Kotiviesti 2/2012 - Varkauden seurakunta

Varkauden seurakuntalehti • 2/2012 • 15.3.2012 • www.varkaudenseurakunta.fi
KOTIVIESTI
Kuule Isä taivaan pyyntö tää
auta ettei kukaan yksin jää
katso Isä lasta kärsivää
siunaa koko maailmaa
siunaa koko maailmaa
- Virsi 501
Kaikki kansat
– lähellä ja kaukana
2
KOTIVIESTI
Varkauden ev.lut seurakunnan lehti
Päätoimittaja Olli Tynkkynen
Pääkirjoitus
Kirkkovuosi nyt
Marian ilmestyspäivä – Luottamus tuo ilon
Uutta elämää
T
ätä suurta comeback-kirjoitusta väsätessäni on sopivasti syntymäpäiväni, joka väkisinkin johtaa ikääntymisen tuskailuun. Jännästi eteeni tupsahti erään
ikätoverini tilitys omista tunteistaan iän karttumisen
suhteen: ”Hemmetin tylsää on vanhaksi tulla, mikään
ei kunnolla pelaa sulla. Ei minkäänlaista estetiikka ja sepä koskee joka iikkaa. Roikkuu siellä ja riippuu täällä, ruskeita läiskiä
käsien päällä. Hampaatkin suussa on muisto vain, kalliita tekareita kasoittain. Aivoissa pätkii, muistikin heittää, harmaat haivenet päätä peittää. Selässä painaa vuosien taakka, henkikin haisee
naapuriin saakka…” Ikääntymisestä huolimatta olo ja mieli on
paljon pirteämpi kuin muutamana aikaisempana synttäripäivänä.
Kiitos vuorotteluvapaan ja alkuvuoden lomajakson, jonka ansiosta tämän vuoden hiihtokilometritkin ovat jo hulppeasti 1080:n
kohdalla.
Alkuvuosi kirkollisesti on sujunut erilaisten vaalien merkeissä. Uuden presidentin ohella Kuopion hiippakuntakin on saanut
oman uuden piispansa Wille Riekkisen jäädessä eläkkeelle. Ilomantsin suuri poika Jari Jolkkonen tuli valituksi, mikä ei ole ollenkaan hassumpi valinta. Heti hänen virkauransa alussa saamme
tuta, onko hän sanojensa mittainen mies. Tammikuussa Varkauden seurakunnassa pidetyssä piispapaneelissa Jari muiden ehdokkaiden kanssa lupautui etukäteen saapumaan seurakuntamme
80-vuotisjuhlaan toukokuun 17. päivänä pidettävään tilaisuuteen.
Uuden piispan roolina olisikin toimia saarnaajana messussa. Pujottelehan sinäkin tuo päivämäärä allakkaasi ja saavu paikalle!
Pitkä vapaa yli neljännesvuosisataa kestäneen virkauran jälkeen teki tosi hyvää monessakin mielessä, vaikka arvostamani talousguru Sixten Korkman suhtautuukin vuorotteluvapaajärjestelmään hyvin negatiivisesti. Loppusyksyn ajan jouduin tosin joka
aamu heräämään kello kuusi, sillä toimin palkkaamani timpurin,
Savon ehkä pätevimmän taiturin, Jukka Niemen apupoikana rakentaessamme Maaveden mökkiimme lisäosaa. (Tosin parin vuoden kuluttua varmaan esittelen taloani ja kerron suu vaahdossa,
kuinka rakensin tämän kaiken ihan itse syksyllä 2011. Ihmisen
muisti toimii silleen veikeästi.) Vuorotteluvapaan jälkeen oma
papin työkin on alkanut tuntua mieluisalta ja kohtaamani ihmiset
kaikin puolin rakkaammilta.
Suuri paasto ennen Pääsiäistä on alkanut. Meikäläinen on tänä
vuonna sen kunniaksi aloittanut facebookpaaston. Paastotahan
voi mistä tahansa itselle (mukamas) tärkeästä asiasta ja tuo tuntui
meikäläiselle sopivalta, kun vaimo-Merjakin oli alkanut motkottaa ”äijänsä istuvan aina facebookissa”. Kristikunnan suurinta
juhlaa, Pääsiäistä, odotan innolla. Jo itse juhlan sanoman takia
totta kai. On siellä sitten toinenkin odottamisen kohde. Juhlan jälkeen 12.4. on esikoistyttäreni laskettu aika, jolloin, jos Luoja suo,
meikäläinenkin pääsee isovanhempien iloitsevaan kööriin. Olen
suunnitellut itselleni jo arvonimenkin. En halua ukiksi, vaariksi
tai papaksi. Opa tuntuu hyvältä, ja kuvittelisin, että se on myös
lapsen helppo lausua.
Tällaisissa tunnelmissa ja odotuksissa. Teitä kaikkia lukijoita
ajatuksissa siunaten ja suurta Pääsiäisjuhlaa toivotellen.
Olli T
Paastonajan ja pääsiäisen odotuksen keskellä palataan juhlimaan hetkeä, jolloin neitsyt Maria sai
kuulla enkeli Gabrielilta Jeesuksen syntymästä.
Marian ilmestyspäivää vietetään 25.3., ja se muistuttaa Jumalan lupausten ja armon rikkaudesta.
Maria ei viestin saatuaan ymmärtänyt, miten
hänen kuulemansa lupaus voisi muuttua todeksi.
Kuitenkin hän päätti luottaa saamaansa sanaan ja
ilmaisi suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.”
Luottamusta seurasi ilo ja kiitos.
Myös pääsiäisen päähenkilö Jeesus seurasi tarkoin Isänsä tahtoa. Hän
vetäytyi usein rukoilemaan yksin, etenkin
ennen suuria päätöksiä.
Jeesuksen tekoja ihmetelleet saivat kuulla, että
hän ei opeta omassa viisaudessaan, vaan tekee
kaiken lähettäjänsä tahdon mukaan. Vielä ristillä Jeesus ilmaisi halunsa seurata Jumalan
suunnitelmaa loppuun
saakka. Tästä kuuliaisuudesta ja luottamuksesta saamme iloita me
tässä hetkessä.
Kaikki ilon lähteet puhkeavat,
Maria kun laulaa Herrastansa
kumartuen suureen luottamukseen.
Kiitetty olkoon Kristus.
Herran äidin kanssa tahdon laulaa
rakastaen häntä, joka kulki
haudan kautta aamun valtakuntaan.
Kiitetty olkoon Kristus.
Taivaan valtias on keskellämme,
suojaton ja hauras ihmislapsi
valtaa vailla, paljas armon ihme.
Kiitetty olkoon Kristus.
Kaikki lähteet ovat Jeesuksessa,
kaikki puhkeavat Hengen
riemuun,
kun nyt kumarran ja kiitän
Herraa.
Kiitetty olkoon Kristus.
Marian ilmestyspäivän virrestä 51,
Kaikki ilon lähteet puhkeava
Ekopaasto kannustaa konkreettisuuteen
Evankelisluterilainen
kirkko,
Suomen ympäristökeskus ja
Suomen Ekumeeninen Neuvosto
järjestävät tänä vuonna paastonaikaan ekopaaston, jossa kannustetaan suomalaisia muuttamaan
elämäntapojaan ilmastoystävällisemmiksi.
Ekopaastoa vietetään perinteisenä luterilaisena paastonaikana
tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen, 22.2. – 8.4.2012. Siihen voi osallistua kampanjan sivustolla osoitteessa
ekopaasto.fi.
Sivustolta löytyy muun
muassa testi, jonka avulla voi selvittää oman ekopaastoajaluonteensa. Lisäksi annetaan liikkumiseen,
asumiseen, ruokaan ja kuluttamiseen liittyviä konkreettisia vinkkejä. Paastoviikkoilla voi esimerkiksi
lyhentämällä suihkussaoloaikaa,
tekemällä etätöitä tai lainaamalla
ostamisen sijaan.
Paastolla
pitkät perinteet
Paastolla on pitkät perinteet, ja
se tunnetaan kristinuskon lisäksi
myös monissa muissa uskonnoissa. Kristilliset paastonajat edeltävät juhla-aikoja, kuten pääsiäistä
ja joulua.
Paastonaikaan liitetään usein
elämän
yksinkertaistuminen,
ruokavalion keventäminen ja
hiljentyminen. Paastoa ei kuitenkaan ole tarkoitettu tiukan sääntökokoelman noudattamiseksi,
vaan apuvälineeksi juhlaan val-
mistautumisessa. Paastonaikana
elämä yksinkertaistuu. Sen avulla ihminen voi tavoitella mielenmuutosta ja keskittyä olennaisen
etsimiseen.
Paastonajan keskellä 18.3.
vietettävä leipäsunnuntai muistuttaa siitä, että paastoaminen ei
ole oma suorituksemme. Päivän
raamatuntekstit puhuvat viiden-
tuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä
ravinnosta. Jeesus itse on elämän
leipä. Hän jakaa lahjojaan meille
ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville.
Myös Jesaja puhuu oikeasta
paastosta, johon kuuluvat hyödyttömän kiusaamisen sijasta
kutsu oikeudenmukaisuuteen ja
armollisuuteen.
”Toisenlaista paastoa minä
odotan: että vapautat syyttömät
kahleista, irrotat ikeen hihnat ja
vapautat sorretut, että murskaat
kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet
näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.”
Kyynisyys
ei kuulu kristitylle
Helsingin piispan Irja Askolan
mielestä ekopaasto liittyy luontevasti kirkon paastoperinteeseen.
Askola muistuttaa, että luonnon
vahingoittaminen vahingoittaa
samalla jotain pyhää, joka on tarkoitettu säilymään tuleville sukupolville.
Askolan mielestä
sanat kilvoittelu ja
solidaarisuus
täytyy myös palauttaa
museo-osastolta arkipäivään.
– Luovuttaminen
ja kyynisyys eivät
kuulu kristityn asenteisiin, mutta tuhoa
tuovista asioista luopuminen kylläkin.
Vaikka emme voi varmasti tietää,
ratkeavatko maapallon ongelmat
arjen valintojemme avulla, kannattaa ainakin yrittää.
Askola on yksi kampanjan
kymmenestä
ekopaastoajasta.
Paaston aikana hän pyrkii vahvistamaan omia perusvalintojaan:
julkisten kulkuneuvojen suosimista, kierrätystä sekä reilun
kaupan tuotteiden käyttöä.
Muita ekopaastolupauksen tehneitä ovat muun muassa kirjailija
Kaari Utrio, tähtitieteilijä Esko
Valtaoja, europarlamentaarikko
Sirpa Pietikäinen sekä pikajuoksija Johanna Manninen.
Krista Väisänen - KT
Lue lisää osoitteesta
www.ekopaasto.fi.
3
KOTIVIESTI
Jari Jolkkonen valmistautuu piispan virkaan luottavaisin mielin
”Vaalitulos antaa vahvan tuen”
Kuopion hiippakunnan
tuleva piispa Jari Jolkkonen odottaa uutta
tehtäväänsä luottavaisin
mielin. ”On ollut rohkaisevaa ja koskettavaakin
nähdä,
kuinka paljon hiippakunnassa on sitoutuneita
luottamushenkilöitä ja
ammattitaitoisia työntekijöitä. Myös vaalitulos
antaa vahvan tuen. Viime kädessä kirkon työ
on Jumalan varassa”.
