Varkauden seurakuntalehti • 2/2012 • 15.3.2012 • www.varkaudenseurakunta.fi KOTIVIESTI Kuule Isä taivaan pyyntö tää auta ettei kukaan yksin jää katso Isä lasta kärsivää siunaa koko maailmaa siunaa koko maailmaa - Virsi 501 Kaikki kansat – lähellä ja kaukana 2 KOTIVIESTI Varkauden ev.lut seurakunnan lehti Päätoimittaja Olli Tynkkynen Pääkirjoitus Kirkkovuosi nyt Marian ilmestyspäivä – Luottamus tuo ilon Uutta elämää T ätä suurta comeback-kirjoitusta väsätessäni on sopivasti syntymäpäiväni, joka väkisinkin johtaa ikääntymisen tuskailuun. Jännästi eteeni tupsahti erään ikätoverini tilitys omista tunteistaan iän karttumisen suhteen: ”Hemmetin tylsää on vanhaksi tulla, mikään ei kunnolla pelaa sulla. Ei minkäänlaista estetiikka ja sepä koskee joka iikkaa. Roikkuu siellä ja riippuu täällä, ruskeita läiskiä käsien päällä. Hampaatkin suussa on muisto vain, kalliita tekareita kasoittain. Aivoissa pätkii, muistikin heittää, harmaat haivenet päätä peittää. Selässä painaa vuosien taakka, henkikin haisee naapuriin saakka…” Ikääntymisestä huolimatta olo ja mieli on paljon pirteämpi kuin muutamana aikaisempana synttäripäivänä. Kiitos vuorotteluvapaan ja alkuvuoden lomajakson, jonka ansiosta tämän vuoden hiihtokilometritkin ovat jo hulppeasti 1080:n kohdalla. Alkuvuosi kirkollisesti on sujunut erilaisten vaalien merkeissä. Uuden presidentin ohella Kuopion hiippakuntakin on saanut oman uuden piispansa Wille Riekkisen jäädessä eläkkeelle. Ilomantsin suuri poika Jari Jolkkonen tuli valituksi, mikä ei ole ollenkaan hassumpi valinta. Heti hänen virkauransa alussa saamme tuta, onko hän sanojensa mittainen mies. Tammikuussa Varkauden seurakunnassa pidetyssä piispapaneelissa Jari muiden ehdokkaiden kanssa lupautui etukäteen saapumaan seurakuntamme 80-vuotisjuhlaan toukokuun 17. päivänä pidettävään tilaisuuteen. Uuden piispan roolina olisikin toimia saarnaajana messussa. Pujottelehan sinäkin tuo päivämäärä allakkaasi ja saavu paikalle! Pitkä vapaa yli neljännesvuosisataa kestäneen virkauran jälkeen teki tosi hyvää monessakin mielessä, vaikka arvostamani talousguru Sixten Korkman suhtautuukin vuorotteluvapaajärjestelmään hyvin negatiivisesti. Loppusyksyn ajan jouduin tosin joka aamu heräämään kello kuusi, sillä toimin palkkaamani timpurin, Savon ehkä pätevimmän taiturin, Jukka Niemen apupoikana rakentaessamme Maaveden mökkiimme lisäosaa. (Tosin parin vuoden kuluttua varmaan esittelen taloani ja kerron suu vaahdossa, kuinka rakensin tämän kaiken ihan itse syksyllä 2011. Ihmisen muisti toimii silleen veikeästi.) Vuorotteluvapaan jälkeen oma papin työkin on alkanut tuntua mieluisalta ja kohtaamani ihmiset kaikin puolin rakkaammilta. Suuri paasto ennen Pääsiäistä on alkanut. Meikäläinen on tänä vuonna sen kunniaksi aloittanut facebookpaaston. Paastotahan voi mistä tahansa itselle (mukamas) tärkeästä asiasta ja tuo tuntui meikäläiselle sopivalta, kun vaimo-Merjakin oli alkanut motkottaa ”äijänsä istuvan aina facebookissa”. Kristikunnan suurinta juhlaa, Pääsiäistä, odotan innolla. Jo itse juhlan sanoman takia totta kai. On siellä sitten toinenkin odottamisen kohde. Juhlan jälkeen 12.4. on esikoistyttäreni laskettu aika, jolloin, jos Luoja suo, meikäläinenkin pääsee isovanhempien iloitsevaan kööriin. Olen suunnitellut itselleni jo arvonimenkin. En halua ukiksi, vaariksi tai papaksi. Opa tuntuu hyvältä, ja kuvittelisin, että se on myös lapsen helppo lausua. Tällaisissa tunnelmissa ja odotuksissa. Teitä kaikkia lukijoita ajatuksissa siunaten