Kyläkapula 1, 2012
Kyläkapula Maakunnallisen kylä- ja hanketoiminnan tiedotuslehti Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset 1/2012 Pohjoismaissa oli tapana, että viestikapula kiersi kylässä talosta taloon kun kutsuttiin väkeä koolle kokoukseen tai annettiin hälytys nousta ylös. Kyläkapulan mukana kulki kulloinenkin sanoma. KyläKapula Pääkirjoitus Sisällys: mäki ! ä t l i l y Pirkan K Kuva: Kauno Perkiö s y d h e v Ter Nyt meitä on kaksi! Hyviä uutisia heti tähän alkuun. Pirkan Kylien palvelut paranevat. Olemme saaneet tänne töihin osapäiväiseksi myös puheenjohtajamme Anne Mastomäen. Annen hommiin kuuluvat mitä erilaisimmat kylätoimintaan kuuluvat asiat, eli jos minä en pääse paikalle, niin Anne tulee. Hän myös mm. päivittää meidän www-sivujamme ja tuuraa minua kesän ajan. Annen tavoittaa s-postilla [email protected] ja puhelimitse 050 3214 047. Pirkan kylien ja Heiskan eriyttäminen Pirkan kylille on kuulunut viimeiset 15 vuotta Heiskan kiinteistö täällä Hämeenkyrössä. Alun perin ajatus oli kehittää Heiskasta kylätoimintakeskus kaikille Pirkanmaalaisille yhdistyksille. Moni yhdistys olikin silloin alkujaan tiloja talkoilla rakentamassa. Ajatus ei kuitenkaan toiminut, olihan useimmilla kylillä myös omat talonsa. Viime vuosien aikana alkoi yhä enemmän tuntua siltä, että kylätoiminta ja Heiska haittaavat toinen toisiaan, kumpikaan ei kehittynyt siihen tahtiin kuin olisivat ehkä yksinään kehittyneet. Viimein päädyimme siihen ratkaisuun, että erillään on parempi kummankin olla. Viime vuoden puolella perustettiin tänne Hämeenkyröön Heiska ry. Maaliskuussa Heiskan toiminnot siirtyivät Heiska ry:lle. Suurin osa rakennuksista oli Hämeenkyrön kunnalta vuokralla, osa oli rakennettu 1 • 2012 uutta. Käytännössä siirsimme vuokraoikeudet Heiskalle ja omistamamme rakennukset myytiin heille. Olemme siis villejä ja vapaita tekemään vain ja ainoastaan kylätoimintaa, sitä mitä Pirkan Kylien kuuluukin tehdä. Pirkan Kylien toimisto jää edelleen tänne Heiskalle, olemme nyt Heiska ry:n vuokralaisia. Pirkan Kylät täyttää tänä vuonna 20 v. Koska kylätoiminnan pitää olla hauskaa, päätimme viettää yhteistä kesäpäivää Heiskalaisten kanssa. Kutsummekin teidät kaikki hauskanpitoon 28.7. tänne Hämeenkyröön, juhlitaan yhdessä! Lehden sisäsivuilta löytyy kutsu ja ohjelma. Samoin kutsun teidät kaikki juhlimaan uutta Pirkanmaan vuoden kylää Kotalan Karhumarkkinoille Virroille 7.7. 2012 Olette jälleen kerran työllistäneet minua kiitettävästi vuoden aikana. Pidän siis itse totutusti lomaa juhannuksesta koulujen alkuun asti eli 12.8. saakka, olen toki juhlimassa sekä Kotalassa että Heiskalla. Anne on kesän töissä, joten palvelu pelaa! Pääkirjoitus .............................................................................................2 Heiska 15v, Pirkan kylät 20v – kesäjuhla .................................................. 4 Puheenjohtajan palsta ........................................................................... 6 Yritän kylällä: Toivantupa ......................................................................... 7 Väitös: Tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pieniä hiilidioksidipäästöjä ................................................... 10 Kylien liiketoiminta synnyttää elinvoimaa maaseudulle ........................... 13 Ystäväkylä – tekemistä, tutustumista ja toimintaa ............................... 15 Jättiputki ja jättipalsami kuriin ............................................................ 16 Kyliä kehitetään samassa veneessä Ylöjärvellä .................................... 18 Green Caresta uutta yrittäjyyttä ........................................................... 20 Ruovedellä kerätään passiin tapahtumia ............................................ 21 Kylätalo Kuhilaan kellarissa on viritetyt vehkeet ................................... 22 Näkymä Akaassa -tilataidetapahtuma ................................................... 24 Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa .............................................. 26 Palvelut palaamassa kylälle ................................................................... 27 Koko kylän koulu -------------------------------------------------------------------- 28 Terveisiä Arkadianmäeltä: Martti Mölsä ............................................... 29 Parkanon kylät nettiin ......................................................................... 30 Tärkeitä yhteystietoja .......................................................................... 31 Oikein hyvää ja rentouttavaa kesää teille kaikille, ja toki myös menestystä tapahtumiinne! Terveisin, Kyläluuta Marja Heiska 15v Pirkan Kylät 20 v Tervetuloa viettämään kanssamme kesäjuhlaa Heinähupaa Heiskalla ja Käkelän Werstasnavetan alueella LA 28.7.2012 klo 11–22 Heiskankuja 1, 39100 Hämeenkyrö | www.heiskary.fi Juhlakeittolounas klo 11-15 kaikille, 7 € Klo 12–13 Pirkan Kylät ry 20-vuotta Juhlapuhe: Juha Kuisma, Suomen Kylätoiminta ry Taikuri Ville Haavisto Pukinsarventröötöttäjät vauhdissa Klo 12.30 alkaen Hämeenkyrön Sahtimestaruuskilpailu Sahdintekonäytös, Sahti 75 Vihdantekonäytös, Pentti Hakala, Löylynlyöjät Kansainvälinen Savusaunaklubi esittelee savusaunakulttuuria. Savusauna lämpiää, savusaunaklinikka neuvoo Pinsiön Mieskuoro pihakierroksella Klo 13.45 Julistetaan vuoden 2012 Hämeenkyrön Mahtisahti ja sahtikuningatar sekä nuori sahtiprinssi sahtiperinteen vaalijana Klo 14.00 Tyrwään Seudun Zetoristit saapuvat Klo 15.30 Suuri Juhlaparaati ”Heinänteko koneellisesti kautta aikojen” Hans-Dieter Wunderlich Saksasta esiintyy Eicher Diesel ES 202 traktorilla Klo 13-18 Heinäpaalin heittokilpailu, naiset (pienet paalit) ja miehet (isot paalit ) Kilpailun johtaja Matti Yrjölä Laserkivääriammuntakilpailu naisille (Heiskan mestari) ja miehille (Käkelän mestari ) (Hämeenkyrön reserviläiset) 2 €/ammunta Klo 17 Sikaa, salaattia ja perinnejuomaa 10 € Seurustelua Klo 18-22 Kylätanssit Tallituvassa Soittaa Ikivihreät, joht. Seppo Sjöman Laulusolistina Susanna Leed 5 € Aito baijerilainen puhallinorkesteri Pastoral-Blosn esiintyy koko päivän Teppo-sonni Lintolan tilalta esittelee itsensä ja perheensä. Arvonta: Paljonko Teppo painaa? Kyrön Kylät esittelevät kyliensä yritystoimintaa ja myytäviä tontteja Hämeenkyrön kunnan omakotitalotonttiesittelyt Lähilimsakioski Taaven leikkikentällä Leppäkosken Sähkö Oy:n sähköbaari Lähivakuutuksen vakuutusbaari Nordean asuntolainabaari Perinnesoitinten kokeilu- ja myyntipiste Käkelän Werstasnavetan vintillä Ylätalon tilan lampaat ja vuohet Taaven leikkikentällä leikitystä Käkelän Werstasnavetalla leikkimökki- ja puucee-näyttely sekä pärehöylänäytös Jari Lamminsivun Rallisprint-auto Mitsubishi Lancer Evo 9. Matonkudontaa Luhdissa: Haukijärven seudun maa- ja kotitalousseura ry Arteleksen taiteilijat kautta maailman Heiskaan ja Uskelan kylään liittyvien Sukujen nurkkaus, tapaamisia sukupuun juurella: Heiskat, Poussat, Käkelät, Käenmäet, Sunit, Mattilat, Saloset. Heiskan vinttigalleria: Löytyn perheen taidenäyttely ”Näin sen näimme” Näe Hämeenkyrö taivaalta: Koko päivän PASIN kuumailmapallo PORISTA Heiskan pellolla lennättäen yleisöä. Pakarikahvilasta lättyjä ja makkaraa, kahvia ja pullaa koko päivän Seremoniamestarit: Paula Salonen ja Jarmo Puntalo Vapaaehtoinen kannatusmaksu Heiskan hyväksi 5 €/aikuinen Isäntänä Heiska ry Heinätöissä mukana: Kyrön Kylät, Pirkan kylät ry, Hämeenkyrön kunta, Sahti 75 ry, Hämeenkyrön MTK, Uskelan Kyläseura, Kansainvälinen Savusaunaklubi ry, Löylynlyöjät ry, Hämeenkyrön Yrittäjät ry, Vesajärven Ollit, Hämeenkyrön Seudun Reserviupseerikerho ry, Hämeenkyrön Reservinaliupseerit ry, Heiskan, Poussan, Salosen, Sunin, Käenmäen, Käkelän ja Mattilan suvut, Pekka Raipalan lihakarjatila Lintola, Teppo-sonni