli rajana!
Tuloksen voitte testata itse
oheisen reseptin mukaisesti. :)
Tsunami-drinkki
by Edison
1 kauhallinen jäitä
6 cl Finest call mango pyre
1 cl sitruunamehu
2 cl Coitreau
2 cl Finlandia lime vodka
Blendaus (tehosekotus).
Lasin pohjalle
2 cl mustikkakeittoa.
Nauti hyvässä
seurassa!
27
Hallituskysely
Tarina merkin takana
Hallituskyselyssämme pyysimme hallituslaisia sekä toimihenkilöitä
valitsemaan haalareistaan merkin, jonka takana olevan tarinan he
paljastaisivat. Lue tarinat ja bongaa merkit!
Pihla: Lemmenlautta 2010:
Opiskelijaristeilyllä
päädyimme keulasviittiin jatkoille
juomaan shampanjaa
(aitoa ja oikeaa)!
Tanja: Lappeenrantalaisten ekskulaisten
seurassa jopa Lynissä oli älyttömän hauskaa!
Parhaat Synapsi-bileet hetkeen :)
Tiina J.: Merkki maksoi 1700 km,
2 krapulaa, yhden luennon,
majoneesipizzan, kolme mustelmaa, liikaa kiljua,
yhdet talviolympialaiset ja ainakin 12 tunnin
edestä naurua. Melko kallista, mutta kyllä
kannatti! :) (”oleelliset” kohokohdat luettavissa
kevään 2009 Faabelista)
Aino: Kaveri oli käynyt dyykkaamassa ja
löytänyt pinon näitä merkkejä. Sain yhden.
28
Noora: Palapelibileet goes 60´s. Merkit oli loppuunmyyty aikoja
sitten (plääh) ja kaverit alko baariin päästyään valittaa
miesten puuttumisesta. Hain baaritiskiltä noin
kymmenen jätkän porukan ja kaverit ei enää ikinä
valittanu. Sain merkin joltain tyypiltä siitä
porukasta.
Elisa: TAS:n eli turun akateemisten
soutajien haalarimerkki. Hankin sen kun
olin vuonna 2009 TYYn aurasoutujoukkueessa.
Tikli: Sydämen muotoinen mantsamerkki,
valitsin tämän koska tein sen. Ei siinä sen
kummempaa tarinaa. Googlasin
sydämenmuotoisen projektion ja piirsin
sen mukaan.
Janina: Limenvihreä käyrä mustalla
pohjalla, ei muuta, surullista. Tuli vaihdettua
pikkujouluristeilyllä aamulla vain vaihtamisen vuoksi, kun illalla/yöllä
vaihtamiset vain jotenkin unohtui...
Juho: Turkulaisen huippu-urheiluseuran
merkki, joka on vain harvoilla.
29
Henna H.: Trivial perseitten merkki. Kaunis kesäpäivä
ja joukkueen teemana univormut. Yksi on sotilas,
joka jakaa käskyt. Toinen on raksamies, joka
hoitaa hommat. Kolmas on dominamainen
bisnesnainen, joka pitää ruoskallaan huolen,
että käskyt pannaan toimeen. Neljäs eli minä
hoidan hoitsuna vahingot viinaruiskulla.
Lahjuksena saimme kaikki useammankin
kerran ruoskasta.
Moona: Sain merkin BiTassa 09 Oulussa.
Tarjouduin vaihtamaan sen eräältä helixläiseltä
(sori Sini), mutta hänhän ei siitä halunnut
luopua. Otin sakset esiin ja tarjouduin itse
leikkaamaan sen irti. Ei vieläkään. Yöllä
merkki oli mystisesti irronnut itsestään.
Syyttävä sormi osoitti tietysti minua ja
saksiani... Viattomalla katseellan selvisin
tilanteesta ja sain lopulta vaihdettua
merkin siihen synapsin tammenterhoon.
Niko: Haalareista löytyy merkki, jonka sain sovittelulahjana eräältä
tamperelaiselta kauppatieteilijältä. Tyyppi oli nähtävästi tosi pahoillaan,
kun oli koko illanvieton ajan luullut
minua, haalareideni väristä johtuen,
maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaksi. Kun hän sitten rohkaistui kysymään asiaa ja kävi ilmi, että kyseessä
olivatkin Synapsin haalarit, hänen oli
mielestään välttämätöntä hyvitellä
röyhkeyttään lahjoittamalla
haalarimerkki.