ja suurta Pääsiäisjuhlaa toivotellen. Olli T Paastonajan ja pääsiäisen odotuksen keskellä palataan juhlimaan hetkeä, jolloin neitsyt Maria sai kuulla enkeli Gabrielilta Jeesuksen syntymästä. Marian ilmestyspäivää vietetään 25.3., ja se muistuttaa Jumalan lupausten ja armon rikkaudesta. Maria ei viestin saatuaan ymmärtänyt, miten hänen kuulemansa lupaus voisi muuttua todeksi. Kuitenkin hän päätti luottaa saamaansa sanaan ja ilmaisi suostumuksensa: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Luottamusta seurasi ilo ja kiitos. Myös pääsiäisen päähenkilö Jeesus seurasi tarkoin Isänsä tahtoa. Hän vetäytyi usein rukoilemaan yksin, etenkin ennen suuria päätöksiä. Jeesuksen tekoja ihmetelleet saivat kuulla, että hän ei opeta omassa viisaudessaan, vaan tekee kaiken lähettäjänsä tahdon mukaan. Vielä ristillä Jeesus ilmaisi halunsa seurata Jumalan suunnitelmaa loppuun saakka. Tästä kuuliaisuudesta ja luottamuksesta saamme iloita me tässä hetkessä. Kaikki ilon lähteet puhkeavat, Maria kun laulaa Herrastansa kumartuen suureen luottamukseen. Kiitetty olkoon Kristus. Herran äidin kanssa tahdon laulaa rakastaen häntä, joka kulki haudan kautta aamun valtakuntaan. Kiitetty olkoon Kristus. Taivaan valtias on keskellämme, suojaton ja hauras ihmislapsi valtaa vailla, paljas armon ihme. Kiitetty olkoon Kristus. Kaikki lähteet ovat Jeesuksessa, kaikki puhkeavat Hengen riemuun, kun nyt kumarran ja kiitän Herraa. Kiitetty olkoon Kristus. Marian ilmestyspäivän virrestä 51, Kaikki ilon lähteet puhkeava Ekopaasto kannustaa konkreettisuuteen Evankelisluterilainen kirkko, Suomen ympäristökeskus ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto järjestävät tänä vuonna paastonaikaan ekopaaston, jossa kannustetaan suomalaisia muuttamaan elämäntapojaan ilmastoystävällisemmiksi. Ekopaastoa vietetään perinteisenä luterilaisena paastonaikana tuhkakeskiviikosta pääsiäiseen, 22.2. – 8.4.2012. Siihen voi osallistua kampanjan sivustolla osoitteessa ekopaasto.fi. Sivustolta löytyy muun muassa testi, jonka avulla voi selvittää oman ekopaastoajaluonteensa. Lisäksi annetaan liikkumiseen, asumiseen, ruokaan ja kuluttamiseen liittyviä konkreettisia vinkkejä. Paastoviikkoilla voi esimerkiksi lyhentämällä suihkussaoloaikaa, tekemällä etätöitä tai lainaamalla ostamisen sijaan. Paastolla pitkät perinteet Paastolla on pitkät perinteet, ja se tunnetaan kristinuskon lisäksi myös monissa muissa uskonnoissa. Kristilliset paastonajat edeltävät juhla-aikoja, kuten pääsiäistä ja joulua. Paastonaikaan liitetään usein elämän yksinkertaistuminen, ruokavalion keventäminen ja hiljentyminen. Paastoa ei kuitenkaan ole tarkoitettu tiukan sääntökokoelman noudattamiseksi, vaan apuvälineeksi juhlaan val- mistautumisessa. Paastonaikana elämä yksinkertaistuu. Sen avulla ihminen voi tavoitella mielenmuutosta ja keskittyä olennaisen etsimiseen. Paastonajan keskellä 18.3. vietettävä leipäsunnuntai muistuttaa siitä, että paastoaminen ei ole oma suorituksemme. Päivän raamatuntekstit puhuvat viiden- tuhannen ruokkimisesta ja ihmisten tarvitsemasta hengellisestä ravinnosta. Jeesus itse on elämän leipä. Hän jakaa lahjojaan meille ja opettaa meitä jakamaan omastamme tarvitseville. Myös Jesaja puhuu oikeasta paastosta, johon kuuluvat hyödyttömän kiusaamisen sijasta kutsu oikeudenmukaisuuteen ja armollisuuteen. ”Toisenlaista paastoa minä odotan: että vapautat syyttömät kahleista, irrotat ikeen hihnat ja vapautat sorretut, että murskaat kaikki