V
aalikamppailun aikana
ehdokkaita
jaoteltiin
konservatiiveihin ja liberaaleihin. Jolkkonen
ei ole jaottelusta innostunut.
– Ihmisten leimaaminen
konservatiiveiksi ja liberaaleiksi on aikansa elänyt. Käsitteinä termit ovat epämääräisiä. Koko rintamalinjasta olisi päästävä
yli. Sitä paitsi jako on alun perin poliittinen, sehän syntyi kuvaamaan Ranskan vallankumouksen poliittisia suuntauksia.
– Jokainen haluaa säilyttää jotakin ja
muuttaa jotakin. Tämä luova jännite koskettaa kaikkia yhteisöjä, myös kirkkoa.
Kirkossa armon evankeliumi on muuttumaton, sillä se on kaiken ydin ja perustuu
Jumalan ilmoitukseen. Mutta hallintoa ja
toimintaa voi ja pitääkin muuttaa. Pyrin
siihen, että vältetään leimaamista ja otetaan asiat asioina, sanoo Jolkkonen.
Taistellaan yhdessä
Toukokuussa aloittava uusi piispa haluaa
rohkaista seurakuntalaisia pohtimaan uskon kysymyksiä.
Jari Juhani Jolkkonen
•Syntynyt Ilomantsissa 5.3.1970.
•Perhe: naimissa seurakuntapastori, TM, sosiaalikasvattaja Hanna
Vasiljevin (s. 1970 Sonkäjärvellä)
kanssa, lapset Akseli, Heikki,
Maija, Saima ja Elsa.
•Vihitty papiksi Kuopion tuomiokirkossa 12.3.1995.
•Piispainkokouksen pääsihteeri,
Kirkkohallitus 1.5.2007•Harrastuksia: hiihto, juoksu, kalastus, metsästys, partio, pianonsoitto, Laulavat Liperit, pidot.
•Jäsenyyksiä: Suomen Partiolaiset
ry, Maanpuolustusyhdistys ry,
Herättäjä-yhdistys ry, Metsästäjäin keskusjärjestö.
Piispainkokouksen pääsihteeri,TT Jari Jolkkonen vihitään Kuopion hiippakunnan piispan virkaan 6. päivänä toukokuuta. Piispanvaalissa hän sai 418 ääntä ja vastaehdokas professori Miikka Ruokanen 207 ääntä.
– Monet tuntuvat kyselevän arkana mielessään, uskallanko pitää itseäni kristittynä ja Jumalalle rakkaana. Nuoria aikuisia
kiinnostavat elämäntapaan liittyvät kysymykset. Meillä on myös paljon teknisellä
alalla olevia nuoria miehiä, joita kiinnostaa kristinuskon älyllinen puoli, erityisesti
uskon ja tieteen suhde. Odotan pääseväni
keskustelemaan tieteen ja uskonnon rinnakkaiselosta.
Ennen vaaleja piispaehdokkailta kysyttiin mm., millainen Suomen ev.-lut. kirkko
meillä on näkysi mukaan Kuopion hiippakunnassa 20 vuoden päästä? Jolkkonen
vastasi: ”Synnistä ei ole päästy eroon, mutta tärkeämpää on, että sitä vastaan yhdessä
taistellaan.”
Siihen tarvitaan monenlaisia keinoja.
– Inhimillinen pahuus ja epäusko ovat
niin ankaria valtoja, että kukaan ei pärjää
niitä vastaan omin voimin. Kristitty saa
turvautua tässä kamppailussa Jumalan
apuun. Lutherin mielestä syntiä, kuolemaa
ja Perkelettä vastustetaan parhaiten, kun
turvaudutaan Kristukseen, iloitaan Jumalan lahjoista ja pidetään yhtä.
monesta lähteestä.
– Kirkkoa rakennetaan yhdessä. Luotan
osaaviin työntekijöihin ja omistautuviin
vapaaehtoisiin. Uskon, että minua kantavat
ne voimat, jotka tähänkin asti: kutsumus,
rukous, jumalanpalvelus ja Jumala itse.
Ammatillisesti on ratkaisevaa myös vetäytyä välillä lukukammioon ja perehtyä
sekä vanhoihin hengellisiin opettajiin että
uusimpaan tutkimukseen.
– Omassa elämässä kantavat perhe ja yhteiset harrastukset. Itä-Suomessa hiihtoon,
kalastukseen ja erästelyyn on paremmat
mahdollisuudet kuin ruuhka-Suomessa.
tekstit ja kuva: Kari Tanskanen
”Varkauden seudulla
tarvitaan yhteistä rintamaa”
Voimaa työhön
monesta lähteestä
Jari Jolkkonen, millaisena näet Kuopion hiippakunnan eteläisimmän osan tulevaisuuden?
– Minusta Varkauden, Pieksämäen ja Leppävirran seudulla tarvitaan yhteistä rintamaa, että seutu säilyy elinvoimaisena myös
tulevaisuudessa. Kateuteen ja kiistelyyn ei
ole varaa. Toivon, että alueen yrittäjät, poliitikot ja seurakunnan väki jaksavat puhaltaa yhteen hiileen. Unelmani on, että seurakunta voisi olla rakas koti kaikille. Että
jumalanpalveluselämä on rikasta ja kaikista pidetään huolta.
Jari Jolkkonen täytti viime maanantaina
42 vuotta. Edessä on pitkä ura vaativassa
piispan tehtävässä. Voimaa työhön löytyy
Sinulla on viisi lasta. Kuinka aiot huolehtia siitä, että uuteen virkaan astuttuasi myös perhe-elämälle jää sen tarvitse-
ma aika? Mitä ajatuksia haluaisit jakaa
perhettä ja työelämää yhdistäville varkautelaisvanhemmille?
– Vaistoan kysymyksessä vilpitöntä halua
kantaa huolta sekä piispasta että perheestä.
Samaa huolta kannan myös varkautelaisperheistä. Työn ja perheen yhteensovittaminen on haaste kaikille, mutta varsinkin
kolmivuorotyössä toimiville. Jokaisella on
oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja virkistykseen. Tästä oikeudesta aion pitää kiinni.
Ja samaa suosittelen muillekin. Erityisesti
miehiä olen kehottanut, että älkää ulkoistako itseänne perheen arjesta. Läksyjen teko
lasten kanssa ja ruoan laitto puolison kanssa luovat arkionnellisuutta, jota mikään ei
korvaa.
4
KOTIVIESTI
Vieraalla maalla
Mika Nykänen
Mika Nykänen
Natusen ja Nykäsen
perheet käyvät kevääseen Puolassa. Työ ja
koulu tuovat elämään
kansainvälisyyttä, mutta
perusarki pyörii kaikkialla tuttuun tyyliin.
K
adut ovat kuivina
maaliskuun
alussa
ja ilmassa väreilee
kymmenen lämpöastetta. Näin varhaisesta keväästä saavat varkautelaiset
vain haaveilla, mutta Nykäsen
ja Natusen perheille se on tänä
vuonna totisinta totta.
Foster Wheelerin työprojekti
kuljetti Nina ja Marko Natusen
Puolan Krakovaan viime huhtikuun alussa. Samalla sopeutumisensa uudenlaiseen arkeen aloittivat perheen pojat Leevi (12 v),
Kaapo (6 v) ja Väinö (5 v).
Taija ja Mika Nykänen muuttivat samalle seudulle kesäkuun
lopulla. Heidän täysi-ikäinen
tyttönsä Anna jäi asuttamaan
perheen Pieksämäen-kotia, mutta matkassa mukana ovat pesueen pienemmät lapset, 9-vuotias
Ada, 7-vuotias Konsta ja 4-vuotias Hilma.
Konkarit
eivät kauhistele
Perheet eivät ole maailmalla ensimmäistä kertaa, joten alkushokeilta selvittiin.
– Me vietimme vuoden 20082009 Tukholmassa ja Natuset
vuoden 2004-2005 Irlannissa.
Tiesimme kaikki, mitä asuminen
ulkomailla tarkoittaa, Mika kertoo.
Edes käytännön järjestelyt eivät perheitä huolettaneet. Foster
Wheelerin Puolan yksikkö oli
järjestänyt perheille kiinteistövälittäjän, jonka kyydissä kaupunki
ja uudet kodit tulivat tutuiksi.
Paikallisista tavoista pystyi
puolestaan kysymään lasten opettajilta, vuokraemännältä sekä pidempään alueella asuneilta vanhemmilta.
Aurinkoisia päiviä voi viettää yhdessä ulkoillen. Kuvassa Mika, Konsta, Ada, Hilma ja Taija Nykänen.
Kuvassa taustalla Nina ja Marko Natunen, edessä lapset Väinö,
Kaapo ja Leevi.
– Välillä kyllä tuntuu, etteivät
paikalliset itsekään tiedä, millaisia papereita milloinkin vaaditaan, paikallisrekisteriasioita selvitellyt Mika nauraa.
– Joitakin ongelmia on myös
ollut jätehuollon tai lämmitysten
kanssa, mutta aika vähällä olemme selvinneet, Nina lisää.
Koulun kanssa
karkkitehtaalla
Lasten sopeutumista on vauhdittanut kansainvälinen koulu,
jossa molempien perheen lapset
Hilmaa lukuun ottamatta käyvät. Koulukaverit tulevat ympäri
maailmaa 28 eri kulttuurista.
Vanhemmat iloitsevat erityisesti koulun kannustavasta ilmapiiristä.
– Asiaa auttaa varmasti, etteivät kaikki oppilaat ole suomalaisia jurokkeja, vaan avoimempia
jo luonnostaan. Meidän Kons-
talla oli alkuun suru puserossa,
mutta aina löytyi kaveri lohduttamaan, kertoo Mika.
– Positiivisen palautteen määrä
on myös ollut huimaava. Tuntuu,
että Leevi ei ole koulussa koko
ikänään kuullut niin paljon kehuja kuin täällä, Nina arvelee.
Koulun opetus pohjautuu amerikkalaiseen järjestelmään, joka
poikkeaa suomalaisesta sisältöjen ja muotojen puolesta. Koulupäivä on esikoululaisista asti
seitsentuntinen, mutta luokissa
on pienet ryhmäkoot ja toiminta
vapaamuotoista.
– Kutosluokkalaisemme teki
juuri taikataikinaa jotain koulun
projektia varten, Nina muistelee.
– Ja kaupunkiretkiä järjestetään usein, esimerkiksi vierailuja t-paita- tai karkkitehtaaseen.
Tunneilla ei jäpitetä pulpetissa,
vaan saatetaan maleksia ympäri
luokka, Mika kuvailee.
Taija kertoo, että koulu on Puo-
lassa vahva arjen jaksottaja. Tarjolla on opetuksen lisäksi monia
kerhoja, kuten balettia, uintia,
musiikkia ja kuvaamataitoa.
– Ruotsissa taas lasten kaverit
ja harrastukset löytyivät seurakunnan kerhojen kautta, Taija
muistelee.
Arki on
aina arkea
Äidit kertovat, että arki on hyvin
samanlaista Puolassa kuin Suomessa. Lapset käyvät koulussa ja
vanhemmat töissä, iltaisin saatetaan piipahtaa uimassa tai ulkoilemassa.
Viikonloppuisin on aikaa tutkia
myös kaupunkia ja lähialueiden
nähtävyyksiä.
– Täällä ei tarvitse lähteä kovin kauas kalaan. Wavelin linna töröttää tuossa joen törmällä
keskellä kaupunkia, samoin museokäytössä toimivat Schindlerin
tehtaat, kertoo Nina.
