1. No category

Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Kuka olen?
• SLU
Nautaparlamentti 2014, Härmän kylpylä Kauhava
Naudanlihantuotanto
Ruotsissa
Anna Hessle, SLU Skara
• Swedish University of Agricultural
Sciences eli Ruotsin
maataloustieteiden yliopisto
• 4 kampusta
• Anna Hessle
• Naudanlihantuotannon tutkija
• Laidun ja muu ruokinta
• Koordinaattori Götalan nauta- ja
lammastutkimusaskeskuskessa
(Götala Beef and Lamb Research
Centre)
• Hallinnollisia tehtäviä
• Yhteystiedot
• [email protected]
• +46 511 67143
Umeå
Skara
Uppsala
Alnarp
Välähdyksiä Ruotsin
naudanlihantuotannon
historiasta
1950-luvulla:
Käsiteltävät asiat
Olosuhteet ja tuotannon volyymit
Kasvatustavat
Talous
Kumitetut palkit rakolattiakasvattamossa
Yleistä nautarakennuksista
Yleiset olosuhteet
Tuotantorakenne
Ilmasto
Paljon pieniä karjoja
Sisäruokintakauden
rakennukset
Ruokinta sisällä
Vähemmän loisia
Työvoiman
kustannukset
Kilpailu työvoimasta
Ympäristö
Tiukka lainsäädäntö
Paljon pieniä → vähemmän
päästöjä
Eläinten hyvinvointi Ympäristötavoitteet →
nauta sekä hyvä että
Tarkat säännöt
Anna Hessle, Institutionen för husdjurens
huono
miljö och hälsa
1960-luvulla:
1970-luvulla:
1980-luvulla:
1990-luvulla:
vain maitorotuisia lehmiä,
vasikat teuraaksi nuorina
sonnit, härät ja hiehot kasvatettiin
Emolehmätuotannon alku,
kylmäpihatot
Enemmän rehua kasvaville
naudoille
Vasikkaterveys, ruisvehnä rehuna,
Lypsylehmien loppulihotus
Naudanlihan tuotanto ja
kulutus Ruotsissa
Kulutus ↑
15% vuodesta 1980
Tuotanto ↓
10% vuodesta 1980
Tuonti lisääntynyt
voimakkaasti
’Omavaraisuus’ ~45%
Kuluttajat
Luottavat ruotsalaiseen
kotieläintuotantoon
Hinta, maku ja ruoan
turvallisuus tärkeimmät
1
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Lihan tuonti, osuus Ruotsin
kulutuksesta (%)
Lehmien lukumäärä Ruotsissa
(tuhansina; SJV 2013)
2000
1800
1600
1400
1200
Nauta
Sika
Siipikarja
Lammas
Lypsylehmät
Emolehmät
1000
800
600
400
200
0
1800 1900 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2012
Nautojen lukumäärä, Ruotsi vs.
Suomi (1000 päätä elossa)
Laji
Lypsylehmiä
Emolehmiä
Hiehoja, sonneja,
härkiä
Vasikoita (< 1 vuosi)
Nautoja yht.
SE
348
193
479
481
1,500
Maantieteellinen
hajonta
FI
284
58
-
Nautoja
(1000)
913
Tiloja
(1000)
20
0.5
100
1.0
250
5.0
Brittirodut, teuraskypsyys
saavutetaan aikaisin
Ruotsin
naudanlihantuo
tannon perusta
Lypsylehmiä
2/3 naudoista
<½ SRB, >½ Holstein
Emolehmiä (Emo – vasikkatuotanto)
1/3 naudoista
Suurin osa risteytyksiä
Hereford
Angus
2
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Mannermaiset rodut, teuraskypsyys
saavutetaan myöhemmin
Charolais
• Poikiminen yleisintä maalis-huhtikuussa, nykyään myös
tammi-helmikuussa
• > 1/3 emolehmätuotannosta on luomua, mutta vain
muutama prosentti luomulihasta myydään luomuna
• Luonnonlaidunten hoitotulot voivat olla jopa yhtä
merkittävät kuin vierotettujen vasikoiden myyntitulot
Simmental
Blonde d’aqutaine
Emolehmätuotanto
Limousine
Vasikkamarkkinat
Nautateurastukset 2012
(1000 päätä)
160
Maitorotuiset sonnivasikat
~1/3 kasvatetaan syntymätilalla
~1/3 myydään ennalta
määrättyihin loppukasvattamoihin
suoraan, joko vieroituksen jälkeen
tai nykyään jo aiemmin
~1/3 myydään teurastamoiden
välityksen kautta
loppukasvattamoihin
140
120
100
60
”Pihvi”
Sis.
Kaikki
Risteytykset
40
Pihvivasikat
~ ½ kasvatetaan syntymätilalla
~ ½ myydään vieroituksen jälkeen
Ruotsissa ei ole kotieläinten
huutokauppakäytäntöä
20
0
Lehmiä
Hiehoja
Vanhoja ja nuoria
Teurastukset 1950–2010
(1000 päätä)
”Kuinka ylläpitää naudanlihantuotantoa
vähenevillä lehmillä”
1200
Sonneja
Härkiä
Vasikoita
Vähän
Hinnasto teuraspainon ja EUROP-luokan mukaan
Nuori nauta
Calves
1000
Steers
Bulls
800
Thousends
Pihvi
Maitor.