perheineen, Heiskan Pakarikahvila, Käkelän Werstasnavetta, Ylätalon Tilan lampaat, Haukijärven Seudun Maa- ja Kotitalousseura ry, Nokian Panimo Oy, Pasin Kuumailmapallo Porista, Leppäkosken Sähkö Oy, Tyrwään Seudun Zetoristit, Pinsiön Mieskuoro, Arteles, Nordea, Löytyn perhe, Hyvämielisten Sarvipäiden Ritarikunta, Ystäväkylä/Ekokumppanit Puheenjohtajan palsta Puheenjohtaja joutui töihin! Pirkan Kylät ry valitsi minut puheenjohtajakseen viime syksynä edellisen puheenjohtajan erottua henkilökohtaisista syistä. Aloitin huhtikuussa myös osa-aikaisena työntekijänä yhdistyksen toimistolla. Toimenkuvaan kuuluu puheenjohtajan toimen lisäksi mm toimistotöitä, kyläasiamiehen sijaisena toimiminen ja erilaisiin kylätoimintaan liittyviin tapahtumiin osallistuminen. Pesti kestää näillä näkymin tämän vuoden loppuun. Taustaltani olen jo pitkän linjan kylätoimija. Olen vuodesta ollut 1991 Pinsiö-Seura ry:n johtokunnan jäsen, välillä myös puheenjohtaja ja vuodesta1997 sihteeri ja vetänyt pari hankettakin kylällä. Olisikohan jo aika lopettaa? Toisaalta aika on mennyt nopeasti ja ollut hyvin antoisaa, vaikka joskus on saanut myös kuulla kunniansa. Mutta niinhän se on elämässäkin, että ei aina ole kaikkien mieleen. Olen pitänyt mottonani entisen rahastonhoitajamme Liisa Virtasen joskus tokaisemaa lausetta ”Fiksummat menevät edellä ja tekevät, muut tulevat perässä ja marisevat”. Hyvällä porukalla on ollut mukava tehdä kun hommat eivät ole kaatuneet vain yhden niskaan. Samaa meininkiä löytyy varmasti myös Pirkan kylistä varsinkin kun nyt voimme oikeasti keskittyä kylätoimintaan ja Heiska ry huolehtii Heiskan kiinteistöistä. Paljon on vielä oppimista mutta eiköhän sekin auta, että kyläasiamiehemme kerkiää kulkea enemmän kylillä kun ei tarvitse huolehtia niin paljon toimistorutiineista. Antoisaa kylätoimintaa myös jatkossa kaikille toimijoille. Toivantuvan väkeä välipalaa nauttimassa. Edessä vasemmalta Jenny ja Aisla, syöttötuolissa Tilta. Takaa vasemmalta Janne, Joona, Jasper, Sanna ja Sirpa. Anne Mastomäki puheenjohtaja Työ lasten kanssa on elämää isolla E:llä! T oivantupa Pinsiön kylällä Nokialla on yksityinen pariperhepäivähoitopaikka. Nimihirviön takaa paljastuu aivan tavallinen suomalainen koti maaseudulla, joka on avannut ovensa lapsille. Toivantupaa pyörittää lastentarhanopettaja Sirpa Toiva miehensä Jannen kanssa, lapsia on tällä hetkellä hoidossa 7. Sirpa kertoo aloittaneensa ensin yksityisenä perhepäivähoitajana Pirkkalassa. Perheen muutettua Pinsiöön 2001, hän jatkoi kunnallisena hoitajana. Vuonna 2006 tuli Janne mukaan. Janne oli välillä muissa hommissa, sen ajan hänellä oli työkaveri Nokialta. Tämän jälkeen Sirpa päätti lähteä töihin oman kodin ulkopuolelle päiväkotiin. Ei kestänyt kuin kaksi kuukautta, kun kaipaus tehdä töitä omassa kodissa pienen ryhmän kanssa pisti suunnitelmat uusiksi. Syntyi ajatus oman yrityksen perustamisesta. Kun perhe oli samaa mieltä, ei muutosta tarvinnut kauaa miettiä. Eroja ei paljon ole kunnallisen päivähoidon kanssa, kummassakin on omat hyvät puolet. Kunnallisella puolella on taustatuki olemassa, myös ra- hallinen turva on parempi. Toisaalta yksityinen voi vaikuttaa itse lapsiryhmän kokoon, liikkuminen on myös helpompaa. Lakiin kirjatut säädökset ovat samat kummassakin hoitomuodossa. Vanhempien kannalta rahallisesti ei ole merkitystä onko lapsi kunnallisella puolella vai yksityisellä. Tämän varmistaa yksityinen perhepäivähoidon tuki, jolla kunta tasaa hoitomaksuja. Yksityistä ei koske sama työaikalainsäädäntö, joten kunnalliselle hoitajalle kertyy nopeasti vapaapäiviä. Tällöin lapsi on vietävä varahoitopaikkaan. ”Mää en koskaan ujostele, mää aina iloittelen” (Aisla 4v) Trampoliinilla pomppimassa Jenny ja Aisla. Sirpa kertoo eläneensä aina lasten ympäröimänä. Sisaruksia hänellä itsellään on neljä, lisäksi lapsuuteen kuuluivat perheeseen tulleet sijaislapset ja kesälapset. Hieman isompana hän hoiti sisarustensa lapsia. Homma oli mukavaa, siitä siis syntyi oivallus, että tätä voisi tehdä myös työkseen. Omia lapsia Sirpalle on kertynyt viisi, lisäksi perhe toimii loma- ja tukiperheenä. Tällä hetkellä viisi lasta kuusivuotiaista teini-ikäisiin vierailee noin joka toinen viikonloppu. Tukilapset ovat ystävystyneet perheen lasten kanssa, joten he ovat kovasti odotettuja vieraita. Samoin omat lapset ja hoitolapset ovat ystävystyneet keskenään. Sirpa onkin huomannut, että jo ennen kouluikää solmitut ystävyyssuhteet kantavat usein vuosien päähän. Talossa siis todellakin riittää vilskettä. – Omat lapset joskus murjottavat viikonloppuna kun on vähän rauhallisempaa, Sirpa toteaa. Pienimmän tahtoo olla vaikea ymmärtää miksi hoitolapset eivät tule vii- konloppunakin leikkimään. Janne toteaakin – Tässä on vietetty niin kauan lapsiperheen arkea, että hommat hoituu. Eikä ole ollut ikävä päiviä kun lähti kodin ulkopuolelle töihin. Pikemminkin on helpottunut olo kun ei tarvitse lähteä. Kesäisin perhe viettää kuukauden lomaa. – Yleensä on pari päivää hiljaisempaa, sitten on taas piha täynnä lapsia Sirpa nauraa. Työaikana tietää, montako lautasta pitää pöytään kattaa, mutta lomalla sitä ei välttämättä tiedä. Sirpa on eri yhteyksissä kuullut kollegoiltaan, että lapset eivät osaa enää välttämättä leikkiä niin hyvin kuin ennen. Itse hän ei pysty allekirjoittamaan tätä asiaa. Hän pohtiikin, että olisiko maaseudulla elämä vähän rauhallisempaa, jolloin lapselle jää enemmän aikaa leikkiin. Leikki kun ei synny ihan hetkessä, siihen tarvitaan aikaa. – Leikki pitää olla lapsen juttu, aikuisen ei pitäisi mennä siihen liikaa mukaan. Taustalla tietenkin pitää valvoa, ja jos leikkiin tarvitaan välineitä, siinä aikuinen auttaa, Sirpa toteaa. Toivantuvan tärkeitä periaatteita onkin kiireettömyys. Toki ohjattua toimintaa on mukana, lasten kanssa mm. askarrellaan ja lauletaan paljon. Halutessaan lapset voivat osallistua vaikka ruuanlaittoon. Keväisin tehdään kevätretki, syksyllä vietetään Halloweenia, laskiaisena on laskiaisrieha ja joulun kunniaksi pidetään puurojuhlat, myös isänpäivät ja äitienpäivät huomioidaan. Muuten retkeillään lähiympäristössä, koululla käydään luistelemassa ja liikuntasalilla. Koti ja piha on Toivantuvalla pyritty tekemään siten, että turhaan ei tarvitsisi lapsia olla kieltämässä. – Meillä saa rakentaa majaa, tai kiivetä liukumäkeä väärään suuntaan, jos siltä tuntuu. Tämä todellakin on elämää isolla E:llä! ”Täällä on hienoo olla, me jäädään tänne aina päivänokosillekin” (Jenny 4v) Yritän kylällä Juttusarjassamme kylältä käsin yritystään pyörittävät kertovat työpäivästään ja yrittäjäkokemuksistaan sekä miksi ovat valinneet kylällä asumisen ja yrittämisen kaupungin sijasta. JUTTUJA KAIVATAAN! Haluatko kertoa omasta näkökulmastasi itse, tai suostutko haastateltavaksi? Voit myös ilmiantaa erikoisen kyläyrittäjän esiteltäväksi. Ehdotukset ja juttuideat kyläasiamiehelle: [email protected] Teksti ja kuvat: Marja Vehnämaa Väitös: Tiiviistä kaupunkirakenteesta ei seuraa pieniä hiilidioksidipäästöjä I lmastonmuutos, tarkemmin ilmaston lämpeneminen, on ollut kuuma puheenaihe läpi kuluvan vuosituhannen, ja ilmiön olemassaolo hyväksytään yhä laajemmin. Kaupunkialueilla on keskeinen asema etsittäessä tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska merkittävä osuus maailman kasvihuonepäästöistä liittyy tiiviisti kaupunkirakenteisiin. Myös tämä tilanne on laajasti tunnustettu, kaupungit ympäri maailmaa asettavat kunnianhimoisia vähennystavoitteita päästöilleen. Strategiat tavoitteiden saavuttamiseksi ovat usein kuitenkin puutteellisia. Yksi selittävä tekijä on kaupunkien ja kaupunkialueiden asema kulutuskeskuksina, joihin kulutettavat hyödykkeet tuodaan muualta. – Asuinalueen rakenne tai aluetyyppi ei vaikuta merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulusta väittelevä VTM Jukka Heinonen toteaa. Ratkaiseva tekijä näyttäisi alueen sijaan olevan kulutuksen volyymi, joka vaikuttaa niin merkittävästi, että korkeampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonekaasupäästöihin aluerakenteista riippumatta. Heinosen väitöstutkimuksessa selvisi, että aluerakenne vaikuttaa merkittävästi suoraan ainoastaan yksityisautoilun päästöihin. Kaikkeen muuhun kulutukseen liittyvät päästöt seuraavat tiukasti asukkaan kulutustasoa. Tiiviin aluerakenteen sosiaaliset ja toiminnalliset hyödyt sekä ympäristöön liittyvät edut ovat monesta näkökulmasta merkittäviä. Ilmastonmuutoksen suhteen tiivis aluerakenne ei Heinosen mukaan kuitenkaan ole merkittävä tekijä, eikä sen pitäisi ohjata kaupunkien hiilijohtamista. Väitöskirjassaan hän pyrkii näyttämään, että kaupunkirakenteisiin liittyvän kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaalin tehokas hyödyntäminen vaatii asukkaiden kulutuksesta aiheutuvien päästöjen tunnistamista ja ymmärtämistä. Kaupunkien ja kaupunkialueiden sisällä syntyviä päästöjä tarkastelevat perinteiset arviointimenetelmät eivät Heinosen mukaan kykene tuottamaan riittävää pohjaa tehokkaalle kaupunkitason hiilijohtamiselle. Näin ollen, vaikka aluerakenteiden tiiviyden ympäristö- , sosiaaliset ja toiminnalliset hyödyt ovat monesta näkökulmasta merkittäviä, ilmastonmuutoksen suhteen tämä ei ole riittävä eikä edes merkittävä tekijä, eikä se voi ohjata kaupunkien hiilijohtamista. Jukka Heinonen rakensi tutkimustaan varten hybridi-elinkaarilaskentamenetelmää hyödyntävän arviointimallin kaupunkien ja kaupunkialueiden asukkaiden hiilikulutuksen laskemiseksi. Jukka Heinonen: Väitöskirja, Aluerakenteen ja asukkaiden kulutustottumusten vaikutukset keskimääräisen asukkaan hiilidioksidipäästöihin. Aalto Yliopisto. 10 11 Kylien liiketoiminta keräsi salillisen väkeä Tampereelle ympäri Suomen. Kylien liiketoiminta synnyttää elinvoimaa maaseudulle K ylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma töräytti kutsutorveensa ja sai Tampereelle 12.–13. huhtikuuta kokoon aktiivisen, keskustelevan porukan kylätoimijoita eri puolilta Suomea. Kylätoiminnan roolia kylien elinvoiman luojana Kuisma kuvasi kuin ikään kätilön työnä – ei tee itse lapsia vaan auttaa niitä syntymään. Kylien Bisneskeissit –koulutuspäivien asiantuntijana kuultiin johtaja, tutkimuspäällikkö Ilkka Haavistoa EVA: sta. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on elinkeinoelämän ’think tank’, ikään kuin aivoriihi, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA julkaisee raportteja ja järjestää erilaisia keskustelutilaisuuksia. 12 – Suomessa julkisen sektorin uudistamisessa on kiire. Ison-Britannian Big Society -hanke tarjoaa mielenkiintoisen ratkaisumallin, joka kulkee täysin eri suuntaan kuin perinteinen suomalainen malli. On valittava satsaammeko valtiokeskeisyyteen vai yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön, kehotti Ilkka Haavisto. – Hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi ei ole julkinen sektori, vaan yhteisöllisyys, jatkoi Ilkka Haavisto. Hän siteerasi puheessaan Matthew Taylorin oppia ’social aspiration gap’ (= pyrkimys sosiaalisen kuilun kiinni kuromiseen), minkä mukaan tekemisellä on suurempi itseisarvo kun se tehdään yhdessä ja että jokaisen tulisi kantaa yhteiskuntavastuuta omassa elämässään ja toimissaan. 13 Elävinä, innostavina, ehkä kateutta aiheuttavinakin esimerkkeinä kylien liiketoimintaosaamisesta kuultiin onnistuneita tapauksia ympäri Suomea. Hartolan Vuorenkylän Tapio Mattlar esitteli kylän suuret innovaatiot eli Purnu-hiihtorinteen ja yhteistyön Ilmatar-tuulivoimayhtiön kanssa. Hiihtorinteet ovat olleet valmiit jo kymmeniä vuosia ja tulossa olevat tuulimyllyt sähköistävät kylän omavaraisesti ja tuovat lisäksi vuosikorvauksen kylälle kehittämisrahana. Satakunnan Tykköön kyläpäällikkö Timo Sorvali kertoi miten kylällä pyörii tonttipörssi ja kylätalo palvelee monenlaisia asiakkaita. - Markkinointi on kestävyyslaji, ei pikajuoksua, totesi Sorvali. - Kysymys on kokonaisvaltaisesta tuotteesta ja palvelusta, ei yhdestä Hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi ei ole julkinen sektori, vaan yhteisöllisyys. Ystäväkylä – tekemistä, tutustumista ja toimintaa – Ilkka Haavisto. Vuoden alussa startannut Ystäväkylä-hanke etsii uusia konsteja kaupungin ja maaseudun lähentämiseen. Samalla tavoitteena on tuoda kotimaakunnasta löytyviä pienempiä ja suurempia arvokkaita asioita entistä paremmin ihmisten tietoisuuteen. Juha Kuisma, kylien liiketoiminta-asiamies Sytystä sekä Ilkka Haavisto Elinkeinoelämän valtuuskunnasta. tapahtumasta ja tilaisuudesta pelkästään. Menestyvällä kylällä on hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Päijät-Hämeen Vuolenkoskella yhteisöllisyys ja palvelut ovat kehittyneet jo tasolle ”4.sektori”, jota edustaa Omakylä Oy ja sen sisäinen strategia, osaaminen, hankkeet, palvelut ja brändi. Kylän oman elinkeinoyhtiön ideana on että kylä ei kerää maksuja vain sisäisiltä käyttäjiltä vaan myös vapailta markkinoilta. Avainsanoja on verkostomainen toi- minta ja kaikenlaisen osaamisen hyödyntäminen. Päätavoitteena on kehittää sekä palveluja että yritystoimintaa. Vuolenkosken palveluvalikosta löytyvät mm. lähipalvelut ja -tuotteet, yrittäjäkoulutus, toimitilojen rakennuttaminen, vuokraaminen ja markkinointi, koulu, yhdistykset, kulttuuritoiminta, tapahtumat, harrastustilat, rivitalot, kyläkeskus, omakotitalot, vapaa-ajan asunnot, majoittuminen, retkeily, kalastus, veneily, karjanhoito, metsästys, luonnon energia… Bisneskeissit-päivillä ajankohtaisina asioina nousivat esiin myös tie- ja vesi-isännöinti –hankkeet ja niihin liittyvät koulutukset sekä lähipalveluiden uudenlainen tuottaminen ja sopimuksellisuus. Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on luoda pysyviä suhteita ja aitoa vastavuoroisuutta ihmisten välille. Keskeisenä kohderyhmänä ovat kylät ja kaupungin asukastoimijat. Mukaan toimintaan kutsutaan kylä- ja asukasyhdistyksiä, maahanmuuttajayhteisöjä, kulttuuriyhdistyksiä ja muita aktiivisia toimijoita niin kaupungista kuin maaseudultakin. – Alkuperäisenä ideana oli soveltaa ystävyyskaupunkimallia ja viritellä kahdenkeskisiä kontakteja kylien ja kaupungin asukastoimijoiden välille. Tästä juontaa juurensa hankkeen nimikin, kertoo Matti Pollari hanketta toteuttavasta Ekokumppanit Oy:stä Tutustumista ja kontaktien syntymistä edesautetaan järjestämällä erilaista yhteistä toimintaa. Tämä pitää sisällään esimerkiksi retkiä, tutustumiskäyntejä, toritapahtumia, talkoita ja palstaviljelyä. Ensimmäisiä kontakteja ja vastavuoroisuutta on jo syntynytkin. Kalkun omakotiyhdistys ja perhekahvila kävivät Kuloveden kylät ry:n ja Siuron koulun vanhempainyhdistyksen vieraana Siuron perennanvaihtotapahtumassa ja peräkonttikirppik- sellä toukokuun alussa. Retkellä syntyi ajatus ottaa peräkonttikirppis mukaan myös kalkkulaisten omaan kesäjuhlaan elokuussa. Samalla kutsuttiin tietysti Kuloveden ja Siuron väki mukaan juhliin. Myös hankkeen toimintatapa sai kiitosta. Kylä- ja kaupunginosa-aktiivien välinen yhteydenpito ja yhteinen toiminta nähtiin mainiona tapana edistää kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. – Ensisijaisesti pyrimme viemään ihmiset sinne missä jo tapahtuu. Maakunta on täynnä aktiivista kylä- ja asukastoimintaa eikä siihen ole tarvetta keksimällä keksiä mitään uutta. Olemme toki kuitenkin avoimia ehdotuksille ja ideoille eli jos on jotakin mielessä niin meidän kautta voi saada apua toteutukseen ja vielä ihmisiä paikalle, Matti kannustaa. – Talkooperinteen ylläpito ja maahanmuuttajien tutustuttaminen suomalaiseen maaseutuun ja lähiluontoon ovat myös kiinnostavia osa-alueita. Ideoita ja tekemistä ei puutu, enemmän haasteena on saada jo