– Lasten kanssa tulee kierrettyä
myös eläintarhoissa ja museoissa, lisää Taija.
Suomalaisperheiden
arjessa muita kansainvälisen koulun
vanhempia on ihmetyttänyt vain
Taijan kotiäitiys. Lapsille kun
yleensä palkataan lastenhoitaja,
jotta äiti saisi viettää omaa aikaa.
Varhaiskasvatus tiedottaa
Lapsityön mahdollisia vapaita päiväkerhopaikkoja voi
tiedustella p. 040 501 4950 ja muskaripaikkoja p. 040
749 0191.
Säännöllinen toiminta
Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten
lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä.
Perhekerhot kokoontuvat seuraavasti:
•Kaura-aho, Repokankaantie 35, ti klo 9.30 – 11.30
•Puurtilan srk-koti, Murhilandentie 94, ti klo 9.30 –
11.30
•Könönpelto, Atolantie 1, ke klo 9.30 – 11.30
•Luttila, Voimatie 1, to klo 9.30 – 11.30
•Harjuranta, Kentänpääntie 3, pe klo 9.30 – 11.30
•Kuoppakankaan työkeskus,
Kuoppakankaantie 11,
pe klo 9.30 – 11.30
•Käpykangas, Haukankuja 1,
pe klo 9.30 – 11.30
Suomi
puhelimen päässä
Natuset ja Nykäset viettävät aikaa porukalla, mutta uusiakin
tuttavuuksia on ehtinyt syntyä.
Kansainvälisten perheiden vanhemmat kohtaavat koulun pihalla, lähipuistoissa ja lasten liikuntaharrastuksissa.
Taija osallistuu kerran kuussa
vanhempaintoimikunnan kokouksiin.
– Olemme myös keränneet
koululta maalausporukan ja tapaamme viikoittain toistemme
luona. Yleensä keskitymme juttelemaan, mutta välillä saatamme
taiteillakin, nauraa Taija.
Lapsille muutos ei ole ollut
maata mullistava. Isovanhemmille ja muille läheisille soitetaan
Skypellä viikoittain.
– Ada ottaa usein parhaan ystävänsä kanssa muutaman tunnin
näköpuhelun, ja samalla tavalla
näyttävät leikit sujuvan kuin kasvokkain, Mika kertoo.
Ero rakkaista ei myöskään ole
ikuinen, sillä Puolalle jätetään
jäähyväiset elokuussa. Silloin
skypetetään ehkä jo uusien ystävien kanssa.
Krista Väisänen
KUUKAUSI – pyhäkoulu
Könönpellon srk-talolla sunnuntaisin klo 18
seuraavasti: 25.3. / 22.4.
Lisätietoja p. 050 355 0269 / Pia
Pyhäkoulut kokoontuvat seuraavasti:
PYHÄKOULU
•Käpykankaan työpisteellä, Haukankuja 1,
•sunnuntaisin klo 16 seuraavasti: 18.3. / 25.3. / 15.4.
•Pääsiäispyhäkoulu ma 9.4. klo 16.00.
PERHELEIRI KUTSUU PUURTILAAN
Jo perinteistä perheleiriä vietetään 20.–22.4.
Puurtilan seurakuntakodilla:
•yhteistä ohjelmaa perheille
•omaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille
•leiriohjelmaa sisällä, pihalla, nuotiolla
•maittavaa ruokaa ja lämmin sauna
•pieni osallistumismaksu perheeltä
SÖNDAGSSKOLAN – Ruotsinkielinen pyhäkoulu
•Könönpellon srk-talolla klo 14 sunnuntaina 18.3.
•Lisätietoja p. 040 8672 258 / Sonja
Lisätietoja leiristä p. 040 501 4950. Ilmoittautuminen
10.4. mennessä p. 0400 996 340 tai 040 501 4950 tai
[email protected].
5
KOTIVIESTI
Kuvat: Jonna Tuovinen
Hopotihoi
ja menoksi!
H
elmikuisena lauantaipäivänä kokoontui
Puurtilan seurakuntakodille päiväkerholaisten perheitä viettämään mukavaa ulkoilupäivää. Sää helli osallistujia
muutaman asteen pakkasella ja oli ilo
olla yhdessä.
Kari-papin hartaus kertoi yhteisvastuullisuudesta;
siitä miten meidän ihmisten tulisi huomioida toinen
toisemme ja auttaa toisiamme.
Papin lisäksi paikalle oli kutsuttu myös Hevosystäväin seurasta hevoset Myrskyn Jälki ja Villi Kingi ohjastajineen. Kyyti oli kovaa, kun hevoset innostuivat
Ulkoilupäivä nosti punan poskille ja hymyn
huulille.
Perheen pienimmätkin pääsivät nauttimaan vauhdin hurmasta.
kisaamaan seurakuntakodin tiellä. Uskaltautuivatpa jotkut lapset istumaan
kuskin viereen ja olemaan apukuskina. Myös Leko Tallin Ruut-poni hoiti
työnsä hienosti tehden ratsastuskierroksia monen monta kertaa.
Seurakuntakodin pihaan oli ilmestynyt mahtava mäenlaskupaikka. Karipappikin innostui laskemaan liukurimäkeä. Hyvin näytti luistavan. Lapset
jaksoivat kerta toisensa jälkeen kivuta
mäelle ja laskea hurauttaa alas. Kerhotiloissa oli myös mahdollisuus käydä
ompelemassa yhteisvastuu-ompelukuvia ja värittämässä värityskuvia.
Puurtilan emännät olivat kokkailleet
maukkaita lihapullia ja perunamuusia.
Ruoka maistuikin ulkoilun jälkeen, ja
monen silmät alkoivat olla unesta raukeat jäätelöä nautiskeltaessa.
Nuorisotoimi tiedottaa
Säännöllinen
toiminta
Kangaslammilla:
Avoin kerho AVARI maanantaisin koulun jälkeen klo 12.30–
14.30 seurakuntakeskuksella.
Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille tytöille ja pojille.
Liikuntakerho kutsuu mukaan
liikkumaan maanantaisin klo
17–18 kirkonkylän liikuntatalolla.
Nuorten illat joka
kuukauden viimeisenä perjantaina
klo 18–20 kirkon
kerhotiloissa.
Perhesähly
parittoman viikon
keskiviikkona klo
17–18.00 kirkon-
kylän liikuntatalolla.
Koko perheellä
pelailemaan!
Harjurannalla:
Kerho PikkuKammarissa
tytöille ja
pojille parittoman
viikon tiistaina
klo 16.30–17.30 kerho 7–10-vuotiaille
klo 17.30–18.30 kerho
11–14-vuotiaille
Kuoppakankaalla:
Nuorten iltapäivän olohuone Ilpo torstaisin klo 14–17
työkeskuksella.
Nuorten illat perjantaisin
seuraavasti: 16.3./23.3./30.3./
20.4./27.4./4.5./11.5/18.5./25.5.
klo 18–20 työkeskuksella.
Muut tapahtumat
Kultainen maalipalloturnaus
la 28.4. klo 14–20 Kuoppakankaan työkeskuksella. Kasaa 3
hlön joukkue ja tule paikalle
kisaamaan tai vain kannustamaan! Ilmoittautumiset
[email protected] tao 12.4.
mennessä.
Ohjaajakoulutus
Ohjaajakoulutus OHKU
3 ja jatkokurssi Willa-Nutussa 13.–15.4. Leirin hinta 28 e.
Ilmoittaudu pe 30.3. mennessä
[email protected].
Hei Papu-joukko!
Heppakyyti innosti Puurtilan vieraita.
Tämä on kutsu teille! Nähdäänhän Ilpoissa ja nuorten illoissa – We miss you! Mietitään
kevään happeningeja yhdessä.
Hengailuterkuin nuorisotyön
tiimi
Oli siis aika pakkautua autoihin, pääsivätpä jotkut kotiovelle hepan kyydittäminä.
Mieleen nousi lasten virren sanat:
”Nyt on aika erota, jää luoksemme,
Jumala, suo siunaus taivaasta!” Näkemiin, ystävät! Tavataan seurakunnan
tapahtumissa!
Leila Martikainen-Paatsola
Ikäihmisten
syntymäpäiväjuhlat
Kunnianarvoisa 70-, 75-, 80-, 85-, 90- ja yli 90-vuotispäiviäsi tammihuhtikuun välillä juhliva merkkipäivän viettäjä! Kotiseurakuntasi
haluaa onnitella Sinua syntymäpäiväsi johdosta ja toivottaa Sinut
tervetulleeksi koko seurakunnan yhteisille syntymäpäiväjuhlille sunnuntaina 18.3.2012.
Juhla alkaa kello 10 messulla
pääkirkossa ja jatkuu kahvien,
keskustelun ja ohjelman merkeissä seurakuntasalissa. Mukana
juhlassa on seurakunnan eri alojen
työntekijöitä.
Jos tarvitset kyydityksen kirkolle
tai toivot seurakunnan edustajan
vierailua luonasi merkkipäiväsi
johdosta, ole hyvä ja soita seurakuntavirastoon Merja Loikkaselle
p. 040 702 7748.
Lämpimästi tervetuloa!
6
KOTIVIESTI
Pääsiäisajan tapahtumia:
AHTISAARNAT
•ma 2.4. klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksella
•ti 3.4. klo 18 Könönpellon srk-talolla
•ke 4.4. klo 18 Käpykankaan toimintapisteellä
JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET
•Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 5.4. klo 18
pääkirkossa ja Kangasl. kirkossa
•Pitkäperjantain sanajumalanpalvelukset pe 6.4. klo 10
pääkirkossa ja klo 12 Kangasl. kirkossa
•Kristuksen kuolinhetken hartaus pe 6.4. klo 15
Kuoppak. työkesk.
•Pääsiäisyön messu la 7.4. klo 23 pääkirkossa
•Pääsiäispäivän messut su 8.4. klo 10 pääkirkossa, klo 12
Kangasl. kirkossa ja klo 14 Könönp. srk-talolla
•Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus
ma 9.4. klo 10 pääkirkossa
Lapsille ja perheille:
KOTIKIRKKOPÄIVÄ
palmusunnuntaina 1.4. pääkirkolla klo 10–14,
aiheena perhe ja yhteisvastuu
•klo 10 PERHEMESSU
•Klo 11–13 lounas seurakuntasalilla,
vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräykseen
•Toimintapajoja: korttiaskartelua, yhteisvastuu,
musiikkiliikuntaa jne.
•Kirkkoon tutustumista ja laululeikkejä
•Klo 13 kirkkosalissa LASTEN JA NUORTEN
YHTEISVASTUUKONSERTTI
Kaikille avoimet LASTEN PÄÄSIÄISKIRKOT
klo 9.30. Tervetuloa lapset ja lapsiryhmät aikuisineen!
•pe 30.3. Kuoppakankaan työkeskuksella
•ti 3.4. Rauhanyhdistyksen toimitalolla
(Repokankaantie 35)
•ke 4.4. Könönpellon srk-talolla
•to 5.4. Kangaslammin kirkossa
Murhe väistyi, ilo voitti,
pääsäisen aamu koitti!
Kiitos, taivaan Isä tästä,
kiitos koko elämästä!
Pääsiäisen kirkas aamu koittaa
Pääsiäisen kirkas aamu koittaa,
väistyy yön ja pimeyden valta.