80
Heifers
600
Cows
Vasikat
Härät
Sonnit
Hiehot
Lehmät
400
Nuori sonni, härkä,
Y-sonni
Nuori lehmä tai
hieho
Rasvavähennys
200
0
1940
1960
1980
2000
2020
Year
Vasikkateurastusten dramaattinen lasku (alhainen teuraspaino)
Tilalle sonnien kasvatus korkeisiin painoihin.
Nn
Le/so
Marmoroituminen
Vapaaehtoisesti voidaan luokitella ruhot visuaalisesti myös marmoroitumisen mukaan
ja saada parempi hinta hiehoista ja häristä.
3
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Nautateurastukset 2012
tonnia teuraspainoa)
(1000
Tilat, joilla emolehmiä
(tilojen
lkm, joilla elossa emoja 2011)
10 000
50
9526
9 000
45
Keskim.
Karjakoko 17
emoa
8 000
40
7 000
35
Sivutoimikarjoja
6 000
30
5 000
25
20
4 000
15
3 000
10
2 000
5
1 000
0
0
Lehmät
Hiehot
Sonnit
Härät
Vasikat
Tilat, joilla kasvavia sonneja tai
härkiä (tilojen lkm, joilla nautoja 2011)
1581
409
1-24
25-49
50-74
144
129
20
75-99
100-199
200-
Ruotsin teurastamoalan rakenne
Kött- och charkföretagen (KCF) eli Ruotsin
teurastamoteollisuusyhdistys organisoi 93.5%
nautateurastuksista ja siihen kuuluu15 teurastamoa, joista
suurimmat ovat:
12 000
10 000
Paikka
Yritys
Osuus
naudoista
(%)
Linköping
Scan AB
25.9
Hörby
Team Ugglarps
13.1
Kalmar
KLS Ugglarps AB
11.9
Skövde
Skövde slakteri AB
10.2
Dalsjöfors
Dalsjöfors Slakteri AB
8 000
6 000
4 000
2 000
1147
334
151
175
36
50-74
75-99
100-199
200-
0
1-24
25-49
Ruotsin naudanlihantuotannon
trendit
• Lihankulutuksen nousu henkeä kohti
→
• Kotimaisen tuotannon lasku
• Naudanlihan tuonnin nousu
• Kotimainen tuotanto kulutetaan pääosin yksityistalouksissa
kotimaassa.
• Tuonti pääosin julkisen sektorin ja ravintoloidn kulutukseen
• Vähemmän lypsylehmiä - enemmän (tai nykyinen määrä)
emolehmiä
• Korkeammat teuraspainot – enemmän lihaa per vasikka
• Enemmän tuottajia - enemmän eläimiä/tuottaja
• Rakennemuutos hidasta, erityisesti emolehmätuotannossa
8.3
Parhaillaan meneillään teurastamorakennemuutos, joka tähtää
suurempiin laitoksiin ja laitosten lkm vähenemiseen. Rationalisoinnin
syynä eläinten määrän väheneminen.
Vähemmän bulkkituotantoa,
enemmän konsepteja – lisäarvoa
lihan markkinointiin
Lisäarvo
Esimerkki
Esimerkki
konseptista
Alkuperä
Tila
Alue
Paljon
Höglandskött
Ympäristöystävällinen
Luonnonlaidun
Ilmasto sertifiointi
Kaprifolkött
Ejmunds
Terveellinen
Luomu
Omega-3-rasvahapot
Paljon
Gröna gårdar
Korkea syöntilaatu
Extra murea ja maukas Hälsingestintan
4
Anna Hessle
Organisaatiot ja
neuvontapalvelut
• Tuottajat
• Sveriges nötköttsproducenter –
Naudanlihantuottajien yhdistys
Paikalliset kerhot
• Rotukerhot
Yhdistävänä organisaationa NAB
• Tuotantoneuvontapalvelut
• Taurus tukee
• Neuvojat eri organisaatioissa, esim:
Växa Sverige, Rådgivarna, Skånesemin
Hushållningssällskapen , LRF Konsult
Länsstyrelsen joissakin maakunnissa
• Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto
• Nöthälsovården, Svenska Djurhälsovården, joko
Stora tai Lilla paketet
Nautaparlamentii 2014
Politiikka
• Poliittisilla päätöksillä valtava merkitys