muutenkin kiireiset yhdistysaktiivit repeämään vielä tähänkin. Ja tietysti saada omakin aika riittämään kaikkeen, hän naurahtaa. Vuorovaikutuksen ohella hanke pyrkii osaltaan lisäämään etenkin kaupunkilaisten tietoa läheltä löytyvästä tarjonnasta ja mahdollisuuksista. Teemoina ovat lähiruoka, -luonto, -kulttuuri ja -matkailu. Yhdistävä tekijä on kestävien valintojen edistäminen. Läheltä löytyvät asiat on tärkeää Sari Poutiainen Katso lisätietoa hankkeesta ja käy äänestämässä parasta kylätapahtumaa osoitteessa: www.ystavakyla.fi Ystäväkylä-hanke on Ekokumppanit ry:n toteuttama, Pirkanmaan ELY-keskuksen MannerSuomen maaseudun kehittämisrahastosta rahoittama yleishyödyllinen kehittämishanke. Lisätietoja päivistä voitte lukea www.kylatoiminta.fi –sivuilta. Teksti ja Kuvat Sirpa Pekkarinen, Syty www.ekokumppanit.fi 14 saada entistä paremmin esille todellisina vaihtoehtoina kauempaa haetuille. Retkien ja toiminnan kautta ihmiset pääsevät tutustumaan näihin suoraan. Laajempaa näkyvyyttä lähialueiden aarteille haetaan lisäksi erilaisin tempauksin ja kampanjoin. Esimerkkinä tästä on kesäkuun puoliväliin kestävä Kiekaise äänesi Pirkanmaan parhaalle kylätapahtumalle –äänestys, johon kyliä pyydettiin mainostamaan omia kesätapahtumiaan. Tavoitteena on saada mainosta ja julkisuutta mukaan ilmoittautuneille tapahtumille sekä samalla innostaa ja herätellä ihmiset tutustumaan Pirkanmaan kesäiseen tapahtumatarjontaan omatoimisesti. Maaseutu ja lähialueiden parhaimmisto pyritään tuomaan myös keskelle kaupunkia. Vuodelle 2013 on suunnitteilla isompi kylien tarjontaa esittelevä tapahtuma Hämeenpuistoon. – Ensi vuosi on vielä pitkälti piirustuspöydällä mutta puisto on alustavasti varattu ja idea on saanut innostuneen vastaanoton. Harkitsemme kuitenkin vielä, jos saisimme viritettyä yhteistyötä jonkin sopivan rinnakkaistapahtuman kanssa. Uuden tapahtuman polkaiseminen pystyyn omillaan on aika suuri ponnistus. No, katsotaan kuinka asia lähtee kehittymään, Matti toteaa lopuksi. 15 vien erottamiseen toisistaan löytyy vinkkejä mm. www.puutarhakarkulaiset.fi sivustolta. Jättipalsamia torjutaan juhannuksen tienoilla Jättipalsamin paras torjunta-aika on juhannuksen tienoilla ennen kuin siemenet alkavat kypsyä. Siementen kypsymisen jälkeen torjunta kannattaa siirtää seuraavaan kevääseen. Jättipalsamia voi torjua kitkemällä tai niittämällä. Kitkeminen on helppoa, sillä juuri ei ole vahva, ja kasvi on helppo noukkia vaikka jätesäkkiin suoraan. Niittämisessä on oltava tarkkana, että se tulee tehtyä mahdollisimman alhaalta. Niittäminen pitää myös yleensä tehdä useampaan kertaan kesässä, sillä jättipalsami kasvattaa nopeasti uuden kukinnon katkaistuun varteen. Jättiputken torjuntaan on monta keinoa Jättiputkipelto. Jättiputki ja jättipalsami kuriin Jättiputki ja jättipalsami ovat puutarhakarkulaisista niitä kaikkein ikävimpiä. Molemmat ovat ihmisen Suomeen tuomia haitallisia vieraslajeja, jotka leviävät holtittomasti luonnossa. Jättiputki ja jättipalsami valtaavat elintilaa kaikilta muilta kasveilta. Levitessään ne estävät taloudellista toimintaa maa-alalla ja virkistyskäyttöä. Lisäksi jättiputki on myrkyllinen ja aiheuttaa auringonvalon kanssa reagoidessaan ihovaurioita. Torjuntaan voi osallistua jokainen. Pirkanmaalla on aloitettu torjuntatalkoiden järjestäminen ja kasvien levinneisyyden kartoittaminen Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeessa. Ahlmanin koulun Säätiö koordinoi työtä yhdessä ELY-keskuksen, 4H:n ja Marttojen kanssa. Myös muita yhdistyksiä haastetaan mukaan toimintaan. Porukalla torjuntatalkoisiin – Torjuntatalkooporukan voi koota jokainen. Talkooporukka, iso tai pieni, voi ilmoittautua 4H-yhdistyksen Hämeen piirille, Sampo Juhajoki kertoo. Talkooväelle pidetään tietoisku tor- juntatyön tekemisestä ja annetaan tarvittavat työvälineet sekä tietysti talkooevästä. Erityisesti huomiota kiinnitetään karkulaisjätteen käsittelyyn, sillä puutarhakarkulaiset leviävät helpoiten juuri puutarhajätteen mukana. Ensimmäisiä talkoita järjestetään jo kesäkuussa Tampereella Kaukajärvellä, Ruskossa ja Tahmelassa. Elokuulla torjuntatyötä laajennetaan erityisesti Koilis- ja Etelä-Pirkanmaalle. Tunnista puutarhakarkulainen Jättiputki ja jättipalsami ovat nimensä mukaisesti täysikokoisina isoja kasveja. Jättipalsamia kutsutaan myös paukkukukaksi, sillä siementäessään se paukauttaa siemenet laajalle alueelle. Se kasvaa joka vuosi siemenistä uudestaan, eikä leviä juurakoista. Jättipalsa- 16 min varsi on mehevä, ja kukinnon väri vaihtelee pinkin eri sävyissä. Myös varsi punertaa ja jo pienenä kasvin lehdissä voi havaita punertavaa reunusta. Jättipalsami leviää kosteissa ja varjoisissa olosuhteissa, kuten joenvarsilla, kosteikoissa ja lehdoissa. Jättiputkea on kolmea erilaista haitallista lajia Suomessa. Jättiputki leviää myös juuresta ja sen siemenet säilyttävät itävyytensä jopa yli kahdeksan vuotta. Jättiputki kukkii vasta kolmantena vuotena ja tunnistaminen ennen kukintaa voikin olla haastavaa. Helpoiten jättiputken sekoitta kotimaiseen ukonputkeen, joka myös voi kasvaa jopa kolme metriseksi. Ukonputkea ei tarvitse hävittää. Jättiputken lehti on ukonputken lehteä voimakkaammin sahalaitainen. Kukinnossa on jättiputkella yli 50 pikkusarjaa, kun taas ukonputkella on yleensä korkeintaan 25. Kas- Torjuntatyössä kannattaa käyttää suojavarusteita. Varusteiden tärkein tehtävä on estää ihokosketus kasviin. Jättiputken neste reagoi iholla auringonvalon kanssa ja aiheuttaa palovammoja. Vieraslaji vai tulokaslaji? – Työn touhussa voi huomaamattaan kääriä hihat ja suojautuminen unohtuu, Ahlmanin Puutarhakarkulaiset kuriin -hankkeen projektikoordinaattori Kati Hinkkanen varoittaa. Jättiputkea voi torjua mekaanisesti tai myrkyttämällä. Yleisimpiä mekaanisia torjuntatapoja ovat: 1. 2. 3. 4. Kukintojen katkaisu Kitkentä ja kaivaminen Peittäminen Niitto Jättiputkea on torjuttu myös muun muassa polttamalla ja laiduntamalla. Venäjällä jättiputkea on jopa kasvatettu rehukasvina. Jättiputki ei aiheuta oireita eläimille. Lisää karkulaisista: www.puutarhakarkulaiset.fi www.facebook.com/puutarhakarkulaiset Ilmoittaudu talkoolaiseksi Sampo Juhajoki puh. 050-3209635 [email protected] Pienen jättiputken torjuntaan riittää kitkentärauta, opastaa Juha Hukka Turun kaupungilta Teksti: Kati Hinkkanen Kuvat: Vieiraslajit kuriin kummitoiminnalla Lounais-Suomessa -hanke. Piirros: Se ppo Lein onen Vieraslaji = ihmisen tahallaan tai tahattomasti levittämä eliölaji, joka ei kuulu luontaisesti kotimaiseen luontoon Haitallinen vieraslaji = voimakkaasti leviävä vieraslaji, joka on selvästi haitallinen luonnon monimuotoisuudelle tai ihmiselle Jättipalsami. Tulokaslaji = itsekseen Suomeen äskettäin levinnyt eliölaji Jättiputken lehti on nimensä mukaisesti jätti. 