Taivaan enkeli on viestin tuonut:
Kristus on ylösnoussut!
Rientäkää siis Herran haudan suulle,
kiiruhtakaa kaikki riemuissanne.
Ihmetelkää tyhjää lepopaikkaa:
Kristus on ylösnoussut!
Kristus kärsi meidän tuomiomme,
kuoleman hän kuolemallaan voitti.
Ihmetelkää Herran rakkautta:
Kristus on ylösnoussut!
Synnin, syyllisyyden orjuudesta,
epäilysten, pettymysten alta
luottavasti käymme uuteen toivoon:
Kristus on ylösnoussut!
Jeesuksemme haudan suulta viedään
viesti kauas, maiden ääriin saakka:
Herra elää, hän on keskellämme,
Kristus on ylösnoussut!
Ahti Kuorikoski, Seppo Suokunnas
Virsi 91, virsikirjaan 1986
Minä kelpaan, Kr
Pääsiäinen puhkeaa lastenhoitaja
Tuula Ikosen
jokaiseen päivään.
Hän on löytänyt
anteeksiannon
arkensa oppaaksi.
”T
ulin uskoon 16
vuotta sitten.
Minulla
oli
hyvä mies, ihana tyttö ja kaunis koti. Silti sisällä jäyti kalvava
tyhjyys, että tässäkö tämä nyt on.
Samaan aikaan työkaverini kertoi tyttärensä tulleen uskoon.
Asuimme seinänaapureina ja
pohdimme yhdessä, miten elämämme muuttuu, jos tulemme
uskoon. Katoaako siitä kaikki ilo
tai tuleeko elämästä harmaata ja
ahdasmielistä? En tiedä, mistä
käsitys oli syntynyt, sillä ei lähipiirissäni ollut sellaisia uskovia.
Silti mielessä pyörivät vain huivipäiset mummot kirkossa veisaamassa.
Enkö kelpaa?
Menimme lopulta Könönpellon
raamattupiiriin ihmettelemään
ajatuksiamme ja siellä selvisi,
että sisälläni onkin Jeesuksen
mentävä aukko. Oli tulossa talviloma, ja maaliskuussa aloin
lukea Raamattua ahmimalla. Taivaan Isä antoi lähelle vanhempia
uskovia, joilta ei hävettänyt kysyä perusasioistakaan.
Sitten tuli tunne, että kelpaanko Jeesukselle. Mietin, miten
tullaan uskoon, miten minun tulee muuttua ja mitä saa tai ei saa
tehdä. Kotona purskahdin kerran
ihan itkuun, että Jeesus haluan
olla omasi.
Odotin hyrskytystä, jotain
tunnetta tai ääntä, jota tietäisin
Jeesuksen hyväksyneen minut.
Tuntui, että kun pikkuisen olin
saanut varpaita oven rakoon, vedettiin se edestäni kiinni.
Armo
antaa anteeksi
Kerroin raamattupiirissä asiaani
ja itkin kuin pieni lapsi, että ei
Jeesus ottanut minua. Vanhemmat uskovat kuitenkin vakuuttivat, että jos olin pyytänyt Jeesusta elämääni, olin Jumalan lapsi.
Uskoontuloni oli pohdiskelun tulos, mutta silloin tajusin
armon. Riittää, että käännyn
Jeesuksen puoleen ja haluan
seurata häntä. Ajoin kotiin ja
ihmettelin saunassa kahdestaan
Jeesuksen kanssa, että nyt olen
uskossa!
Seuraavana päivänä kerroin
löydöstäni miehelleni, tyttärelleni ja muulle lähipiirille. Äitini
luuli, että olen raskaana kun pyysin, että hän istuisi alas kuuntelemaan tärkeän asiani.
Siitä lähtien Taivaan Isä on
lempeästi näyttänyt minulle,
mitä väärää teen. Anteeksipyydettävää kyllä riittää! Silti olen
kokenut, että siitä huolimatta
kelpaan ja saan kulkea rauhassa
askel askeleelta eteenpäin.
Arkienkelit
kolan varressa
Alkuaikoina ihmiset kysyivät,
miten usko on muuttanut minua.
Kiroilu jäi, enkä halunnut juoda, mutta muuten kaikki tuntui
säilyneen samanlaisena. Kerran
kuitenkin mieheni ystävä soitti
meille ja sanoi, että Tepi kertoi
sinun tulleen uskoon ja sanoi,
että sinusta on sen jälkeen tullut
paljon mukavampi. Ei hän tätä
minulle ollut sanonut!
Rukous on myös tullut tärkeäksi, kun olen luonteeltani tällainen hötköttelijä. Kerran äitini
oli huonossa kunnossa ja tytär
odotti samaan aikaan kolmatta
lastaan. Hänellä oli raskausmyrkytyksen vaara ja mies matkatöissä. Ajoin töistä sairaalaan
katsomaan äitiä ja sieltä suoraan
Harjurannalle ulkoilemaan kahden pienen pojan kanssa, jotta
tyttäreni saisi levätä.
Yhtäkkiä alkoi sataa aivan
hirvittävästi lunta ja mietin, että
vielä pitäisi jaksaa kotona lumityöt. Kun pääsin kotiin, vanha
naapurini olikin puhdistanut pihan lumilingollaan.
Ennen haaveilin myös, että
voi kun olisi rahaa, niin pääsisi matkustelemaan ja pystyisi
tekemään remonttia. Nyt nämä
asiat eivät ole tuntuneet enää
niin tärkeiltä vaan ajattelen, että
meillähän on ihan hyvä koti. Sen
sijaan sydämen täyttävät kolme
suloista lastenlasta. Heiltä tulee
usein hyviä kysymyksiä, kuten
onko taivaassa ralliautoja tai
jätskibaareja. Silloin täytyy vain
vastata, että en tiedä.
Kiittää, kiittää ja
vielä kerran kiitää
Toivon, että osaisin vielä enemmän kiittää kaikesta, mitä elämässäni on ollut. Myös vaikeuksista.
Kun jäimme mieheni kanssa
kahden asunnon loukkuun pelkäsimme pitkään, meneekö alta
kumpikin koti. Vaikka meillä
oli lähipiirissä hyvät appivanhemmat, oma äitini ja veljet, ei
näissä vaikeuksissa voinut auttaa
kukaan ihminen.
Murehdin paljon, mutta mieheni vakuutti aina, että kaikki
järjestyy. Myöhemmin selvisi, että hän oli kantanut samoja
asioita sisällään mutta halunnut
pitää minusta huolta, kun näki
minun olevan hädässä. Hänestä
Oman kelvottomuutensa
kanssa on
tultava juttuun.
Silti ei tarvitse
könytä pitkin
nurkkia maan
matosena, vaan
saa ilolla nauttia
kaikesta siitä,
mitä Jumala
hyvyydessään
antaa.
Tuula Ikonen tahtoo iloita
elämästä ja Jumalan jokapäiväisestä johdatuksesta.
olen todella kiitollinen!
Huoli myös lähensi meitä toisiimme. Saatoimme soittaa töihinkin ilman sen kummempaa
asiaa, jos vaikka jossain olivat
asunnot alkaneet mennä kaupaksi. Tuli varmuus, että selviämme
tästä yhdessä.
Olen jälkeenpäin ajatellut, olisivatko välimme näin läheiset ja
hyvät, jollemme olisi tätä kokeneet. Vaikeuksissa myös muut
7
KOTIVIESTI
ristuksen tähden
Krista Väisänen
Lippaat lauloivat
Yhteisvastuuta
Yhteisvastuutilaisuudet ovat innostaneet varkautelaisia auttamaan. Kortensa voi kantaa
kekoon vielä huhtikuun loppuun saakka.
läheiset ihmiset tulivat rakkaammiksi.
Ilon lähteellä
Kiitän ystävistä, terveydestä, työpaikasta. Vaikka näitä ei olisikaan
kiitän siitä, että en ole sattumanvarainen lastu laineilla vaan kaikki on Jumalan käsissä. Ei meille
kellekään ole luvattu vain nousujohteista suuntaa, mutta saan tänäkin päivänä turvata Jeesuksen
apuun.
Minua on puhutellut uskova
ystäväni, joka on todella sairaana munuaissiirtoa odottaessa.
Hän rukoile paljon ja kiittää, miten sai sairastua vasta nyt. Näin
hän ehti auttaa nuorta perhettä
lastenlapsensa syntymän aikaan.
Voimme olla sairaita, ystäviä
voi kuolla, voi tapahtua mitä
vaan. Kipuilen jatkuvasti omien
ongelmieni kanssa, ei minusta
ole tullut Herran enkeliä tai päivänpaistetta kotona. Välillä olen
äkäinen, suutun tai sanon väärin.
Saan kuitenkin itse tehdä ratkaisun, suostunko syntiseksi ja
otanko anteeksiannon vastaan.
Oman kelvottomuutensa kanssa
on tultava juttuun. Silti ei tarvitse
könytä pitkin nurkkia maan matosena, vaan saan ilolla nauttia
kaikesta siitä, mitä Jumala hyvyydessään antaa.
Se, että kelpaan näine hyvineni, on ollut minulle valtava löytö Jumalan armosta. Kaikki saa
anteeksi, kun kääntyy Jeesuksen
puoleen!”
Citymarketin sisäänkäynneillä seisoo hyvin topattuja naisia.
Seitsemäntoista asteen railakas pakkanen ei ole pelottanut Yhteisvastuun lipaskerääjiä, vaan liikkeelle on lähdetty innokkain
mielin.
– Nyt tosin meinaa tulla jo hiki, kun toimimmekin tällä kertaa sisätiloissa, nauraa Aune Eronen työnsä lomasta.
Aune ei ole ensimmäistä kertaa asialla, sillä tutuksi on tullut
niin Käpykankaan marttojen ovelta ovelle kulkeva listakeräys
kuin lipaskeräys kauppojen pihalla. Yhteisvastuuvuosi on hänelle kolmas.
– Olen miettinyt, että sen verran voin seurakuntaa auttaa,
että tulen tänne tunniksi. Apu menee oikeaan osoitteeseen,
Aune kertoo.
Lipas on jo vartin seisomisen jälkeen kilissyt ja kahissut kiitettävästi.
Diakoniatyön vs. toimistosihteeri Reijo Leppänen iloitsee
siitä, että lipaskerääjät ovat tänä vuonna innostuneet mukaan
tempauksiin helposti. Kauppojen ovilla seisoi päivän aikana
24 kerääjää, ja kokemukset olivat kaikin puolin positiivisia.
Yhteisvastuun puolesta on myös järjestetty kahvituksia ja
arpajaisia seurakunnan eri toimipisteillä. Palmusunnuntaina
1.4. on vielä mahdollisuus osallistua Kuoppakankaalla järjestettävään Perhemessuun sekä lasten ja nuorten yhteisvastuukonserttiin.
Krista Väisänen
Krista Väisänen
Krista Väisänen
Pääsiäinen on hiljentymistä
Tuula Ikoselle pääsiäinen tarkoittaa ennen kaikkea hiljentymistä Jeesuksen ristintyön eteen. Juhla tuntuu hänestä tärkeämmältä kuin joulu, vaikka aina hiljentymiselle ei perheellisenä löydy paljon aikaa.
Raamattupiirissä käydään myös vuosittain läpi tiettyä
pääsiäisohjelmaa, joka johdattaa sanoman äärelle.
