Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 6 • 10.10.2013 • www.varkaudenseurakunta.fi Päästä irti häpeästä –> sivu 10 Kari Rajamäki kotirapullaan –> sivu 8 Valovoimaa Naisten tarinoita nuotiotulilla –> sivu 5 Varkaus täynnä rukousta S. 12 kotiviesti Miesten kesken4 Nuorten mielipideseinä 6 Kari Rajamäen haastattelu 8 Hiljaisuuden voima 13 Kootut menovinkit 15 Lukijalta16 pääkirjoitus kirkkovuosi Mesikämmenistä Jumalan kämmenelle Olli Tynkkynen kirkkoherra Kesä sitten loppui kuin veitsellä leikaten. Pitkäänhän tuo kesti ja hyvät muistot siitä jäivät. Jäi toki muutakin. Syyskuun alussa pihaltamme Muaveellä löytyi aamulla karhun jäljet. Se pisti miettimään. Kantarelleja toki uskaltauduin etsimään ja kävin päivittäin pyöräilemässä, mutta hiljaisemmilla metsäpätkillä rinkuttelin soittokelloa ja laulelin ääneen erilaisia lauluja. Hoilailin muun muassa ”Lentäjän poikaa”, vaikkei se edes kuulu suosikkeihini. Myöhemmin paljastui, että peräti kolme nallea oli mellastanut kylän ympäristössä. Nyt kaikki kolme on kaadettu, enkä mitenkään voi sanoa jääneeni heitä kaipaamaan. Karhuista nousi mieleeni vanha juttu kahdesta miehestä, jotka olivat samoilemassa metsässä. Yhtäkkiä valtava karhu ilmestyi heidän eteensä, ilmiselvästi hyökkäysasennossa. Toinen miehistä alkoi hätäisesti riisua reppuaan. Toinen kysyi ihmetellen: ”Miksi suotta luovut repustasi? Et varmaan pysty ilman sitäkään juoksemaan nopeammin kuin karhu.” Siihen vastauksena kuului: ”Ei minun tarvitsekaan juosta nopeammin kuin karhu. Pääasia, että juoksen nopeammin kuin sinä.” Tällaista mentaliteettia ilmenee nykyaikana monella sektorilla valitettavan paljon. Yhteisvastuullisuuden häviämisestä on viime vuosina puhuttu ja kirjoitettu tuskastuttavan paljon. Lisäänpä siis lusikkani soppaan. En pääse irti karhuista. Siispä: Isäntä ja renki olivat karhun kaadossa. Pusikossa rytisi ja PAM, eläin kaatui. Renki iloitsi: ”Hei, me kaadettiin karhu!” johon isäntä kysyi: ”Ketkä me? Minähän sen ammuin”. Miehet menivät sitten katsomaan saalista, joka osoittautui lehmäksi. ”O-ou, me kaadoimmekin lehmän”, sanoi isäntä. ”Ketkä me?” ihmetteli puolestaan renki. Tällaiseksikö meidän kristittyjenkin elämä on mennyt: kaverin jättämiseksi, vastuun pakoiluksi, pelkurimaiseksi taaperrukseksi? Ensi sunnuntain 2. vuosikerran epistolatekstit antavat rohkaisua ja osviittaa siitä, mitä Jumalan lapsen elämä voisi ja soisi olla. ”Olkaa vahvoja ja rohkeita, älkää pelätkö älkääkä säikkykö noita kansoja (tai karhuja, päätoim. lisäys) sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne. Hän ei jätä teitä yksin eikä hylkää teitä.” Paavali täydentää vielä kolossalaiskirjeessään: ”Jumalan kirkkauden voima ja väkevyys vahvistakoon teitä olemaan aina kestäviä ja kärsivällisiä.” Luttilan hautausmaan kynttilämeri kertoo, että kuolleet läheiset elävät yhä muistoissa ja ajatuksissa. Pyhien yhteys Teksti: Miina Karasti Kuva: Pauli Paatsola Pyhäinpäivänä hautausmaat muuttuvat valtaviksi kynttilämeriksi. Hautausmaalla loistava kynttilämeri kertoo satoja, tuhansia tarinoita. Kynttilät syttyvät surun, ikävän, kunnioituksen, kiitollisuuden, katumuksen, katkeruuden, vihan ja rakkauden saattelemina. Muistamme pyhäinpäivänä kuolleita läheisiämme. Ennen vietettiin nykyisen pyhäinpäivän sijaan kahta eri juhlapyhää: kaikkien pyhien päivää marraskuun ensimmäisenä päivänä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivää marraskuun toisena. Nämä kaksi juhlapyhää sulautuivat yhdeksi pyhäinmiesten päiväksi, jota vietetään nykyään 2 aina loka- ja marraskuun taitteessa olevana lauantaina. Pyhäinpäivänä muistellaan kristikunnan marttyyreja ja kaikkia Kristuksessa kuolleita pyhiä. Yhdistämme usein sanan pyhä vain kuolleisiin, mutta kaikki Kristuksen omat ovat pyhiä. Jokainen kastettu on pyhä. Kuten uskontunnustuksessa sanotaan, pyhät muodostavat yhteyden, johon me elävät pyhätkin liitymme. Olemme osa pitkää sukupolvien ketjua. Kirkon alttari on puolikaaren muotoinen. Kun polvistumme alttarille, me emme ole siinä yksin. Kaikki kuolleet pyhät muodostavat ympyrän toisen kaareen täydentäen näkymättömästi alttarin ympyräksi. Meillä ovat vakiintuneet tavat viettää pyhäinpäivää. Päivän tunnelma on harras ja surumielinen. Moni läheisensä menettänyt käy sytyttämässä kynttilän joko haudalla tai hautausmaan muistelupaikalla. Haudoille viedään jäkäläseppeleitä ja kukkia. Kynttilän voi sytyttää myös kotona läheisensä muistolle. Kirkoissa vietetään aamulla ja illalla jumalanpalvelusta. Illan jumalanpalveluksessa luetaan kaikkien edellisenä vuonna kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja sytytetään jokaiselle kynttilä sekä rukoillaan heidän ja heidän omaistensa puolesta. Pimeydessä lepattava kynttilän liekki on myös toivon liekki. Kynttilän liekki loistaa meille iankaikkisen elämän toivoa, jälleennäkemistä kuolleiden rakkaidemme kanssa kerran kirkkaudessa. sana Jes. 65: 23 Enää he eivät näe vaivaa tyhjän vuoksi, eivät synny kuollakseen kohta, vaan he ovat Herran siunaama suku ja heidän vesansa pysyy heidän luonaan. Jumala, taivaallinen Isämme. Sinä annat ihmiselle elämän ja otat sen jälleen. Katso ja kuule meitä, jotka ikävöimme poisnukkuneita läheisiämme. Anna rauhasi käydä yli meidän surumme ja pelkomme. Kiitos, että sinun tahtosi meitä kaikkia kohtaan on hyvä. Rippikouluissa kasvaa tärkeitä vastuunkantajia. Kuvassa viime vuoden isosia Hännilän leiriltä. Kirkon uudet kasvot Teksti: Mikko Hieta ja Krista Väisänen Kuva: Petteri Ketola Tulevaisuuden kirkko tarjoaa jäsenilleen mielekkäitä tekemisen paikkoja. Maallikoiden rooli työntekijöiden rinnalla kasvaa. Seurakunnan työntekijät ja luottamushenkilöt laativat lähiviikkoina tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmia. Työtä on tavallista enemmän, sillä kirkkoneuvosto on antanut tehtävään poikkeuksellisen tiukat raamit. Vuosina 2014–2016 seurakunnan menoja supistetaan 360 000 eurolla. Varkauden seurakunnan talous on kääntynyt ylijäämävuosien 1999–2009 jälkeen alijäämäiseksi, mihin on vaikuttanut osaltaan verotulojen epäsuotuisa kehitys. – Positiivista on, että olemme selvinneet Kotiviesti 6 l 10.10.2013 velattomina ja ylijäämävuosien kerryttämällä puskuritilillä on vielä 2,6 miljoonaa euroa pelivaraa, kertoo hallintojohtaja Olli Siivola. Varkaus ei ole haasteiden kanssa yksin, sillä viime vuonna joka kolmannella Suomen seurakuntatalouksista menot olivat tuloja suuremmat. Ongelmat ovat usein rakenteellisia: Vaikka budjetoituja määrärahoja ei ole ylitetty, kiinteistö- ja henkilöstökulut ovat kasvaneet suuremmiksi kuin mihin jäsenten kantokyky riittää. Näin on myös Varkaudessa, jossa palkat oheiskuluineen nielevät 65 prosenttia seurakunnan budjetista. Kirkkoneuvosto etsii säästöjä juuri henkilöstökuluissa, mikä tarkoittaa ensi vuonna perheneuvottelukeskuksen johtajan viran jäädyttämistä. Tällä arvioidaan saavutettavan noin 50 000 euron säästö edellisvuoteen verrattuna. Seuraavina vuosina henkilöstömäärä vähenee eläköitymisten kautta. – Talouden tasapainottaminen on yhteistyötä, jonka tavoitteena on talousarvion loppusumman pienentäminen. Emme käy höyläystalkoisiin vaan mietimme puhtaalta pöydältä, mitä todella tarvitaan ja mistä voidaan luopua, kertoo Siivola. Säästöjä voidaan saada myös myymällä seurakunnan tiloja ja kiinteistöjä, mutta konkreettisia suunnitelmia niiden osalta ei ole olemassa. Varsinaisiin toimintamäärärahoihin ei suunnitella merkittäviä leikkauksia. Olennaista on silti sen pohtiminen, millaista työtä kirkko jatkossa tekee -ja miten. Harveneva työntekijäjoukko ei voi tehdä kaikkea niin kuin ennenkin. Kirkko on vuoteen 2015 yltävässä strategiassaan päättänyt, että palkatun henkilöstön työnkuvia muokataan vähitellen niin, että he voivat luoda seurakuntalaisille mielekkäitä toimintamahdollisuuksia sen sijaan, että tekisivät kaiken itse. Varkauden seurakunnassa diakonista vapaaehtoistyötä koordinoiva Pia Hosio muistuttaa, että vaikka tiettyjä tehtäviä ei voi jakaa, löytyy seurakuntalaisilta valtavasti hyödyntämättömiä taitoja. – Jos sinulla on idea toiminnasta, soita ja laitetaan asia tapahtumaan. Kyseessä voi olla vaikka määräaikainen ryhmä tai tempaus. Keväinen Yhteisvastuukeräys mahdol- listaa myös yksittäiset hauskatkin ideat. Toiminnan kehittäminen ei kuitenkaan jää vain vapaaehtoisten harteille. Seurakunnassa ollaan perustamassa tiimiä, joka kokoaa koko talon tiedot ja taidot yhteen. Tavoitteena on luoda uusia mielekkäitä toimintamuotoja, yhtenäistää vapaaehtoistoiminnan käytäntöjä ja nostaa työn näkyvyyttä työyhteisössä. Suhteessa vapaaehtoisiin työntekijä voi toimia eräänlaisena valmentajana, mahdollistajana tai välittäjänä. – Jokainen voi palvella sillä paikalla, jonka tuntee omakseen. Esimerkiksi diakoniatyössä joku auttaa vanhusta tietokoneen käytössä, joku huolehtii leivänjaosta ja joku käy kahvilla muistisairaan kanssa, Hosio vinkkaa. – Jokaisen vapaaehtoisen panos on meille äärimmäisen tärkeä ja toivomme, että he voivat myös näin kokea. Kirkossa on jatkossakin tilaa myös niille, jotka kaipaavat hiljentymistä eivätkä tahdo osallistua muulla tavoin. Jokaiselle tulee niitä hetkiä, jolloin on syytä istahtaa kirkon penkkiin itse heikkona ja tarvitsevana. Silloin yhteisö kantaa. 