17 Ystävyyskylämatkalla ylöjärveläiset tutustuivat Sakun kyliin Kyliä kehitetään samassa veneessä Ylöjärvellä Ylöjärvellä toimii nyt kolmatta vuotta maaseudun kehittämishanke Samassa veneessä yhdessä eteenpäin (SVYE). Hankkeen yhtenä keskeisistä tavoitteista on ollut valmistaa Ylöjärven kylille yhteinen kehittämissuunnitelma. Maaseudun kehittämissuunnitelma on valmistunut ja siihen on koottu kylien toiveita sekä yleisiä ja paikallisia kehittämistavoitteita. Suunnitelmassa on ilmaistu kylien yhteinen tahtotila ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on kehittää toimintatapoja, joilla asukkaiden sitoutumiselle ja osallisuudelle sekä maaseudun kehittämiselle kylien yhteistyönä luodaan edellytyksiä. Toimenpiteitä on alettu toteuttaa kiireellisyysjärjestyksessä, joka on muodostunut kylien tavoittei- den ja mahdollisuuksien mukaan. Maaseudun kehittämissuunnitelma syntyi monipuolisen valmistelun jälkeen. SVYE-hanke järjesti maaliskuussa 2011 kyläiltoja, joissa kartoitettiin kylien ja asuinalueiden nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita sekä toiveita maaseudun kehittämissuunnitelmaa varten. Mielipiteitä saattoi esittää myös nettikyselyn kautta. Luonnos maaseudun kehittämissuunnitelmasta oli kylien kommenttikierroksella syksyllä 2011. Lisäksi sitä on valmisteltu SVYE-hankkeen ohjausryhmässä sekä maaseudun kehittämislautakunnan ideaseminaareissa. Kyläiltoja ja kylien tapaamisia on järjestetty kehittämissuunnitelman tekoprosessin aikana ja ne jatkuvat edelleen suunnitelman valmistumisen jälkeen. Tänä keväänä pidettiin kyläiltoja, joissa keskusteltiin maa- 18 seudun kehittämissuunnitelman toteuttamisesta. Tavoitteena on viedä kehittämissuunnitelmaa käytäntöön ja aloittaa kylien omia uusia hankkeita. Kyliä ovat kiinnostaneet kehittämissuunnitelman teemoista erityisesti ympäristönhoito, hajarakentaminen ja kylien yhteistyö. Myös kyläsuunnitelmien päivittäminen, tietoliikenne, latuhankkeet ja tonttipörssit ovat puhuttaneet kyläläisiä. Vireillä on kylien yhteisen maisemanhoitoprojektin aloittaminen sekä latujen kunnostuksen suunnittelua. Yhdellä kylällä mietitään kodan tai laavun rakentamista yhteiseksi ulkoilmakokoontumispaikaksi. Kylien yhteistyötä halutaan viedä eteenpäin yhteisten tapahtumien lisäksi muun muassa ystävyyskylätoiminnalla ja tänä vuonna jo kolmatta kertaa järjestettävällä kyläkirpparisuunnistuksella. Ystävyyskylätoiminta aloitettiin hankkeen järjestämällä matkalla Viroon Sakun kyliin. Ystävyyskylämatkalle osallistui kolmekymmentä kyläläistä eri puolilta Ylöjärveä. Matka oli erittäin antoisa ja Sakun kylien kierroksella päästiin kuulemaan erilaisista toimintatavoista. Lisäksi saatiin hyviä kehittämisideoita sovellettavaksi kotona ja tutustuttiin ystävyyskunnan kyliin ja kyläläisiin. Tulevan kesän kyläkirpparisuunnistuksissa taas päästään tutustumaan omiin naapureihin sekä kauemmistakin kylistä tuleviin vierailijoihin kirpparimyynnin lomassa. Tapahtuma on ollut suosittu ja kerännyt paljon kiinnostusta ja kävijöitä. Kyläkirpparisuunnistusta voikin lämpimästi suositella järjestettäväksi myös muissa kunnissa. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty toiveita myös kaupunkiin päin. Erityisesti tiedottamisen kehittäminen, kokoontumistilojen käyttö ja vaikuttamisen mahdollisuudet nousivat esille kylien ajatuksista. Maaseudun kehittämissuunnitelma on mennyt tiedoksi Ylöjärven kaupunginhallitukselle ja tarkoituksena on, että se huomioidaan myös kyliä koskevassa päätöksenteossa. Kaupunginvaltuusto on perustanut asukaslautakunnan, joka aloittaa toimintansa vuoden 2013 alusta. Asukaslautakunnan tavoitteena on toiminnallaan edistää kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kaupungin hallintoon, päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen. SVYE-hankkeen tavoitteena on saada kaikki Ylöjärven kylien ja asuinalueiden ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen. Yhteistyötä rakennetaan sekä kylien että kylien ja kaupungin kesken. Tämä tavoite on lähtenyt mukavasti toteutumaan, kun kylät ovat kokoontuneet pohtimaan tulevaisuuttaan yhteisiin tapaamisiin, kyläiltoihin ja tapahtumiin. T yötä tavoitteen toteuttamisessa vielä löytyy, mutta veneellä on hyvä suunta ja kylät ovat kiinnostuneita yhteistyöstä. Ajatuksissa on ollut kylien yhteisen yhdistyksen tai kehittämishankkeen perustaminen. Ylöjärven kylillä on selkeästi huomattu, että yhdessä ollaan enemmän ja että ääni voi kuulua voimakkaammin silloin kuin lausu- Kyläilloissa koottiin kylien tahtotilaa maaseudun kehittämissuunnitelmaa varten. jia on useampia. Maaseudun kehittämissuunnitelman mukaan visio kylästä vuonna 2020 on vireä ja turvallinen asuinympäristö, puhtaan luonnon helmassa, jossa palvelut ja työt ovat saatavilla kohtuullisen matkan päässä. Tätä visiota kohti Ylöjärven kylät voivat nyt matkata samassa veneessä yhdessä eteenpäin. Maaseudun kehittämissuunnitelma on luettavissa Ylöjärven kau- 19 pungin internetsivuilta maaseutupalveluiden osiosta. Suora linkki suunnitelmaan http://www.ylojarvi.fi/palvelut/maaseutupalvelut/samassa_veneessa_yhdessa_eteenpa/kehittamissuunnitelma/ Katri Halttunen Kyläsihteeri Samassa veneessä yhdessä eteenpäin –hanke että hoiva-alan yrittäjyyden markkinoinnilla ja perustamisneuvonnalla on ollut merkittävä rooli yritysten syntymisessä. Hankkeen toiminnasta ovat hyötyneet uudet ja toimivat yrittäjät sekä seudun asukkaat uusien palveluiden syntymisen sekä palveluiden paranemisen kautta. Sastamalan alueelle on hankkeen aikana luotu ja rakennettu myös yritysten yhteistyöverkostoa. Verkostossa ovat mukana aloittavat ja toimivat yrittäjät, toimialaa kehittävät yhteistyökumppanit ja julkisen sektorin edustajat. Yrittäjyyttä hoivasta Green Care -hankkeen aikana on luotu pohja yhteistyöverkostolle myös muissa Joutsenten reitin alueen kunnissa. Tarvetta verkoston vahvistamiseen ja uuden yrittäjyyden synnyttämiseen vielä on, kuten alueen kunnat ovat viestittäneet. Elina Karppanen Yritysneuvoja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Norjan matkalla tutustumassa paikkoihin joissa myös hyödynnetään Green Care-mallia. ”Verkostot vesillä” iltatapahtumaan osallistui 41 asiakastamme. Green Caresta uutta yrittäjyyttä Maaseutu ympäristönä ja maatilat toiminnallisina yksikköinä tarjoavat monipuoliset puitteet hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tuottamiselle, kuten lasten, nuorten ja vanhusten sosiaalipalveluille sekä erityisryhmien kuntoutuspalveluille. Esimerkiksi päiväkodit, perhekodit ja hoivakodit voivat hyödyntää maaseutuympäristöä toiminnassaan. Maaseudulle luonnollisesti sopivat myös puutarhaterapia sekä eläinavusteinen kuntoutus. Maaseudun ja luontoympäristön resurssien käyttö hoivatyössä on merkittävä lisäarvo, joka voi tuoda kilpailuetua maaseudulla sijaitseville palveluyrityksille. Maatilat ja maaseudulla toimivat yritykset voivat toimia myös sosiaalisina yrityksinä työllistämällä vajaakuntoisia ja sosiaalisesti syrjäytyneitä, tuottaa näin sosiaalista ja aineellista hyvinvointia, sekä kantaa yhteiskuntavastuuta. Green Care -toiminta on yksi vaihtoehto hoiva-ja hyvinvointipalveluiden tuottamiseen. Green Care on luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuvaa toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care-tyyppisten palveluiden kysyntää kasvattavat asiakkaiden tarpeiden erilaistuminen ja valinnanvapauden lisääntyminen. Maaseudun hoivayrittäjyyttä ja 20 uusien yritysten syntymistä on edistetty Yrittäjyyttä hoivasta Green Care hankkeen avulla. Hanke toimii 1.4.2010 – 31.7.2012. Hankkeen toiminta-alueella on 30.3.2012 mennessä perustettu 64 uutta hoiva- ja hyvinvointialan tai alan tukipalveluita tuottavaa yritystä joista 33 on ollut hankkeen palveluiden piirissä. Yrityksiä on syntynyt Sastamalan alueelle 38kpl, Huittisiin 14kpl, Hämeenkyröön 9kpl ja Punkalaitumelle 3 kpl. Perustettujen uusien yritysten avulla on syntynyt arviolta 100 työpaikkaa. Ennen hankkeen alkua seudulla perustettiin satunnaisesti hoiva- ja hyvinvointialan yrityksiä. Saavutetut tulokset osoittavat sen Ruovedellä kerätään passiin tapahtumia Tapahtumapassi lanseerattiin Ruovedellä kesää 2012 varten. Passin avulla halutaan innostaa ihmisiä osallistumaan tapahtumiin. Samalla saadaan lisää tietoa tapahtumien kävijäkunnasta ja sitä kautta tapahtumien vetovoimaisuudesta. Tapahtumiin ja kulttuurikohteisiin menijät keräävät kesäesitteessä julkaistuun passiin vähintään kolme leimaa ja tämän jälkeen toimittavat passin matkailuinfoon. Passin palauttaneiden kesken suoritetaan arvota jonka pääpalkintona on polkupyörä, lisäksi arvotaan lippuja Ruoveden kesätapahtumiin vuodelle 2013. Passi-idean äiti on Tiina Rautio. Hän ajatteli, että tätä monista pitserioista ja asusteliikkeistä tuttu ideaa voitaisiin hyödyntää myös tapahtuma-yhteydessä. Tiina otti yhteyttä Käy kylässä -hankkeeseen ja Ruoveden kuntaan. Ajatusta lähdettiin viemään eteenpäin yhdessä. – Pidimme alkutalvesta tapahtumanjärjestäjien kokoontumisen Ruoveden luontokoululla ja Passi-ajatus esiteltiin kesätapahtumien järjestäjille siellä. Ihmiset ottivat asian vastaan erittäin myönteisesti ja passi-idea sai ”siunauksensa”, Ruoveden kunnan vapaa-aikasihteeri Maija Viherkari kommentoi. 