• Politiikka on muotoillut tuotantoa historian aikana ja nyt esim:
• Toisen maailmansodan jälkeen
• Tavoitteena kansallinen omavaraisuus ja keskitetyt
hintaneuvottelut
• Mjölkpension (maitotilan eläkejärjestelmä) ja Omställning
(sopeutaminen) -90
• Nopea lypsylehmien määrän lasku
• Nopea emolehmien määrän nousu
• Liittyminen EU:hun ja CAP:iin 1995
• Kehittynyt maksujärjestelmä, tilakohtainen optimointi
• Luonnonlaidunten lasku pysähtyi tilapäisesti
• Härkien kasvatus lisääntyi
• Reformit; Agenda 2000, Välitarkastus, uusi CAP jälleen
• Jatkuvat tukiehtojen muutokset ovat tiloille musertavia
• EU tuet ~½ emolehmätilan tuloista
Kasvatustavat
Mellankalv-Vasikan tuotanto
• Useimmiten maitorotuisia, sonni- ja lehmävasikoita
• ¼ pihvivasikoita
Gödtjur- sonninkasvatus
• Maitorodun sonneja
• Kasvatus sisällä (maitorotuiset)
• Väkirehua ja heinää vapaasti
• Noin 90 % kokonaisenergian (ME) saannista väkirehusta
•
•
•
•
•
Pidennetty ”Mellankalv”-tuotanto
Väkirehua ja nurmisäilörehua/heinää/olkea
Noin 90 % kokonaisenergian (ME) saannista tulee väkirehusta
Bruttokasvu 1300 g/pv
Korkea väkirehu-% saattaa aiheuttaa maksapaiseita
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tilastoissa ei voida erottaa muista nuorsonneista
Teurastus 13-14 kk iässä
Teuraspaino <275 kg
Lihakkuusluokka O- - O
Rasva 2+
Helppo saavuttaa parhaan hinnan luokat
Teurastus 7-9 kk iässä
Teuraspaino 160 kg (noussut viimeisten 20 v. aikana)
Lihakkuusluokka O- - O
Rasva 2
Sopimustuotantoa
5
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Nurmirehu-sonnin kasvatus eli
Vallfodertjur
Laidunsonnin kasvatus eli
Betestjur
• Maitorodun sonneja
•
•
•
•
•
Sisäruokinta
Rajoitettu väkirehuruokinta
> 50% ruokinnasta karkearehua
Bruttokasvu 1200 g/pv
Perustuu ravintoarvoltaan erinomaiseen karkearehuun
•
•
•
•
•
•
Tilastoissa ei voida erottaa muista nuorsonneista
Teurastus 15-17 kk iässä
Teuraspaino 300 kg
Lihakkuusluokka O- - O
Rasva 2+ - 3Helppo saavuttaa parhaan hinnan luokat
• Ei ole yleinen tuotantomuoto
• Maitorodun sonneja
•
•
•
•
Laiduntava maitorotuinen härkä
• Yksi tai kaksi laidunkautta
• Soveltuu laajaperäiseen kasvatukseen, erityisesti
luonnonlaitumilla
• Runsaasti karkearehua ja maltillinen bruttokasvu, 900 g/pv
sisäruokintakaudella, alhaisempi laidunkaudella
•
•
•
•
•
Teurastus 24-26 kk iässä
Teuraspaino 300 kg
Lihakkuus ORasva 3- - 3
Ongelmana liian huono luokitus erityisesti Holstein-härillä
Pihvihiehon kasvatus
• Emotilojen lehmävasikoita, usein keväällä syntyneitä
• Emon kanssa laitumella, karkearehuun perustuvan
sisäruokintakauden jälkeen vielä toinen laidunkausi
luonnonlaitumilla
• Bruttokasvu vieroituksen jälkeen
• Aikaisin kehittyvät rodut 700-800 g/pv
• Myöhään kehittyvät rodut 900 g/pv
• Teurastus 18-24 kk iässä
• Teuraspaino 275-300 kg (tai 250 kg)
• Vaikea saavuttaa tavoiteltavat teuraspainot rasvoittumatta
• Jos kasvattaa Mellankalv-tavalla, täytyy olla sopimus
• Olisiko kerran poikineet hiehot vaihtoehto?