3 kirkonkirjat Kastetut: Akseli Ilmari Kohvakka, Nooa Caspian Christoff Boman, Eeva-Liina Mirjami Surakka, Tuukka Miro Matias Voutilainen, Kasper Lauri Petteri Kammonen, Joona Juhani Kristian Puustinen, Urho Ilmari Kolehmainen, Samuel Toivo Tapani Juvonen, Lilli Saimi Sofia Kanniainen, Bea Sofia Oinonen, Jasper Tapani Kristian Virolainen, Onni Väinö Korkala, Jyväskylän seurakunta, Aino Kaarina Loimusalo, Tampereen Aitolahden seu- rakunta ja Neea Susanne Sofia Viidanoja, JärviKuopion seurakunta Vihityt 17.8.2013 Riku Juhani Parkkinen ja Niina Mari Kaarina Turunen, Kuopion Kallaveden srk 31.8.2013 Juha Henrik Vaahterinen ja Hanna Kaarina Teittinen, Varkauden srk 31.8.2013 Mikko Petteri Korhonen ja Susanna Elisabet Koistinen, Varkauden srk 31.8.2013 Ville Niko Juhani Liuska ja Mari Hanna Karoliina Nykänen, Varkauden srk 31.8.2013 Sami Janne Kalevi Ramstedt ja Maija Annika Malvela, Varkauden srk 6.9.2013 Saku Tapio Härkönen ja Anita Sisko Annikki Boman, Varkauden srk 7.9.2013 Jukka Tapio Tyrväinen ja Maarit Helena Kanerva, Varkauden srk 14.9.2013 Petri Kalervo Boman ja Tiina Hellevi Roni, Varkauden srk 21.9.2013 Mikko Tapani Lyytikäinen ja AnnaKaisa Helena Räsänen, Varkauden srk 28.9.2013 Heikki Uolevi Lukkari Sotkamon srk ja Minni Lumi Amelie Kiuru Kuopion tuomiokirkkosrk Hautaan siunatut Eine Inkeri Itkonen 86 v, Onni Ilmari Malkki 82 v, Elvi Eliina Marjatta Pitkänen 75 v, Ari Kalevi Silvast 56 v, Aija Maarit Immonen 43 v, Joonas uutisia keskiviikon kellot. Seurakunnassamme on mahdollisuus soittaa sanomakelloja kuolleen omaisen muistolle. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista 1. joulukuuta lähtien kelloja soitetaan pääkirkossa ja Kangaslammin kirkossa keskiviikkoisin kello 10 ja kello 10.10. Sanomakelloissa muistetaan pääkirkolla yhtä aikaa kaikkia poisnukkuneita, kuitenkin miehiä ja naisia erikseen. Kangaslammilla kelloja soitetaan vainajan iän mukaan. Kellojen soittaminen on vanha perinne ja se antaa perheelle ja ystäville mahdollisuuden tulla muistelemaan kuollutta omaista kirkkoon tai pihamaalle. sunnuntain seurakunnalliset. Seurakunnan tapahtumailmoitukset ovat ilmestyneet Warkauden lehdessä vuosia tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Ensimmäisestä adventtisunnuntaista 1. joulukuuta lähtien ilmoitukset kootaan yhteen ja julkaistaan vain sunnuntain lehdessä. Tapahtumatiedot päivitetään tuoreeltaan myös seurakunnan verkkosivuille ja Warkauden lehden Ajassa-palsta esittelee tarkemmin kiinnostavimmat menovinkit. Myös Kotiviesti kertoo lehden julkaisuaikana tiedossa olevista tapahtumista. Muutoksella pyritään säästöjen lisäksi selkiyttämään ilmoituskäytäntöä. Tilaisuuksien peruuntumisista tai muista tärkeistä muutoksista tiedotetaan edelleen tarpeen mukaan muina päivinä. toivorikas blogi pystyyn. Seurakuntamme verkkosivut ovat rikastuneet Toivoa sopii -blogilla. Blogi paneutuu erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan ja päivityksistä vastaavat nuorisotyönohjaajat Tiina Taavitsainen ja Emma Kauhanen, tiedottaja Krista Väisänen, kesäteologina seurakunnassamme toiminut Karoliina Mustonen, papit Miina Karasti ja Pekka Päivärinta sekä 19-vuotias teologisen opintoihin suuntaava Sami Miettinen. Blogiin pääset suoraan etusivulta. Tule ja tarkasta, kommentoi ja ehdota vaikka uutta blogistia! piispa vierailee varkaudessa. Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen tekee Varkauteen kolmipäiväisen piispantarkastuksen helmikuun loppupuolella. Jolkkonen tapaa vierailunsa aikana seurakuntalaisia, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä sekä paikkakunnan hallinnon edustajia. Piispantarkastuksen tarkoituksena on olla tukena ja apuna seurakunnan elämässä ja sen aikana käydään läpi muun muassa toiminnan painopisteitä, hallintoa, taloutta ja työn kehittämistä. Parhaillaan käynnissä oleva prosessi huipentuu piispan vierailuun ja juhlamessuun, joiden ohjelma selviää tarkemmin lähempänä vierailun ajankohtaa. 4 Pro-miehet haluavat vaikuttaa kotiseurakuntansa toimintaan. Hakusessa on ainakin muutama paikka ensi vuoden seurakuntavaaleissa. Miesten ilta viikon kohokohta Teksti ja kuva: Krista Väisänen Varkauden seurakunnan Pro-miehet juhli syyskuussa 20-vuotista taivaltaan. Miesten kesken ymmärretään yhtä hyvin sanat kuin hiljaisuus. Nelisentoista vuotta sitten Jouko Airas tuli vedetyksi mukaan Promiesten piiriin. Tapaamisen aito ja myönteinen ilmapiiri kiinnitti mukaan ja nykyisin hän toimii joukon koollekutsujana ja yhteyshenkilönä seurakunnan suuntaan. Ei sillä, että tätä joukkoa pitäisi patistella yhteen – mutta onpahan joku, joka hoitaa juhlan kunniaksi piirakat pöytään. Pro-miehet muistelivat Puurtilan juhlasaunaillassa, että jo alusta syntynyt veljeys on kantanut läpi tiukkojenkin tilanteiden. – Miesten kommunikaatio voi seurakunnan ulkopuolella jäädä usein raapimaan elämän pintakerroksia, mutta täällä voi puhua mistä vaan. Se pitää yhdessä, kertoo yksi perustajajäsenistä Timo Hämäläinen. Samaa todistavat muut veljet. Yksi ulottuvuus on uskon kokeminen ja jakaminen yhdessä, mutta piirissä vallitsee vapaus ja siellä on miesten mukaan helppo hengittää. – Ei täältä löydy tiukkapipoja. Yhdessä lauletaan, rukoillaan, ajetaan autoilla ja korjataan niitä. Ja kun ei ole tyttöjä pelkäämässä, voidaan niistäkin puhua, nauraa Vesa Hahtola todeten, ettei hänellä ole ikinä ollut niin paljon ystäviä kuin nyt. ja Toivon tuvalla, mutta toimintaperiaatteet ovat säilyneet samoina: viikoittain kokoonnutaan ja järjestetään satunnaisesti talkoita. Yhdessä on lisäksi kierretty miesten päivillä Nokialla, Ryttylässä, Oronmyllyllä ja jopa Hartwall-areenalla. – Jotkut tästä porukasta ovat käyneet evankelistakurssin tai ovat muuten Herran hommissa. Seurakuntakin voisi hyödyntää meitä enemmän, miehet vinkkaavat. Pro-miehiin osallistuu 5–10 miestä ja uusia on aloittanut tämänkin syksyn aikana. Miesten piiri syntyi 20 vuotta sitten Kansan Raamattuseuran kulkijan ja ”armeijan kapiaisen” Keijo Hämäläisen vierailtua Kuoppakankaalla miesten päivillä. Vuosien saatossa on kokoonnuttu Kuoppiksen lisäksi kirkon alakerrassa Pro-miehet kookoontuu keskiviikkoisin klo 19 Hannun salissa muulloin paitsi kuun ensimmäisenä keskiviikkona, jolloin kokoonnutaan pääkirkon päiväkerhotiloissa. Vanhustenviikko kutsuu juhlimaan Suomessa on vietetty vuodesta 1954 lähtien vanhustenpäivää lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina. Sitä seuraa 6.-13. lokakuuta vanhustenviikko, jonka teemana on tänä vuonna Hyviä vuosia – Goda år. Vanhustyön keskusliiton kampanjan tarkoituksena on piristää vanhusten arkea ja kiinnittää huomiota vanhuksiin ja heidän asioihinsa. Keskusliitto on maan laajin vanhustyön järjestö ja se on perustettu vuonna 1949. Liittoon kuuluu noin 340 jäsenyhteisöä. Varkaudessa vanhustenviikko tarjoaa monia toiminnan paikkoja. Diakoniatyöntekijä Ellen Väntti kehottaa myös vanhusten omaisia pitämään silmänsä auki vierailla käydessään. – Tapahtumia on niin runsaasti, että ilmoittelua kannattaa seurata asumisyksiköissä paikanpäällä. Vinkkinä Väntti mainitsee Kuoppakankaan työkeskuksen ikäihmisten kerhon, jossa vanhuksia hemmotellaan vanhustenviikolla muun muassa niskahieronnalla, kynsien lak- kaamisella, nimileikeillä, lauluilla sekä liikunnalla musiikin kera. Vietnamilainen Truc ystävineen tuo myös mukanaan paikallisia herkkuja. Kerhokerta toteutetaan yhdessä Punaisen Ristin Varkauden osaston monikulttuuritoiminnan kanssa. Viikon aikana on myös mahdollisuus muun muassa tutustua tietotekniikan maailmaan Hyvinvointi Ankkurin SeniorSurf-päivässä tai keskustella sosiaalityöntekijän kanssa taloudenhallinnasta ja sosiaaliturvaetuuksissa. Aatu Eemeli Pietikäinen 19 v, Martti Johannes Pehkonen 93 v, Raili Inkeri Karvonen 85 v, Sylvi Maria Hämäläinen 76 v, Raimo Kalevi Lyytikkä 76 v, Vesa Olavi Jäppinen 70 v, Vesa Olavi Nyyssönen 48 v, Marko Juhani Laitinen 34 v, Katri Sihvonen 88 v, Leila Anneli Mönttinen 67 v, Lasse Juhani Reijonen 62 v Itä-Suomen maistraatista, Tarja Elina Laakoli 53 v, Sirkka Sylvia Vainikainen 88 v, Eila Eeva Marjatta Räisänen 79 v, Rauha Orvokki Immonen 79 v, Reino Ilmari Vänttinen 72 v, Sirkka Onerva Kokko 71 v Pieksämäen srk, Aimo Oskari Kosonen 70 v, Atte Oskari Heinonen 15 v, Sirkka Margareetta Tarnanen 95 v, Terttu Lahja Viljakainen 91 v, Selma Maria Matikainen 84 v, Unto Kalevi Suutarinen 82 v, Aune Tellervo Kananen 96 v, Meeri Tellervo Häyrinen 84 v, Reijo Juhani Kauppinen 52 v, Henri Johannes Kristian Mäki 22 v ”Käyn aina kohti taivasta, kun Jeesukseeni uskon. Kuoleman yönkin tullessa saan nähdä aamuruskon.” Kangaslammilla katsotaan tähtiin Virsi 611 kolumni Teksti ja kuva: Krista Väisänen Tähtien salaisuudet aukenivat seitsemälletoista eri-ikäiselle naiselle Härkämäen observatoriolla, jossa vietettiin upeaa lokakuista iltaa diakoniatyöntekijä Ellen Väntin ja Tarja Natusen johdolla. Kiireettömän illan ohjelmaan kuului myös rennonletkeä tietokilpailu Taivaan valoista, muistista kaivetut tähtilaulut ja tietenkin nuotiokahvit hyvillä höysteillä. Avaruuden maailmaan naisia opasti tähtiharrastaja Hannu Aartola, joka on ollut mukana Warkauden Kassiopeian toiminnassa sen alusta alkaen. Vuonna 2001 perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää tähtitieteen harrastusta ja opetusta Varkauden seudulla. Yhdistyksen omistamassa Härkämäen observatoriossa on tehty myös tieteellisiä havaintoja esimerkiksi supernovista. Naisten illassa kuultiin tietopitoiset mutta huumorilla höystetyt selitykset muun muassa revontulten ja auringonpilkkujen synnylle, tähtikuvioiden merkitykselle ja sille, miksi kuviteltu horoskooppimerkki ei välttämättä pidäkään paikkaansa. Opastuksista nautittiin sekä laavun nuotiopiirissä, mielikuvituksellisesti sisustetulla kodalla että uudenkarheissa kerhotiloissa. Kurkistus tähtien tuolle puolen sai miettimään ihmisen pienuutta. Maapallokin mahtuisi auringon sisään. Kuitenkin tässäkin illassa kohtasivat naiset sukupolvien ketjussa, jossa jokainen on elänyt omaa merkityksellistä elämäänsä. Lähetys on viestintää – viestintä on lähetystä Teksti: Seija Mattila, lähetyssihteeri Avasin tänä vuonna ilmestyneen Karoliina Malmelinin kirjoittaman Seurakuntien viestintäkirjan hieman arkaillen. Pitäisikö sitä taas opetella uudenlaisia työtapoja? Kirja alkoi Raamatun tekstillä: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona ja Sana oli Jumala. Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme” (Joh 1:1, 14). Kirkko on rakennettu Sanalle ja viestin viemiselle, siksi jokainen seurakunnan jäsen on viestijä tavalla tai toisella, halusi sitä tai ei. Kirkon ja seurakunnan viesti on Sana, Jeesus Kristus. Jeesus tuli pelastamaan maailman ja kertomaan Isän Jumalan suuresta rakkaudesta. Tämä sanoma, viesti, on osoitettu jokaiselle ihmiselle, kaikissa maissa kaikkina aikoina. Tässä paistuvat ehkä vuoden viimeiset nuotiomakkarat, arvelivat naisten illan osallistujat Härkämäen laavulla. Ilta ulkoiluun oli mitä kaunein. – Kunpa osaisimme tässä pienuudessamme nähdä Jumalan suuruuden ja hänen mahdollisuutensa elämässämme, kiteytti Ellen psalmin 8 sanoin. Avaruuden ihmeiden äärellä se tuntuu hetken helpolta. Naisten iltoja järjestetään usein keväisin ja syksyisin. Tule mukaan virkistymään! Iltamusiikki valaisee syksyn kuva: Sini Pennanen Syksyn pimetessä mieli kaipaa virkistystä. Tätä tarjoilevat tuubisti Harri Miettunen ja pianisti Andra Kaus, joiden Iltamusiikkia-konsertti sisältää säveliä Bachilta, Beethovenilta, Shostakovitshilta, Schumannilta ja Rodrigolta. Illassa kuullaan myös suomalaisittain Jean Sibeliuksen Nocturne. Harri Miettunen aloitti tuubansoiton Varkauden soittokunnassa vuonna 1981 harrastettuaan sitä ennen viulun- ja oboensoittoa. Valmistuttuaan sotilasmuusikoksi ja käytyään varusmiespalveluksen häntä odotti työpaikka Kaartin soittokunnassa, jonka Kotiviesti 6 l 10.10.2013 jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Joensuun ja Tampereen kaupunginorkestereissa. Miettusen Sibelius-tutkielma ”The S-motif” on huomioitu kansainvälisesti. Pianonsoitonopettaja ja musiikin maisteri Andra Kaus on kotoisin Saarenmaalta Virosta. Tällä hetkellä hän työskentelee Soisalo-musiikkiopistossa Pieksämäellä, jossa hän on asunut vuodesta 1997. Kaus on tehnyt yhteistyötä muun muassa tenori Jyrki Anttilan sekä baritoni Jorma Hynnisen kanssa ja säestänyt niin kuoroja kuin mestarikurssilaisia. Yhdessä Kaus ja Miettunen ovat soittaneet syksystä 2013. Iltamusiikkia-konsertti Varkauden pääkirkossa torstaina 17.10. klo 18. Iltaan on vapaa pääsy ja ohjelma maksaa 10 euroa. Konsertti liittyy Varkauden soittokunnan 100-vuotisjuhlakauteen. Jokaisella luodulla ihmisellä on oikeus viestin vastaanottamiseen ja meidän, jotka olemme sen saaneet, on raivattava esteet viestin eteenpäin viemiseltä. Lähetystyö on ennen kaikkea Jeesuksesta kertomista, sanoilla ja palvelulla, siis viestintää. Viestinnän tarkoitus on kertoa kirkon perussanomaa, se on siis lähetystä. Seurakuntien viestintäkirja on kirjoitettu, että me osaisimme viedä maailman parasta viestiä parhaalla mahdollisella tavalla. Kirjoittaja on ottanut esimerkkejä muun muassa Apostolien teoista, kuinka alkukirkon viestijät hallitsivat viestinnän keinot, kohtasivat ihmiset aidosti, sovelsivat puheensa vastaanottajan mukaan ja kuuntelivat herkällä korvalla. Vaikka kaikki viestintäteknologian uusimmat keinot ovat käytössämme ja niitä hienosti käytetäänkin, tärkeintä on kuitenkin ihmisen viesti ihmiselle. ”Siellä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, minä olen heidän keskellään.” (Matt 18:20) 5 nuoret Piispa julisti koulurauhan Teksti: Kirkon tiedotuskeskus Piispa Jari Jolkkonen julisti koulurauhan Kuopiossa. Snellmanin koulussa elokuussa pitämässään puheessa Jolkkonen kannusti opettajia pitämään rohkeasti yhteyttä vanhempiin kaikenlaisissa oppilasta koskevissa asioissa. Piispa kantoi myös huolta nyky-yhteiskunnassa vahvistuvaan ilmiöön, jossa vanhemmat esittävät yksilöllisiä ja kohtuuttomiakin vaatimuksia opettajille. – Vanhempina emme voi ulkoistaa kasvatustehtävää opettajille, sillä kyse on meidän lapsistamme. Emme voi myöskään pitää opettajia omien yksilöllisten kasvatusmieltymystemme käskyläisinä. Opettajien pompottelu ei ole kypsää vanhemmuutta. Jolkkonen muistutti myös oppilaita, että jokainen voi vaikuttaa yhteiseen viihty- vyyteen olemalla hyvä toisille. – Näkymme ja unelmamme on yhteinen: se, että kaikki viihtyisivät koulussa, että kaikilla olisi koulussa turvallista ja hyvä olla. Mitä mielessä, nuori? Kotiviesti vieraili Päiviönsaaren koululla kysymässä kasiluokkalaisten mielipiteitä. Tässä muutama poiminta liittyen tulevan kesän ripariin ja arkipyhien siirtämiseen. Ajatuksia nuorilta irtosi myös muista aiheista, joihin palataan tulevissa Kotiviesteissä. Rippileiristä lisää tietoa Nea Markkanen ja An ni Sivonen, 8 lk Emma Kauhanen kävi ko lusta. Hän kertoi, että ulussamme kertomassa rippikou- rip konfirmaatio. Hän kerto pikoulu kestää 5-6 päivää plus ko käydä 15-vuotiaana vai myös, että rippikoulua ei ole paksenä vaan tai ei ollenkaanan sen voi käydä ihan minkä ikäitai kesällä ja paikkavaihto . Rippikoulun voi käydä talvella ehtoja oli ”paljon”. Olisimme halunneet lisäk vässä on opiskelua, mitä si tietää: Montako tuntia päilisäksi, minkälaista ruok rippikoulussa tehdään opiskelun aa siellä on ja missä yövy menee leirille? tään, jos Emma vastaa: Arkipyhät paikallaan Lotta Tolva nen ja Ali na Hämä läinen, 8C Arkk ipiispa Kari Mäk tuomiokirkossa valtiopäivinen kertoi saarnassaan Helsingin luksessa, että pyhäpäivät ien 150-vuotisjuhlajumalanpalveovat ihmistä varten. Me maa mieltä. olemme saLapset ja aikuiset tarvit hyviä hengähdystaukoja sevat pyhäpäiviä, koska pyhät ovat rettäisiin viikonloppuun. Ei voida vaatia, että pyhäpäivät siirtavaa. Pyhät antavat ma, koska se olisi kohtuutonta ja uuvutkista arjen rasittavista asihdollisuuden tyhjentää mielensä kaioista. R ipari kestää aloitu ssunnuntain messu sta konfirmaatiosu hin. Leiriltä palataa nnuntain perjantaina, la ua ntaina on yleensä firmaatioharjoitus ko sältää leirijakson lisja sunnuntaina itse juhla. Rippikoulu näk tutaan seurakunna si myös seurakuntajakson, jossa tu situsn Opiskelun tuntim toimintaan ja omaan ryhmään. ää rä riippuu päivien ennakkoon pidett yj en oppituntien määrärytmityksestä ja aikataulu voisi kesä stä. Esimerkk aamupala, 9 aamuhn leirillä olla seuraava: klo 8 heräty i12.30 ulkoilua & tyartaus, 9.30 työskentelyä, 11.30 louns ja kentelyä, 16.30 päiv öskentelyä, 14 päiväkahvi, 14.30 ty as, pala, 21 iltaohjelm ällinen, 17.30 raamis, 18 saunat, 20 iltösa, aJa mitä muuta leirill22.30 iltahartaus, 23 hiljaisuus. ä sitten tehdään; tutu leiriläisiin ja Raam st at tu un isosten ohjaamissa utaan toisiin sä, pelaillaan ja leik pienryhm taan isosten valmis itään, syödään hyvin ja illalla osallis issketsejä, pelejä, yh telemaan iltaohjelmaan (sisältää us tulua siis leiri ei ole, teistoimintaa, laulua). Pelkkää opisein va ke Ruoka leirillä on mikka aikataulutus hurjalta näyttääkinon . ipuolista ja hyvää, ti ihan perusruoka totta kai, monesa. K ai kkien allergiat huom sättäköön, leirillä sy ioidaan. Ja liöd ää n usein! :D Yöpyminen tapaht huoneissa. Kukaan uu leiripaikasta riippuen 2-5 heng kaa leirillä, että sii ei ole koskaan jäänyt ilman petip en ai tä ei kannata huol loa leirille! ta kantaa. :)Tervetuk- Älkää viekö lomaam me! Heta Rund elin ja Noora Nu rmi, 8lk Viimeisimmässä Ko tiv vuorokaudella. Olem iestissä (29.8.13) kerrottiin, että rip pi me itsekin menos herätti meissä ajatu sa ensi vuonna rip leiri pitenee ksia. ille, ja uutinen Toisaalta pidempi ti on hitaampi, mik leiri on hyvä idea, koska silloin op tetty lisätä. Viisi vuäli opetettavien asioiden määrää ei etustahelämässä, varsinkin orokautta on kuitenkin pitkä aika ole pääden leiri olisi tuntunlomalla. Mielestämme jo neljän vu nuoren orokauMiksi leiriä pitää ut pitkältä. pi de nt ää ? Ei kö ohjelmaa voisi neljään vuorokaute mahduttaa en? Teemat tekevät leiristä ikimuistoisen enpää, 8D Jenni Kumpulainen ja San ni Järv rippileirin pitenemisestä. KirkkoneuKotiviesti-lehdessä (nro.5) oli uutinen a neljästä viiteen päivään. Tutkimusvosto oli päättänyt pidentää leiriaika rten sitoutumiseen astetta vahvemten mukaan pitempi leiri vaikuttaa nuo s leiriltä olisi mahdollisimman mumin kuin lyhyt. Toivomme, että kokemu kava, on se sitten lyhyt tai pitkä. vain seurakunnan tiValitettavasti leirejä on tänä vuonnaamajalla ja lasketteluleiloissa Varkaudessa, Joroisten seurakunt i muuallakin. ri Nilsiässä. Olisi kiva, jos leirejä olis kuten eläinaiheista leiriä, Kannatamme myös erilaisia leirejä, Vierailu teemaan sopijonka aikana voisi käydä eläintarhalla. n, eikä olisi pakko käyvassa paikassa tekisi leiristä ikimuistoise jakin voisi olla enemmän. dä missään kaukana. Päivärippikoulu ei yhden päivän pidemKuitenkin jos olisi erilaisia leirejä, . Pidemmällä leirillä ehpään kestävä rippileiri ole huono idea olisi enemmän aikaa järtii tutustua paremmin ja vanhemmilla jestää juhlia. 