Integroitu raportointi – yritysten näkökulmia ProComin Vuosikertomuspäivä 20.5.2014 Hannu Ylänen, EK Mitä integroitu raportointi tarkoittaa? • Yksikään asiaa esitellyt ja promonnut taho ei ole osannut konkreettisesti kertoa, mitä yritysten tulisi tehdä ja mikä on integroidun raportin todellinen lisäarvo. 19.5.2014 2 Hannu Ylänen Mitä integroitu raportointi tarkoittaa? 19.5.2014 3 Hannu Ylänen Mitä integroitu raportointi tarkoittaa? 19.5.2014 4 Hannu Ylänen Mihin integroitua raportointia tarvitaan? • “Do your investors understand your strategy and business model?” • Mikäli tämä ei ole selvää sijoittajille yrityksen vuosikertomuksen perusteella, jotain tosiaan on tehtävä. • Integroitua raporttia ei tarvita kuitenkaan tämän asian avaamiseen sijoittajille. • Perustellaan sijoittajien tiedontarpeella, mutta taloudellinen informaatio esitetään kuitenkin edelleen erikseen yhtiön tilinpäätöksessä – palveleeko nyt kuitenkaan sijoittajia? 19.5.2014 5 Hannu Ylänen Integroidun raportoinnin tavoitteista, otteita IIRC:n frameworkista • Integrated reporting focuses on the ability of an organization to create value in the short, medium and long term, and in so doing it: – – Has a combined emphasis on conciseness, strategic focus and future orientation, the connectivity of information and the capitals (financial, manufactured, intellectual, human, social and relationship, and natural capital) and their interdependencies. Emphasizes the importance of integrated thinking within the organization. • “The primary purpose of an integrated report is to explain to providers of financial capital how an organization creates value over time. • Connectivity of information: An integrated report should show a holistic picture of the combination, interrelatedness and dependencies between the factors that affect the organization’s ability to create value over time. 19.5.2014 6 Hannu Ylänen Lähtökohta on väärä: integroitu ajattelu ja toiminta tulee ennen integroitua raportointia • • • • • • • • Perusedellytys integroidulle raportoinnille on yrityksen johdon tapa ajatella ”integroidusti” tai ”holistisesti”. Ennen kuin suositellaan integroitua raportointia, tulisi kai kehottaa ensin muuttamaan sitä tapaa ja kulttuuria, minkä mukaan yrityksen johto toimii ja reagoi – ovatko yhteiskuntavastuuasiat johdon strategisessa päätöksenteossa mukana? Mikäli yritys kokee tarpeelliseksi muuttaa johtamistapaansa ja strategiaansa jotenkin holistisemmaksi, integroitu raportti on sen jälkeen lähes luonnollinen seuraus. Yrityksen johdon tulee olla sitoutunut raportissa esitettyihin näkemyksiin ja raportin tulee heijastella yhtiön liiketoimintamallia. Yrityksen ylimmän johdon tulisi tarkasti ymmärtää, mitä integroitu ajattelu ja raportointi tarkoittaa käytännössä ja millaisiin tulevaisuudenennusteisiin yhtiön johto on valmis sitoutumaan. Hyvä raportti kuvaa yrityksen toimintaa, johtamista, tulosta, tulevaisuutta ja riskejä tehokkaasti ja selkeästi. Integroitua raportointia on tuotu julkisuuteen vahvasti raportointifunktio edellä ja tämä on lähtökohtaisesti väärä tulokulma. Kyse on siis loppujen lopuksi siitä, näkeekö yrityksen johto tarvetta muuttaa toimintatapojaan ja mikäli ei, tällöin ei ole mitään mieltä muuttaa myöskään tapaa, jolla yritys raportoi. 19.5.2014 7 Hannu Ylänen Eräitä kysymyksiä suhteessa lainsäädäntöön ja standardeihin sekä viranomaisten ohjeisiin ja määräyksiin Pörssiyhtiön jatkuva tiedonantovelvollisuus – tulevaisuudennäkymistä tiedottaminen vs. integroidun raportoinnin tavoitteet • • • ”Arvoketjujen ja arvonmuodostuksen avaaminen eri tavalla kuin nyt.” ”Yhtiön uskallus kertoa avoimemmin tulevaisuuden potentiaalistaan pidemmällä aikavälillä.” ”Raportoinnin katse kääntyy vahvasti tulevaan.” • Tulevaisuudennäkymiä koskevien arvioiden on oltava perusteltuja. Tulevaisuudennäkymien lähtökohtana olevat perusteet on myös esitettävä. Lisäksi