WOMPOWER – Vahvistetaan naisia toimimaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan koulutusta, tukea ja ohjausta sisältävän integroidun mallin avulla (JUST/2012/DAP/AG/3008) NAISIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA PERUSKÄSITTEET Sukupuoleen perustuva väkivalta on naisiin nimenomaan sukupuolen takia kohdistuvaa väkivaltaa. Käsite sisältää sekä parisuhdeväkivallan että muuntyyppisen väkivallan, joka johtuu syrjinnästä sukupuolen perusteella (syrjintä työpaikalla naispuolisia työntekijöitä kohtaan, tyttöjen sukuelinten silpominen, pakkoavioliitot, sodankäynnin keinona käytettävät joukkoraiskaukset jne.). Termi lähisuhdeväkivalta (tai perheväkivalta) viittaa väkivaltaisiin käyttäytymismalleihin, joita ilmenee sukulaisuussuhteissa. Käsite on laaja, sillä siinä kuka tahansa perheenjäsen voi sukupuolesta huolimatta joutua väkivallan passiiviseksi kohteeksi (vanhemmat, lapset tai kumppanit). HISTORIALLISTA TAUSTAA Sukupuolittunut tai naisiin kohdistuva väkivalta ei synny tyhjästä, vaan sillä on pitkä historia rakenteellisessa epätasa-arvossa, jota esiintyy edelleen. On tärkeää palata ajassa taaksepäin, jotta saadaan käsitys naisiin kohdistuvasta väkivallasta perheessä ja sen ulkopuolella. Naisen valta perheessä ja yhteiskunnassa on muuttunut suoraan suhteessa miehen rooliin. Pitää muistaa, miten tärkeää matriarkaatti oli perheyhteisössä muinoin ja miten sen merkitys alkoi vähitellen heiketä muinaisten kreikkalaisten sivilisaation lopussa. Matriarkaatti hävisi vähitellen yksijumalisten ja maskuliiniseen jumalaan keskittyvien uskontojen syntyessä. Näiden uskontojen uskomukset tulkittiin usein niin, että naiset joutuivat vähäarvoiseen ja syrjittyyn asemaan. Eri kulttuureissa on paljon sanontoja, jotka heijastavat kulttuurisesti vääristynyttä naiskuvaa. Esimerkkejä: Buddha: "Naisen ruumis on likainen, eikä se voi olla lain välikappale". Heprealainen rukous: "Ylistetty Jumala, Herra, maailmankaikkeuden kuningas, ettet luonut minua naiseksi". Vielä sata vuotta sitten oli tilanne Euroopassa seuraavanlainen: Englannissa vuonna 1870 naiset eivät vielä olleet juridisia henkilöitä, joten heidän aviomiehensä olivat heistä täysin vastuussa. Ranskassa vuonna 1867 naiset eivät saaneet käsitellä rahaa, joten heiltä oli evätty pääsy moniin työpaikkoihin. Espanjassa naiset eivät ennen nykyistä perhelainsäädäntöä olleet juridisia henkilöitä eivätkä he voineet harjoittaa myyntiä tai toteuttaa mitään laillisia varainsiirtoja ilman aviomiehensä lupaa. Tämä historiallinen tausta auttaa ymmärtämään, että nykyinen epätasa-arvo ei ole syntynyt tyhjästä eikä se häviä yhdessä yössä. Yhteiskunta on toki kehittynyt myönteisesti, ja pyrkimyksenä on sukupuolten oikeuksien ja velvollisuuksien tasa-arvo. Harva silti väittää, että täydellinen tasa-arvo on jo saavutettu. Edistysaskel on kuitenkin se, että naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ei enää pidetä täysin yksityisenä asiana, vaan se katsotaan yhteiskunnalliseksi ongelmaksi ja uhaksi demokratialle. PROJECT CO-FINANCED BY THE EUROPEAN UNION WOMPOWER – Vahvistetaan naisia toimimaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan koulutusta, tukea ja ohjausta sisältävän integroidun mallin avulla (JUST/2012/DAP/AG/3008) VÄKIVALLAN ESIINTYY) SOSIAALISIA ILMENEMISMUOTOJA (TILANTEITA, JOISSA VÄKIVALTAA MÄÄRITELMIÄ Väkivalta: mikä tahansa vallankäyttö suhteessa (parisuhteessa, vanhempi-lapsisuhteessa jne.) Väkivaltaisella käytöksellä käsitetään mikä tahansa teko tai laiminlyönti, joka aiheuttaa toiselle ihmiselle henkistä tai fyysistä haittaa. Fyysinen väkivalta: fyysisen voiman ja pakon käyttäminen tavoitteen saavuttamiseksi (tavoitteena voi olla, että väkivallan kohde tuntee pelkoa tai kauhua). Sukupuolittunut väkivalta: YK:n yleiskokous hyväksyi 18.12.1979 kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW), joka tuli voimaan kansainvälisenä sopimuksena syyskuussa 1981 kahdenkymmenen maan ratifioimana. Tämä sitova kansainvälinen yleissopimus sisältää kansainvälisesti sovitut periaatteet naisten oikeuksista kaikilla elämänalueilla, ja sillä edistetään naisten tasa-arvoisia oikeuksia ja mahdollisuuksia julkisessa ja poliittisessa elämässä sekä muun muassa naisten oikeutta terveyteen, koulutukseen ja työllisyyteen. Toisin sanoen tavoitteena on taata naisille miehiin nähden samanveroiset edellytykset ihmisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen. NAISIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN ILMENEMISMUOTOJA ERILAISISSA TILANTEISSA 1. Naisiin kohdistuva väkivalta perheessä: Fyysinen väkivalta: töniminen, hiuksista repiminen, läimiminen, lyöminen, potkiminen, ihon polttaminen, kuristaminen ja jopa tappaminen. Seksuaalinen väkivalta: mikä tahansa ei-toivottu seksuaalinen käyttäytyminen (kaksimieliset vitsit, seksuaalisesti häiritsevät katseet, vastentahtoinen koskettaminen, raiskaaminen, insesti jne. Psyykkinen väkivalta: vähättely, uhkailu, eristäminen, ylenkatse, pelottelu, nimittely kotona ja julkisilla paikoilla, pilkkaaminen ja itsetunnon tarkoituksellinen nujertaminen. Taloudellinen väkivalta: epätasa-arvo opiskelumahdollisuuksien rajoittaminen. PROJECT CO-FINANCED BY THE EUROPEAN UNION resurssien jakamisessa, työhönpääsyn tai WOMPOWER – Vahvistetaan naisia toimimaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan koulutusta, tukea ja ohjausta sisältävän integroidun mallin avulla (JUST/2012/DAP/AG/3008) Väkivaltaiset kulttuuriset käytännöt: tyttövauvojen surmaaminen, naisten sukupuolielinten silpominen, tyttösikiöiden abortointi, lapsi- ja pakkoavioliitot, myötäjäisriitoihin liittyvät murhat, "kunniamurhat" eli suvulle häpeää tuottaneen naisen surmaaminen jne. 2. Naisiin kohdistuva väkivalta sosiaalisissa yhteisöissä: - naisten tapot - muissa kuin parisuhteissa tapahtuva seksuaalinen väkivalta ja häirintä - seksuaalinen häirintä ja väkivalta työpaikoilla, oppilaitoksissa ja urheiluseuroissa - ihmiskauppa, jonka tavoitteena on muun muassa myydä naisia seksiorjiksi. 3. Yhteiskunnan aiheuttama tai sallima (välillisesti tai lainsäädännön kautta) naisiin kohdistuva väkivalta eli institutionaalinen väkivalta: - lainsäädäntö, jossa ei ole riittävästi huomioitu naisiin kohdistuvia rikoksia - naisten vaikeus tai mahdottomuus päästä käyttämään yhteiskunnallista valtaa. 4. Naisiin kohdistuva väkivalta sota- ja konfliktitilanteissa: - fyysinen, psyykkinen tai seksuaalinen väkivalta. 