– Ristintyötä en varmasti pysty koskaan tajuamaan
täysin. On niin valtavaa, että Jumala on kantanut pahuuteni, syntisyyteni, kipuni, kaikki, Ikonen ihmettelee.
Kun armo on muuttunut todeksi, tuntuvat kipeiltä
myös omat väärät teot. Ikonen kertoo heräävänsä välillä
siihen, että tätä tekoani Jeesus varmasti suree.
– Ei siinä auta kuin päättää, ettei tuijota omaan mahdottomuuteensa, vaan nostaa katseensa Jeesukseen.
Juuri siksi uskoontulo on elämäni tärkein ja mahtavin
asia!
Aune Eronen avitti ajallaan Yhteisvastuukeräyksen onnistumista.
8
KOTIVIESTI
Kuvat: Krista Väisänen
Hyvää ruokaa täytyy
päästä santsaamaan!
Päivän listalla olivat
lihapullat ja muusi.
Täällä kokataan suomeksi!
Kuoppiksella kokataan
kieli ja kulttuuri tutuksi.
Kuoppakankaan työkeskuksen
ykkösluokan pöytä täyttyy essuista, ruokaohjeista, maustepurkeista ja salaattikeristä.
Reetta Vänttinen PohjoisSavon Martoista touhuaa sivupöydällä kattiloiden kimpussa
ja Varkauden Marttojen TarjaTuulikki Jokinen esittelee päivän ruokalistaa. Tänään tarjolla
on lihapullia ja muusia lisukkei-
naan raastepöytä ja sienisalaatti.
Jälkkärikahvien kanssa herkutellaan perisuomalaisilla korvapuusteilla.
Kun kello lyö kaksitoista, täyttyy pitkä pöytä yhtäkkiä puheensorinasta. Ketkä kaikki täällä tänään oikein kokkaavat?
Haaveita
Suomen kamaralla
Maahanmuuttajien ruokaryhmä
kokoontuu Kuoppiksella toistamiseen. Tällä kerralla osallistu-
jat ovat kotoisin Venäjältä, Italiasta, Thaimaasta, Vietnamista,
Brasiliasta ja Sloveniasta.
Suuri osa on muuttanut Suomeen alle vuosi sitten, mutta
joukosta löytyy myös kolme
tai neljä vuotta maassa olleita.
Yhteistä on uusi kieli ja kulttuuri, joita voidaan ryhmässä
opetella.
– Tulin Suomeen kaksi vuotta
sitten, ja Varkaudessa olen asunut nyt kymmenen kuukautta.
Kotimaassani Brasiliassa toimin
hammaslääkärinä, mutta nyt
minun täytyy keskittyä opettelemaan suomen kieli, kertoo Katia
Laukkanen.
– Elämä täällä on kuitenkin
hyvää. Iloitsen tyttärestäni ja
miehestäni, ja tältä kurssilta olen
saanut myös ystäviä.
Myös italialaisen Franco Totaron toi Suomeen rakkaus.
Ruuanlaitosta innostunut mies
aikoo kielikurssin jälkeen suunnata ammattikouluun. Haaveissa
siintää oma ravintola.
Suomalaisista ruuista sujuvat
ainakin karjalanpaisti, lohikeitto ja lihapullat. Eniten innostaa
kuitenkin ruuanlaitto Italian tyyliin.
– Siellä aterialla saatetaan tarjoilla viisikin ruokalajia, Franco
kertoo.
Pisteet kotiin ja
pullaa pöytään
Kokkiopettajana toiminut Reetta Vänttinen kertoo, että juurespaletista saa mehukkaamman, kun kaulaa
kaalia leikkaamisen välissä.
Idea ruokaryhmästä syntyi maahanmuuttajien suomen kielen
kurssia ohjaavan Kaija Hurmerinnan aloitteesta. Seurakunnan
diakoniatyöntekijä Ellen Väntti
liittyi mukaan suunnitteluvaiheessa, ja käytännön apu löytyi
Marttojen kautta.
Sekä kielikurssin että ruokaryhmän tavoitteena on tukea
maahanmuuttajien kotoutumista
ja auttaa uuden kielen opiskelussa niin, että sillä pystyisi työllistymään tai jatkamaan opintojaan.
Väntti toivoo, että ryhmä voisi
luoda maahanmuuttajille tukirakenteita tilanteessa, jossa työpaikkaa vielä odotetaan.
– Miljoonakaupungista Varkauteen muuttaminen on suuri
muutos, etenkin kun omat tukiverkostot jäävät usein kotimaahan. Voimme osaltamme olla
auttamassa, että maahanmuuttajat löytävät ystäviä ja harrastuksia sekä pystyvät harjoittelemaan
kieltä, Väntti toivoo.
Yhdessä touhutessa kohtaaminen tapahtuu luonnostaan ja
kynnys lähteä mukaan on matala. Perinteinen malli kutsua tervetulleeksi seurakunnan tilaisuuteen ei ehkä alkuun toimi, kun
kieli ja tavat ovat vieraat.
Silti Väntti haaveilee tilanteista, joissa maahanmuuttajat pääsisivät tutustumaan suomalaisiin.
Ystävän kammarissa maahanmuuttajat ovatkin jo kokkailleet
herkkuja muille, ja kohtaamisista jäi hyvä mieli.
– Jos joku näistä kurssilaisista
pyöräyttäisi pöytään korvapuustit, hänhän keräisi heti pisteet
kotiin! Ei tässä niin erilaisia olla,
Väntti muistuttaa.
Siltä tuntuu myös pöydän ääressä. Lihapullat pyörivät parempiin suihin, ja puustit –ne
maistuvat kaikille.
Krista Väisänen
9
KOTIVIESTI
Kirkkomusiikki. Nyt
Osmo Vatasen arkisto
Onko kirkoissa aina
soitettu uruilla? Löytyivätkö Lutherin virsitekstien
sävelmät kapakoista?
Miksi Bachin kirkkoteokset kuohauttivat syntyessään kohun? Kirkon
koulutuskeskuksen jumalanpalveluselämän kouluttaja Osmo Vatanen
valottaa kirkkomusiikin
monivaiheista historiaa.
– Kirkkomusiikin historian voi
jäljittää juutalaiseen temppelitraditioon, joka sai vaikutteita
Lähi-idän, Kaksoisvirranmaan ja
Egyptin kulttuuriympäristöstä,
kertoo Osmo Vatanen.
– Kiinnostavaa kuitenkin on,
että vaikka maallisessa musiikissa käytettiin valtavaa soitinmäärää, hyväksyttiin temppelipalvelukseen vain harppu, lyyra ja
symbaali. Todennäköisesti tämä
johtui temppelimusiikin erityistarkoituksesta ylistää Jumalaa;
psalmeja säestettiin soittimilla,
jotka katsottiin tilanteeseen sopivimmiksi.
Jerusalemin temppelin tuhoutuessa nämäkin soittimet päätyivät hyllylle. Vatanen kertoo, että
pakkosiirtolaisuuteen joutuneet
juutalaiset murehtivat osaansa
hiljaisuudessa, eivätkä soittimet
ole siirtyneet synagogiin vielä
tähänkään päivään mennessä
muutamaa juutalaista perinneliikettä lukuun ottamatta.
Keskiaika keikautti
yksiäänisyyden
veneen
Kristillisen kirkon syntyessä ensimmäisellä vuosisadalla alkoi
kehittyä psalmien rinnalle uusia
laulun lajeja, kuten kolossalaiskirjeessä mainitut ylistysvirret ja
hengelliset laulut. Soittimia jumalanpalveluksista oli kuitenkin
vielä turha hakea.
– Rooman valtakunnassa soittimia käytettiin pakanallisten
jumalien palveluksissa, joten
niitä vieroksuttiin kristillisessä
perinteessä. Temppelin hävitystä
murehdittiin myös edelleen, Va-
– Tunnetut kantaatit, oratoriot
ja passiot edustavat konsertoivaa
tyyliä, joka syntyi 1600-luvun
Italiassa. Tietyt tahot eivät hyväksyneet kirkkoon samoja soittimia ja musiikillisia rakenteita,
jotka olivat tuttuja esimerkiksi
oopperasta, Vatanen kertoo.
Vaikka uudenlainen tyyli sai
laajan hyväksynnän, muun muassa vähitellen alaa vallannut
pietistinen liike suhtautui siihen
torjuvasti.
– Herätysliikkeitä oli jo tuolloin, ja pietismi supisti uudelleen luterilaista jumalanpalvelusmusiikkia. Soittimia ei enää
käytetty niin laajasti, ja lauluihin
tuli enemmän tunteenomaista
piirrettä.
Dance,
people, dance!
Osmo Vatanen pappien ja kanttorien opintomatkalla Saksassa Lutherin ja Bachin maisemissa.Taustalla
on Wartburgin linna, jossa Lutherkin aikanaan oleili.
tanen listaa syiksi.
Soittimet ja moniäänisyys astuivat jumalanpalvelusmusiikkiin vasta 800-luvulla. Tuohon
aikaan myös gregoriaaninen laulu levisi kristinuskon myötä laajemmalle pohjoiseen. Vähitellen
yksiäänisen gregoriaanisen laulun rinnalle alkoi syntyä moniäänistä jumalanpalvelusmusiikkia, ja soittimet tulivat käyttöön.
Keisarillisesta hovista
kirkon soittimeksi
Nykyaikana urut mielletään ensisijaisesti kirkon soittimeksi.
Jumalanpalveluksiin ne siirtyivät kuitenkin vasta 1000-luvun
vaihteen molemmin puolin.
Bysantin eli Itä-Rooman kei-
sari lahjoitti soittimen 700-luvulla tapahtuneen valtiovierailunsa
yhteydessä frankkien kuninkaalle, Pipin Pienelle, jonka poika
Kaarle Suuri sijoitti urut Aachenin tuomiokirkkoon.
– Bysantissahan urut kuvasivat keisarillista loistoa ja palvelivat hovin soittimena, Vatanen
paljastaa.
Samalla myös muiden hovien
ja kaupunginraatien soitinten,
kuten viulujen ja puhaltimien,
käyttö alkoi yleistyä kirkoissa.
Tämä loi pohjaa Lutherin mullistaville musiikillisille muutoksille 1500-luvun uskonpuhdistuksessa.
Toisin kuin yleisesti luullaan,
Luther ei kuitenkaan löytänyt
virsiteksteihinsä sävelmiä ka-
pakoista, vaan esimerkiksi keskiajan hymnisävelmistä. Sen
sijaan tuoreelta tuntui avara suhtautuminen soitinten käyttöön,
virsien kirjoittaminen kansankielelle sekä moniäänisyyden
lisääntyminen.
Uskonpuhdistus toi kirkkomusiikin lähemmäs tavallista kansaa, olihan sitä ennen kirkossa
laulettukin vain latinaksi.
Toiko Bach
oopperan kirkkoon?
Klassinen luterilainen kirkkomusiikki, jota edustaa muun
muassa Johann Sebastian Bach,
koki kukoistuksensa 1700-luvun
alussa. Kaikki eivät kuitenkaan
olleet uudistuksista innoissaan.
Hengellistä musiikkia on aina
viljelty myös muualla kuin pyhäpäivän jumalanpalveluksessa,
esimerkiksi
herätysliikkeiden
seuroissa, joissa laulettiin omista
laulukirjoista. Omien laulukirjojen ja virsikirjan välillä ei kuitenkaan koettu jännitettä.