6 kirkonpenkki Myös lapset voivat osallistua ehtoolliselle ja saada siunauksen. Ehtoollisen salaisuus: Tule sellaisena kuin olet Teksti: Pirkko Lind Kuva: Vesa Ranta / Kirkon kuvapankki Pieni tyttö leikkii itsekseen kalliolla mummon mökin takana. Alhaalla järvenselkä kimaltelee auringon säteissä. Tytön ääni kuuluu jatkuvana puheena. Räteistä tehty mollamaija, uusi Lontoosta lahjaksi saatu nukke, joka sulkee silmiänsäkin ja resuinen nalle istuvat rivissä tytön edessä. Kivipöydällä on lautasen palasella päivänkakkaran terälehtiä ja rikkinäisessä lasissa mummon mustaviinimarjamehua. Hento lapsen ääni aloittaa virren ”Mä silmät luon ylös taivaaseen”. Laulu loppuu. Juhlallisesti tyttö nostaa lautasella olevat terälehdet, mehulasin ja sanoo: ”Siunaa Jeesus, tämä on sinun ehtoollinen.” Hän ojentaa arvokkain elein seurakunnalle ensin terälehden ja sitten mehun. Lopuksi sanoen: ”Nyt se on tehty, olkaa rauhassa. Aamen.” Kymmeniä vuosia myöhemmin, kun elämä on kuljettanut monenlaisia polkuja, tyttö, nyt jo vanheneva nainen, saa pyynnön avustaa ehtoollisessa seurakunnan messussa. Kiitollisena hän ottaa sen Kotiviesti 6 l 10.10.2013 Anteeksianto on läsnä ehtoollispöydässä. vastaan. Se on suurin palvelutehtävä, joka kirkossa on. Hän saa olla jakamassa Kristuksen ruumiin ja veren ehtoollisleivässä ja viinissä. Se vetää mielen nöyräksi ja kiitolliseksi. Ennen omaa palveluvuoroaan hän haluaa olla rukoillen valmistautumassa tehtävään. Jeesuksen sovitustyö ihmisten syntien sovittajana on niin konkreettisesti läsnä ehtoollisessa. Mummon ollessa lapsi oli kirkossa ripittäytyminen aina ennen ehtoollista. Syntien kanssa ei ehtoollispöytään uskallettu mennä. Nykyään kutsutaan jokaista armon aterialle. Anteeksianto on läsnä ehtoollispöydässä. Jokainen vastaa itse siitä, millaisin ajatuksin ja asentein tulee ehtoolliselle. Jokainen syntejään ja laiminlyöntejään katuva saa tulla sellaisena kuin on Jeesuksen veren puhdistettavaksi. Jumala lupaa sanassaan ottaa vastaan jokaisen, joka nöyrin sydämin Hänen luokseen tulee. Ehtoollisen asetussanat auttavat meitä ottamaan vastaan ehtoollisen taivaallisen lahjan. Ottaessamme vastaan ehtoollisen kuulemme jakajan sanat: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis sinun edestäsi annettu, Herramme Jeesuksen Kristuksen veri sinun puolestasi vuodatettu.” Ehtoollispöydän puolikaaren muoto kertoo meille siitä, että kaikki Jeesukseen uskovat iäisyyteen siirtyneet rakkaat ovat ikään kuin näkymättöminä kanssamme polvistuneena armonaterialle. Toivon, että tämäkin juttu saisi rohkaista jotakin arkaa ja epäilevää tulemaan rohkeasti Herran pöytään palveltavaksi. Siellä Jeesus on läsnä ehtoollisen sakramentissa. Hänelle voimme jättää kaikki taakkamme ja rukoilla apua sairauksiimme. Jeesus kuulee ja lupaa auttaa meitä kaikissa elämämme asioissa. Hän on tie, totuus ja elämä. Hän vie perille ikuiseen iloon taivaan kotiin. Juttusarjassa esitellään messua eri näkökulmista, seurakuntalaisten kertomana. 7 Poliittisten pelikenttien partiopoika Kansanedustaja Kari Rajamäen ensimmäinen peliporukka löytyi kotipihasta Savontieltä. Jo lapsuudessa valintoja ohjasi pyrkimys oikeudenmukaisuuteen. Teksti ja kuva: Krista Väisänen Tämän sisäisen kompassin ohjaamia tilanteita pohtiessa nousee yksi muisto ylitse muiden. – Olin muiden poikien lailla uitolla töissä Ahlströmin metsäosastolla ja paiskin hommia vuosikymmeniä talossa olleen konkarin rinnalla. Saatuani ensimmäisen tilinauhan käteen yllätyin, kun sekä minulla että Rimpiläisen Topilla oli tuntipalkkana neljä markkaa ja 20 penniä, kertoo Rajamäki. – Marssin niiltä sijoilta johtajan puheille tivaamaan, miten koulupojan ja konkarin panoksesta maksetaan saman verran. Lopputulemana tilinauhassani seisoi yksi markka ja 70 penniä tunnilta, mihin olin äärettömän tyytyväinen. Tilanteen kertominen isälle hieman hirvitti, mutta turhaan. Itsekin tehtaalla työskentelevän Keijo-isän kasvoilla näkyi pieni ylpeä hymykare, eikä asiasta puhuttu sen koommin. Oikeudenmukaisuuden palo on vienyt Rajamäen myös räväkämpiin kohtaamisiin. Kesällä -71 mies muuttui lennosta lakkokenraaliksi, kun tehtaanjohto oli suututtanut työläiset Billerudin sahalla Ruotsissa. Lakkolaisia uhkailtiin lopputilillä, mutta 150 joukkovoima vei vaatimukset lopulta läpi johtoportaassa. – Mutta en minä sen jälkeen enää pyrkinyt Ruotsiin töihin, Rajamäki nauraa. Rajamäen lapsuudenperhe muutti Varkauteen Karin ollessa kolmivuotias. Isälle löytyi töitä Ahlströmin tehtaalta, ja niin koko lössi muutti Peltolan pihapiiriin ruotsalaisen koulun toiselle puolen. Lapsuusaika oli yhteisöllistä ja eloisaa, sillä suurten ikäluokkien leikkeihin saattoi osallistua kerralla pari-kolmekymmentä tenavaa. Lastenkin piirissä näkyivät silti luokkaerot: diplomi-insinöörit ja muut korkeammat herrat asuivat Kosulanniemellä, teknikot ja virkailijat Kirkonmutkassa, työmiehet Savontiellä ja niin edespäin. Järjestettyä toimintaa oli lähinnä lukiolaisille, mikä kiristi nuorison tunnelmia. – Teiniviha ja katkeruus sulivat vähitellen, kun nuorisojärjestöt hoitivat yhdessä tuumin tiloja ja vaikutusmahdollisuuksia. Meillä oli Warkauden lehdessä nuorison puheenvuoropalsta, jossa minäkin meuhkasin kaupungin olevan yksi fossiilipäättäjiä pursuava Peyton Place, Rajamäki muistelee. – Vuoden -68 vaaleissa en ollut äänestysikäinen enkä 8 päässyt itse vielä ehdolle, mutta pidimme ääntä nuorten puolesta ja kehotimme heitä äänestämään. Neljä vuotta myöhemmin olin ikäni puolesta vaalikelpoinen ja pääsinkin jo opiskeluaikana Varkauden kaupunginvaltuustoon. Kunnallispolitiikassa Rajamäki onkin viihtynyt sisäministerikauttaan lukuun ottamatta ankkuri otsassa, kuten mies itse kuvailee. Kotikaupungin asioita on viety eteenpäin parhaan kyvyn ja mahdollisuuksien mukaisesti. Yhteisten asioiden hoitamiseen johdatti myös lapsuudesta lähtenyt kiinnostus historiaan ja maailman tapahtumiin. Pikku-Karin käsissä nähtiin Aku Ankkaa useammin tiiliskivimäinen Kansojen historia. Luontaiseen innostukseen tarttui myös historianopettaja Erkki Lod, joka laittoi seiskaluokkalaisen karttakepin kanssa kertomaan luokkakavereilleen toisesta maailmansodasta. – Näistä opeista olen myöhemmin päässyt hyötymään esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa, Rajamäki kertoo. Historian opit ovat myös ohjanneet omaa ulkopoliittista näkyä. – Suomi on aina selvinnyt pitämällä itsestään huolta. Menneisyyteen tutustumisella ja siitä kumpuavalla syyseuraussuhteiden etsimisellä Rajamäki näkee suuren arvon. Mitä enemmän tietoa, sitä syvempi näköala ja inhimillisemmät arvot. Täysiä pisteitä hän ei keskustelun syvällisyydestä omillekaan joukoilleen jaa, sillä poliitikot ovat hänen mukaansa nielleet median viihteellisyyssyötin. – Puolue-eliitti ei kuitenkaan pääse peuhaamaan pintakerroksissa liikaa, jos tavallinen kansa vaatii muutakin kuin mitä kaljakapakoilla, juoruilla, iskelmillä ja iltapäivälehdillä on antaa, väittää Rajamäki ja kehottaa lukemaan englantilaisen kirjailijan George Orwellin tulevaisuusfiktion Vuonna 1984. Vuonna 1983 alkaneen kansanedustajauransa ajan Rajamäki kertoo noudattaneensa niitä tasavertaisuuden vaatimuksia, joihin jo alkutekstissä viitattiin. Hänen mielestään tärkeintä on, että ihmisillä on turvattu toimeentulo ja sosiaalinen turvallisuus, mutta myös oikeus vaikuttaa työyhteisöönsä ja koko yhteiskunnan elämään. – Koskaan en ole kuitenkaan innostunut julkilausumista tai tiukkojen äärilinjojen viuhahteluista. Rustasin omia puolueohjelmia pöytälaatikkoon jo 14-vuotiaa- na ja mietin näitä asioita omista lähtökohdistani, kuvailee Rajamäki. – Olen puhunut paljon siitä, miten kovat arvot, säälimätön ahneus ja omista eduista kiinni pitäminen vaikuttavat negatiivisesti yhteiskuntaan. Tällä samalla palolla Rajamäki selitti lapsena kotiportailta pihapiirin pojille, ”miten nämä sotahommat oikein hoidetaan”. Naapurin Terho päätti pihakokouksen ristimällä ohi pyöräillessään puhemiehen Ciceroksi. Tästä innostuneina muut pojat alkoivat kutsua sujuvasanaista Karia Kikraksi. Lapsuudenkodistaan Kari oppi kurin ja korkean työmoraalin kuten niin moni sotavuodet kokeneiden vanhempien lapset. Rintamalla taistelleet isät ja kotijoukoissa selvinneet äidit pakkasivat lastensa perintöreppuun kuitenkin myös vahvat arvot. – Suurten ikäpolvien työmoraali ja itseltään vaatiminen oli ehkä liian kovaa, mutta kyllä kodin perintö toi myös pal- Kari lapsuuskotinsa pihamaalla Savontiellä. Varkaudella on vahvalla työllä mahdollisuus usean sadan miljoonan investointeihin. jon hyvää, Rajamäki todistaa. – Rauha-äitini toimi pitkään työvoimaneuvojana ja hänen kauttaan huomasin, miten samalta tasolta toimiminen tehoaa paremmin kuin ylhäältä huutelu. Kun asiakkaat eivät ole numeroita vaan ihmisiä, syntyy yhteys ja tunne arvostuksesta. Kadulla äitiäni tervehtivät kaikki. Lapsuudessa tutuksi tuli myös Levolle lasken Luojani, mutta uskontoa ja politiikkaa Rajamäki ei suostu toisiinsa sekoittamaan. – Arvoistani olen halunnut pitää kiinni ja siihen olen apua saanut, mies kuitenkin toteaa lisäten olevansa iloinen kirkollisveron maksaja. – Tässä ajassa tulisi yhdistää kaikki perheiden ja sosiaaliturvan puolesta toimivat tahot, jotta ihmiset saisivat apua ja tukea arkeensa. Odotan kirkolta rohkeita kannanottoja inhimillisyyden puolesta. Rajamäki on reissannut koko uransa Varkaudesta käKotiviesti 6 l 10.10.2013 sin, ja hän katselee luottavaisena kotikaupunkinsa tulevaisuutta. – Meillä on hirveän hyvät keihäänkärjet, kuten mahtavat globaalit energiaklusterit sekä Saimaan läheisyys. Ledvalotekniikkaan liittyy uuden Nokian siemeniä ja uskon, että meillä on vahvalla työllä myös mahdollisuus useamman sadan miljoonan investointeihin. – Meidän pitää vain oppia menemään enemmän framille pohjalaiseen tyyliin: ”Joka ihteensä uskoo, se kykynsä tuploo”. Ei riitä, että puhutaan Taulumäen torilla ja Warkauden lehdessä, vaan pitää mennä suoraan sinne, missä päätöksiä tehdään, Rajamäki näkee. Samalla pitää myös muistaa kaupungin todellisuus ja muistaa ”rakennemuutoksen myllynkiven” läpi kulkeneita kaupunkilaisia. Tässä on Rajamäen mukaan myös kirkon mahdollisuus ottaa rohkeasti kantaa ihmisten puolesta ja nostaa esiin inhimillisyyden ja oikeudenmukaisuuden teemoja. 9 Talvitakkeja kerätään vähävaraisille Onko kaapissasi tarpeettomaksi jäänyt talvitakki? Nyt sinulla on tilaisuus lahjoittaa se eteenpäin ja jakaa lämmintä lähimmäiselle talven tuiskuja ja pakkasten varalle. ja vastaanotetaan Kuoppakankaan työkeskuksella (Kuoppakankaankatu 11) maanantaista perjantaihin kello 8.30 -18. Keräykseen voi tuoda vain Talvitakkien keräys alkaa maa- ehjiä ja puhtaita naisten ja miesten nantaina 21. lokakuuta ja päättyy perjantaina 1. marraskuuta. Takke- pysäkillä Iloiset marssijat Teksti: Krista Väisänen Pysäytimme Varkauden Kristus-päivän kunniaksi erään juhlavieraista. Miksi kannat täällä vaakunasi lippua, Aarno Reponen? Tämä on muodostunut perinteeksi, sillä olen edustanut Puumalaa jo Turun, Oronmyllyn, Parikkalan, Punkaharjun ja Savonlinnan Kristus-päivissä. Tällä kertaa meitä on mukana seitsemän hengen porukka. Kun seison asian takana, en voi jättää uskoa kirkkoon tai sunnuntaihin vaan se kulkee mukana myös kaduilla ja arjessa. Kristus-päivä kokoaa ihmisiä yhteen rukoilemaan toistensa ja oman asuinalueensa puolesta. Tänä vuonna tapahtuman teema on Rukous kannattaa. Mitä se sinulle merkitsee? Voin allekirjoittaa asian täysin. Raamatun lupaukset eivät petä koskaan, vaikka joskus vastaukset saapuvat vasta vuosikymmenien päästä. Rukous antaa voimaa ahdistuksissa ja auttaa vaikeissakin asioissa. Millaista rukoustoimintaa kotiseudullasi on? Meillä on lähetyspiiri ja muita pienryhmiä, joissa rukoillaan. Turun Kristuspäivä aloitti myös yhteiskristillisen toiminnan, joka jatkuu edelleen. Minkä asioiden puolesta mielestäsi nyt kaivataan rukousta? Odotamme ja rukoilemme hengellistä herätystä sekä palaamista perusarvoihin. Kunnioitusta kaivataan niin koulumaailmassa kuin politiikassa. 