30
Riku: Jalkapallojoukkue EBK:n (Esbo Bollklubb),
missä pelasin noin kahdeksan vuotta, merkki
haalareissani muistuttaa monista hienoista
hetkistä kyseisen lajin parissa.
Tiina L.: Toistaiseksi vielä kiinni ompelematon
”rasismi kortti”. Sain vaihdossa viime jouluristeilyllä. Rakkautta ensisilmäyksellä. Tulen
varmasti käyttämään sitä joskus.
Minna: Halibileet – digitin
lähin kosketus naisiin, muah
Suvi: Synenergia:
traumaattiset digitien
ja asteriskien ”miniläppärihelikopteri” bileet joihin eksyin
haalarimerkin perässä. Pinkki
merkki on jälkeenpäin saanut
kuitenkin suurta ihailua
osakseen.
Janne: Synenergia,
sotkulla asteriskit
lanitti ja veti
helikoptereita. Jee!
31
Valtteri: Vaihtokaupan myötä ns. win-winsituation: minä sain hienon mustan orhin ja
vastapuoli (biologi-Ilona) sai jonkun biologimerkin, jota en rehellisesti sanottuna
edes tajunnut.
Inka: Koston kulta - muistuttaa ihanasti
kotitekoisen kiljun mausta.
Kristiina: Risteilyohjus 09: Humalassa
aamuun asti –”merisairaana”
seuraavan päivän!
Henna S.: Vappustartti -08.
Hillittömät etkot, mahtavat jatkot.
32
Etkoilua ja biletystä à la koneteekkarit
Teksti: Henna Henriksson
Lähdin kuudeksi S-Osikselle lappeenrantalaisia ekskuilijoita vastaan.
Saavuimme paikalle yhtä aikaa ja ensimmäinen kokemus näistä
mystisistä koneteekkareista oli riemukkaat tervehdyshuudot bussin
ikkunoitten lävitse. Melutaso vain nousi, kun bussin ovet vihdoin
avattiin useiden epäonnistuneiden parkkeerausyritysten jälkeen.
Ensimmäinen yhteys näihin muukalaisiin oli varsin ystävällisen mutta
hieman vääränkokoiseen toisin sanoen minimaaliseen paitaan
varustautuneen miekkosen välityksellä. Tämän perusteella saattoi
kuvitella, että illemmalla saattaisi näkyä vähän enemmänkin paljasta
pintaa. Poijjat kuitenkin pitivät paidat päällä ja housut jalassa (ainakin
julkisesti) osoittaen näin parempaa itsehillintää kuin mistä useimmat
muut teekkariveljensä on
tunnettu.
Promillet veressä ja piiitkän
vessatauon jälkeen matka
VY:lle pääsi vihdoin alkamaan.
Oranssit haalarit takasivat,
että tämä joukko näkyi ja
innokas laulanta piti huolen
siitä, että se myös kuului. Myös
kolmen tytön alivoima onnistui
pitämään puolensa ja sai hyvin
äänensä kuuluviin. Varsinkin
kursiovastaava tomeralla
olemuksellaan onnistui
pistämään jätkät ruotuun,
jos sille oli tarvetta.
33
Synapsilaiset toivottivat
väen lämpimästi
tervetulleeksi VY:lle
ja naisten läsnäolo sai
teekkarit pörräämään
ylt'ympäri kunnes
tilanne hieman
rauhoittui ja
porukka jakaantui
sekä hetero- että
homogeenisiin ryhmiin.
Etkot kuluivatkin
keskustellessa ja juodessa. Pelikortitkin lävähtivät pöytään yhdessä
vaiheessa, mutta juomapelit jäivät tällä kertaa kokeilematta.
Väki viihtyi sen verran hyvin uusiin naamoihin tutustuessa, että
tanssikisaa synapsilaisten ja lappeenrantalaisten välillä ei lopulta
pidetty. Mittaa toisistamme otettiin vain pöytäfutiksessa, joka toimi
etkojen keskipisteenä tuoden eloa väsyneeseen porukkaan. Nälkätilaan
vastauksen toi lähikaupan roiskeläpät, jotka olivat illan aikana oikein
suosittuja.
34
Itse bileisiin väki valui pikkuhiljaa ja VY:n tyhjennyttyä alkoi
siivousurakka, joka sujui varsin rivakasti. Mukavana yllätyksenä myös
muutama teekkarifuksi jäi auttelemaan. Matkalla Lyniin kuljimme ohi
parista välikuolemaa tehneestä lappeenrantalaisesta, jotka nähdäkseni
ilmestyivät myöhemmin paikalle osoittaen hyvän ekskursiokuntonsa.