Tässä tapahtui muutos vähitellen 1900-luvun puolivälissä.
– Silloin kirkkojärjestykseen
lisättiin kohta, että jumalanpalveluksissa voidaan tuomiokapitulin luvalla käyttää tilapäisesti
myös muita kuin virsiä. Tuolloin
haluttiin tehdä tilaa myös herätysliikkeiden omille lauluille,
Vatanen kertoo.
– Tänä päivänä kirkkojärjestyksen kohta tulkitaan hyvin laajasti. Seurakunnassa päätetään,
mitä halutaan laulaa.
Dance-, punk- ja hevimessujen rantautuessa kirkkosaleihin
Vatanen muistuttaa vanhasta periaatteesta, että kirkkomusiikin
sisällön ja muodon tulisi olla sopusoinnussa keskenään.
– Hengellisen musiikin kirjo
on hyvä asia, mutta messu, joka
on Jumalan pyhyyden paikka,
kaipaa myös samaa tarkoitusta
palvelevaa musiikkia, Vatanen
päättää.
Krista Väisänen
Diakoniatyö tiedottaa
Diakonian päihdetyön
virkistys- ja liikuntapäivä
Ilmoittautumiset pe 23.3.
mennessä diakoniatoimistoon p. 040 701 6630
tai diakoni Antero Saarelaiselle p. 040 747 6200.
Puurtilan seurakuntakodilla ke 21.3. klo 9.
Ota mukaan liikunnallinen vaatetus ja saunomisvarusteet. Ohjelmassa mm. pilkkikilpailu.
Sauna lämpimänä koko päivän.
Kuljetus omin kyydein. Osallistumismaksu 7 €.
Ilmoittautumiset ma 19.3. mennessä diakoniatoimistoon p. 040 701 6630 tai diakoni Antero Saarelaiselle
p. 040 747 6200.
Kaiken kansan peli- ja saunaillat
Työttömien talvipäivä
Keväinen yhteislaulutilaisuus
Puurtilan seurakuntakodilla ke 28.3. klo 10.
Osallistumismaksu 7 €.
Puurtilan seurakuntakodilla ke 21.3. ja ke 18.4. klo 18.
Yhdessäoloa, pelejä, saunomista, iltahartaus.
Iltapalamaksu 2 €.
Viljolahden Toukolassa ke 28.3. klo 13.
Kahvitarjoilu.
”Surun tunnelista valoa kohti”,
päivä raskaan menetyksen kokeneille
Oletko menettänyt läheisen ihmisen esim. itsemurhan, tapaturman tai rikoksen uhrina?
Leppävirran rovastikunnan diakoniatyö järjestää
vertaistapaamisia keväällä ja syksyllä 2012.
Kevään tapaaminen on la 21.4. klo 9-13 osoitteessa
Savonkatu 33, Leppävirta.
Päivä on maksuton ja siihen sisältyy aamupala ja
lounas. Mukana diakoniatyöntekijöiden lisäksi Sari
Mähönen Suomen Mielenterveysseurasta.
Ilmoittautuminen oman seurakunnan diakoniatyöntekijälle pe 13.4. mennessä. Varkauden seurakunnan
yhteyshenkilönä toimii Ellen Väntti p. 040 523 7960.
10
KOTIVIESTI
Kolumni
Arvot ja lähetystyö
Monipuolinen ja laadukas,
ystävällisen palvelun kirja- ja lahjatavaraliike
• Kristilliset kirjat, kortit ja äänitteet
• Oppikirjat kaikkiin oppilaitoksiin
• Minna Immosen taulut ja kortit
• Monipuolinen korttivalikoima, suruadressit
• Aarikka, Bukowski, Myyrä -tuotteet
Muusan Kirjakauppa
Puh. (017) 552 2750 • Ahlströminkatu 10, 78250 VARKAUS
Avoinna ark. 9-18, la 9-15
M
eidän kirkollamme on arvot, joihin on kirjattu muun muassa seuraavia asioita: Kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa. Tunnustamme Jeesuksen
Kristuksen ainutlaatuisuuden. Huolehdimme lähimmäisistämme. Puolustamme
heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia. Puhumme rohkeasti Jumalasta. Näiden
arvojen johdosta näyttää lähetystyölle olevan entistä enemmän tarvetta tässä
maallistuvassa ja yksilökeskeisessä maailmassa.
Kun puhutaan kirkon lähetystyöstä, tulevat ensiksi mieleen lähetysjärjestöjen ja seurakuntien
lähettämät nimikkolähetit. He tekevät erittäin ansiokkaasti julistus- ja avustustyötä eri puolilla
maailmaa vaikeissakin olosuhteissa. He ovat tekemässä sitä työtä, jonka Jeesus antoi meille sanoessaan: ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”. Meille on annettu kirkon
arvot ja velvoittava lähetyskäsky, joten lähetystyö kuuluu meille jokaiselle. Kaikille se ei ole
mahdollista maailmalla, mutta lähiympäristössä on.
Eniten lähetystyön tarve on kasvanut lasten ja nuorten keskuudessa. Lähivuosien aikana koulujen uskonnonopetus on pudonnut minimitasolle ja sitä korvaamaan on tullut elämänkatsomuksellinen opetus. Nykyajan vanhemmat ovat etääntyneet jossain määrin perinteisestä uskonnonharrastamisesta, eivätkä he osaa, halua tai jaksa opettaa sitä edelleen lapsilleen.
Me voimme kaikki toteuttaa lähilähetystyötä ympäröivässä yhteiskunnassa, jossa tapaamme
lapsia ja nuoria. Voimme kertoa, mitä usko Jumalaan,
Jeesukseen ja taivasten valtakuntaan merkitsee hyvän
ja turvallisen elämän saavuttamiseksi. Voimme kertoa, miten meille kaikille on annettu armo ja pelastus
Jeesuksen kärsimysten kautta. Tällainen lähetystyö on
erittäin tärkeää lasten ja nuorten hengellisen kehityksen
kannalta.
Kun pahoinvointi ja epävarmuus elämässä jatkuvasti
lisääntyvät, uskon siihen, että moni lapsi ja nuori olisi
säästynyt pahoilta kasvukivuilta ja pettymyksiltä, jos
heillä olisi ollut mahdollisuus seurata Jeesusta hänen
opetuslapsenaan maailmalla.
ILMOITUSMYYNTI
Sari Havia
020 754 2284, 040 680 4057
[email protected]
-45%
Hautakivikaiverrukset
Kultaukset ja Entisöinnit
Antti Peräkylä
0400 931201
[email protected]
Varkaus
Jorma Aro, kirkkovaltuutettu
Hammaslaboratorio
VARKAUDEN TEKARIPAJA OY
KOTIIN KULJETETTUA
ATERIAPALVELUA
040 504 0204 / Tarja
040 732 8110 / Markku
556 2744 / Hansun Pirtti
040 766 8350 / Keittiö
Lounaslista
www.kisapuisto.fi
Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen
uudet kokoproteesit
kokoproteesien pohjaukset
proteesien korjaukset
Kauppakatu 11, 78200 Varkaus
puh. (017) 552 8660
Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset,
Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat,
Lumiesteet.
040 712 8888
Ahlströminkatu 22 II krs
78250 VARKAUS
Pirnankatu 4, Forum Varkaus
0400 315 400
(Kangaslampi)
Tervetuloa!
Aina ajatuksella
ja ammattitaidolla.
Tarja Ursin
Kauppakatu 50, p. 017 852 636
Kauppakatu
50,p.p.
017
Savontie 39,
017
554852
3670636
Savontie 39, p. 017 554 3670
Sur un kohdatessa
Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä
luotettavasti ja ammattitaidolla.
80 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua
Varkaudessa ja ympäristökunnissa.
(017) 552 6444
(Varkaus)
Luotettava ja täydellinen
palvelu kaikissa
hautaukseen liittyvissä
järjestelyissä.
Toimimme myös ympäristökunnissa.
Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt
Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888
Tervetuloa!
Erikoishammasteknikot Satu Koskela ja Antero Litmanen
Ajanvaraukset 017-552 3388 tai 040 835 1401
Fysioterapia- ja
hierontapalveluja
Päiviönsaarella.
K un läheinen on poissa...
Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus
Puh. 040 374 4158
[email protected]
Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä
Kauppakatu 37, 78200 Varkaus
p. 017-5523091, 017-5523305, 0400 178270
11
KOTIVIESTI
Jumalanpalvelukset
ja hartaudet
Messuissa eli ehtoollisjumalanpalveluksissa on tarjolla gluteeniton leipä ja alkoholiton viini. Ne saa pyydettäessä.
Pääsiäisajan tilaisuudet löytyvät koottuina sivulta 6.
Su 18.3.
• Klo 10 Messu pääkirkossa; Jarkko
Piippo, Tapio Rekola; seurakunnan
yhteiset syntymäpäiväjuhlat
• Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa;
Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen
• Klo 18 Ankkurimessu ”Afrikkalainen gospelmessu” Kuoppak.
työkesk.; Niina Lehmusoksa,
Mari Leppänen, nuoria laulajia ja
soittajia
Su 25.3.
• Klo 10 Messu pääkirkossa; Arja
Päivärinta, Sirkka Häkli, srk-kuoro
• Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa;
Arja Päivärinta, Luukas Häkli, Kangasl. kirkkokuoro
• Klo 14 Messu Kuoppak. työkesk.;
Olli Tynkkynen, Tapio Rekola
Ti 27.3.
• Klo 13 Ehtoollisen vietto pääkirkon ikäihmisten kerhossa; Pekka
Päivärinta, Mari Leppänen
Ke 28.3.
• Klo 13 Ehtoollisen vietto Kuoppak. työkesk. ikäihmisten kerhossa;
Göran Ekroth, Sirkka Häkli
Pe 30.3.
• Klo 18 Uskon päivän iltakirkko
ja ehtoollinen pääkirkossa; Niina
Lehmusoksa, Sirkka Häkli
Su 1.4.
• Klo 10 Perhemessu pääkirkossa;
Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen;
messun jälkeen kotikirkkopäivä,
lounas ja kahvit
• Klo 12 Messu Kangaslammin kirkossa; Göran Ekroth, Sirkka Häkli
Ma 2.4.
• Klo 14 Ehtoollishartaus Palvelukeskuksessa Vattuvuorenkatu 68;
Mari Leppänen
To 5.4.
• Klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko pääkirkossa; Göran Ekroth,
Mari Leppänen
• Klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko Kangasl. kirkossa; Kari
Iivarinen, Sirkka Häkli, srk-kuoro
Pe 6.4.
• Klo 10 Sanajumalanpalvelus
pääkirkossa; Olli Tynkkynen, Tapio
Rekola
• Klo 12 Sanajumalanpalvelus
Kangasl. kirkossa; Olli Tynkkynen,
Tapio Rekola
• Klo 15 Kristuksen kuolinhetken
hartaus Kuoppak. työkesk.; Arja
Päivärinta, Sirkka Häkli, srk-kuoro
La 7.4.
• Klo 23 Pääsiäisyön messu pääkirkossa; Pekka Päivärinta, Tapio
Rekola
Su 8.4.
• Klo 10 Messu pääkirkossa; Arja
Päivärinta, Sirkka Häkli, srk-kuoro
• Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa;
Kari Iivarinen, Tapio Rekola, Kangasl. kirkkokuoro
• Klo 14 Messu Könönp. seurakuntatalolla; Arja Päivärinta, Tapio
Rekola
Ma 9.4.