21 Ensimmäiseen tapahtumapassiin lähti mukaan parisenkymmentä toimijaa. Monet toimijoista järjestävät useita tapahtumia joten leimauspaikkoja löytyy kymmeniä kesän aikana. Passi löytyy Ruoveden kesäesitteestä ja www.ruovesi.fi sekä www.kaykylassa.fi -sivuilta Tiina Perämäki Käy Kylässä-hanke Projektipäällikkö puh. 044 345 0416 www.kaykylassa.fi Tarvetta uudistuksille on, sillä Kuhilas on valjastettu myös juhlakäyttöön. Vanhat luokkahuoneet on yhdistetty 150-paikkaiseksi saliksi, jossa on pidetty niin häitä kuin syntymäpäiviäkin. Keittiön leivinuuni lämmitetään säännöllisesti herkkuja paistamaan. – Muutama vuosi sitten uusittiin puolet keittiön kaapeista omilla varoilla. Nyt menee uusiksi loput ja hankitaan lisää kylmäsäilytystilaa. Tai ei ihan nyt – annetaan miehille hengähdystaukoa ensin, Arja lupaa. Armeliaisuus johtuu siitä, että pellettilämmitykseen siirtyminen teetti mm. varaston rakentamisen ja vanha öljysäiliö täytyi eristää omaan suljettuun tilaan. Pellettien siirtojärjestelmäänkin tehtiin itse osia. Talkootöitä on tä- hän mennessä paiskittu yli 600 tuntia. Porukkahenkeä ja perinteitä Osaajia Kuhilaan projektissa on löytynyt miltei joka hommaan omasta takaa. Pentti Korpela on putkialan ammattilainen, Antti Koivuniemeltä sujuu muuraus- ja puutyöt, Jussi Humala vastaa piirustuksista ja laskelmista, Jari Kivistö taitaa automatiikan sekä tietotekniikan ja Vesa Hakala tekee sähkötyöt. – Minä olen yleismiehenä, kun en osaa mitään, väittää Matti eli tekee kaikkea. Naiset ovat perinteiseen tapaan vastanneet talkoissa siivouksesta ja muonituksesta, mutta myös mm. tiilien kantamisesta. – Talkooporukkaa on ollut vaihtelevasti, mutta lukuisasti. Kukin mahdollisuuksiensa mukaan: auttaa paljon, kun yhden lauantaipäivänkin tähän uhraa, Arja huomauttaa. Hän näkee aktiivisuuden perinteen juontuvan 80-luvulla perustetusta kylätoimikunnasta, jota kyläyhdistys sitten seurasi. – Aina on ollut parasta A-ryhmää. Kaikki vuorollaan. Niinpä. Teksti ja kuvat: Marjut Haapanen, Satakunta Leader -toimintaryhmien tiedottaja Matti Marjaniemi kehaisi Kuhilaan lämpiävän kotimaisella pelletillä. Jari Kivistö ja Arja Tervakangas komppasivat. Kylätalo Kuhilaan kellarissa on viritetyt vehkeet Entisen kyläkoulun uumenissa webbikamera vahtii ja huoltovastaava voi kotona netistä katsella pellettien roihua. Työtä ja säätöä se vaati, mutta kyllä kannatti. Kankaanpään Korvaluoman kylätalo Kuhilas siirrettiin viime syksynä pellettiaikaan. Korvaluoman-Karhusaaren Kyläyhdistyksellä on siis talkkarivuorot ja viikko kerrallaan käydään päivittäin lapioimassa pellettiä pataan? No, ei sinne päinkään. – Systeemi hoituu etäsäätönä. Kotona katsellaan nettisivulta, onko kaikki hyvin. Kuhilaan pannuhuoneessa on webbikamera, joka näyttää, palaako tuli kattilassa. Lämmönsäätö on automaattista ja jos viikonloppuna on tilaisuus, lämmityksen saa päälle nettisivun kautta, selostavat lämmitys- ja huoltovastaavat Matti Marjaniemi ja Jari Kivistö. Automatiikka myös vastaa pelletin siirtymisestä kattilaan. – Ei tämä pahemmin työllistä. Huoltoväli on kaiken toimiessa noin viikko. Meillä järjestelmä asennettiin viime elokuussa ja hienosäätöä on tarvittu, mutta hyvin pelaa. Vanha öljykattila toimii yhä varajärjestelmänä ja sen sähkövastus kolmannen portaan varmistuksena. Keittiöön enemmän kuin hienosäätöä Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Arja 22 Tervakangas huomauttaa lämmitysjärjestelmän uusimisen johtuvan taloudellisistä syistä. – Talo on vilkkaassa käytössä ja siinä on harrastus- sekä juhlatilojen lisäksi kolme asuntoa. Öljylämmitys tuli yhdistykselle erittäin kalliiksi. Pelletillä saadaan energiaa tuotettua edullisemmin. Kustannuspuolelle toi helpotusta Aktiivisen Pohjois-Satakunnan myöntämä LEADER-rahoitus, joka kattaa puolet investoinneista. Hankkeeseen sisältyy myös Kuhilaan keittiön saattelu nykyaikaan sekä WC:n laajennus ja invavarustelu. Keittiön ikkunaseinältä menee kalustus uusiksi vielä ennen LEADER-hankkeen päättymistä. 23 Paikallista osaamista: Teijo Kokon teos Arpapeliä vuodelta 2003. Outi Heiskanen on kesän 2012 päätähti. Taidetapahtumaa kehittämällä tavoitellaan imagoetua koko Akaalle Näkymä Akaassa 30.6.-31.8.2012 Näkymä on monelle akaalaiselle tärkeä osa kesää. Vuonna 2002 nähtiin Akaan kesässä ensimmäistä kertaa ympäristötaidenäyttely, joka oli paikallisen yhdistyksen, Toijalan Taideyhdistyksen, eli nykyisen TaideAkaa ry:n toteuttama. Tapahtuma keskittyi ennen muuta ympäristötaiteeseen ja siksi se kumpusikin niin selkeästi Akaasta, sen luonnontiloista ja akaalaisista tekijöistä. Jo seuravana vuonna näyttely sai nimen Näkymä. Tulevina vuosina Näkymää järjestettiin pääasiassa vuosittain ja siitä muotoutuikin selkeä osa juuri akaalaista kesää. Vaikka tapahtumassa oli alusta alkaen mukana ammattilaisia, tarjosi se akaalaisten taiteilijoiden teoksille estradin, oman kaupungin näkyvillä paikoilla. Koko 2000-luvun aikana tapahtuma, tai ympäristötaidenäyttely, jolla nimellä Näkymä pitkään tunnettiin, kehittyi askel askeleelta. Suojelijana toimi niin kulttuuriministeri Tanja Karpela kuin Länsi-Suomen maaherra Rauno Saarikin. Vuosittain tapahtuma kokeili rohkeasti erilaisia ratkaisuja Taideasemasta performansseihin, joista yhdessä jopa kaupunginjohtaja jauhotettiin. Selvää myös oli, että vaikka tapahtumaan haluttiin ammattilaisia mukaan, se myös antoi kenen tahansa ryhmän tai yksilön toimia taiteilijana. Hankkeen ja yhteistyön voimin panostetaan seutukunnan tulevaisuuteen Lähes kymmenen vuoden aikana Näkymä lunasti paikkansa akaalaisten kesässä. Tapahtuma oli pidetty, vaikka toki jotkin teokset saattoivat paikallisia pöyristyttääkin. Näkymän vuosien 2010, 2011 ja 2012 kuraattorin, Pekka Ruuskan johdolla lähdettiin ideoimaan Näkymän kehittämistä, ja pohtimaan, kuinka suuri hyöty ja ilo tapahtumasta voisi 24 olla koko kaupungille ja seutukunnalle. Koettiin, että Näkymä oli toimiva konsepti, mutta se ei voisi näillä eväillä nousta kylätapahtumaa suuremmaksi. Yhteistyössä kaupungin kanssa TaideAkaa ry visioi Näkymään panostamisen tuovan koko kaupungille tulevaisuudessa imagoedun, joka lisäisi kaupungin vetovoimaisuutta. Näin kulttuuritapahtuma valjastettaisiin koko kaupungin hyödyksi. Sivutuotteena toki kaupunkilaisille tarjottaisiin yhä edelleen laadukkaita, ilmaisia ja kaikille avoimia kulttuuripalveluita myös Näkymän muodossa. Kun Pirkan Helmi ry:n tuki hankkeelle saatiin, aloitettiin Akaassa tulevan suunnittelu konkreettisemmin ja muun muassa työntekijöiden rekrytointi hankkeeseen. ELY-keskuksen päätös hankkeen rahoituksesta lopulta käynnisti työskentelyn ja toiminnan tavoitteiden eteen. – Hanke on selkeä panostus tulevaisuuteen ja se vaatii monen toimi- jaryhmän yhteispeliä. Toisaalta juuri kulttuurihankkeet ovat jo pitkään vaikuttaneet kaupunkien imagoon, ja näin Näkymästä vetovoimaa 20122013 -hanke on kuin malliesimerkki kaupunkien imagon tietoisesta rakentamisesta ja kulttuurin valjastamisesta muiden, kuin taiteellisten tavoitteiden käyttöön, toteaa hankkeen tuottaja Salla Mistola. Kesällä 2012 Näkymä muuntuu taidetapahtumaksi, vaikka juuria ympäristötaiteessa muistetaankin. Tapahtuma koostuu kolmesta näyttelykokonaisuudesta, joissa Mistolan mukaan kaikissa voin nähdä hankkeen tavoitteita ja Näkymän ominaispiirteitä. Taiteellinen taso on jo nyt noussut, sillä