Sisällä väki suuntasi mitä pikimmiten tanssilattialle tai vaihtoehtoisesti
hakemaan lisää nesteytystarpeita.
Reunavaikutus oli hyvin erotettavissa osan synapsilaisista ja
osan teekkareista pysyessä omissa ryhmissään, kun taas näiden
välimaastossa kaikki olivat sulautuneet yhdeksi suureksi porukaksi.
Myös J-lo piipahti piristämässä porukkaa.
Seuraavan päivän tietojen mukaan lappeenrantalaiset olivat päässeet
hyvin S-Osikselle ja olleet kuin pieniä kilttejä vaikkakin kännisiä/
krapulaisia ja väsyneitä enkeleitä. Rymyämisestä ei ollut ollut
tietoakaan ja he olivat lähteneet tunnin etuajassa kuitenkin ensiksi
siivottuaan kaikki paikat. Yritysvierailulla oli odotetusti kuulemma
ollut erittäin väsynyttä porukkaa. Teekkarit kovasti kiittelivät illasta
ja saimme kutsun lähteä joskus vastavuoroisesti Lappeenrantaan
bilettämään. ◊
Toimitus EI suosittele:
*luontoäidille takatalvea
*Myllysillan käyttämistä
*yli 20h jumittamista Synapsin toimistolla
*asioiden jättämistä sille kuuluisalle viimeiselle hetkelle
*Facebook-statuksen jatkuvaa päivittämistä (ärsyttävää!)
35
Kolumni
Opiskelijaelämä,
mitä kaikkea tämä sana pitääkään sisällään!
Teksti: Pihla Sillanpää
Yleensä sillä viitataan opiskelupaikan mukana tuomaan
oheistoimintaan ja erityisesti vielä bileisiin. Olen kuullut muiden
(ei korkeakouluopiskelijoiden) kadehtivan meidän runsasta
biletoimintaamme ja toisaalta ihmettelevän, miten kunto ja varsinkin
maksa kestävät sitä viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen.
Biletoiminta leimaakin usein opiskelijoita ja toki monelle opiskelijalle
on tuttua liian pitkäksi venähtäneet illat muunkin kuin lukemisen
parissa. Seuraavan aamun tuskaisilla luennoilla usein vannotaan,
että tämä sai olla viimeinen kerta! Monesti kuitenkin käy, että
opiskelijaelämä vie jälleen mukanaan ja vannominen saadaa tehdä yhä
uudelleen... ja uudelleen.
Kun opiskelijaelämän
railakkaampi puoli vie liikaa
mukanaan, on parempi vain
todeta, että kyseessä on
panostus sosiaaliseen elämään!
Tämä on ainakin osaksi totta,
sillä tapahtumissa ja bileissä
käyminen lisää usein omaa
sosiaalistaverkostoa. Aina tulee
vastaan uusia mielenkiintoisia
naamoja, joihin ei välttämättä
muuten törmäisi tai ainakaan
rohkenisi tutustumaan.
Opiskelukaverit ovatkin ehkä
paras anti, mitä opiskelijaelämä
voi tarjota.
36
Opiskelijaelämä on toki paljon muutakin. Riippuu jokaisen omasta
aktiivisuudesta ja elämäntyylistä, mitä kaikkea oma opiskelijaelämä
pitää sisällään. Se voi tarkoittaa esimerkiksi aktiivista roolia
ainejärjestötoiminnassa, jatkuvaa pänttäämistä tai vaikka kituuttamista
opintotuella eli tonnikalaa ja makaronia.
Kaikkia meitä korkeakouluopiskelijoita yhdistää kuitenkin se, että meillä
on jokin mystinen asia nimeltään opiskelijaelämä, jota muut usein
ihmettelevät ja kadehtivat. Olemme osa jotain suurempaa joukkoa,
jonka keskustelunaiheina ovat usein muille niin kovin oudot tentit,
luennot ja opiskelijatapahtumat. Unohtamatta tietenkään kaikille
niin rakasta Kelaa, jonka vaatimat opintopisteet usein uhkaavat jäädä
vajaaksi, kun taas tulorajat paukkuvat kirkkaasti yli.
Itselleni opiskelijaelämä tarkoittaa juuri tällä hetkellä 19 tunnin
yhtäjaksoista puurtamista yliopistolla, tämän Faabelin parissa.