Yksi laidunkausi
Rajoitettu väkirehuruokinta
Bruttokasvu 1000 g/pv
Perustuu ravintoarvoiltaan korkealuokkaiseen karkearehuun
Pihvisonnin kasvatus
•
•
•
•
•
Emotilojen sonnivasikoita
Useimmiten keväällä syntyneitä
Laitumella emojen alla vieroitukseen asti
Loppukasvatus sisällä väkirehuun perustuvalla ruokinnalla
Bruttokasvu vieroituksen jälkeen
• Aikaisin kehittyvät rodut 1300-1600 g/pv
• Myöhemmin kehittyvät rodut 1600-1900 g/pv
• Teurastus 14-16 kk iässä
• Teuraspaino 325-375 kg
• Lihakkuusluokka (O+) - R+
• Rasva 2+ - 3
• Korkeat lihakkuusluokat saavutettavissa, mutta isot rodut voivat
olla jopa liian rasvattomia ennen kuin saavuttavat maksimipainon
kalleimman hintaluokan suhteen
Keskimääräinen teuraspaino eri
nautalajeissa (kg)
Ruotsi vs. Suomi
SE
FI
Vasikka
158
107
Hieho
284
244
Sonni
320
337
Härkä
306
puuttuu
Lehmä
290
282
6
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Talous
Production decreases more in
Sweden than in EU because
www.agribenchmark.org
Bengtsson, Taurus
Compared to many other countries
• Shorter vegetation period
• Higher demand on buildings
• Small-scaled production
• Small scattered pastures
• High labour cost in agriculture
Ruotsin Emolehmätuotannon
SWOT
• Vahvuudet
• Kannattavuus
• Työvoiman käyttö
• Heikkoudet
• Korkeat kustannukset
• Korkeat palkat
• Vieroitettujen vasikoiden määrä per emo
• Mahdollisuudet
• Vieroitettujen vasikoiden määrä per emo
• Pihvivasikan hinta
• Uhat
• Riippuvuus maatalous-ympäristö-tuista
• Teuraan hinta
Ruotsin loppukasvatuksen SWOT
• Vahvuudet
• Teuraan hinta
• Kasvu
• Työvoiman käyttö
• Heikkoudet
• Korkeat kustannukset, korkeat palkat
• Työvoimavaltaisuus (luomu)
• Mahdollisuudet
• Kasvava tuottavuus, tuotos
• Alenevat kustannukset
• Teuraan hinta
• Uhat
• Teuraan hinta
• Riippuvuus maatalous-ympäristö-tuista (luomu)
7
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Ruotsin eläinten hyvinvointi ohjeet
- koskien vasikoita, esimerkkejä
(SJVFS 2010:15, DFS 2004:17)
Kumi kokolattiaritilällä
Kuljetus
• Alle 2 vk vasikkaa ei saa kuljettaa
• Alle 4 vk ikäistä vasikkaa ei suositella kuljetettavaksi eri tilalle
(ohjeellinen)
Vasikkavälitys
• Yli 50 vasikkaa/v ostavilla tiloilla oltava karanteenitila
• Karanteenitilan toimintatapana ”all in, all out”
• Karanteenissa ei saa pitää yli 100 eläintä kerralla
Kasvatus
• Naudat > 6 kk oltava laitumella kesällä (ei koske sonneja)
Eläinsuojelulaki
Hoito
 Nautoja on kohdeltava hyvin ja niitä on suojeltava turhalta
kärsimykseltä ja sairauksilta. Niitä tulee pitää hyvissä olosuhteissa
tavalla, joka edistää niiden terveyttä ja antaa mahdollisuuden
luonnonmukaiseen käyttäytymiseen.
Tavoite
• Tutkia maitorodun sonnien hyvinvointia ja käyttäytymistä
kolmella eri pohjaratkaisulla ritiläkarsinoissa:
• Käyttäytyminen: Ylösnousu, makaaminen, makuuaika,
epänormaali käytös
• Puhtaus:
Selkä, etumus, vatsa, takapää
• Sorkkien kasvu: Kasvu, kulutus, nettokasvu
• Sorkkaterveys: Vertymät anturassa ja valkoviivassa,
sorkkavälin ihotulehdus, kantasyöpymä
• Jalkaterveys: Kinner- ja polvivauriot
• Tuotos:
Syönti, rehun hyväksikäyttö, kasvu
Taustat
• Kokoritiläkarsinat haluttiin kieltää kokonaan
uudisrakentamisessa
• Kumitettu ritilä tuotiin vaihtoehdoksi kokonaan
kieltämiselle:
• Voisiko kumi prantaa hyvinvointia?
• Katharina Graunke, Evgenij Telezhenko, Anna Hessle,
Christer Bergsten, Jenny Loberg
• Ruotsin tuottajajärjestö ja maatalouden tutkimus sekä
Agroväst
Tutkimus
• Götalan Nauta- ja lammas tutkimusasema, SLU Skara
• 1. vuosi, neljä erilaista kumia testattiin
• 2. vuosi, kaksi kumivaihtoehtoa valittiin ed.vuoden
perusteella käyttöön
• Holstein sonnit, jotka aiemmin olivat olleet
kestokuivikepohjalla, tutkimuksessa 225:sta 650 kiloisiksi
• 80 sonnia arvottiin 16 karsinaan
• 5 sonnia per karsina painossa 225 kg - 400 kg
• 4 sonnia per karsina painossa 400 kg - 650 kg
• Teurastus 650 kg painossa
8
Anna Hessle
Lattiat
Nautaparlamentii 2014
Betonipalkit
• Betonipalkit, 30 vuotta vanhat, palkin leveys 125 mm,
rako 38 mm, rakopinta-alaa 21%
Lattiat
Kumitetut palkit,
synteettinen kumi
metalliprofiililla
• Betonipalkit, 30 vuotta vanhat, palkin leveys 125 mm,
rako 38 mm, rakopinta-alaa 21%