10 talvitakkeja sekä lasten talvitakkeja ja -haalareita. Emme ota tässä ke- räyksessä vastaan muuta tavaraa tai vaatetta. Takit jaetaan vähävaraisille marraskuun aikana diakoniatyön kautta ja lisätietoja saat halutessasi diakoniatyöntekijä Pia Hosiolta. henki, sielu, ruumis Häpeän peruskysymys koskee olemisen oikeutta ”Kelpaanko minä?” Vanhempani eivät halunneet lasta, ei minun kuuluisi edes olla olemassa. Työ puristaa viimeisenkin energian ja pihistää yöunet, mutta silti tehtävääni palkataan pian toinen. Ei näin epäonnistunutta voi rakastaa. Teksti: Krista Väisänen Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki Häpeää kroonisesti kokevan kysymykset koskevat olemassaolon oikeutta, kertoo Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen. Häpeävä näkee itsensä huonona, mitättömänä ja kelpaamattomana oli kyse sitten vuorovaikutuksesta, työssä jaksamisesta tai suhteesta Jumalaan. – On olemassa myös tervettä häpeää, joka suojelee minän rajoja. Jokaisella on oikeus yksityisiin asioihin, joita muut eivät saa tulla ronkkimaan. Epäterveeksi tunne muuttuu, kun ihminen alkaa hävetä omaa olemassaoloaan ja persoonaansa, Kettunen kertoo. Epäterve häpeä on usein seurausta terveen häpeän ja hienotunteisuuden puutteesta. Ihmisille herkimpiä seksuaalisuuden ja hengellisen elämän alueita riepotellaan mediassa mennen tullen, mikä venyttää henkilökohtaisena pidetyn rajoja. – Tosi-TV:n tyyliset ohjelmat houkuttelevat paljastamaan itsestä aina vain enemmän, ja nolous voi yllättää jälkikäteen, Kettunen muistuttaa. Psykologian tutkimuksen mukaan varhainen kiintymyssuhde luo perustan ihmisen identiteetille ja minäkuvalle. Häpeän juuret voivat siis löytyä vauvan torjutuksi tulemisesta. – Kokemus omasta erinomaisuudesta on terveen itsearvostuksen pohjavire. Jos äiti ei kuulekaan huutoa tai menee ohi, lapsen ruumiin jäntevyys repsahtaa: Olen huono, kun äiti ei tule luokseni, Kettunen kuvaa. – Vierastamisessa näkyy sama hyväksytyksi tulemisen tarve. Lapsi itkee, koska pelkää tulevansa torjutuksi. Vain äiti on riittävän turvallinen. Kettunen korostaa, että pettymykset ovat luonnollisia ja kaikilla on jonkinlaisia kokemuksia hylkäämisestä. Äiti ei siis tee väärin, kun ei täytä lapsensa jokaista tarvetta eikä lapsi tee väärin kaivatessaan huomiota. – Näin pitääkin tapahtua, ettei lapsi luule vain hänellä olevan oikeus tunteisiinsa. Lapsuuden pettymykset voivat kuitenkin aktivoitua eri tavoin myöhemmin elämässä. Häpeässä kysymys on vanhemmalla iällä samasta vastaparista kuin lapsena: Häpeävä toivoo tulevansa nähdyksi, mutta pelkää joutuvansa paljastetuksi. Siinä missä lapsi etsii huomiota itkemällä, saattaa aikuinen sortua suorittamiseen tai häpeämättömään kohellukseen. – Seurakunnallisissa piireissä on vaarana, että häpeän aiheuttamaa ahdistusta pyritään purkamaan syntien tunnustamisella ja anteeksiannolla. Tosiasiassa tämä viestittää avun tarvitsijalle, että saat anteeksi sen, että olet olemassa. Häpeän tunne on siis syytä erottaa syyllisyydestä, joka kohdistuu johonkin konkreettiseen hölmöilyyn tai väärintekoon. Syyllinen tietää, keltä ja mitä asiaa hänen tulisi pyytää anteeksi, kun taas häpeävä kokee tarvetta hyvittää koko olemassaoloaan. Kettunen painottaa nyanssien tunnistamisen tärkeyttä vertaamalla sielunhoitajia lääkäreihin. Ammattitaitoinen lääkäri ei kirjoita välittömästi asiakkaan pyytämää antibioottireseptiä vaan tutkii, voisiko kurkkukivun hoitaa kotikonstein. Sielunhoitajan tulisi Kettusen mukaan samalla tavoin toppuutella synninpäästöä pyytävää asiakastaan ja kuunnella ensin, mistä oikeasti on kysymys. – Jos anteeksiantoa käytetään ihmelääkkeenä joka tilanteeseen, ei se toimi enää todellisessa tarpeessa. Tunnetason ongelmat eivät ratkea järkeilemällä, vaan ne vaativat nähdyksi tulemista ja käsittelyä. – Syyllisyyden vastapari on siis anteeksiantamus, mutta häpeän armo. Häpeävä kaipaa, että hänet otetaan vastaan juuri siinä tilassa, jossa hän kaikista vähiten kokee sen ansaitsevansa. Ihmiselämän monet kivut, kuten itsetunnon ongelmat tai vaikeudet ihmissuhteissa, kuuluvat tälle armon alueelle. Kettunen muistuttaa, että jokaisesta löytyy sekä häpeän että häpeämättömyyden ulottuvuuksia. – Jokainen on joskus miettinyt, kelpaanko minä. Kysymys on siitä, miten tunteen kanssa tulee toimeen. Merkityksellistä epäterveen häpeän voittamisessa ovat ihmissuhteet, joissa saa kokea hyväksytyksi tulemisen tunnetta omana itsenään. – Toisaalta jos häpeämättömien ihmisten käyttäytyminen joskus harmittaa voi tiedostaa, että minustakin löytyy tuo kerros. Joskus sanon esimerkiksi puolisolleni pahasti ja saan hänet häpeämään syyttä, Kettunen lisää. Häpeän tunteeseen ei kuitenkaan tarvitse jäädä, vaan sen voi käsitellä ja jatkaa arkea puhtaalta pöydältä. Auta kaltaistasi perhettä Syyriassa Lähes seitsemän miljoonaa syyrialaista on avun tarpeessa maassa riehuvien taisteluiden vuoksi. Kaksi miljoonaa, joista puolet lapsia, on jo paennut maasta ja rajalla odottaa ulospääsyä yli 60 000 ihmistä. Taistelut ovat jatkuneet jo kolmatta vuotta, mutta kansainvälinen huomio ja aseel- lisen hyökkäyksen uhka on saanut ihmiset heräämään syyrialaisten hätään. – Syyriassa eletään tämän vuosisadan suurinta kriisiä. Vetoan suomalaisten omaantuntoon ja pyydän lahjoituksia sodan uhrien auttamiseksi. Emme mitenkään pysty auttamaan riittävästi tähän mennessä saaduilla lahjoituksil- la, vetoaa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Tähän mennessä elokuun vii- meisellä viikolla alkanut keräys on tuottanut noin 200 000 euroa. Keräykseen voivat osallistua niin yhteisöt kuin yksittäiset lah- joittajat. – Kaikki lahjoitukset ovat tärkeitä, kun pyritään auttamaan yhä useampaa viatonta, tavallista ihmistä: peloissaan pakenevia äitejä, isiä ja lapsia. Jeesus oli häpeän mestari kuva: Paavo Kettunen kuvaaja: Jürgen Schopp Pelastushistorian voi kiteyttää luomisen, lankeemuksen ja lunastuksen kolminaisuuteen. Paratiisissa ihminen luotiin Jumalan kanssa suhteeseen, jossa myös ihmisellä oli oikeus odottaa Jumalan kuulevan häntä ja vastaavan hänelle. Syntiinlankeemuksessa suhde vaurioitui ja syntyi hengellisen häpeän perustunne siitä, ettei Jumala välttämättä vastaa vuosikymmentenkään huutoihin. – Kuitenkin Jumalan ensimmäinen kysymys lankeemuksen jälkeen ei ollut: ”Mitäs olet tehnyt?” vaan Hän huusi kadottamansa ihmisen perään: ”Missä sinä olet?” Jumalaa kiinnosti siis koko ihminen ja suhde häneen. Myös Jeesuksen elämässä häpeän olemus näkyi lapsuudesta saakka. Hän syntyi epätavalliseen juutalaisperheeseen, vietti ensimmäiset vuotensa paossa Egyptissä ja koki toimintavuosinaan ristiriitoja hengellisten johtajien kanssa. Yhteyden ja ymmärryksen puute ovat tunteita, joihin nykypäivänkin ihminen voi usein samastua. – Ristinpuulla häväisty Kristus on toivon merkki kaikille häpeästä kärsiville. Hän jakoi epäonnistumisemme, tappiomme ja häpeämme, mutta tähän häväistykseen Jumala oli loppuun asti sitoutunut, Kettunen sanoo. Meidän ei siis tarvitse yrittää tehdä itseämme kelpaaviksi Jumalan edessä suorittamalla. Armon paradoksi on parantava kokemus, jossa kelpaamaton voi kokea olevansa kelpaavainen. Häpeän tilalle on tullut armo, yhteys ja vuorovaikutus. – Kristus vastasi ristiltä Jumalan paratiisissa esittämään kysymykseen: ”Missä olet ihminen?” lupaamalla vieressään roikkuvalle ryövärille: ”Olet minun kanssani paratiisissa”. Kyse oli tällöinkin koko ihmisen vastaanottamisesta ja armosta. Häpeä saa käpertymään kuoreen ja vähättelemään itseä. Pelkoon olemassaolon oikeudesta voi vastata rakkaudelle ja hyväksynnällä. Kotiviesti 6 l 10.10.2013 11 sanalla sanoen Pauli Jumppainen, Kasvatustyön johtokunnan puheenjohtaja Lempijae Raamatussa: Rippikoulusta jäi mieleeni jae, jonka kuulin myös nuorisotyönohjaaja Johanna Rantalan siunaustilaisuudessa: ”Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. Iloitkaa aina, kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä.” Viimeksi puhutti: Eläkeläisten rahat eivät usein tahdo riittää, vaan moni tarvitsee yhteiskunnan apua ja huolenpitoa. Seurakunta voisi olla tässä aktiivinen ja kysellä, mitä ihmiset haluaisivat seurakunnan heille tekevän. Mielimusiikki: Pidän Kari Tapion kappaleesta Valoon päin. Siinä on koskettavat sanat. Ilonaihe luottamustehtävässä: Olen saanut ensimmäisellä työkaudellani kysellä ja oppia uutta. Asiat eivät usein ole yksioikoisia, mutta puhumalla ja kompromisseilla selviää kaikesta. Nuorisotyönohjaajien virkaan siunaamiset ovat myös olleet mukavia ja mieleenpainuvia tilanteita. Rukous kannattaa Teksti ja kuvat: Krista Väisänen Kristus-päivä kokosi satoja ihmisiä rukoukseen Varkauden Liikuntatalolle. Juhlapäivänä iloittiin erityisesti yhteydestä ja muistettiin omaa kotikuntaa. Kiertävän rukoustapahtuman tavoitteena on, että jokaisella alueen asukkaalla olisi ainakin yksi esirukoilija. Tavoitteesta muistuttivat kuntavaakunat, jotka saapuivat Varkauteen rukousparien tai -ryhmien saattelemana. Vaakunat seisoivat koko päivän ajan kunniapaikalla Liikuntatalolle rakennetun lavan edessä ja matkasivat päivän päätteeksi takaisin kotipaikkoihinsa. Aiemmin Kristus-päiviä on vietetty muun