Yhteiskuntavastuuraportti 2011
1 / 84 sustainability Yhteiskuntavastuuraportti 2011 Sisältö Sisältö 01 Johdanto 02 Asiakkaat 03 Henkilöstö 04 Operatiivinen toiminta 05 Yhteiskunta 06 GRI Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 2 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 3 / 84 Sisältö 01 Johdanto Finnair ja yhteiskuntavastuu ....................................................... 4 ................................. 4 Finnairin maailma..................................................................... 5 Pitkäjänteinen liiketoiminta edellyttää kestävää pohjaa......................................6 Ohjeistus menestykseen...............................................9 Saavutukset ja tavoitteet...........................................11 Finnairin sidosryhmäyhteistyö...................... 12 Yhteiskuntavastuu valtioomistajan näkökulmasta.......................................... 14 03 Henkilöstö Vastuullinen rakennemuutos .............................................. 02 15 34 05 Yhteiskunta Oikea tapa tehdä päästökauppaa 35 ...................................... ............ vaikeina aikoina........................................................................ 22 Johtamiskoulutus valmistaa huomisen haasteisiin...................................................... 23 Suuria askelia päästövähennyksissä.... 38 Kestävän matkailun trendit................................ 39 Finnairin toimintaa maailmalla.................. 40 Elintapaohjausta ja terveysneuvontaa ................................................................. 23 Luovia elinkeinoja Intiassa................................... 43 Pidetään kanavat auki...................................................24 Vanhasta uutta...........................................................................44 04 Operatiivinen toiminta ...................................................... Asiakkaat 21 06 GRI ............................................................................. 26 45 Taloudellinen vastuu.......................................................48 Jokaisella koneella on merkitystä........... 27 Ympäristövastuu.......................................................................51 Finnairin asiakaslupaus.............................................. 16 Polttoainetehokkuuden kulmakivet.....28 Sosiaalinen vastuu............................................................... 61 Yritysasiakkaat edellyttävät vastuullisuutta............................................................................... 17 Vihreitä ajatuksia sinitaivaalla...................... 30 Kestävää kehitystä ilmassa ................................ 18 Kierrättää vai ei kierrättää?................................33 .................................................. Taianomaisia hetkiä............................................................19 Mitä meistä sanotaan.................................................... 20 Biopolttoaineiden tulevaisuus.........................31 Sisältö Asiakkaat Johdanto Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 4 / 84 Finnair ja yhteiskuntavastuu Finnairin ydintehtävä on yksinkertainen: lennättää matkustajia ja rahtia ja tarjota matkapalveluita. Tässä liiketoiminnassa ei kuitenkaan ole mitään yksinkertaista. Kurkistus Finnairin maailmaan avaa monitasoisen yhdistelmän teollista ja kaupallista toimintaa, jota tarvitaan yli seitsemän miljoonan ihmisen lennättämiseen yli 135 miljoonan kilometrin verran yli 70 kohteeseen Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Finnair aloitti vuonna 1997 yhtenä ensimmäistä lentoyhtiöistä yhteiskuntavastuuraportoinnin mitatakseen tämän toiminnan taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Vuodesta 2008 lähtien olemme noudattaneet alan kansainvälisen auktoriteetin GRI:n määrittämiä yhteiskuntavastuuraportoinnin ohjeistusta. 01 Johdanto Finnair ja yhteiskuntavastuu Mittaamme toimintamme vaikutuksia koska liiketoiminnassa – kuten elämässäkin – se mitä mitataan on myös se, ................................. 4 Finnairin maailma..................................................................... 5 Pitkäjänteinen liiketoiminta edellyttää kestävää pohjaa......................................6 Ohjeistus menestykseen...............................................9 Saavutukset ja tavoitteet...........................................11 Finnairin sidosryhmäyhteistyö...................... 12 Yhteiskuntavastuu valtioomistajan näkökulmasta.......................................... 14 mitä lopulta kehitetään. Esimerkiksi henkilöliikenteemme hiilidioksidipäästöt matkustajaa kohden ovat laskeneet yli neljänneksen vuoteen 1999 verrattuna, vaikka liikenteemme määrä on kasvanut. Suunnitelmamme vähentää hiilidioksidipäästöjä vielä 24 prosentilla vuoteen 2017 mennessä vuoden 2009 tasosta etenee aikataulun mukaisesti. Aina on tietysti lisää työtä tehtävänä, eikä ainoastaan päästöjen suhteen. GRI-ohjeistus tarjoaa meille tarkkasilmäisen työkalun liiketoimintamme realiteettien arviointiin. Tänä vuonna olemme ensimmäistä kertaa suunnitelleet tämän raportin niin, että sitä on hyvä lukea tietokoneen tai tablettitietokoneen näytöltä. Linkkien kautta lukija pääsee navigoimaan GRI-raportin ja raportin alkuosan välillä. Alkuosan tekstien tarkoitus on valottaa satunnaiselle lukijalle toimintamme keskeisiä kohtia ja tarjota konteksti GRI-ohjeistuksen indikaattoreille. Toivottavasti löydät raportista uusia näkökohtia lentämiseen ja yhteiskuntavastuuseen. Kestävä kehitys on jatkuva matka, jossa mukana ovat niin henkilökuntamme, yhteistyökumppanimme kuin asiakkaamme. Finnair vuonna 2011 • Liikevaihto 2 257,7 miljoonaa euroa • Yli 8 miljoonaa matkustajaa • Henkilöstö 7 467 • 10 kohdetta Aasiassa, yli 50 Euroopassa • 65 lentokoneen laivasto Yhteiskuntavastuun avainlukuja 2011 2011 2010 2009 Polttoaineen kokonaiskulutus, 1 000 kg 800 449 704 885 712 487 C02 -päästöt, 1 000 kg 2 521 414 2 220 388 2 244 334 Lentotoiminta Henkilöstö Lähtövaihtuvuus, % 7,0 7,3 5,2 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, % 5,4 5,5 5,4 Sisältö Asiakkaat Johdanto Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 5 / 84 Informaatiografiikka: Tero Harsunen FINNAIRIN MAAILMA 1 Finnairin operativiisen toiminnan keskus NCC seuraa Finnairin lentotoimintaa 24 tuntia vuorokaudessa ja varmistaa toiminnan täsmällisyyden ja sujuvuuden. 2 Finnair pyrkii vähentämään lämmön, sähkön ja veden- kulutusta toimitiloissaan. Myös paperin sekä bio- ja energiajätteen keräys on järjestetty toimistotiloissa. 3 Finnairin työterveyshuolto huolehtii henkilöstön työkyvystä. Osana terveystarkastuksia Finnair tutki vuosina 2006-2010 vuorotyön terveysvaikutuksia ja pyrki löytämään keinoja ehkäistä vuorotyön terveyshaittoja. Toimintamme keskeisimmät elementit CDA 1 Lähtöselvitys internetissä ja matkapuhelimella Lähtöselvitys tekstiviestillä Normaali laskeutuminen 11-12 km 2 Finnair tarjoaa asiakkailleen useita vaihtoehtoja tehdä lähtöselvitys jo ennen lentokentälle tuloa. Finnair pyrkii laskeutuessa aina mahdollisuuksien mukaan käyttämään liukulaskeutumista (CDA), mikä vähentää sekä melua että päästöjä. 3 Lähtöselvitys automaatilla Hyvin huolletut ja puhtaat moottorit kuluttavat vähemmän polttoainetta. Finnairin Tekniikka toimii ympäristöluvan alaisena pyrkii vähentämään toimintansa ympäristövaikutuksia mm. vähentämällä kemikaalien käyttöä. Baggage drop lähtöselvitystiskillä C B A Finnair Cargo pyrkii maksimoimaan koneen hyötykuorman rahtitavaran luokittelulla kiireellisyyden mukaan. Näin voidaan lentää mahdollisimman täysillä koneilla, mikä vähentää päästöjä kuljetettua yksikkötonnia kohden. B Finnair kierrättää 60 % matkustamosta tulevasta jätteestä. Kierrätysprosentin kasvattamiselle on esteenä EU:n sivutuoteasetus, joka rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen. Finnairin Catering kierrättää omassa toiminnassaan syntyvästä jätteestä 80%. A A C B C Yksi kilo käytettyä polttoainetta tuottaa 3,15 kg hiilidioksidia. Polttoaineen kulutus on lentoyhtiön suurin ympäristövaikutus. Finnair vähentää päästöjään monin eri keinoin, mm. käyttämällä uusinta teknologiaa, panostamalla biopolttoaineisiin, lentojen ja reittien suunnitelulla ja osallistumalla yhteistyöhön infrastruktuurin parantamiseksi. Finnairin palvelulupaus on tuoda asiakkailleen mielenrauhaa. Ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö on tässä avainasemassa. Finnairin Aasian-lennoilla on mukana aina myös paikallista henkilökuntaa. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Pitkäjänteinen liiketoiminta edellyttää kestävää pohjaa Mika Vehviläinen toimitusjohtaja Mitä kestävä kehitys tarkoittaa sinulle? Viime kädessä se tarkoittaa kestävää toimintaa. Yhtiönä meidän perimmäinen tavoitteemme on elinvoimaisuus ja kestävän arvon luominen osakkeenomistajille. Kestävän arvon luominen edellyttää tehokkuutta. Ilmailuala on hyvin energia- ja pääomavaltainen toimiala, ja tehokas toiminta on keskeistä lisäarvon luomisessa. Polttoainekustannukset ovat noin 25 % vuotuisista kustannuksistamme, ja jokainen tippa säästettyä polttoainetta tarkoittaa parempaa tuottoa yritykselle. Osakkeenomistajille luotavaa lisäarvoa ei aina ymmärretä oikein. Se ei voi eikä saa tarkoittaa sitä, että yhtiö siirtää yhteiskunnan maksettavaksi mahdollisimman paljon kuluja esimerkiksi päästöinä, luonnonvaroja riistämällä tai muilla vastaavilla tavoilla, jolloin kielteiset vaikutukset tulevat yhteiskunnan maksettavaksi. Kyse olisi tällöin eräänlaisista tukiaisista, ja niihin turvautuminen ei koskaan ole järkevää – se on riskialtista sekä osakkeenomistajien ja muiden sidosryhmien kannalta. Ulkoiseen tukeen turvautuminen on epätervettä ja usein kohtalokasta, riippumatta siitä, millaisesta tuesta onkaan kyse. Vaikka Finnair on valtioenemmistöinen yhtiö, sen tulee toimia omillaan. Mitään tukia emme valtiolta saa, ja pitkällä aikavälillä uskon sen koituvan hyödyksemme. Meidän on nyt koko ajan mietittävä toimin- Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 6 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat tamme uudistamista kestävän kehityksen eri näkökulmista käsin sen sijaan, että tuen turvin taantuisimme. Eikö vastuiden ulkoistaminen kuitenkin olisi taloudellisesti kan nattavaa? Yritys, joka tekee itsestään riippuvaisen liiallisesta kustannusten ulkoistamisesta, antaa oman kohtalonsa muiden käsiin. Sellaisessa yrityksessä innovaatio kuihtuu, huonoista tavoista tulee helposti käytäntöjä ja kilpailukyky kärsii. Pitkällä aikavälillä voiton vievät toimijat, jotka eivät ole niin herkkiä ulkoisten voimien – esimerkiksi poliittisten, taloudellisten tai luonnonvoimien – liikkeille ja jotka kantavat vastuun omasta toiminnastaan. Meillä on ilmailualalla erittäin hyvä esimerkki ulkoisvaikutuksista, joiden kustannukset nyt palautetaan yrityksille: hiilidioksidipäästöt tulevat lentoyhtiöiden maksettaviksi erilaisten päästökauppamallien ja verotuksen kautta ja myös nousevien polttoainekustannusten myötä. Perinteisesti polttoaineen hinta yleensä laski ja nousi talouden suhdanteiden mukana. Hyvinä aikoina lentoyhtiöt pystyivät tasoittamaan korkeampia polttoainekustannuksia suuremmilla matkustajamäärillä. Vuonna 2011 kehittyvien maiden polttoainekysyntä ja Lähi-idän ongelmat pitivät polttoaineen hinnan kuitenkin korkealla, vaikka Euroopan ja Yhdysvaltojen taloustilanne synkkeni. Päästöjen vähentämiseen pyrkivät lentoyhtiöt olivat panostaneet lentopolttoaineen kulutuksen vähentämiseen ja ne olivat siten paremmassa asemassa markkinatilanteen kiristyessä. Sitä vastoin lentoyhtiöt, joiden polttoaineen kulutus oli suhteellisesti korkeampi (tai jotka olivat riippuvaisia budjetteja leikkaavien hallitusten tuista) olivat heikommassa asemassa. Joskus on tietysti kansantalouden kannalta järkevää, että yhteiskunta osallistuu kannattamattoman tai tehottoman, mutta tarpeellisen liiketoiminnan kustannuksiin. Sellaiset päätökset ovat kansallisia hallituspäätöksiä, ja ne tehdään yleisen edun vuoksi. Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Miten määrittelisit kestävän taloudellisen kehityksen? Osakkeenomistajilla on oikeus saada sijoitukselleen tuottoa. Meillä pitää olla vahva tase, jotta pystymme säilyttämään investointikykymme ja siten tuottamaan osakkeenomistajille lisäarvoa. Ilmailuala on herkkä makroekonomisille muutoksille, ja meillä on oltava riittävästi pääomaa, jotta selviämme alan myllerryksestä ja jotta pystymme hyödyntämään kasvumahdollisuudet myös hankalina aikoina. Vaikka vuosi 2011 oli eittämättä maailmantaloudessa vaikea vuosi, pystyimme hankkimaan 40 prosentin osuuden Flybe Nordicista, Flybe Groupin kanssa perustamastamme yhteisyrityksestä. Sen avulla laajensimme reittiverkostoamme ja pystymme tarjoamaan paremmat alueellisen lentämisen mahdollisuudet. Avasimme myös uuden reitin Helsingin ja Singaporen välillä, minkä osaltaan mahdollisti syöttöliikenteen kasvu uuden lentoyhtiön ansiosta. Vuonna 2012 avaamme ensimmäisenä lentoyhtiönä suoran reitin Chongqingista Eurooppaan. Chongqing on dynaaminen ja kasvava, noin 30 miljoonan asukkaan kaupunki Kiinan sisämaassa. Vaikeista ajoista huolimatta olemme siis jatkaneet tulevaisuuden menestysaseman rakentamista. Taloudellinen ja ympäristövastuu ovat ilmailualalla tiukasti yhtey dessä toisiinsa. Entä sosiaalinen vastuu? Meillä on paremmat mahdollisuudet saavuttaa kunnianhimoiset tavoitteemme – kaksinkertaistaa Aasian-liikenteemme ja olla halutuin vaihtoehto Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä vuoteen 2020 mennessä – kun henkilöstömme työ on mielekästä, työolosuhteet ovat turvalliset eikä stressi ole kohtuuton. Sosiaalinen vastuu on erityisen keskeistä nyt, kun Finnair ja muut lentoyhtiöt ovat keskellä ennakoimatonta rakennemuutosta, jolla väistämättä on henkilöstövaikutuksia. Vuonna 2011 kerroimme tavoittelevamme kokonaiskulujemme 140 miljoonan euron pysyvää vuosittaista alentamista ja aloittavamme GRI 7 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat tavoitteen saavuttamiseen tarvittavan rakennemuutoksen. Rakennemuutoksen tavoitteena on parantaa kilpailukykyämme ja palauttaa Finnair kannattavaksi. Muutos on merkittävä, ja se koskettaa työntekijöitämme hyvin konkreettisesti. Kerroimme vuoden 2011 aikana noin 550 työntekijän vähennyksistä tekniikassa, hallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa. Irtisanomiset ovat aina kipeitä. Me haluamme toteuttaa nämä vaikeat muutokset avoimesti, läpinäkyvästi ja yhdessä henkilöstön kanssa. Me myös autamme ihmisiä löytämään uusia työmahdollisuuksia: viime vuonna perustettu Uraportti-ohjelmamme pyrkii etsimään irtisanotuille työtekijöille uusia työmahdollisuuksia ja auttaa heitä työnhaussa. Se, miten kohtelemme ihmisiä tässä vaikeassa tilanteessa, määrittää jatkossa kykymme pitää ihmiset meillä töissä ja houkutella yhtiöön alan parhaita osaajia. Sosiaalinen vastuumme ulottuu myös Finnairin ulkopuolelle. Lennämme päivittäin kymmeniin kaupunkeihin, ja liiketoimintamme edellyttää hyviä suhteita näihin yhteisöihin. Tämä puolestaan edellyttää toisaalta lentokoneita, joiden melu- ja päästötasot ovat mahdollisimman alhaiset, ja toisaalta paikallisen elinkeinoelämän kannalta järkeviä lentoyhteyksiä. Hyvin toimiva lentoyhtiö tukee liikkuvuutta ja kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Esimerkiksi just-in-timetuotantoprosesseja käyttävät yritykset voivat sijaita vain paikoissa, joihin on hyvät ja toimivat lentoyhteydet. Kattaako Finnairin yhteiskunnallinen vastuu muuta kuin kaupalliset intressit? Vastuullisen ja kannattavan liiketoiminnan välillä ei ole ristiriitaa. Emme ole hyväntekeväisyysorganisaatio vaan pörssiyhtiö, jonka tehtävänä on luoda tuottoa osakkeenomistajille, mutta samaan aikaan Finnairilla on luonnollisesti vastuu yhteiskuntaa kohtaan. Ei pelkästään siksi, että suurin osakkeenomistajamme on Suomen valtio vaan siksi, että olemme merkittävä toimija kotimarkkinoillamme ja muissakin toimintamaissamme olemme osa paikallista lentoekosysteemiä, johon Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta toimemme vaikuttavat. Siksi meidän on mahdollisuuksien mukaan otettava kaikkialla huomioon toimintamme kerrannaisvaikutukset. Sidosryhmiämme ovat niin asiakkaat, työntekijät, toimitusketjun kumppanit kuin ympäröivän yhteiskunnan eri intressiryhmätkin. Sanotaan, että yritys ei voi menestyä yhteiskunnassa, joka ei menesty, ja tämä on pitkälti totta. Toisaalta uskon, että menestyvät yritykset myös auttavat yhteiskunnan vakaata kehitystä. Finnair on lennättänyt asiakkaita ja rahtia jo 88 vuotta. Voidaksemme menestyä ja kasvaa seuraavatkin 88 vuotta, myös yhteiskunnallisen hyvinvoinnin pitää jatkua. Tässä suhteessa esimerkiksi Aasian talouden kasvu ja vaurastuminen avaavat meille lupaavia näkymiä. Puhumme usein taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristön kannalta kestävästä kehityksestä. Nämä kuitenkin viime kädessä ovat yksi ja sama asia – Japanissa ehkä sanottaisiin, että kyseessä on sama Fujivuori eri kulmista katsottuna. Kestävä kehitys ei pelkästään vaikuta yritysten strategiaan, se myös tarjoaa siihen hyvän pohjan, jolta ponnistaa – ainakin jos yritys mielii säilyttää vireytensä pitkällä aikavälillä. GRI 8 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Ohjeistus menestykseen Kati Ihamäki kestävän kehityksen johtaja Järjestelmällisen GRI-ohjeistuksen mukaisen raportoinnin tarkoitus on tuottaa laajasti tunnustettua ja vuodesta toiseen vertailukelpoista kestävän kehityksen tietoa. GRI-tiedot mahdollistavat eri yritysten ja teollisuudenalojen vertailun ja yrityksen toiminnan kehityksen arvioinnin. Vuosi 2011 on Finnairin GRI-raportoinnin neljäs vuosi, ja yhtiöllä alkaa olla yksi ilmailualan kattavimpia katsauksia kestävän kehityksen historialliseen dataan. Tämä auttaa Finnairia konkreettisesti arvioimaan saavutuksia ja asettamaan tulevaisuuden tavoitteita. Kati Ihamäki, Finnairin kestävän kehityksen johtaja on ollut keskeisessä roolissa GRI-raportoinnin tuomisessa Finnairiin. Mitä trendejä voi havaita viimeisen neljän vuoden ajalta? Finnairissa on selvästi alettu panostaa enemmän sosiaalisen vastuun raportointiin. Ennen GRI-ohjeistuksen käyttöönottoa vuonna 2008 keskityimme enemmän mittaamaan ja raportoimaan ympäristövaikutuksista. Suomessa sosiaalisen vastuun piirin kuuluvia asioita on säädelty voimakkaasti lainsäädännössä, ja pidimme sosiaalisen vastuun mittareita tavallaan itsestäänselvyytenä. Liiketoimintamme kansainvälistyessä olemme havainneet, että myös muut kestävän kehityksen näkökohdat vaativat huomiota ja raportointia. GRI-ohjeistus on pakottanut meidät tarkastelemaan syvällisemmin esimerkiksi tuotevastuuta ja ihmisoikeuskysymyksiä globaalisti, sekä koko matkailualan toimitusketjujen vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan. GRI pakottaa meidät uudelleen arvioimaan ja uudistamaan käytäntöjä ja ohjeistuksia tuoreesta, globaalista näkökulmasta katsoen. Olemme siis saaneet paremman käsityksen maailmasta, jossa toimimme. Ymmärrämme nyt myös paremmin, mitkä tunnusluvut ovat toimialallemme olennaisia eli mitkä tekijät ovat relevantteja, kun arvioidaan lentoyhtiön vaikutusta ympäröivään maailmaan. Olemme myös siirtyneet lähemmäs taloudellisen ja kestävän kehityksen raportointiprosessien integroimista, mutta siinä on vielä työtä tehtävänä. Mitä Finnair on muuttanut toiminnassaan GRI-ohjeistuksen myötä? Raportoimme järjestelmällisesti useita tunnuslukuja jo vuosia ennen GRI-ohjeistusta, erityisesti ympäristövaikutusten osalta. Nyt myös sosiaalisen vastuun mittaus ja raportointi on samalla tavalla yhdenmukaista ja järjestelmällistä. GRI-ohjeistuksen mukainen raportointi edellyttää sidosryhmäyhteistyötä olennaisten vaikutusten ja tekijöiden tunnistamiseksi. Sidosryhmien kanssa käyty dialogi puolestaan rohkaisee meitä tarttumaan myös sellaisiin asioihin, joita lainsäädäntö tai GRI eivät edes vaadi. GRI-ohjeistuksessa ei ole erityisiä ohjeita lentoyhtiöille, eikä se edellytä esimerkiksi melutason raportointia. Lentoyhtiön sidosryhmien näkökulmasta melu kuitenkin on merkittävä negatiivinen ulkoisvaikutus, joten me haluamme raportoida siitä. Keräämämme data myös nostaa esiin asioita, joita ehkä muuten emme huomaisi tuoda julkiseen keskusteluun. Pidämme kirjaa lentokoneessa syötyjen aterioiden tähteiden kierrättämisestä ja olemme saaneet konkreettista tietoa siitä, mitä seurauksia on EU-säädöksistä, jotka estävät EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen kierrättämisen. Voimme siis olla tässäkin keskustelussa aktiivisia ja edistää kestävää kehitystä. Finnairin yhteiskuntavastuuraportit ovat myös luoneet odotuksia meille jatkaa raportoimiemme asioiden seuraamista. Kun kerran Kati Ihamäki GRI 9 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat alkaa raportoida, sitä pitää jatkaa: sijoittajat, suuri yleisö ja muut sidosryhmät odottavat saavansa tietoa, ja muutokset tunnusluvuissa pitää myös selittää. Pysymme näin hyvin perillä alan parhaista käytännöistä ja asioiden kehityksestä. Tietty tunnelinäkö on tyypillistä mille tahansa yritykselle, erityisesti kun toimitaan niin monen liikkuvan osan kanssa kuin lentoyhtiöissä. Raportointi auttaa tähänkin, sillä se pakottaa meidät terveeseen itsetutkiskeluun ja huomioimaan mahdollisia kehitystarpeita. Mitkä ovat Finnairin tavoitteet vuodelle 2012? Kuulumme IATA:n lentoyhtiöiden pilottiryhmään, IEnvA:aan, jonka tavoitteena on kehittää vuoden 2012 aikana ympäristönhallintajärjestelmä (EMS), jota lentoyhtiöt voisivat hyödyntää ympäristövaikutusten arvioinnissa ja parantamisessa. Järjestelmän standardit olisivat nimenomaan lentoyhtiölle tehtyjä ja IATA:n Operational Safety Auditin mukaisia, samalla kun ne täyttäisivät yleiset ympäristönhallintajärjestelmän standardit. Lentoyhtiöille suunniteltu ympäristönhallintajärjestelmä olisi merkittävä edistysaskel koko alalle. Finnairissa tärkein tavoitteemme on jatkaa polttoainetehokkuuden parantamista. Jatkamme lentokoneiden ”painonvartijaohjelmia” ja aiomme ottaa käyttöön kevyemmät ateriavaunut ja rahtikontit. Jatkamme myös lentotoiminnan ja reittien tehostamista ja teemme yhteistyötä lentokenttäkumppaneidemme kanssa jatkuvan liu’un laskeutumisten lisäämiseksi. Biopolttoainestrategiamme etenee myös. Lisäksi maatoimintojemme osalta teemme voitavamme, jotta uuden toimitilamme rakentaja saisi rakennukselle LEED Gold -sertifikaatin ja pyrimme myös kehittämään työskentelytapoja vihreämmiksi uudessa toimitilassa. Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Vuonna 2011 allekirjoitimme ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä Yhtyneiden Kansakuntien Women’s Empowerment Principles – aloitteen ja osana sitä uudistimme tasa-arvopolitiikkamme ja eettiset periaatteemme. Vuonna 2012 viemme näitä asioita eteenpäin. Se tarkoittaa näistä periaatteista viestimistä ja keskustelemista yhtiön sisällä ja myös tämän toiminnan vaikutusten mittaamista tavalla tai toisella. GRI 10 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 11 / 84 Saavutukset ja tavoitteet Taloudellinen vastuu Sosiaalinen vastuu Ympäristövastuu Tavoite Toimet vuonna 2011 Aikataulu Kestävä, kannattava kasvu Finnair kertoi suunnitelmista vähentää 140 miljoonaa euroa vuosittaisista kustannuksista. Lisäksi Finnair optimoi laivastoa ja reittejä ja investoi Flybe Nordic -osakkuusyritykseen. Jatkuva tavoite Päästökauppaan valmistautuminen Finnair toimitti viranomaisten vaatimat raportit, jotka PriceWaterhouseCoopers varmensi. Päästökauppajärjestelmä astui voimaan EU:ssa 1.1.2012. Finnair oli valmistautunut järjestelmään ja osallistuu aktiivisesti sen kehittämiseksi, ja työskentelee maailmanlaajuisen järjestelmän luomiseksi. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vähentäminen Poissaolot vähentyivät hieman ja olivat 5,4 % (5,5 % vuonna 2010). Jatkuva tavoite Henkilöstöhallinnon strategian uudistus ja eettisen ohjeistuksen valmistelu Strategia uudistettiin; tasa-arvopolitiikka uudistettiin; eettinen ohjeistus kirjoitettiin. Eettisen ohjeistuksen viestintä ja toteutus vuonna 2012. Tasa-arvopolitiikan toimivuutta seurataan. Johtamiskäytäntöjen kehittäminen Otettiin käyttöön suorituksen arviointikeskustelut, joissa esimies ja työntekijä sopivat tavoitteista yhdessä yrityksen tavoitteiden ja strategian mukaisesti. Jatkuva tavoite Lentopäästöjen vähentäminen Päästöjä vähennettiin vuoden 2010 85,05 grammasta per käytettävissä oleva istuinkilometri 84,41 grammaan. Jatkuva tavoite; Finnair edistyi suunnitelman mukaisesti tavoitteessaan vähentää päästöjä per istuin vuoteen 2017 41 %:lla vuoden 1999 tasosta ja 24 %:lla vuoden 2009 tasosta. Jätteen kierrätys Finnair-konsernin jätteiden kierrätysprosentti nousi parantuneiden jätteidenkäsittelykäytäntöjen johdosta 54 %:sta vuonna 2010 67 %:iin vuonna 2011. Jatkuva tavoite Biopolttoaineiden kehitys Finnairin biopolttoainelento Amsterdamista Helsinkiin heinäkuun 20. päivä 2011 oli pisin biopolttoainelento siihen mennessä. Pitkiä biopolttoainelentoja suunnitellaan vuodelle 2012 Euroopan ja Aasian välille; osallistuminen EU:n Biofuels Flightpath2020 –hankkeeseen; Finnair jatkaa osallistumista projekteihin eri kumppaneiden kanssa. Energian kulutus Finnair-konsernin kiinteistöissä Lentosimulaattoreiden visuaalisten järjestelmien modernisointi Finnair Flight Academyssä johti energiankulutuksen alenemiseen; Aurinkomatkat-Suntours käynnisti hankkeen WFF Green Office –sertifikaatin hankkimiseksi. Jatkuva tavoite; Finnair edistyi suunnitelman mukaisesti tavoitteessaan vähentää energiankulutusta 9 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Finnairin sidosryhmäyhteistyö Arja Suominen viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Juice Leskinen sanoi aikoinaan toimittajalle näin: ”Se mitä mä sanon, on eri kuin se mitä sä kuulet ja mitä sä kuulet on eri mitä sä kirjoitat lehteen, ja mitä sä kirjoitat lehteen, on eri kuin se mitä sieltä luetaan.” Tuossa lauseessa tiivistyy hyvin kaiken viestinnän haaste. Me kaikki – asiakkaat, työntekijät, osakkeenomistajat, virkamiehet, kansalaisjärjestöt ja media – katsomme ja ymmärrämme asiat omasta näkökulmastamme, ja se vaikuttaa kaikkeen kanssakäymiseemme ympäröivän maailman kanssa. Väärinymmärryksiä syntyy helposti: osapuolet eivät aina kuule toisiaan ja etenevät siten joskus ilman oikeaa tietoa. Oikea-aikainen, rehellinen ja avoin kanssakäyminen on kuitenkin välttämätöntä liiketoiminnalle. Se edellyttää sitä, että kuuntelemme sidosryhmiä avoimin mielin, luotamme heidän sanaansa ja otamme heidät vakavasti, kun suunnittelemme omaa toimintaamme. Rakentavan keskustelun ilmapiiri on mahdollista ainoastaan silloin, kun meillä on kykyä ja halua ymmärtää eri toimijoiden lähtökohtia. Kanssakäymisen ilmapiiriä voisi kuvata sarjalla ympyröitä, joiden keskiössä on asiakas, ja asiakkaan ympärillä kaikki ympäröivän yhteiskunnan puitteissa käytävä keskustelu ja yhteistyö. Meidän tavoitteemme on ollut siirtyä passiivisesta toimijasta ja yhteiskuntavastuun raportoijasta aktiivisempaan rooliin ja toimia keskustelun avaajana, tuoda esiin tärkeitä teemoja, haastaa oletuksia sekä tunnistaa ja esittää uusia näkökulmia. Aktiivinen ja ajan hermoilla pysyvä yritys saa myös strategista etua. Finnair oli esimerkiksi yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka toimitti viranomaisille ja ympäristöjärjestöille tietoja hiilidioksidipäästöistään, ja olemme siksi hyvin valmistautuneet lentoyhtiöiden päästökaupan aloitukseen vuonna 2012. Samalla olemme ajaneet kansainvälistä päästökauppajärjestelmää ilmailualan järjestöjen IATA:n, AEA:n ja Aviation Global Deal Groupin kautta. Kansainvälinen päästökauppa asettaisi toimijat samanarvoiseen asemaan ja palkitsisi lentoyhtiöitä, jotka konkreettisesti pyrkivät vähentämään hiilijalanjälkeään. Moottoreiden päästöt muodostavat noin 95 prosenttia lentoyhtiön ympäristövaikutuksista, ja ne ovat luonnollisesti yksi keskeisiä puheenaiheita eri sidosryhmien kanssa käytävässä yhteiskuntavastuukeskustelussa. Toinen keskeinen aihe käytännössä kaikkien sidosryhmiemme kannalta ovat henkilöstöasiat. Henkilöstöasioiden hoidossa avoin ja läpinäkyvä viestintä on avainasemassa, erityisesti nyt kun Finnair ja koko lentoala käyvät läpi arvaamattoman suurta murrosta. Tämä murros johtaa väistämättömästi myös henkilöstövähennyksiin, ja yhteiskuntavastuumme keskeinen mittari onkin se, miten kohtelemme niitä ihmisiä, jotka joutuvat vähennysten kohteeksi. Kolmas keskeinen aihe sidosryhmäyhteistyömme kannalta on ilmailualan vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään ja sosiaaliseen kehitykseen. Erityisesti pitkien välimatkojen Pohjoismaissa toimivat ja kattavat lentoyhteydet voivat olla ratkaiseva tekijä, kun yritykset valitsevat toimipaikkojensa sijaintia. Lentoyhteydet vaikuttavat siten myös paikallisen elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksiin. Sidosryhmämme seuraavat Finnairin toimintaa tarkasti näissä ja muissa asioissa, ja niin pitääkin olla. Arja Suominen GRI 12 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 13 / 84 Sidosryhmä Kanavat Aiheet Asiakkaat Asiakastutkimukset, kirjallinen palaute, internetsivut, sosiaalinen media, asiakaspalvelutilanteet Päästöjen ja melun vähentäminen, turvallisuus, kierrätys, vastuullinen matkailu, hyväntekeväisyyslahjoitukset Finnair Plus -järjestelmän kautta, lentojen täsmällisyys Henkilöstö Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teemaviikot, henkilöstötilaisuudet, 4D-työhyvinvointikysely, työterveydenhuolto, esimies-alais-keskustelut, keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa, Uraportti-palvelu Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, tavoitteiden asetanta, muutokset tuottavuuden parantamiseksi, luottamuksen lisääminen, ympäristövaikutusten pienentäminen, työnhakutuki irtisanotuille työntekijöille Omistajat, sijoittajat ja analyytikot Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaamiset ja –tilaisuudet, sijoittajille tarkoitettu tieto Finnairin internet-sivuilla, Carbon Disclosure -projekti, yhtiökokous Kannattavuuden parantaminen kestävällä tavalla, kestävän kehityksen mukainen sijoittaminen, pitkän tähtäimen kilpailukyvyn lisääminen muuttuvassa markkinaympäristössä Ilmailuala Jäsenyys IATA:ssa, ja AEA:ssa, jäsenyys TOI- ja STLN-verkostoissa (kestävän matkailun verkostot), oneworld-allianssiyhteistyö, codeshare-yhteistyö muiden lentoyhtiöiden kanssa, yhteistyö Finavian ja muiden lentokenttäoperattoreiden kanssa, alan seminaarit ja työryhmät, lentokonevalmistajat, AGD Turvallisuus, päästöjen vähentäminen, päästökauppa, lentoliikenteen hallinta, biopolttoaineen toimitusketjun kehitys, kestävä matkailu, alan taloudellinen vaikutus Viranomaiset ja valtionhallinto Ministeriöt, ministeriötyöryhmät, tilaisuudet, tapaamiset, lentoturvallisuushallinto (TraFi), kuluttajaviranomaiset, lähetystöt Turvallisuus, päästökauppa, lentoliikenteen hallinta, toiminnan ympäristövaikutukset ja melu, toiminnan vaikutus elinkeinoelämään ja liikkuvuuteen, liikenteen jatkuvuus, biopolttoaineet, henkilöstösuhteet Järjestöt Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea Action Groupin, Unicefin, Suomen Punaisen Ristin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jäsenyys Carbon Disclosure -projektissa, kumppanuus kestävän kehityksen design-yritysten kuten Tikaun, U6:n ja Globe Hopen kanssa Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, ympäristöhaittojen torjunta, kansanterveydelliset tutkimushankkeet, katastrofiapu, luonnonsuojelu, yhteistyöprojektit Palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat Sopimusyhteistyö, Finnairin hankintaohjeet, extranet Yhteistyöhankkeet päästöjen ja muiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi, toiminnan vastuullisuuden valvonta kaikkialla arvoketjussa Media Lehdistötiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimitusvierailut, lehdistömatkat, haastattelut, internetsivut, blogit Päästöjen vähentäminen, henkilöstösuhteet, taloudellinen kestävyys, hyväntekeväisyyshankkeet, liikenteen kehitys, biopolttoaineet, päästökauppa, melu, ilmailun vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään ja liikkuvuuteen Suuri yleisö Viestintä median kautta, internetsivut, blogit, Facebook, Twitter, sähköposti, luentotilaisuudet Päästöjen vähentäminen, henkilöstöasiat, läsnäolo paikallisessa elinkeinoelämässä, hyväntekeväisyyshankkeet Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI Yhteiskuntavastuu valtio-omistajan näkökulmasta heidi hautala kehitysministeri heidi hautala vastaa valtion omistajaohjauksesta Mikä on yhteiskunnallisen raportoinnin merkitys valtio-omistajalle? Mielestäni valtio-omisteiset yritykset ovat onnistuneesti jalkauttaneet monia hyviä käytäntöjä suomalaiseen yrityselämään. Kattava yhteiskunnallisen raportoinnin malli voi varmasti olla jatkoa tällaiseen vaikuttamiseen. Uskon myös, että kansalaiset odottavat tätä valtio-omisteisilta yrityksiltä, joiden toimintaan he ovat asiakkaina tai tunteellisesti varsin sitoutuneita. Miten yhteiskuntavastuun tulisi mielestänne näkyä hallitustyössä? Yhtiöiden hallitusten jäsenien tulee olla paitsi liikkeenjohdon ammattilaisia, myös kyvykkäitä tai kokeneita dialogissa kansalaisyhteiskunnan kanssa. Hallitusten kokonaisuutena tulisi olla entistäkin moninaisempia: iän, sukupuolen, kansallisuuden ja verkostojen osalta. Mihin asioihin kiinnitätte itse huomiota yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa? Hyvä yrityskansalaisuus on monipuolista: henkilöstön ja alihankkijoiden kohtelu, toiminnan ympäristöhaittojen minimointi ja tasa-arvon kunnioittaminen toiminnassa ovat kaikki tärkeitä seikkoja. Finnairin avainhenkilöille vuonna 2009 sopimat erityskorvaukset herättivät laajasti keskustelua. Mitä opittavaa tästä on kun yritykset raportoivat taloudellisesta ja yhteiskuntavastuutoiminnastaan? Vastuullinen yritys seuraa toimintaympäristönsä arvostuksia ja niiden muutoksia. Avoimuus ja kohtuus ovat keskeisiä odotuksia nyky-yhteiskunnassa. Ei siis riitä, että toimitaan ja julkistetaan tekemisiä pelkästään säädösten vaatiman mukaan vaan myös ajan hengessä. Samoin raportoinnin täytyy olla yhtäpitävää yrityksen toiminnan kanssa. Kaunistelusta tai taktisesta vaikenemisesta jää nykymaailmassa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin kiinni. Onko ympäristönäkökulmalla merkitystä, kun itse valitsette lentoja? Ympäristönäkökulmasta pyrin tietysti välttämään lentomatkustamista ja esimerkiksi korvaamaan jotkut kokousmatkat osallistumalla niihin etäyhteyksien avulla. Vapaa-aikana rentoudun mieluiten kotimaassa. Kehitysministerinä lentomatkoja kuitenkin kertyy. Silloin painotan valinnassa lentoyhtiön vastuullisuutta laajemminkin yrityskansalaisena. Arvostaisin myös, jos lentoyhtiöt tekisivät asiakkaalle helpoksi toimia itsekin ympäristön hyväksi vaikkapa niin, että jo lentoa varatessa voisi netissä nappia painamalla maksaa lentomatkansa hiilidioksidipäästöistä lisämaksun ympäristöjärjestöille. Heidi Hautala 14 / 84 Sisältö 02 Asiakkaat Finnairin asiakaslupaus Johdanto .............................................. Asiakkaat 16 Yritysasiakkaat edellyttävät vastuullisuutta............................................................................... 