• Kumipalkit, alumiiniprofiili, jossa PDM-kumipinnoite,
palkin leveys 125 mm, 35 mm rako, rakopinta-alaa 20%
(Rubber-Slat®, Fritz Foderstyrning AB, Ruotsi)
Tutkitut
karsinapohjavaihtoehdot
• Betonipalkit, 30 vuotta vanhat, palkin leveys 125 mm,
rako 38 mm, rakopinta-alaa 21%
Kumimatto ja
vanhat
betonipalkit
• Kumipalkit, alumiiniprofiili, jossa PDM-kumipinnoite,
palkin leveys 125 mm, 35 mm rako, rakopinta-alaa 20%
(Rubber-Slat®, Fritz Foderstyrning AB, Ruotsi)
• Kumimatto ritilälle, mittatilaustyönä 38 mm rako palkkien
mukaan, läpäisevää pinta-alaa14%
(LOSPA, Gummiwerk Kraiburg Elastik GmbH, Saksa)
9
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Results, behaviour
Mittaukset
lying time per lying bout
120
ns
#
100
ns
***
Lying bouts (min)
ns
400 kg
225 kg
***
80
ns
60
40
20
650 kg
0
Rehun syönti päivittäin
Punnitus kahden viikon välein
Puhtaus arvioitiin kerran kuukaudessa
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
250 kg
Results, behaviour
ns
#
#
100
ns
ns
***
ns
Lying bouts (min)
ns
***
ns
60
40
***
80
ns
60
40
20
20
0
0
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
250 kg
Rubber
slats
Rubber
mat
450 kg
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
***
ns
#
6
4
2
0
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
450 kg
Rubber
mat
650 kg
Results, behaviour
interrupted lying down attempts
Interrupted lying down attempts (freq/12 h)
8
Rubber
mat
250 kg
number of lying bouts
10
Rubber
slats
650 kg
Results, behaviour
Lying bouts (freq/12 h)
Lying bouts (min)
Rubber
mat
650 kg
120
ns
80
Rubber
slats
lying time per lying bout
120
***
Co ncrete
slats
Results, behaviour
lying time per lying bout
100
Rubber
mat
450 kg
18
16
**
#
14
#
ns
12
ns
ns
*
10
**
8
ns
6
4
2
0
Co ncrete
slats
Rubber
slats
250 kg
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
450 kg
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
650 kg
250 kg
10
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Results, behaviour
Results, behaviour
interrupted lying down attempts
18
16
**
#
#
ns
12
ns
ns
*
10
**
8
ns
6
4
2
0
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
250 kg
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
450 kg
Rubber
slats
18
16
ns
ns
4
2
0
Co ncrete
slats
**
ns
***
5
***
ns
ns
3
2
1
0
8
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Gro wth
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Wear
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Net gro wth
Rubber
mat
Co ncrete
slats
450 kg
Rubber
slats
Rubber
mat
650 kg
claw horn growth, wear and net growth
***
7
**
ns
6
***
5
***
4
ns
ns
3
2
1
0
Rubber
slats
Rubber
slats
Results, claws
Claw wall growth and wear (mm/month)
Claw wall growth and wear (mm/month)
7
Co ncrete
slats
**
6
250 kg
***
ns
*
8
650 kg
4
ns
10
Rubber
mat
claw horn growth, wear and net growth
6
#
12
Results, claws
8
**
#
14
100%
Andel djur med olika grad av klövsjukdomar .
14
Interrupted lying down attempts (freq/12 h)
Interrupted lying down attempts (freq/12 h)
interrupted lying down attempts
Co ncrete 90%
Rubber
slats
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Rubber
mat
80%
Gro wth
Wear
Net gro wth
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
Gro wth
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Wear
Rubber
mat
Co ncrete
slats
Rubber
slats
Net gro wth
Rubber
mat
100%
Sulblödningar
Eksem
Sole
haemorrhage
No
Ingen
Betongspalt
Gummispalt
Gummimatta
Gummimatta
mats
Rubber
Rubber
mat
Gummimatta
Rubber
slats
0%
0%
Blödningar
i vita
linjen
Klövröta
White
line
haemorrhage
Severe
Allvarlig
skada
Slight
Lätt
skada
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
11
10%
0%
a
Co ncrete
slats
10%
10%
Gummispalt
0
20%
20%
Gummispalt
Rubber
slats
1
30%
30%
lt
2
40%
40%
Betongspalt
ns
3
50%
50%
Betongspalt
Concrete
slats
ns
60%
60%
lt
4
70%
70%
Gummimatta
mats
Rubber
Gummimatta
***
80%
80%
a
5
Blödningar i vita linjen
90%
90%
Rubber
slats
Gummispalt
Gummispalt
***
Sulblödningar
100%
lt
ns
6
Gummimatta
Betongspalt
**
sole and
white line haemorrhage
100%
Betongspalt
Concrete
slats
Betongspalt
***
7
Results, claws
lt
Claw wall growth and wear (mm/month)
claw horn growth, wear and net growth
.