muassa Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Savonlinnassa ja Parikkalassa. Sulkavan vaakunaa kantaneelle Taru Kankkuselle rukous on jokapäiväinen välttämättömyys. Hän on kokenut Jumalan auttavaan niin pienissä kuin isoissa asioissa. – Kerran odotin, milloin yhdeksän viikkoa ja viisi päivää vanha lapsenlapseni irrotettaisiin koneista sairaalassa. Tätä miettiessäni kuulin äänen sanovan: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ja tiesin, että minun pitää päästää hänet menemään. Lapsi kuoli seuraavana päivänä. Myös Mikkelistä saapunut Leena Kröger luottaa Jumalan mahdollisuuksiin – ja hyvästä syystä. – Rukoilin 25 vuotta puolisoni pelastumisen puolesta, jonka jälkeen ihme tapahtui. Kannattaa siis rukoilla sitkeästi, eikä lopettaa kesken, hän kannustaa. Kysyimme rukousvastausta vielä järjestyksenvalvojana toimineelta Pekka Damskilta, joka kertoi Jumalan auttaneen hänet muuta perhettä lähemmäs töihin esikoisen synnyttyä reilu vuosi sitten. Varkauden kirkko- ja seurakuntajohtajat jakoivat tervehdyksissään ilon yhteydestä muiden kanssa. Kirkkoherra Olli Tynkkysen mukaan jaettu rukous on Jeesuksen tahdon tottelemisen lisäksi vastalääkettä itsekkyydelle. Lisäksi rukous luo rauhaa, muistutti adventtiseurakunnan Veli Keronen. – Älkäämme estäkö ihmisten tuloa Jumalan luo rakentamalla 12 Kristus-päivä alkoi iloisella marssilla kohti Varkauden Liikuntataloa. itse keinotekoisia raja-aitoja vaan oppikaamme tunnustamaan, että ruoho voi olla maukasta ja vihreää myös aidan toisella puolen, kannusti vapaaseurakunnan Veikko Tarvonen kristittyjä avoimeen yhteyteen. Tervetulosanojen lisäksi johtajat rukoilivat seurakuntien puolesta ja jakoivat paneelikeskustelussa mieleenpainuneimpia rukousvastauksiaan. Päiväohjelmaan kuului myös monipuolisia rukouskanavia, musiikkia lyhyitä raamattutuokioita. Eräs Kristus-päivän teemoista oli rukouksen helppous. Piispa Jari Jolkkonen korosti videotervehdyksessään, että rukous on yksinkertaisesti tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. Rukous perustuu Jumalan käskyyn ja Hänen hyvään tahtoonsa, jolloin siihen voi luottaa omista tunteista riippumatta. Lapuan hiippakunnan lähetyssihteeri Jukka Jämsenin mukaan rukous ja rukousvastaukset voivat myös toimia siltana ei-uskovien luo. Hän haastoi osallistujia miettimään, voivatko muut saada mei- Leena Kröger käy Mikkelissä Rukouksen talolla, joka kokoaa viikoittain 20–30 henkeä ylistyksen, opetuksen ja rukouksen äärelle. Vaakunat kuvastavat rukousta oman paikkakunnan ja sen asukkaiden puolesta. dän kauttamme käsityksen siitä, että Jumala kuulee. – Myös jumalanpalveluksessa voisi olla rukousvastausosio meitä rohkaisemassa, Jämsen ehdotti. Rukouksen ja toiminnan suhdetta korosti myös europarlamentaarikko Hannu Takkula, joka kertoi rukouksen vaikuttavan poliittiseen päätöksentekoon. – Emme voi rukoilla Jumalaa ruokkimaan kansakuntamme, jos emme ole valmiita tekemään suunnitelmia rukouksemme toteuttamiseksi. Meitä velvoitetaan toimimaan rukouksemme hengessä. Muita päivien puhujia olivat muun muassa Agape Europen toiminnanjohtaja Markku Happonen, Kansan Raamattuseuran kouluttaja ja evankelista Kari Valkonen sekä Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen. Päivän järjestelyistä vastasi Varkauden seurakuntien lisäksi Kristus yhdistää ry. Kristus-päivä järjestetään ensi vuonna Kontiolahdella. ruisnappi Mitä teen, jos rukous tökkii? Teksti: Wilfrid Stinissen Kuva: Henna Aaltonen Voimme milloin tahansa kuulla Jumalan puhuvan meille, kun vain avaamme Raamatun ja alamme lukea. Rohkaisen siis päivittäiseen Raamatun lukemiseen. Useimpiin asioihin löydämme aikaa. Vain ne kymmenen tai viisitoista minuut- tia puuttuvat, jotka olimme aikoneet omistaa Raamatun lukemiseen. Vuorokausi on täsmälleen vartin liian lyhyt! Rukoilla voi vaikka psalmien sanoilla, kuten Jeesuskin teki. Rukoukset joita itse laadimme, ovat usein melko ahtaita. Kun rukoilemme psalmeilla, emme ole omien subjektiivisten tunteidemme varassa. Raamatun mietiskely on hyödyllistä silloinkin, kun emme siitä paljoa ymmärrä. Toisaalta on tarkoituksetonta opiskella ja tutkia tietä, jollemme aio koskaan kokeilla kulkemista tuolla tiellä. Luetaan Raamattua, ollaan yhteydessä Jumalaan ja kuljetaan lupausten varassa eteenpäin rohkeasti. Itsevaltiaana kirkossa Kuopion kirkkopäivillä kuultiin neljä kirkolliskriittistä kannanottoa. Kansanedustaja Mikael Jungner, käsikirjoittaja-pappi Kai Sadinmaa sekä vapaat kirjoittajat Kaarina Hazard ja Taina West kertoivat, mitä he muuttaisivat kirkossa, jos pääsisivät sen itsevaltiaaksi. Mikael Jungner unohtaisi teologiset kiistat ja keskittyisi konkretiaan. Esimerkiksi hän otti Tuomasmessun, jossa puhuttiin, halattiin ja itkettiin. – Senaatintorille voisi pystyttää valotaulun, jossa näkyy numeroina ne ihmiset, jotka kokevat itsensä yksinäisiksi pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena olisi puolittaa tämä luku, Jungner visioi. Kaarina Hazard ei päästäisi kirkkoa helpolla. Ensin lähtisi omaisuus, sitten kristilliset toimitukset ja lopuksi kiteytettäisiin oppi uuteen testamenttiin. – Sillä sitten löisin kanssa päähän, kunnes he tajuaisivat, kuka Jeesus on. En minäkään paljoa uskosta ymmärrä, mutta Hänet kyllä. Jeesus opetti ottamaan kaiken henkilökohtaisesti: hurjistumaan, itkemään ja pelkäämään. Myös Kai Sadinmaa suuntaisi uskon kirkkosaleista kaduille. – Kannustaisin ihmisiä kapinaan, sillä kirkko ei ole pyhäkoulujen lammaspaimen vaan köyhien vapauttajakirkko. Taina West muistutti, että kirkolla on jo itsevaltias, Jumala. – Jos yrittäisin ihmisenä tälle paikalle, minusta tulisi luultavasti yksinäinen, pelokas ja vainoharhainen. Alkaisin kuvitella, että olen kaikkivaltias, mutta sitä kukaan ihminen ei voi olla. Kaipuu hiljentymiseen on hyväksi Teksti: Krista Väisänen Kuva: Markku Pihlaja / Kirkon kuvapankki – Ihmisessä on syvällä kaipaus hiljentymiseen ja Jumalan läsnäolon kokemiseen, uskoo Hiljaisuuden ystävät ry:n jäsen MarjaLeena Virolainen. Suun sulkeminen ei käy monelta luonnostaan. Kun arki täyttyy aktiivisesta toiminnasta, korvat tottuvat hälyyn ja meteliin. Tällöin Virolainen ottaa avuksi viikkorytmin. – Arki ja pyhä jaksottavat luontevasti lepoa ja toimintaa. Sunnuntai on pysähtymistä varten. Jokaiseen päivään voi luoda samanlaisia hiljentymisen hetkiä. Nosta työpöydällesi hiljaisuuden kuva, joka rauhoittaa ja palauttaa mieleen hyviä muistoja. Liplattava järvenranta tai räiskyvät revontulet muistuttavat toisesta ulottuvuudesta. Kotiviesti 6 l 10.10.2013 Hiljentymisen avuksi voi ottaa myös lempeän kurinalaisuuden. Rukoushetki lempinojatuolissa tai tuumintatauko ikkunan edessä voi muodostua tavaksi, joka vie perimmäisten kysymysten äärelle omassa elämässä sekä suhteessa muihin ihmisiin ja Jumalaan. Suomalaiset löytävät levon luonnossa. Hengellinen ohjaaja ja anglikaanipappi Henry Morgan lisää listaan myös lempiharrastukset. Mieli lepää ja ihminen inspiroituu myös metsässä, kalassa tai puutarhassa, jolloin aistit ovat luontevasti avoinna yläkertaan. Myös Marja-Leena Virolainen muistuttaa, etteivät hiljaisuuden retriitit sovi kaikille. – Oleellista on löytää hiljaisuus ja levätä siinä. Tällöin omat paljot sanat lakkaavat ja ihminen voi kuulostella, mitä Jumala tahtoo puhua. Herra, tahdon olla hiljaa ja odottaa sinua, olla hiljaa, että ymmärtäisin, mitä maailmassa tapahtuu, olla hiljaa, että olisin lähellä kaikkia luotujasi ja kuulisin heidän äänensä. Raamattu sanoo: ”Kun syvä hiljaisuus ympäröitsee kaiken, silloin riensi sinun kaikkivaltias sanasi taivaasta.” Suo minun olla hiljaa ja ihmetellä sitä, että sinä tahdot puhua minulle. Herra, en ole sen arvoinen, että tulet luokseni. Lausu vain sana, niin minä paranen. Jörg Zink Nyt lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu 020 754 2333 [email protected] www.askellehti.fi 13 JALKOJEN TERVEYDENHOITOA • Perus-ja hemmotteluhoidot • Kynsi- ja iho-ongelmat • Päkiä- ja kantapääkivut • Varpaiden virheasennot • Diabeetikon jalkatutkimukset • Parafiinihoito • Intialainen päähieronta • Koti-ja laitoskäynnit KOTIIN KULJETETTUA ATERIAPALVELUA 040 504 0204 / Tarja 040 732 8110 / Markku 556 2744 / Hansun Pirtti 040 766 8350 / Keittiö Lounaslista www.kisapuisto.fi LAHJAKORTIT Jalkaterapia Akilles www.jalkaterapiaakilles.fi Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus 044 055 1158 TA K S I Varkauden Aluetaksi Oy 0100 86 100 Puheluhinnat: ma-pe klo 6-20 ja la klo 6-16 0,99 € + 0,08 €/24 sek + pvm/mpm muut ajat: 1,15 € + 0,16 €/10 sek + pvm/mpm Puhelut nauhoitetaan HÄN AUTTOI SINUA. NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA. Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi. Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää. KOTIPALVELU VERENPISARA Puh. 050 5812031 Kotitalousvähennys -45 % www.kotipalveluverenpisara.fi Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, 78200 Varkaus puh. (017) 552 8660 tapahtumia 10.10.-25.11.21013 Jumalanpalvelukset ja hartaudet Su 13.10. Messu pääkirkossa klo 10; Kari Iivarinen, Tapio Rekola, saarna Niina Lehmusoksa. Rovastikunnallinen lähetyspyhä, jossa juhlitaan Hongkongin teologisen seminaarin perustamisesta kulunutta 100 vuotta. Messun jälkeen lähetyslounas ja -tilaisuus, jossa Kari Iivarinen tuo tuoreita terveisiä seminaarista. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Niina Lemusoksa. Messu Könönp. srk-talolla klo 14; Pekka Päivärinta. Su 20.10. Messu pääkirkossa klo 10 ; Miina Karasti, Sirkka Häkli. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli. Yhteisen leivän jaamme -messu Kuoppak. työkesk. klo 14; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Su 27.10. Messu pääkirkossa klo 10; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, saarna Jarkko Piippo. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Olli Tynkkynen, Mari Leppänen, Kangasl. kuoro, saarna Kari Iivarinen. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurakuntalaisten kuuleminen. Lue lisää s. 16. Arkipyhismessu Kuoppak. työkesk. klo 16; Pekka Päivärinta, Sirkka Häkli. La 2.11. Pyhäinpäivän iltakirkko pääkirkossa klo 18; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli ja Varkauden srk-kuoro. Pyhäinpäivän iltakirkko Kangasl. kirkossa klo 18; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Su 3.11. Messu pääkirkossa klo 10; Pekka Päivärinta, Tapio Rekola. Messu Könönp. srk-talolla klo 14; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli. Tuomasmessu Kuoppak. työkesk. su 24.11. klo 18; Arja Päivärinta, saarna Jarkko Piippo, Mari Leppänen. Lue lisää menovinkin alta. Rukous ja Raamattu Aamurukouspiiri Kuoppak. työkesk. sakastissa arkiaamuisin klo 7, ei arkipyhinä. Aamurukouspiiri Könönp. srk-talolla keskiviikkoisin klo 8.30. Yhteiskristillinen rukoustupa helluntaiseurakunnalla keskiviikkoisin klo 14–16.30. Rukousta, keskustelua ja kahvittelua. Rukouspyyntöjä voi lähettää myös [email protected]. Sisälle sanaan -raamattuopetusilta Kuoppak. työkesk. to 10.10. klo 18; Reijo Toivanen ja to 14.11. klo 18; Esko Räsänen. Sanan ja rukouksen il- Tervetuloa! Erikoishammasteknikot Satu Koskela ja Antero Litmanen Ajanvaraukset 017-552 3388 tai 040 835 1401 Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä luotettavasti ja ammattitaidolla. 85 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua Varkaudessa ja ympäristökunnissa. Diakonia Diakoniatyön toimistosihteeri Reijo Leppänen, p. 040 701 6630 Johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko, p. 040 541 1399 Diakoniatyöntekijät Pia Hosio, p. 040 572 7810 Heli Kylmänen, p. 040 573 6050 Antero Saarelainen, p. 040 747 6200 Ellen Väntti, p. 040 523 7960 Leivänjako Kuoppak. työkesk. maanantaisin ja pääkirkon eteisessä torstaisin klo 11–11.30. Arkiateria Kuoppak. työkesk. tiistaisin klo 11–12.30. Ruokalista Warkauden lehdessä ja hinta 3 e. Diakoniatyön avoimet ovet Kuoppak. työkesk. joka toinen torstai klo 10–12. Sähläreiden pelivuoro Kuoppak. työkesk. liikuntasalissa torstaisin klo 17– 18.30. Diakoniatyön lähimmäispalvelua tekevien tuki-illat Kuoppak. työkesk. to 10.10. / 14.11. ja 12.12. klo 17.30–19. Kokemusten jakamista, uusia näkökulmia ja tukea jaksamiselle. Ilm. viikkoa aiemmin Ellenille tai Pialle. Kangaslammin palvelukeskuksen lauluhetket ma 14.10. / 11.11. ja 16.12. K un läheinen on poissa... Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin 14 Kauppakatu 50, p. 017 852 636 Kauppakatu 50,p.p. 017 Savontie 39, 017 554852 3670636 Savontie 39, p. 017 554 3670 Lähetystyö Lähetyssihteeri Seija Mattila, p. 040 572 7840 Rovastikunnallinen lähetyspyhä Varkauden pääkirkossa su 13.10. klo 10 alkaen; Kari Iivarinen. Messun jälkeen on lähetyslounas ja lähetystilaisuus, jonka aiheena on tänä vuonna 100 vuotta täyttävä Hongkongin teologinen seminaari. Naisten aamupäiväkahvit Ravintola Kaks ruusussa (Ahlströminkatu Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 [email protected] TUTKIMUKSIIN KAATUMISEN JA SELÄN KIPEYTYMISEN JÄLKEEN TUTKIMUKSIIN Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä Kauppakatu 37, 78200 Varkaus p. 017-5523091, 017-5523305, 0400 178270 klo 14. Tervetuloa laulamaan myös omaiset ja ystävät! Kaiken kansan peli- ja saunaillat Puurtilan srkkodilla keskiviikkoisin klo 18 seuraavasti: 16.10. / 13.11. ja 11.12. Illassa mukana diakoniatyöntekijä, iltapala 2 e. Kyytivaraukset diakoniatoimistoon, kyydin hinta 3 e. Syksyn sururyhmä alkaa lokakuussa ja kokoontuu seurakuntaviraston takkahuoneessa keskiviikkoisin 16.10. / 23.10. / 30.10. / 13.11. / 27.11. ja 4.12. klo 18. Tervetuloa sinä, joka olet menettänyt läheisesi lähiaikoina ja haluat tukea surusi läpikäymiseen. Illoista vastaavat pastori Arja Päivärinta ja diakoniatyöntekijä Ellen Väntti. Kevään ryhmä alkaa helmikuussa, kysy lisätietoja Arja Päivärinnalta, p. 040 572 7820. Talvitakkikeräys 21.10.– 1.11. Lisätietoja s.10. Ilmoitusmarkkinointi Pirnankatu 4, Forum Varkaus Sur un kohdatessa ta Kuoppak. työkesk. su 13.10. klo 16. Tutkimus sisältää osteoporoosilääOn muitakin tapoja kärin vastaanoton, testata luun selänlujuutta kuvauksenja ja tasapainoa. luuntiheys- ja tasa- painomittauksen. Selän kuvaus, luuntiheys- ja tasapainomittaus. Hinta 350€, Kela 115€ Hinta 350 €, Kela n. omavastuu n. 235€ omavastuu n. Yleislääketieteen erikoislääkäri Markku Hyvönen Kiekkotie 2, Kuopio 017 2828 244 www.puijonlaaksonlaakarikeskus.fi Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus Puh. 040 374 4158 [email protected] Kotiviesti www.varkaudenseurakunta.fi Varkauden seurakuntalehti 55. vuosikerta Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta Kustantaja: Kotimaa Oy Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p. 040 572 7900 [email protected] Toimitus: Tiedottaja Krista Väisänen p. 040 512 6207 25) la 26.10. ja 23.11. klo 10. Kahvit 7 e. Lokakuussa teologian maisteri Sini Mikkola Helsingin yliopistosta alustaa teemasta Lutherin ajatuksia naisista ja miehistä. Marraskuussa Ritva Ohmeroluoma Naisten Pankista kertoo, kuinka Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisia. Musiikkia Sirkka Häkli, p. 040 572 7890 Mari Leppänen, p. 040 578 5218 Tapio Rekola, p. 040 571 5005 lltamusiikkia-kirkkokonsertti pääkirkossato 17.10. klo 18. Harri Miettunen, tuuba ja Andra Kaus, piano. Lue lisää s. 5. Kuorot Tervetuloa virkistävän kuoroharrastuksen pariin, uusi laulaja! Kaikki kuorot harjoittelevat Kuoppakankaan työkeskuksella. Laalajat - kuoro kaikille tiistaisin klo 18. Lisätiedot Mari Leppänen. Lapsikuoro Pisarat tiistaisin klo 16.30–17.15. Harjoituksia ei ole 15.10. Mukaan voi tulla ilmoittautumatta. Lisätiedot Mari Leppänen. Varkauden seurakuntakuoro keskiviikkoisin alkaen 11.9. klo 18. Lisätiedot Sirkka Häkli. Kangaslammin kuoro kokoontuu pääsääntöisesti torstaisin klo 17.15, mutta harjoitusajat sovitaan kuorolaisten kanssa tilanteen mukaan. Lisätiedot Mari Leppänen. Lapset ja perheet Paula Boman, p. 040 501 4950. Säännöllinen toiminta Päiväkerhojen, perhekerhojen ja muskarin säännöllinen kerhotoiminta on alkanut. Vapaita paikkoja voi tiedustella Paula Bomanilta tai kerhopaikoista. Pyhäkoulu Käpykankaan työpisteellä sunnuntaisin klo 16 ja Söndagsskolan Könönpellon seurakuntakodilla kolmesti syyskaudella. Uusi perhekerho kokoontuu pääkirkolla maanantaisin klo 17.30–19. Iltaperhekerhoon kutsutaan erityisesti niitä perheitä, joiden vanhemmat käyvät päivisin työssä. Kerhossa askarrellaan, lauletaan ja leikitään. Jokaiseen kerhoon kuuluu myös hartaushetki ja välipalatuokio. Kotiviesti 6 l 10.10.2013 Tapahtumat Mitä perheelle kuuluu? Yhdessä vahvemmiksi! Huomaa Lapsi eroperheessä -vertaisryhmä sekä lapsille että aikuisille. Ryhmä alkaa 15.1.2014 klo 17–19 ja kokoontuu noin 10 kertaa. Lisätiedot ja ilm. 22.11. mennessä Paula Bomanille tai anneli. [email protected], 0447436339. Kato Mua! -perhetapahtuma la 23.11. Joensuun urheilutalolle ja kirkossa. Ohjelmassa mm. tervetulosanat piispa Jari Jolkkoselta, Teatteri Kumbe sekä toimintapajoja, joissa kädentaitoja, tanssia, musiikkia ja tarinoita. Päivä päättyy yhteiseen Kato mua! -messuun. Retken hinta aikuisilta 25 e ja lapsilta 12 e. Ilm. ke 13.11. mennessä [email protected] tai www.varkaudenseurakunta.fi/lapsetjanuoret/ilmoittautuminen. Lisätietoja Paula Bomanilta. Lasten hyvä -iltahetki perhekerhoperheille Kuoppak. työkesk. to 7.11. klo 17.30; Mari Leppänen, Raija Rautanen. Lastenpäivän kekkerit Kuoppakankaan työkeskuksella ke 20.11. klo 17.30. Kekkereitä toteuttamassa Suomen Unicefin Varkauden paikallisryhmä. Tekstaritupu Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain, p. 0400 128 176. Viesteihin vastataan koulupäivinä klo 14–18. Tekstiviesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan. Nuoret Kasvatustyön toimistosihteeri Minna Riihimäki-Sutinen, p. 040 099 6340 Kasvatustyön johtaja Timo Laakso, p. 040 556 8506 Nuorisotyönohjaajat Urpo Häkkinen, p. 0400 428 673 Emma Kauhanen, p. 040 718 5333 Kaija Puustinen, p. 040 524 3330 Ilm. [email protected] Säännöllinen toiminta Nuorten iltapäivän olohuone ILPO 14–17 -vuotiaille Kuoppakankaan työkeskuksella torstaisin klo 14–17. Nuorten ilta Kuoppakankaan työkeskuksella parittoman viikon lauantaina klo 18–20. Nuorten oma liikuntavuoro Kuoppakankaan [email protected] Toimituksen käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu 19 78250 Varkaus Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Itella-Posti Oyj Taitto: Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 [email protected] Jakeluhuomautukset: [email protected] Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p. 040 512 6207 Seuraava Kotiviesti ilmestyy tto 28.11.2013. Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen pe 15.11. klo 13 mennessä sähköpostilla [email protected]. Kannen kuva: Krista Väisänen p. 017 556 4583. Käpypiiri parill. vkon ma klo 17. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. menovinkki Tuomasmessu avaa aistit Kuoppakankaan työkeskuksella järjestetään sunnuntaina 24. marraskuuta kello 18 Tuomasmessu, jossa voi kohdata itsensä ja Jumalan kokonaisuutena kaikin aistein. Messussa arkiseen elämään liittyvät kysymykset ja rukoukset yhdistyvät vanhaan kirkon perinteeseen sekä mukaansatempaaviin tuomalauluihin. Messun järjestelyissä on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen somistamiseen, rikkaaseen musiikkiin sekä visuaalisuuteen. Illassa on mahdollisuus esimerkiksi hiljentyä rukousalttareilla, kokea öljyllä voitelu sekä nauttia Kangas- työkeskuksella keskiviikkoisin klo 17–18.30. Kappelin alue Avoin kerho Avari alakouluikäisille kirkon kerhotiloissa maanantaisin klo 12.15–14.30. Nuorten ilta kirkon kerhotiloissa parittoman viikon perjantaina klo 18–20. Perhesähly Kangaslammin liikuntatalolla parillisen viikon keskiviikkona klo 17–18. Tapahtumat Maata Näkyvissä -festarit Turussa, rippikoulun 2014 aloitustapahtumat ja nuorten adventtileiri marraskuussa. Lisätietoja Emmalta ja Kaijalta. Nuoret aikuiset Tiina Taavitsainen, p. 040 523 7962 Tarkasta uusi Toivoa sopii -blogi seurakunnan verkkosivuilta ja tykkää fb-toiminnasta! Nuorten aikuisten kohtaamispaikka Kuoppakankaan työkeskuksella 30.10. ja 27.11. klo 17.30– 19. Tarjoilua ja tekemistä! Muita tilaisuuksia Parisuhteen palikat -koulutus Varkauden pääkirkon srk-salilla maanantaisin klo 17.30–19.30. Illoista vastaavat parisuhdekouluttajat MarjaMuusa ja Timo Hämäläinen. Illoissa alustus rennossa ilmapiirissä ja järjestetty lastenhoito. Teemoina 28.10. SEKSUAALISUUS & TEOT & RISTIRIIDAT. 