ikeet, murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.” Kyynisyys ei kuulu kristitylle Helsingin piispan Irja Askolan mielestä ekopaasto liittyy luontevasti kirkon paastoperinteeseen. Askola muistuttaa, että luonnon vahingoittaminen vahingoittaa samalla jotain pyhää, joka on tarkoitettu säilymään tuleville sukupolville. Askolan mielestä sanat kilvoittelu ja solidaarisuus täytyy myös palauttaa museo-osastolta arkipäivään. – Luovuttaminen ja kyynisyys eivät kuulu kristityn asenteisiin, mutta tuhoa tuovista asioista luopuminen kylläkin. Vaikka emme voi varmasti tietää, ratkeavatko maapallon ongelmat arjen valintojemme avulla, kannattaa ainakin yrittää. Askola on yksi kampanjan kymmenestä ekopaastoajasta. Paaston aikana hän pyrkii vahvistamaan omia perusvalintojaan: julkisten kulkuneuvojen suosimista, kierrätystä sekä reilun kaupan tuotteiden käyttöä. Muita ekopaastolupauksen tehneitä ovat muun muassa kirjailija Kaari Utrio, tähtitieteilijä Esko Valtaoja, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä pikajuoksija Johanna Manninen. Krista Väisänen - KT Lue lisää osoitteesta www.ekopaasto.fi. 3 KOTIVIESTI Jari Jolkkonen valmistautuu piispan virkaan luottavaisin mielin ”Vaalitulos antaa vahvan tuen” Kuopion hiippakunnan tuleva piispa Jari Jolkkonen odottaa uutta tehtäväänsä luottavaisin mielin. ”On ollut rohkaisevaa ja koskettavaakin nähdä, kuinka paljon hiippakunnassa on sitoutuneita luottamushenkilöitä ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Myös vaalitulos antaa vahvan tuen. Viime kädessä kirkon työ on Jumalan varassa”. V aalikamppailun aikana ehdokkaita jaoteltiin konservatiiveihin ja liberaaleihin. Jolkkonen ei ole jaottelusta innostunut. – Ihmisten leimaaminen konservatiiveiksi ja liberaaleiksi on aikansa elänyt. Käsitteinä termit ovat epämääräisiä. Koko rintamalinjasta olisi päästävä yli. Sitä paitsi jako on alun perin poliittinen, sehän syntyi kuvaamaan Ranskan vallankumouksen poliittisia suuntauksia. – Jokainen haluaa säilyttää jotakin ja muuttaa jotakin. Tämä luova jännite koskettaa kaikkia yhteisöjä, myös kirkkoa. Kirkossa armon evankeliumi on muuttumaton, sillä se on kaiken ydin ja perustuu Jumalan ilmoitukseen. Mutta hallintoa ja toimintaa voi ja pitääkin muuttaa. Pyrin siihen, että vältetään leimaamista ja otetaan asiat asioina, sanoo Jolkkonen. Taistellaan yhdessä Toukokuussa aloittava uusi piispa haluaa rohkaista seurakuntalaisia pohtimaan uskon kysymyksiä. Jari Juhani Jolkkonen •Syntynyt Ilomantsissa 5.3.1970. •Perhe: naimissa seurakuntapastori, TM, sosiaalikasvattaja Hanna Vasiljevin (s. 1970 Sonkäjärvellä) kanssa, lapset Akseli, Heikki, Maija, Saima ja Elsa. •Vihitty papiksi Kuopion tuomiokirkossa 12.3.1995. •Piispainkokouksen pääsihteeri, Kirkkohallitus 1.5.2007•Harrastuksia: hiihto, juoksu, kalastus, metsästys, partio, pianonsoitto, Laulavat Liperit, pidot. •Jäsenyyksiä: Suomen Partiolaiset ry, Maanpuolustusyhdistys ry, Herättäjä-yhdistys ry, Metsästäjäin keskusjärjestö. Piispainkokouksen pääsihteeri,TT Jari Jolkkonen vihitään Kuopion hiippakunnan piispan virkaan 6. päivänä toukokuuta. Piispanvaalissa hän sai 418 ääntä ja vastaehdokas professori Miikka Ruokanen 207 ääntä. – Monet tuntuvat kyselevän arkana mielessään, uskallanko pitää itseäni kristittynä ja Jumalalle rakkaana. Nuoria aikuisia kiinnostavat elämäntapaan liittyvät kysymykset. Meillä on myös paljon teknisellä alalla olevia nuoria miehiä, joita kiinnostaa kristinuskon älyllinen puoli, erityisesti uskon ja tieteen suhde. Odotan pääseväni keskustelemaan tieteen ja uskonnon rinnakkaiselosta. Ennen vaaleja piispaehdokkailta kysyttiin mm., millainen Suomen ev.