Andel djur med olika grad av klövsjukdomarProportion
of bulls with varying
degree
ofgrad
claw
diseases, %
avavklövsjukdomar
Andel
klövsjukdomar . .
olikagrad
medolika
djurmed
Andeldjur
Results, claws
8
Gummispalt
0%
0%
Swellings on legsEksem
Bensvullnader
Hairlessness
Hårlöshet
Klövröta
Severe
Allvarlig
skada
Skin damages
Hudskador
100%
swellings,
hairlessness and skin damages
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
0%
100%
Swellings on legsEksem
90%
Bensvullnader
70%
60%
10%
10%
0%
0%
0%
Swellings on legsEksem
Bensvullnader
Hairlessness
Hårlöshet
Results, legs
Sulblödningar
Hairlessness
Hårlöshet
Klövröta
Klövröta
No
Slight
Ingen
Lätt
skada
Synlig svullnad / Hårlöshet > 10 cm² / Hudskada > 2 cm²
No
Slight
Ingen
Lätt
skada
Synlig svullnad / Hårlöshet > 10 cm² / Hudskada > 2 cm²
Lätt svullnad, knappt synlig / Hårlöshet ≤ 10 cm² / Hudskada ≤ 2 cm²
Lätt svullnad, knappt synlig / Hårlöshet ≤ 10 cm² / Hudskada ≤ 2 cm²
Ingen
Ingen
Gummimatta
mat
Rubber
10%
Gummimatta
20%
Rubber
slats
Gummispalt
30%
Gummispalt
40%
Gummimatta
mat
Rubber
Blödningar i vita linjen
50%
Gummimatta
Heel horn erosion
Allvarlig
skada
Severe
Allvarlig
skada
Klövröta
Klövröta
60%
Gummimatta
10%
10%
70%
Gummimatta
Gummispalt
50%
50%
40%
40%
30%
30%
20%
20%
10%
10%
Gummispalt
Gummispalt
Gummimatta
Gummimatta
mat
Rubber
Gummispalt
Gummispalt
Rubber
slats
Gummimatta
Gummimatta
Gummispalt
Gummispalt
Betongspalt
Betongspalt
60%
60%
Betongspalt
Betongspalt
Concrete
slats
70%
70%
Gummimatta
Gummimatta
100%
90%
90%
80%
80%
mat
Rubber
Gummimatta
Gummimatta
Blödningar i vita linjen
Rubber
slats
Gummispalt
20%
20%
80%
Betongspalt
Concrete
slats
Sulblödningar
Gummispalt
Results, legs
Gummispalt
30%
30%
90%
Lätt
skada
Slight
Lätt
skada
Betongspalt
Concrete
slats
10%
30%
0%
Betongspalt
20%
40%
10%
Ingen
No
Ingen
Betongspalt
30%
50%
20%
Eksem
Eksem
Dermatitis
Gummimatta
mat
Rubber
40%
60%
30%
80%
Betongspalt
50%
70%
40%
90%
Betongspalt
80%
60%
50%
70%
80%
Gummimatta
mat
Rubber
Severe
Allvarlig
skada
100%
Gummimatta
90%
70%
60%
0%
0%
Gummispalt
Rubber
slats
10%
10%
Gummimatta
20%
20%
Gummimatta
30%
30%
Rubber
slats
Gummispalt
Gummispalt
Sulblödningar
Gummispalt
Rubber
slats
40%
40%
Gummimatta
50%
50%
Gummispalt
60%
60%
Betongspalt
Concrete
slats
70%
70%
Betongspalt
Concrete
slats
80%
80%
Gummimatta
mat
Rubber
90%
90%
Gummispalt
Results, claws
Betongspalt
Betongspalt
0%
Gummispalt
100%
Concrete
slats
Betongspalt
Betongspalt
0%
Gummimatta
mat
Rubber
Betongspalt
10%
Betongspalt
20%
klövsjukdomar
grad av
olika olika
djur med
Andel
av klövsjukd
grad
djur med
Andel
30%
Rubber
slats
Gummispalt
Sulblödningar
i vita linjen
dermatitis
and
heel hornBlödningar
erosion
100%
med
Andel
klövsjukdomar
gradavavklövsjukdomar
olika
medolika
djur
Andeldjur
%. .
Proportion of bulls with varying
degree
ofgrad
claw
diseases,
Blödningar
i vita
linjen
Klövröta
White
line
haemorrhage
Andel djur med olika grad av klövsjukdomar .
40%
Gummispalt
Betongspalt
40%
40%
.
Gummimatta
50%
Andel djur med olika grad av klövsjukdomar
Gummimatta
mats
Rubber
Gummimatta
Gummispalt
60%
Betongspalt
50%
50%
Betongspalt
Concrete
slats
Gummispalt
Rubber
slats
Gummispalt
Betongspalt
Gummimatta
70%
Rubber
slats
Gummispalt
60%
60%
Andel djur med olika grad av klövsjukdomar .
Betongspalt
Betongspalt
Concrete
slats
sole and
white line haemorrhage
100%
Blödningar i vita linjen
.