11.11. LUOTTAMUS & ANTEEKSIANTO. 25.11. VAL- lammin kuoron ja Laalajien musisoinnista. Ennen messua on mahdollisuus rippiin diakoniatyöntekijöiden huoneissa kello 17–17.30 välisenä aikana ja messutunnelmia voi jatkaa vielä iltateellä. Illassa kerättävä kolehti käytetään omaishoitajien työn tukemiseen seurakuntamme diakonityön kautta. Messun musiikista vastaa Mari Leppänen, liturgina toimii Arja Päivärinta ja Jarkko Piippo saarnaa. Illan järjestelyissä on kuitenkin mukana suuri joukko seurakuntalaisia ja muita työntekijöitä. Tuomasmessu on Euroopan suo- KOINEN PALIKKA & RAKKAUS. Lisätiedot MarjaMuusa Hämäläinen, p. 040 700 6925. Kirkkovaltuuston kokous pääkirkon srk-salissa ti 15.10. klo 18. Kristus-päivän kiitosjuhla talkoolaisille Kuoppak. työkesk. to 24.10. klo 18; Tapio Rekola. Kaiken kansan päiväkahvit Könönpellon srktalolla su 27.10. klo 14; Miina Karasti. Könönpellon pienpiirit ja ryhmät esittäytyvät ja musiikista vastaa Könönpellon lauluryhmä Leena Komulaisen johdolla. Seurakuntalaisten yhteiset syntymäpäiväjuhlat su 17.11. pääkirkossa. Mukana Arja Päivärinta, Sirkka Häkli ja Varkauden seurakuntakuoro. Juhla alkaa messulla klo 10 ja jatkuu ohjelmallisilla juhlakahveilla. Kahvihetki omaishoitajille Kuoppak. työkesk. su 24.11. klo 16.30–17.30. Kahvihetki jatkuu klo 18 Tuomasmessulla, josta lisätietoa menovinkki-osiossa. Lämpimästi tervetuloa virkistymään ja tapaamaan toisia! Kangaslammin ystävänkammari Kaikille avoin kohtaamispaikka avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9-13 os. Kangaslammintie 7. Sydämen lämmöllä tervetuloa! Seurakunnan pienryhmät Vielä ehdit löytää itsellesi virkistyksen ja vuorovai- situin luterilainen jumalanpalvelus. Ensimmäinen Tuomasmessu vietettiin Helsingissä huhtikuussa 1988, jonka jälkeen se levisi nopeasti ympäri maailmaa. kutuksen paikan ennen joulun kiireitä ja välitaukoja. Ota yhteyttä ja tule mukaan! Pääkirkolla, Savontie 1–3 Kommilan lähetyspiiri paritt. vkon ti klo 13 Hannun salissa. Tied. Saara Koski p. 040 867 7144. Pro-miehet ke klo 19 Hannun salissa paitsi kuun ensimmäisenä keskiviikkona pääkirkon päiväkerhotiloissa. Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880. Ikäihmisten kerho paritt. vkon ti klo 13 Kustaan salissa. Tied. Eeva-Liisa Savolainen p. 040 573 8983. Ylistämme laulaen ja rukoillen Hannun salissa paritt. vkon to klo 18. Tied. Päivi Nyyssönen p. 040 825 5028. Kuoppakankaan työkeskuksella, Kuoppakankaank. 11 Aamurukouspiiri arkisin sakastissa klo 7. Ei arkipyhinä. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. Askel-piiri lk 1 ma klo 18. Tied. Airi Lankinen p. 040 831 1680. Entisen Eiserin eläkeläiset lk 1 parill. vkon ti klo 11. Tied. Helli Suhonen p. 0400 172 730. Etsivien piiri lk 1 paritt. vkon ti klo 18. Tied. Eila Raatikainen p. 040 577 7939. Ikäihmisten kerho salissa paritt. vkon ke klo 13. Tied. Raili Heiskanen p. 040 585 3417. Kiitoslaulu kajahtaa -piiri salissa paritt. vkon ma klo 12. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. Liekit parill. vkon ti klo 18. Tied. Aino KelloniittyNyyssönen p. 040 506 3144. Lähetyksen puutyöpiiri ma klo 12. Tied. Martti Holopainen p. 040 581 4694. Lähetyspiiri parill. vkon ma klo 13. Tied. Riitta Nieminen p. 045 850 7467. Miesten piiri pe klo 18. Tied. Veikko Lipsanen p. 040 776 3341. Naisten kuntojumppa liikuntasalissa ti klo 15. Tied. Anja Pirinen p. 0400 964 594 ja Pirjo Ojala. Nuorten aikuisten TINA-ryhmä klo 17.30 ke 30.10. ja 27.11. Tied. Tiina Taavitsainen p. 040 523 7962. Näkövammaisten kerho paritt. vkon ti klo 13. Tied. Riitta Sulkko p. 040 541 1399. Raamattupiiri ti klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. Raamattupiiri Yhdessä yläkerran taukotuvalla lk 1 ke klo 18. Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222. Siionin kannel kahviossa klo 13 24.10. / 14.11. / 12.12. Tied. Tapio Rekola p. 040 571 5005. Sotaorvot kuun ensimmäinen ma klo 12. 2.9. alk. Sählärit liikuntasalissa to klo 17. Yhteiskristillinen Rukoustupa helluntaiseurakunnalla ke klo 14– 16.30. Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222. Käpykankaan työpisteellä, Haukankuja 1 Käpylähetys ke klo 14. Tied. Irja Hämäläinen Könönpellon seurakuntatalolla, Atolantie 1 suntio p. 040 838 6110 Aamun rukouspiiri ke klo 8.30. Tied. Marjatta Lappeteläinen p. 0400 914 322. Keskustelu- ja raamattupiiri parill. vkon su klo 18. Tied. Seija Mattila p. 040 572 7840. Ikäihmisten kerho paritt. vkon ke klo 13.30. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. Lappuset parill. vkon to klo 13.30. Tied. Ritva Lehmussaari p. 0400 671 007. Laulupiiri paritt. vkon su klo 18. Tied. Leena Komulainen p. 040 576 3339. Lähetyspiiri parill. vkon ke klo 13.30. Tied. Taimi Kankkunen p. 017 551 3343. Miestenpiiri to klo 18. Tied. Veli Lehmussaari p. 0400 828 879. Raamattupiiri ti klo 17.45. Tied. Esko Korniloff p. 040 584 1450. Kappelin alueella Kangaslammin kirkko, Asematie 1; Harjurannan PikkuKammari, Kentänpäänkuja 3 A 5 Kangaslammin ikäihmisten kerho kerran kuussa klo 13 seuraavasti: 22.10. / 19.11. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarilla klo 13.30 seuraavasti: 16.10. / 13.11. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Kerhojen yhteinen joulujuhla 3.12. Puurtilan seurakuntakodilla, Murhilahdentie 94 Miesten saunapiiri paritt. vkon ti klo 18. Tied. Pekka Päivärinta p. 040 572 7860. Muualla Raamattupiiri Mielituvalla, Rajak. 3, ke klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 C, parill. vkon ke klo 13. Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273. Seurakuntapiiri, Kyllikink. 6, parill. vkot ma klo 13. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. 15 Seurakuntalaisten ideat talteen Kangaslammilla Piileekö mielessäsi mahti-idea tuikitarpeellisesta toiminnasta? Tekisikö mielesi täräyttää seurakunnan päätöksistä? Tahdotko kohottaa kiitoksen ilmoille? Kangaslammin kirkolla järjestetään sunnuntaina 27. lokakuuta vapaamuotoinen keskustelutilaisuus, jossa seura- kuntalaiset voivat esittää toiveitaan ja antaa palautetta kotiseurakuntansa toiminnasta. Tilaisuudessa on mukana Kangaslammin kappelineuvoston ja kirkkoneuvoston jäseniä ja keskustelun lomassa juodaan kirkkokahvit. kello 12 alkaen. Messussa saarnaa Kari Iivarinen ja liturgina toimii Olli Tynkkynen. Mukana ovat myös Jarkko Piippo ja Mari Leppänen. Palautteen paikka tulee vastaan noin kello 13.30. messun päätyttyä. Ennen keskustelutilaisuutta järjestetään Kangaslammin kirkossa messu Tule virkistymään ja vaikuttamaan kotiseurakuntasi toimintaan! lukijalta Muisteloita Teksti: Airi Hynönen Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki Palaan vuoteen 1954, jolloin ollessani nuori Jumala kutsui omakseen erään maalaistalon pirtissä pidetyssä hengellisessä kokouksessa. Mukana oli nuoria laulajia. He lauloivat ja soittivat kitaralla laulua: ”Maan turhuudella tyydyttääkö voisit, sen janon joka kaipaa Jumalaa, vaik’ nautintojen vaahtoa sa joisit, et pisaraakaan siihen janoon saa.” Tämän laulun sanat koskettivat ja puhuttelivat minua. Itkuhan siitä tuli ja jotakin tapahtui sisimmässäni. Se oli Jumalan kutsu minulle. Nyt on matkaa taivallettu yli 50 vuotta – Kiitos Herralle. Edesmenneen mieheni kanssa saimme olla kertomassa lauluin ja puhein ihmisten keskuudessa Jumalan pelastavasta rakkaudesta. Tämä Jumalan rakkaus saa täyttymyksensä, kun Jeesus saapuu noutamaan omansa taivaaseen. ”Kerran laulun saan taivaassa laulaa, laulun valtava ihmeisen, valkojoukossa istuimen luona riemumielin sua kiittelen.” Miten Jumala on sinua kutsunut? Lähetä postia Kotiviestiin osoitteella [email protected] tai Ahlströminkatu 19, 78250 Varkaus. Risti voi antaa merkityksen ja ilon elämään sen kaikissa vaiheissa. Kaikista rakkain Jeesus Teksti: Hilkka Hiltunen Olin yli kolme vuotta sidottu dialyysihoitoihin kotiini. En päässyt muiden mukana rukouskoulutuksiin, mutta tutut ja tuntemattomat kantoivat minua sydämellään ja jatkoivat sitkeästi rukousta. Viime vuonna sainkin uuden munuaisen joululahjaksi. Tämän jälkeen olen sairastunut vakavasti monta kertaa. Munuaislääkityksen aiheut- 16 tama osteoporoosi on esimerkiksi katkonut luita selästäni ja vaivoja on korjattu useissa toimenpiteissä sairaalassa. Näissä tilanteissa rukous on poistanut pelon ja auttanut toipumaan. Minun kohdallani ei ole tapahtunut ihmeparantumista, mutta olen kiitollinen saadessani Jumalan armosta olla tässä koulussa. Jeesus on ollut kanssani kaikessa ja tullut kaikista rakkaimmaksi. Olen myös voinut olosuhteisiin nähden hyvin. Ilman Jumalaa, rukousta ja ehtoollista en olisi pärjännyt ja olen saanut siitä sairaalassa ollessani kertoakin. Viimeksi näin Jumalan kädenjäljen siinä, että vanhin poikani soitti ja pyysi rukousta oman poikansa eskaritien puolesta. On suuri kiitosaihe, että lapsi, jota olen kantanut rukouksin, pyytää nyt itse rukousta. Saan rakkaimman psalmitekstini mukaan uskoa, että Herra on minun turvani ja linnani kaikissa tilanteissani. Kiitos, kunnia ja ylistys Jumalalle! Kärsimykseni ei ole mitään Jeesuksen ristin ja sen kirkkauden rinnalla, joka on ilmestyvä! Sarjassa Varkauden kristillisten seurakuntien jäsenet kertovat saamistaan rukousvastauksista.