harrastajien ja ammattilaisten joukosta löytyy tänä vuonna, teeman mukaisesti, myös todellisia tähtiä. Kesän päänäyttely, edesmenneen Record Singers -performanssiryhmän yhteisnäyttely, kokoaa Akaaseen Outi Heiskasen, Hannu Väisäsen, Pekka Nevalaisen ja Mirja Airaksen teoksia taiteilijoiden opiskeluvuosilta. Näkymän kuraattori Pekka Ruuska on valinnut kesän 2012 teemaksi tähden. Teema on moniulotteinen, mutta sen avulla Näkymässä pohditaan muun muassa taiteen hierarkioita ja taiteilijuuden määritelmää. Näkymässä tarjoutuu tänäkin vuonna taiteilijan status niin todellisille Outi Heiskasen kaltaisille tähdille, kuin vielä taidetta harrastavillekin. Taiteellisen tason nousu on hankkeen onnistumisen kannalta välttämätöntä, kuten Pekka Ruuska toteaa: – Uudet medialukutaitoiset sukupolvet ymmärtävät, että pelkkä pinta ei riitä tuomaan haettua lisäarvoa, joka sisältää syvempiä merkityksiä. Kulttuuriorganisaatioiden tulisikin kaikin tavoin rohkaistua ja alettava tarjoamaan entistä monipuolisempia ja tästä ajasta kertovia näyttelyitä yleisölle. Akaassa ollaan rohkaistuttu, ja hanke on siitä esimerkki. Teksti ja kuvat: Eliisa Vesisenaho, Pirkan Helmi ry Näkymä Akaassa 30.6.-31.8.2012 www.nakyma.fi Lisätietoja: Salla Mistola tuottaja, Näkymästä vetovoimaa 2012-2013 -hanke Puh. 040 3353 418 [email protected] Kansainvälisiä tekijöitä: Urduja Manaogin Sweet Portal vuodelta 2011. 25 Kulttuuritalo Laaksola Ryödintie 2 37800 Toijala Kokemäenjoen vesistön vesistönsuojeluyhdistys ry tarjoaa: Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa Järjestätkö kylätapahtumaa? – Pyydä neuvoja paikalle. Yhteydenotot: Taina Korpiharju ([email protected]) – TERVETULOA PALVELTAVAKSI! toivottavat Leena Saloniemi ja Timo Ala-Laurila Jämijärven Osuuspankin Viljakkalan konttorista Yleisöneuvontaa antamassa Projektipäällikkö Satu Heino. Vesi, vesi, vettä… …vai jätevettä ? Vesihuolto haja-asutusseudulla on tärkeä asia. Puhdasta talousvettä saadaan joko pohjavedenottamolta tai omasta kaivosta. Veden laatu ja saatavuus on vaikuttaa jokaisen arkeen. Saastunut kaivo aiheuttaa vähintäänkin vieraille vatsaväänteitä, jos oma väki onkin jo tottunut bakteerikantaan. Kaivovesi tulisikin tutkituttaa kolmen vuoden välein vähintään bakteerien osalta ja tarvittaessa myös muista kemiallisista yhdisteistä. Bakteerit pääsevät kaivoveteen joko valumaveden mukana tai esim. eläinten raatojen päädyttyä kaivoon. Haja-asutusalueella kiinteistöissä suurin osa ympäristöä kuormittavasta ravinteesta tulee vesivessallisista kiinteistöistä. Pönttö ei putsaa jätevesiä. Viemäristä alas valuva tuotos tuntuu usein olevan katoavaa. Saunarannassa, omassa tai naapurin kaivossa tai ojan rehevöitymisenä tuotos kyllä ilmenee. Ilman toimivaa jäteveden käsittelyä ravinteet rehevöittävät ympäristön ja sinilevä saa vallan. Nykyisen haja-alueen jätevesiasetuksen tarkoituksena on vaikuttaa 26 oman lähiympäristön luonnon puhdistumiseen. Orgaanisesta aineksen, typen ja fosforin tuottamat haitat saadaan suurelta osalta kuriin käsiteltäessä vesivessan jätevedet oikein tai siirryttäessä sisäkuivakäymälöihin tai vanhaan uudistettuun huusiin. Talousvesille riittää usein maasuodattamo, johon tarvittaessa lisätään fosforin poisto. Taina Korpiharju Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry Toiveena pitkäaikainen suhde… Palvelut palaamassa kylälle Muutin Viljakkalan keskustaan keväällä 1988 ja tietysti solmin heti suhteen paikalliseen pankkiin. Vaihtoehtoja oli silloin vielä useampiakin tarjolla, oli Osuuspankki, Säästöpankki ja Postipankki. Valitsin Viljakkalan Säästöpankin, mutta hetken kuluttua huomasin olevani TAP:in asiakas. Samassa konttorissa kuitenkin asiat hoituivat edelleen. Muutaman vuoden kuluttua (1992) sama konttori muuttuikin Suomen Säästöpankin konttoriksi. Tämä suhde jäi kovin lyhyeksi ja jo seuraavana vuonna huomasin asioivani Osuuspankissa ja kohta TSOP:ssa. Nimet vaihtuivat, mutta konttori oli sama ja asiat hoituvat, kunnes kuntaliitoksen jälkeen vähitellen pankki oli auki aina vain harvemmin ja lopulta se yksikin päivä vietiin pois. Maaliskuulla 2009 ei kylällä enää ollut pankkia eikä tietenkään pankkiautomaattiakaan. Monia pankkeja koetettiin houkutella kylälle ja vihdoin syksyllä 2011 Jämijärven Osuuspankki päätti antaa Viljakkalalaisille tilaisuuden. Konttori avattiin huhtikuun alussa ja harvoin on Viljakkalassa väkeä ollut niin paljon liikkeellä kuin avajaistapahtumassa. Konttori on nyt auki kolmena päivänä viikossa – maanantaina, torstaina ja 27 perjantaina. Aika näyttää pärjätäänkö näillä vai tarvitaanko lisää päiviä. Alku näyttää lupaavalta. Minäkin olen solminut suhteen Jämijärven Osuuspankkiin ja toivon siitä pitkää ja vakaata. Hetken aikaa on kiertänyt kylällä sitkeä huhu, että myös kauppa olisi palaamassa. Tätä kirjoittaessa kiinteistössä näyttää vielä hiljaiselta, mutta toivo elää… Leena Kunttu, Viljakkalan seurojentaloyhdistys ry Kuulumisia Arkadianmäeltä Pidetään palvelut lähellä Koko kylän koulu -hankkeen loppuseminaarissa alustanut FT Sami Tantarimäki Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta sekä hanketyöntekijät Jaana Kallio ja Minna Korhonen Kurjenkylän koulun edustalla. Kuva Juha Kallio. Koko kylän koulu Uhka kyläkoulun lakkauttamisesta vie pohjan kylän kehittämiseltä ja erityisesti asukashankinnalta. Vuodesta toiseen jatkuva epävarma tilanne haittaa osaltaan myös koulun toimintaa mm. jarruttamalla tarpeellisten tulevaisuuden investointien tekemistä niin koululla kuin ympäristössä. Paras keino pitää kylät elävinä on säilyttää koulu niissa kylissä, joissa koulu vielä toimii. Virroilla toimii keskustan ala-asteen rinnalla vielä viisi kyläkoulua, joissa on keväällä 2012 yhteensä 186 oppilasta. Yhden tai useamman koulun lakkauttaminen on noussut säännöllisesti esiin sivistystoimen säästötavoitteita mietittäessä. Virtain kaupunginvaltuusto teki kuitenkin syksyllä 2011 päätöksen, että kyläkouluja ei lakkauteta ennen kuin koulun oppilasmäärä esioppilaat mukaan lukien laskee pysyvästi alle 20 oppilaan. Samalla Virtain kylien kehittämisyhdistys päätti selvittää, mitä säästöjä koulujen lakkauttamisesta todella saataisiin, mitä koulut merkitsevät kylille, ja voisivatko koulut toimia nykyistä laajemminkin palvelujentarjoajina esim. kasvavalle vanhusväestölle. Paikallisen toimintaryhmän rahoittaman Koko kylän koulu -hankkeen tavoitteet olivat kunnianhimoiset, eikä niitä aivan tavoitettu jo yksin siitä syystä, että käytännössä on mahdoton saada selville mm. tietyn koulun oppilaiden kuljetuskustannuksia. Totta on myös se, että asioita voidaan laskea monella tavalla, jolloin saadaan myös toisistaan poikkevia lukuja. Tärkeintä on kuitenkin,että koulujen yhteisöllisestä merkityksestä keskustellaan eri toimijoiden ja myös kaupungin eri hallintokuntien kesken. Koulun lakkauttamisesta syntyville säästöille on käytännössä mahdoton laskea yhtä hintaa. Ylivoimaisesti suurin kuluerä koulutoimen budjetissa syntyy palkkakustannuksista, mistä on vastaavasti laskettavissa, että 80-90 % säästöistä on saatavissa käytännössä vain ja ainoastaan palkkakuluista. Mikäli kunnassa on päätetty, että vakituisia viranhaltijoita ei eroteta, eikä henkilökunta ole eläköitymässä, on viranhaltijoille löydettävä uudet työpaikat, ja säästöt jäävät marginaalisiksi. Virroilla on lakkautettu 2000-luvun aikana jo kaksi kyläkoulua, mutta koulutoimen kustannukset ovat silti nousseet voimakkaasti. Pääsyitä tähän ovat toisaalta henkilökunnan palkkakulujen kasvu, toisaalta kuljetuskustannusten nousu. Kun nämä kaksi suurinta kuluerää näyttävät jatkavan kasvuaan vuodesta toiseen, on aiheellista kysyä, täytyykö odottaa kunnes 28 kyläkoulut on “säästetty” ennen kuin saadaan aikaan rakentavampia uudistuksia esim. henkilökuljetusten suunnitteluun ja yhdistämiseen