17 Kestävää kehitystä ilmassa ................................ 18 Taianomaisia hetkiä............................................................19 Mitä meistä sanotaan.................................................... 20 GRI-indikaattorit: EN26; PR1–5, 8 Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 15 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI Finnairin asiakaslupaus Anssi Komulainen asiakaspalvelun johtaja Finnairin kotipesä Helsinki on yksi maailman designpääkaupungeista vuonna 2012, mutta mitä design oikeastaan tarkoittaa? Monille design tarkoittaa kauniita asioita – keittövälineitä, vaatteita, huonekaluja ja niin edelleen. Mutta design on paljon muutakin. Minulle design on tapa tehdä asioita, tapa toteuttaa asioita tarkoituksenmukaisesti ja omaa visiota toteuttaen. Meillä Finnairissa kaikki lähtee asiakkaille antamastamme palvelulupauksesta. Siihen sisältyvät käytettävyys, vastuu ja myös houkuttelevuus. Tämän lupauksen täyttäminen edellyttää tarkkaan harkittua design-pohjaista lähestymistapaa esimerkiksi lentokoneiden ja loungejemme eri elementteihin kuten istuimiin, laseihin ja virkapukuihin. Samaa lähestymistapaa pitää soveltaa myös koko asiakaskokemukseen. Meillä Suomessa on pitkä designperimä, ja on vain luonnollista että laajennamme designajattelun koskemaan myös matkustamista. Lentoyhtiölle tämä käytännössä tarkoittaa palvelun designia, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaalle paras mahdollinen kokemus matkan jokaisessa vaiheessa ensitapaamisesta – eli siitä kun asiakas etsii lentoja ja suunnittelee matkaansa – aina määränpäähän saapumiseen asti. Matkan varrella on kymmeniä tärkeitä kohtaamisia, jotka voivat tehdä asiakkaan kokemuksesta hyvän tai huonon, kuten lähtöselvitys tai oman ”pesän” rakentaminen kaukolennolle omalle istuinpaikalle. Kaikissa näissä kohtaamisissa Finnair ei välttämättä ole suoraan läsnä: esimerkiksi sähköinen lähtöselvitys ja matkatavaroiden luovutus ovat usein Finnairin yhteistyökumppaneiden hoitamia. Siksi asiakaskoke- muksen design tarkoittaa vastuun kantamista kaikista ketjun kumppaneista, myös silloin, kun joku asia menee pieleen. Finnairin Peace of Mind- eli Mielenrauha-asiakaspalvelukonsepti määrittelee, miten tällaiset asiakaskohtaamiset hoidamme. Peace of Mind -ajattelu kattaa paitsi asiakaspalvelun, myös käytännössä kaikki taustalla olevat toimijat cateringin kokeista myyntihenkilöstöön, johtoon ja kumppaneidemme henkilöstöön. Kaupallisen lentoliikenteen pyörittäminen on monimutkainen prosessi, ja jos emme ole tarkkoina, inhimillinen ote voi jäädä prosessiajattelun jalkoihin. Peace of Mind on meidän toimintamme perusta, ja me kohtelemme asiakkaita ja henkilöstöä ensisijaisesti yksilöinä. Tämä ajattelutapa auttaa meitä tunnistamaan asiakkaiden tarpeet ja ennakoimaan ne. Ja jos ongelmatilanteita syntyy, tämä ajattelu auttaa meitä ratkaisemaan ne aloitteellisesti ja tervettä järkeä käyttäen. Inhimillinen näkemys on keskeistä myös tuoteajattelussamme. Olemme sitoutuneet nykyaikaiseen laivastoon, joka tuottaa vähemmän päästöjä ja melua. Asiakkaillemme tämä tarkoittaa myös turvallisuutta, mukavuutta ja vastuullisuutta. Koko liiketoimintastrategiamme perustuu siihen, että tarjoamme asiakkaillemme nopeimmat yhteydet Euroopan ja Aasian välillä ja sujuvat vaihdot ruuhkattomalla Helsinki-Vantaan lentokentällä. Tämä strategia edellyttää läheistä yhteistyötä lentokenttäoperaattorin, codeshare-kumppaneiden ja muiden tahojen kanssa, jotta yhdessä voimme tarjota sujuvan kokemuksen asiakkaillemme. Kaikki lentoyhtiöt toimivat voimakkaiden kustannus- ja tehokkuuspaineiden alaisena, mutta me haluamme pitää asiakkaan aina ykkösenä. Anssi Komulainen 16 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 17 / 84 Yritysasiakkaat edellyttävät vastuullisuutta Mika Perho kaupallisen ryhmän johtaja Mitä yritysasiakkaat odottavat valitsemaltaan lentoyhtiöltä? Ensisijaisesti he tietysti haluavat kilpailukykyisiä matkapalveluja, jotka auttavat heitä toteuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteensa. Asiakkaat toivovat sujuvaa ja ongelmatonta matkaa tärkeään liiketapaamiseen, konferenssiin tai koulutustilaisuuteen usein hyvinkin pitkän matkan päässä. Kaikki nykyaikaiset, globaalien markkinoiden mahdollisuuksia hyödyntävät yritykset tarvitsevat päivittäisiin, kriittisiin liiketoimiinsa luotettavia ja korkealaatuisia palveluita. Yritysten henkilöstön aika on kallista. Finnair tarjoaa nopeimmat lentoajat Euroopan ja Aasian välillä sekä vaivattomat koneen vaihdot Helsingissä, joten olemme luonnollisesti houkutteleva vaihtoehto sille nopeasti kasvavalle yritysryhmälle, jonka liiketoiminta edellyttää aktiivista matkustamista näiden kahden mantereen välillä. Asiakkaita houkuttelee myös sitoumuksemme matkustajien hyvinvointiin ja mielenrauhaan matkan kaikissa vaiheissa. Saapuminen tärkeään liiketilaisuuteen hyvässä vedossa voi olla menestyksen varmistava tekijä. Eräs kilpailuvalttimme on ehkä vähemmän itsestään selvä, nimittäin pitkäaikainen kestävän kehityksen toimintamme. Suuri osa yritysasiakkaistamme haluaa yksityiskohtaisia tietoja kestävän kehityksen toteuttamisesta Finnarissa – itse asiassa paljon useammin kuin yksityisasiakkaat. Tämä johtuu siitä, että monet yritysasiakkaamme raportoivat itse kestävän kehityksen strategioistaan omille sidosryhmilleen, aivan kuten mekin. Monet asiakkaat esimerkiksi tarvitsevat tarkat tiedot liikematko- jensa aiheuttamista päästöistä omiin raportteihinsa, joten Finnair laatii asiakkailleen päästöraportteja tällaiseen käyttöön. Raporttimme perustuvat todellisiin päästölukuihin ja ne tarkistaa PriceWaterhouseCoopers. Nykyaikainen laivastomme ja tehokkaimpien lentoreittien käyttäminen Euroopan ja Aasian välillä takaavat, että palveluitamme käyttämällä asiakkaamme voivat säästää sekä rahaa että ympäristöä. Kaikki yritysasiakkaamme saavat myös liittyä ilmaiseksi Finnair Corporate Program -yritysohjelmaamme, jonka avulla he voivat hallita kustannuksiaan. Yritysjäsenet saavat lentolippuja alennettuun hintaan, ja heille on tarjolla joustavia lipputyyppejä, jotka mahdollistavat viime hetken muutokset. Lisäksi he näkevät verkkoraporteistaan napin painalluksella yrityksen matkailutiedot. Tämä tehostaa liikematkailun suunnittelua ja kustannusten hallintaa. Tämä palvelu on osoittautunut erityisen hyödylliseksi, sillä yrityksillä on aiempaa paljon suuremmat paineet rajoittaa liikematkailun kustannuksia. Lentoyhtiön ympäristö ja talousvastuu eivät ehkä ole päällimmäisinä yritysasiakkaiden mielessä, mutta ne ovat kuitenkin ehdottomasti modernin lentoyhtiötoiminnan perusvaatimuksia. Ylittämällä asetetut odotukset vahvistamme entisestään asiakkaidemme luottamusta. Heidän kansainvälinen liiketoimintansa edellyttää korkeatasoisia palveluita, ja juuri niitä me tarjoamme. Mika Perho Helsinki Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Kestävää kehitystä ilmassa Minna Akkanen Purseri Purserin roolissa ympäristövastuu alkaa miehistön briiffauksesta ennen lentoa. Käymme läpi lentoa koskevat tiedot ja asetamme tavoitteemme. Matkustamossa syntyvän jätteen kierrätys on osa Finnairin normaalia toimintaa, mutta käyn siitä huolimatta läpi tavoitteemme kierrätettävien jätteiden kuten metallin, muovin, lasin ja pahvipakkausten lajittelulle. Kierrätyksestä on aina hyvä muistuttaa, ja olemme myös huomanneet, että asiakkaamme arvostavat sitä. Esimerkiksi monet japanilaiset asiakkaamme lajittelevat roskat jo ennen kuin alamme niitä kerätä heiltä. Kun lennämme Helsingistä Suomen ulkopuolelle, jätteiden kierrätys valitettavasti vaihtelee kohdelentokentän käytäntöjen mukaan, joten emme aina voi vaikuttaa lopputulokseen. Joskus kaikki työ, jonka me ja asiakkaamme teemme kierrättääksemme, menee hukkaan – eli aivan kirjaimellisesti päätyy kaatopaikalle. Olen ollut Finnairilla töissä 23 vuotta, ja tänä aikana on kuitenkin menty valtavasti eteenpäin ympäristöasioissa koko ilmailualalla. Toivon, että tämä hyvä kehitys jatkuu edelleen. Minna Akkanen Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 18 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 19 / 84 Taianomaisia hetkiä Finnair on määrittänyt asiakaskokemuksen tavoitetasot osana palveluprosessinsa suunnittelua. Ensimmäinen taso on Brilliant Basics, eli erinomainen peruspalvelu kaikissa asiakkaan matkan eri vaiheissa. Erinomainen peruspalvelu luo edellytykset seuraavalle tasolle, joka on Magic Moments eli taianomaiset hetket. Taianomaiset hetket ovat luonteeltaan spontaaneja ja suunnittelemattomia. Henkilökunnalla on lupa toimia ja hyödyntää sekä omaa yksilöllisyyttään että asiakkaiden yksilöllisyyttä, ja juuri se mahdollistaa taianomaiset hetket asiakaspalvelussa. Yksilöllisyys on olennainen osa asiakaspalvelukulttuurimme Peace of Mind -konseptia, joka tähtää mielenrauhan luomiseen asiakkaillemme. Finnair perusti intranet-sivuston taianomaisten hetkien jakamista varten. Alla on esimerkkejä sivuston annista: ——— ”Tänään Malagan lennolla porttivirkailija Hansu teki taikojaan. Lähestulkoon kaikki matkustajat olivat jo koneessa, erästä venäläistä perhettä lukuun ottamatta. Perheen isä tuli portille ja ilmoitti virkailijoille, että heidän perheensä ei lähdekään matkaan, koska isä oli riidellyt perheen äidin kanssa. Hansu totesi topakasti siihen, että ei käy (kone oli jo kuormattuna ja laukkujen purkaminen olisi vienyt aikaa) ja lähti etsimään perheen äitiä ja lasta. Heidät löydettyään Hansu kertoi rouvalle muutamia totuuksia aviomiehistä ja talutti hänet samalla koneeseen miehen seuratessa kassien kanssa kiltisti perässä. Kone lähti aikataulussa Hansun ihanan empaattisuuden takia.” ——— ”Saimme tiedon kesken kiireisimmän hetken, että aulassa oli koira kuljetuslaatikossaan ja laatikon pohja sekä koira (kultaisen noutajan pentu) varsin sotkuinen omasta ”vahingostaan”. Tämä pieni matkustaja oli matkalla omistajansa kanssa. Matkustajan saaminen aulaan on mahdotonta, ja siksi aulakuormaajat Vikström ja Pellikka päättivät auttaa pikku matkaajaa. Ottivat kaverin pois kuljetuslaatikosta ja siivosivat pohjan ja heittivät pahoin likaantuneen filtin roskiin korvaten sen Finnairin pehmeällä ja puhtaalla filtillä. Pesivät pikku matkaajan lavuaarissa puhtaaksi. Kuuleman mukaan pentu nautti tapahtuvasta FINNAIR-SPA-tyy- lisestä palvelusta huomattavasti. Kun matkalainen päästettiin takaisin puhdistettuun ja hieman uudistettuun yksiöönsä, nukahti se erittäin tyytyväisen näköisenä välittömästi uudelle filtille.” ——— ”Käydessäni ohjaamossa kapteeni osoitti vasemmalla olevia upeita revontulia. Aikani ihailtuani upeaa luonnonnäytelmää palasin matkustamoon ja marssin oikopäätä ahkeran J-luokan matkustajan luo. Ikkunasuo- jat alhaalla hän ahersi paikalla 7a. Kerroin hänelle horisontin tapahtumista ja suljin lähellä olevat näytöt (ei matkustajia) himmentääkseni ympäristöä. Haltioituneena matkustaja tähysi ikkunan läpi tunnin verran kuvaten yön tapahtumia. Hän todisti nuo valoilmiöt ensimmäistä kertaa, eikä kiitoksista tahtonut tulla loppua.” Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Mitä meistä sanotaan Vuosi 2011 muistetaan vuotena, jona Finnair käynnisti perusteellisia rakennemuutoksia pärjätäkseen muuttuvilla ilmailumarkkinoilla. Muutoksista huolimatta yrityksen työntekijät huolehtivat määrätietoisesti laatuperinteemme jatkumisesta. Tästä saimme tunnustusta kesäkuussa 2011 Pariisin ilmailunäyttelyssä, kun Finnair sai World Airline Awards -palkinnon Pohjois-Euroopan parhaana lentoyhtiönä. Palkinnot perustuvat ilmailualalla arvostettuun Skytrax World Airline Survey -tutkimukseen, joka on globaali ja riippumaton lentoyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus. Yhdysvaltalainen matkailulehti Travel + Leisure äänesti Finnairin Euroopan toiseksi parhaaksi ja maailman 12. parhaaksi lentoyhtiöksi. Finnair oli myös tutkimuksen paras nousija kiivettyään sijalle 12 edellisvuoden sijalta 28. Lisäksi Priority Pass valitsi Finnair Loungen maailman parhaaksi 600 loungen joukosta. Yhdysvaltalainen liikematkailijoille suunnattu Global Traveler Magazine -lehti valitsi oneworld-allianssin maailman parhaaksi lentoyhtiöallianssiksi vuonna 2011. Tämä lukijakyselyyn perustuva kunnianosoitus myönnettiin jo toisena peräkkäisenä vuonna samalle allianssille. oneworld-allianssin jäseniä ovat American Airlines, British Airways, Cathay Pacific, Finnair, Iberia, Japan Airlines, LAN, Qantas, Royal Jordanian ja S7. Airberlin ja Malaysia Airlines liittyvät allianssiin vuonna 2012. Finnair voitti myös kaksi European Excellence Awards -palkintoa kahdesta suhdetoimintaprojektistaan. Finnairin vuoden 2010 Rethink Quality -projekti voitti Travel and Tourism -kategorian palkinnon. Finnairin syyskuussa 2011 järjestämä Angry Birds Asian Challenge -mobiilipelikilpailu lennolla Helsingistä Singaporeen voitti parhaan tapahtuman palkinnon. Markkinointiviestinnän toimistojen liiton järjestämässä MTL Communications Awards -kilpailussa Finnairin Rethink Quality -kampanja voitti ensimmäisen palkinnon Business to Consumer -sarjassa. Rethink Quality -projekti sai tunnustusta myös, kun Airlinetrends.com-verkkosivusto valitsi Finnairinyhdeksi maailman innovatiivisimmista lentoyhtiöistä. Syyskuussa 2011 Finnair voitti Silver Euro Effie -palkinnon tunnustuksena Local Heroes -markkinakampanjoistaan Manchesterissa Englannissa ja Düsseldorfissa Saksassa. Aasiaan suuntaaville liikematkailijoille kohdennetuissa kampanjoissa hyödynnettiin paikallisesti tunnettuja henkilöitä ja ne lisäsivät tietoisuutta Finnairinbrändistä ja tukivat myynnin kasvua kahdella Finnairin tärkeällä kasvualueella. Finnair on ensimmäinen Effie-palkinnon voittanut suomalainen yritys. Yhteiskunta GRI 20 / 84 Sisältö Johdanto 03 Henkilöstö Vastuullinen rakennemuutos vaikeina aikoina........................................................................ 22 Johtamiskoulutus valmistaa huomisen haasteisiin...................................................... 23 Elintapaohjausta ja terveysneuvontaa ................................................................. 23 Pidetään kanavat auki...................................................24 GRI-indikaattorit: EC3, 5, 7; LA1–10; LA12–14; HR1–8; SO2–5 Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 21 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI Vastuullinen rakennemuutos vaikeina aikoina Manne Tiensuu henkilöstöjohtaja “Rakennemuutos” on väritön sana, mutta prosessina se on kaikkea muuta. Ei aina ole helppo tehtävä järjestää yrityksen toimintaa uudelleen, jotta se vastaisi jatkuvasti muuttuvaa kaupallista ympäristöä. Joskus se tarkoittaa henkilöstön ja toiminnan kasvattamista ja joskus – kuten vuonna 2011 Finnairissa – se valitettavasti merkitsee erittäin pätevien työntekijöiden irtisanomista. Yksikään esimies ei mielellään kerro alaiselleen, että tämän työt loppuvat. Irtisanominen on aina kipeä ja vaikea prosessi, jonka voi tehdä oikein tai väärin. Se, miten kohtelemme ihmisiä tällaisessa tilanteessa, kertoo paljon siitä, miten kannamme vastuumme. Se myös määrittää jatkossa kykymme pitää ihmiset meillä töissä ja houkutella yhtiöön parhaita osaajia. Meidän velvollisuutemme on tehdä henkilöstöä koskevat päätökset avoimesti ja henkilöstön edustajien kanssa neuvotellen. Kaikki ymmärtävät, että Finnair on liikeyritys, ja meitä koskevat samat liiketoiminnan lainalaisuudet kuin muitakin. Kun viestimme näistä lainalaisuuksista ja tilanteestamme avoimesti henkilöstölle, mahdolliset irtisanomiset eivät tule täydellisenä yllätyksenä. Ja kun irtisanomisiin joudutaan, on tärkeää, että työnantajana toimimme aktiivisesti ja tarjoamme irtisanotuille työkaluja uusien työmahdollisuuksien löytämiseen. Finnairin Uraportti-palvelu on tässä keskeisessä roolissa. Uraportti-hanke aloitettiin syksyllä 2011, ja sen tarkoituksena on antaa nopeaa työllistymisapua irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille. Palvelu räätälöidään aina yksittäisen työntekijän tarpee- seen, sillä yksi malli ei sovi kaikille. Finnair ottaa yhteyttä yrityksiin ja muihin tahoihin, joilla on työvoimatarpeita, ja kertoo työntekijälle myös mahdollisista sopivista avoimista työpaikoista Finnairissa ja sen ulkopuolella. Tarjoamme myös käytännön apua ansioluettelon tekoon sekä työhaastatteluihin valmistautumiseen ja hyödynnämme myös työmarkkinoiden koulutusohjelmia. Uraportti-piste sijaitsee Finnairin pääkonttorissa, ja henkilöstö voi tulla sinne tietokoneiden ääreen ja hyödyntää esimerkiksi ansioluettelomalleja ja muuta työnhakuun liittyvää ohjeistusta. Teemme tiivistä yhteistyötä työvoimaviranomaisten kanssa, ja työntekijät voivat myös keskustella työvoimatoimiston edustajien kanssa Uraportti-pisteessä. Meillä on vastuu myös niistä ihmisistä, jotka jatkavat töitään Finnairissaja rakentavat kanssamme yhtiön tulevaa menestystä. Käymme läpi Finnairin historian suurinta muutosta, ja niin linjaesimiehet, työntekijät kuin ammattiliittojenkin edustajat tarvitsevat muutoksen hallinnan koulutusta. Pidemmällä aikavälillä tavoitteemme on kehittää Uraportista pysyvä osa urasuunnittelua ja työnkierron edistämistä. Tulevaisuudessa haluaisin sen olevan paikka, jonne kuka tahansa Finnairin työntekijä voi poiketa hakemaan tietoa urasuunnittelusta ja työmarkkinoiden tilanteesta oman ammatillisen kehittymisensä tueksi. Uskon, että henkilöstöhallinnolla on mahdollisuus toimia muutoksessa myönteisenä voimana ja auttaa kaikkia työntekijöitä ottamaan tulevaisuutensa omiin käsiinsä. Henkilöstömme mahdollistaa Finnairinmenestymisen, ja henkilöstöhallinnolla on velvollisuus tukea finnairilaisiasiinä parhaalla mahdollisella tavalla. Manne Tiensuu 22 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 23 / 84 Johtamiskoulutus valmistaa huomisen haasteisiin Elintapaohjausta ja terveysneuvontaa Suurissa muutoksissa johtamistaidot punnitaan. Finnair käy läpi merkittävää rakennemuutosta, jonka tavoitteena on palauttaa yritys kannattavaksi. Tässä muutostilanteessa haluamme varmistaa, että esimiehillä on välineitä ja taitoja tiimiensä ohjaamiseksi. Vuonna 2011 aloitimme johtoryhmille tarkoitetun Horizon-koulutusohjelman ja sadalle keskijohdon edustajalle suunnatun Takeoff-koulutusohjelman, joka keskittyy muutosjohtamiseen ja johtamistaitojen kehittämiseen. Takeoff-koulutus koostuu kahden päivän jaksoista, seurantatapaamisista ja oppimisryhmistä, joissa käsitellään itsensä johtamista, tiiminjohtamista Finnairin johtamisperiaatteiden mukaisesti sekä henkilöstön ja liiketoiminnan viemistä läpi muutoksen. Koulutus antaa Lentokoneita on ilmassa vuorokauden jokaisena tuntina, joten lentoalalle on tyypillistä, että ihmisten työajat ovat epäsäännölliset. Itse asiassa vain noin kolmasosa Finnairin henkilöstöstä työskentelee normaalien toimistoaikojen puitteissa. Vuorotyö tuo lisähaasteensa terveellisten elintapojen noudattamiseen ja se voi aiheuttaa unihäiriöitä ja lisätä sairastumisriskiä. Finnairin työterveyshuolto on jo usean vuoden ajan tutkinut vuorotyön riskitekijöitä ja toteuttanut uudenlaisen tutkimushankkeen osana normaaleja terveystarkastuksia torjuakseen vuorotyön terveyshaittoja. Uudistetussa terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti tyypin 2 diabetekseen. Tutkimustulosten mukaan miehillä on selvästi korkeampi riski sairastua diabetekseen ja sepelvaltimotautiin kuin naisilla. Finnairilaiset ovat kuitenkin keskimäärin hyväkuntoi- osallistujille myös mahdollisuuden tutustua toisiinsa, jakaa kokemuksia, tarjota ja saada vertaistukea sekä syventää liiketoiminnan eri osa-alueiden ja niiden välisten yhteyksien ymmärrystä. Tämä kaikki auttaa ymmärtämään paremmin liiketoiminnan kokonaisuutta ja niitä haasteita, joita Finnair kohtaa eri osa-alueillaan. Jokaisen esimiehen johtamispotentiaalin löytäminen ja käyttöönotto on tärkeä osa Finnairin pitkän aikavälin menestystä. sempia kuin suomalaiset ylipäätään. Koko henkilöstöstä noin 30 prosentilla on aihetta elintapamuutoksiin, jotta vältettäisiin diabetes. Lisäksi tuloksista kävi ilmi, että lentävän henkilökunnan elintavat ja terveys olivat selvästi muuta henkilökuntaa parempia. Jokaisen tutkimukseen osallistuneen kanssa keskusteltiin terveystarkastuksessa esiin tulleista riskeistä. Lisäksi niille, joilla todettiin olevan kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen, tarjottiin elintapaohjausta, mikä otettiin vastaan hyvin myönteisesti. Valtaosa niistä, joilla oli kohonnut diabetesriski, osallistui kahdesta kolmeen vuoteen jatkuneeseen seurantajaksoon. Elintapaohjaukseen osallistuneet saavuttivat viiden prosentin laihdutustavoitteen useammin kuin ne, jotka eivät osallistuneet ohjaukseen. Myös kolesteroliarvojen muutokset olivat positiivisempia ohjaukseen osallistuneilla. Tutkimukseen osallistui 2 312 finnairilaista, joista 367 osallistui edelleen elintapaohjaukseen ja 1 485 seurantajaksoon. Tutkimushanke toteutettiin Finnair Terveyspalvelujen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Diabeteksen ehkäisyn yksikön tutkijoiden ja Työterveyslaitoksen Inhimillinen työ -osaamiskeskuksen vuorotyötutkijoiden yhteistyönä. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI Pidetään kanavat auki Antti Miettinen sisäinen viestintä Ilmailuala on keskellä ennen näkemätöntä rakennemuutosta. Lentoyhtiöt käyvät selviytymiskamppailua ja uudelleenjärjestelevät toimintojaan ja henkilöstöään vastaamaan nykyistä markkinatilannetta. Myös Finnair elää vaikeita aikoja, mutta yhtiö on sitoutunut etenemään muutoksissa avoimesti ja yhdessä henkilöstön kanssa neuvotellen, sisältyy muutoksiin sitten henkilöstövähennyksiä tai ei. Finnairin sisäistä viestintää vetävä Antti Miettinen kertoo, mitä avoimuus tarkoittaa käytännössä. Miksi henkilöstölle pitää viestiä avoimesti? Miksi johto ei vaan tee päätöksiä ja toteuta niitä? Jokaisella työntekijällä on oikeus tietää, mihin yritys on menossa, mikä on strategia ja miten yritys pärjää tavoitteidensa toteutuksessa. Ilman tätä perustietoa on turha kuvitella, että esimiehet voisivat ohjata tiimejään tai että työntekijät tietäisivät, millä asioilla todella on merkitystä. Avoin keskustelu myös rohkaisee ihmisiä antamaan oman panoksensa käsiteltäviin asioihin. Johto ei ole kaikkien alojen paras asiantuntija, vaikka he joskus ehkä niin saattavat ajatellakin. Avoin lähestymistapa voi tosin tuntua aluksi rankalta. Kaikkiin kysymyksiin ei ole vastausta ennen kuin lopulliset päätökset on tehty, ja ihmisten täytyy pystyä elämään epävarmuudessa. Avoin viestintä muutoksen suunnasta ja suunnitelmista kuitenkin antaa ihmisille mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin päätöksiin, ehdottaa uusia ja parempia toimintatapoja ja löytää esimerkiksi säästökohteita. On myös paljon helpompi hyväksyä henkilökohtaisesti ikävätkin uutiset, kun niiden taustoista ja syistä saa tarpeeksi tietoa. Suunnitelmista viestiminen hyvissä ajoin myös antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä omia ratkaisujaan. Moniin muutoksiin tuntuu liittyvän keskusteluja suljettujen ovien takana. Miten se istuu avoimuuteen? Avoin viestintä ei tarkoita sitä, että kaikille kerrotaan kaikki samaan aikaan. Yritykset laativat koko ajan erilaisia suunnitelmia ja tulevaisuuden skenaarioita, mutta niistä ei voi viestiä ennen aikojaan. Suunnitelmat voivat muuttua paljonkin matkan varrella, ja liian varhainen viestintä voi johtaa villeihin huhuihin ja turhiin spekulaatioihin. Viestinnän pitää olla suunniteltua. Oikea hetki avata viestintäkanavat on silloin, kun suunnitelmat ovat riittävän selkeät ja mahdolliset yhteistyökumppanit ovat myös sitoutuneet niihin. Finnairin tavoitteena on luoda vahva yhteistyökumppaneiden verkosto, ja kumppaneiden osakkeenomistajat, esimiehet ja työntekijät ovat myös viestinnän kohderyhmiä, joille pitää viestiä samanaikaisesti. Miten Finnair toteuttaa avoimuutta niin, että neuvottelut yhteis työkumppaneiden kanssa eivät kärsi? On parempi, että henkilöstömme tietää jonkin verran suunnitelmista, kuin että he eivät tiedä niistä mitään, jolloin tehdyt päätökset tulisivat täydellisenä yllätyksenä. Sellainen ei ole hyvää viestintää. Toki se, että kerromme meillä olevan keskusteluja käynnissä yhteistyökumppaneiden kanssa tiettyihin liiketoimintamme alueisiin liittyen, aiheuttaa omat haasteensa. Ihmiset luonnollisesti haluaisivat tietää, mitä mahdollinen kumppanuus heille merkitsisi. Kaikkia kiinnostaa myös se, Antti Miettinen 24 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat kenen kanssa keskusteluja käydään, mutta emme tietenkään voi antaa mitään nimiä ennen kuin sopimukset on tehty. Neuvotteluissa mukana olevien ihmisten siis pitää pystyä viestimään riittävällä tarkkuudella suunnitelmista ilman, että he kuitenkaan kertovat liikaa yksityiskohtia. Yksityiskohtaisesti kumppanuuksista voi viestiä vasta, kun sopimukset on allekirjoitettu, ja tämän liiketoiminnan tosiasian kanssa meidän on elettävä. Työyhteisön avoimeen ilmapiiriin ei kuitenkaan tarvita yksityiskohtaista tietoa kaikista meneillään olevista neuvotteluista. Tärkeämpää on se, että viestimme selkeästi kilpailutilanteesta ja käymme rakentavaa keskustelua henkilöstön kanssa siitä, miten tilanteesta parhaiten selvitään. Ihmisten huolenaiheet ja näkemykset pitää ottaa vakavasti ja heille on annettava kunnolliset mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon, kun yritystä kehitetään. Ehdottomasti paras tapa kohdata tulevaisuuden haasteet on kohdata ne yhdessä. Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 25 / 84 Sisältö Johdanto toiminta 04 Operatiivinen Jokaisella koneella on merkitystä 27 ........... Polttoainetehokkuuden kulmakivet.....28 Vihreitä ajatuksia sinitaivaalla...................... 30 Biopolttoaineiden tulevaisuus.........................31 Kierrättää vai ei kierrättää?................................33 GRI-indikaattorit: EN1–30 Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 26 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI Jokaisella koneella on merkitystä Gregory Kaldahl Reittisuunnittelusta vastaava johtaja On selvää, että jokaisen lentoyhtiön liiketoimintastrategian ytimen muodostavat reittiverkosto ja näillä reiteillä lentävät lentokoneet. Vähemmän ilmeistä saattaa olla, että verkoston ja koneiden käytön optimointi on avainasemassa, jotta lentoyhtiö on taloudellisesti kannattava ja toimii ympäristön kannalta kestävästi. Me Finnairissa pidämme tätä näkökulmaa ratkaisevan tärkeänä. Vuonna 2011 teimme useita muutoksia reittiverkostoomme. Lisäsimme Singaporen ja Dubrovnikin kohteisiimme ja lopetimme kannattamattomat Lissabonin ja Bukarestin reitit. Meille on tärkeää maksimoida jokaisen lentokoneemme tuotto, ja aina kun pystymme parantamaan tätä tuottoa verkostomuutoksilla, pääsemme lähemmäs kestävää kannattavuutta. Samalla kun koneita käytetään tehokkaasti ja ne lentävät täynnä matkustajia ja rahtia, päästöjen suhteellinen osuus jokaista matkaajaa ja rahtikiloa kohden pienenee. Täydet koneet tuottavat myös kassavirtaa, joka mahdollistaa panostamisen liiketoiminnan kehittämiseen. Ja tämä taas on hyväksi niin matkustajillemme, työntekijöillemme, osakkeenomistajillemme kuin ympäristöllekin. Laivastoinvestointien ansiosta Finnairilla on varsin moderni ja polttoaineen kulutuksen suhteen tehokas laivasto. Tämä on tärkeää, koska jokainen uusi suihkukonesukupolvi kuluttaa jopa viidenneksen vähemmän polttoainetta kuin edeltäjänsä, mikä auttaa meitä vähentämään merkittävästi kuluja ja myös hiilidioksidipäästöjä. Airbus-kapearunkolaivastomme on keskimäärin vain hiukan yli 10 vuotta vanha ja Embraer-laivastomme keski-ikä on vielä alempi, noin neljä vuotta. Laajarunkolaivastomme 15 koneesta kahdeksan on A330koneita, joiden keski-ikä on alle kolme vuotta ja seitsemän A340koneita, jotka ovat alle yhdeksän vuoden ikäisiä. Lisäksi ATR-laivastomme, jota operoi yhteisyrityksemme Flybe Nordic, koostuu eräistä markkinoiden tehokkaimmista potkuriturbiinikoneista. Olemme kuitenkin todenneet, että voimme hyödyntää laivastoamme vieläkin tehokkaammin sovittamalla yhteen oikeankokoiset koneet oikean markkinan kanssa. Tämän vuoksi ilmoitimme vuonna 2011 suunnittelevamme neljän kapearunkoisen Airbus-koneen poistamista laivastostamme tämän vuoden aikana. Oikeanlaisen verkoston suunnittelun ansiosta näiden koneiden vähentäminen ei tule juuri näkymään asiakkaille eikä se myöskään vaikuta henkilöstöön. Laivaston tehokkaalla käytöllä edistämme sekä yrityksen että ympäristön kestävyyttä, samoin kuin verkoston optimoinnilla. Lentokoneet ovat kalliita investointeja, ja ne tuottavat rahaa ainoastaan lentäessään. Jokaisen lennon käyttöastetta parantamalla varmistamme, että saamme koneistamme parhaan mahdollisen tuoton. Jos lennätämme verkostossamme päivittäin koneita, joissa on liian monta tyhjää istuinta, tai jos myymme lippuja alle omien kustannusten vain täyttääksemme tyhjät istuimet, haaskaamme sekä maapallon että yrityksemme resursseja. Ilmailualalla ei tarvitse valita taloudellisen ja ympäristöllisen kestävyyden välillä: ne ovat tosiasiassa yksi ja sama asia. Gregory Kaldahl 27 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Polttoainetehokkuuden kulmakivet Ville Iho operatiivisen toiminnan johtaja On helppo puhua päästöjen vähentämisestä ja liputtaa polttoainekulutuksen alentamisen puolesta. Todellisuudessa näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin konkreettista strategiaa. Se edellyttää myös koko ilmailualan vahvaa yhteistyötä. Lentoyhtiöt eivät juuri kilpaile keskenään päästöasioissa vaan tekevät läheistä yhteistyötä aivan samoin kuin turvallisuusasioissa. Lentoyhtiöt, lentokentät, lennonjohto, moottorivalmistajat ja lentokonevalmistajat, viranomaiset ja tutkijat tekevät työtä yhteisen tavoitteen eteen: polttoainetehokkuuden parantamiseksi ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. IATA ja ICAO ovat määritelleet polttoainetehokkuuden neljä kulmakiveä eli tukipilaria, joita Finnair järjestelmällisesti toteuttaa. Niiden avulla pyrimme saavuttamaan tai ylittämään kunnianhimoisen tavoitteemme ja vähentämään päästöjä 24 prosentilla istuinta kohden vuoteen 2017 mennessä verrattuna vuoden 2009 tasoon, ja 41 prosenttia vuoden 1999 tasosta. I. Teknologia Yksi tärkeimpiä asioita, joita lentoyhtiö voi tehdä ympäristön hyväksi, on lentää nykyaikaisella laivastolla. Jokainen uusi lentokonesukupolvi vähentää polttoaineen kulutusta noin 20 prosentilla. Finnairin laivaston keski-ikä on noin seitsemän vuotta, kun IATA:n mukaan maailman kaupallisessa käytössä olevien lentokoneiden keski-ikä on noin 11 vuotta. Tavoitteenamme on pysyä edelläkävijänä, ja siksi poistamme asteittain käytöstä vanhempia koneita ja valmistaudumme teknolo- giahuippua edustavien Airbus 350 -koneiden vastaanottamiseen vuodesta 2015 alkaen. Vaihtoehtoiset polttoaineet ovat teknologisen innovoinnin osa. Biopolttoaineet voivat vähentää hiilipäästöjä 50–80 prosenttia, riippuen siitä, miten ne on tuotettu ja mistä ne on valmistettu. Heinäkuussa 2011 lensimme ensimmäisen biopolttoainelentomme. Finnairin lento Amsterdamista Helsinkiin oli siihen mennessä lennetyistä biopolttoainelennoista maailman pisin. Vuoden 2012 aikana aiomme lentää ensimmäisen biopolttoainekaukolentomme Euroopan ja Aasian välillä. Biopolttoaineiden käyttö ei vielä ole taloudellisesti järkevää laajassa mittakaavassa, mutta se, että testaamme tätä jo nyt – ja ilman mitään taloudellista tukea – edistää koko biopolttoaineketjun kehitystä. Uskon, että panostus kannattaa pitkällä aikavälillä. Ville Iho II. Operatiivinen toiminta Emme vain odota teknologian kehittymistä, vaan teemme paljon itsekin. Lentojen huolellinen suunnittelu voi merkittävästi vähentää polttoaineen kulutusta. Esimerkiksi lentokoneiden ”painonvartijaohjelmamme” tarkoittaa kevyempiä istuimia sekä keveämmistä ja vahvemmista materiaaleista tehtyjä catering-vaunuja ja matkatavarakontteja. Mitä kevyempi lentokone on, sitä vähemmän polttoainetta se kuluttaa. Lentokoneen tietokonejärjestelmän kehittynyt Cost Index -elementti laskee reaaliajassa ehdotukset parhaaksi mahdolliseksi lentokorkeudeksi ja -nopeudeksi huomioiden lentoon ja säähän liittyvät tiedot. Lentokentällä polttoaineen kulutusta ja melua voidaan puolestaan vähentää merkittävästi tekemällä sisäänrullaus yhdellä moottorilla ja käyttämällä lentokentän maavirtaa koneen oman polttoainetta kuluttavan voimanlähteen sijaan silloin, kun kone on parkissa. GRI 28 