-lut. kirkko meillä on näkysi mukaan Kuopion hiippakunnassa 20 vuoden päästä? Jolkkonen vastasi: ”Synnistä ei ole päästy eroon, mutta tärkeämpää on, että sitä vastaan yhdessä taistellaan.” Siihen tarvitaan monenlaisia keinoja. – Inhimillinen pahuus ja epäusko ovat niin ankaria valtoja, että kukaan ei pärjää niitä vastaan omin voimin. Kristitty saa turvautua tässä kamppailussa Jumalan apuun. Lutherin mielestä syntiä, kuolemaa ja Perkelettä vastustetaan parhaiten, kun turvaudutaan Kristukseen, iloitaan Jumalan lahjoista ja pidetään yhtä. monesta lähteestä. – Kirkkoa rakennetaan yhdessä. Luotan osaaviin työntekijöihin ja omistautuviin vapaaehtoisiin. Uskon, että minua kantavat ne voimat, jotka tähänkin asti: kutsumus, rukous, jumalanpalvelus ja Jumala itse. Ammatillisesti on ratkaisevaa myös vetäytyä välillä lukukammioon ja perehtyä sekä vanhoihin hengellisiin opettajiin että uusimpaan tutkimukseen. – Omassa elämässä kantavat perhe ja yhteiset harrastukset. Itä-Suomessa hiihtoon, kalastukseen ja erästelyyn on paremmat mahdollisuudet kuin ruuhka-Suomessa. tekstit ja kuva: Kari Tanskanen ”Varkauden seudulla tarvitaan yhteistä rintamaa” Voimaa työhön monesta lähteestä Jari Jolkkonen, millaisena näet Kuopion hiippakunnan eteläisimmän osan tulevaisuuden? – Minusta Varkauden, Pieksämäen ja Leppävirran seudulla tarvitaan yhteistä rintamaa, että seutu säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Kateuteen ja kiistelyyn ei ole varaa. Toivon, että alueen yrittäjät, poliitikot ja seurakunnan väki jaksavat puhaltaa yhteen hiileen. Unelmani on, että seurakunta voisi olla rakas koti kaikille. Että jumalanpalveluselämä on rikasta ja kaikista pidetään huolta. Jari Jolkkonen täytti viime maanantaina 42 vuotta. Edessä on pitkä ura vaativassa piispan tehtävässä. Voimaa työhön löytyy Sinulla on viisi lasta. Kuinka aiot huolehtia siitä, että uuteen virkaan astuttuasi myös perhe-elämälle jää sen tarvitse- ma aika? Mitä ajatuksia haluaisit jakaa perhettä ja työelämää yhdistäville varkautelaisvanhemmille? – Vaistoan kysymyksessä vilpitöntä halua kantaa huolta sekä piispasta että perheestä. Samaa huolta kannan myös varkautelaisperheistä. Työn ja perheen yhteensovittaminen on haaste kaikille, mutta varsinkin kolmivuorotyössä toimiville. Jokaisella on oikeus lepoon, vapaa-aikaan ja virkistykseen. Tästä oikeudesta aion pitää kiinni. Ja samaa suosittelen muillekin. Erityisesti miehiä olen kehottanut, että älkää ulkoistako itseänne perheen arjesta. Läksyjen teko lasten kanssa ja ruoan laitto puolison kanssa luovat arkionnellisuutta, jota mikään ei korvaa. 4 KOTIVIESTI Vieraalla maalla Mika Nykänen Mika Nykänen Natusen ja Nykäsen perheet käyvät kevääseen Puolassa. Työ ja koulu tuovat elämään kansainvälisyyttä, mutta perusarki pyörii kaikkialla tuttuun tyyliin. K adut ovat kuivina maaliskuun alussa ja ilmassa väreilee kymmenen lämpöastetta. Näin varhaisesta keväästä saavat varkautelaiset vain haaveilla, mutta Nykäsen ja Natusen perheille se on tänä vuonna totisinta totta. Foster Wheelerin työprojekti kuljetti Nina ja Marko Natusen Puolan Krakovaan viime huhtikuun alussa. Samalla sopeutumisensa uudenlaiseen arkeen aloittivat perheen pojat Leevi (12 v), Kaapo (6 v) ja Väinö (5 v). Taija ja Mika Nykänen muuttivat samalle seudulle kesäkuun lopulla. Heidän täysi-ikäinen tyttönsä Anna jäi asuttamaan perheen