tulevaisuudennäkymien laadinnassa on noudatettava asianmukaista huolellisuutta. • Liikkeeseenlaskija voi itse päättää, antaako se tulosennusteita tulevaisuudennäkymiä koskevien arvioidensa yhteydessä. Jos ennusteita esitetään, niiden laadintaperiaatteiden tulee olla vertailukelpoisia tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kanssa. • Pörssiyhtiö ei voi mennä integroidussa raportissa tulevaisuudenennusteissaan ja pitkän aikavälin arvonluonnin kuvaamisessa pidemmälle kuin mitä se esittää lainsäädännön tai velvoittavien standardien perusteella osavuosikatsauksessaan, vuosikertomuksessaan tai tilinpäätöstiedotteessaan – missä on lisäarvo? • Pörssiyhtiön kertoessa pidemmän aikavälin tulevaisuudenennusteistaan julkistaa se myös pitkän aikavälin ennusteeseen liittyvät epävarmuustekijät. 19.5.2014 9 Hannu Ylänen Pörssiyhtiön jatkuva tiedonantovelvollisuus – tulevaisuudennäkymistä tiedottaminen • Strategic focus and future orientation: An integrated report should provide insight into the organization’s strategy, and how it relates to the organization’s ability to create value in the short, medium and long term, and to its use of and effects on the capitals. • Connectivity of information: An integrated report should show a holistic picture of the combination, interrelatedness and dependencies between the factors that affect the organization’s ability to create value over time. • Esitetyt tulevaisuudennäkymät on voitava selkeästi erottaa muusta informaatiosta. Ne on esitettävä niin, että sijoittaja tietää, milloin kerrotaan tulevaisuudennäkymistä ja milloin esimerkiksi liikkeeseenlaskijan liiketoimintastrategioista, yleisistä tavoitteista tai toimialan näkymistä. • Nyt jo vuosikertomukset sisältävät arvioita yhtiön strategian toteutumisesta, sen ajureista ja markkinatilanteen kehittymisestä – mitä lisäarvoa integroitu raportti tuo tässä mielessä? 19.5.2014 10 Hannu Ylänen Mitä tilinpäätöksen tulee kertoa yrityksestä? • • KPL 3:2 §: ”Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta (oikea ja riittävä kuva). Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa.” IAS 1: ”Tilinpäätöksen on annettava oikea kuva yhteisön taloudellisesta asemasta, taloudellisesta tuloksesta ja rahavirroista.” • IIRC:n ohjeistuksen mukaisessa arvonluonnissa oleva ei-taloudellinen informaatio (intellectual capital, human capital, social and relationship capital) ja niiden oletettu vaikutus yrityksen taloudelliseen tulokseen ja suoritukseen – voi synnyttää epäselvyyttä suhteessa tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa kerrottuun informaatioon ja tällainen raportointi saattaa jopa heikentää yrityksestä saatavaa kuvaa. – Uuden terminologian luominen (”Capitals”, ”Outcomes”) arveluttaa. – Kovin yleisellä tasolla kuvattuna (esim. henkilöstön lukumäärä ja palkkojen kokonaissumma sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen suhteessa yhtiön pitkän aikavälin menestykseen) ei kai tuo olennaista lisäarvoa, kun toimintakertomuksessa tulee näistä asioista kertoa jo nykylainsäädännön ja GRI:n perusteella. • Tiettyjen ei-taloudellisten pääomien kapitalisointi vaikuttaa ongelmalliselta käytännössä (miten kapitalisoida kasvihuonekaasupäästöt, hiilijalanjälki, työtapaturmien vähentyminen, jne.) 19.5.2014 11 Hannu Ylänen Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja Arvopaperimarkkinalaki 1:3 §: Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja Arvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden markkinoinnissa ja vaihdannassa, joka tapahtuu elinkeinotoiminnassa, sekä täytettäessä tämän lain mukaista tiedonantovelvollisuutta ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Tieto, jonka totuudenvastaisuus tai harhaanjohtavuus käy ilmi tiedon esittämisen jälkeen ja jolla saattaa olla olennaista merkitystä sijoittajalle, on viivytyksettä oikaistava tai täydennettävä riittävällä tavalla. Finanssivalvonnan määräykset ja ohjeet – liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuus Kappale 7.8, kohta (66): ”Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan AML:n 1 luvun 3 §:n harhaanjohtavan tiedon antamisen kielto edellyttää, että tulevaisuudennäkymiä annettaessa otetaan huomioon liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät ja pitäydytään arvioissa, jotka voidaan perustellusti esittää.” 