• Klo 10 Sanajumalanpalvelus
pääkirkossa; Niina Lehmusoksa,
Luukas Häkli
Su 15.4.
• Klo 10 Messu pääkirkossa; Pekka
Päivärinta; messun jälkeen medialähetyspäivä
• Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa;
Jarkko Piippo, Luukas Häkli
• Klo 18 Ankkurimessu ”Lattarimessu” Kuoppak. työkesk.; Niina
Lehmusoksa, Mari Leppänen,
Laalajat –kuoro ja bändi
Tervetuloa kirkkoon!
• Klo 13.30 Hartaus Kangasl. palvelukeskuksessa; Tapio Rekola
Santtu Santeri Topias Vänttinen, Jasu
Kasper Ruuskanen, Nea Eveliina Tolvanen, Oskari Onni Aapeli Nissinen,
Aapo Einari Asikainen, Anttoni Emil
Alexander Sorjonen, Aino Elina Pasanen, Siru Maria Sikanen, Alexi Elias
Gabriel Mustonen, Luka Juhani Hämäläinen, Emma Liisa Maria Miettinen, Essi Ilona Ukkonen, Onni Kaapo
Juhani Nykänen, Hilla Margit Hoffren,
Max Samuel Ikonen, Peetu Eemil Oskar Poraharju, Eelis Ukko Oskari Kekäläinen, Antton Luukas Aksel Brask,
Toivo Heikki Vihtori Kanniainen, Nelly
Lumi Selina Lempälä Leppävirran
seurakunta, Alisa Elma Anneli Kiljunen Rauman seurakunta, Miika Veikka
Valtteri Hännikäinen, Tea Katri Marika
Tolvanen, Jonna Marjukka Heikkinen,
Kia Adalmiina Matila, Jasper Kalle
Valtteri Pyymäki, Joel Hermanni Juvonen, Mikko Onni Johannes Kirjavainen, Jade Erika Koponen
Vihityt:
11.2.2012 Pasi Henrik Kröger ja Anniina Mari Johanna Markkanen, Varkauden srk
11.2.2012 Jani Petteri Ikonen ja Hanna-Maija Katriina Kinnunen
KOTIVIESTI
Varkauden
seurakuntalehti
54. vuosikerta
Julkaisija:
Varkauden ev.lut. seurakunta
Kustantaja:
Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö
Tervetuloa pienryhmiin myös
uudet osallistujat! Piirin yhteyshenkilöltä saat lisätietoja.
Pääkirkolla, Savontie 1–3
• Kommilan lähetyspiiri parittoman
vkon ti klo 13 Hannun salissa.
Tied. Saara Koski p. 040 867 7144.
• Pro-miehet ke klo 19: kuukauden
1. ke pääkirkon srk-salissa, muulloin
Hannun salissa. Tied. Jouko Airas
p. 040 539 7880.
• Ikäihmisten kerho srk-salissa parittoman vkon ti klo 13. Tied. Eeva-Liisa
Savolainen p. 040 573 8983.
Kuoppakankaan työkeskuksella,
Kuoppakankaankatu 11
• Aamurukouspiiri arkisin klo 7.
Tied. Annikki Heikkinen
p. 040 838 0378.
• Askel-piiri ma klo 18. Tied. Airi
Lankinen p. 040 831 1680.
• Etsivien piiri taukotuvassa ti klo 18.
Tied. Eila Raatikainen
p. 040 577 7939.
• Kiitoslaulu kajahtaa -piiri parittoman vkon ma klo 12. Tied. Lea
Könönen p. 040 542 9921.
• Lähetyspiiri parillisen vkon ma klo
13. 5.3. vierailu helluntaiseurakunnan lähetyspiiriin klo 14.30. Tied.
Riitta Nieminen p. 0400 301 100.
• Ikäihmisten kerho parittoman
vkon ke klo 13. Tied. Raili Heiskanen
p. 040 585 3417.
• Liekit parillisen vkon ti 20.3. asti klo
18.30. Tied. Aino Kelloniitty-Nyyssönen p. 040 506 3144.
• Lähetyksen puutyöpiiri ma klo 12.
Tied. Raimo Holopainen
p. 017 551 2572.
• Miesten piiri pe klo 18. Tied. Veikko
Lipsanen p. 017 551 3082.
11.2.2012 Petri Mikael Falck ja Miia
Mari Susanna Orava
18.2.2012 Juha Tapani Liukkonen ja
Jutta Mirjami Virtanen, Varkauden srk
3.3.2012 Jussi Henrikki Kuokkanen ja
Hanna Mari Falck, Varkauden srk
Kuolleet:
Eero Johannes Kantanen 93 v, Eila Sisko Räisänen 92 v, Toini Liisa Karvinen
87 v, Viljo Antero Nissinen 80 v, Hertta
Maija Annikki Huovinen 75 v, Heikki
Sakari Pasi 73 v, Martti Olavi Haijola
85 v, Arvi Emil Immonen 85 v, Elsa
Koponen 89 v, Maija-Liisa Hyvärinen
83 v, Veli Matti Kilpeläinen 64 v, Reijo
Henrikki Tirkkonen 59 v, Riitta Helena
Hakkarainen 54 v, Miia Kristiina Pitkänen 20 v, Terttu Maija Kinnunen 83 v,
Raili Sisko Ropponen 80 v, Hilda Sofia
Puustinen 85 v, Teuvo Helmer Mäntyaho 81 v, Pirkko Orvokki Sihvonen 67
v Janakkalan seurakunta, Pertti Uolevi
Könönen 76 v, Aino Hellin Hukkanen,
92 v, Anna Loviisa Hyvärinen 91 v Joroisten seurakunta, Niilo Risto Koistinen 86 v, Aini Margareta Karppila 73
v, Pirkko Liisa Tanninen 70 v, Varma
Toivo Elsinen 70 v, Erkki Antero Markkanen 65 v
Päätoimittaja:
Kirkkoherra Olli Tynkkynen
p. 040 0377066
[email protected]
Toimitus:
Tiedotussihteeri Krista Väisänen
p. 040 512 6207
[email protected]
• Naisten kuntojumppa to klo 15.15.
Tied. Anja Pirinen p. 0400 964 594.
• Raamattupienryhmä ma klo 13.
Tied. Sinikka Lipsanen
p. 050 554 0134.
• Raamattupiiri ti klo 13. Tied. Raimo
Miettinen p. 0400 120 415.
• Siionin kannel to 15.3., 19.4. ja 10.5.
klo 13. Tied. Tapio Rekola
p. 040 571 5005.
• Sählärit liikuntasalissa to klo 17.
Ei 5.4. Tied. Antero Saarelainen
p. 040 747 6200.
• Yhdessä eteenpäin ke klo 18.
Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222.
Käpykankaan työpisteellä,
Haukankuja 1
• Käpylähetys ke klo 14. Tied. Irja
Hämäläinen p. 017 556 4583.
• Käpypiiri parillisen vkon ma klo 17.
Tied. Raimo Miettinen
p. 0400 120 415.
Könönpellon
seurakuntatalolla, Atolantie 1
• suntio p. 040 838 6110, kononpellon.
[email protected]
• Aamun rukouspiiri ke klo 8.30.
Tied. Marjatta Lappeteläinen
p. 0400 914 322.
• Keskustelu- ja raamattupiiri
parittoman vkon su klo 18.
Tied. Seija Mattila p. 040 572 7840.
• Ikäihmisten kerho parittoman
vkon ke klo 13.30. Tied. Lea Könönen
p. 040 542 9921.
• Lähetyspiiri parillisen vkon ke
klo 13. Tied. Helka Honkanen
p. 040 519 0499.
• Raamattupiiri ti klo 17.30.
Tied. Esko Korniloff p. 040 584 1450.
• Miestenpiiri to klo 18. Ei 5.4. Tied.
Veli Lehmussaari p. 0400 828 879.
Seurakunnassa
tapahtuu
Tarkista pääsiäisen ajan tapahtumat sivulta 6.
Kirkonkirjat
Kastetut:
Seurakunnan pienryhmät
• Israelin Ystävien tilaisuus su 18.3.
klo 13 Kuoppak. työkesk., vieraana
Pekka Sartola.
• Kevätlaulut ke 28.3. klo 13 Viljolahdessa Toukolan maa- ja kotitalousseuran talolla; Kari Iivarinen,
Mari Leppänen; kahvitarjoilu.
• Uskon päivän kahvit seurakunnan 80-vuotispäivän merkeissä pe
30.3. klo 13–15 Majakassa; Niina
Lehmusoksa, Jarkko Piippo, Sirkka
Häkli.
• Sotaorpojen myyjäiset la 31.3.
klo 9 Kuoppakankaan työkeskuksella; kahvitarjoilu, arpajaiset ja
myyjäiset. Myynnissä leivonnaisia,
käsitöitä ja pääsiäiskoristeita.
• Siioninvirsiseurat su 1.4. klo 15
Hannun salissa; Arja Päivärinta.
• To 5.4. seurakuntaviraston ovet
avataan poikkeuksellisesti klo 9.
• Lähetystyön vapaaehtoisten palaveri to 12.4. klo 15.30 pääkirkon
srk-salissa.
• Sisälle Sanaan -raamattuopetus
to 12.4. klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksessa; Esko Räsänen luennoi
aiheesta ”Psalmit ylistyksen ja
rukouksen lähteenä”. Järj. yhdessä
Kansanlähetyksen kanssa.
• Medialähetyspäivä su 15.4. klo
10 alkaen. Pääkirkolla järjestettävän messun jälkeen tarjoillaan
lähetyslounas ja vietetään medialähetystilaisuutta, jossa vieraana
on Matti Korpiaho radiolähetysjärjestö Sanansaattajat ry:stä. Lisäksi
tarjoillaan kahvit.
Keskiviikkoiset
ohjelmatuokiot alkaen klo 10
Kangaslammin
ystävänkammari
Kangaslammintie 7
Kohtaamispaikka kaikille
ja kaikenikäisille, avoinna
keskiviikkoisin ja lauantaisin
klo 9-13.
Taitto:
Jakeluhuomautukset:
Eija Kemell
Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa
020 754 2395, 040 832 2540
[email protected]
Seurakuntavirasto
tiedotussihteeri
p. 040 512 6207
21.3. Terveystietoa
28.3. Diakoniatyöntekijän
vierailu
4.4. Pääsiäismyyjäiset
11.4. Yhteislaulua
18.4. Mehiläisen kevät
Ystävyytemme olkoon
iloa tulvillaan,
tuokoon se lämmön ja linnut
kevään maisemaan.
Tervetuloa!
Jakelu: Itella-Posti Oyj
Käyntiosoite:
Seurakuntavirasto
Ahlströminkatu 19
78250 Varkaus
Ilmoitusmyynti
Sari Havia
p. 020 754 2284, 040 680 4057
[email protected]
• Lappuset parillisen vkon to klo
13.30 22.3. asti, jonka jälkeen parittoman vkon to 12.4. alkaen. Tied.
Ritva Lehmussaari p. 0400 671 007.
Kappelin alueella
Kangaslammin kirkko, Asematie 1;
Harjurannan PikkuKammari,
Kentänpäänkuja 3 A 5
• Koululaisten ja nuorten kerhot,
ks. nuorisotoimen ilmoitukset.