Kuulostaa ehkä pahalta, mutta pitää todeta, että tämäkin johtuu vain
omista valinnoista. Varsinkin uusien opiskelijoiden kannattaakin pohtia,
mitä valintoja oman opiskelijaelämänsä suhteen tekee, kunhan hankitte
runsaasti uusia kokemuksia. Olkaa siis aktiivisia, sillä jopa tämäkin
”puurtamispäivä” on kokemus, jota voi sitten vanhana kiikkustuolissa
muistella. ◊
“Opiskelija”
Eveliina 12v.
37
Kun tahtipuikkoon tarttuu joku toinen
Teksti: Maija Arvonen
Havahdut sikeimmästä unesta. Silmäluomesi painavat tuhat kiloa, päässäsi
jyskyttää sinfoniaorkesterin lyömäsoitinosasto, niskasi on aivan jumissa
samassa asennossa nukkumisesta. Olet saanut yön aikana nukuttua ehkä viisi
tuntia ja tiedät, että on pakko nousta ylös. Kuulostaako tutulta? Kenties sitsien
jälkeiset fiilikset? Harkkakurssin demot aamulla? Ehei, vaan takana on astetta
rankempi yö nelikuukautisen vauvan kanssa.
Perhe-elämä kuulostaa varmasti monesta varsin erilaiselta kuin
opiskelijaelämä. Poissa on vapaus tehdä mitä vaan ja milloin vaan. Yhtäkkiä
onkin vastuussa oman elämänsä lisäksi jonkun toisen elämästä. Yhtäläisyyksiä
kuitenkin löytyy, kuten yllä kuvailemani aamuherätys. (Tosin, krapulassa
taisin olla parhaimmillaankin vain pari kertaa kuussa. Nyt sen sijaan herään
väsyneenä harva se aamu.) Päivät myös rytmittyvät jännästi kahden tunnin
jaksoihin, kuten luennot. Vauva syö kahden tunnin välein, jaksaa olla valveilla
kaksi tuntia ja nukkuu useimmiten kaksi tuntia. Tosin, luennot rajoittuvat vain
päiväsaikaan, vauvan rytmi pyörii ympäri vuorokauden.
Ymmärrän nyt intin käyneitä miehiä paljon paremmin. Muistan kuinka
ärsyttävää oli, kun armeijan harmaissa olevat nuorukaiset eivät osanneet
puhua muusta kuin veemäisistä alikessuista tai sotkun munkeista. Kotiäidin
elämä muistuttaa hyvin paljon
inttiä. Päivissä on selvä rutiini:
38
herätys klo 8 ja nukkumaan klo 22. Välissä tunnit toistuvat päivästä toiseen
lähes samanlaisina, ja joku muu määrää tahdin. Samat naamat, samat
tapahtumat; väkisinkin siinä (uudet) puheenaiheet ovat vähissä. Onneksi
lapsettomia kavereita tuntuvat kiinnostavan vauvakuulumiset, ja minäkin
onnistun pinnistelemään niin, etten ole joka väliin hehkuttamassa, kuinka
poika tänään ryömi kaksi senttiä eteenpäin!
“Kädet ovat löytyneet
Myönnän, että minulla oli
ja niitä joko syödään,
varsin ruusuiset kuvitelmat
elämästä vauvan syntymän
tai niillä tartutaan esineisiin,
jälkeen. Ehkä kuukauden
joita sitten syödään.”
verran menisi synnytyksestä
toipumiseen ja uuden elämän opetteluun. Sitten alkaisin taas kirjoittaa
gradua, saisin viimeisteltyä yhden esseen ja lukisin johonkin kirjatenttiin.
Varmasti aikani riittäisi myös leipomiseen, kotitöihin ja vaikka käsitöiden
tekemiseen. Nyt kun vauva on ollut (kirjoitushetkellä) maailmassa neljä
kuukautta, voin rehellisesti sanoa, että väärässä olin. Ensimmäiset kaksi
kuukautta ehdin hädin tuskin syödä! Sitten vauvan hoitoon alkoi kehittyä
rutiinia ja päiväunetkin pitenivät. Yhtäkkiä minulla on aikaa, mutta käytänkö
tämän kalliin vapaa-aikani, pari tuntia päivässä, opiskeluun? Hah, ajatuskin
huvittaa! Kotityöt meillä on onneksi jaettu tasan mieheni kanssa, enkä jaksa
stressata television ruudulle kertyvä pölyä (kunnes se haittaa Lostin katselua).