Allvarlig skada
benskador
olika grad
djur med
Andel
disorders, %
leg
Proportion of bulls with
varying
degree
of av
Klövröta
benskador
olika grad
djur med
Andel
disorders, %
leg
Proportion of bulls with
varying
degree
of av
Gummimatta
Gummimatta
Gummimatta
Gummispalt
Gummispalt
Betongspalt
Betongspalt
Gummimatta
mats
Rubber
Gummimatta
Gummispalt
Betongspalt
80%
Andel djur med olika grad av klövsjukdomar
Sulblödningar
Gummispalt
Betongspalt
Gummimatta
Gummimatta
Gummimatta
Rubber
slats
Gummispalt
Gummispalt
Betongspalt
Concrete
slats
Betongspalt
Andel djur med olika grad av klövsjukdom
90%
Betongspalt
Concrete
slats
Results, legs
Gummimatta
mat
Rubber
Lätt
skada
Slight
Lätt
skada
Gummimatta
Gummimatta
mat
Rubber
Lätt skada
Gummimatta
Ingen
No
Ingen
Gummispalt
Gummispalt
Rubber
slats
Eksem
Gummimatta
80%
Blödningar i vita linjen
Rubber
slats
Gummispalt
Eksem
Eksem
Dermatitis
Betongspalt
Concrete
slats
Betongspalt
Ingen
Gummispalt
0%
0%
Slight
Lätt
skada
Betongspalt
Concrete
slats
90%
Sulblödningar
Betongspalt
70%
70%
mat
Rubber
Gummimatta
Gummimatta
Sulblödningar
i vita linjen
dermatitis
and
heel hornBlödningar
erosion
100%
Gummispalt
Gummispalt Gummispalt
No
Ingen
Gummimatta
Results, claws
Betongspalt
Betongspalt Betongspalt
100%
90%
90%
80%
80%
Rubber
slats
Gummispalt
Gummispalt
.
Andel djur med olika grad av klövsjukdomarProportion
of bulls with varying
degree
ofgrad
claw
diseases, %
avavklövsjukdomar
Andel
klövsjukdomar . .
olikagrad
medolika
djurmed
Andeldjur
.
klövsjukdomar
grad av
olika olika
djur med
Andel
.
av klövsjukdomar
grad
djur med
Andel
Sulblödningar
Gummispalt
0%
100%
Concrete
slats
Betongspalt
Betongspalt
0%
Gummispalt
Betongspalt
med
Andel
klövsjukdomar
gradavavklövsjukdomar
olika
medolika
djur
Andeldjur
%. .
Proportion of bulls with varying
degree
ofgrad
claw
diseases,
Andel djur med olika grad av klövsjukdomar .
10%
Sulblödningar
Eksem
Sole
haemorrhage
Betongspalt
.
Results, claws
Gummimatta
mat
Rubber
10%
0%
20%
Gummimatta
20%
100%
70%
80%
Gummispalt
Rubber
slats
30%
80%
90%
Betongspalt
Concrete
slats
40%
100%
Gummimatta
mat
Rubber
50%
90%
100%
Gummispalt
60%
0%
0%
Betongspalt
70%
Rubber
slats
Gummispalt
80%
Andel djur med olika grad av klövsjukdomar
90%
Betongspalt
Concrete
slats
benskador
olika grad
djur med
Andel
disorders, %
leg
Proportion of bulls with
varying
degree
of av
Anna Hessle
80%
90%
70%
60%
Nautaparlamentii 2014
60%
50%
50%
40%
40%
30%
30%
20%
20%
10%
10%
0%
Heel horn erosion
Allvarlig
skada
Severe
Allvarlig
skada
Klövröta
Klövröta
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
100%
swellings,
hairlessness and skin damages
100%
Blödningar i vita linjen
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
80%
Severe
No
Slight
Ingen
Lätt
skada
Allvarlig
skada
Synlig svullnad / Hårlöshet > 10 cm² / Hudskada > 2 cm²
Skin damages
Hudskador
50%
Lätt svullnad, knappt synlig / Hårlöshet ≤ 10 cm² / Hudskada ≤ 2 cm²
40%
Ingen
30%
20%
100%
swellings,
hairlessness and skin damages
100%
Blödningar i vita linjen
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
Severe
Allvarlig
skada
Skin damages
Hudskador
12
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Tulokset, syönti ja kasvu
Results, cleanliness
225 to 400 kg
2,5
Cleanliness
2,0
Concrete
slats
1,5
Rubber
slats
1,0
Rubber
mat
0,5
Syönti, kg KA/pv
Energian saanti, MJ ME/pv
Rehun hyväksikäyttö, g
kasvua/ kg KA
Rehun hyväksikäyttö, g
kasvua/ MJ ME
Betoniritilä
Kumipalkit
Kumimatto
p
7.07 ± 0,08
7.31 ± 0,09
7.28 ± 0.09
ns
87 ± 1,0
90 ± 1,1
89 ± 1.1
ns
186 ± 3,8
197 ± 4,2
198 ± 4.2
0.096
15.2 ± 0,3
16.0 ± 0,3
1.44a ± 0,03
1.56b ± 0,04
16.2 ± 0.3
0.085
0,0
Back
Front
Abdomen
Rear
Kasvu, kg/pv
Tulokset, syönti ja kasvu
225 to 650 kg
Kumipalkit
Kumimatto
p
8.84 ± 0.12
9.14 ± 0.13
9.12 ± 0.13
ns
109 ± 1.5
112 ± 1.6
112 ± 1.6
Rehun hyväksikäyttö, g
kasvua/ kg KA
135 ± 5.2
141 ± 5.7
146 ± 5.7
Rehun hyväksikäyttö, g
kasvua/ MJ ME
11.0 ± 0.4
11.4 ± 0.5
11.9 ± 0.5
1.34 ± 0.03
1.42 ± 0.03
1.43 ± 0.03
Energian saanti, MJ ME/pv
Kasvu, kg/pv
0.014
Lopputulokset
Betoniritilä
Syönti, kg KA/pv
1.51ab ± 0.04
ns
ns
ns
0.087
Lopputulokset jatkuu
• Sonnit makasivat ajallisesti yhtä pitkiä aikoja kaikilla
pinnoilla, mutta kumipäällysteillä ne nousivat ja
laskeutuivat makuulle tiheämmin, makuujaksojen
ollessa lyhyempiä
• Epänormaali käytös ylösnousuissa ja makuulle
menossa oli yleisintä betoniritilällä
• Sekä sorkan kasvu että sen kulutus olivat suurinta
betonipalkeilla verrattuna kumipäällystepalkkeihin.