• Harjurannan ikäihmisten kerho
PikkuKammarilla ke 14.3. ja 11.4.
klo 13. Tied. Ellen Väntti
p. 040 523 7960.
• Kangaslammin ikäihmisten kerho
K-lammin srk-salilla ti 20.3. ja 17.4.
klo 13. Tied. Ellen Väntti
p. 040 523 7960.
Puurtilan seurakuntakodilla,
Murhilahdentie 94
• Miesten saunapiiri parittoman
vkon ti klo 18. Tied. Pekka Päivärinta
p. 040 572 7860.
Muualla
• Joutenrannan pienpiiri, parillisen
vkon ke 21.3. saakka klo 13.
Tied. Maija Kallas p. 040 356 3850.
• Keskustelupiiri Savonmäessä
Kinnusella, Markunt. 3, ke 28.3. ja
25.4. klo 13. Tied. Arja Päivärinta
p. 040 572 7820
• Raamattupiiri Mielituvassa, Rajak.
3, ke klo 13. Tied. Raimo Miettinen
p. 0400 120 415.
• Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 B,
parittoman vkon pe klo 13.
Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273.
• Seurakuntapiiri, Kyllikink. 6, parillisen vkon ma klo 13. Tied. Annikki
Heikkinen p. 040 838 0378.
Rauhanyhdistys ry
Repokankaantie 35
Tervetuloa kevään tapahtumiin!
• Su 18.3. klo 16 Seurat toimitalolla
• La 24.3. klo 18 Pääsiäislauluilta
Leppävirran kirkossa
• Su 25.3. klo 16 Luther –ilta, teologian
tohtori Yrjö Tala luennoi uskonpuhdistuksesta. Luentojen välissä
kahvitauko.
• Su 1.4. klo 16 Pyhäkoulu ja seurat
• Pe 6.4. klo 16 Pitkäperjantain seurat
• Su 8.4. klo 16 Pääsiäispäivän seurat
• Su 15.4. klo 16 Seurat toimitalolla
• La 21.4. klo 15 Myyjäiset toimitalolla
• Su 22.4. klo 16 Seurat toimitalolla
• Su 29.4. klo 16 Pyhäkoulu ja seurat
www.varkaudenrauhanyhdistys.fi
Rukoustupa
Tervetuloa rukoilemaan, kahvittelemaan ja laulamaan Rukoustupaan keskiviikkoisin kello 14–17. Rukoustupa järjestetään helluntaiseurakunnan tiloissa
osoitteessa Osmajoentie 8.
Rukouspyyntöjä voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Näiden pyyntöjen puolesta rukoillaan tuvalla.
Rukoustupa on kaikkien kristillisten
seurakuntien yhteinen rukouksen paikka. Paikalla on aina kaksi päivystäjää,
jotka ovat eri seurakuntien vapaaehtoisia. Rukous ei ole turhaa, tule kokemaan
se itse!
Seuraava Kotiviesti ilmestyy 19.4.
Seurakuntailmoitusten aineisto
toimitukseen ti 10.4.2012 klo 13
mennessä sähköpostilla [email protected].
Kannen kuva
Julien Harneis/Flickr
varkaudenseurakunta.fi
12
KOTIVIESTI
Maistiaisia Hongkongista
Kuvat: Kari Iivarisen arkistot
Lähetystyö on liikettä arjessa
Millaista on lähetystyöntekijän arki ja juhla?
Varkauden seurakunnan kappalainen Kari Iivarinen kertoo kokemuksistaan lähetyskentillä.
I
ivarisen perhe päätyi
Hongkongiin yhteensä
12 vuodeksi Suomen
Lähetysseuran lähettämänä. Ensin matkaan
lähtivät Kari ja Pirkko, myöhemmin myös
poika Juho.
Lähetyskutsu oli voimistunut
opiskelujen, kielikurssien ja kotiseurakunnan lähetyssihteerin
tehtävän aikana. Syksyllä 1983
ajatukset konkretisoituivat Hongkongin lentokentällä.
– Ilma oli lämmin kuin lehmän
henki, onneksi myös ihmisten
vastaanotto! Meitä vastassa oli
tulevia lähettitovereita, ja myöhemmin vietettiin tulojuhlaa St
Andrew’n toimipisteessä, Kari
muistelee lähettikauden alkuaikaa.
Muutaman vuoden ajan lähettipariskunnan aika kului kielen
opettelussa, jota seurasi tiivis seurakuntatyö. Kari avusti messuissa
ja saarnasi kiinaksi kerran kuussa.
Pirkko oli mukana vanhainkodissa ja kappelin työssä. Yhdessä he
toimivat lasten läksykerhon englannin opettajina ja erilaisissa diakonisissa tehtävissä.
Vapaa-aika kului vuoripoluilla
ja luonnossa, sillä suurin osa miljoonakaupungin pinta-alasta on
asumatonta vuoristoa.
Aktiivinen
nuori kirkko
Hongkongissa seurakunta toimi
monitoimitilana.
Paikallisseurakuntien palkkalistoilla saattoi
olla vain pappi ja palkkiotoiminen pianisti. Muita tehtäviä hoitivat seurakuntalaiset.
– Papilla oli tärkeä rooli ehtoollisen asettajana ja Herran
siunauksen lukijana. Messussa
kuitenkin saarnasivat seurakuntalaiset, liturgina toimi usein kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja
musiikista vastasi joku seurakunnan kuoroista, Iivarinen kertoo.
– Kiinassa on todella aktiivinen
ja nuori kirkko. Monet seurakuntalaiset ovat ensimmäisen polven
kristittyjä, ja mukana on paljon
nuoria perheitä. Laskin kerran
kirkkoneuvoston keski-iäksi 25
vuotta.
Yhteisöllisyys näkyi niin arjessa kuin juhlassa. Kirkot oli
tapana pitää auki jatkuvasti, ja
seurakuntalaiset käyttivät keskustelumahdollisuutta esimerkiksi kauppareissujensa yhteydessä.
Toisaalta Suomessa yksityisenä perhejuhlana koettu joulu
vietettiin Hongkongissa seurakunnassa.
– Kaikki toivat kirkkoon eikristittyjä sukulaisiaan ja ihmiset
olivat hanakoita tulemaan. Juhlan
aikaan saatettiin kastaa parikymmentä uutta seurakuntalaista.
Joulun evankelioivaan luonteeseen kuului myös, että seurakunnan kuorot kiersivät kodeissa
laulamassa joululauluja ja toivottamassa hyvää joulua lähialueen
ihmisille.
Lähetystyö antaa
äänen heikoimmille
Lähetystyö kytkeytyi ihmisten
arjen tarpeisiin. Hongkongissa
Suomen Lähetysseuran toiminta
alkoi 60-luvulla vieroitushoitolaitosten rakentamisella, sillä heroiiniongelma oli vaikea.
Kaupunkilaisten
sosiaalista
hätää on lievitetty yhdessä paikallisseurakuntien diakoniatyön
kanssa monin tavoin. Lapsi- ja
nuorisotyön keskuksia rakennettiin suuriin lähiöihin laajentamaan perheiden elinpiiriä.
Tila-, rakennus- ja vuokrakustannuksista huolehti Hongkongin
sosiaalihallitus.
Lähetysseura
maksoi puolestaan kaiken kristillisen kirkon toimintaan ja evankelioimistyöhön liittyvän työn
kustannukset.
– Koko perhe saattoi ahtautua
18 neliön kokoiseen asuntoon.
Näihin kerrostalojen alakertatiloihin lapset tulivat koulun jälkeen tekemään valvotusti läksyjä
ja pelaamaan pingistä. Luontoretkille saattoi osallistua kerrallaan
parisataa nuorta, Iivarinen valottaa.
Miljoonakaupungissa
myös
köyhyys ja yksinäisyys vaativat
huomiota. Tuloerot olivat huimat.
– Eräs rouva valitsi päivittäin
pukunsa väriin sopivan Rolls
Roycen autotallistaan. Toisaalta
näimme suurta köyhyyttä, ihmisiä asumassa siltojen alla ja
hökkelikylissä. Yksinäisillä vanhuksilla, jotka olivat tulleet palvelijoina Hongkongiin, ei ollut
juuri mitään eläketurvaa. Kun
kirkko perusti vanhainkodin, osa
vanhuksista tuli sinne suoraan
kadulta.
Myös sairaiden luona vierailu
kuului seurakuntien perustyöhön,
ja kristityt papit olivat tervetulleita kaupungin kaikkiin sairaaloihin.
Sinä voit
olla hyväntekijä
Miten lähetystyö sitten koskettaa Varkaudessa? Iivarinen
muistuttaa, että kristillinen kirk-
”Evankelioiminen oli Hongkongissa helppoa. Sen kun hyppäsi kotitalonsa hissiin ja kiipesi kerroksissa
ylöspäin.” Pilvenpiirtäjien keskellä Pirkko ja Juho Iivarinen.
ko on lähetyskentillä ollut perustamassa kouluja, turvaamassa
sairaanhoitoa ja muita sosiaalipalveluja. Lähetystyön kautta
voi auttaa.
– Miten hienoja kohtaamisia
syntyy myös täällä Varkaudessa,
kun pysähdymme pelottomasti,
rohkeasti ja omaa kulttuuriperintöämme arvostaen kohtaamaan
ihmisiä eri puolilta maapalloa!
Iivarinen muistuttaa, että ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ovat
myös yksi osoitus kristillisestä
elämästä.
– Pappi voi puhua kuin Runeberg, mutta jos teot puuttuvat,
tulee sanomalle vahvoja vaikeuksia.
Krista Väisänen
Kolmiosaisessa sarjassa käydään läpi Varkauden seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet ja esitellään kohdekaupunkia
lähetystyön silmin. Myöhemmin keväällä
vuorossa ovat Tansanian Viktorianjärven
hiippakunnan koulutustyö ja kummilapsitoiminta sekä Inkerin kirkon työ ja Kelton
teologisen instituutin työntekijäkoulutus
Venäjällä.
Lähetystyön taustat Hongkongissa
– Hallintomuutos kiihdytti Hongkongin seurakuntien
itsenäistymistä länsimaisista
lähetysjärjestöistä. Nykyään
kaikki työ narkomaanityötä lukuun ottamatta kuuluu
Hongkongin luterilaiselle kirkolle. Lähetystyö alkoi Hongkongissa Suomen Lähetysseuran ja paikallisseurakuntien
yhteistyönä.
– Varkauden seurakunnan nimikkokohteena toimii
Hongkongin teologinen seminaari, joka kouluttaa työntekijöitä paikallisseurakuntiin.
Seminaarissa
on kiinalaisten
lisäksi opiskelijoita monista Kaukoidän maista, ja
sieltä tehdään
vaihtovierailuja Manner-Kiinan vastaaviin
Lapsi- ja nuorisotyön keskuksiin riitti osallistujia. oppilaitoksiin.
– Hongkongissa asuu 7 miljoonaa ihmistä, ja sen pintaala on 1092 km² (vrt. Leppävirta 1520 km²).
– Hongkong on ollut Englannin siirtomaana 99 vuotta.
Sillä on ollut Manner-Kiinan
yksipuoluejärjestelmää
paremmat perusvapaudet, kuten
uskonnonvapaus. Koko valtio
on kuitenkin kokenut kirkon
nopean kasvun sekä taloudellisen kasvun ja avautumisen.
Hongkong liitettiin takaisin
Kiinan tasavaltaan sopimuspohjaisesti vuonna 1997.