19.5.2014 12 Hannu Ylänen Kenen intressejä integroitu raportointi palvelee? • Kyselyiden perusteella painetta integroituun raportointiin siirtymiseen ei ole tullut ainakaan sijoittajien suunnalta. • Uudella raportilla vain lisätään yrityksen tuottaman tiedon määrää, joka tässä tapauksessa olisi osittain päällekkäistä sen tiedon kanssa, joka ilmenee yrityksen julkistamasta muusta lainsäädäntöön ja kv-standardeihin perustuvasta dokumentaatiosta – ei palvele sidosryhmiä, vaan voi käytännössä hankaloittaa tilannetta. • Standardoimattoman tiedon esittäminen standardoidun tiedon ohessa myös ongelmallista. • Raportoinnin sivumääriä tulisi kyetä vähentämään ja tietoa tulisi voida esittää entistä tiivistetymmin. 19.5.2014 13 Hannu Ylänen Kenen intressejä integroitu raportti palvelee? • Yrityksen sidosryhmien todellinen tarve vai konsulttien bisnesintressit? • On tarkoin nyt seurattava kehitystä ja markkinoiden ja sidosryhmien todellisia tarpeita. • Arvio: kansalaisjärjestöt eivät ole tämäntyyppisestä informaatiosta kiinnostuneita. 19.5.2014 14 Hannu Ylänen Pitkän aikavälin arvonmuodostus suhteessa yhtiön todelliseen osingonmaksukykyyn • Sijoittaja on ensisijaisesti kiinnostunut yrityksen taloudellisesta toimintakyvystä ja tuloskunnosta suhteessa omaan sijoitusstrategiaansa. • Yhteiskuntavastuuasioiden tulee olla kunnossa ja se lähtökohtaisesti riittää. • Yrityksen taloudelliset tunnusluvut (kassavirta, liikevaihto, liikevoitto, velan määrän kehitys) yhtiön osakekurssin oletettavissa oleva kehitys ja osingonmaksukyky ovat ensisijaisia sijoituspäätöksen kannalta. • On epäselvää, kuinka paljon pidemmän aikavälin ennusteet tuottavat tarvittavaa lisätietoa sijoittajille. • Mitä integroidun raportin mukainen pidemmän aikavälin arvonluonti oikein on? Piilevää arvoa joka ei näy yhtiön taseessa? -Vai tullaanko yhtiön tuloksen ja taseen eriä avaamaan enemmän jatkossa? 19.5.2014 15 Hannu Ylänen Nykyinen GRI -raportointi vs. integroitu raportointi • Analyytikot tarkkailevat GRI:n mukaan tehtyjä raportteja. • GRI -raportin tulee säilyä jatkossakin, ei ole käytännössä vaihtoehtoa luopua sen tekemisestä, koska tietyt KPI:t ovat tärkeitä seurantakohteita ja valtionyhtiöt ovat velvollisia raportoimaan GRI:n mukaan. • Integroitu raportti olisi siis käytännössä yksi uusi raportti muiden joukossa. 19.5.2014 16 Hannu Ylänen Miten integroitu raportti voidaan varmentaa? • Tuleeko integroitu raportti varmentaa jatkossa? • Miten varmentaa ennusteita? • Mitkä ovat varmentamisen kustannukset? • Integroitu raportti koostuu informaatiosta, joka on jo osittain joko tilintarkastettu (tilinpäätösinformaatio) tai varmennettu (yhteiskuntavastuuraportin informaatio) -> miten näiden tietojen perusteella johdettu informaatio ja ”piilevä arvonkehitys” varmennetaan? 19.5.2014 •17 ? Hannu Ylänen Ongelmia / hankaluuksia • Tiettyjä indikaattoreita ja johtopäätelmiä ei voi julkistaa (sensitiivisyys ja yrityssalaisuudet, kilpailutekijät) – keskusteluissa on ilmennyt, että esimerkiksi yrityksen hankintaketjujen liittyviä osatekijöitä kuvattaisiin tarkemmin. • Muutokset raportointikäytännöissä voi olla haitallista yritykselle. • Käytännössä kyse monen vuoden prosessista. • Yrityksen kaikkien funktioiden näkemykset täytyy sovittaa yhteen. 19.5.2014 18 Hannu Ylänen Yritysten näkemyksiä • Mahdottoman hankala, monimutkainen ja kallis tapa hallita yrityksen julkisuuskuvaa. • Hahmottumaton ajatusmalli. • Suuret kustannukset, hallinnollinen taakka yrityksille ja mahdollinen riski että kyseessä on ohimenevä ilmiö. • Sijoittajat eivät katsele ”käppyröitä” ja diagrammeja. 