Pieksämäen-kotia, mutta matkassa mukana ovat pesueen pienemmät lapset, 9-vuotias Ada, 7-vuotias Konsta ja 4-vuotias Hilma. Konkarit eivät kauhistele Perheet eivät ole maailmalla ensimmäistä kertaa, joten alkushokeilta selvittiin. – Me vietimme vuoden 20082009 Tukholmassa ja Natuset vuoden 2004-2005 Irlannissa. Tiesimme kaikki, mitä asuminen ulkomailla tarkoittaa, Mika kertoo. Edes käytännön järjestelyt eivät perheitä huolettaneet. Foster Wheelerin Puolan yksikkö oli järjestänyt perheille kiinteistövälittäjän, jonka kyydissä kaupunki ja uudet kodit tulivat tutuiksi. Paikallisista tavoista pystyi puolestaan kysymään lasten opettajilta, vuokraemännältä sekä pidempään alueella asuneilta vanhemmilta. Aurinkoisia päiviä voi viettää yhdessä ulkoillen. Kuvassa Mika, Konsta, Ada, Hilma ja Taija Nykänen. Kuvassa taustalla Nina ja Marko Natunen, edessä lapset Väinö, Kaapo ja Leevi. – Välillä kyllä tuntuu, etteivät paikalliset itsekään tiedä, millaisia papereita milloinkin vaaditaan, paikallisrekisteriasioita selvitellyt Mika nauraa. – Joitakin ongelmia on myös ollut jätehuollon tai lämmitysten kanssa, mutta aika vähällä olemme selvinneet, Nina lisää. Koulun kanssa karkkitehtaalla Lasten sopeutumista on vauhdittanut kansainvälinen koulu, jossa molempien perheen lapset Hilmaa lukuun ottamatta käyvät. Koulukaverit tulevat ympäri maailmaa 28 eri kulttuurista. Vanhemmat iloitsevat erityisesti koulun kannustavasta ilmapiiristä. – Asiaa auttaa varmasti, etteivät kaikki oppilaat ole suomalaisia jurokkeja, vaan avoimempia jo luonnostaan. Meidän Kons- talla oli alkuun suru puserossa, mutta aina löytyi kaveri lohduttamaan, kertoo Mika. – Positiivisen palautteen määrä on myös ollut huimaava. Tuntuu, että Leevi ei ole koulussa koko ikänään kuullut niin paljon kehuja kuin täällä, Nina arvelee. Koulun opetus pohjautuu amerikkalaiseen järjestelmään, joka poikkeaa suomalaisesta sisältöjen ja muotojen puolesta. Koulupäivä on esikoululaisista asti seitsentuntinen, mutta luokissa on pienet ryhmäkoot ja toiminta vapaamuotoista. – Kutosluokkalaisemme teki juuri taikataikinaa jotain koulun projektia varten, Nina muistelee. – Ja kaupunkiretkiä järjestetään usein, esimerkiksi vierailuja t-paita- tai karkkitehtaaseen. Tunneilla ei jäpitetä pulpetissa, vaan saatetaan maleksia ympäri luokka, Mika kuvailee. Taija kertoo, että koulu on Puo- lassa vahva arjen jaksottaja. Tarjolla on opetuksen lisäksi monia kerhoja, kuten balettia, uintia, musiikkia ja kuvaamataitoa. – Ruotsissa taas lasten kaverit ja harrastukset löytyivät seurakunnan kerhojen kautta, Taija muistelee. Arki on aina arkea Äidit kertovat, että arki on hyvin samanlaista Puolassa kuin Suomessa. Lapset käyvät koulussa ja vanhemmat töissä, iltaisin saatetaan piipahtaa uimassa tai ulkoilemassa. Viikonloppuisin on aikaa tutkia myös kaupunkia ja lähialueiden nähtävyyksiä. – Täällä ei tarvitse lähteä kovin kauas kalaan. Wavelin linna töröttää tuossa joen törmällä keskellä kaupunkia, samoin museokäytössä toimivat Schindlerin tehtaat, kertoo Nina. – Lasten kanssa tulee kierrettyä myös eläintarhoissa ja museoissa, lisää Taija. Suomalaisperheiden arjessa muita kansainvälisen koulun vanhempia on ihmetyttänyt vain Taijan kotiäitiys. Lapsille kun yleensä palkataan lastenhoitaja, jotta äiti saisi viettää omaa aikaa. Varhaiskasvatus tiedottaa Lapsityön mahdollisia vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella p. 040 501 4950 ja muskaripaikkoja p. 040 749 0191. Säännöllinen