Äitiysloma. Lähes kaikki tuntemani äidit pyörittelevät silmiään termille. Ei
äitiys mitään lomaa ole, se on täyttä työtä! Mutta, vauvankin elämä on täyttä
työtä. Nelikuukautinen poikani on 2,5-kertaistanut syntymäpainonsa. Pituutta
on tullut noin 15 cm:ä lisää. Kasvun lisäksi vauvan täytyy oppia ensimmäisen
elinvuotensa aikana hurja määrä taitoja. Nyt hallitaan jo kasvojen lihaksia
ja hymyillään. Ollaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa, ja
jokellellaan. Osataan kannatella itse päätä, käännytään makuulta selin ja
melkein toisinkin päin. Istumaan olisi kova hinku. Kädet ovat löytyneet ja niitä
joko syödään, tai niillä tartutaan esineisiin, joita sitten syödään.
Varmasti on olemassa supernaisia, jotka pystyvät opiskelemaan
täysipainoisesti ja olemaan punaposkisia kotiäitejä, ja joiden huusholli
tuoksuu mäntysuovalta ja tuoreelta pullalta. Minä olen tunnustanut
vajavaisuuteni ja tyydyn nauttimaan tästä verkkaasta tahdista ja kaupan
pullasta. Maailma näyttäytyy varsin erilaisena, kun pysähtyy ja tarkastelee sitä
yhdessä vauvan kanssa. Miten hauskankuuloista huulten päristely onkaan! Ja
kuinka ihmeellinen on seinällä roikkuva Tintti-juliste! ◊
39
Valinnan ylellisyys
Teksti: Johanna Yliportimo
Lukion jälkeen välivuotta viettäessäni olin töissä päivittäistavara-kaupassa;
kutsuttakoon sitä tässä vaikka Tuhlaustaloksi. Ennen juhannusta tavaraa oli
tilattu liikaa ja koska liike olisi oleva kiinni seuraavat päivät, saatiin käskyksi
kaataa kuusikymmentä litraa täysin hyvää maitoa viemäristä alas. Tölkin
toisensa jälkeen huvetessa pyörteenä jätevedenpuhdistuksen ongelmaksi
mietin myymälän toisella puolella tyhjää aikaansa kuluttavia kodittomia.
Kenelle vastuu kuuluu? Olisiko minun pitänyt kieltäytyä seuraamasta tätä
hulluutta vierestä tai olisiko myymäläpäällikön pitänyt luovuttaa maito sitä
tarvitseville? Luultavasti, mutta olisimme molemmat olleet niin helposti
korvattavissa jollakulla, joka
“Miksi tällaista
noudattaa sääntöjä. Liian usein
mielettömyyttä
oikein tekemisestä rangaistaan.
tapahtuu?”
Harvoin ennen tätä tiettyä
työpaikkaa olin itsekään vaivautunut miettimään, mitä tapahtuu niille
elintarvikkeille, jotka eivät mene kaupaksi. Leipä on iankaikkisesti toiminut
toimeentulon symbolina; se ansaitaan, tuodaan pöytään. Leipää tuntuu
menevän myös erityisen paljon hukkaan, joten kuvitellaan sen tarina.
Viljaa kasvatetaan Suomen epäsuotuisissa oloissa jalostamisen ja
lannoitteiden voimalla. Yleensä vain osa viljasta käytetään ja muokataan
teollisesti jauhoiksi. Seuraavaksi se päätyy leipurille tai tehtaalle, jossa lisää
energiaa käytetään tuotteen valmistamiseen. Pahimmassa tapauksessa leipä
pakkausmateriaaleineen kulkee läpi koko tuotantoprosessin vain päätyäkseen
valmiina viipaleina pilaantumaan.
Miksi tällaista mielettömyyttä tapahtuu? Kuluttajaa suojaavilla säädöksillä on
toki virkansa, mutta viime vuosikymmeninä on enenevässä määrin saanut
valtaa holhoava lainsäädäntö, joka vie ihmiseltä vapauden ajatella järkevästi.
Ja tämä ei koske vain elintarviketeollisuutta. Miksi lainsäädäntö sitten suosii
ruuan poisheittämistä?
40
Eettisesti tätä ei voi perustella. Pikemminkin nykyinen menettely on eettisesti
arveluttavaa.