19.5.2014 19 Hannu Ylänen Arvonluontiprosessin kuvaus liiketoimintamallin kautta 19.5.2014 20 Hannu Ylänen Business model / ACCA 19.5.2014 21 Hannu Ylänen Onko integroidun raportin tarkoitus olla vertailtavissa toisiin integroituihin raportteihin? • Analyytikot toivovat lähtökohtaisesti vertailtavuutta. • Vertailtavuus ei toteudu, koska IIRC:n periaatetasoinen ohjeistus mahdollistaa ohjeiden noudattamisen tarvittavilta osin. • GRI:n ohjeistuksen oli tarkoitus lisätä yhteiskuntavastuuraporttien vertailtavuutta, mutta käytännössä näin ei ole käynyt. – Vertailtavuutta saman toimialan yritystenkään kesken ei ole helppo saavuttaa. 19.5.2014 22 Hannu Ylänen Kustannus / hyöty -näkökulmasta vielä • Kuinka laajaa materiaalia yritysten on oikeasti järkevä laatia? • Vuosikertomukset joillain yrityksillä jo nyt 300-400 sivua, kuinka paljon lisää kannattaa tehdä? • Integroitu raportti ei korvaa mitään olemassa olevaa raporttia, vaan on vain yksi uusi raportti muiden joukossa – tulisi kyetä vähentämään raportoinnin sivumääriä. • Sijoittajanäkökulma: ei analysoida liian massiivisiksi muodostuneita vastuullisuusraportteja vaan käydään tapaamassa yritysjohtoa. • Erään järjestön edustaja: – ”It does not matter what is said in the report, it matters what is missing from the report.” 19.5.2014 23 Hannu Ylänen Yritykset joutuvat raportoimaan jo nyt valtavasti • Listayhtiöiden raportointivelvoitteet kasvavat jatkuvasti. • Uutta lainsäädäntöä tulee paljon. • Kansainväliset tilintarkastusstandardit ovat jatkuvassa muutostilassa. • Yrityksien on hankalaa pysyä muutosvauhdissa mukana ja raportointivelvoitteet vaativat yhä enemmän resursseja yrityksissä. • Raportoinnin lisääminen keinona parantaa yrityksestä saatavaa kuvaa on väärä suunta – sivumääriä tulisi kyetä päinvastoin vähentämään. 19.5.2014 24 Hannu Ylänen Ote IIRC:n Discussion Paperista vuodelta 2011 • “It is not enough to keep on adding more information – the connections need to be made clear and the clutter needs to be removed. Corporate reports are already long and, in many cases, they are getting longer. Length and excessive detail can obscure critical information rather than aid understanding” • Tästä huolimatta IIRC ehdottaa nyt uuden, erillisen raportin laatimista, joka mielestämme nimenomaisesti saattaa heikentää yrityksestä saatavaa kuvaa. 19.5.2014 25 Hannu Ylänen Lopuksi • Mikäli yritys katsoo, että sen liiketoimintaa ja arvonkehitystä ja tuloskuntoa kyetään tehokkaasti parantamaan integroidun ajattelutavan kautta, tällöin tietysti integroitu raportointi on luonnollinen raportoinnin kehityssuunta yksittäisen yrityksen kannalta. • Kapeiden toimialojen yritysten on lähtökohtaisesti helpompaa raportoida integroidusti. • Eräät IIRC:n ohjeistukseen tutustuneet katsovat, että sen sisältämät periaatetasoiset ohjeistukset ovat sinänsä helposti konkretisoitavissa, mutta varsinainen pidemmän aikavälin arvonluominen on hankalin asia integroidussa ajattelussa ja raportoinnissa. • Ongelmat suhteessa listayhtiön tiedonantovelvollisuuteen. • Aika näyttää, millaiseksi IIRC:n ohjeistus kehittyy ja miten yhtiöt ottavat sen sisältämiä ideoita omikseen. • -> Yleiseksi uudeksi raportointitavaksi sitä ei kuitenkaan tule sellaisenaan pakottaa, yrityksen tulee voida itse päättää miten sen liiketoiminnasta ja strategiasta päätetään ja kuinka ”holistisesti” eri prosesseista raportoidaan. 19.5.2014 26 Hannu Ylänen Kiitos! Hannu Ylänen Asiantuntija Lakimies, OTM Taloudellinen raportointi ja arvopaperimarkkinalainsäädäntö, parempi sääntely Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 (Eteläranta 10), 00131 Helsinki Puh. +358 9 4202 2246 Gsm +358 40 743 7620 Fax +358 9 4202 2264 www.ek.fi [email protected]
© Copyright 2024