toiminta Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä. Perhekerhot kokoontuvat seuraavasti: •Kaura-aho, Repokankaantie 35, ti klo 9.30 – 11.30 •Puurtilan srk-koti, Murhilandentie 94, ti klo 9.30 – 11.30 •Könönpelto, Atolantie 1, ke klo 9.30 – 11.30 •Luttila, Voimatie 1, to klo 9.30 – 11.30 •Harjuranta, Kentänpääntie 3, pe klo 9.30 – 11.30 •Kuoppakankaan työkeskus, Kuoppakankaantie 11, pe klo 9.30 – 11.30 •Käpykangas, Haukankuja 1, pe klo 9.30 – 11.30 Suomi puhelimen päässä Natuset ja Nykäset viettävät aikaa porukalla, mutta uusiakin tuttavuuksia on ehtinyt syntyä. Kansainvälisten perheiden vanhemmat kohtaavat koulun pihalla, lähipuistoissa ja lasten liikuntaharrastuksissa. Taija osallistuu kerran kuussa vanhempaintoimikunnan kokouksiin. – Olemme myös keränneet koululta maalausporukan ja tapaamme viikoittain toistemme luona. Yleensä keskitymme juttelemaan, mutta välillä saatamme taiteillakin, nauraa Taija. Lapsille muutos ei ole ollut maata mullistava. Isovanhemmille ja muille läheisille soitetaan Skypellä viikoittain. – Ada ottaa usein parhaan ystävänsä kanssa muutaman tunnin näköpuhelun, ja samalla tavalla näyttävät leikit sujuvan kuin kasvokkain, Mika kertoo. Ero rakkaista ei myöskään ole ikuinen, sillä Puolalle jätetään jäähyväiset elokuussa. Silloin skypetetään ehkä jo uusien ystävien kanssa. Krista Väisänen KUUKAUSI – pyhäkoulu Könönpellon srk-talolla sunnuntaisin klo 18 seuraavasti: 25.3. / 22.4. Lisätietoja p. 050 355 0269 / Pia Pyhäkoulut kokoontuvat seuraavasti: PYHÄKOULU •Käpykankaan työpisteellä, Haukankuja 1, •sunnuntaisin klo 16 seuraavasti: 18.3. / 25.3. / 15.4. •Pääsiäispyhäkoulu ma 9.4. klo 16.00. PERHELEIRI KUTSUU PUURTILAAN Jo perinteistä perheleiriä vietetään 20.–22.4. Puurtilan seurakuntakodilla: •yhteistä ohjelmaa perheille •omaa ohjelmaa lapsille ja aikuisille •leiriohjelmaa sisällä, pihalla, nuotiolla •maittavaa ruokaa ja lämmin sauna •pieni osallistumismaksu perheeltä SÖNDAGSSKOLAN – Ruotsinkielinen pyhäkoulu •Könönpellon srk-talolla klo 14 sunnuntaina 18.3. •Lisätietoja p. 040 8672 258 / Sonja Lisätietoja leiristä p. 040 501 4950. Ilmoittautuminen 10.4. mennessä p. 0400 996 340 tai 040 501 4950 tai [email protected]. 5 KOTIVIESTI Kuvat: Jonna Tuovinen Hopotihoi ja menoksi! H elmikuisena lauantaipäivänä kokoontui Puurtilan seurakuntakodille päiväkerholaisten perheitä viettämään mukavaa ulkoilupäivää. Sää helli osallistujia muutaman asteen pakkasella ja oli ilo olla yhdessä. Kari-papin hartaus kertoi yhteisvastuullisuudesta; siitä miten meidän ihmisten tulisi huomioida toinen toisemme ja auttaa toisiamme. Papin lisäksi paikalle oli kutsuttu myös Hevosystäväin seurasta hevoset Myrskyn Jälki ja Villi Kingi ohjastajineen. Kyyti oli kovaa, kun hevoset innostuivat Ulkoilupäivä nosti punan poskille ja hymyn huulille. Perheen pienimmätkin pääsivät nauttimaan vauhdin hurmasta. kisaamaan seurakuntakodin tiellä. Uskaltautuivatpa jotkut lapset istumaan kuskin viereen ja olemaan apukuskina. Myös Leko Tallin Ruut-poni hoiti työnsä hienosti tehden ratsastuskierroksia monen monta kertaa. Seurakuntakodin pihaan oli ilmestynyt mahtava mäenlaskupaikka. Karipappikin innostui laskemaan liukurimäkeä. Hyvin näytti luistavan. Lapset jaksoivat kerta toisensa jälkeen kivuta mäelle ja laskea hurauttaa alas. Kerhotiloissa oli myös mahdollisuus käydä ompelemassa yhteisvastuu-ompelukuvia ja värittämässä värityskuvia. Puurtilan emännät olivat kokkailleet maukkaita lihapullia ja perunamuusia. Ruoka maistuikin ulkoilun jälkeen, ja