Modernin byrokratiavaltion rakentaminen ei ole ollut niin yksinkertaista
kuin kuviteltiin, ja porsaanreikiä ollaan edelleen tukkimassa. Byrokraatit
kuvittelevat voivansa lain pykälien avulla ratkaista jokaisen ihmiselämän
tilanteen. Koska ihmiset olettavat nykyään, että heidän puolestaan ajatellaan,
on ollut helpointa ulkoistaa vastuu persoonattoman lain suojiin. Tämä on
saanut yhteiskunnassamme aikaan järjettömiä käytäntöjä, tuhlaamista ja
uudenlaista välinpitämättömyyttä. Haluttomuus olla vastuunkantaja on
ymmärrettävää maailmassa, jossa jonkun on aina oltava syyllinen.
Vähittäiskaupan työntekijöiden on tietenkin kiellettyä viedä ruokaa
kotiin ilmaiseksi. Sama pätee päiväkotien ja oppilaitosten ruokaloiden
henkilökuntaan.
Ennen seuraavana päivänä
vanhaksi menevät elintarvikkeet
sai ostaa puoleen hintaan.
Alennusprosentti laskettiin
yleisesti kolmeenkymmeneen
prosenttiin. Tämä varmistaa
sen, että vielä suurempi
osa elintarvikkeista
päätyy roskikseen. Lisäksi
Kuluttajavirasto on ajamassa
koko käytännön lopettamista. Se
kokee, että tuote, johon ei ole
merkitty alennettua hintaa, on
harhaanjohtava kuluttajalle.
On tapauksia, joissa kaupan
henkilökunta on tyhjentänyt
kaikki pakkaukset suoraan
biojätteiden sekaan, jottei
dyykkaajille jäisi mitään.
41
Suomalainen seuraa uskonnollisesti parasta ennen –päiväyksiä, kuin
ruoka jotenkin maagisesti tietyllä kellonlyömällä menisi pahaksi. Tuotteen
syömäkelpoisuuden tarkistamiseen on helpompi, iankaikkisen vanha ja
yksinkertaisen nerokas tapa; sitä voi haistaa. Tai jopa maistaa, jos on hurja
luonteeltaan. Einekset ovat niin täynnä lisäaineita, että luulisi niiden vielä
tuomiopäivänä olevan syötävissä.
Päivittäistavarakaupan hävikin arvellaan liikkuvan vuosittain miljoonissa
kiloissa. Häviävän pieni osuus ruuasta annetaan esimerkiksi köyhäinapuun.
Elämmekö todella hyvinvointivaltiossa, jossa heitetään ennemmin pois kuin
luovutetaan huonompiosaisille – tai edes eläimille? Maailmassa tulee aina
olemaan nälkäisiä.
Tuhlaustalon roskalavat ovat korkeiden aitojen ympäröimät, estämässä ketään
nauttimasta turhaan tuotetuista elintarvikkeista. Olen kuullut lukemattomia
sankaritarinoita näiden aitojen ylittämisestä, mutta uskottavuuteni takia oli
minun itse palattava vielä kerran Tuhlaustalolle.
42
Saalis oli sangen laiha. Tomaatteja, salaattia, leipää ja kilo hunajamelonia.
Sainpahan ilmaisen illallisen. Roska-astiat pursuivat pullaa, limppua,
vihanneksia ja hedelmiä, joilla olisi ruokkinut kymmeniä ihmisiä. Kiivetessäni
verkkoaitaa alas lähelle ajoi henkilöauto. Autosta noussut mies ei ollut
huomaavinaankaan meitä; hän jatkoi
“Asenteiden on
tyynesti omia toimiaan.
muututtava ja
Ruuan pitäisi olla liian kallisarvoista
ihmiselle annettava
heitettäväksi pilaantumaan lukkojen taakse.
oikeus ottaa vastuu
Niin kauan kuin kauppiaalle on edullisempaa
omista teoistaan.”
heittää ruokaa pois kuin tuottaa pettymys
asiakkaille tuotteiden loppuessa kesken,
käytäntö ei tule muuttumaan. Asenteiden on muututtava ja ihmiselle
annettava oikeus ottaa vastuu omista teoistaan. Jokaisella meistä on kuitenkin
mahdollisuus tehdä jotakin välittömästi – mars etsimään lähikaupan roskis! Se
ruisleipä on hyvää vielä kaksi viikkoa parasta ennen –päivämäärän jälkeen! ◊
Identtiset Kaksoset
Banaanikärpäsen siiven
imaginaalilevy
Whistler´s Mother (James
McNeill Whistler, 1871)
43
Tämän Faabelin opetus oli:
“Nauti elämästä NYT,
joten jätä huomiselle kaikki,
minkä voisit tehdä
tänäänkin!”