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat III. Infrastruktuuri Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa myös infrastruktuuri, joka määrittää sen, miten lentokoneet voivat laskeutua ja miten lentoreitit saadaan suunnitella. Infrastruktuurin toimivuuden parantaminen edellyttää läheistä yhteistyötä eri maiden lennonjohto-organisaatioiden kanssa. Hyvä yhteistyö lennonjohdon kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä mahdollistaa sen, että noin 46 prosenttia Finnairin laskeutumisista Helsinki-Vantaalla tehdään jatkuvalla liu’ulla, joka vaatii merkittävästi vähemmän polttoainetta kuin perinteinen asteittain tapahtuva laskeutuminen. Perinteisessä laskeutumisessa lentäjän pitää toistuvasti lisätä moottoreiden työntövoimaa, mikä lisää päästöjä ja melua lentokentän läheisyydessä. Vihreämmät ja hiljaisemmat jatkuvan liu’un laskeutumiset ovat mahdollisia vain Helsinki-Vantaan kaltaisilla ruuhkattomilla ja hyvin suunnitelluilla lentokentillä. Kun lähdetään Helsingistä maailmalle, edessä on monimutkainen tilkkutäkki kansallisia lennonjohtojärjestelmiä. Erityisesti Euroopassa, jossa on noin 40 erillistä lennonjohtoaluetta, lyhyin mahdollinen lentoreitti ei aina olekaan itsestäänselvyys. Lentokoneiden pitää mutkitella erilaisten lentoalueiden vaatimusten mukaan, mihin kuluu sekä aikaa että polttoainetta. Single European Sky on EU:ssa vireillä oleva aloite, jonka myötä nämä erilliset alueet poistettaisiin ja joka mahdollistaisi välittömästi noin 10 prosentin päästösäästöt. Lentoreittien järkeistämisen myötä sekä polttoainetta ja matkustajien aikaa kuluisi vähemmän. Henkilöstö Yhteiskunta Operatiivinen toiminta Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä, joka toimitti viranomaisille tiedot päästöistään vuonna 2010, ja olemme valmistautuneet EU:n 1. tammikuuta 2012 voimaan tulleen päästökauppajärjestelmän käyttöönottoon. Jatkamme edelleen työtä maailmanlaajuisen – ja siten tasapuolisemman ja ympäristön kannalta kestävämmän – päästökauppajärjestelmän puolesta kansainvälisten ilmailualan järjestöjen kautta. Ilmailuala on energiatehokkuuden eturintamassa Kaikki Autot Rekat ja kevyet ajoneuvot Ilmailu 110 100 90 80 70 60 1990 1994 1998 2002 2006 2009 Lähde: EU European Environment Agency, joulukuu 2011 Tämä kaavio kuvaa EU:n liikennesektorin energiatehokkuuden parantumista vuodesta 1990, mitattuna ODEX -indeksillä ( Energy Efficiency Index of Industry), joka on Euroopan ympäristötoimiston käyttämä painotettu keskiarvoindeksi. Kaavio osoittaa, että lentoliikenne johtaa polttoainetehokkuuden kehittymisessä. Tässä ovat auttaneet infrastruktuurin kehitys, operatiiviset keinot sekä uusi teknologia. IV. Taloudelliset toimenpiteet Polttoainetehokkuus ja ympäristövastuu käyvät käsi kädessä, mutta päästöjä vähentäisi vielä lisää maailmanlaajuinen päästökauppajärjestelmä, joka asettaisi lentoyhtiöt tasa-arvoiseen asemaan riippumatta siitä, missä ne lentävät ja missä niiden kotipaikka on. Se myös palkitsisi lentoyhtiöitä, jotka ennakoivasti ryhtyvät toimenpiteisiin polttoainetehokkuuden parantamiseksi. Liikennesektorille ODEXia lasketaan 8 liikennevälinetyypille. Tehokkuutta mitataan kullekin liikennemuodolle ominaisella tavalla ja nämä on muutettu yhteismitalliseksi indeksiin. Lähtöarvoksi laitettiin 100 ja siitä seuraavat arvot on saatu käyttäen ODEX arvoa vuonna t-1 kerrottuna It/It-1. Lisää tietoa laskennasta saa osoitteesta http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/ figures/energy-efficiency-progress-in-transport-2 GRI 29 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Vihreitä ajatuksia sinitaivaalla Jussi Ekman kapteeni Lentotoiminta on tarkoin säädeltyä, mutta lentokoneen miehistö voi silti tehdä paljon ympäristön ja polttoainetehokkuuden eteen. Asiaan voi vaikuttaa jo ennen ohjaamoon menemistä: esimerkiksi lennonsuunnitteluvaiheessa voimme hyvissä olosuhteissa minimoida tankattavan polttoainemäärän laskemalla koneen painon tarkasti, suunnittelemalla tankkauksen todennäköisten kiitoteiden mukaan ja optimoimalla matkalentokorkeutta sekä valitsemalla varakentät läheltä määräkenttää. Kun kone on vielä maassa, maavirran käyttö lentokoneen oman voimanlähteen sijaan säästää polttoainetta. Rahdin ja matkatavaroiden lastaaminen sallittujen rajojen puitteissa mahdollisimman taakse ruumaan auttaa optimoimaan koneen painopisteen. Tärkeintä on kuitenkin täsmällinen lähtöaika: myöhästynyt lähtö vaikeuttaa polttoainetta säästävien toimenpiteiden tekemistä myöhemmin lennon aikana. Ilmaan kannattaa nousta kohti päämäärää, jos lennonjohto sen sallii, tuuli on hyväksyttävissä rajoissa ja jos rullausaika ei pitene liikaa. On myös tärkeää käyttää optimaalista työntövoimaa ja laippa-asetusta lentoonlähdössä. Lentoonlähtö kun ei läheskään aina vaadi suurinta moottoreista saatavaa työntövoimaa. Ilmastointi kannattaa myös sulkea lentoonlähdössä, kunhan se laitetaan heti nousun jälkeen takaisin päälle. Matkalennolla polttoaineen kuluessa ja koneen siten kevetessä paras mahdollinen lentokorkeus kasvaa. Lentokorkeuden nostaminen oikeassa tahdissa säästää polttoainetta. Lentokoneen tietokonejärjestelmässä on niin sanottu cost indexelementti, joka auttaa laskemaan parhaan lentokorkeuden huomioiden tuulen ja lämpötilan vaihtelut. Ennen kuin valmistautuu laskuun, on tärkeä määrittää optimaalinen kohta laskeutumisen aloitukselle. Jos ilmatilassa ei ole ruuhkaa, voi tehdä jatkuvan tyhjäkäyntiliu’un aina loppulähestymiseen asti. Lentokone käyttää vähemmän polttoainetta ja tuottaa vähemmän melua silloin kun vastusta on vähemmän, joten siivekkeet, spoilerit ja laskeutumistelineet kannattaa ottaa esiin vasta kohtalaisen myöhäisessä vaiheessa lähestymistä. Kun kone on laskeutunut turvallisesti, kannattaa kiitotieltä poistua siitä risteyksestä, joka on lähinnä saapumisporttia, jos lennonjohto sen sallii. Jos kiitorata ei ole liukas ja lentokone on tarpeeksi kevyt, voi lentäjä myös sammuttaa osan moottoreista sisäänrullauksen ajaksi. Ja kun kone on portilla, kannattaa ottaa taas maavirta käyttöön sen sijaan, että käytettäisiin koneen omaa voimanlähdettä. Nämä voivat tuntua pieniltä askelilta, mutta kun lennetään yhteensä miljoonia kilometrejä, näillä asioilla on merkitystä ja ne johtavat merkittäviin polttoaine- ja päästösäästöihin: kilo polttoainetta vastaa 3,15 kiloa hiilidioksidia. Jussi Ekman GRI 30 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Biopolttoaineiden tulevaisuus Paul Nash Johtaja, Uudet Energialähteet, Airbus Amerikkalaiset ravintola-asiakkaat tuskin osasivat aavistaa kesällä 2011 olevansa mukana vihreämmän ilmailualan rakentamisessa. Finnair lensi 20. heinäkuuta senhetkisen maailman pisimmän kaupallisen lennon biopolttoaineella Amsterdamista Helsinkiin. Lennolla käytettiin SkyNRG:n biopolttoainetta, joka on valmistettu amerikkalaisista ravintoloista saadusta käytetystä paistoöljystä. Pitkä matka on kuitenkin vielä edessä, ennen kuin biopolttoaineiden käyttö on taloudellisesti kannattavaa. Paul Nash, Airbusin uusien energialähteiden yksikön johtaja, on työskennellyt läheisesti Finnairinkanssa biopolttoaineiden saralla ja kertoo lisää. Miten biopolttoaineet toimivat? Ilmailualan biopolttoaineet toimivat täysin samalla tavalla kuin tavalliset fossiilipolttoaineet. Niillä on samat fyysiset ominaisuudet syttymisja jäätymispisteen sekä energiatiheyden osalta, ja samat organisaatiot ovat sertifioineet ne kaupalliseen käyttöön. Biopolttoaineet tuottavat vähemmän rikkiä ja muita hiukkasia palaessaan. Ympäristön kannalta tärkein ero kuitenkin on se, että polttoaineen pohjana oleva biomassa imee itseensä hiilidioksidia kasvaessaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka biopolttoaineiden suorat hiilidioksidipäästöt ovat kutakuinkin samat kuin perinteisten polttoaineiden, niiden elinkaarenaikaiset kokonaishiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat merkittävästi pienemmät. Biopolttoaineiden käyttö ei vaadi juurikaan muutoksia lentoasemien infrastruktuuriin. saa biopolttoaineen pohjana käytetään, esimerkiksi camelinaa, jatrophaa vai merilevää, ja mitä valmistusprosessia käytetään. Suurimmaksi osaksi puhutaan 50–60 prosentin vähennyksistä, joskus jopa 80 prosentin. Airbusilla tähtäämme biopolttoaineissa vähintään 50–60 prosentin vähennyksiin. Ovatko jotkut biomassat toisia kestävämpiä? Entä esimerkiksi palmuöljy? Airbus osallistuu ainoastaan sellaisiin biopolttoainehankkeisiin, joiden tuotanto on kestävää maan käytön, ruoan tuotannon tai veden kulutuksen suhteen. Käytämme tällä hetkellä Roundtable on Sustainable Biofuels eli RSB-standardeja kestävyyden osalta. Emme usko, että tällä hetkellä maailmassa olisi vielä käytössä täydellistä vaihtoehtoa. Erilaisia syöteaineita ja valmistusprosesseja käytetään eri puolilla maailmaa, mikä luo paikallisia töitä paikallisille ihmisille. Kaiken kaikkiaan tulee ottaa huomioon, kilpaileeko kyseinen lähtöaine ruoan kanssa, mitä vaikutuksia sillä on maaperälle ja voisiko maata käyttää jollakin toisella tapaa. Kuinka paljon ilmakehän hiilidioksidipäästöjä voi vähentää bio polttoaineilla? Nyt biopolttoaine on noin kolme kertaa tavallista lentopetrolia kalliimpaa. Polttoaineen osuus Finnairin kustannuksista on tällä hetkellä noin 25 prosenttia. Jos polttoaineesta joutuisi maksa maan kolminkertaisen hinnan, mikä tahansa lentoyhtiö menisi pian vararikkoon. Milloin ja miten biopolttoaineen hinta voisi laskea? On selvää, että mitä korkeammaksi fossiilisen polttoaineen hinta nousee, sitä pienemmäksi ero biopolttoaineen hintaan tulee. Biopolttoaineiden hinnanmuodostuksessa on viime kädessä kysymys poliittisista päätöksistä, kannustimista ja siitä, aleneeko hinta tuotannon ja käytön laajentuessa. On myös tärkeää ansaita yhteiskunnan vahva luottamus osoittamalla, että ei vallata viljelysmaata tai haitata elintarviketuotantoa tai biodiversiteettiä. Muutoin sijoittajat ja muut sidosryhmät Yksinkertainen kysymys, vaikea vastaus. Tähän vaikuttaa se, mitä biomas- eivät hyväksy biopolttoainetta. Paljon täytyy tapahtua, jotta hintataso Paul Nash GRI 31 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta fossiiliseen polttoaineeseen kapenee. Jos minulta kysyttäisiin henkilö- Viimeisten 40 vuoden aikana Airbusin lentokoneiden polttoainetehok- kohtaista arviota siitä, kuinka kauan tässä kestää, sanoisin että luultavasti 10–20 vuotta – ellei lähiaikoina saada aikaan yhdessä hyväksyttyä menettelytapaa, joka kannustaa nopeampaan kehitykseen. kuus on noussut ja samalla päästöt ovat laskeneet 70 prosenttia. Olemme muun ilmailuteollisuuden tavoin sitoutuneet hiilineutraaliin kasvuun vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on siis pysäyttää hiilidioksidipäästöjen nettokasvu vuoden 2020 tasolle. Olemme myös sitoutuneet vähentämään 50 prosenttia vuoden 2005 kokonaispäästöjen määrästä vuoteen 2050 mennessä. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita, joita mikään muu teollisuus ei aseta itselleen. Mutta jos jatkaisimme entiseen malliin, emme pystyisi saavuttamaan näitä tavoitteita. Tämän vuoksi alalla on jo käynnissä isoja hankkeita polttoainetehokkuuden parantamiseksi, mikä ei koske vain uusia lentokonesukupolvia vaan esimerkiksi myös toimintakeinojen ja lennonjohdon kehittämistä. Entistä tehokkaampi lennonjohto voi yksinään tiputtaa jopa kymmenesosan tämän päivän päästömäärästä. Teknologia on vain yksi polttoainetehokkuuden neljästä peruspilarista (katso Polttoainetehokkuuden kulmakivet). Ilmailualalla on tutkittu päästöttömiä polttoaineita kuten vetyä teknologianäkökulmasta käsin. Jos vetypolttoaine haluttaisiin ottaa käyttöön lentokoneessa, tarvittaisiin kolminkertainen tila energian varastoimiselle. Lentokoneen muotoilua tulisi myös muuttaa perusteellisesti ja rakentaa kokonaan uusi globaali infrastruktuuri polttoaineen jakelulle sekä lentokentille. Vetyä ei myöskään esiinny luonnossa, vaan sitä pitäisi valmistaa synteettisesti. Tällä hetkellä lähes kaikki vety valmistetaan fossiilipolttoaineita käyttämällä, mikä luonnollisesti vesittäisi koko päästöttömyyden idean. Kestävästi tuotettuun vetyyn perustuvat vetypolttokennosysteemit ovat lähitulevaisuudessa mahdollisia maassa käytettävinä lisävoimalähteinä. Tämä auttaisi tekemään lentokentistä hiljaisempia ja puhtaampia päästöjen osalta. Niiden käyttäminen lennolla on vielä kuitenkin hyvin kaukana tulevaisuudessa. Toinen vaihtoehto voisivat olla sähköpotkurikoneet. Vuonna 2011 kaksipaikkainen päästötön lentokone nimeltä eGenius suoritti onnistuneen koelennon. Isojen matkustajalentokoneiden lennättämiseen pelkällä sähköllä menee vielä kauan aikaa. Joten kyllä, päästötön kaupallinen lentokone on mahdollista toteuttaa, mutta vasta pitkän ajan päästä. Sen vuoksi tarvitsemme biopolttoaineita nyt. Voitko kertoa meille biopolttoaineiden toimitusketjun kehitty misestä? Biopolttoaineiden tuottajat ja monet lentoyhtiöt Finnair mukaan lukien ovat yhdessä Euroopan komission kanssa lanseeranneet Biofuel Flightpath -ohjelman. Kyseisellä ohjelmalla tähdätään lentoliikenteen biopolttoaineen kahden miljoonan tonnin vuosittaiseen tuotantoon vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelmissa on rakentaa Eurooppaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana yhdeksän biopolttoainejalostamoa, joissa käytetään useita eri biomassoja ja valmistusprosesseja. Tämän avulla myös kaupallistuminen nopeutuisi huomattavasti. Tällä hetkellä lähes kaikki biopolttoaineisiin liittyvät politiikat ja kannustimet on suunnattu biodieselin tuottamiseen, eli ajoneuvoteollisuutta varten, eikä ilmailuun tarvittavan biokerosiiniin tuottamiseen. Tämä on ymmärrettävää, koska tieliikenne kuluttaa noin 80 prosenttia liikennesektorin fossiilipolttoaineista ilmailun osuuden ollessa 12 prosenttia. Autojen kohdalla biopolttoaineetonta vihreää teknologiaa, kuten esimerkiksi vetypolttokennoja ja hybridi- sekä sähköautoja, sovelletaan jo käytännössä. Ilmailussa lentokoneen elinkaari puolestaan on huomattavasti pidempi kuin auton, eikä ilmailuun liittyvä infrastruktuuri esimerkiksi lentokentillä ole yhtä joustava. Meidän on tehtävä työtä jo olemassa olevien lentokoneiden ja -kenttien kanssa ja jatkaa samalla uusien sukupolvien lentokoneiden ja infrastruktuurin kehittämistä. Biopolttoaineet ovat oikeastaan ainoa vaihtoehtomme seuraavien 30 vuoden aikana. Onko päästötön matkustajalentokone teknisesti mahdollinen toteuttaa pidemmällä aikavälillä? Pitkällä tähtäimellä ajateltuna, se voisi olla mahdollista. Tietenkin kehitystä täytyy ensin tapahtua, vaikka olemme jo saavuttaneetkin paljon. GRI 32 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Kierrättää vai ei kierrättää? Vuonna 2011 Finnair Catering tuotti noin 3 380 900 kiloa jätettä, josta 57 prosenttia meni hyötykäyttöön, eli se käytettiin uudelleen raaka-aineena tai poltettiin energian tuottamiseksi. Eläinperäisiä tuotteita koskeva EU-lainsäädäntö rajoittaa mahdollisuuksia nostaa kierrätysprosenttia. EU:n jätteidenkäsittelyä koskevan lainsäädännön mukaan kaikki sellainen EU:n ulkopuolelta tuleva jäte, joka on eläinperäistä samoin kuin kaikki tällaisen jätteen kanssa kosketuksiin joutuva materiaali (kuten esimerkiksi pakkausmateriaali), täytyy haudata pysyvästi hyväksytylle kaatopaikalle tai polttaa erityisen prosessin mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2011 yli miljoona kiloa eläinperäistä catering-jätettä, joka oli lähtöisin EU:n ulkopuolisista kohteistamme, joutui jätteeksi, eikä sitä voitu kierrättää. Tästä aiheutuu merkittäviä kustannuksia sekä ympäristölle että Finnairille. EU-direktiivin tarkoituksena on vähentää riskiä siitä, että eläimiin tai ihmisiin tarttuvien tautien tartuntalähteitä tulee EU:n alueelle. Finnairin catering-yhteistyökumppanit kaikilla ulkoasemillamme sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella noudattavat samoja maailmanlaajuisesti tiukkoja hygienia- ja ruokaturvallisuusstandardeja kuin Finnair Cateringkin. Kumppaneillamme on myös käytännössä samanlaiset järjestelmät käytössään kuin Finnair Cateringillä ja muilla eurooppalaisilla catering-toimijoilla. Kumppaneiden tilat auditoidaan säännöllisesti, jotta varmistetaan, että hygieniastandardeja noudatetaan. Lainsäädännön mukaan EU:n ulkopuolelta tuleva cateringjäte kuitenkin päätyy jatkossakin kaatopaikalle. EU-lainsäädäntö rajoittaa mahdollisuuksia nostaa cateringjätteen kierrätysprosenttia Yhteiskunta GRI 33 / 84 Sisältö Johdanto 05 Yhteiskunta Oikea tapa tehdä päästökauppaa ............ Asiakkaat 35 Suuria askelia päästövähennyksissä.... 38 Kestävän matkailun trendit................................ 39 Finnairin toimintaa maailmalla.................. 40 Luovia elinkeinoja Intiassa................................... 43 Vanhasta uutta...........................................................................44 GRI-indikaattorit: EC1–9; EN11–29; LA8; HR1–2; HR6–9; SO1–8; PR1–9 Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 34 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Oikea tapa tehdä päästökauppaa Erno Hildén talousjohtaja Päästökauppa ja ympäristöverotuksen eri muodot herättävät paljon keskustelua. Keskustelussa on tärkeää pitää mielessä se, että viime kädessä tavoitteena tulisi olla päästöjen vähentäminen. Hiilidioksidipäästöjen hinnoittelu luo yrityksille konkreettisen kannustimen vähentää päästöjään. Päästökauppa on dynaaminen, markkinapohjainen tapa lähestyä päästöjen kaltaisten negatiivisten ulkoisvaikutusten tarkkaa mittausta ja vähentämistä, ja se on tasaveroa käytännöllisempi ja toimivampi ratkaisu. Lentoliikenteen tapauksessa päästöjen vähentäminen tuntuu kuitenkin jäävän varjoon, kun keskustellaan ympäristöverotuksesta ja päästökaupasta. Ilmailuala maksaa jo reippaasti käyttämästään polttoaineesta. Polttoainekustannukset muodostavat noin 25 prosenttia Finnairin vuosittaisista kustannuksista. Panostamme paljon polttoainetehokkuuteen ja moderniin, polttoainetaloudelliseen laivastoon, sillä jokainen tippa säästettyä polttoainetta näkyy taloudellisessa tuloksessamme. Tämä näkyy myös ympäristövaikutuksissa, sillä kilo polttoainetta vastaa hieman yli kolmea kiloa hiilidioksidipäästöjä. Meillä on siis erittäin selkeä kannustin vähentää päästöjä ilman päästökauppaakin. Olemme vähentäneet päästöjä istuinta kohden jo noin neljänneksellä vuoden 1999 tasosta, ja tavoitteemme on vähentää niitä edelleen 24 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Ja hyvä niin, sillä nousevat polttoainekustannukset ovat viime aikoina ajaneet useat lentoyhtiöt taloudellisiin vaikeuksiin. Markkinoilla nähdyt synkät esimerkit muistuttavat siitä, että meidän on jatkuvasti tehtävä töitä polt- toainekulutuksen vähentämiseksi ja päästöjen pitämiseksi niin alhaisina kuin mahdollista. Yleisveroa tehokkaampi Finnair pitää päästökauppaa tehokkaana tapana vähentää päästöjä. Ilmailuala tuottaa noin 2–3 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, ja jos asialle ei tehdä mitään, osuus todennäköisesti nousee, koska lentoliikenne kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti. Lentoyhtiöt tuottavat kasvihuonekaasuja, ja on oikein että ne myös vastaavat tästä ulkoisvaikutuksestaan. On myös tärkeää, että sellaiset lentoyhtiöt, jotka itse pyrkivät aktiivisesti vähentämään päästöjään nopeammin, saavat siitä kilpailuhyötyä. Tämä kannustaa kaikkia alan toimijoita vauhdittamaan sellaisten teknologioiden ja toimitusketjujen kehitystä, jotka voivat vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä lentoliikenteen kasvaessa. Lentoliikenteen kasvun myötä eri maiden hallitukset asettavat enenevässä määrin veroja ja maksuja lentoyhtiöiden ympäristövaikutuksille. Esimerkiksi Iso-Britannia on jo vuosia käyttänyt selvästi ympäristöverona toimivaa Air Passenger Duty -maksua, jonka arvioidaan vuonna 2012 tuottavan veroina noin neljä miljardia Yhdysvaltain dollaria Isolle-Britannialle. Tämä maksu ei kuitenkaan välttämättä hyödytä ympäristöä. Se toki voi hieman vähentää Isoon-Britanniaan ja IsostaBritanniasta lentäen matkustavien ihmisten määrää, mutta muuten se ei konkreettisesti auta vähentämään päästöjä. Kun verotus perustuu matkustajiin ja matkan pituuteen, sen sijaan että se perustuisi lentokoneiden päästöihin, verotuksen kohde on väärä. Vanhoilla, paljon polttoainetta käyttävillä koneilla lentävät matkustajat maksavat täsmälleen saman summan kuin ne, jotka matkusta- Erno Hildén GRI 35 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta vat uudemmilla ja polttoainetehokkaammilla koneilla. Vero ei siis luo lentoyhtiöille lisäkannustinta tehostaa polttoainekulutustaan. Ja mikä pahempaa, verolla kerättäviä varoja ei investoida vihreämmän teknologian ja infrastruktuurin kehittämiseen, jotka voisivat vähentää päästöjä konkreettisesti ja nopeasti. Päästökauppajärjestelmä sitä vastoin palkitsee lentoyhtiöt, jotka panostavat polttoainetehokkuuteen, ja kasvattaa sellaisten lentoyhtiöiden toimintakustannuksia, jotka eivät niin tee. Ympäristövaikutuksen ja kustannusten suhde on suora ja selvä. Ja mikä tärkeintä, ilmaston kannalta päästökauppa luo lisäpaineita polttoainetehokkuudelle ja vihreämmälle teknologialle koko toimialalla, kun lentoyhtiöt kiirehtivät tehostamaan omaa toimintaansa. Ja jos päästökaupan tuotot vielä investoidaan päästöjen vähentämiseen, auttaa se vauhdittamaan vih- EU:n päätös edetä asiassa yksin herättää kysymyksiä. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä ovat uhanneet vastatoimilla, ja lisäksi päästökaupan vaikutus päästöihin on epäselvä. Alueellinen päästökauppa voi johtaa siihen, että päästöt vähenevät EU:n sisällä mutta lisääntyvät globaalisti, kun lentoyhtiöt etsivät keinoja kiertää päästökauppa-alue ja syntyy niin sanottua hiilivuotoa. Kun päästökaupalla kerättyjä varoja ei useimmissa EU-maissa myöskään voi korvamerkitä vihreän teknologian ja infrastruktuurin investointeihin, hukkaamme mahdollisuuden todella vähentää kasvihuonepäästöjä. Jos muut alueet etenevät omien päästökauppajärjestelmiensä kanssa, kuten esimerkiksi Australia on luvannut tehdä, vaarana on erilaisten järjestelmien tilkkutäkki, jossa kukin järjestelmä rajoittaa päästöjä eri tavalla ja erilaisia taloudellisia intressejä edistäen. Tämä reämmän teknologian ja infrastruktuurin kehitystä. taas voi pahimmillaan vaarantaa alkuperäisen tavoitteen päästöjen maailmanlaajuisesta vähenemisestä. Maailmanlaajuinen ratkaisu maailmanlaajuiseen ongelmaan Jotta päästökauppa todella toimisi, sen pitää kuitenkin olla maailmanlaajuista. Lentoliikenne on globaali toimiala, ja kasvihuonepäästöt ovat globaali ongelma. Valitettavasti alamme ei ole tässä ajanut omaa asiaansa niin tehokkaasti kuin se olisi voinut tehdä. Kioton ilmastokokouksen jälkeen vuonna 1997 Yhdistyneiden kansakuntien ilmailuelin ICAO sai tehtäväkseen kehittää ja toteuttaa maailmanlaajuisen päästökauppajärjestelmän. ICAO:on kuuluvat maat eivät kuitenkaan ole onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen, ja siksi nyt 15 vuotta myöhemmin odotamme edelleen maailmanlaajuista päästökauppajärjestelmää. Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmä, joka tuli voimaan lentoyhtiölle 1.1.2012, oli osittain reaktio siihen, ettei ICAO pystynyt sopimaan päästökaupasta. Ilmailun merkitys ja globaalin järjestelmän tärkeys Kun päästökauppa nostaa eurooppalaisten lentoyhtiöiden kustannuksia (Finnairin tapauksessa viidellä miljoonalla eurolla vuonna 2012), niiden kilpailuasema heikkenee, sillä lisäkustannuksia ei aina voi siirtää asiakkaille, kun kilpaillaan sellaisten yhtiöiden kanssa, jotka voivat välttää päästökauppa-alueella lentämisen. Päästölupien allokointitavan vuoksi asiasta kärsivät eniten Euroopan pienemmät, pääasiassa kansalliset lentoyhtiöt. Niiden kustannukset nousevat, ja vaikutus maiden sisäisiin lentoyhteyksiin on kielteinen useilla puolilla Eurooppaa. Suomi on pitkien matkojen maa ja maantieteellisesti melko eristyksissä, joten tämä on meidän kannaltamme erityisen huolestuttavaa. GRI 36 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Kattavat ja toimivat kansainväliset lentoyhteydet ovat vientiteollisuuden ja matkailualan yritysten kriittinen kilpailutekijä, ja ne vaikuttavat myös eri alueiden kehitysmahdollisuuksiin. Tämä kaikki korostaa maailmanlaajuisen päästökaupan tärkeyttä. Olemme jo usean vuoden ajan kampanjoineet koordinoidun kansainvälisen päästökauppajärjestelmän puolesta AEA:n, IATA:n ja Aviation Deal Groupin kautta. Kehitys ehkä on ollut hidasta, mutta sitä on tapahtunut. EU:n viranomaiset ovat myös todenneet, että he periaatteessa pitävät maailmanlaajuista järjestelmää parempana. ICAO puolestaan on kertonut vauhdittavansa työtään maailmanlaajuisen järjestelmän perustamiseksi vuoteen 2013 mennessä. Tämä edellyttäisi, että monien päät saataisiin kääntymään, mutta merkit ovat rohkaisevia. Me toivomme, että vuosi 2012 jää historian vuotena, jolloin kaikki alan toimijat kautta maailman ymmärtävät yhteistyön merkityksen päästökaupassa ja alkavat lopultakin käytännössä toteuttaa kestävän ilmailun neljättä kulmakiveä, mihin kaikki periaatteessa sitoutuivat jo vuosia sitten. Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 37 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Finnairin kestävän kehityksen raportoinnissa saavutettiin yksi tähtihetkistä lokakuussa 2011, kun Finnair sai kiitosta Carbon Disclosure Projectilta toimistaan, joilla se on pystynyt vähentämään merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjään, parantamaan raportointiaan ja tunnistamaan ilmastonmuutokseen liittyvät strategiset liiketoimintariskit. CDP vastaa maailman ainoasta globaalista ilmastonmuutosraportointijärjestelmästä. Finnair saavutti paremman tuloksen kuin mikään muu pohjoismainen lentoyhtiö CDP:n Pohjoismaita koskevassa vuoden 2011 raportissa. Myöhemmin samana vuonna muiden maantieteellisten alueiden CDP-raporttien ilmestyttyä kävi selväksi, että Finnair oli maailman paras avoimesti päästövähennyksistä raportoiva lentoyhtiö. Finnair ansaitsi raportissa 78 pistettä sadasta, mikä oli merkittävä parannus vuoden 2010 tuloksesta (61 pistettä). Yli 70 pisteen tulos on osoitus siitä, että yhtiö kuuluu ilmastotietoisten yhtiöiden parhaimpaan luokkaan. Raportin mukaan tällaisissa yhtiöissä ylin johto ymmärtää ilmastonmuutokseen liittyvät liiketoimintatekijät ja ottaa ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioon ydinliiketoiminnassaan. Päästövähennyksistä raportointi on ympäristön kannalta hyvä asia. Lisäksi se antaa Finnairille kilpailuetua, koska yhä suurempi määrä kuluttajista on kiinnostunut ekologisemmasta lentämisestä. Päästövähennykset ja niistä raportointi ovat hyödyllisiä myös globaalin päästökaupan kannalta. uusi Suuria askelia päästövähennyksissä Finnairin polttoaineenkulutus 1999–2017 litraa/istuin/100km 4 3 2 1 0 1999 2009 2017 Yhteiskunta GRI 38 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Kestävän matkailun trendit Kaisa Vikkula Matkapalveluista vastaava johtaja Meri, hiekka ja aurinko. Nämä ovat monen suomalaisen mielessä päällimmäisenä, kun ajatellaan lomamatkailua. On kuitenkin hyvä muistaa, että niin matkanjärjestäjät kuin turistitkin ovat viime kädessä vierailijoita. Vastuuttomasti toimiva vieras on ei-toivottu vieras. Lomamatkailussa on tärkeää, että turistit, paikallinen elinkeinoelämä ja ympäristö kohtaavat tavalla, joka hyödyttää kaikkia. Juuri tämän vuoksi Aurinkomatkat, Finnair-konsernin vapaa-ajan matkapalveluiden järjestäjä, liittyi matkanjärjestäjien maaliskuussa 2000 perustamaan Tour Operators Initiative for Sustainable Tourism Development -järjestöön pian sen toiminnan alettua. WTO, UNEP ja UNESCO tukevat tätä uraauurtavaa matkanjärjestäjien organisaatiota, joka jakaa tietoa kestävän turismin käytännöistä ja auttaa matkailuyrityksiä rakentamaan liiketoimintansa kestävälle pohjalle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Aurinkomatkat hankkii matkakohteidensa majoituspalvelut pääsääntöisesti paikallisessa omistuksessa olevilta hotelleilta. Näin turismista saadut tulot jäävät matkakohteeseen. Kuten muiltakin yhteistyökumppaneilta, edellytämme myös hotellikumppaneiltamme ympäristökriteerien täyttämistä sekä paikallisten sosiaalisten ja kulttuurillisien tekijöiden huomioimista. On asiakkaidemme etu, että paikalliset toimijat menestyvät turismin ansiosta ja ovat iloisia nähdessään meidän saapuvan kohteeseen. Tämä myös mahdollistaa matkapalveluliiketoimintamme kasvun ja menestyksen. Tarjoamme asiakkaillemme myös omavalintaisen majoitusvaihtoehdon, ja siksi olemme julkaisseet vuodesta 2006 lähtien oman luoki- tuksemme vapaa-ajan hotellien kestävän kehityksen huomioimisesta. Hotelli voi ansaita visuaalisen luokituksemme mukaisesti joko yhden, kaksi tai kolme vesipisaraa riippuen siitä, kuinka paljon se on panostanut ympäristöasioihin. Kaikista käyttämistämme noin 800 hotellista eri puolilla maailmaa lähes 90 prosentilla on ympäristöluokitus. Luokituksen avulla asiakkaamme saavat tietoa lomamajoitustaan koskevaa päätöksentekoaan varten, ja se myös rohkaisee hotelleja luomaan kestävyydestä kilpailutekijän. Vaikka tarjontaketjun hallinta on avainasemassa matkanjärjestäjän kestävän liiketoiminnan rakentamisessa, eniten merkitystä vastuullisen kohtaamisen muodostumisessa isännän ja vieraan välille on kuitenkin asiakkaalla ja tämän tekemillä valinnoilla. Otamme ensimmäisen askeleen yhdessä asiakkaamme kanssa valistamalla heitä heidän matkakohteensa ympäristöstä ja paikallisista tavoista, jotta he voisivat nauttia lomastaan vastuullisesti. Olemme lisäksi sitoutuneet useassa kohteessamme paikallisiin hyväntekeväisyysprojekteihin (esimerkkejä löytyy GRI-osiosta, indikaattori SO1), joihin meillä on paikalliset yhteyshenkilöt ja joihin myös asiakkaat voivat halutessaan osallistua. Oli kyse sitten Kreikan kilpikonnista, Thaimaan norsuista tai Meksikon yhteiskunnallisesta kehityksestä, lomamatkalla voi olla myönteinen, jopa merkityksellinen vaikutus, vaikka matkan ensisijainen tarkoitus onkin rentoutuminen. Kun matkailu edistää taloudellista hyvinvointia ja vaalii kunnioitusta paikallista yhteiskuntaa, kulttuuria ja ekologiaa kohtaan, voidaan varmistaa, että vierailemisen arvoiset paikat myös pysyvät sellaisina pitkälle tulevaisuuteen. Kestävyys ei välttämättä ole ensimmäisenä ajatuksissa aurinkolomaa varatessa, mutta pidemmällä tähtäimellä turismia ei voi edes ajatella ilman sitä. Kaisa Vikkula GRI 39 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Finnairin toimintaa maailmalla Finnairin ensisijainen toimiala on lentoliikenne, ja kuten tässä raportissa on kuvattu, suurin osa yhtiön kestävän kehityksen toimenpiteistä on suunnattu ydinliiketoiminnan kestävyyden kehittämiseen pitkällä tähtäimellä. Uskomme kuitenkin, että meidän kannattaa myös pyrkiä vaikuttamaan myönteisesti maailmaan ydintoimintojemme ulkopuolellakin, etenkin jos pystymme tekemään sen yhdessä asiakkaidemme sekä henkilöstömme kanssa. Meillä on hyväntekeväisyysprojekteja esimerkiksi Madagaskarissa, Japanissa ja Itämeren ympäristössä. Näin pyrimme vaikuttamaan hyvinvoinnin tasapuolisempaan jakautumiseen. Istuta puu Madagaskarille Finnair osallistuu Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Madagaskarilla käynnistämään kehitysyhteistyöhankkeeseen. Kehityshankkeen tarkoituksena on luoda toimiva uudelleenmetsitysohjelma 1 500 asukkaan kyläyhteisön ympäristöön. Kohdealue kärsii pahasta metsäkadosta, minkä seurauksena luonnon monimuotoisuus ja sen tarjoama ekosysteemin elämää ylläpitävä toiminta ovat voimakkaasti heikentyneet. Finnair Plus -pisteitä lahjoittamalla Finnairin kanta-asiakkaat voivat istuttaa yhden tai useamman puun metsään kohdealueella. Esimerkiksi 1 000 Finnair Plus -pisteellä lahjoittaja osallistuu kolmen puuntaimen istutukseen. Yksi puu ohjataan luonnonmetsän palauttamiseen, toinen kyläläisten tarvepuumetsään ja kolmas ravinnontuotantoon (hedelmäpuu). Taimien istutuksella SLL varmistaa, että metsitys onnistuu kestävällä tavalla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Metsittämisen edistymistä seurataan satelliittijärjestelmän avulla. Yhteiskunta GRI 40 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Finnair ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä jo monen vuoden ajan muun muassa pienvesien suojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Pisteitä pienille potilaille Lastenklinikoiden Kummit ry on hyväntekeväisyysjärjestö, joka auttaa vakavasti sairaita lapsia Suomessa. Maantieteellisesti laajassa ja harvaanasutussa maassamme tarvitaan lentoja, joiden avulla lapset pääsevät tarvittaviin hoitoihin usein kaukana kotoa sijaitseville lastenklinikoille. Jo vuonna 1995 alkanut Finnairin ja Lastenklinikoiden Kummien yhteistyö laajeni vuonna 2010 koskemaan myös Finnair Plus -kanta-asiakkaita, jotka voivat halutessaan lahjoittaa Lastenklinikoiden Kummeille Plus-pisteitään, joiden kautta Finnair antaa lentomatkoja Kummien käyttöön. Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanja Finnair on osallistunut vuodesta 2011 lähtien Roosa nauha -työhön rintasyöpätutkimuksen edistämiseksi sekä potilaiden ja omaisten neuvonnan kehittämiseksi. Tavoitteena on kerätä varoja Roosa nauha -rahastoon ja lisätä tietoisuutta rintasyövästä. Myös Finnair Plus -asiakkailla on mahdollisuus osallistua Roosa nauha -projektiin esimerkiksi lahjoittamalla pisteitään tai hankkimalla lokakuussa myyntiin tulevia Finnair Plus Roosa -tuotteita. Apua Japanin Punaisen Ristille Viimekeväisestä Japanin maanjäristyksestä ja tsunamista lähtien Finnair Plus -jäsenet ovat voineet lahjoittaa Plus-pisteitään Japanin Punaiselle Ristille joko 3 000, 5 000 tai 10 000 pisteen erissä. Esimerkiksi Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta 3 000 pisteellä saa lämpöisen huovan ja vesikanisterin tai 5 kg säilykkeitä, 10 000 pisteellä puolestaan saa yli 100 kg riisiä. Nyttemmin yhteistyö on laajentunut koskemaan yleisesti Punaisen ristin katastrofiapua. Puhtaampi Itämeri Kaikilla Finnair Plus -jäsenillä on mahdollisuus lahjoittaa Plus-pisteitään Baltic Sea Action Groupille eli BSAG:lle. Tähän mennessä on lahjoitettu lähes 400 000 pistettä. Varojen avulla hankitaan mm. öljyntorjuntapuomia Itämeren suojelemiseksi öljyvahingoilta. Ympäristökasvatusta Finnair tukee myös Environment Online ENO:a, kestävän kehityksen kansainvälistä verkkokoulua, joka perustettiin Suomessa vuonna 2000, ja joka tällä hetkellä toimii noin 7 000 koulussa yli 100 maassa. Organisaatio on asettanut tavoitteekseen istuttaa 100 miljoonaa puuta Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoteen 2017 mennessä, ja on jo mobilisoinut koululuokkia esimerkiksi Brasiliassa, Indonesiassa ja Malesiassa istuttamaan miljoonia puita. Syyskuussa 2011 ENO järjesti Joensuussa Act Now! -ympäristökonferenssin, jonka keskusteluihin, työpajoihin ja muihin aktiviteetteihin osallistui satoja oppilaita ja opettajia eri puolilta maailmaa. Finnair sponsoroi tapahtumaa lennättämällä konferenssin koordinaattoreita Suomeen ja tarjoamalle projektille näkyvyyttä. Humanitääristä rahtia Finnair Cargo osallistuu yhteistyössä Punaisen Ristin ja Suomen Pakolaisavun kanssa humanitääriseen avunantoon luonnonkatastrofi- ja GRI 41 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat kriisialueilla. Kiinan Sichuanin ja Haitin maanjäristysten jälkeen Finnair kuljetti alueille sairaalakalustoa ja osallistui infrastruktuurin jälleenrakentamisen rahoittamiseen. Maanjäristyksen ja tsunamin iskettyä Japaniin vuonna 2011 Finnair Cargo lennätti äidinmaidonvastiketta ja muita tavaroita apua tarvitseville alueille. Burmalaisille pakolaisille Thaimaassa on myös lahjoitettu noin 2 000 huopaa. Finnair Cargo myös kuljetti Suomeen Nenäpäivä -kampanjan nenät. Change for Good UNICEFin Change for Good on ollut monen oneworld-allianssiin kuuluvan jäsenyhtiön suosittu hyväntekeväisyyskampanja jo vuodesta 1999, jolloin allianssi perustettiin. Finnair on toteuttanut vuosittain kuusiviikkoisen Change for Good -kampanjan ulkomaan lennoillaan jo vuodesta 1994, ja kampanja on tuottanut jo yhteensä yli miljoona euroa UNICEFin työhön. Viimekertainen kampanja alkoi marraskuun lopulla 2011, ja Finnairin matkustajat lahjoittivat sen aikana yhteensä noin 60 000 euroa. Viime vuodesta lähtien Finnair Plus -asiakkaat ovat voineet lahjoittaa myös Plus-pisteitään Suomen UNICEFille. Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 42 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Luovia elinkeinoja Intiassa Suomalainen yritys Tikau (hindiksi “kestävä”) kouluttaa köyhissä oloissa Intiassa asuvia kastittomia Orissan kyläläisiä valmistamaan käsintehtyjä kodin sisustustuotteita Skandinavian markkinoille. Projektissa, jonka käynnisti Tikaun perustaja ja johtaja Taina Snellman, käytetään bambua kestävänä raaka-ainemateriaalina. Tavoitteena on auttaa köyhiä yhteisöjä ylläpitämään katoavia käsityötaitoja ja säilyttämään perinteinen elinkeinonsa luovalla tavalla. Finnair auttaa Tikauta kuljettamalla vaatteita ja leluja Intiaan ja lahjoittaa samalla kylän asukkaille Finnairin käytöstä poistettuja huopia ja muita tavaroita. “Tarkoituksena on luoda daliteille ihmisarvon mukaista kunnioitusta antamalla heille vaihtoehtoinen ja tuottoisa tapa hankkia elantonsa”, Snellman kertoo. Dalitit ovat ikään kuin Intian yhteiskunnan ”koskemattomia” ja kastilaitoksen ulkopuolisia. Kastijärjestelmä on julistettu laittomaksi jo vuonna 1950, mutta sillä on edelleen paljon vaikutusvaltaa Intiassa. Orissan kylä on yksi Intian monista köyhistä yhteisöistä, joissa Tikaulla on työpajoja. Pajoissa valmistetaan koreja, lamppuja, mattoja ja muita käsintehtyjä tuotteita, joita myydään niin Tikaun Helsingin myymälässä kuin myös Finnair PlusShop -verkkokaupassa. Tikau ja kansalaisjärjestö Tikau Share ovat kohdanneet vaikeita haasteita käynnistäessään tuotantoa dalit-yhteisössä, jonka jäsenet ovat ylenkatsottuja ja yhteiskunnasta poissuljettuja. Orissan Tikau-ryhmä on avoin myös muille kuin daliteille, tosin uudet jäsenet tulee hyväksyä ensin jäsenäänestyksellä. “Tämän projektin on pysyttävä pystyssä omin avuin, jotta siitä todellakin muotoutuu kestävä”, Snellman sanoo ja korostaa että Tikaun tarkoituksena on auttaa köyhiä ihmisiä auttamaan itse itseään eikä vain antaa hyväntekeväisyyttä. Tikau Share puolestaan osallistuu World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan. Design Helps Living Roomin näyttely- ja seminaaritila sekä kahvila toimivat auttavan designin tuotteiden, konseptien, ideoiden ja niistä kiinnostuneiden kohtaamispaikkana ja ideapajana syyskuun 2012 aikana. Ohjelmalla tuetaan Tikau Share ry:n kylätalohanketta Intian Orissan kastittomien kylässä. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 43 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 44 / 84 Vanhasta uutta Finnair on uudistanut visuaalista ilmettään vuodesta 2010 lähtien aina yrityksen logosta lentokoneiden sisustukseen ja virkapukuihin asti. Vanhat liput, istuimet, verhot, huovat, virkapuvut ja muut eivät kuitenkaan mene hukkaan: ne vain saavat uuden muodon. Yksi Finnairin yhteistyökumppaneista tässä prosessissa on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston työhönkuntouttamisyksikön alainen käsityöpajojen yhteisö Uusixverstaat, joka luo uutta vanhoista vaatteista, metalliesineistä, huonekaluista ja muista käytöstä poistetuista esineistä. Noin kaksi kolmasosaa Uusix-verstaiden työntekijöistä on kuntouttavassa työtoiminnassa. Uusix-verstaat tekevät muotoiluja konseptiyhteistyötä myös Aalto-yliopiston opiskelijoiden kanssa. Uusix-verstaiden tuotteita myydään mm. Helsingin Design District -alueen liikkeissä. Toinen uutta luova kierrätyskumppani on suomalainen Globe Hope, joka tekee vaatteita ja asusteita kierrätysmateriaaleista ekologisia, eettisiä ja esteettisiä periaatteita noudattaen. Osana Finnairin ja Globe Hopen jatkuvaa yhteistyötä Globe Hope hyödyntää kestäviä materiaaleja Finnairin käytöstä poistetuista tuotteista kuten virkapuvuista. “Kun virkapuvut uudistettiin, vanhat puvut toimitettiin meille”, kertoo Globe Hopen toimitusjohtaja Seija Lukkala. “Me olemme tehneet niistä uutta designia. Kankaat ovat erittäin hyvälaatuisia, joten ne sopivat loistavasti vielä ainakin yhdelle uudelle käyttökierrokselle. Olemme tehneet niistä mekkoja, kasseja ja käsilaukkuja. Tuotteet ovat hienoja ja niillä kaikilla on oma tarinansa.” Globe Hope vie tuotteitaan yhdeksään Euroopan maahan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Suomessa yhtiön tuotteita myydään yli 100 liikkeessä ympäri maata, mukaan lukien yhtiön kaksi omaa kauppaa Helsingissä. Uusix-verstaan tekemä lasten kylpytakki; materiaalina Finnairin torkkupeitto Globe Hopen mekko; materiaalina Finnairin virkapuku Sisältö 06 GRI Taloudellinen vastuu Johdanto ....................................................... Asiakkaat 48 Ympäristövastuu.......................................................................51 Sosiaalinen vastuu............................................................... 61 Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 45 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 46 / 84 Finnairin yhteiskuntavastuuraportista Tämä on Finnairin neljäs yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa kerrotaan vuonna 2011 Finnairissa tehdystä työstä kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla. Ensimmäinen raportti ilmestyi keväällä 2008 ja oli siis ensimmäinen laatuaan Finnairin historiassa. Raportointiperiaatteet Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä maailmassa, jotka kertoivat yhteiskuntavastuuasioistaan kansainvälistä GRI (Global Reporting Initiative) -viitekehystä soveltaen. Finnairin yhteiskuntavastuuraportti on koostettu soveltaen GRI:n G3-ohjeistusta. Raportti kattaa emoyhtiön lisäksi Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä konsernin Suomessa toimivat matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytäryhtiöt. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta Finnairkonserni ei raportoi, koska pieninä toimijoina niillä ei ole katsottu olevan oleellista merkitystä konsernin yhteiskuntavastuunäkökohtien kannalta. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkoistetuista toiminnoista Finnair-konserni ei raportoi. Vuoden 2010 alussa emoyhtiöön kuulunut Finnair Tekniikka yhtiöitettiin kahdeksi erilliseksi tytäryhtiöksi Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair Engine Services Oy:ksi. Hallinnolliset ylärakenteet ovat molemmilla yhtiöillä kuitenkin samat ja niitä tullaan tässä raportissa käsittelemään yhtenä kokonaisuutena, Finnair Tekniikkana. Näkökulma on perusteltu siksikin, että molempien teknillisten tytäryhtiöiden toimintaa ovat lentokoneiden ja niiden osien sekä laitteiden korjaukset ja huoltaminen, ja tästä syystä niiden yhteiskuntavastuunäkökohdat ovat konsernitasolla riittävän yhtenevät. Raportin tietolähteet, mittaus- ja laskentamenetelmät Raportin tiedot on kerätty konsernin sisäisistä tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta. Mittaus- ja laskentamenetelmien osalta on noudatettu GRI G3 -laskentaohjeita aina, kun saatavilla ollut aineisto on sen mahdollistanut mielekkäästi ja tarkoituksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaus- tai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta kunkin tunnusluvun kohdalla. Luvut on esitetty aikasarjoina aina, kun se on ollut asianmukaista ja luotettavasti mahdollista. Taloudellisen vastuun kohdalla luvut ovat pääasiassa tilinpäätöstiedoista. Muu informaatio taloudellisen vastuun kohdalla on peräisin eri toimijoilta ympäri konsernin. Finnairin suurin yksittäinen materiaalikuluerä on lentopetroli. Lentopetrolia käsitellään tässä raportissa kuitenkin energiana, sillä käyttötarkoituksensa ja ympäristövaikutustensa vuoksi lentopetroli on mielekästä ymmärtää varastoituna energiana. Polttoaineet raportoidaan myös massansa tai tilavuutensa perusteella. Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoaineenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista seurantajärjestelmistä ja perustuvat toteutuneisiin kulutuksiin. Koska Finnair on valmistautunut EU:n päästökauppajärjestelmään, käyttämämme päästölaskenta on ulkopuolisen tahon verifioima. Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen energiankulutusten suhteen tiedot on saatu palveluntarjoajilta, tavarantoimittajilta sekä maksettujen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristölupansa edellyttämistä seuranta- ja mittausjärjestelmistä. Tekniikan materiaalien käytöstä raportoidaan ainoastaan kemikaalit, koska raaka-aineiden ja varaosien tilastointikäytäntö ei mahdollista vertailukelpoista esitystapaa. Finnair Tekniikka ei kuitenkaan ole merkittävä raaka-aineiden käyttäjä, ja Tekniikan keskeiset ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien varastointiin ja käyttöön. Finnair Catering Oy:llä on ISO14001 sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tarkasti. Lisäksi matkatoimisto Arean pääkonttorilla on WWF:n myöntämä Green Office -merkki, jonka puitteissa he seuraavat määrättyjä ympäristöparametreja tehostetusti. Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat Finnairin HR-tietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvinvoinnista vastaavilta. Tapaturmatilastojen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä ja ne päivittyvät takautuvasti, jonka vuoksi vuoden 2011 luvut saattavat vielä tarkentua. Ihmisoikeuksiin ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta, alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta pääasiassa Aurinkomatkat Oy:ltä, joka matkanjärjestäjänä on tässä suhteessa avainasemassa. Toiminnan lain- ja määräystenmukaisuus on vahvistettu konsernin lakiasiainosastolta. Asiakastyytyväisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä konsernin saamaan palautteeseen. Tapaturmataajuudet raportoidaan GRI:n edellyttämällä tavalla, mutta sairaus- ja muista poissaoloista sen sijaan ei ole vielä saatavilla GRI:n vaatimusten mukaista tilastodataa. Muutokset raportoitavissa tiedoissa Sosiaalisten mittareiden laskenta- tai tiedonkeruutavoissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2010 raportista. Ympäristöindikaattoreiden osalta kohdassa EN1 propyleeniglykolin ja Tekniikan käyttämien kemikaalien käyttömäärät ovat tarkentuneet viime vuoden raportista. Näiden perusteista enemmän kyseisen indikaattorin kohdalla. Uutena tämän vuoden raportissa on Finnair Cargon polttoaineen kulutus ja CO2-päästöt koskien Cargon ostamaa kuljetuskapasiteettia muilta lentoyhtiöiltä. Muuten ympäristöindikaattoreiden osalta ei ole tapahtunut muutoksia tiedonkeruunmenetelmissä tai laskentatavoissa. Konsernin organisaatiorakennetta ja tilinpäätöstietojen laskentaa koskevat muutokset kuvataan tarkemmin Finnairin taloudellisessa katsauksessa. Raportin painopisteet Vuoden 2011 raportin rakennetta on muutettu. Finnair luopui Logbook-vuosikertomuksestaan ja siksi tärkeitä teemoja on käsitelty laajemmin artikkeleiden muodossa yhteiskuntavastuuraportissa. Raportti on jaettu osa-alueisiin seuraavasti: • Finnairin yleisesittely • Asiakkaat • Henkilöstö • Operatiivinen toiminta • Yhteiskunta • GRI -indikaattoriosuus Yhteiskuntavastuuraporttimme kattaa kaikki yhteiskuntavastuun osa-alueet. Ympäristön kannalta Finnair-konsernin ylivoimaisesti merkittävin toiminto on lentäminen. Joidenkin arvioiden mukaan 95 % kaikista toimialan ympäristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentämisen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen polttoaineen käytöstä. Globaalilla tasolla ilmailu aiheuttaa noin 2–3 prosenttia maailman ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Lentämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia konsernin tasolla ovat Sisältö Johdanto materiaalivirrat sekä jäteasiat. Yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ja tytäryhtiöillä on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäristönäkökohtiaan, mutta konsernitasolla tarkasteltaessa nämä ovat marginaalisia lentämiseen verrattuna. Useita tällaisia näkökohtia on kuitenkin poimittu mukaan raporttiin. Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa painotetaan konsernin henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja. Ilmailu ja sen tukitoiminnot ovat hyvin työvoimaintensiivisiä aloja. Finnair on merkittävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edellytetään monelta osin vielä pitkälle vietyä erityisosaamista, joten pätevä, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on Finnairille elinehto. Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään raportissa laajasti ja kattavasti. Toinen tärkeä sidosryhmä Finnairille ovat luonnollisesti asiakkaat. Niinpä asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen vastuun näkökohta konsernin toiminnan vaikutuksissa liittyy matkailuun. Matkailu on eräs suurimmista elinkeinoaloista maailmassa, ja matkailulla on valtavasti vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin. Finnair-konsernissa matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytäryhtiöt ovat tärkeä rajapinta kohteiden paikallisyhteisöjen ja konsernin välissä. Koska matkailun sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata yhteismitallisesti, ei niitä käsitellä niinkään tunnuslukujen valossa vaan laadullisesti. Taloudellisen vastuun osalta pääpaino on kannattavan liiketoiminnan turvaamisessa. Pitkällä tähtäimellä ainoastaan kannattava yritys kykenee tuottamaan hyvinvointia yhteiskuntaan ja sidosryhmillensä. Tämä tarkoittaa joskus kipeitäkin ratkaisuja. Säännöllisen ja toimivan lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen elinkeinoelämän että poliittisen toiminnan kannalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tärkeisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat osan luottamuksen ja kansainvälisen kanssakäymisen infrastruktuuria. Finnair on myös merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja. Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 47 / 84 Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt FINNAIR-KONSERNI Toimintasegmentti Liiketoimintayksikkö/tytäryhtiö Sisältyy raporttiin LENTOLIIKENNE Lentoliikenne X Finnair Cargo Oy X Finnair Cargo Terminal Operations Oy X Finnair Aircraft Finance Oy ja FAF:n tytäryhtiöt X Finnair Technical Services Oy X Finnair Engine Services Oy X Northport Oy (maapalvelu) X Finnair Catering Oy X LENTOTOIMINTAPALVELUT Finncatering Oy MATKAPALVELUT X Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab X Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei liity lentotoimintaan kuin lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla. Horizon Travel Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto) Calypso Ei Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto) Takeoff/Matkayhtymä Oy Ei Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei varsinaista toimintaa tällä hetkellä Suomen Matkatoimisto Oy (SMT) MUUT TOIMINNOT Ei Finnair Facilities Management Oy Perustelu X A/S Estravel Ltd Ei Matkatoimisto Oy Area X Amadeus Finland Oy X Konserninhallinto X Yhteiset toiminnot X FTS Financial Services Oy X Back Office Services Estonia Oü, Viro X Finnair Flight Academy Oy X Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto) Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 48 / 84 Taloudellisen vastuun johtaminen Visio Finnair on maailman innovatiivisimpia, turvallisimpia ja pisimpään toimineita lentoyhtiöitä. Yhtiö keskittyy lentämiseen Aasian ja Euroopan välillä, ja sen visiona on olla Pohjolan ykkönen sekä halutuin vaihtoehto Aasian liikenteessä. Finnairin tavoitteena on lisäksi olla kolmen suurimman joukossa sellaisessa Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä, jossa matkustaja joutuu vaihtamaan konetta matkan aikana. Finnairin kasvustrategian perustana ovat Aasian kasvavat markkinat, nopeimmat lentoyhteydet sekä kustannuskilpailukyky. Vuonna 2011 Finnair otti merkittäviä askelia strategiansa toteuttamisessa ja toimintansa kehittämisessä. kuljettamiseen, se toimii myös osana toimialueensa kansantalouksien infrastruktuuria. Vuonna 2011 Finnair panosti toiminnan tehostamisen ohella kasvuun ja palvelun laatuun. Singaporen reitin avaus ja toukokuussa 2012 avattavan Chongqingin reitin valmistelut ovat askeleita kohti vision mukaista Aasian liikevaihdon kaksinkertaistamista vuoteen 2020 mennessä. Kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi Finnair keskittyy jatkossa ydinliiketoimintaansa ja rakentaa ympärilleen entistä vahvempaa kumppanuusverkostoa. Kannattavuus suhdanneherkällä ja erittäin kilpaillulla toimialalla edellyttää rakenteellisia muutoksia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin toteuttaa. Yhtiö kehitti vuoden 2011 aikana Uraportti-konseptin auttamaan finnairilaisia työllistymään mahdollisimman nopeasti silloin, kun henkilöstöä joudutaan vähentämään. Tavoiteltujen säästöjen saavuttaminen edellyttää mittavia muutoksia yhtiön toimintatavoissa, aiempaa syvempää liittoutumista ja kaiken toiminnan kustannustehokkuuden lisäämistä. Nämä toimet merkitsevät suuria muutoksia yhtiön henkilöstölle eikä henkilöstövähennyksiltä ole mahdollista välttyä. Finnairin lentoliikenteen strateginen painopiste on Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä, minkä vuoksi yhtiö pyrkii Aasian liikenteen kasvun ohella kehittämään vaihtoehtoja yhtiön omalle kapearunkokoneilla lennettävälle liikenteelle Euroopan ja kotimaan liikenteen yksikkökustannusten alentamiseksi ja joustavuuden lisäämiseksi. Finnair tavoittelee johtavaa asemaa pohjoismaisena toimijana yhteistyössä kumppaniensa kanssa tuottaakseen lisäarvoa osakkailleen ja asiakkailleen. Markkinat ja yleiskatsaus Globaali lentoliikenne on muuttunut viime vuosina merkittävästi, ja alalla on menossa samanlainen rakennemuutos, jonka useat muut toimialat ovat kohdanneet jo aikaisemmin. Tälle murrokselle ovat tyypillisiä markkinoiden vapautuminen, lisääntyvä kilpailu, ylikapasiteetti, konsolidoituminen, liittoumat sekä erikoistuminen. Toimialan globaalin konsolidoitumisen arvioidaan jatkuvan. Finnairin tavoitteena on hyödyntää tämän kehityksen mahdollisuudet. Finnairin tavoitteena on synnyttää kestävää taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut kannattavasti, kustannuskilpailukykyisesti sekä sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tarpeiden kanssa. Vastuullinen toiminta on kannattavan liiketoiminnan kulmakivi. Finnairin strategian mukaisesti yhtiö panostaa Aasian liikenteen kasvattamiseen ja tavoittelee pohjoismaista johtajuutta yhteistyössä vahvan kumppaniverkoston kanssa. Kumppaniverkoston asema korostuu entisestään, sillä pieni yhtiö ei voi tehdä kaikkea enää itse. Kilpailu alalla on kiristynyt niin, että sekä kustannuskilpailukyvyn että laadun jatkuva kehittäminen edellyttävät erikoistumista ja laajamittaista yhteistyötä. Taloudellisen toiminnan periaatteet Julkisena osakeyhtiönä Finnair on sitoutunut tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voitonjakoperiaatteet on ilmaistu Finnairin osinkopolitiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunnistetaan ja arvioidaan yhteiskuntavastuu- ja riskienhallintaorganisaatioiden toimesta, jotka puolestaan toimivat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi konsernin matkanjärjestäjien intresseissä on edistää kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua. Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväksyttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat liikekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä sekä kansainvälistä tilinpäätösstandardia. Finnairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunnatussa aineistossa. Yhtiön taloudellinen raportointi pyrkii välittämään mahdollisimman läpinäkyvästi tietoa Finnairin taloudellisesta asemasta ja kehityksestä. Lentoyhtiön taloudelliset vaikutukset Lentoliikenne on maailmantalouden sekä kansantalouksien suhdannevaihteluille herkkä toimiala. Samalla kun lentoyhtiön ansaintalogiikka perustuu ihmisten tarpeeseen liikkua työhön tai vapaa-aikaan liittyvistä syistä sekä tavaroiden Lentoliikenne on merkittävä toimiala koko yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta. Lentoliikenteen avulla syntyvä saavutettavuus on välttämätön edellytys Suomen kilpailukyvylle globaalissa maailmassa ja sen kansantaloudellinen merkitys on huomattava; lentoliikenteen arvioidaan kokonaisuudessaan tuottavan noin 3–5 % BKT:stä, työllisyydestä ja verotuloista. Finnairin toimiva Aasia-strategia on olennainen osa lentoliikenteen BKT-kontribuutiossa ja sen vaikutuksen suuruus on arviolta noin yhdestä kahteen miljardia euroa. Vuotta 2011 leimasivat polttoaineen korkea hinta ja lisääntynyt lentotarjonta. Toimiala valmistautui alkuvuonna markkinoiden ennustettuun kasvuun, minkä vuoksi tarjonta kasvoi kysyntää nopeammin ja kilpailutilanne oli tiukka. Maailmantalouden heikentyessä kilpailutilanne kiristyi edelleen, mikä vaikutti niin henkilö- kuin rahtiliikenteeseenkin. Lentotarjonnan voimakas kasvu tasoittui toisella vuosineljänneksellä öljyn korkean hinnan, maailmantalouden epävarmuuden, Japanin katastrofin sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan levottomuuksien vuoksi. Finnair kuitenkin kasvatti markkinaosuuttaan Aasian ja Euroopan välisessä liikenteessä operoimillaan reiteillä. Myös liikematkustus ja businessluokan kysyntä kehittyivät myönteisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuoden toisella puoliskolla kysynnän kasvu hidastui maailmantalouden epävarmuuden vuoksi. Makrotalouden kasvava epävarmuus näkyi liikematkustuksen odotettua heikompana kehityksenä ja rahtiliikenteen kannattavuuden heikkenemisenä. Valmismatkamarkkinoiden ylikapasiteetin vuoksi valmismatkaliiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiö Aurinkomatkojen toiminnallinen liiketulos oli poikkeuksellisesti tappiollinen. Koko vuoden osalta etenkin polttoaineen korkea hinta ja alkuvuoden häiriöt heikensivät yhtiön kannattavuutta, minkä vuoksi Finnairin toiminnallinen liiketulos vuonna 2011 oli 60,9 miljoonaa euroa tappiollinen. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 49 / 84 Taloudellisen vastuun tunnusluvut EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle Suora taloudellinen arvo, Miljoonaa euroa Konsernin liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Rahoitustuotot Tuotot yhteensä 2011 2010 2 257,7 2 023,3 2009 2008 13,9 20,1 47,8 27,1 9,0 6,5 8,9 22,1 1 837,70 2 255,80 2 280,6 2 049,9 1 894,40 2 305,00 1 749,6 1 485,1 1 407,7 1 648,8 455,4 438,8 482,3 538,6 Jaettu taloudellinen arvo Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut Toiminnalliset kulut ilman poistoja sekä henkilöstökuluja Maksut henkilöstölle Henkilöstökulut Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille Osinko, euroa Korot ja muut rahoituskulut Maksut valtiolle (verot) Lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset 0 0 0 0 30,6 26,3 18,7 26,7 0 1,9 29,4 16,1 n/a n/a n/a n/a 2 235,6 1 952,1 1 938,1 2 230,2 45,0 97,8 -43,70 74,80 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat 158,6 5,3 325,5 231,2 Toiminnallinen tulos -60,9 -4,7 -171,1 0,8 -5,2 -0,4 -7,8 -3 Jaettu yhteensä Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle Ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan Finnairin toimintakustannuksia. Globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa keskeiset toimenpiteet kohdistuvat fossiilisen hiilen polton vähentymiseen. Valittavissa on erilaisia ohjauskeinoja päästökattojen asettamisesta polttoaineiden hintaohjausmekanismeihin sekä jopa suorien kieltojen asettamiseen. Finnairin käyttämä lentopetroli on tällä hetkellä fossiilista polttoainetta. Polttoainekulut ovat myös Finnairin merkit- tävin yksittäinen kustannuserä. Näin ollen kaikki lentopetrolin hintaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat samansuuntaisesti myös Finnairin toimintakuluihin. Säädelläkseen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä Euroopan Unioni on aloittanut vuoden 2012 alusta EU:n alueella operoivia lentoyhtiöitä koskevan hiilidioksidipäästökaupan. Finnair arvioi, että nykymuodossaan ja nykyhintatasolla päästökaupasta aiheutuva lisäkustannus vuonna 2012 on noin 5 miljoonaa euroa. Kustannuksen arvellaan kuitenkin kasvavan tuntuvasti tulevina vuosina. Ilmastonmuutos muodostaa selkeän riskitekijän myös matkailuelinkeinolle. Useat lomakohteet sijaitsevat seuduilla, joiden keskeisiin vetovoimatekijöihin ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa jopa tuhoisasti. Tällä voisi olla mittavat taloudelliset vaikutukset esimerkiksi konserniin kuuluvalle Aurinkomatkat Oy:lle. Ympäristömuutosten aiheuttamien negatiivisten tapahtumien välttämiseksi on ennaltaehkäisevä työ yhdessä paikallisten viranomaisten, päättäjien, rahoittajien, yrittäjien ja muiden tahojen kanssa - kuten myös matkanjärjestäjien välinen yhteistyö - tehokkaimpia tapoja vaikuttaa itse kohteiden kehittymiseen ja kasvuun sekä eri attraktiotekijöiden säilymiseen ja matkailun kestävään kehittymiseen. Toisaalta Finnairin pitkäjänteinen ympäristötyö ja järjestelmällinen laivastouudistushanke saattavat tuoda yhtiölle kilpailuetua. Modernin kaluston myötä Finnairin polttoaineen kulutus matkustajaa kohden on jatkuvasti pienentynyt ja on tärkeimpiin kilpailijoihin nähden kilpailukykyinen. Tämä painaa siltä osin myös yksikkökustannuksia alas ja vaikuttaa lisäksi päästökaupan kustannuksiin alentavasti. Finnair on myös onnistuneesti kokeillut biopolttoaineita lennoillaan. Ilmastonmuutos lisää ihmisten ympäristötietoisuutta. Kun moderni laivasto yhdistetään Finnairin kompaktin kotiaseman, Helsinki-Vantaan, ihanteelliseen sijaintiin Euroopan ja Aasian välissä, saattavat Finnairin panostukset ympäristövaikutustensa jatkuvaksi vähentämiseksi lisätä yhtiön haluttavuutta ympäristötietoisen lentomatkustajan valintana. Huoli ilmastonmuutoksesta saattaa lisätä erilaisten video- ja muiden virtuaalikokousten kysyntää. Konsernin matkatoimistoilla onkin tällaiset palvelut jo valikoimissaan. Lisäksi Finnair lentoyhtiönä sekä konsernin matkatoimistot eli Area, Suomen Matkatoimisto että Amadeus Finland tarjoavat asiakkailleen hiilijalanjälkiraportointia, joka huomioi lentojen lisäksi muita matkatapahtumia sekä hotelliyöpymiset. EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva koskee kaikkia Finnair-konsernin työntekijöitä. Eläkemaksujen osuus palkoista on 19,5 prosenttia ja eläkkeisiin liittyvä osuus henkilöstökuluista 16,1 prosenttia. Lisäksi osaa henkilöstöstä koskee eläkesäätiön lisäetu ja johtoa omien sopimustensa mukainen lisäetu. Konsernin henkilöstöstä noin 45 prosenttia kuuluu eläkesäätiön lisäedun piiriin. Finnairin eläkevastuu (FAS) oman eläkesäätiönsä suhteen on noin 324 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Valtio ei tue Finnairin toimintaa taloudellisesti. Poikkeuksen muodostaa Finnairin Ilmailuopisto. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena. Ilmailuopiston tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Dnro 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2011 Finnairin Ilmailuopisto sai Opetushallitukselta tukea yhteensä noin 2 miljoonaa euroa EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta Finnairilla ei ole varsinaista paikallishankintapolitiikkaa, eikä Finnair kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuudesta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota muun muassa tarkoituksenmukaisuuteen, toimitusvarmuuteen, hintaan sekä laatuun. Hankittavien tuotteiden tulee olla kestäviä sekä ympäristölle ja ihmisille mahdollisimman turvallisia. Monet konsernin hankintakategorioista ovat lisäksi viranomaissäädeltyjä, jolloin mahdollisten toimittajien tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Esimerkiksi kaikki lentoturvallisuuteen liittyvät hankinnat ovat tällaisia. Joillain konsernin tytäryhtiöillä sen sijaan on omia paikallista hankintaa tukevia periaatteita. Finnairin suurin yksittäinen hankintaerä on lentopetroli. Lentopetroli on myös Finnairin merkittävin operatiivinen kuluerä. Lentopetrolin hankinnassa painottuvat taloudelliset seikat sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden takaamiseksi Finnair on hajauttanut lentopetrolihankintansa noin 40:lle eri toimittajalle. Suurin osa Finnair-konserniin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n ohjelmassaan käyttämistä hotelleista on pieniä tai keskisuuria hotelleja, joilla pääsääntöisesti on paikallinen omistajuus. Aurinkomatkojen käyttämä hotellien arviointikriteeristö antaa enemmän painoarvoa hotelleille, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Lisäksi hotelli saa lisäpisteitä, jos se suosii omassa hankintatoimessaan paikallisia tuottajia ja toimittajia. Esimerkiksi Aurinkomatkojen suurimmassa kesäkohdemaassa, Kreikassa, Aurinkomatkojen kesällä 2011 käyttämät hotellit olivat yli 90 prosenttisesti paikallisessa omistuksessa. Aurinkomatkoilla on lisäksi joka kohteessaan paikallinen edustaja, jolta Aurinkomatkat ostaa muun muassa maakuljetukset, retkijärjestelyt ja muita toimintaan liittyviä palveluita. Myös liikematkoihin keskittyneet Area Oy sekä Suomen Matkatoimisto Oy käyttävät paikallisia agentteja matkaohjelmien ja ryhmävarausten tekemisessä. Finnair Catering Oy:n elintarvikehankinnoista jopa 90 % on ostettu kotimaisilta toimittajilta. Sen sijaan cateringkalusto on valtaosaltaan ulkomaista alkuperää. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 50 / 84 EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Suurena työnantajana Finnair hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa taloudellisesti mm. työntekijöidensä sekä toimittajiensa ja alihankkijoidensa työntekijöiden ostovoiman välityksellä. Lisäksi lentoliikenteen merkitys syrjäisen maan talous- ja poliittiselle elämälle on merkittävä. Turismi vaikuttaa positiivisesti kohdemaiden kansantalouksiin ja mikrotalouksiin sekä liikematkailu kohdemaidensa talouksiin. Matkailulla voi toisaalta olla myös negatiivisia vaikutuksia kohdepaikkojensa elinkeinorakenteeseen. Esimerkiksi harmaa talous, prostituutio ja huumekauppa voivat joissain oloissa lisääntyä. Finnair-konsernin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy pyrkii kuitenkin aktiivisesti ehkäisemään näitä ongelmia mm. hotellien ja palveluiden valinnoilla sekä tiedon välittämisellä matkailijoille. Keskeisiä matkailun vaikutusten tunnistamisen ja hallinnan kanavia ovat jäsenyydet alan järjestöissä ja sitoutumiset sopimuksiin ja julistuksiin, kuten Helsinki Declarationiin. Lisäksi vuonna 2010 Finnair liittyi Sustainable Travel Leadership Network -ryhmään, jonka tarkoituksena on edistää parhaita käytäntöjä kestävän matkailun saralla. Aurinkomatkat Oy on myös toiminut pitkään kestävää matkailua edistävän Tour Operator’s Initiativen (TOI) hallituksessa. Lisää lentoliikenteen ja Finnairin taloudellisesta vaikutuksesta Taloudellisen vastuun osiossa. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 51 / 84 Ympäristövastuun johtaminen Finnairin tavoitteena on olla johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla. Yhtiö ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan ja tukee kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö IATA:n tavoitetta päästöttömästä lentämisestä. Noudatamme vallitsevaa ympäristölainsäädäntöä, mutta ympäristötyön tarkoituksena on ylittää viranomaisvaatimukset ja olla suunnannäyttäjänä ympäristövaikutusten arvioinnissa, raportoinnissa sekä niiden vähentämisessä. Finnairin ympäristötyö on pitkäjänteistä. Ympäristöorganisaatio eri muodoissaan on ollut olemassa 1980-luvun lopulta ja ympäristövaikutuksista on raportoitu vuodesta 1997 säännöllisesti. Nykyisin ympäristöorganisaation on korvannut yhteiskuntavastuuorganisaatio, jossa huomioidaan ympäristöasioiden lisäksi myös vastuun sosiaaliset näkökohdat. Yhteiskuntavastuuta johdetaan konsernitasolta, mutta jokaisessa yksikössä on ympäristötoiminnasta vastaavat henkilöt sekä toimintaan liittyvä ohjeistus. Ympäristöhuollon ohjausryhmässä tehdään yhteistyötä alihankkijoiden kanssa jätehuollon ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Myös alan työryhmissä kuten IATA:n ympäristökomiteassa, AEA:n ympäristökomiteassa sekä suomalaisissa ja pohjoismaisissa alan yhteistyöelimissä Finnair toimii aktiivisesti edistäen lentoliikenteen ympäristökuormituksen vähentämistä. Finnair pyrkii koko toiminnassaan vähentämään jätteiden määrää sekä pienentämään energiankulutusta myös muussa toiminnassa kuin lentämisessä. Finnairin toimitiloissa sekä maassa että ilmassa pyritään kierrättämään lasi, paperi, metalli sekä keräämään energiajae, joka kelpaa teollisuuden energialähteeksi. Lennoilla on jo usean vuoden ajan lajiteltu erikseen mahdollisuuksien mukaan alumiini, lasi, energiajae sekä muovijäte. Tämän lisäksi Finnair-konsernissa kerätään biojätettä. Jätteiden hyötykäytön osuus konsernissa on nostettu yli 60 prosenttiin. Lennoilta tulevan jätteen hyödynnettävä osuus on yli 60 prosenttia siitä jätteestä, jonka käsittelyyn voimme vaikuttaa. Lainsäädäntö estää kansainvälisen ruokajätteen hyödyntämisen turvallisuussyistä. Finnair Cateringissä on myös aloitettu biohajoavien pakkauksien käyttäminen soveltuvin osin. Lämpöä, sähköä ja vettä kuluu eniten Finnair Tekniikassa ja Finnair Cateringissa. Finnair Cateringillä ja nyt myös sen tytäryhtiöllä FinnCateringilla on kansainvälisen ISO14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Finnair Tekniikalla on Uudenmaan ympäristölupakeskuksen myöntämä lupa toiminnalleen ja toiminnasta raportoidaan vuosittain viranomaisille. Tekniikan toiminnassa halutaan erityisesti kiinnittää huomiota VOC–päästöihin sekä kemikaalien käytön vähentämiseen. Finnairin yhteiskuntavastuupolitiikka määrittää strategian myös ympäristöjohtamisen osalta. Finnairin hallituksessa on myös yhteiskuntavastuun osalta nimetty henkilö. Ympäristökoulutusta annetaan koko henkilöstölle ja tärkeitä teemoja sekä parhaita toimintatapoja nostetaan esiin erilaisin kampanjoin niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Lentoyhtiön ympäristövaikutuksesta noin 95 prosenttia tulee moottoripäästöistä. Lentoliikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ja melun ohella myös muita ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavia päästöjä, joita on kyettävä vähentämään. Lentämisen päästöjä vähennetään kaikin mahdollisin tavoin. Päästövähennykset perustuvat neljään osa-alueeseen: teknologisiin ja operatiivisiin parannuksiin, infrastruktuurin kehittämiseen sekä markkinakeinoihin, kuten päästökauppaan. Kaikilla alueilla teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten lentokone- ja moottorivalmistajien, lentoasemien, lennonjohdon ja viranomaisten kanssa. Teknologian osalta Finnairin tärkein ympäristöteko on lentokonelaivaston uusiminen. Finnair liikennöi jo nyt yhdellä alan nuorimmista laivastoista. Euroopan-liikenteessä lennetään Airbus A320- ja Embraer-perheiden koneilla. Kaukoliikennelaivaston uudistus saatiin päätökseen vuonna 2010 ja laivaston keski-ikä on nyt 7 vuotta. Uuden teknologian Airbus A350 XWB -laajarunkokoneet tulevat laivastoon vuosina 2015–2017. Niiden keskimääräinen kulutus on alle kolme litraa sadalla kilometrillä matkustajaa kohden. Teknologiseen kehitykseen kuuluvat myös biopolttoainehankkeet. Finnairin teki ensimmäiset kaupalliset biopolttoainelentonsa kesällä 2011 heti mahdollistavan sertifioinnin tultua voimaan. Hankkeita on menossa useampia ja lentoja on tarkoitus jatkaa. Infrastruktuurin osalta Single European Sky -hanke näyttelee merkittävää osaa sujuvan lentoliikenteen kehittämisessä. Helsinki-Vantaan lentoasema ja sen kolme kiitorataa varmistavat sujuvan operatiivisen toiminnan niin maassa kuin lennettäessäkin. Lisäksi olemme yhteistyössä Finavian kanssa tutkineet mahdollisuuksia lisätä entisestään polttoaineenkulutusta vähentäviä CDA- eli liukulaskeutumisia Helsinki-Vantaalla. Operatiivisen toiminnan osalta polttoainekulutuksen vähentämis- ja päästösäästöhankkeet jatkuvat edelleen. Uuden pääkonttorin rakennustyöt on aloitettu. Uusi rakennus tulee valmistumaan kesällä 2013 ja siinä otetaan jo rakennusvaihessa huomioon ympäristönäkökohdat tarkasti. Rakennukselle haetaan LEED Gold –sertifiointia. Uusi toimitila mahdollistaa uudet toimintatavat, jotka ovat myös ympäristön kannalta entistä tehokkaampia. Avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa on edellytys ympäristövastuun kantamiselle. Raportoimme ympäristövaikutuksistamme säännöllisesti yhteiskuntavastuuraportissa sekä Carbon Disclosure Projectissa (CDP). Tämän lisäksi viestimme suoraan eri tahoille toiminnastamme ja vastaamme mielellämme sidosryhmiä askarruttaviin kysymyksiin. Ympäristövastuun kantaminen edellyttää ajatustenvaihtoa sekä jatkuvaa toiminnan kehittämistä uusimman saatavilla olevan tiedon mukaisesti. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta 52 / 84 GRI Ympäristövastuun tunnusluvut EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan Finnairin materiaalien käyttö painottuu liikennepolttoaineisiin, erityisesti lentopetroliin. Polttoaineita käsitellään tässä raportissa ensisijaisesti energiana ja niiden kulutus raportoidaan kohdassa EN3. Finnairin muista toiminnoista merkittäviä materiaaleja käyttäviä yksiköitä ovat Finnair Catering Oy, Finnair Technical Services Oy ja Finnair Engine Service Oy (yhdessä Finnair Tekniikka), Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä Northport Oy. Lisäksi Finnair-konsernin toimistoilla on oma selkeästi erottuva materiaalien käyttöprofiilinsa. Yhtenä Suomen suurimmista keittiöistä Finnair Catering Oy kuluttaa eniten materiaaleja konsernissa. Cateringissa käytettävät raaka-aineet koostuvat pääasiassa elintarvikkeista ja niiden pakkaamiseen vaadittavista materiaaleista. Valtaosaltaan Cateringin käyttämät materiaalit ovat uusiutuvia. Vuonna 2011 Catering onnistui vähentämään materiaalien kulutustaan merkittävästi. Finnairin rahtiyhtiöiden merkittävin materiaalien kulutus aiheutuu rahdin varastoinnista, kuljetuskuntoon laittamisesta sekä suojaamisesta. Lautaa tarvitaan jakamaan rahdin painoa tasaisemmin kuljetusalustoille. Kuljetettava rahti joudutaan suojaamaan muovilla, sillä lentokoneiden lastaaminen ja purkaminen sekä rahdin kuljettaminen terminaalin ja lentokoneen välillä tapahtuvat ulkona, jolloin rahdin tulee olla suojassa säältä. Materiaali 1 000 kg 1 000 l Finnair Tekniikan tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien käyttöön. Kemikaalien käytön vuoksi Tekniikalta vaaditaan voimassaoleva ympäristölupa. Vuonna 2011 Tekniikassa kemikaalien käyttö laski noin kolme prosenttia. Lentokoneiden huolloissa tarvittavat varaosat ja laitteet ovat suurelta osin korjauskelpoista tavaraa. Tekniikka pyrkii korjaamaan lentokoneiden laitteet aina sen ollessa turvallisuusnäkökohtien ja viranomaismääräysten puolesta mahdollista, sillä laitteet ovat hyvin kalliita. Tämä on yleinen käytäntö toimialalla. Näin ollen lentokoneiden laitteiden elinkaari on tyypillisesti pitkä. Laitteiden ja varaosien käyttömääristä ei kuitenkaan raportoida, sillä niistä ei ole saatavilla yhteismitallista ja mielekkäästi vertailtavissa olevaa dataa. Konsernin toimistot onnistuivat vähentämään omaa paperinkulutustaan lähes kolmanneksella. Pääosin tämä johtuu sähköisiin laskutus- ja varausjärjestelmiin siirtymisestä sekä paperia säästävästä tulostuskäytännöstä ja siihen liittyneestä koulutuksesta ja viestinnästä. Suurin käyttäjä 1 000 kpl 2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009 2011 2010 2009 Muovi 218 240 360 Catering Paperi (ei toimisto) 260 260 231 Catering Kartonki 100 110 167 Catering Tekstiili 87 95 119 Catering Metallit* 53 70 86 Catering 222 241 247 Tekniikka Posliini 18 18 28 Catering Lasi 10 10 12 Catering Kemikaalit Lauta 65 Kuormalavat 31 Cargo TO 33 Propyleeniglykoli** Elintarvikkeet 40 85 Toimistopaperi Finnairin maapalvelutoimintoja hoitavan Northportin merkittävin materiaalinäkökohta liittyy lentokoneiden jäänpoistoon ja -ehkäisyyn. Kylmänä kautena lentokoneiden siiville ja rungoille muodostuu jäätä ja huurretta sekä sataa lunta, jotka on lentoturvallisuussyistä poistettava ennen lentoonlähtöä. Tähän käytetään propyleeniglykolin ja kuuman veden seosta. Vuonna 2011 Northportin propyleeniglykolin kulutus laski lähes 40 prosenttia edellisvuodesta. Tämä selittyy pääosin säätekijöillä: vuonna 2010 lunta satoi reilusti sekä alku- että loppuvuosi oli runsasluminen ja kylmä. Myös alkutalvi 2011 oli runsasluminen, mutta loppuvuosi puolestaan oli varsin lauha. Jäänpoisto ja -ehkäisyaineiden ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa kohdassa EN21. 1 000 m 1 442 2 398 1 991 3 023 3 255 2 965 120 49 144 Cargo TO Finnairin kotimaan toimistot 55 yhteensä Northport Catering * Luvussa ei ole mukana Finnair Tekniikan käyttämät metallit, koska Tekniikassa kulutettavan metalliraaka-aineen osalta käytössä oleva tilastointijärjestelmä ei mahdollista vertailukelpoisen datan saamista. Finnair Tekniikka ei kuitenkaan valmista tuotteita, joten raaka-aineiden käyttäjänä se ei ole merkittävä toimija teollisessa mittakaavassa, ja konsernin sisälläkin Tekniikan metallien kulutus on pienempää kuin Cateringissa. ** Propyleeniglykolin kulutuslukemissa oli aiemmassa raportissa tilastointivirhe. Tämän vuoden raporttiin virhe on korjattu, mikä näkyy aiempien vuosien glykolin kulutuksen määrän vähenemisenä. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Finnair Tekniikan kemikaalien käyttö 2007–2011 2011 2010 2009 2008 53 / 84 GRI 2007 Lentopetroli JET A-1, 1 000 kg 2,7 3,2 2,6 1,8 2,7 Maalit ja lakat 16,5 24,4 17,5 15,5 45,5 GJ Pintakäsittely-aineet 11,3 24,5 19,9 16,1 37,8 Muutos-% Puhdistus- ja pesuaineet 41,1 48,2 47,4 51,4 65,5 Liuottimet Yhteiskunta Konsernin primäärienergian kulutus 2008–2011 KONSERNIN SUORA PRIMÄÄRIENERGIAN KULUTUS KEMIKAALIRYHMÄ 1 000 kg Liima- ja tiivisteaineet Operatiivinen toiminta MWh 2008 831 423 8 479 767 8 571 223 10 002 023 30 527 160 30 856 403 36 007 283 11,9 -1,1 -16,7 2011 2010 2009 27 32 30 41 247 289 268 372 GJ 888 1 041 966 1 339 Muutos-% -17,3 7,2 -38,5 29,0 26,4 26,4 29,2 31,9 Maakalusto 86,0 92,7 86,5 92,1 Bensiini, 1 000 l Yhteensä 205,9 212,8 205,8 200,5 275,6 MWh Diesel, 1 000 l Vuonna 2011 Finnairin lentopetrolin kokonaiskulutus kasvoi lähes 12 prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Lentopetrolin kulutuksen kasvu johtuu kapasiteetin lisäämisestä kaukoliikenteessä. Kuitenkin Finnair paransi tarjottuun kapasiteettiin suhteutettua polttoainetehokkuuttaan: vuonna 2011 Finnairin kalusto kulutti vajaan prosentin vähemmän lentopetrolia tarjottua henkilökilometriä kohden sekä n. puoli prosenttia vähemmän tarjottua tonnikilometriä kohden. Kuljetettuja henkilökilometrejä kohden kulutus sen sijaan nousi lähes 3,5 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että lentojen kysynnän kasvu jäi pienemmäksi kuin kapasiteetin kasvu. Samasta syystä kuljetetun hyötykuorman massan suhteen polttoainetehokkuus heikkeni noin viisi prosenttia. 2009 712 487 9 629 398 105,4 EN3 Suora primäärienergiankulutus Finnairin suora primäärienergian kulutus muodostuu liikennepolttoaineiden käytöstä. Lentäminen on hyvin energiaintensiivistä toimintaa. Globaalilla tasolla Finnairin suurimmat ympäristökuormitukset aiheutuvat lentämisestä ja erityisesti fossiilisen lentopetrolin käytöstä. 2010 704 885 34 665 834 Voiteluaineet ja -öljyt HUOM! Vuotta 2010 koskevat kemikaalien käyttömäärät ovat tarkentuneet viime vuoden raportista, sillä vuoden 2010 raportista puuttuivat kierrätettävät liuottimet. 2011 800 449 2008 200 220 246 282 MWh 1 996 2 200 2 456 2 821 GJ 7 187 7 922 8 840 10 154 -10,2 -11,6 -14,9 Muutos Polttoöljy, 1 000 l 1 213 1 675 1 487 1 375 MWh 12 131 16 747 14 874 13 753 GJ 49 509 43 670 60 289 53 546 Muutos-% -38,1 11,2 7,5 Yhteensä 2011 2010 2009 2008 MWh 9 643 772 8 499 003 8 588 821 10 018 968 GJ 34 717 579 30 596 412 30 919 756 36 068 286 Muutos-% 11,9 -1,1 -16,7 Finnairin laivaston energian ja polttoaineen kulutuksen lisäksi konsernin energiataseeseen voidaan laskea Finnair Cargon muilta yhtiöiltä ostama kuljetuskapasiteetti. Vuonna 2011 Finnair Cargon toimitettavaksi luovutetun rahdin kuljettaminen muilla lentoyhtiöillä kulutti yhteensä 25 490 tn lentopetrolia. Tämä vastaa 1 103 920 GJ. Tässä on huomioitu sellaiset rahtilennot, jotka operoitiin pelkästään Finnair Cargon tarpeiden vuoksi. Asiakkaat Henkilöstö Lentämisestä aiheutunut polttoaineen kulutus ja polttoainetehokkuus 2005–2011 2011 2010 2009 2008 2007 2006 Kulutus, Mkg 800 705 712 831 763 655 2005 617 g/RPK* 36,3 35,1 36 38 38,2 38,3 38,5 g/ASK* 26,8 27 27,3 28,6 29 29,2 28,4 g/RTK 297,1 283 313,5 330 332,5 335,3 342,5 g/ATK 183,7 184,7 183,7 186,9 193,5 195,3 195,7 * Polttoaineen kulutus oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä. RPK = myydyt henkilökilometrit ASK = tarjotut henkilökilometrit RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita Lentopetrolin kulutus 2005–2011 tonnia 1 000 000 800 449 750 000 Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Matkustajaliikenteen polttoainetehokkuus 2005–2011 grammaa g/RPK g/ASK uuSi Johdanto uuSi Sisältö Hyötykuorman polttoainetehokkuus 2005–2011 grammaa g/RTK g/ATK 40 400 30 300 20 200 10 100 0 0 05 06 07 08 09 10 11 54 / 84 GRI 05 06 07 08 09 10 11 Oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä. EN4 Välillinen primäärienergian kulutus Vuonna 2011 Finnairin epäsuoran energian kulutus laski lähes 10 prosenttia edellisvuodesta. Merkittävimmät säästöt – yli 15 prosenttia – saavutettiin lämpöenergian kulutuksessa. Myös sähkön kulutus ilahduttavasti laski jälleen vuonna 2011. Tärkeimpänä tekijänä lämpöenergian tarpeen vähenemisessä on lauha loppuvuosi, mutta Finnairissa on tehty myös pitkäjänteistä työtä energian kulutuksen hillitsemiseksi. Finnair-konsernin kiinteistöjen energiankulutus vuosina 2007–2011. Luvut eivät sisällä Pirkkalan kiinteistön kulutuksia. Epäsuoran energian kulutus 500 000 250 000 0 Sähkö 05 06 07 08 09 10 11 2011 2010 2009 2008 2007 MWh 54 721 56 034 56 693 58 135 59 728 GJ 196 996 201 722 204 090 209 286 215 021 -2,3 -1,2 -2,5 -3 Muutos % Lämpö MWh 59 551 70 375 60 866 63 262 57 135 GJ 214 384 253 350 219 120 227 743 205 686 -15,4 15,6 -3,8 11 MWh 114 272 126 409 117 559 121 397 116 863 GJ 411 379 455 072 423 210 437 029 420 707 -9,6 7,5 -3,2 3,9 Muutos % Yhteensä Muutos % Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Finnairin käyttämästä lämpöenergiasta 195 174 GJ eli yli 90 prosenttia kulutettiin Helsinki-Vantaan lentoasema-alueella sijaitsevissa toimipisteissä. Tämän lämmön tuottamiseen tarvittiin primäärienergiaa 62 316 MWh, joka vastaa 224 338 GJ. Lämpöenergian toimitusmuotona oli kaukolämpö, joka tuotettiin maakaasulla (60 %), kivihiilellä (39 %) sekä öljyllä (1 %). Finnair ostaa sähkönsä sähköjohdannaismarkkinoilta valtakunnan kantaverkosta. Kantaverkkoa ylläpitävän yhtiön mukaan suurin osa tuotannosta on hiilineutraalia, mutta osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Eri energianlähteet ja niiden osuudet eivät ole tiedossa samoin kuin sähkön tuottamiseen tarvitun primäärienergian määrä. Finnair keskustelee mahdollisuudesta hankkia vihreää sähköä. EN5 Energian säästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen ja saavutetut säästöt Finnairilla on toimialansa energiaintensiivisyydestä johtuen vahvat intressit kehittää toimintaansa energiatehokkaammaksi. Merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla Finnair on vähentänyt energiankulutustaan, on laivastouudistus, joka alkoi 1990-luvun loppupuolella. Laivastouudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna 2010. Uuden sukupolven lentokoneet kuluttavat huomattavasti vähemmän polttoainetta: pääasiassa laivastouudistuksen ansiosta polttoaineen kulutus on laskenut 22 prosenttia istuinta kohden vuodesta 1999 vuoteen 2009. Myös lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet vastaavan määrän. Finnair on Finavian yhteistyökumppanina osallistunut jo monen vuoden ajan uudenlaisen laskeutumiskäytännön kehittämiseen. Tässä niin sanotussa jatkuvan liu’un periaatteella tapahtuvassa laskeutumisessa (CD-laskeutuminen, continuous descent approach) lentokoneen lentokorkeutta vähennetään jatkuvasti koko laskeutumisvaiheen ajan. Perinteisellä tavalla suoritettuun laskeutumiseen sisältyy vaakalentovaiheita, jolloin lentokoneen moottoreita joudutaan käyttämään ajoittain suuremmilla tehoilla. Tällöin lentokoneen polttoaineen kulutus ja ilmapäästöt ovat suurempia kuin CD-laskeutumisessa. Vuonna 2011 CD-laskeutumisten toteutuma Finnairin osalta Helsinki-Vantaalla oli 46 prosenttia kaikista Finnairin laskeutumisista. Tämä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2010. CD-laskeutumisten väheneminen johtuu ilmatilan ruuhkaisuudesta tiettyinä vuorokauden aikoina, joihin juuri Finnairin operaatiot sijoittuvat. Muilla kotimaan kentillä CD-laskeutumisten osuus on huomattavasti suurempi, mutta numeerista dataa ei ollut saatavissa. Vuonna 2011 Finnairissa aloitettiin polttoaineen säästöohjelma, jossa tavoitteena on noin 2 prosentin säästö vuotuisesta lentopetrolin kulutuksesta. Tämä tarkoittaa noin 14 miljoonan kilogramman polttoainesäästöä vuosittain. Vuonna 2011 polttoaineeseen liittyvistä säästöhankkeista saatiin kokonaisuudessaan päätökseen APU:n (auxiliary power unit) käytön vähentämiseen tähdännyt ohjelma. Hieman yli 20 prosentin vähennys Airbus 320 -laivaston APU:n käytössä toi 1,1 miljoonan kg:n polttoainesäästön, mikä vastaa lähes 48 000 GJ ja 3,5 miljoonan kg:n vähennystä hiilidioksidipäästöissä. APU on lentokoneissa oleva lisävoimanlähde, josta saadaan sähköä, paineilmaa sekä hydraulitehoa koneen eri järjestelmille. Vuodelta 2011 ei lentotoiminnan osalta muita säästöjä pystytä vielä kohdentamaan. Alkaneissa projekteissa pyritään polttoaineensäästöön keventämällä lentokoneiden tyhjäpainoa, optimoimalla lentomenetelmiä ja -nopeuksia sekä parantamalla rullauksen, lentoonlähdön ja lähestymisen proseduureja. Näistä kaikista on odotettavissa säästöjä jo vuodelle 2012. Lentämisen polttoainetalouteen voidaan vaikuttaa myös lentäjien koulutuksen avulla. Finnair Flight Academyn uudet koulutusratkaisut korostavat taloudellisen lentämisen hyötyjä. Niiden päämäärä on madaltaa operatiivisia kustannuksia, tehostaa koulutusmalleja ja vähentää päästöjä. International Air Transport Association (IATA) on laskenut, että Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 55 / 84 tehottomat toimintamallit lisäävät operointikustannuksia jopa 2–8 prosenttia. Reverse Green™ tyyppikoulutusohjelmassa käydään läpi kaikki lentämisen osa-alueet, joilla voidaan vaikuttaa kokonaistaloudellisuuteen sekä taitojen että asenteiden puolella. Fit to Fly™ kertauskoulutusohjelma tarjoaa samoja elementtejä vuosittaisten koulutusten yhteydessä. Multifly™ lentäjäkoulutus, joka järjestetään yhteistyössä Patria Pilot Trainingin kanssa, tarjoaa uusille lentäjille kattavan taloudellisen lentämisen osaamisen myös haastavissa pohjoisissa olosuhteissa. Finnair Flight Academy markkinoi koulutusratkaisujaan myös muille lentoyhtiöille. Finnairilla näiden menetelmien käytön odotetaan tuovan jopa kahden prosentin säästöt polttoaineen kulutuksessa ja operatiivisissa kustannuksissa. Maaliskuussa Finnair osallistui kansainväliseen Earth hour -ilmastotempaukseen sammuttamalla mainosvalonsa lentoasemalta ja eri kiinteistöistään koko viikonlopun ajaksi. Lokakuussa Finnairissa järjestettiin jokavuotinen energiansäästöviikko, jonka aikana sisäisten tiedotuskanavien välityksellä jaettiin tietoa ja vinkkejä erilaisista tavoista säästää energiaa niin työpaikalla kuin kotonakin. Viikon jokaiselle päivälle oli oma teemansa, ja kuhunkin teemaan liittyen henkilöstöä rohkaistiin keskustelemaan ja pohtimaan energiansäästön merkitystä sekä uusia tapoja säästää energiaa. Finnair Facilities Management Oy on liittynyt myös Elinkeinoelämän keskusliiton, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä toimialaliittojen väliseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimus velvoittaa vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä. Energiansäästö Finnair-konsernin kiinteistöissä 2011 Lämpö Kaikki kiinteistöt, sisälämpötilan pudotus 1 ºC 1 800 GJ Kaikki kiinteistöt, IV-koneiden ohjausmuutokset 666 GJ Kaikki kiinteistöt, kesällä sisälämpötilan nosto 1 ºC 540 GJ Kaikki kiinteistöt, IV-koneiden ohjausmuutokset 356 GJ Sähkö Yhteensä 3 362 GJ EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön Finnair edellyttää, että sen käyttöönottama biopolttoaine on tuotettu aidosti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että biopolttoaineiden tuottaminen ei ole pois ruokakasvien tuotannosta ja että maankäyttö raaka-aineiden tuotannossa on sekä sosiaalisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävää. Finnair teki ensimmäiset biopolttoainelentonsa heinäkuussa 2011 sertifioinnin tultua voimaan. Lisää sivuilla 31–32. Konsernin matkatoimistot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta vähentää liikematkustustaan hyödyntämällä konsernin matkatoimistojen myymiä virtuaalikokouspalveluita. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Vedenkulutus Finnair-konsernissa vuosina 2007–2011 Veden kulutus 2011 2010 2009 2008 2007 Vesi, 1 000m 116,3 121,5 109,3 112,4 128,4 -4,3 11,2 -2,8 -12,5 Muutos % Yhteiskunta GRI 56 / 84 toistutus toimii suojelukeinona uhanalaisille liemikilpikonnille. Tutkittaviin kilpikonniin kiinnitetään satelliittipaikantimet, joiden avulla päästään seuraamaan kilpikonnien vaellusta meressä ja saadaan selville kuinka ne selviävät hengissä. Järjestön tukikohta Marine Biological Center sijaitsee Phuketin Cape Panwassa. Tutkimuskeskuksessa on muun muassa kilpikonnien kuntoutuskeskus, missä matkailijoille kerrotaan uhanalaisista eläimistä ja roskaamisen haitoista mereneläimille. Siellä nähdään myös, miten esimerkiksi ajelehtivat verkot ja kelluvat muovit vahingoittavat kilpikonnia. Samalla matkailijat saavat tietoa sopeuttamisprojektista. EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti Vuonna 2011 vedenkulutus Finnairissa pieneni reilut neljä prosenttia edellisvuoden tasosta. 3 Operatiivinen toiminta Vuonna 2011 Finnairin käyttämä vesi otettiin kunnallisesta vesijohtoverkosta. Vesilähteenä toimii Päijänne. EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla Finnairilla ei ole omistettuja, vuokrattuja tai hallittuja maa-alueita, jotka ovat suojellulla alueella tai sellaisen välittömässä läheisyydessä. Finnair Tekniikka on konsernin liiketoimintayksiköistä ja tytäryhtiöistä ainoa, jossa käsitellään merkittäviä määriä ympäristölle vaarallisia aineita. Finnair Tekniikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kaavoitettu alue on lähellä pohjavesialuetta. Tekniikalla on voimassaoleva ympäristölupa, jonka lupamääräyksissä velvoitetaan Tekniikkaa tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia ympäristöön sekä raportoimaan niistä säännöllisesti viranomaisille. EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Finnair osallistuu Suomen Luonnonsuojeluliiton Madagaskar-projektiin. Tästä lisää sivuilla 40–41. Lisäksi Finnair Technical Services Oy on jäsenenä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta-alueellaan. Yhdistys pyrkii edistämään toiminta-alueellaan myös muuta ympäristönsuojelua, vesistön virkistyskäyttöä ja kalataloutta. EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat Kansainvälisessä rahtitoiminnassa niin ilmailu- kuin meriliikenteessäkin noudatetaan FAO:n (Food and Agriculture Organization) määrittelemää International Standards for Phytosanitary Measures -normia, joka muun muassa säätelee logistiikassa käytettävän puutavaran laatua ja ominaisuuksia. Puutavara tulee käsitellä siten, että sen mukana ei kulkeudu loisia tai tuhohyönteisiä. Oikein käsitelty puutavara on myös standardin edellyttämällä tavalla leimattua. Finnair-konserniin kuuluva matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy on vuodesta 2008 alkaen ollut Thaimaan Phuketissa toimivan suomalaisen ympäristöjärjestön Turtle Watchin pääsponsori. Järjestön suomalaiset meribiologit tutkivat, miten vankeudessa elävät liemikilpikonnat sopeutetaan takaisin luontoon. Tarkoituksena on selvittää, kuinka siir- Aurinkomatkat on mukana myös tukemassa Turtle Watchin kampanjaa, jonka päämääränä on vähentää villieläinten käyttöä turistihoukuttimina. Uhanalaiset villieläimet, kuten apinat, norsut ja eksoottiset liskot ovat tuttu näky Thaimaan vilkkailla turistikaduilla, joissa niitä käytetään muun muassa valokuvausobjekteina ja ravintoloiden viihdykkeenä. Monet ”katueläimistä” ovat kansainvälisten standardien mukaan luokiteltu uhanalaisiksi, ja kaikki kadulla olevat villieläimet ovat laittoman eläinkaupan uhreja. Lisäksi muun muassa gibbonien ja norsujen pitäminen kaduilla on myös Thaimaan laissa kielletty. Aurinkomatkat on lisäksi mukana kilpikonnien suojeluhankkeessa Zakinthoksen saarella Kreikassa. Kyseinen saari on yksi tärkeimmistä valekarettikilpikonnien pesimisalueista Välimerellä, sillä joka neljännes kaikista näiden kilpikonnien pesistä sijaitsee Zakinthoksella. Projekti kohdistuu saarella pesivien valekarettikilpikonnien suojelutoimintaan sekä Rescue Centerin, kilpikonnien pelastuskeskuksen, rakentamiseen Agios Sostisin sataman läheisyyteen. EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti on sellainen, että lentoasemalta voi päästä valumavesiä Vantaanjokeen, jossa elää merkittävä jokivuollesimpukka (Unio crassus) populaatio. Rauhoitettu jokivuollesimpukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi, ja se on suojeltu myös EU:n luonnonsuojeludirektiivin nojalla. Sekä Finnair Tekniikalla että lentoasemaa pitävällä Finavialla on ympäristölupiensa perusteella jatkuva seurantavelvollisuus toiminnan vaikutuksista. Vuoden 2012 tammikuussa valmistuneen, kolmannen osapuolen tekemän selvityksen mukaan lentoaseman vaikutus ei ollut seurantajaksolla erotettavissa Vantaanjoesta ja Keravanjoesta tehdyissä analyyseissa. EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät Finnairin aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kaikki syntyvät lentämisestä. Lentämisestä aiheutuu pääasiassa kahdenlaisia suoria kasvihuonekaasupäästöjä: hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vesihöyry on tärkein ilmakehässä oleva kasvihuonekaasu, mutta sitä ei yleensä tarkastella suoraan ihmisperäisenä kasvihuonekaasupäästönä, sillä ilmakehään vesihöyry tulee lähinnä luonnollisen haihdunnan tuloksena. Lentoliikenteen voidaan tässä suhteessa nähdä olevan erityisasemassa, sillä moottoripäästöinä tuleva vesihöyry vapautuu korkealla ilmakehässä lisäten ilmakehän H2O-pitoisuutta pilvikerroksen yläpuolella. Lentoliikenteen vesihöyrypäästöjen merkitystä ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin ja epävarmuustekijät ovat suuria. Finnair asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseksi. Tavoitteessaan Finnair sitoutuu vähentämään CO2-päästöjänsä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta 57 / 84 GRI Finnairin suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt CO2, 1 000 kg Suorat kasvihuonekaasupäästöt H2O, 1 000 kg 2011 2010 2009 2008 2011 2010 2009 2008 Lentäminen AY 2 521 414 2 220 388 2 244 335 2 618 984 1 040 583 916 351 926 234 1 080 850 Maakalusto AY 3 870 5 181 4 738 4 559 1 040 583 916 351 926 234 1 080 850 Välilliset kasvihuonekaasupäästöt Sähkö 10 070 1 884 0 0 Lämpö 14 850 20 684 15 328 17 700 2 550 203 2 248 137 2 264 401 2 641 243 Yhteensä Finnairin laivaston CO2-päästöjen lisäksi konsernin hiilitaseeseen voidaan laskea Finnair Cargon muilta yhtiöiltä ostama kuljetuskapasiteetti. Vuonna 2011 Finnair Cargon toimitettavaksi luovutetun rahdin kuljettaminen muilla yhtiöillä tuotti yhteensä 80 293 tn hiilidioksidia. Tässä on huomioitu sellaiset rahtilennot, jotka operoitiin pelkästään Finnair Cargon tarpeiden vuoksi. Suorat CO2-päästöt 2008–2011 tonnia 3E+09 2 521 414 2,5E+09 1 200 120 1 000 800 80 1,5E+09 600 60 1E+09 400 40 500 000 200 20 05 06 07 08 09 10 11 Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt 2005–2011 grammaa g/RTK g/ATK 140 100 2E+09 0 Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt 2005–2011 grammaa g/RPK g/ASK uuSi uuSi uuSi Raportista puuttuvat tiedot Finnair Cargon hyödyntämästä rekkaliikenteestä. Cargo ostaa runsaasti kuljetuspalveluita rekkaliikennöitsijöiltä, eivätkä liikennöitsijöiden tilastointikäytännöt ole ainakaan vielä mahdollistaneet toteutuneiden päästöjen laskentaa. Rekkaliikenteen osalta Cargon pääyhteistyökumppanit käyttävät liikenteessään vähintään EUR 3 -luokan ajoneuvoja, valtaosaltaan kuitenkin joko EUR 4 tai EUR 5 -luokan rekkoja. 0 05 06 07 08 09 10 11 0 05 06 07 08 09 10 11 Oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä. RPK = myydyt henkilökilometrit ASK = tarjotut henkilökilometrit RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Finnairissa ei käytetä yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavia aineita. Poikkeuksen muodostavat lentokoneiden palonsammutusjärjestelmät, joissa käytetään haloneita palonsammutusaineina. Finnair joutuu käyttämään haloneita lentokoneidensa palonsammutusjärjestelmissä, sillä siviili-ilmailukäyttöön hyväksyttyjä korvaavia aineita ei markkinoilla vielä ole. Finnairin koneissa käytettävät halonityypit ovat Halon 1301 ja Halon 1211. Vuonna 2011 Halon 1301 -kaasua sisältäviä palopulloja laukaistiin kolme kappaletta, joiden seurauksena ilmakehään pääsi yhteensä 8 305 grammaa halonia. Kaksi näistä pulloista laukaistiin virheellisen paloindikaation vuoksi ja kerran palopullo laukaistiin vahingossa. Halon 1211 -kaasua pääsi puolestaan ilmakehään kahdesta palopullosta yhteensä 251 grammaa. Näiden syy on toistaiseksi tuntematon. Operatiivinen toiminta Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset NOx-päästöt 2005–2011 grammaa g/RPK g/ASK Yhteiskunta Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset NOx-päästöt 2005–2011 grammaa g/RTK g/ATK 0,60 5,00 0,50 4,00 0,40 3,00 0,30 2,00 0,20 Ilmaan päässeet halonit 2011 2010 2009 kg Halon 1211 0,3 0 0 Halon 1301 8,3 3,6 0 Yhteensä 8,6 3,6 0 0 36,0 83,8 CFC-ekviv. yhteensä Halon 1211:n ODP (ozone depleting potential) on 3 ja Halon 1301:n ODP on 10. ODP viittaa yhdisteen otsonikerrosta tuhoavaan vaikutukseen verrattuna standardina käytettyyn CFC-yhdisteeseen. EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan Vuonna 2011 Finnairin lentotoiminnan kokonaistypenoksidipäästöt kasvoivat noin 1,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kasvu selittyy kapasiteetin lisäämisellä erityisesti kaukoliikenteessä. Typen oksidit (NOx) ovat hiilidioksidin ohella merkittävin lentämisestä aiheutuva ilmapäästö. NOx-päästöjä syntyy korkeissa lämpötiloissa tapahtuvissa palamisprosesseissa. Typen oksidit osallistuvat muun muassa alailmakehän otsonin muodostukseen, mutta toisaalta tuhoavat ilmakehässä olevaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Typen oksidien vaikutus onkin monensuuntainen ja monelta osin vielä puutteellisesti tunnettu. Finnairin lentokoneiden moottoreiden tuottamien NOx-päästöjen laskennan perustana ovat moottorin- ja lentokoneen valmistajien ilmoittamat päästöluvut suhteessa reittipituuksiin. Näitä arvoja sovelletaan Finnairissa tilastoituihin polttoaineenkulutuksiin jokaisen yksittäisen reitin kohdalta erikseen. Lisäksi lukuja verrataan YK:n siviili-ilmailujärjestön, ICAO:n, ylläpitämiin moottorien sertifiointeihin perustuviin dokumentteihin. Finnairin lentotoiminnasta aiheutuneet NOx-päästöt 2005–2011 NOx-päästöt, Mkg 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 6,0 5,9 7,1 9,7 9,1 8,6 8,1 1,00 0,10 0,00 58 / 84 GRI 0,00 05 06 07 08 09 10 11 05 06 07 08 09 10 11 Oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä. NOx-päästöjen ohella konsernin toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, ns. VOC-päästöjä. VOC-päästöt ovat ympäristölle haitallisia muun muassa osallistumalla alailmakehän otsonin muodostukseen. Alailmakehän otsoni puolestaan on haitallista sekä ihmisten terveydelle että kasvillisuudelle. Konsernin VOC-päästöt ovat peräisin pääosin liikennepolttoaineita poltettaessa palamatta jääneistä hiilivedyistä sekä Tekniikassa käytettävistä kemikaaleista. Finnair Tekniikan ympäristöluvassa on määritelty yläraja vuosittaisille VOC-päästöille ja Tekniikan päästöt alittavat ne selvästi. Vuonna 2011 Finnair Tekniikan VOC–päästöt pienenivät noin 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Finnair Tekniikan VOC-päästöt vuonna 2011 Ali faattiset hiilivedyt Aro maattiset hiilivedyt Ketonit Alkoholit Halogenoidut hiilivedyt 2,5 0,1 Sekalaiset Yhteensä 6,6 6,6 0,2 0,2 1 000 kg maalit ja lakat maalinpoistoaineet liimat ja tiivisteaineet liuottimet 1,4 0,1 0,5 1,1 ruosteenestoaineet puhdistusaineet 2,6 3,5 6,5 0,2 0,2 4,4 pesubensiini / pesuliuokset 3,4 Yhteensä 4,8 4,4 3,4 0,1 0,5 8,0 0,1 10,4 23,9 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta 59 / 84 GRI Finnair-konsernin jätemäärät käsittelytavan mukaisesti jaoteltuna (Luvut eivät sisällä konsernin vaarallisia jätteitä) Liuottimia sisältävien kemikaalien käyttö ja VOC-päästöt Finnair Tekniikassa 1992–2011 kg VOC-päästöt Liuottimia sisältävät kemikaalit 2011 2010 2009 2008 357 1 000 kg 200 000 Kompostointi 461 469 359 Muutos (%) -1,7 30,6 0,6 1 374 1 251 1 164,5 9,8 7,5 -6,5 1 349 756 498 78,5 51,7 -2,7 Kaatopaikka* 1 671 2 180 2 828 Muutos (%) -23,4 -22,9 -17,5 Kierrätys Muutos (%) 150 000 Energiakäyttö 100 000 Muutos (%) 50 000 0 Yhteiskunta 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 157 163 194 -3,5 -16,1 14,8 5 011 4 819 5 044 4,0 -4,5 -11,7 Hyödyntämis-% 66,7 54,8 43,9 40,0 Kierrätys-% 39,7 39,1 34,1 31,0 EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti Finnairin jätemäärä kasvoi edellisvuodesta 4 prosentilla. Merkittävin tekijä oli kaukoliikenteen lisääntyminen, joka johti EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen määrän kasvuun. EU:n määräysten mukaan Unionin ulkopuolelta tuleva eläinperäinen jäte ja siihen kosketuksissa ollut muu materiaali on hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen. Jätemäärät 2008–2011 tonnia 5 710 Jätteiden määrä ja hyödyntämisprosentti 2008–2011 Yhteensä, tonnia Hyödyntämis-% 5 800 6 000 5 000 3 000 4 600 08 Kompostointi Kierrätys Energiakäyttö 09 10 11 Kaatopaikka* Muut** 4 200 80 60 5011,2 5 000 1 000 0 66,7 5 400 4 000 2 000 Jätteiden lajitteluun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota, ja vuonna 2011 jätteiden hyötykäyttöastetta saatiin jälleen kasvatettua huomattavasti. 