monen silmät alkoivat olla unesta raukeat jäätelöä nautiskeltaessa. Nuorisotoimi tiedottaa Säännöllinen toiminta Kangaslammilla: Avoin kerho AVARI maanantaisin koulun jälkeen klo 12.30– 14.30 seurakuntakeskuksella. Kerho on tarkoitettu alakouluikäisille tytöille ja pojille. Liikuntakerho kutsuu mukaan liikkumaan maanantaisin klo 17–18 kirkonkylän liikuntatalolla. Nuorten illat joka kuukauden viimeisenä perjantaina klo 18–20 kirkon kerhotiloissa. Perhesähly parittoman viikon keskiviikkona klo 17–18.00 kirkon- kylän liikuntatalolla. Koko perheellä pelailemaan! Harjurannalla: Kerho PikkuKammarissa tytöille ja pojille parittoman viikon tiistaina klo 16.30–17.30 kerho 7–10-vuotiaille klo 17.30–18.30 kerho 11–14-vuotiaille Kuoppakankaalla: Nuorten iltapäivän olohuone Ilpo torstaisin klo 14–17 työkeskuksella. Nuorten illat perjantaisin seuraavasti: 16.3./23.3./30.3./ 20.4./27.4./4.5./11.5/18.5./25.5. klo 18–20 työkeskuksella. Muut tapahtumat Kultainen maalipalloturnaus la 28.4. klo 14–20 Kuoppakankaan työkeskuksella. Kasaa 3 hlön joukkue ja tule paikalle kisaamaan tai vain kannustamaan! Ilmoittautumiset [email protected] tao 12.4. mennessä. Ohjaajakoulutus Ohjaajakoulutus OHKU 3 ja jatkokurssi Willa-Nutussa 13.–15.4. Leirin hinta 28 e. Ilmoittaudu pe 30.3. mennessä [email protected]. Hei Papu-joukko! Heppakyyti innosti Puurtilan vieraita. Tämä on kutsu teille! Nähdäänhän Ilpoissa ja nuorten illoissa – We miss you! Mietitään kevään happeningeja yhdessä. Hengailuterkuin nuorisotyön tiimi Oli siis aika pakkautua autoihin, pääsivätpä jotkut kotiovelle hepan kyydittäminä. Mieleen nousi lasten virren sanat: ”Nyt on aika erota, jää luoksemme, Jumala, suo siunaus taivaasta!” Näkemiin, ystävät! Tavataan seurakunnan tapahtumissa! Leila Martikainen-Paatsola Ikäihmisten syntymäpäiväjuhlat Kunnianarvoisa 70-, 75-, 80-, 85-, 90- ja yli 90-vuotispäiviäsi tammihuhtikuun välillä juhliva merkkipäivän viettäjä! Kotiseurakuntasi haluaa onnitella Sinua syntymäpäiväsi johdosta ja toivottaa Sinut tervetulleeksi koko seurakunnan yhteisille syntymäpäiväjuhlille sunnuntaina 18.3.2012. Juhla alkaa kello 10 messulla pääkirkossa ja jatkuu kahvien, keskustelun ja ohjelman merkeissä seurakuntasalissa. Mukana juhlassa on seurakunnan eri alojen työntekijöitä. Jos tarvitset kyydityksen kirkolle tai toivot seurakunnan edustajan vierailua luonasi merkkipäiväsi johdosta, ole hyvä ja soita seurakuntavirastoon Merja Loikkaselle p. 040 702 7748. Lämpimästi tervetuloa! 6 KOTIVIESTI Pääsiäisajan tapahtumia: AHTISAARNAT •ma 2.4. klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksella •ti 3.4. klo 18 Könönpellon srk-talolla •ke 4.4. klo 18 Käpykankaan toimintapisteellä JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET •Kiirastorstain ehtoolliskirkko to 5.4. klo 18 pääkirkossa ja Kangasl. kirkossa •Pitkäperjantain sanajumalanpalvelukset pe 6.4. klo 10 pääkirkossa ja klo 12 Kangasl. kirkossa •Kristuksen kuolinhetken hartaus pe 6.4. klo 15 Kuoppak. työkesk. •Pääsiäisyön messu la 7.4. klo 23 pääkirkossa •Pääsiäispäivän messut su 8.4. klo 10 pääkirkossa, klo 12 Kangasl. kirkossa ja klo 14 Könönp. srk-talolla •Toisen pääsiäispäivän sanajumalanpalvelus ma 9.4. klo 10 pääkirkossa Lapsille ja perheille: KOTIKIRKKOPÄIVÄ palmusunnuntaina 1.4. pääkirkolla klo 10–14, aiheena perhe ja yhteisvastuu •klo 10 PERHEMESSU •Klo 11–13 lounas seurakuntasalilla, vapaaehtoinen maksu yhteisvastuukeräykseen •Toimintapajoja: korttiaskartelua, yhteisvastuu, musiikkiliikuntaa