• Turvotukset jaloissa olivat yleisempiä ja vakavampia
betonipalkeilla olevilla sonneilla kuin
kumipäällysteisillä palkeilla kasvavilla sonneilla.
Harja-Raappa ritilällä
• Betonipalkeilla esiintyi enemmän anturan ja
valkoviivan vertymiä, mutta vähemmän
kantasyöpymiä kuin kumipäällysteisillä palkeilla.
• Sonnit olivat puhtaampia betonipalkeilla ja
kumitetuilla palkeilla kuin kumimattopäällysteisissä
karsinoissa.
• Kasvuaika teurastukseen oli 31 päivää lyhyempi
kumimattokarsinan sonneilla ja 14 päivää lyhyempi
kumipäällysteisillä palkeilla kasvaneilla sonneilla
verrattuna päällystämättömien betonilakkikarsinojen
sonneihin.
13
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Kokoritiläkarsinat
Yleistä nautojen
tuotantorakennuksista
Kokoritiläkarsinat
Täyskuivikepihatto
• Tulivat suosituiksi 1960-1970-luvuilla
• Kehitysaskel parempaan. Tätä ennen kasvatettu pää kiinni parressa
• Edelleen yleinen kasvatustapa. Nykyään näitä rakennetaan vähän.
Lämpöeristettyjä rakennuksia.
• Loppukasvattamoita, lähinnä maitorotuisille sonneille
+ Tilan käyttö tehokasta
+ Työnkäyttö tehokasta
+ Puhtaat eläimet
- Kallis per m2
- Ahdasta
- Ilmanvaihdon säädöt oltava kohdallaan
- Ei sovi vasta vieroitetuille vasikoille
- Eläinten hyvinvointikeskustelut → Uusissa rakennuksissa vaaditaan
kumipinnoite
Täyskuivikepihatto
Makuuparsipihatto
• Yleinen vanhoissa rakennuksissa, jotka muokattu pihvikarjalle
sopiviksi
• Lantakäytävällä tai ilman
• Kuivikepeti joko samalla tasolla kuin lantakäytävä tai alempana
• Lantakäytävien kolaaminen joko traktorilla tai raapoilla. Kuivikepohja
traktorilla noin kerran vuodessa
+ Eläimet voivat liikkua vapaasti ja makuumukavuus korkealla tasolla
+ Joustava rakennus, vähän kalusteita
+ Hyvin hoidettuna puhtaat eläimet
- Työvoimavaltainen
- Suuri olkimenekki
- Likaiset eläimet, jos huonosti hoidettu
- Liian vähäinen kulutus sorkille ja enemmän sorkkaongelmia kuin
ritliällä
14
Anna Hessle
Nautaparlamentii 2014
Makuuparsipihatto
Ulkokasvatus
• Melko uusi rakennustyyppi pihvikarjalle
• Eristämättömiä (tai lämpöeristettyjä) rakennuksia
• Kolattavat lantakäytävät (tai ritiläpalkkikäytävät)
+ Parempi makuumukavuus kuin kokoritiläkarsinoissa
+ Pienempi kuivikekustannus kuin kokokuivikepohjalla
+ Pienempi työmenekki kuin kokokuivikepohjassa
tai sitten ei: Bostad, Elise (2013). Labour in Swedish
intensive beef cattle production - physical work
environment and motivation. Dissertation SLU 2013:69
-
Ei yhtä joustava kuin kokokuivikepohja
Ei yhtä mukava makuualusta kuin kuivikepohjapihatossa
Korkea investointikustannus
Sonneilla runsaasti hiertymiä
Ulkokasvatus
Puoliksi ulkona
•Ulkona ympäri vuoden
•Nyt hyväksytty toimintatapa
•Edellyttää liittymistä erityiseen
eläinten hyvinvointiohjelmaan
•Muutama vuosi sitten asiasta käytiin
tulehtunutta keskustelua →
•Johti Ruotsin Eläinsuojelutoimiston
sulkemiseen 2007
•Edellytykset
•Hiekkaiset maat
•Paljon pinta-alaa
•Hyvät eläinten siirtorutiinit
•Metsä- tai muu säänsuoja
•Kesä-poikiminen?
Kiitos!
15