ja peräti valtionosuuksien jakoon. Koulujen lakkauttamisen sijaan kouluille voitaisiin etsiä lisää tuloja. Kyläkoulut toimivat jo nyt Virroilla kylien keskuksina ja monitoimitiloina sekä kylien muiden toimijoiden tärkeinä yhteistyökumppaneina. Lisätuloja näyttäisi olevan saatavissa erityisesti koulukeittiöiden ateriapalveluiden kautta. Jo nyt yhden kyläkoulun osalta ateriapalvelut viereiselle päiväkodille sekä säännöllisesti noin kymmenelle vanhukselle tuovat koululle huomattavasti tuloja, jotka puolestaan vähentävät koulun kokonaiskustannuksia. Hankkeesta löytyy lisää tietoa nettisivuilta http://koulut.kaykylassa.fi/ Jaana Kallio Hanketyöntekijä Koko kylän koulu -hanke N kuin hallitusohjelmassa on suunniteltu. Kuntia tulee ja kuntia menee, mutta kylät pysyvät. Täytyy muistaa, että ennen nykyistä kunnallishallintoa Suomea hallittiin vahvojen kylien kautta. Vuoden 1740 -41 valtiopäivillä talonpojat anoivat, että kihlakunnanoikeudet saisivat luvan vahvistaa kyläjärjestykset siellä, missä niitä oli käytännössä. Helmikuun 20. päivänä 1742 valtiopäivät julkaisivat kyläjärjestysohjeet, joiden avulla ei ainoastaan pidetty hyvää järjestystä kylissä, vaan jossa myös osoitettiin yhtä ja toista, minkä tunteminen on maamiehelle tarpeellista. Uskoisin, että etenkin maaseudulla elävä vahva yhteisöllisyys on peräisin muinaisista kyläyhteisöistä. Kaiken globalisoitumisen ja keskittämisen vastavoimana toimii kylätoiminta. Muun muassa Pirkanmaalla toimii satoja aktiivisia kyläyhdistyksiä, joiden toiminnassa on tuhansia kylän miehiä ja naisia. Kuntakentän murros ja tehostamistarpeet asettavat haastetta myös kylille. Näkisin tilanteen myös mahdollisuutena tuottaa yhä kauemmaksi karkaavat palvelut lähellä. Tästä toiminnasta löytyy jo nyt hyviä esimerkkejä, kuten vesiosuuskunnat, kylätalot, kylätalkkarit ja hoito- ja hoivaalan yritykset. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että kyläyhdistykset eivät saa jatkossa olla talkoolaisia, joita yhteiskunta käyttää hyväkseen. Toiminnan pitää perustua terveeseen yrittäjyyteen, joka tuo toimentulon yrittäjälle ja tuottaa palvelun lähellä. Kehottaisinkin kuntasektorin kutsuvan myös kyläyhdistykset neuvottelupöytään, kun päätetään miten palvelut kunnassa tulevaisuudessa tuotetaan. ykyisellä hallituksella on käytössään järeät aseet Suomen maaseudun tyhjentämiseksi. Maaseudun joukkoliikennetukia supistetaan. Maaseudulla julkisen liikenteen käytön mahdollisuutta vähentää myös yhä supistuva junaliikenne. Ilman toimivaa kuljetusjärjestelmää myöskään yritystoimintaa ei voi harjoittaa missään. Polttoaineiden verojenkorotus nostaa liikkumisen kustannuksia eniten juuri sellaisilla alueilla, joissa on pitkät etäisyydet ja olematon joukkoliikenne. Hallitusohjelmaan kirjattu alempiasteisen tieverkon kunnon säilyttäminen ei toteudu. Liikenneministeri Merja Kyllönen on julkisuudessa kertonut, että rahat eivät siihen riitä. Loppuvat linja-autovuorot, polttoaineiden kallistuminen ja rapautuvat liikenneväylät johtavat siihen, että maaseudulla vietetään autotonta päivää joka päivä. Uudet vedenpuhdistusvaatimukset koskevat yli 200 000 maaseudulla asuvaa suomalaista. Lain edellyttämät jopa 10 000 euron investoinnit/kiinteistö on tehtävä vuoden 2015 loppuun mennessä. Hallitus kaavailee myös suurta kuntaremonttia. Kuntien yhdistämisen seurauksena palvelut siirtyvät uuden suurkunnan kuntakeskukseen. Palveluja on varmaankin tarjolla, mutta ne ovat yhä kauempana. Ilman omaa autoa palvelujen äärelle on entistä vaikeampi päästä. Tämän lisäksi poliisin toimintapisteet viedään yhä suurempiin kaupunkeihin ja verohallinto sulkee toimipisteitään maaseudulla. Onko Kataisen hallituksen tarkoituksena tyhjentää Suomen maaseutu ja etenkin haja-asutusalueet, tämän hallituskauden aikana? Edellä mainittujen toimenpiteiden perusteella vaikuttaa todella siltä, että Suomen maaseutua ollaan tyhjentämässä. Uskon kuitenkin, että tätä ei maaseudulla asuva väestö purematta niele. Kuntauudistuksen vastaanotto kentällä osoittaa kuitenkin sen, että hallituksen toimenpiteet eivät toteudu niin Martti Mölsä kansanedustaja (ps) Punkalaidun 29 Kylätoiminnan yhteystietoja - ota yhteyttä, kysy lisää! Maakunnallinen kylien yhteenliittymä Pirkan Kylät ry Pirkanmaan maaseudun kehittämisyhdistykset Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry (Ikaalinen, Kihniö, Parkano) Toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto Torikatu 7 A, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 577 2805 [email protected] www.aktiivinen.fi Heiskankuja 1 39100 Hämeenkyrö www.pirkankylat.fi Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa Heiskankuja 1 39100 Hämeenkyrö Puh. 040 4849 360 [email protected] Joutsenten Reitti ry (Hämeenkyrö, Sastamala, Punkalaidun) toiminnanjohtaja Petri Rinne Puistokatu 10, 38200 Sastamala Puh. (03) 521 35150 [email protected] www.joutsentenreitti.fi Puheenjohtaja Anne Mastomäki Rööpeenmaantie 135 39150 Pinsiö [email protected] Kantri ry (Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Vesilahti, Ylöjärvi) Toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti Hallilantie 24 33821 Tampere Puh. (03) 222 9369 [email protected] www.kantriry.fi Sihteeri Marja Vehnämaa Heiskankuja 1 39100 Hämeenkyrö Puh. 040 4849 360 [email protected] Parkanon kylät nettiin – hanke sai arvoisensa päätöksen! Aurinkoa, kesää, laineita, sinitaivasta, juhlaa, iloa, naurua ja suuria tunteita. Niistä on uunituoreet kylävideot tehty. Parkanon kylien uudistetut nettisivut houkuttelevat puoleensa innokkaita lukijoita, kuulijoita, näkijöitä. Jokaisesta kylästä on tehty ainutlaatuinen video, jonka avulla pääsee kylien tunnelmaan. Videoista välittyy elämisen ilo ja maaseudun rauha. Parkanon kylät nettiin – hanke polkaistiin käyntiin 1.5.2011. Kesän aikana videot kuvattiin, ja syksyllä ammattilaiset Petri Merta KY / Mertavision työsti videoista todella onnistuneet kokonaisuudet. Hankkeen päätyttyä 20.4.2012 kaikki videot olivat ajallaan ”eetterissä”, kyläläiset tyytyväisiä ja netti pullollaan uusia kiinnostuneita. c/o Willa Elsa Meijeritie 2 25401 Suomussalmi Puh. (02) 738 1761 [email protected] www.kylatoiminta.fi Pirkan Helmi ry (Akaa, Valkeakoski, Urjala) Toiminnanjohtaja Eliisa Vesisenaho Kylmäkoskentie 6 37910 Kylmäkoski Puh. 0400-226 676 [email protected] www.pirkanhelmi.fi Pomoottori ry (Juupajoki, Kuhmalahti, Orivesi, Pälkäne) Hankekehittäjät Merja Kirjasniemi Puh. 045 126 3515 Mikko Rissanen Puh 040 569 3844 Koulutie 1 A 4 35300 Orivesi [email protected] www.pomoottori.fi Nettivideot olivat oikeasti yliveto. Nyt kylät ovat palanneet ryminällä 2000-luvulle, jossa aiotaan myös pysyä. Nettisivut ovat nimittäin nyt muokattavissa helposti ja nopeasti. Kylän omat nettivastaavat voivat tehdä päivityksiä täysin tässä hetkessä. Teksti: Jonna Rantala, Kehitysparkki Oy Parkanon kylät kutsuvat vierailemaan osoitteessa www.parkano.fi/kylat. 30 Suomen Kylätoiminta ry PoKo ry (Kuru, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Virrat) Toiminnanjohtaja Juha Kolhinen Kauppakatu 23 35800 Mänttä Puh. (03) 474 0050 [email protected] www.pokory.fi Jos lehti tulee väärään osoitteeseen, ilmoita uudet tiedot kyläasiamiehelle joko puhelimitse: 040-4849 360 tai [email protected] - kiitokset! 31 Kyläkapula Kyläkapula-lehteä julkaisevat ja kustantavat • Pirkan Kylät ry:n kyläasiamieshanke • Pirkanmaan Maaseudun kehittämisyhdistykset • Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry • Joutsenten Reitti ry • Kantri ry • Pirkan Helmi ry • PoKo ry • Pomoottori ry Päätoimittaja: Pirkanmaan kyläasiamies Marja Vehnämaa puh: 040-4849 360 [email protected] Painos: 1500 kpl Taitto: Lindavision, Virrat Paino: Hämeenkyrön kirjapaino Kannen kuva: Marja Vehnämaa www.pirkankylat.fi
© Copyright 2024