169 * Vuonna 2011 kaatopaikalle päätyneistä jätteistä melkein 62 prosenttia oli EU-alueen ulkopuolella tuotettuja, lennoilla tarjottavia ruoka-annoksia tarjoiluastioineen, jotka on EU:n määräyksen mukaan hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen. ** Muu jäte tarkoittaa hyödynnettävää jätettä, joka menee lajiteltavaksi edelleen. Kunkin osajakeen osuudet eivät ole tiedossa. Muu jäte tulkitaan tässä kierrätettäväksi. uuSi uuSi Finnair Tekniikan jätevedenkäsittelylaitoksella sattui kesällä häiriötilanne, kun laitoksen ultrasuodattimen kalvo rikkoutui. Tapahtuma havaittiin välittömästi ja jätevesilinja saatiin suljettua. Tämän jälkeen Tekniikan prosesseista tulevat raskasmetallipitoiset jätevedet ohjattiin puskurisäiliöön, josta ne noudettiin sellaisenaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle. Tapahtumasta ei aiheutunut haittaa kunnallisen jätevedenpuhdistamon toiminnalle eikä vesistölle. 3 427 Muutos (%) Muutos (%) Propyleeniglykolin suhteen talvikauden 2010–2011 vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan lentoaseman toiminta ei ollut havaittavissa Vantaan- ja Keravanjoen analyysituloksissa. Jäänpoiston ja -ehkäisyn yhteydessä maaperään ja vesistöön päässeestä glykolista ja sen määristä raportoi Helsinki-Vantaan lentoasemaa ylläpitävä Finavia Oy. 512 Muut** Yhteensä EN21 Päästöt vesiin Finnairin toiminnasta aiheutuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Poikkeuksena on lentokoneen jäänehkäisyssä ja jäänpoistossa käytetty vesi-propyleeniglykoliseos, jota pääsee pieniä määriä Helsinki-Vantaan lentoasemaa ympäröiviin puroihin ja ojiin. Alueen purot ja ojat laskevat Vantaanjokeen ja Keravanjokeen. 1 245 40 20 08 09 10 11 0 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Finnairissa vaaralliset jätteet syntyvät pääosin Tekniikassa. Vuonna 2011 Tekniikan vaarallisten jätteiden määrä kasvoi lähes 50 % edellisvuodesta. Kasvu johtuu kahdesta tekijästä: kesällä Finnair Technical Services Oy:n jätevedenpuhdistamon ultrasuodattimen kalvo hajosi. Tämä havaittiin välittömästi ja jätevesiviemäri suljettiin. Tapahtuman johdosta prosesseista tulevat jätevedet ohjattiin puskurisäiliöön, josta koko jätevesimassa kuljetettiin säiliöautoilla vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle. Toinen vaarallisten jätteiden kasvua selittävä tekijä on, että Finnair Engine Services Oy:n pintakäsittelylaitoksella vaihdettiin laitoksen ylläpitotoimenpiteenä pintakäsittelykylpyjä. Vanhat kylvyt toimitettiin sellaisenaan vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle. Finnair-konsernin toiminnassa syntyneet vaaralliset jätteet 2011 2010 2009 2008 202,4 1 000kg Vaaralliset jätteet 175,2 117,2 138,3 muutos, % 49,5 -15,3 -31,7 Hyödynnettävä* 41,9 34,8 30,7 54,5 * Hyödynnettäviä vaarallisia jätteitä ovat jätekerosiini, jota käytetään tukipolttoaineena vaarallisten jätteiden käsittelyprosessissa sekä osa liuotinjätteistä, jotka puhdistetaan yhteistyökumppanin toimesta ja palautetaan Tekniikkaan uudelleen käytettäväksi. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta 60 / 84 GRI EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuus Vuonna 2011 Finnairissa ei sattunut yhtäkään merkittävää öljy- tai kemikaalivuotoa. Pienempiä vuotoja oli muutama: Finnair Cateringin käyttämissä kuormausautoissa sattui vuoden aikana 8 hydraulinestevuotoa. Vuodot tapahtuivat asfaltille ja kaikki vuotanut hydraulineste saatiin kerättyä pois. Vuotaneen hydraulinesteen kokonaismäärä oli arviolta noin 400 litraa. Kesällä 2011 Finnair Technical Services Oy selvitti alueellaan sijaitsevan glykolitankkausaseman maaperän kuntoa mahdollisten kemikaalivuotojen varalta. Tankkausalueen suoja-allastuksen alta otetuissa maaperänäytteissä ei havaittu merkkejä glykolista tai sen hajoamistuotteista. EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi Eräs lentoliikenteelle tyypillinen ympäristöhaitta on melu. Lentokoneiden tuottama melu on pääasiassa moottorimelua sekä aerodynaamista melua. Lentoonlähdöissä moottorimelun osuus on suurempi, mutta lähestymisissä aerodynaamisen melun osuus kasvaa. Finnairissa melusaastetta on vähennetty uudistamalla laivastoa sekä suunnittelemalla lentoonlähtöjä ja laskeutumisia melunäkökulmasta vähemmän haitallisiin ajankohtiin. Finnairin laivaston meluarvot Koneen tyyppi Moottorityyppi Lentoonlähtömelu / ICAO:n meluraja Lähestymismelu / ICAO:n meluraja MD-11 GE CF6-80C2D1F 94,7/102,3 104,1/105,0 B757-200 P&W 2040 87,3/97,3 98,1/101,8 A340-311 CFM56-5C2 95,0/103,7 97,2/104,7 A330-302 GE-CF6-80E1A4/B 92,2/98,1 98,6/104,4 B757-200 P&W 2040 89,7/94,1 98,1/102,0 A319-112 CFM56-5B6/2P 83,4/90,9 94,7/100,2 A320-214 CFM56-5B4/2P 83,6/91,3 96,0/100,4 150 A320-214 CFM56-5B6/2P 84,9/91,6 96,0/100,6 100 A321-211 CFM56-5B3/2P 86,4/92,2 97,0/100,9 A321-211 CFM56-5B3/2P 88,3/92,6 97,0/101,1 50 Embraer 190 GE CF34-10E 86,1/89,3 92,7/99,2 0 Embraer 170 GE CF34-8ES 84,1/89,0 94,9/98,2 Finnair Tekniikan toiminnassa syntyneet ongelmajätteet tonnia 250 175,2 200 08 09 10 11 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 61 / 84 Sosiaalisen vastuun johtaminen Henkilöstö Johtaminen Vuonna 2011 Finnair siirtyi johtamisen kehittämisessä uuteen vaiheeseen. Johtamisperiaatteiden (tavoitteellinen, kehittävä, kannustava, välittävä ja oikeudenmukainen) pohjalta rakennettiin 360-arviointi sekä kehittämisohjelmat strategiselle johdolle (Horizon) ja keskijohdolle (Takeoff). Valmennusohjelmien tärkein tavoite oli luoda yhteinen pohja finnairilaiselle johtamiselle ja antaa esimiehille välineitä oman itsensä, oman tiimin sekä liiketoiminnan johtamiseen muutoksessa. Saman konseptin pohjalta toteutetaan koulutusohjelma myös tiimiesimiehille. Näin huolehditaan yhtenäisen johtamiskulttuurin kasvattamisesta sekä vahvemman esimiesverkoston luomisesta. Finnairin kykykartoitus- (talent review) ja seuraajasuunnitteluprosesseja terävöitettiin vuoden 2011 aikana. Myös kykykartoitus nojautuu vahvasti finnairilaisiin johtamisperiaatteisiin sekä suorituksen arviointiin (Performance Dialogue -prosessi). Kykykartoituksen avulla on onnistuttu parantamaan seuraajasuunnittelua sekä urakiertomahdollisuuksia. Suorituksen arviointi on johtamisen tärkein työväline Finnair otti vuonna 2011 koko yhtiössä käyttöön uudistetun tavoitteen asetanta- ja suorituksen arviointiprosessin (Performance Dialogue, PD). PD-prosessi on Finnairin tärkein johtamisen työväline ja sen toteutus on jokaisen esimiehen vastuulla. Finnair tuki kaikkia esimiehiä PD-prosessin käyttöönotossa tarjoamalla asiasta koulutusta. PD-prosessi tarjoaa kehyksen tavoitteiden järjestelmälliseen suunnitteluun, seuraamiseen ja arvioimiseen. Prosessiin kuuluu myös johtamisen ja suorituksen arviointi. Tavoitteiden asettamisen ja arvioinnin rinnalla on yhtä tärkeänä osuutena kehityskeskustelu. Kehityskeskustelussa käydään läpi työntekijän kehittymistarpeet ja se luo mahdollisuuden molemminpuolisen palautteen antamiseen. PD-prosessin yleisenä tavoitteena on vahvistaa suoritukseen perustuvaa kulttuuria ja rakentaa esimiesten ja työtekijöiden välille molemminpuolista luottamusta. 4D-työhyvinvointikartoitus uudistui 2011 Finnair uudisti 4D-työhyvinvointikartoituksensa sisältöä vuonna 2011. Sisältöuudistuksen taustalla on työhyvinvointimittariston ja henkilöstökyselyn ajantasaistaminen ja kattavuuden parantaminen. Uudistuksen tavoitteina oli: • Mittariston oikeellisuus: mitataan Finnairille merkityksellisiä asioita oikeilla kysymyksillä • Mittariston yksinkertaisuus: kysymystasoisen raportoinnin sijaan tulosraportissa on ylätason mittareita, joiden seuraaminen keskittää kehittämisen olennaiseen. • Finnairin strategian painopistealueiden näkyminen mittariston sisällössä mm. asiakaslähtöisyys ja kansainvälinen voittajajoukkue • HR:n painopistealueiden mittareiden kirkastaminen yksilö- ja työyhteisötasolle: suorituksen johtaminen, esimiestyön kehittäminen ja luottamuksen parantaminen • Mittaristossa mukana vahvemmin henkilöstön sitoutumisen mittaaminen niin tunne- kuin käyttäytymispuolella. Henkilöstön sitoutuminen Finnairiin, strategiaan, toimintatapoihin ja uudistuksiin on keskeinen yhtiön menestymisen edellytys ja sen tasoa ja kehittymistä halutaan seurata. Finnair mittaa päivittäistä työhyvinvointia, viihtyvyyttä ja yleistyytyväisyyttä uudistetulla 4D pulssilla, jolla on suora yhteys myös Peace of Mind - Finnairilainen tapa palvella -lähtökohtiin. 4D Pulssin keskiarvoa voidaan pitää työyhteisön työhyvinvoinnin yleisindeksinä. Vastausaktiivisuus nousi vuoden 2011 kartoituksessa huimasti aiempiin vuosiin verrattuna, ja vastausprosentti oli 67,7 %. Luottamusfoorumi Vuoden 2011 aikana vahvistettiin henkilöjärjestöjen ja työnantajan edustajien yhteistyötä. Syksyllä 2011 aloitetut säännölliset luottamusfoorumit (1krt/kk) ovat yhteisen kehittämisen ja avoimen keskustelun paikkoja henkilöstöjärjestöjen ja organisaation edustajille, ja niissä keskustellaan ajankohtaisista teemoista ja suunnitellaan parempia toimintakäytäntöjä. Työturvallisuus Finnairissa on tehty kaikista töistä työterveys- ja turvallisuusriskien arviointi, joka on perustana työolosuhteiden, työn tekemisen ja työvälineiden kehittämiselle. Vuoden 2011 aikana riskien arviointien osalta keskityttiin arviointien päivittämiseen ja samalla ne dokumentoitiin yhteiseen hallintajärjestelmään, joka on kaikkien nähtävillä intranetissä. Tapaturmien ja vaaratilanteiden raportointi on ollut kehittämisen kohde jo useamman vuoden. Raportoinnilla pyritään aktivoimaan henkilöstöä osallistumaan turvallisuuden puutteiden havainnointiin ja päivittäiseen turvallisuuden ylläpitoon. Työturvallisuustoiminta on yhtiötasolla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Työturvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen on jokapäiväistä ja se on linjaorganisaation vastuulla. Esimiesten vastuulla on turvallisuuden johtaminen, ja esimiehillä on päärooli turvallisuuskulttuurin luomisessa ja ylläpidossa jokaisena päivänä. Käytännössä tämä on työolosuhteiden, turvallisen työn tekemisen ja työvälineiden turvallisuuden jatkuvaa havainnointia ja tarvittaessa epäkohtiin puuttumista ja niiden korjaamista. Johdon ja esimiesten turvallisuuskävelyt ja niiden yhteydessä käydyt turvallisuuskeskustelut ovat esimiesten työkaluja päivittäisessä turvallisuusjohtamisessa ja myös käytössä useissa Finnairin tuotantoympäristöissä. Työpaikkojen työsuojeluorganisaatiot tukevat ja avustavat linjaorganisaatioita työturvallisuuden edistämisessä. Työsuojeluorganisaatiot hoitavat ohjaus-, neuvonta-, kehitys- ja valvontatoimintaa työympäristön parantamiseksi yhteistyössä linjaorganisaatioiden kanssa. Oikeudellinen vastuu työturvallisuudesta ja työolosuhteista kuuluu linjaorganisaatiolle. Finnairin tasolla työturvallisuusasioista vastaa konsernin työturvallisuusorganisaatio, jonka vastuulla on muun muassa koko yhtiön työturvallisuustoiminnan kehittäminen ja koordinointi. Finnair tarjoaa henkilöstölleen turvallisuuskoulutusta ja -tietoa työtehtävien edellyttämässä määrin. Tietoisuutta lisätään myös intranetin, henkilöstölehden ja muiden viestintäkanavien kautta. Erityistä vuonna 2011 on ollut ilmailualan vakavan tapaturmariskin, turbulenssin, esiintyminen yhtenä työtapaturmasyytekijänä useassa lennolla sattuneessa matkustamomiehistön tapaturmassa. Kirkkaan ilman turbulenssin hankala ennakoitavuus vaikeuttaa näiden riskien ennaltaehkäisyä. Lisäksi vammat ovat yleensä vakavia, sillä turbulenssit voivat aiheuttaa yhtäkkistä voimakasta tärinää tai korkeuden menetystä, jolloin matkustamomiehistön ollessa liikkeessä esim. käytävällä seurauksena on törmäyksiä, kaatumista tai venähdyksiä. Työterveystoiminta Ilmailualalla osa työntekijöistä joutuu työskentelemään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja epätyypillisinä työaikoina. Finnairissa työterveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut. Finnair Terveyspalvelut on yksi Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantuntijaorganisaatioita. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Finnair Terveyspalvelut on panostanut erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta- ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on Finnairissa monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joiden avulla yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Näitä toimia toteutetaan muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla. Finnair viestii työterveyteen liittyvistä asioista aktiivisesti hyödyntäen yhtiön sisäisiä viestintäkanavia sekä järjestämällä aiheeseen liittyviä teemapäiviä. Tasavertaisuus Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuolen, iän, etnisen ja kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Muulla henkilöön liittyvällä syyllä tarkoitetaan esimerkiksi varallisuutta, perhesuhteita tai asuinpaikkaa. Finnair ei hyväksy työyhteisössä työrauhan häirintää tai ahdistelua. Rikkeistä ilmoittaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus ja niihin puututaan. Finnair tarjoaa kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet rekrytoinnissa, työssä onnistumisessa sekä työuralla etenemisessä ja kehittymisessä. Finnair toteuttaa tasa-arvolakiin perustuvaa samapalkkaisuusperiaatetta, joten palkanmäärityksessä henkilön sukupuolella ei ole merkitystä. Finnairissa sekä miehillä että naisilla on tasapuoliset mahdollisuudet työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden HR-yksiköt vastaavat tasavertaisuusasioiden toteutumisesta, kehittämisestä ja valvonnasta operatiivisen toiminnan ylätasoilla. Päivittäisessä toiminnassa vastuu tasa-arvo- ja tasavertaisuusasioiden toteutumisesta on linjaorganisaatioilla. Finnairin HR-yksikkö ohjaa ja valvoo koko yhtiön tasolla tapahtuvaa henkilöstöasioiden hoitamista ja toimii tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden henkilöstöasioista vastaavien kanssa. Finnairin HR-yksikön vastuulla on myös henkilöstöhallinnon kehittäminen koko yhtiön tasolla. Toiminnan lainmukaisuutta valvotaan lisäksi osana yhtiön yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 62 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 63 / 84 Ihmisoikeudet Hankintakäytännöt Finnairin hankintaohjeet sisältävät selkeät periaatteet eettisen ostotoiminnan varmistamiseksi. Finnair odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Finnairin hankintatoiminta perustuu kaikilta osin objektiiviseen ja tasapuoliseen toimittajien kohteluun. Finnairin hankintapäätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla kaikin puolin riippumattomia kauppakumppanista. Finnairin henkilöstön tulee jäävätä itsensä päätöstilanteissa, jotka koskevat kauppasopimusta tai muuta liiketoimintasuhdetta johon liittyy sukulaisuussuhde, omistusosuus yrityksessä tai (pois lukien kohtuullinen omistusosuus pörssinoteeratussa yrityksessä) muu Finnairin ulkopuolinen kauppa-, velka-, tai muu suhde. Finnairin johdon alaisuudessa toimivan hankintatoimen ohjausryhmän vastuulla on konsernin hankintatoiminnan ohjaaminen, kehitys ja koordinointi. Merkittävimmistä tuote- ja palvelukokonaisuuksista vastaavat kunkin tuote- tai palvelukokonaisuuden ympärille muodostetut poikkiorganisatoriset tai liiketoimintayksiköiden sisäiset hankintaryhmät eli kategoriatiimit. Liiketoimintayksikön johdon tulee huolehtia siitä, että hankintatoimintaa hoitavalla henkilöstöllä on käytettävissään ajan tasalla olevat hankintaohjeet ja että ohjeita noudatetaan. Kaikessa Finnairin hankintatoimessa noudatetaan Finnairin eettisiä ohjeita sekä Finnairin hankintaohje -dokumenttia, jossa määritetään kaikkea hankintaa säätelevät yleiset linjat. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä ja liiketoimintayksiköillä on omat, tarkemmat hankintaohjeensa, joissa määritetään yleisten ohjeiden puitteissa tarkemmat kriteerit huomioiden kunkin toimintayksikön erityistarpeet. YK:n yleisen ihmisoikeusjulistuksen sekä kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudattaminen on ehdoton minimivaatimus. Jokaisen hankintoja suorittavan vastuulla on osaltaan varmistua siitä, että hankintaohjeita noudatetaan. Yleisempi seurantavastuu on tuote- ja palveluryhmien vastaavilla. Tietyissä tuote- ja palveluryhmissä suoritetaan auditointeja. Auditoinnit painottuvat laatu- ja turvallisuusseikkoihin. Viranomaissäädeltyjen hankintojen osalta ainoastaan kansainvälisen ilmakuljetusjärjestön, IATA:n, hyväksymät toimijat voivat toimia Finnairin toimittajina tai alihankkijoina. Ihmisoikeuskysymyksissä Finnair velvoittaa toimittajansa sekä alihankkijansa noudattamaan muun muassa Finnairin laatimaa Eettinen toimintatapamme toimittajille -dokumenttia. (Liite 7.5) Syrjintä Finnair ei hyväksy syrjintää missään muodossa. Finnairin syrjinnänvastainen politiikka perustuu yhtiön Henkilöstöasiain käsikirjaan (HAK) ja eettisiin ohjeisiin. Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuolen, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen, iän, rodun, ihonvärin tai syntyperän vuoksi. Työrauhan häirintä ja ahdistelu eivät kuulu yhtiön toimintaan. Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eriarvoiseen asemaan. Liiketoimintayksiköiden vastaavilla johtajilla on vastuu siitä, että tasavertaisuusasiat tulevat yksikössä huomioiduksi ja hoidetuksi. Tasa-arvosuunnittelua tehdään ja syrjinnänvastaisia toimintakäytäntöjä kehitetään jatkuvasti osana normaalia henkilöstöjohtamista. Toiminnan lain- ja määräystenmukaisuutta valvotaan myös osana konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus Finnair-konserni ymmärtää ja hyväksyy ammatillisen järjestäytymisen. Ammattiyhdistystoiminnalla on yhtiössä pitkät perinteet. Lisäksi yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ammatillisissa asioissa ovat tunnustettuja perusoikeuksia Suomessa. Työmarkkinakulttuuri yhtiössä on rakentunut sellaiseksi, että työntekijöiden järjestäytyminen ja kollektiiviset neuvottelut yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä ovat osa normaalia järjestystä. Lapsi- ja pakkotyövoima Finnair-konserni ei hyväksy lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä millään yhtiön arvoketjun osa-alueella. Konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan lainsäädäntöä ja edellyttää tätä myös yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi konserni edellyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden noudattamista kaikessa konserniin liittyvässä toiminnassa. Lentoyhtiönä Finnair on tiukan kansainvälisen sääntelyn ja valvonnan alainen. Riskiä lapsi- ja pakkotyön esiintymisestä lentoliikenteessä ei ole yhtiössä katsottu merkittäväksi. Hankintakäytäntöjen osalta lapsi- ja pakkotyövoimaan pätevät samat säännöt ja periaatteet kuin muidenkin ihmisoikeusasioiden kohdalla. Finnairin toiminnan lainmukaisuutta valvotaan osana konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Eettinen toimintatapamme toimittajille Finnair odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Ohje ei sisällä ohjeita kaikkia mahdollisia yksittäisiä tilanteita varten, vaan sen tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat. Lakien ja säädösten noudattaminen Toimittajien ja niiden edustajien liiketoimien on tapahduttava paikallisten lakien ja säädösten mukaisesti. Toimittajan tulee noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä. Liiketoimintakäytännöt Toimittajien liiketoimet on toteutettava rehellisesti ja solmittujen sopimusehtojen mukaisesti. Muiden sopimusehtojen lisäksi kaikkien toimittajien on noudatettava seuraavia ohjeita: • Toimittajan on toimittava YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteiden mukaisesti. • Liiketoimintaa koskevat tiedot on luotava, säilytettävä ja arkistoidut tiedot hävitettävä paikallisten lakien ja sääntöjen mukaan. • Toimittajan on käytettävä vastuullisesti Finnairin aineellista ja aineetonta omaisuutta (tilat, tarvikkeet, kulutushyödykkeet ja laitteet, joiden käyttämiseen Finnair-konserni on antanut valtuutuksen). • Toimittajan on noudatettava kaikkia Finnairin vaatimuksia, jotka liittyvät salasanoihin, luottamuksellisuuteen ja tietoturvaan. • Toimittajan tulee taata saamiensa luottamuksellisten ja salaisten tietojen säilyminen siten, etteivät tiedot joudu asiattomiin käsiin ja ettei niitä muuten käytetä väärin. • Toimittajan tulee kunnioittaa Finnairin immateriaalioikeuksien omistusoikeuksia, mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet ja liikesalaisuudet. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö • Toimittajan on pidättäydyttävä antamasta lausuntoja tiedotusvälineiden edustajille Finnairin puolesta. • Toimittajan on käytettävä hyvää harkintaa ja pysyttävä kohtuudessa antaessaan lahjoja tai viihde-etuja Finnairin työntekijöille sopimussuhteen aikana. Finnair ei hyväksy lahjontaa missään muodossa. Erityisesti kilpailutuksen aikana toimittajan on pidättäydyttävä täysin etuuksien tarjoamisesta konsernin työntekijöille. • Toimittajat eivät saa tehdä liiketoimintaa sellaisten Finnairin työntekijöiden kanssa, joiden elämänkumppani tai muu perheenjäsen tai sukulainen on asemassa, jossa hän taloudellisesti hyötyy toimittajasta. Henkilöstöä koskevat käytännöt Finnairin toimittajien on noudatettava henkilöstöhallinnossaan kaikkia paikallisia lakeja ja säännöksiä. Yhteisellä työpaikalla toimittaessa toimittajien työntekijöiltä edellytetään samoja turvallisia työtapoja ja toimintatapoja kuin finnairilaisilta mukaan lukien suojavarusteet, lupakäytännöt ja paikalliset erityispiirteet huomioiva toimintaohjeiden noudattaminen. Toimittajien kanssa sovitaan myös yhteistyö- ja tiedonkulkukäytännöistä koskien henkilöstön työturvallisuus- ja terveysasioita. Toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen edustajat sitoutuvat noudattamaan Finnair-konsernin toimittajille tarkoitettua eettistä ohjetta. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 64 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 65 / 84 Yhteiskunta Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Ilmailu on tiukasti säädelty toimiala ja siksi on tärkeää, että osallistumme Finnairin toimintaedellytyksiä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Korruption estämiseen liittyvästä valvonnasta vastaavat liiketoimintojen vetäjät sekä sisäinen tarkastus. Sisäinen tarkastus varmentaa toimintaohjeiden keskeisten periaatteiden noudattamista sekä osana liiketoimintojen prosessi- ja kontrollikartoituksia että erityistarkastuksin. Finnair toteuttaa edunvalvontaansa eettisesti kestävällä tavalla omat näkökulmansa asiallisesti esiin tuoden. Yhtiö ei painosta eikä myöskään tue poliittisia tahoja millään keinoin. Lahjusten vastaanottaminen ja antaminen on kielletty. Liikelahjojen antamista ja vastaanottamista tulee välttää hyviä tapoja kuitenkin noudattaen. Finnairilaiset eivät saa ottaa vastaan lahjoja tai palveluita, joiden arvo ylittää kulloinkin sallitun maksimiarvon. Finnairin edunvalvonnan tavoitteena on ylläpitää liikennepolitiikkaan liittyviä viranomaissuhteita sekä osallistua näihin asioihin liittyviin neuvotteluihin sekä edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan. Finnair on erilaisten ilmailualan edunvalvontajärjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, jäsen. Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lainmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana yhtiön yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Viestintä Finnairin tavoitteena on viestiä avoimesti, rehellisesti ja oikea-aikaisesti. Finnair noudattaa viestinnässään pörssiyhtiöille ja osakeyhtiöille asetettuja säännöksiä ja velvoitteita, yhteistoimintalain velvoitteita sekä valtion omistajaohjausyksikön viestintälinjauksia. Mahdolliset lahjontaepäilyt annetaan selvitettäväksi yhtiön sisäiselle tarkastukselle ja tarvittaessa järjestetään myös asiaan liittyvää koulutusta uusille työntekijöille. Kilpailu Finnairin periaatteena on noudattaa kilpailulainsäädäntöä kaikissa liiketoimissaan. Lentotoimiala on globaalisti erittäin kilpailtu toimiala ja uusia kilpailijoita tulee markkinoille koko ajan. Kuten myös korruptioriskin osalta, sisäinen tarkastus varmentaa kilpailulainsäädännön noudattamista osana yleisiä prosessi- ja kontrollitarkastuksia sekä ulkomaan myyntiyksiköiden tarkastusten yhteydessä käy tarkemmin läpi kilpailulainsäädännön noudattamiseen liittyviä asioita. Finnair ottaa viestinnässään huomioon myös erilaiset näkemykset ja kunnioittaa niitä. Vastuullisuuden tulee näkyä yrityksen kaikessa toiminnassa ja strategiassa - myös viestinnässä ja brändinrakennuksessa. Vastuullinen viestintä on yksi hyvän yrityskuvan perusedellytyksistä. Määräystenmukaisuus Pääosa Finnairin operatiivisesta toiminnasta perustuu viranomaismääräyksiin ja on viranomaisvalvonnan alaista. Vastuu viranomaismääräysten noudattamisesta on viranomaisen hyväksymillä henkilöillä. Tämän lisäksi tärkeimmät valvontavastuut liittyvät talouteen, rahoitukseen ja tietoturvaan. Yhtiöllä on sisäiset valvontaohjeet, joiden mukaan kunkin yksikön tai toiminnon johtajan on järjestettävä oman yksikkönsä tai organisaationsa sisäinen valvonta. Finnairin viestintä perustuu vuorovaikutukseen, jossa jokaisella finnairilaisella on vastuu ja velvollisuus viestiä oman toimialueensa asioista kohderyhmilleen. Esimiehillä on lisäksi velvollisuus viestiä tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista omassa työyhteisössään ja luoda sellainen salliva työympäristö, joka mahdollistaa aidon, rakentavan keskustelun. Sisäinen valvontaympäristö käsittää roolit, vastuut, dokumentoidut sisäisen valvonnan periaatteet sekä yhtiön arvot ja etiikan. Roolit ja vastuut ovat Suomen osakeyhtiölain, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin sekä lentotoimialan säännösten mukaiset. Korruptio Finnair ei hyväksy korruptiota missään muodossa. Korruptioriskien tunnistaminen ja arviointi on osa yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden yleistä riskikartoitusta. Sisäinen tarkastus raportoi työnsä tulokset säännöllisesti Finnairin hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvän työn tulokset raportoidaan Finnairin hallitukselle. Finnairin hankintaohjeet sisältävät selkeät periaatteet eettisen ostotoiminnan varmistamiseksi. Finnair odottaa, että sen toimittajat toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme mukaisesti. Finnairin hankintatoiminta perustuu kaikilta osin objektiiviseen ja tasapuoliseen toimittajien kohteluun. Finnairin hankintapäätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla kaikin puolin riippumattomia kauppakumppanista. Finnairin henkilöstön tulee jäävätä itsensä päätöstilanteissa, jotka koskevat kauppasopimusta tai muuta liiketoimintasuhdetta johon liittyy sukulaisuussuhde, omistusosuus yrityksessä tai (pois lukien kohtuullinen omistusosuus pörssinoteeratussa yrityksessä) muu Finnairin ulkopuolinen kauppa-, velka-, tai muu suhde. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmennetaan liiketapahtumien paikkansapitävyys sekä informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa laskennassa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmistutaan lisäksi kontrollien toimivuudesta, omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoituksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden mukaisesti. Sisäisen tarkastustoiminnan painopistealueet määritellään konsernin riskienhallintastrategian mukaisesti. Tiedot kontrollitoimenpiteiden vaatimuksista viestitään ohjeiden, politiikkojen ja menettelytapojen puitteissa. Sisäinen tarkastus raportoi työnsä tulokset säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvät työn tulokset eli havainnot, suositukset ja ehdotetut päätökset ja toimenpiteet raportoidaan jatkuvasti Finnairin hallitukselle. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 66 / 84 Tuotteet Lentoyhtiönä Finnairin toiminta-ajatuksena on kuljettaa asiakkaat ja heidän tavaransa perille turvallisesti ja ajallaan. Finnairkonserniin kuuluvat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt osaltaan tukevat tämän tavoitteen saavuttamista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on huolehtia asiakkaiden hyvinvoinnista ja sujuvasta matkanteosta kaikilla osa-alueilla. Turvallisuudella on keskeinen rooli konsernin toiminnassa. Merkittävimmät tuotevastuunäkökohdat Finnair-konsernin toiminnassa ovat lentoturvallisuus, elintarviketurvallisuus, vastuu henkilöasiakkaista sekä vastuu Finnairin kuljettamasta rahdista. Lentoturvallisuudella on aina korkein prioriteetti kaikessa toiminnassa, eikä siitä ole sallittua tinkiä millään perusteella. maan virheet ja estämään niiden vaikutuksen. Tämän lisäksi toimiva turvallisuuskulttuuri sisältää toisen ulottuvuuden: raportoinnin. Perinteisesti erityisesti lentäjät mutta nykyään enenevässä määrin myös muut työntekijät raportoivat työhönsä liittyvistä riskeistä ja sattuneista tapahtumista. Yhtiössämme on käytössä safety reporting -järjestelmä, jonka puitteissa käsitellään Air safety-, Maintenance safety-, Ground safety- ja Cabin safety -raportteja. Just Culture -periaatteiden mukaisesti raportoija ei saa seuraamuksia turvallisuusraportoinnin perusteella. Turvallisuusraporttia ei kuitenkaan voi käyttää omien käsien pesemiseen riketapauksissa – tahalliset rikkeet eivät ole hyväksyttäviä. Poikkeaviin tilanteisiin Finnair-konsernissa pyritään varautumaan jo ennalta. Konsernissa on kehitetty prosesseja erilaisten yllättävien tilanteiden varalta ja niitä kehitetään sekä ylläpidetään jatkuvasti. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen, että hänestä huolehditaan läpi koko palveluketjun. Tämän vuoksi Finnair-konsernissa kiinnitetään suurta huomiota myös yhteistyökumppaneiden valintaan. Finnairilla kaikki turvallisuusraportit tutkitaan, luokitellaan ja niille annetaan tapahtuman vakavuuden mukainen riskiluokitus. Vakavissa tapauksissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Korjaava toimenpide voi olla esimerkiksi vikaantuneen laitteen vaihtaminen ja muun laivaston välitön tarkastaminen, jotta sama tapahtuma ei pääse toistumaan. Riskien arvioinnissa ja luokittelussa käytämme Airbus-vetoisen Airline Risk Management Solutions (ARMS) -työryhmän luomaa ERC-menetelmää (Event Risk Classification), joka on esitelty lentoyhtiöiden käyttöön vuonna 2009. Tämä menetelmä edustaa alan viimeisintä riskitietämystä ja sen avulla voimme tuottaa aiempaa standardoidumpaa ja objektiivisempaa riskitietoa johdon käyttöön. ERC:llä tunnistettuja riskejä kartoitamme syvemmin Safety Issue Risk Assessment -menetelmällä (SIRA), joka on myös ARMS-työryhmän tuottama työkalu. SIRA-menetelmässä pyritään tunnistamaan kaikki havaittuun riskiin liittyvät skenaariot ja näille skenaarioille etsitään kansainväliseen dataan perustuen numeeriset todennäköisyydet. Näin saatujen numeeristen todennäköisyyksien pitää täyttää sekä johdon että viranomaisten asettamat vaatimukset. Lentoturvallisuus Lentoturvallisuustyö ulottuu kaikkialle, missä ollaan tekemisissä lentoturvallisuuteen vaikuttavien asioiden kanssa. Riskien ennaltaehkäisy on sisäänrakennettu yhtiön toimintakulttuuriin, ja lisäksi lukuisat viranomaismääräykset säätelevät toimintaa konsernissa. Inhimillisten erehdysten varalta yhtiön toimintaprosesseihin on luotu erilaisia suojaverkkoja, joiden keskeisenä tavoitteena on pysäyttää erehdyksen aiheuttaman mahdollisesti vahingollisen kehityskulun eteneminen ja riskin materialisoituminen. Finnairilla vastuu toiminnan turvallisuudesta on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Turvallisuus- ja laatuosasto tuottaa johdon käyttöön riskitietoa alan viimeisimpiä menetelmiä käyttäen. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä toiminnan yleistä määräystenmukaisuutta seurataan laatujärjestelmän avulla. Laatujärjestelmän puitteissa yhtiön turvallisuuskriittiset osat auditoidaan eli tarkastetaan vuosittain. Jokainen lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työskentelevä osallistuu säännöllisesti turvallisuuskoulutuksiin, joiden kattavuutta ja säännöllisyyttä valvotaan niin sisäisesti kuin viranomaistenkin toimesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan organisaatiossa erityisen Safety Magazinen kautta. Lisäksi lentävälle henkilökunnalle julkaistaan tarpeen mukaan erityisiä turvallisuustiedotteita. Euroopassa EU-lainsäädäntö sitoo kaikkia unionin lentoyhtiöitä OPS-1-määräysten muodossa. Tämän lisäksi olemme Finnairissa sitoutuneet IATA:n (International Air Transport Association) jäseninä noudattamaan IOSA-vaatimuksia (IATA Operational Safety Audit), jotka ovat joiltakin osin eurooppalaisia OPS-määräyksiä tiukempia. Vastuu näiden vaatimusten täyttämisestä on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johtajalla. Määräysten täyttäminen varmistetaan laatujärjestelmän ja erityisesti laatujärjestelmään kuuluvan auditoinnin avulla. Lentoyhtiön kaikkien toimintojen määräystenmukaisuus varmistetaan vuosittaisella auditoinnilla ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista osoitetaan vastuullisen johtajan korjattavaksi. Laatujärjestelmän toiminnasta vastaa yhtiön laatujohtaja, joka toimii samalla lentoturvallisuusjohtajana. Vaikka lentoturvallisuuden perusta luodaan jo määräysperusteisesti, tarvitsee toimiva lentoyhtiö lentoturvallisuutta korostavan ja siitä huolehtivan turvallisuuskulttuurin. Nykyaikaista turvallisuuskulttuuria kuvataan termillä ”Just Culture”. Tällä termillä halutaan korostaa että kaikenlaiset inhimilliset lipsahdukset ja vahingot ovat sallittuja mutta tarkoituksellista määräysten rikkomista ei hyväksytä. Koko turvallisuusajattelumme lähtee siitä ajatuksesta että yksittäinen inhimillinen virhe ei aiheuta onnettomuutta vaan järjestelmään sisäänrakennetut suojaverkot pystyvät poimi- Raportoinnin ansiosta löytyvien riskien lisäksi kartoitamme lentoturvallisuusriskejä lentämisen ja lentoturvallisuuden ammattilaisten kanssa kuukausittain erityisessä Hazard Identification Teamissa (HIT) sekä tarkkailemalla päivittäisiä lentoja lentotallenteiden perusteella. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä tunnistetuista riskeistä syvällisempi SIRA-analyysi. Yksittäisten lentojen tutkintaa nimitämme FDM:ksi (Flight Data Management). Lentokone tallentaa ”mustaan laatikkoon” parhaimmillaan yli tuhat lentoarvoa useita kertoja sekunnissa. Mustan laatikon tallenteet puretaan lentojen jälkeen ja analysoidaan erityisellä analyysiohjelmistolla. Näin varmistetaan jälkikäteen että jokainen lento on suoritettu yhtiön menetelmät ja kunkin lentokonetyypin rajoitukset huomioon ottaen. Mahdolliset poikkeamat tutkitaan aina erikseen yhteistyössä kyseisen lennon miehistön ja turvallisuusanalyytikon kanssa. Vakavat turvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat harvinaisia ja niistä tehdään lähes poikkeuksetta erillinen turvallisuustutkinta. Turvallisuustutkinnan suorittaa harkintansa mukaan viranomainen (onnettomuustutkintakeskus). Jos viranomainen päättää jättää tutkinnan suorittamatta, teemme yhtiön sisäisen turvallisuustutkinnan. Lentämiseen liittyvissä tapauksissa turvallisuustutkija on aina asiaan erityiskoulutettu kokenut lentäjä. Turvallisuustutkija tai -tutkijat tekevät tutkinnan aina itsenäisesti, eikä yhtiön johdolla ole mahdollisuutta vaikuttaa tutkinnan kulkuun. Tällä varmistetaan riippumattomuus ja objektiivisuus myös niissä tapauksissa, joissa havaitut epäkohdat liittyvät organisaation toimintaan. Elintarviketurvallisuus Finnair Catering Oy tuottaa catering-, travel retail- sekä logistiikkapalveluita. Finnair Cateringin keittiö on Suomen suurimpia. Catering-tuotannon tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluita ja tuotteita kustannustehokkaasti kaikille Finnair Cateringin asiakaslentoyhtiöille. Catering-tuotanto vastaa myös laatu- ja ympäristöasioiden kehittämisestä koko Finnair Cateringissa. Finnair Catering haluaa olla asiakkailleen paras lentoliikenteen catering- ja travel retail -palveluita tarjoava yritys. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Elintarvikkeiden valmistuksessa ja logistiikassa kiinnitetään erityistä huomiota tuoteturvallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksen osalta tuoteturvallisuusriskit on arvioitu läpi koko arvoketjun, raaka-ainetoimittajista ja tuotteen valmistamisesta lopputuotteen toimittamiseen lennoille. Finnair Cateringissa tuotteiden turvallisuusvaatimukset täyttävät – ja monelta osin ylittävät – viranomaisten asettamat tuotantohygieeniset ja mikrobiologiset vaatimukset. Noudatamme toiminnassamme viranomaisten hyväksymää sekä IATA:n ja ITCA:n suositusten mukaista omavalvontajärjestelmää, joka perustuu riskinarviointiin koko tuotantoketjun osalta. Säännöllisten sisäisten ja ulkoisten auditointien avulla varmistetaan, että toiminta on suunnitelman mukaista ja täyttää sekä lainsäädännön vaatimukset että asiakkaittemme odotukset. Finnair Catering hankkii raaka-aineensa ainoastaan hyväksytyiltä toimittajilta. Hyväksynnän saamiseksi toimittaja auditoidaan. Auditoinnissa annetaan tarvittaessa vaatimuksia ja suosituksia, joiden täyttämisen jälkeen toimittaja voidaan hyväksyä. Jokaiselle raaka-aine-erälle suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti vastaanottolämpötilaan kylmäketjun katkeamattomuuden varmistamiseksi. Finnair Cateringin omavalvonnan ytimessä on HACCP-pohjainen riskienarviointi. Erilaisten tukiohjelmien — kuten siivousohjelma, lämpötilan tarkkailut ja hyvät hygieniakäytännöt — avulla pyritään jo ennakolta minimoimaan tuoteturvallisuuteen liittyvät riskit. Valvonnan ja sisäisten tarkastusten avulla huolehditaan sovittujen käytäntöjen toteutumisesta. Finnair Catering tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten elintarvike- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisesta huolehditaan säännöllisellä koulutuksella. Finnair Cateringilla on käytössään laatujärjestelmä, joka kattaa koko Cateringin toiminnan. Cateringin laatujärjestelmälle suoritetaan säännöllisesti sisäinen auditointi. Lisäksi toimintaa auditoivat asiakkaat, ulkopuolinen auditointiorganisaatio sekä viranomaiset. Huolenpito asiakkaista Finnair-konsernin asiakaspalvelun visiona on tuottaa palvelua maailman huipulta. Tämä tarkoittaa asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin vastaamista niin normaali- kuin poikkeusolosuhteissakin. Asiakaspalvelun terävöittämiseksi konsernin asiakaspalveluorganisaatio eriytettiin omaksi divisioonakseen vuoden 2009 lopulla ja päätökseen rakennemuutos saatiin vuoden 2010 aikana. Vuonna 2010 Finnair-konsernissa myös aloitettiin projekti, jonka tavoitteena on uudistaa koko asiakaspalvelukonsepti ja sen taustalla vaikuttava ajattelutapa. Uudistuksen tavoitteena on entisestään parantaa asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti. Poikkeavia tilanteita varten Finnairilla on oma erillinen poikkiorganisatorinen yksikkönsä. Kaikki lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteet hoidetaan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin kaikki saatavilla oleva tarvittava informaatio saadaan kerättyä yhteen paikkaan. Tällöin kokonaiskuva epäsäännöllisyyksien kerrannaisvaikutuksista sekä kustannuksista tarkentuu ja asiakkaalle koituvaa haittaa pystytään minimoimaan. Asiakaspalvelun toiminnan seuranta ja valvonta perustuu säännöllisiin auditointeihin, asiakaspalautteeseen ja asiakastyytyväisyystutkimuksiin, erilaisiin yllätyskampanjoihin sekä ulkopuolisten suorittamiin mittauksiin. Myös yhteistyökumppaneiden toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Seuranta on järjestelmällistä ja sen perusteella asetetaan tavoitteita sekä seurataan tavoitteiden täyttymistä. Henkilöstön osaamisesta huolehditaan koulutuksella. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 67 / 84 Rahti ja maapalvelut Finnair Cargo Oy:n palvelupolitiikkana on tarjota asiakkailleen sujuvia ja ongelmattomia logistiikkapalveluita. Tämä tarkoittaa muun muassa, että Finnair Cargon kuljetettavaksi luovutettu rahti toimitetaan perille siten kuin asiakkaan kanssa on sovittu. Rahti myös luovutetaan asiakkaalle samassa kunnossa kuin se Finnair Cargoon haltuun annettaessa oli. Konsernin emoyhtiöön kuuluva Ground Operations -yksikkö puolestaan vastaa lentoasemilla tapahtuvien maapalveluiden hankinnasta, laatukriteereistä ja laadunvalvonnasta. Yksikön tehtävänä on varmistaa, että Finnairin käyttämät maapalvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset niin laadullisesti kuin turvallisuuden ja viranomaismääräystenkin suhteen. Palvelulupaustensa varmistamiseksi sekä Finnair Cargo Oy että Ground Operations -yksikkö valitsevat terminaali- ja muita maapalveluja tuottavat alihankkijansa ja yhteistyökumppaninsa systemaattisen arviointiprosessin tuloksena. Yhteistyökumppaneilta edellytetään muun muassa, että ne huolehtivat ja varmistuvat henkilökuntansa ammattitaidosta ja, että kalusto, välineistö sekä tilat ovat asianmukaiset. Finnair suorittaa määräajoin tehtävien lentoasemakohtaisten laatuauditointien lisäksi laaduntarkastuksia, joilla säännöllisesti valvotaan sekä omaa että alihankkijoiden toimintaa. Finnair Cargon ja Ground Operationsin laatupäälliköt vastaavat omien laatujärjestelmiensä ylläpidosta ja päivittämisestä sekä valvovat, että operatiivinen toiminta on vaatimusten mukaista. Ground Operationsilla on lisäksi lentoasemien operatiivisesta toiminnasta vastaavat aluepäällikkönsä, joilla on merkittävä rooli toiminnan määräystenmukaisuuden valvonnassa. Mikäli toiminta ei joltain osin täytä toimintakäsikirjan tai voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia, poikkeama dokumentoidaan ja korjaavia toimenpiteitä edellytetään välittömästi. Lisätietoja: • Lisätietoja HACCP:sta: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/haccp/ • Lisätietoja Finnairin lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteisiin liittyvästä toiminnasta: http://www.finnairgroup.com/linked/fi/konserni/Finnair_yhteiskuntavastuuraportti_2009.pdf • Lisätietoja Kansainvälisen ilmakuljetusjärjestön (IATA) turvallisuus- ja laatuauditoinneista: http://www.iata.org/ps/certification/Pages/index.aspx • International Travel Catering Association:n (ITCA) internetsivut: http://www.itcanet.com/ Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta 68 / 84 GRI Sosiaalisen vastuun tunnusluvut LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Vuoden 2011 lopussa Finnair-konsernin henkilöstömäärä oli 7 458 työntekijää, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maantieteellisesti lähes koko henkilöstö työskenteli Suomessa ja näistä valtaosa Helsinki-Vantaan lentoasemalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Finnairin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 700 henkilöä, joista 200 työskenteli Finnairin matkustajaja rahtiliikenteen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. 500 henkilöä on Baltian maissa ja Venäjällä toimivien matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstön kokonaismäärään. Paikallista matkustamohenkilökuntaa oli yhdeksässä eri Aasian kohteessamme yhteensä 284 henkilöä, joista 105 on työsuhteessa Finnairiin ja 179 henkilöä on vuokratyövoimaa. Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 16. Finnair-konsernin henkilöstöstä 43 prosenttia on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. 14 prosenttia on palvellut yli 30 vuotta. Henkilöstön määrä 2008–2011 10 000 7458 8 000 6 000 4 000 2 000 0 08 09 10 11 LA1 Määräaikaisten ja vakituisten osuus 31.12.2011 Kokonaismäärä määräaikaiset (%) vakinaiset (%) Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot Yhteensä 3 669 2 520 969 300 7 458 4,1 2,2 9,9 2,3 4,1 95,9 97,8 90,1 97,7 95,9 LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen kuoleman seurauksena). Henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2011 (toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet) Kokoaikaisten ja osa-aikaisten osuus 31.12.2011 Kokonaismäärä 3 669 2 520 969 300 7 458 osa-aikaiset (%) 5,7 3,6 3,1 3,3 4,6 kokoaikaiset (%) 94,3 96,4 96,9 96,7 95,4 Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen kuoleman seurauksena) Lentoliikenne Lentotoimintapalvelut Matkapalvelut Muut toiminnot Yhteensä 3 669 2 520 969 300 7 458 Lähteneet 190 157 155 22 524 vaihtuvuus % 5,2 6,2 16,0 7,3 7,0 Kokonaismäärä Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen johdosta tapahtuneet muutokset henkilöstömäärissä. Konsernin ulkomailla työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. Finnair ei pidä tilastoa vaihtuvuusluvuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Vuoden 2011 aikana Finnairin Tekniikassa toteutettiin mittava sopeuttamisohjelma, joka johti lähes 400 työpaikan vähentämiseen. Osa vähentämisistä pystyttiin hoitamaan toimintoja ulkoistamalla siten, että työntekijät siirtyivät suoraan uuden työnantajan palvelukseen. Valtaosaltaan henkilöstövähennykset johtivat kuitenkin irtisanomisiin. Irtisanomisjärjestelyt olivat suurelta osin sellaisia, että työsuhteet päättyvät vasta vuonna 2012. Lähtövaihtuvuus 2008–2011 % 8,0 7,0 6,0 4,0 Yhteiskunta GRI 69 / 84 LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaika Uudelleenjärjestelytilanteissa sääntely tapahtuu yhteistoimintalain puitteissa. Käsiteltävästä asiasta riippuen minimiaika on päivästä kuuteen viikkoon. Finnairia koskevissa työehtosopimuksissa ei ole näistä poikkeavia määräyksiä. Irtisanomisen ja lomauttamisen osalta vähimmäisilmoitusajan lisäksi tulee noudatettavaksi lainmukainen lomautusilmoitusaika tai irtisanomisaika ennen työsuhteen tai palkanmaksun päättymistä. Lain määräämä lomautusilmoitusaika on kaksi viikkoa ja irtisanomisaika vaihtelee 14 päivän ja 6 kuukauden välillä riippuen työsuhteen kestosta. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu lomautusilmoitusaika työntekijälle edullisemmin. LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa Työsuojelun yhteistoiminta Finnairissa on organisoitu suomalaisen työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti. Koko henkilöstö on edustettuina yhtiökohtaisissa tai liiketoimintayksikkökohtaisissa virallisissa työsuojelutoimikunnissa. Toimikuntien työ koskettaa myös Finnairin ulkomailla olevaa henkilöstöä. Työsuojelutoimikunnat toimivat vähintään yhtiötasolla työntekijöiden ja toimihenkilöiden henkilöstöryhmiä edustaen. Suurissa yhtiöissä työntekijöiden edustajiksi on lisäksi valittu osastotasolla toimivat työsuojeluasiamiehet, jotka osallistuvat työpaikkatasoiseen työsuojeluparitoimintaan yhteistyössä työnantajaparin kanssa. Työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet valitaan vaalein kaksivuotiseksi toimikaudeksi kerrallaan. Toimikausi vaihtui 2011 lopussa. 2,0 0 Operatiivinen toiminta 08 09 10 11 LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille Konsernin henkilöstöä koskevat lähes samat edut työsuhteen tyypistä riippumatta. Osa eduista on sellaisia, että ne astuvat voimaan vasta työsuhteen jatkuttua määrätyn ajan. Poikkeuksen muodostaa konsernin huoltokonttori, joka palvelee ainoastaan sen jäseniksi liittyneitä vakinaisia työntekijöitä. LA4 Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus Suomessa kaikilla Finnairin työntekijöillä on oikeus ja mahdollisuus sopia työehdoistaan kollektiivisesti. Poikkeuksen muodostaa johto, jonka työehdoista sovitaan paikallisesti. Finnairilla on lentävän henkilökunnan lisäksi ulkomailla henkilökuntaa tällä hetkellä 28 maassa (n. 200 henkilöä). Työsopimukset ja työsuhteen ehdot perustuvat paikalliseen lainsäädäntöön. Henkilökunnalla on mahdollisuus sopia työehdoistaan kollektiivisesti, mikäli se on paikallinen käytäntö. Henkilöstön työterveys- ja turvallisuusasioita käsitellään myös Finnairin Luottamusfoorumissa. Foorumiin kuuluvat johtoryhmän jäsenet, henkilöstöjohto sekä luottamusmiehet ja työsuojeluorganisaatiot. Foorumissa käsitellään laajasti henkilöstöä koskevia muutosasioita. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan 2011 Lentoyhtiön lentävä henkilökunta Työtapaturmien lkm Työpaikkatapaturmataajuus (lkm/milj. tehtyä työtunTyöpaikka- tia) / 200 000 tapaturmien tehtyä työlkm tuntia GRI 70 / 84 6,0 Työmatkatapaturmien Työtapaturmalkm sairauspäivät 96 29/ 5,8 Lentoyhtiön maahenkilökunta 24 13 11/ 2,2 11 267 Finnair Technical Service Oy 63 43 25/ 5,0 18 589 Finnair Engine Service Oy 16 1 259 13 5 14/ 2,8 8 43 Cargo Oy ja FCTO Oy 3 3 15/ 3,0 0 0 Finnair Catering Oy 39 34 38/ 7,6 5 88 Finncatering Oy 26 14 45/ 9,0 11 318 Northport Oy 49 15 11 31/ 6,2 4 Finnair Flight Agademy Oy 1 1 11/ 2,2 0 0 Aurinkomatkat Oy 3 2 4/ 0,8 1 0 Area Oy 8 0 0/ 0 8 42 Suomen matkatoimisto Oy 6 0 0/ 0 6 27 Yhteensä Yhteiskunta Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2008–2011 % 112 Amadeus Oy Operatiivinen toiminta 0 0 0/ 0 0 0 313 222 17/ 3,4 88 2 682 Technical Service Oy:ssä yksi todettu meluvamma-ammattitauti ja kaksi ammattitautiepäilyä 2011 5,8 5,6 5,4 5,4 5,2 5,0 08 09 10 11 Finnair -konsernin matkapalvelut-liiketoimintasegmentti ei ole mukana laskuissa. Prosentit on laskettu käyttäen aktiivisessa palveluksessa olevien työntekijöiden tilastoituja poissaolopäiviä suhteessa työsuhdepäiviin. LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta Finnairilla on oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut, jonka toiminta, palvelut ja menetelmät perustuvat yhä enenevässä määrin tutkimusnäyttöön. Finnairin työterveyshuollon keskeisimmät tutkimusyhteistyökumppanit ovat Työterveyslaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ei kuolemantapauksia vuonna 2011 (edellinen oli 2005). Työtapaturma = Työpaikkatapaturma + työmatkatapaturma Työtapaturmista aiheutuneet sairauspäivät = laskussa mukana 2011 sattuneiden tapaturmien sairauspäivät, joista työkyvyttömyys kestää tapaturmapäivän lisäksi vähintään kolme peräkkäistä päivää. Jos työkyvyttömyys on tätä pidempi lasketaan mukaan kaikki poissaolopäivät. Tapaturmapäivää ei lasketa poissaolopäiväksi. Työpaikkatapaturmataajuus = työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia. Työpaikkatapaturmissa mukana kaikki hoitokuluja aiheuttaneet työpaikalla tai työssä sattuneet tapaturmat. Vertailutietoa ei ole otettu, sillä laskentatapa lentoyhtiön sisällä on muuttunut 2010 lopussa tehtyjen organisaatiomuutosten ja yhtiöittämisten vuoksi. Työterveystoiminta Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on edistetty monin tavoin toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat pystyneet jatkamaan nykyisessä työssään. Näitä toimia on toteutettu mm. kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla. Työkykyriskien hallitsemiseksi on käytössä varhaisen välittämisen toimintamalli, joka on ohjeistettu konsernitason toimintaohjeisiin ja koulutuksiin. Varhaisella tuella tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhdessä sopimia ja työpaikan tarpeisiin perustuvia käytäntöjä, joiden avulla huolehditaan työntekijöiden työkyvyn edistämisestä ja työkyvyttömyyden ehkäisemisestä työuran eri vaiheissa. Finnair Oyj:n päihdeohjelman tarkoituksena on osaltaan varmistaa päihteetön työpaikka ja työyhteisö. Päihdeohjelman periaatteet koskevat kaikkia Finnair-konsernin palveluksessa olevia henkilöitä. Ohjelman periaatteet ja toimintatavat on otettava huomioon myös alihankintana ulkoisia palveluja ostettaessa. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Työnantajan tavoitteena on ohjelman avulla edistää lentoturvallisuutta varmistamalla henkilöstölle päihteetön ja huumeeton työpaikka sekä työyhteisö. Päihdeongelmien tunnistamisella, varhaisella puuttumisella, päihdeongelmaisen hoitoonohjauksella ja kuntoutumisella vähennetään päihteiden väärinkäytöstä aiheutuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisöjen työilmapiiriin. Henkilöstön terveyden ja työkyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa Henkilöstö saa kutsun terveyttä ja työkykyä edistäviin terveystarkastuksiin 5–3 vuoden välein. Vuoden 2011 aikana tehtiin erityyppisiä tarkastuksia yhteensä 3500 henkilölle. Tarkastuksista suurin osa oli ikäperusteisia. Niissä huomioitiin diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet sekä perimään liittyvät ja muut vakavat sairaudet. Työkykytarkastuksissa painottuivat tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat, mielenterveyden ongelmat ja mielen sairaudet sekä muut vakavat työkykyä uhkaavat sairaudet. Kansanterveyttä ja työkykyä uhkaavien sairauksien kuten tuki- ja liikuntaelinsairauksien, masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn on työterveyshuollossa kehitetty omat seulonta- ja hoitokäytännöt. Terveyspalveluissa on otettu vuoden 2011 aikana käyttöön valtakunnalliseen MASTO-hankkeeseen liittyvä mielialaoireisten henkilöiden varhainen tunnistamis- ja hoitokäytäntö. Hoitoketjun kehittämistoimet ovat käynnistäneet laajan yhteistyön, jossa työterveyshuolto toimii terveyttä ja työkykyä tukevana linkkinä henkilön hoitotahoon ja konsultoiviin psykiatreihin sekä psykologeihin, ja tarvittaessa myös omaisiin. Palveluketjuun on yhdistetty myös kiinteä yhteistyö julkisen sektorin erikoissairaanhoidon kanssa. Yhteistyötä kehitetään suunnitelmallisesti kattavuuden ja toimivuuden varmistamiseksi. Tämä kehittämistoimi on yhteiskunnallisesti uraauurtava maassamme. Työhönsijoitustarkastuksia tehtiin uusille työntekijöille ja heille, joiden työ muuttui ja uuteen työhön siirtyessä työn terveysvaatimukset vaihtuivat. Lisäksi tehtiin pitkiltä sairauslomilta palaavien työhönpaluutarkastuksia. Työaltisteisiin liittyviä tarkastuksia ovat kosmiselle säteilylle, syöpävaarallisille aineille, liuottimille, melulle ja tärinälle altistuneiden sekä yötyötä tekevien tarkastukset. Työaltisteiden minimoimisessa on ensisijaisesti pyritty turvallisiin ja mahdollisimman vähän työntekijöitä altistaviin työmenetelmiin. Toimiala edellyttää kuitenkin tehokkaiden kemikaalien käyttöä ja erityistä huomiota tulee kiinnittää kemikaalien vaaraominaisuuksiin ja niiltä suojautumiseen. Liuotinaineiden käyttöä ja altistumista on arvioitu laajassa hankkeessa vuonna 2004 yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa (TSR–hanke 102434). Työn ja kemikaalilainsäädännön muutosten myötä Tekniikassa on käynnistetty syksyllä 2011 työterveyshuollon, Tekniikan kemikaaliasiantuntijan ja työpaikkojen kanssa yhteistyössä kemikaalien käytön ja altistumisen uudelleenarviointi osana työpaikkojen työturvallisuus- ja työterveysriskien hallintaa. Arviointimalli on kehitetty ja laajennettu aiemmasta ammattikohtaisesta liuotinaineille altistumisen arvioinnista ja se koskee kaikkia Tekniikan eri tehtäviä, niissä käytettäviä kemikaaleja sekä melua. Tarkoituksena on koota työpaikka- sekä työprosessikohtaisesti työpaikkojen käyttöön ajankohtainen ja helposti omaksuttava tieto käytössä olevista kemikaaleista, niiden käyttötavoista, vaaraominaisuuksista, haittavaikutuksista, altistumisen ehkäisemisestä sekä suojautumistarpeesta. Samalla arvioidaan onko käytössä olevia kemikaaleja mahdollista vaihtaa vähemmän haitallisiin terveysriskien, altistumisen ja myös ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Avaruussäteilyaltistusarvioita on tehty yhteensä 62 raskaana olevalle lentotyöntekijälle. Tämän lisäksi jokainen lentotyötä tekevä saa vuosittaisen kosmisen säteilyn arvioinnin tiedoksi itselleen. Säteilylle altistumisarvot ovat pysyneet alle vuotuisen sallitun rajan (6mSv). Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 71 / 84 Henkilöstölle kohdennettujen rokotusohjelmien myötä niistä ovat hyötyneet myös heidän läheisensä sekä asiakkaat (lentomatkustajat). Myös tarttuvien tautien ehkäisyohjelmista ja ohjeista (SARS, lintuinfluenssa, tuberkuloosi, vatsatautien ehkäisy matkatyössä tai matkustaessa) hyötyvät lentomatkustajat ja omaiset. Työkykyä ylläpitävää kuntoutusta toteutetaan vuosittain yhteistyössä työpaikkojen, Kansaeläkelaitoksen ja Siuntion Hyvinvointikeskuksen kanssa. Vuonna 2011 käynnistyi yhteensä 7 ammatillisesti kohdennettua kuntoutuskurssia, joihin kuhunkin osallistuu 10 kuntoutujaa. Ammattiryhmäkohtaiset kurssit kohdennettiin liikennelentäjille, pursereille, lentokoneasentajille ja mekaanikoille, tekniikan esimiehille, kaupallisten toimintojen asiantuntijoille ja esimiehille sekä Northportin henkilöstölle. Lisäksi vuosittain yhtiö järjestää ikääntyville 50, 55, 60 ja 65v täyttäville ohjelmallisen virkistyspäivän, jossa saa virikkeitä oman kunnon hoitamiseen. LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat Finnairin on ilmailualan työnantajaosapuolena aktiivisesti kehittämässä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa työntekijöiden työturvallisuutta. Kehittämistä tehdään Työturvallisuuskeskuksen koordinoimassa kuljetus- ja logistiikkaryhmässä. Työryhmän tehtävänä on edistää alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä ilmailualan työpaikoilla. Teemoina ovat muun muassa työturvallisuus ja perehdytys yhteisellä työpaikalla lentoasemalla, ilmailualan työturvallisuuden peruskurssit sekä väkivallan uhka asiakaspalvelutyössä. Ensisijaiset työturvallisuusfoorumit Finnair-konsernissa ovat kuitenkin henkilöstön ja työnantajan yhteiset työsuojelutoimikunnat. http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala Keskusjärjestöjen (SAK-EK) yleissopimuksen mukaan yksittäisen työntekijän turvallisuus ja terveys, syrjimättömyys sekä tasa-arvoinen kohtelu ovat lähtökohtana sopimusmääräyksille. Työkykyä ylläpitävä toiminta työpaikoilla on linjajohdon, henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon ja työsuojeluorganisaation yhteistyötä. Työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet, joilla ylläpidetään työssä olevien henkilöiden työkykyä ja työssä selviytymistä, on sisällytetty työsuojelun toimintaohjelmaan ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun tehtävänä on osallistua suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Finnairin henkilöstöryhmien työehtosopimuksissa on kirjattu työnantajan toimenpiteitä ikäjohtamiseen liittyvistä asioista, kuten ikä-TYKYpäivistä ja työn kevennysmalleista sekä terveystarkastuskäytännöistä. Finnair on järjestänyt ikä-TYKYpäiviä (ohjelmallisia virkistyspäiviä) Siuntion Hyvinvointikeskuksessa 50, 55, 60 ja 65v täyttäville henkilöille. Päivien sisältövaihtoehdoista henkilöt ovat itse voineet valita joko aktiiviliikkuville tarjotun päivän tai vaihtoehtoisesti painon- ja kehonhallinnan avaintekijät -päivän. Virkistyspäiviin on osallistunut 120 henkilöä vuonna 2011. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin Vuonna 2011 Finnair-konserni tarjosi Finnairin Ilmailuopiston kautta työntekijöillensä yhteensä 203 899 oppilastuntia. Konsernin henkilöstömäärään suhteutettuna tämä vastaa 27,3 tuntia/työntekijä. Lukuihin eivät sisälly osastojen sisäisesti järjestämät kurssit tai konsernin ulkopuolisten tahojen tarjoama koulutus. 2011 oppilastunnit henkilöä per henkilöstöryhmä tuntia per henkilö (keskimäärin) toimihenkilöt lentävä henkilökunta johto yhteensä 59 656 6 265 133 756 4 222 203 899 1 720 3 148 2 470 120 7 458 34,7 2,0 54,2 35,2 27,3 työntekijät Oppilastunteja Oppilastunteja henkilöä kohden keskimäärin 2011 2010 2009 203 899 117 156 181 309 27,3 15,4 22,8 LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Finnair Uraportista, joka auttaa uudelleentyöllistymisessä, on kerrottu enemmän sivulla 22. Finnair yhtiöitti koulutustoimintaansa 1.1.2010 alkaen Finnair Flight Academy Oy:n (FFA) alle. FFA:n kautta Finnairkonserni tukee aktiivisesti ja monimuotoisin menetelmin henkilöstönsä osaamisen kehittymistä. Finnair Flight Academyn kautta Finnair pystyy toteuttamaan kaikki henkilöstön kehittämistarpeet mukaan lukien lentokoulutus, turva- ja palvelukoulutus, tekniikan koulutus ja konsernin yhteiset kehittämispalvelut. Henkilöstön kehittäminen on strategialähtöistä ja siinä hyödynnetään perinteisten lähikoulutusten lisäksi verkko-oppimista, työkiertoa, työssä oppimista, coachingia ja mentorointia. Koulutus- ja kehittämistarve kartoitetaan divisioonissa ja tytäryhtiöissä sekä osasto- että yksilötasolla esimerkiksi tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna 1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena. Sen tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupa Dnro 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa valtionapukäytäntöjen mukaisesti ja se on Elinkeinoelämän oppilaitokset Elo ry:n jäsen. LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja Finnairin kehitys- ja urakeskusteluohjelma koskee konsernin koko henkilöstöä. Vuonna 2011 69 % henkilöstöstä kävi läpi säännöllisen kehityskeskustelun. Vuoden 2011 alussa koko konsernin laajuisesti käyttöön otetun uudistetun tavoite- ja kehityskeskusteluprosessin (PD) tavoitteena on, että koko henkilöstö käy PD-keskustelun vähintään kaksi kertaa vuodessa. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta 72 / 84 GRI LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus Vuoden 2011 lopussa Finnairin henkilöstöstä oli naisia 54 prosenttia ja miehiä 46 prosenttia. Finnair Oyj:n hallituksen kahdeksasta jäsenestä kolme on naisia. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2011 oli 44 vuotta. Etnisistä vähemmistöistä konsernissa ei pidetä tilastoja. % Koko henkilöstö 2011 2010 2009 2008 Naisia 54 53 54 50 Miehiä 46 47 46 50 Alle 30-vuotiaita 7 7 10 10 30–50 vuotiaita 63 65 65 70 Yli 50-vuotiaita 30 28 25 20 Naisia 36 33 n/a n/a Miehiä 64 67 n/a n/a Ylin johto Alle 30-vuotiaita 2 n/a n/a n/a 30–50 vuotiaita 68 n/a n/a n/a Yli 50-vuotiaita 30 n/a n/a n/a HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi Finnairilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä. HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet Finnairilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä. Kotimaisten toimittajien ja alihankkijoiden suhteen Finnair ei suorita ihmisoikeusarviointeja. Yhdessä sopimuksessa on kuitenkin erikseen kielletty lapsityövoiman hyödyntäminen, sillä toimittaja toimii alalla, jolla lapsityövoiman käyttöä esiintyy maailmalla. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden suhteen Finnair käyttää tunnettuja ja hyvämaineisia toimijoita. Finnair ei itse suorita ihmisoikeusauditointeja. Konsernin suurin materiaalien käyttäjä, Finnair Catering, ostaa cateringpalveluita myös ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisilla alueilla. Palveluiden toimittaja auditoi omaa tuotantoaan ja hankintaansa säännöllisesti. Sekä Finnair-konserni että konserniin kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat erikseen allekirjoittaneet kestävän ja eettisesti hyväksyttävän matkailun edistämiseen tähtäävän Helsinki Declaration -julistuksen. Aurinkomatkat on lisäksi liittynyt vuonna 2001 lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustavaan ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” -sopimukseen, ja edellyttää sitä noudatettavan kaikissa hotellisopimuksissaan. HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus Aurinkomatkat Oy antaa kaikille uusille oppailleen koulutusta liittyen yrityksen työhön lapsiseksiturismia vastaan. Ihmisoikeuksiin liittyvien koulutustuntien osuus ei ole erotettavissa annettujen koulutustuntien kokonaismäärästä. Muuten Finnair-konsernissa ei ole järjestetty ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta vuonna 2011. HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Vuonna 2010 Valtakunnansyyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen matkustamohenkilökuntaan kuuluneen henkilön nostamasta työsyrjintäkanteesta Finnairia ja sen yksittäistä johtajaa vastaan todeten, ettei rikosta ollut tapahtunut. Tapauksen käsittely jatkui siviilikanteena käräjäoikeudessa vuonna 2011. Vantaan Käräjäoikeus hylkäsi rangaistus- ja korvausvaatimukset yhtiötä ja sen johtajaa vastaan kokonaisuudessaan tammikuussa 2012. Tapauksen käsittely jatkunee hovioikeudessa. HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Finnair ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konsernissa ei ole tunnistettu riskejä lapsityövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla lapsityövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 73 / 84 myös toimialoja, joilla pakkotyövoiman hyväksikäyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan. SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat Konsernina Finnairilla ei ole katsottu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia paikallisyhteisöihin Suomea lukuun ottamatta. Tästä syystä paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyviä ohjelmiakaan ei konsernissa ole arvioitu tarpeellisiksi. Finnair kuitenkin tiedostaa matkailulla toimialana olevan merkittäviäkin vaikutuksia eri paikallisyhteisöihin ympäri maailman. Konsernin tytäryhtiöistä etenkin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy sekä matkatoimistot Area Oy ja SMT Oy ovat omien vaikutusmahdollisuuksiensa puitteissa tässä suhteessa erityisasemassa. Finnair liittyi vuonna 2010 kansainväliseen vastuullista matkailua edistävään Sustainable Travel Leadership Networkiin. Sekä Finnair-konserni että kaikki siihen kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat allekirjoittaneet Helsinki Declarationin, jonka tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Aurinkomatkoilla on lisäksi omia sitoumuksia ja hankkeita matkailun negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi - muun muassa hotellien pisaraluokitus, Tour Operator’s Initiative sekä lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustava ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and Trafficking” -sopimus. Aurinkomatkoilla on lisäksi eri kohteissa omia tukemiskohteita, joiden kautta Aurinkomatkat pyrkii antamaan asiakkailleen konkreettisen mahdollisuuden tukea paikallisia asukkaita. Nämä tukemiskohteet ovat toimineet hyvin; niiden kautta on onnistuttu saamaan tukea avustettaville tahoille. Mayalasten projekti Aurinkomatkat on mukana Meksikon Playa del Carmenin delfiiniretkien järjestäjän Delphinuksen ja paikallisen edustajan Hotelbeds Playa del Carmenin kanssa projektissa Juntos Calentermos el Invierno. Projektissa kerätään leluja ja lämpimiä vaatteita köyhille, palmunlehvämajoissa asuville mayalapsille yhdessä paikallisen DIF-avustusjärjestön kanssa. Tällä alueella lämpötila saattaa laskea jopa +6 C asteeseen. Järjestö auttaa perheväkivallasta kärsineitä naisia, orpoja lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Aurinkomatkat kertoo tästä projektista asiakkaillensa jo ennen matkaa, jotta he voivat halutessaan tuoda näille lapsille lämpimiä vaatteita tai koulutarvikkeita. Retkillä Aurinkomatkojen oppaat tarkkailevat silmämääräisesti eri vierailukohteissa tapahtuvaa toimintaa ja jos väärinkäytöksiä ilmenee, vierailukohteita ja retken sisältöä muutetaan tarvittaessa. Lapsiprostituution estämiseksi on Aurinkomatkojen hotellisopimuksissa lauseke, joka oikeuttaa hotellisopimuksen välittömään purkuun, mikäli toimintaa ilmenee hotellin tiloissa. Phuketin lasten projekti Aurinkomatkat on mukana monivuotisen Phuketin yhteistyökumppaninsa, luontoretkiä järjestävän englantilais-thaimaalaisen Siam Safari Nature Toursin, kanssa Lasten projektissa. Se on suunnattu Phuketin syrjäisillä maaseuduilla asuvien vähävaraisten lasten auttamiseen niin kouluissa kuin orpokodeissa. Asiakkaille kerrotaan jo ennen matkaa tästä hankkeesta, jotta he voivat halutessaan ottaa Suomesta mukaan 4–16-vuotiaille lapsille sopivia puhtaita käytettyjä vaatteita, leluja, vihkoja ym. HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Finnair ei hyväksy pakkotyövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konsernissa ei ole tunnistettu riskejä pakkotyövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissäätelystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa Apua Sri Lankan köyhille kylille Aurinkomatkat on myös mukana tukemassa Sri Lankan ihmisoikeusjärjestön ylläpitämää Diria Foundation -vapaaehtoisjärjestön toimintaa. Järjestöllä on projekteja eri puolilla maata. Läntisessä ja eteläisessä osassa maata pyritään köyhien kylien asukkaiden elinolosuhteiden parantamiseen mm. avustamalla lasten koulunkäyntiä, antamalla oikeusapua, auttamalla seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneita, kaivamalla kaivoja, rakentamalla käymälöitä ja Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö vetämällä sähkölinjoja. Mikäli asiakkaat haluavat olla mukana auttamassa, he voivat osallistua lomakohteessa viikoittaiseen avustuskeräykseen, jonka lahjoitukset ohjataan valittuun avustuskohteeseen. Kambodzan Tonle Sapin kouluprojekti Koulussa opiskelee vähävaraisten perheiden lapsia, joilla ei ole varaa hankkia esimerkiksi koulupukua tai muita opiskelutarvikkeita lapsille. Syksyn 2011 aikana Aurinkomatkat on lahjoittanut 10 koulupukua asiakkaidensa avustuksella pienten oppilaiden iloksi. Avustusta Langkawin köyhille perheille Aurinkomatkat on mukana tukemassa Langkawin hyväntekeväisyysjärjestön toimintaa. Järjestö on perustettu auttamaan Langkawin saaren köyhien perheiden päivittäistä elämää. Päivittäisiä elinolosuhteita pyritään parantamaan mm. erilaisin ruoka-avustuksin, auttamalla lasten koulunkäyntikustannuksissa sekä kouluttamalla perheiden naisia hankkimaan elantoa esim. käsitöitä tekemällä. Mikäli asiakkaat haluavat, he voivat olla mukana auttamassa ja ottaa jo Suomesta mukaan hyväkuntoisia vaatteita ja leluja lapsille. Myös lasten monivitamiinitableteille on kova kysyntä. Paikan päällä Aurinkomatkojen oppaat myyvät pieniä keittokirjoja, joihin on koottuna monikulttuurisen maan ruokareseptejä, paikallisten naisten tavoin valmistettuna. Halutessaan asiakkaat voivat tehdä kohteessa myös pienen rahallisen avustuksen, jolla autetaan perheiden jokapäiväistä elämää. Lisätietoja osoitteessa www.langkawicharity.com Linkkejä: http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/corporate-responsibility/our-role-in-society/fi_FI (Finnairin uudet yhteiskuntavastuusivut) http://www.aurinkomatkat.fi/info/hyva-tietaa/hotellit/ymparistotietoisen-valinta (tietoa AM:n pisaraluokituksesta) http://www.toinitiative.org/ (TOI) http://www.smal.fi/index.php?402 (Helsinki Declaration) http://www.sustainabletravelinternational.org/ (Vastuullisen matkailun kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa Finnair on mukana) SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus Kaikki Finnairin liiketoimintayksiköt käyvät läpi korruptioon liittyvän riskianalyysin osana konsernin yleistä riskikartoitusta. SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen Tietyt tehtäväkuvat Finnairissa ovat sellaisia, että niihin on arvioitu liittyvän tavanomaista suurempi riski korruption esiintymiseen. Kaikille näitä tehtäviä hoitaville tarjotaan mahdollisuus osallistua korruptionvastaiseen koulutukseen. SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen Ilmailu on tiukasti säädelty toimiala ja siksi on tärkeää, että osallistumme Finnairin toimintaedellytyksiä koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Finnair toteuttaa edunvalvontaansa eettisesti kestävällä tavalla omat näkökulmansa asiallisesti esiin tuoden. Yhtiö ei painosta eikä myöskään tue poliittisia tahoja millään keinoin. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 74 / 84 Finnairin edunvalvonnan tavoitteena on ylläpitää liikennepolitiikkaan liittyviä viranomaissuhteita sekä osallistua näihin asioihin liittyviin neuvotteluihin sekä edunvalvontaorganisaatioiden toimintaan. Finnair on erilaisten ilmailualan edunvalvontajärjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, jäsen. Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lainmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana yhtiön yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja. Siperian ylilento-oikeudet ovat Finnairin strategian kannalta keskeinen edunvalvontakohde. Yhtiön kotiaseman sijainti Euroopan ja Aasian välissä on sellainen, että voidessaan hyödyntää Venäjän ja erityisesti Siperian alueen ilmatilaa, Finnair kykenee tarjoamaan asiakkailleen suorimmat reitit Euroopan ja usean tärkeän Aasian kohteen välillä. Tästä syystä Finnair pyrkii sekä itse että yhteistyössä eri viranomaisten kanssa vaikuttamaan olemassa olevien oikeuksien säilymiseksi ja uusien saamiseksi. Toinen tärkeä edunvalvontakohde ovat pitkään olleet erilaiset lentoliikennesopimukset. Uuden reitin avaaminen edellyttää lentoliikennesopimuksen solmimista. Lisäksi lentoliikennesopimuksilla säädellään, kuinka useasti johonkin kohteeseen voidaan lentää. Lentoliikennesopimusten sopijaosapuolina ovat tavallisesti valtiot tai valtioiden väliset yhteenliittymät (kuten EU). Liiketoiminnan ylläpitämiseksi ja kasvattamiseksi on tärkeää, että yhtiön reittiverkosto on asiakkaiden kysynnän kannalta mahdollisimman optimaalinen. Tämän varmistamiseksi eri viranomais- ja muiden tahojen asianmukainen lobbaaminen on keskeinen keino. Vuonna 2012 alkanut EU:n päästökauppa on EU:n alueella ja alueelta operoivalle Finnairille merkittävä kysymys. Finnair näkee ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vastaamisen olevan välttämätöntä, mutta alueellisen päästökaupan uhkana ovat hiilivuoto ja kilpailun vääristyminen. Tästä syystä Finnair toimii lentoliikenteen globaalin päästökauppasopimuksen aikaansaamisen puolesta. SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Finnair-konserni ei jaa minkäänlaisia tukia poliittisille tahoille. SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteet Suomen Kilpailuvirasto käynnisti vuonna 2010 Finnair Catering Oy:ssä tutkimukset sen mahdollisesta osallisuudesta väitettyyn kartellitoimintaan Helsinki-Vantaan lentoaseman tax free -kaupassa. Asian käsittely on yhä kesken. PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuus Finnair-konsernin tuotteiden ja palvelujen osalta merkittävimmät terveys- ja turvallisuusasiat liittyvät lentoturvallisuuteen sekä elintarviketurvallisuuteen. Elintarvikkeiden osalta kaikkien valmistuksessa käytettävien tuotteiden turvallisuus on arvioitu. Finnair Catering valvoo ja pyrkii varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuden koko tuotantoketjussa alkaen alihankkijoiden valinnasta ja auditoinnista valmistukseen ja tarjoiluun asti. Finnair Cateringin laatuosasto suorittaa säännöllisiä tarkastuksia läpi koko tuotantoketjun. Elintarviketurvallisuuden varmistus- ja arviointiprosesseista kerrotaan tarkemmin tuotevastuun johtamista kuvailevassa osiossa. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Konsernin valmismatkoja tuottava tytäryhtiö Aurinkomatkat arvioi aina mahdollisimman laajasti ja tarkkaan kohteen mahdolliset terveys- ja turvallisuusuhat. Arvioinnin perustana ovat eri viranomaisten arviot kyseisen maan tai kohteen tilanteesta sekä miten sen arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa esimerkiksi poliittisesti. Lisäksi kauden aikana Aurinkomatkat suorittaa kaikkien kohteitten jatkuvaa seurantaa terveys- ja turvallisuustilanteiden osalta yhdessä eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa. Konserniin kuuluva matkatoimisto Area Oy on panostanut vuonna 2011 matkustajan hyvinvointia tukevien ratkaisujen esittelyyn ja tiedottamiseen. Toukokuussa 2011 pidetyssä asiakastilaisuudessamme Työterveyslaitoksen tutkija esitteli tuoretta tutkimustaan liikematkustajan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Matkustusturvallisuudesta ja -terveydestä kerrotaan myös Arean Internet-sivuilla. PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Finnair-konsernin toimintaa säätelevät lukuisat viranomaissäädökset sekä kansainväliset sopimukset. Asiakkaan kannalta tärkeimmät tuoteinformaationäkökohdat liittyvät kuljetusehtoihin sekä asiakkaan oikeuksiin. Kuljetusehtoja koskeva tiedonantovelvollisuus perustuu Montrealin yleissopimukseen ja tämän sopimuksen sisältö on kodifioitu myös viranomaissäädöksiin. Konsernin yleiset kuljetusehdot tulevat matka- ja rahtiasiakirjojen liitteenä sekä löytyvät myös konsernin internetsivuilta. Valmismatkoja koskevat erityisehdot perustuvat puolestaan EU-direktiiviin 90/314/ETY. Konsernin tarjoamia valmismatkoja koskevat ehdot löytyvät matkanjärjestäjien matkadokumenteista, matkaesitteistä sekä internetsivuilta. uuSi Lentoyhtiöllä on velvollisuus tiedottaa matkustajan oikeuksista, mikäli matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Tämä velvollisuus perustuu EY-asetukseen 261/2004. Samalla lentoyhtiön on tiedotettava, mihin asiakas voi valittaa. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset Finnair seuraa asiakastyytyväisyyttä päivittäin reittilennoilla ja tulokset raportoidaan kuukausittain. Asiakastyytyväisyystutkimus kattaa kaikki Finnairin koneilla operoidut reittiliikenteen kohteet. Tutkimus suoritetaan lomakekyselynä lennoilla. Lomakkeet jaetaan ennalta määrätyille, satunnaisesti valituille paikoille. Avainmittareita ovat yleisarvosanat lentomatkasta sekä palvelun eri osa-alueista, kuten varauksesta, lentoasemapalveluista sekä lennonaikaisista palveluista. Tarpeen mukaan tietoa täydennetään muun muassa verkkokyselyillä. Finnair osallistuu Aasian reiteillä myös IATA:n kilpailijaseurantatutkimukseen, jonka avulla seurataan asiakkaan kokemaa palvelun laatua suhteessa tärkeimpiin kilpailijoihin. Kokonaisuutena Finnairin asiakastyytyväisyys on pysynyt vuoden 2010 tasolla ja asetettu tavoite saavutettu. Kaikista tutkimukseen vuonna 2011 vastanneista asiakkaista 88 % prosenttia antoi kokemukselleen arvosanan ”erittäin hyvä” tai ”hyvä”. Palvelun vahvuuksia ovat mm. tehokkaat ja sujuvat maapalvelut sekä sujuvat lennonvaihdot Helsingin lentoasemalla. Asiakkaat arvostavat myös Finnairin koneiden matkustamoympäristöä sekä ystävällistä matkustamopalvelua. Kehitettävää nähdään muun muassa matkustamoviihteessä sekä turistiluokan aterioissa. Kaukolentojen turistiluokan aterioiden arvosanat paranivat keväällä 2011 kun lennon jälkimmäistä ateriatarjoilua muutettiin runsaammaksi ja lähes kaikilla Helsinkiin palaavilla lennoilla samalla lämpimäksi ateriaksi. Finnairin asiakastyytyväisyysmittaus kattaa myös tytäryhtiö Northport Oy:n sekä Finnair Catering Oy:n palvelut. Konsernitason asiakastyytyväisyysmittausten lisäksi Finnairin tytäryhtiöt tekevät sekä itse että teettävät omia asiakastyytyväisyysselvityksiään. Finnairin asiakastyytyväisyys lentomatkaan kokonaisuutena vuonna 2011 % Asiakkaan yksityisyydensuojaa säätelee Henkilötietolaki 22.4.1999/523. Finnair Cateringin tulee ilmoittaa myymiensä tuotteiden tuoteselosteet. Tämä vaatimus koskettaa noin 10 prosenttia Cateringin toimittamista tuotteista. Linkkejä: http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/kuljetusehdot/fi_FI?locale=fi_FI (Finnairin yleiset kuljetusehdot suomeksi) http://www.finnaircargo.fi/fi/cargo/ohjeet.html (Cargon ohjeet ja kuljetusehdot, suomi) http://www.aurinkomatkat.fi/matkaehdot (Aurinkomatkojen matkaehdot) http://www.area.fi/ehdot_ja_saannot (Arean ohjeet ja matkaehdot) http://www.smt.fi/tietoa-matkalle (SMT:n ohjeita ja tietoa matkalaiselle) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:22001A0718(01):FI:HTML (Montrealin yleissopimus) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31990L0314:FI:HTML (Valmismatkoja koskeva EU-direktiivi) http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004R0261:FI:HTML (lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruutetaan tai matkustajan lento viivästyy) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3% B6tieto (Henkilötietolaki) 75 / 84 Kaukoliikenteen bisnesluokka Kaukoliikenteen turistiluokka Euroopan-liikenteen bisnesluokka Euroopan-liikenteen turistiluokka 0 20 Erinomainen Hyvä 40 60 Tyydyttävä Heikko 80 100 Hyvin heikko Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen Finnair-konserni toimii kaikkien mainontaa ja sponsorointia koskevien yleisten sääntöjen, lakien, suositusten sekä hyvien markkinointitapojen mukaisesti. Keskeisiä normeja ovat muun muassa markkinointilainsäädäntö (merkittävin Kuluttajansuojalaki), Kuluttajaviraston ohjeet lentojen markkinoinnista (pohjautuu Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiviin (2005/28/EY)) sekä Mainonnan eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet. PR 7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomukset Finnair on saanut Yhdysvaltain liikenneviranomaiselta (U.S. Department of Transportation) ilmoituksen Yhdysvalloissa loppuvuodesta 2011 voimaantulleiden internetmainontasääntöjen rikkomuksesta. Rike on ollut tahaton ja lyhytkestoinen, mutta siitä seuraa hallinnollinen seuraamusmaksu. Maksun suuruus on alle 50.000 USD. Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 76 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI-sisältövertailu Finnair-konsernin raportti Gri-ohjeistus Finnair-konsernin raportti Gri-indikaattori Sisältyy Sivu/sisältö 1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kyllä s. 6–8; Taloudellinen katsaus s. 4–5 1.2 Yhteiskuntavastuun vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kyllä s. 6–14,16–17,22,27–29,35–37,39; Taloudellinen katsaus s. 77–79 2.1 Organisaation nimi Kyllä Finnair Plc 2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit Kyllä Taloudellinen katsaus s. 13–14 2.3 Operatiivinen rakenne Kyllä Taloudellinen katsaus s. 12–14, 64 2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti Kyllä Helsinki-Vantaan lentoasema, Tietotie 11 A, 01053 Finnair 2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti Kyllä Taloudellinen katsaus s. 12–13, http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_1.html http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_6.html# 2.6 Omistussuhteet ja yhtiömuoto Kyllä Taloudellinen katsaus 2011 s. 17–19 2.7 Markkinoiden kuvaus Kyllä Taloudellinen katsaus 2011 s. 8, 12–14 2.8 Organisaation toiminnan laajuus Kyllä Taloudellinen katsaus 6–7, 17 2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa, rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella Kyllä Taloudellinen katsaus 2011 s. 9–10, 17–19 2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot Kyllä s. 20, 38; Taloudellinen katsaus s. 13–14 3.1 Raportointiajanjakso Kyllä 1.1.–31.12.2011 3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta Kyllä Maaliskuu 2010 3.3 Raportointitiheys Kyllä Vuosittain 3.4 Yhteystiedot Kyllä Finnair Oyj, Tietotie 11A, 01053 Finnair. Finnairin kestävän kehityksen johtaja Kati Ihamäki, kati.ihamaki(at)finnair.fi 3.5 Raportin sisällön määrittely Kyllä s. 2–4, 46–47 1 Strategia ja analyysi 2 Organisaation taustakuvaus 3 Raportointiperiaatteet Puutteet/poikkeamat/perustelut GRI 77 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta 3.6 Raportin rajaus Kyllä s. 46–47 3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai rajauksessa Kyllä s. 46–47 3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toimintojen raportoinnille Kyllä s. 46–47 3.9 Mittaus- ja laskentamenetelmät Kyllä s. 46–47 3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa Kyllä s. 46–47 3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä Kyllä s. 46–47 3.12 GRI-sisältövertailu Kyllä s. 77–84 3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoliseen varmennukseen Kyllä Raporttia ei varmenneta 4.1 Organisaation hallintorakenne Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_6.html 4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet hallituksen toimintaan Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 4.5 Organisaation tulosten vaikutus hallituksen ja johdon palkitsemiseen Kyllä Taloudellinen katsaus s. 80–81 4.6 Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyöskentelyssä Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 4.7 Hallitusten jäsenten pätevyys strategisen johtamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet Kyllä s. 4, 6–8, 16, 51 4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun johtamista Kyllä s. 63; Taloudellinen katsaus s. 74–77 4.10 Hallituksen toiminnan arviointi Kyllä Taloudellinen katsaus s. 74–76 4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen Kyllä Taloudellinen katsaus s. 77–79 4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavastuun aloitteisiin Kyllä s. 38–44 4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja edunvalvontaorganisaatioissa Kyllä s. 12–13 4.14 Organisaation sidosryhmät Kyllä s. 12–13 4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta Kyllä s. 12–13 Yhteiskunta GRI Mahdolliset poikkeamat mainitaan kunkin indikaattorin kohdalla erikseen. 4 Hallintotapa, sitoumukset ja vuorovaikutus Hallituksessa on nimetty henkilö yhteiskuntavastuun seuraamiseen Hallituksessa on nimetty henkilö yhteiskuntavastuun seuraamiseen 78 / 84 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 79 / 84 4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot Kyllä s. 12–13 4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet asiat ja huolenilmaukset Kyllä s. 12–13, 24–25 Kyllä s. 11, 48 EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle Osittain s. 40–44, 49 Yleishyödyllisten tukien määrää ja osuutta ei raportoida, koska yleishyödyllisiin hankkeisiin ja projekteihin osoitetut varat ja muut panostukset koostuvat eristä, joita ei voida erottaa konsernin tilinpäätöstiedoista. Finnairin tavoitteena on sisällyttää yleishyödyllisten tukien määrä vuoden 2012 raporttiin. EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle Kyllä s. 6–8, 17, 27–29, 35–39, 49; Taloudellinen katsaus 77–79 Arvioitu osana yleistä riskikartoitusprosessia sekä Carbon Disclosure -projektia. EC3 Eläkesitoumusten kattavuus Kyllä s. 49 Taloudellinen katsaus s. 53, 81 EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki Kyllä s. 50 EC5 Tavanomaisten alkupalkkojen ja paikallisen minimipalkan suhde organisaation keskeisissä toimipaikoissa Ei EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta Osittain s. 50 Finnair ei kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuudesta. EC7 Paikallista rekrytointia koskevat menettelytavat sekä paikallisyhteisöistä palkatun ylemmän johdon osuus organisaation keskeisimmissä toimipaikoissa Osittain Suomessa Finnairin palveluksessa ylintä johtoa myöten on pääosin suomalaisia työntekijöitä. Indikaattori ei ole oleellinen Finnairin toiminnan kannalta, sillä Finnairilla ei ole merkittäviä toimipisteitä ulkomailla. EC8 Infrastruktuuri-investointien kehittyminen ja vaikutukset sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut Kyllä s. 40–44 Finnair kerää säähavaintotietoja ilma¬tieteiden laitosten yhteisön, Euro Am¬darin, käyttöön. Tämä parantaa poh¬joisen Euroopan ja ennen kaikkea Suo¬men säähavaintojen määrää. EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus Kyllä s. 50, Ks. myös Finnairin yhteiskuntavastuuraportti 2008: 14–15. Lähestymistapa ympäristövastuun johtamiseen Kyllä s. 11, 51 EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan Kyllä s. 52 EN2 Kierrätysmateriaalien suhteellinen osuus käytetystä materiaalista Ei EN3 Suora primäärienergiankulutus Kyllä 5 Johtamistapa ja toimintaindikaattorit Lähestymistapa taloudellisen vastuun johtamiseen Taloudellisen vastuun tunnusluvut Lähes koko Finnairin henkilöstö on kollektiivisten työehtosopimusten piirissä, joten tätä indikaattoria ei ole katsottu oleelliseksi konsernin kannalta. Ympäristövastuun tunnusluvut Ei toimialalle oleellinen indikaattori, koska ilmailuala on niin tiukasti ulkoapäin säädelty toimiala, että yritysten liikkumavara on monessa suhteessa rajattu. Siltä osin kuin harkintavaltaa on, ei kierrätysmateriaalin osuus ole konsernitasolla selvitettävissä. s. 53–54 Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 80 / 84 EN4 Välillinen primäärienergiankulutus Osittain s. 54–55 Sähkön osalta primäärienergianlähteitä ja niiden osuuksia ei ole vuodelta 2011 selvitetty, koska ne riippuvat mm. kullakin ajanhetkellä vallitsevasta vesivoiman tuotantokapasiteetista ja vesivoiman osuudesta kantaverkossa. EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen sekä saavutetut säästöt Kyllä s. 27–32, 55 EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön Kyllä s. 31–32, 55 EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen vähentämiseksi ja saavutetut säästöt Ei EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti Kyllä EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotto vaikuttaa Kyllä Finnairin käyttämä vesi tulee kunnallista verkkoa pitkin Päijänteestä. Vesivarojen suhteen Finnair ei ole merkittävä toimija. EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden suhteellinen osuus ja kokonaismäärä Osittain Vesivarojen suhteen Finnair ei ole merkittävä toimija. Finnair Cateringin kaksi astianpesukonetta on varustettu veden kierrätysjärjestelmällä. Veden kulutus on pienentynyt kierrätysjärjestelmän ansiosta yli 10 % lentoa kohden. EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla Kyllä EN12 Organisaation toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen suojelualueilla tai monimuotoisuuden kannalta rikkailla alueilla Ei EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt Osittain s. 40–41, 56 EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat Kyllä s. 56 EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä Kyllä s. 56 EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät Kyllä s. 56–57 EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt Ei Finnairin toiminnassa merkittävät energianäkökohdat liittyvät lentämiseen, josta on raportoitu kohdissa EN3 ja EN5. Finnairilla on intressi vähentää omaa materiaali-intensiteettiään, joka vaikuttaa myös välilliseen energiankulutukseen yleensä samansuuntaisesti. Finnair ei kuitenkaan konsernitasolla seuraa materiaalihankintojensa energiataseita ja niiden kehitystä. s. 56 s. 56 Finnairin vaikutuspiirissä ei ole tällaisia alueita. Toiminnasta voi kuitenkin koitua vaikutuksia Vantaanjokeen sekä Keravajokeen. Näistä on raportoitu erikseen kohdissa EN15 ja EN21. Toiminnan vaikutukset lentoreittikohteiden osalta eivät puolestaan ole kohtuudella selvitettävissä Finnairin toimesta. Toiminnan luonteesta johtuen konsernitasolla ei ole katsottu aiheelliseksi tehdä konkreettisia strategioita tai suunnitelmia biodiversiteetin suhteen. Finnairin toiminnasta aiheutuvat merkittävät suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt ilmoitetaan kohdassa EN16. Keskeisimmät EN16:n ulkopuolelle jäävät välilliset päästöt aiheutuvat lentokoneissa käytettävän polttoaineen tuotannosta ja jakelusta sekä uusien lentokoneiden valmistuksesta. Näiden osalta Finnairilla ei ole vaikutusmahdollisuuksia eikä tietoa päästömääristä. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 81 / 84 EN18 Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja toteutuneet vähennykset Osittain Ks. EN5 EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt Kyllä s. 58 EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan Kyllä s. 58–59 EN21 Päästöt vesiin Kyllä s. 59 EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti Kyllä s. 59–60 EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuus Kyllä s. 60 EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä Ei Finnair ei kuljeta eikä käsittele itse ongelmajätteitä. Konsernin toiminnasta kertyneiden ongelmajätteiden määristä ja käsittelystä raportoidaan kohdassa EN22. EN25 Vesistöt ja niihin yhteydessä olevat elinympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja valumavesillä on merkittävä vaikutus Osittain Finnairin jätevedet ohjataan kunnalliselle jäteveden puhdistamolle. Puhdistetuista jätevesistä konsernin vaikutus ei ole erotettavissa. Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen valumavesien vaikutuksia on käsitelty kohdissa EN11, EN15 sekä EN21. EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi Kyllä EN27 Tuotteiden ja pakkausmateriaalien takaisinotto, kierrätys ja uudelleenkäyttö Ei EN28 Ympäristölainsäädännön ja -määräysten noudattamatta jättämisestä määrättyjen merkittävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden rangaistusten kokonaismäärä Kyllä EN29 Organisaation toiminnassa käytettyjen tuotteiden, materiaalien ja muiden tavaroiden kuljetuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittävät ympäristövaikutukset Ei EN30 Ympäristönsuojelukustannukset ja ympäristöinvestoinnit Osittain Jätehuoltoon, laitosten ylläpitoon, ympäristökoulutuksiin, ympäristösertifikaatteihin ja erilaisiin jäsenmaksuihin sekä ympäristöselvityksiin yhteensä noin 1,1 miljoonaa eur Lähestymistapa henkilöstövastuun johtamiseen Kyllä s. 11, 61–62 LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Kyllä s. 68 s. 60 Finnairin toiminnassa energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kulkevat käsi kädessä. Näin ollen kaikki vuoden aikana tehdyt toimet energiankulutuksen vähentämiseksi vaikuttavat samansuuntaisesti ja samassa suhteessa myös konsernin toiminnasta aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin. APU:n käyttötapamuutosten vaikutus Finnairin hiilidioksidipäästöihin raportoitu kohdassa EN5. Vesistöihin päätyvän, lentokoneiden jäänehkäisyssä ja -poistossa käytettävän glykolin määristä raportoi ja on vastuussa lentoaseman ylläpitäjä. Myös EN5, EN6 ja EN16 Ei oleellinen indikaattori Finnairin kannalta, koska konserni ei Finnair Catering Oy:tä lukuun ottamatta valmista tuotteita. Finnair Catering kerää ja kierrättää lennoilla tarjottavien aterioiden pakkaukset, ylijääneet annokset sekä juoma-astiat. Ei tiedossa olevia tapauksia 2011 Finnairin toiminnasta aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääosin lentämisestä. Toimintaa tukevien kuljetusten vaikutukset eivät ole tiedossa, mutta ne ovat marginaalisia verrattuna lentämisen ympäristövaikutuksiin. Sosiaalisen vastuun tunnusluvut Finnairin tilastointikäytännöt eivät mahdollista GRI:n vaatimusten mukaista raportointia. Lisäksi kaikissa hankinnoissa ympäristönäkökohta on sisäänrakennettuna, joten ympäristöinvestointien erottelua ei ole katsottu mielekkääksi. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta Yhteiskunta GRI 82 / 84 LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja –aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan Osittain s. 68–69 Finnair ei pidä tilastoa vaihtuvuusluvuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen. LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille Osittain s. 69 LA4 Työehtosopimusten piirissä olevien työntekijöiden osuus Kyllä s. 69 LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisilmoitusaika Kyllä s. 69 LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa Kyllä s. 69 LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan Osittain s. 70 Koko indikaattori pyritään saamaan GRI:n mukaiseksi vuoden 2012 raporttiin. LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta Kyllä s. 23, 70–71 Finnairin ohjelmat vakavien sairauksien varalta koskettavat suoraan ainoastaan konsernin henkilökuntaa. LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat Kyllä s. 71 LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin Kyllä s. 72 LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat Kyllä s. 23, 72 LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja Kyllä s. 72 LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus Kyllä s. 72; Taloudellinen katsaus s. 84–87 LA14 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde henkilöstöryhmittäin Ei Lähestymistapa ihmisoikeusasioiden johtamiseen Kyllä s. 63–64 HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi Kyllä s. 72 Finnairin tilastointijärjestelmä ei mahdollista täsmällisten osuuksien raportoimista. Konsernin henkilökunnasta yli 90 % on erilaisten kollektiivisopimusten piirissä. Finnair on monialayritys, jossa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä ja tehtäväluokituksia. Eri tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden käyttämät luokitukset eivät ole riittävän vertailukelpoisia keskenään. Siksi koulutustunnit on laskettu käyttäen henkilöstömääränä koko konsernin henkilöstömäärää. Myös ulkomailla työskentelevät finnairilaiset sisältyvät lukuihin. Monialayrityksenä Finnairissa on lukuisia eri henkilöstöryhmiä sekä tehtäväluokituksia. Konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista GRI-ohjeistuksen mukaista raportointikäytäntöä, eikä se edellä mainitusta syystä ole tarkoituksenmukaista. Vuonna 2011 solmitut investointisopimukset olivat sellaisia, että niissä ei ole tunnistettu ihmisoikeusloukkausten riskiä eikä asiaa näin ollen ole erikseen huomioitu sopimuksissa. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Operatiivinen toiminta HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet toimenpiteet Kyllä s. 72–73 HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus Osittain s. 73 HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet Kyllä s. 73 HR5 Toiminnot, joissa järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus ovat uhattuina Ei HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Kyllä s. 73 HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi Kyllä s. 73 HR8 Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja -toimintakäytäntöihin koulutetun turvahenkilökunnan osuus Ei HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset ja toteutetut toimenpiteet Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011 Lähestymistapa yhteiskunnallisen vastuun johtamiseen Kyllä s. 65 SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat Kyllä s. 73–74 SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus Kyllä s. 74 SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen Osittain s. 74 SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut toimenpiteet Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011 SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen Kyllä s. 74 SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä Kyllä s. 74 SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteet Kyllä s. 74 SO8 Lakien ja säädösten rikkomuksista asetetut sakot ja muut seuraamukset Kyllä Ks. SO7. Muuten ei tiedossa olevia tapauksia 2011 Yhteiskunta GRI 83 / 84 Erillisiä auditointeja ei tehty Indikaattori ei ole oleellinen, sillä suomalaisena yrityksenä Finnair toimii työmarkkinakulttuurissa, jossa työntekijöiden oikeudet järjestäytyä ja neuvotella työehdoistaan kollektiivisesti ovat tunnustettuja perusoikeuksia. Finnairilla ei ole omaa turvahenkilökuntaa. Finnairilla ei ole konsernitason ohjelmia paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi, Lukuja ja osuuksia ei ole raportoitu, koska liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden itse järjestämistä koulutuksista ei saada kattavasti tietoa, Finnair Flight Academy ei ole järjestänyt korruptionvastaista koulutusta 2011. Sisältö Johdanto Asiakkaat Henkilöstö Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen Kyllä s. 66–67 PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuus Kyllä s. 74–75 PR2 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaatimuksiin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011 PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio Kyllä s. 75 PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liittyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaatteiden rikkomukset Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011 PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt ja asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset Kyllä s. 75 PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen Kyllä s. 76 PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja säännösten rikkomukset Kyllä s. 76 PR8 Asiakkaiden yksityisyydensuojan rikkomiseen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät valitukset Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011 PR9 Tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän lainsäädännön ja määräysten rikkomisesta aiheutuneiden merkittävien sakkojen määrä ja muut seuraamukset Kyllä Ei tiedossa olevia tapauksia 2011 Operatiivinen toiminta Yhteiskunta Itsearviomme mukaan raportointimme vastaa GRI G3 -ohjeiston soveltamistasoa A (versio 3.0). PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että raportointimme vastaa GRI:n soveltamistasoa A. GRI 84 / 84
© Copyright 2024