5. Naisiin kohdistuva väkivalta yhdessä muun syrjinnän kanssa (moniperusteinen syrjintä): Syrjintään voi olla sukupuolen lisäksi monia syitä, kuten rotu, etsinen alkuperä, kasti, yhteiskuntaluokka, maahanmuuttaja- ja tai pakolaisstatus, ikä, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen, siviilisääty, vammaisuus tai HIV-positiivisuus. PROJECT CO-FINANCED BY THE EUROPEAN UNION WOMPOWER – Vahvistetaan naisia toimimaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan koulutusta, tukea ja ohjausta sisältävän integroidun mallin avulla (JUST/2012/DAP/AG/3008) EROJA KOROSTAVA SOSIALISAATIO Sosialisaatiosta puhuttaessa viitataan sosiaalisten arvojen omaksumiseen perheeltä ja yhteiskunnalta, joiden osana yksilö kehittyy. Tämän prosessin aikana sukupuolijärjestelmän määrittämät hyväksyttävät käyttäytymismallit siirtyvät enemmän tai vähemmän suoraan eteenpäin. Feminisaatioprosessi Naiset opetetaan ajattelemaan, että heidän elämäntehtävänsä on huolehtia yksityiselämään liittyvistä asioista. Hoivaamisen etiikka, toisten huomioon ottaminen, empatia ja tunteiden ilmaiseminen ovat vahvasti naisen identiteettiin kytkettäviä ominaisuuksia. Läheisten tarpeisiin vastaaminen voi tuntua palkitsevalta, sillä se kohottaa omanarvontuntoa. Sen kääntöpuolena on kuitenkin riippuvuus kumppanin hallitsevuudesta, asemasta ja vallasta kodin ulkopuolella. Lisäksi toisten tarpeisiin keskittyminen merkitsee omien tarpeiden unohtamista, mikä heikentää naisen itsetuntoa. Yhteiskunnassamme suhtaudutaan arvostavasti julkisen elämän johtoasemiin (joita pidetään yleensä miesten alueena). Naisten sopivuutta tällaisiin tehtäviin kyseenalaistetaan edellä mainittujen sosiaalisten stereotypioiden perusteella, koska naiset ovat kautta aikojen keskittyneet toisten tarpeiden täyttämiseen omalla suppealla alueellaan (kotona). Maskulinisaatioprosessi Miesten käsitys itsestään muodostuu saavutusten, ei ihmissuhteiden perusteella. Miehinen itsetunto liittyy tekemiseen antamisen sijasta. Vaikka mies olisi kiinnostunut roolistaan aviomiehenä ja isänä, maskuliinisuus pohjautuu pääasiallisesti hänen asemaansa ja johtotehtäviinsä perheen ulkopuolella. Kodin ulkopuolinen menestys vaatii hallittua, ennakoivaa ja laskelmoivaa käytöstä. Mies joutuu sivuuttamaan suuren osan herkkyydestään ja kiintymyksen tunteistaan, mikä heikentää hänen kykyään ottaa toisten tarpeet huomioon. Parisuhteet ja emotionaalinen läheisyys muuttuvat välteltäviksi esteiksi tai ansoiksi. Vaikka miehet kieltävät itseltään rakkauden ja läheisyyden ilmaisemisen, he tarvitsevat sitä. Siksi he vaativat naisilta sitä, mitä itse pelkäävät antaa ja joskus myös ottaa vastaan. PROJECT CO-FINANCED BY THE EUROPEAN UNION WOMPOWER – Vahvistetaan naisia toimimaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan koulutusta, tukea ja ohjausta sisältävän integroidun mallin avulla (JUST/2012/DAP/AG/3008) YLEISIMPIÄ SUKUPUOLISTEREOTYPIOITA Stereotypia on mielikuva tai yleistys, jota käytetään tilanteiden tai käyttäytymismallien kuvaamisessa. Sukupuoliin liittyvät stereotypiat ilmentävät sitä, minkälaisia miesten ja naisten tulisi yhteiskunnan mukaan olla. MIEHET: itsenäisiä, vapaita, älykkäitä, rohkeita, objektiivisia, rationaalisia, vahvoja... Mies muovaa itse itsensä, hän toimii, hän tekee päätökset perheen asioista, hänellä on valta kurittaa ja rangaista. NAISET: riippuvaisia, heikkoja, huolestuneita, tunteellisia, uhrautuvia, helliä, kauneuden ilmentymiä... Luonto muovaa naisen, hän on miehen liittolainen, hän vastaa kotitöistä ja lasten kasvatuksesta, naisen on oltava perheessä miehen päätäntävallan alla. Eroja korostavan sosialisaation mekanismit Erilaisuuteen ohjaava sosialisaatio syntyy yhteiskunnan vallitsevien mallien pohjalta, toteutuu käytännössä perhepiirissä - sosialisaation ytimessä - ja vahvistuu toissijaisissa sosiaalistavissa yhteisöissä, kuten koulussa, tiedotusvälineissä ja niin edelleen. Käsitys siitä, minkälaisia miesten ja naisten kuuluu olla, siirtyy eteenpäin stereotypioiden mukaisesti. Edellä mainituissa sosiaalistavissa yhteisöissä on toki tapahtunut edistystä, mutta monessa perheessä sukupuolirooleja korostetaan edelleen vahvasti lapsuudesta asti. Samoin oppikirjoista voidaan lukea rivien välistä oletuksia siitä, minkälaisia miesten ja naisten kuuluu olla. Tiedotusvälineissä puolestaan esitetään jatkuvasti hienovaraisia seksistisiä mielikuvia esimerkiksi autoja tai moottoripyöriä harrastavasta miehes tä ja posliininukkeja keräilevästä naisesta. PARISUHTEEN KONFLIKTIT Ana María Fernández toteaa teoksessaan La violencia invisible (Näkymätön väkivalta), että myytit siitä, millaisia miesten ja naisten pitäisi olla, vastaavat sosiaalisia merkitysjärjestelmiä, jotka voivat muuttua ehdottomiksi ja essentialistisiksi. Ehdottomassa järjestelmässä sukupuolten välisessä erottelussa ei ole mitään välitilaa, harmaata aluetta, jossa olisi tilaa erilaisuudelle ja moninaisuudelle. Kun erilaisuus tukahdutetaan, sukupuoliroolit tulkitaan ikään kuin luonnollisena todellisuutena, eikä niitä ajatella historiallis-yhteiskunnallisten prosessien seurauksena. Miehenä ja naisena elämisen todellisuutta pidetään "luonnonlakina", mikä vahvistaa uskoa roolien muuttumattomuuteen. Kun mies ja nainen kiinnostuvat toisistaan ja aloittavat suhteen, parin välisessä suhteessa alkaa arvojen ja tunteiden keskinäinen vaihdanta, joka muovaa suhdetta. Parin näkemykset siitä, millainen parisuhteen kuuluu olla, muodostuvat heidän perhetaustansa ja kokemustensa sekä yleisten, kaikkia koskevien sosiaalisten stereotypioiden perusteella. Lapsuudenperheessä saadut kokemukset, omien vanhempien parisuhde sekä omiin vanhempiin liittyvät tunteet ja arvot muovaavat niitä alitajuisia odotuksia ja näkemyksiä, joita ihminen parisuhteeseen kohdistaa. PROJECT CO-FINANCED BY THE EUROPEAN UNION WOMPOWER – Vahvistetaan naisia toimimaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan koulutusta, tukea ja ohjausta sisältävän integroidun mallin avulla (JUST/2012/DAP/AG/3008) Loppupäätelmänä Fernández toteaa, että ehdottomuus tukahduttaa moninaisuuden ja tilan eroavaisuuksille. Kun perheessä tapahtuu muutoksia eri syistä, eikä perinteistä perherakennetta saavuteta, perheidylliä mielessään vaaliva ihminen kokee epäonnistuneensa. Tunne voi purkautua riitoina ja väkivaltaisuutena. Pitää muistaa, että maskuliinisen roolin omaksunut mies voi katsoa kumppanin ja lasten olevan ikään kuin omaisuuttaan. Terveen perheen piirteitä: 1. 2. 3. 4. 5. seurallisuus kommunikaatio yhteishenki joustavuus voimasuhteiden tasapaino. Väkivaltaisen perheen piirteitä: 1. 2. 3. 4. sosiaalinen eristyneisyys ei kommunikaatiota tyly ja vuorovaikutteeton ilmapiiri ei selkeitä rajoja. Väkivaltaisessa perheessä ahdistusta ei pystytä hallitsemaan tunnetasolla, vaan se heijastetaan muihin perheenjäseniin. Tästä perinteisen "perheidyllin" ja todellisuuden ristiriidasta kumpuava ahdistus kohdistetaan yleensä syntipukkina pidettyyn perheenjäseneen, kuten vaimoon tai lapseen. PROJECT CO-FINANCED BY THE EUROPEAN UNION