jne. •Kirkkoon tutustumista ja laululeikkejä •Klo 13 kirkkosalissa LASTEN JA NUORTEN YHTEISVASTUUKONSERTTI Kaikille avoimet LASTEN PÄÄSIÄISKIRKOT klo 9.30. Tervetuloa lapset ja lapsiryhmät aikuisineen! •pe 30.3. Kuoppakankaan työkeskuksella •ti 3.4. Rauhanyhdistyksen toimitalolla (Repokankaantie 35) •ke 4.4. Könönpellon srk-talolla •to 5.4. Kangaslammin kirkossa Murhe väistyi, ilo voitti, pääsäisen aamu koitti! Kiitos, taivaan Isä tästä, kiitos koko elämästä! Pääsiäisen kirkas aamu koittaa Pääsiäisen kirkas aamu koittaa, väistyy yön ja pimeyden valta. Taivaan enkeli on viestin tuonut: Kristus on ylösnoussut! Rientäkää siis Herran haudan suulle, kiiruhtakaa kaikki riemuissanne. Ihmetelkää tyhjää lepopaikkaa: Kristus on ylösnoussut! Kristus kärsi meidän tuomiomme, kuoleman hän kuolemallaan voitti. Ihmetelkää Herran rakkautta: Kristus on ylösnoussut! Synnin, syyllisyyden orjuudesta, epäilysten, pettymysten alta luottavasti käymme uuteen toivoon: Kristus on ylösnoussut! Jeesuksemme haudan suulta viedään viesti kauas, maiden ääriin saakka: Herra elää, hän on keskellämme, Kristus on ylösnoussut! Ahti Kuorikoski, Seppo Suokunnas Virsi 91, virsikirjaan 1986 Minä kelpaan, Kr Pääsiäinen puhkeaa lastenhoitaja Tuula Ikosen jokaiseen päivään. Hän on löytänyt anteeksiannon arkensa oppaaksi. ”T ulin uskoon 16 vuotta sitten. Minulla oli hyvä mies, ihana tyttö ja kaunis koti. Silti sisällä jäyti kalvava tyhjyys, että tässäkö tämä nyt on. Samaan aikaan työkaverini kertoi tyttärensä tulleen uskoon. Asuimme seinänaapureina ja pohdimme yhdessä, miten elämämme muuttuu, jos tulemme uskoon. Katoaako siitä kaikki ilo tai tuleeko elämästä harmaata ja ahdasmielistä? En tiedä, mistä käsitys oli syntynyt, sillä ei lähipiirissäni ollut sellaisia uskovia. Silti mielessä pyörivät vain huivipäiset mummot kirkossa veisaamassa. Enkö kelpaa? Menimme lopulta Könönpellon raamattupiiriin ihmettelemään ajatuksiamme ja siellä selvisi, että sisälläni onkin Jeesuksen mentävä aukko. Oli tulossa talviloma, ja maaliskuussa aloin lukea Raamattua ahmimalla. Taivaan Isä antoi lähelle vanhempia uskovia, joilta ei hävettänyt kysyä perusasioistakaan. Sitten tuli tunne, että kelpaanko Jeesukselle. Mietin, miten tullaan uskoon, miten minun tulee muuttua ja mitä saa tai ei saa tehdä. Kotona purskahdin kerran ihan itkuun, että Jeesus haluan olla omasi. Odotin hyrskytystä, jotain tunnetta tai ääntä, jota tietäisin Jeesuksen hyväksyneen minut. Tuntui, että kun pikkuisen olin saanut varpaita oven rakoon, vedettiin se edestäni kiinni. Armo antaa anteeksi Kerroin raamattupiirissä asiaani ja itkin kuin pieni lapsi, että ei Jeesus ottanut minua. Vanhemmat uskovat kuitenkin vakuuttivat, että jos olin pyytänyt Jeesusta elämääni, olin Jumalan lapsi. Uskoontuloni oli pohdiskelun tulos, mutta silloin tajusin armon. Riittää, että käännyn Jeesuksen puoleen ja haluan seurata häntä. Ajoin kotiin ja ihmettelin saunassa kahdestaan Jeesuksen kanssa, että nyt olen uskossa! Seuraavana päivänä kerroin löydöstäni miehelleni, tyttärelleni ja muulle lähipiirille. Äitini luuli, että olen raskaana kun pyysin, että hän istuisi alas kuuntelemaan tärkeän asiani. Siitä lähtien Taivaan Isä on lempeästi näyttänyt minulle, mitä väärää teen. Anteeksipyydettävää kyllä riittää! Silti olen kokenut, että siitä huolimatta kelpaan ja saan kulkea rauhassa askel askeleelta eteenpäin. Arkienkelit kolan varressa Alkuaikoina ihmiset kysyivät, miten usko on muuttanut minua. Kiroilu jäi, enkä halunnut juoda, mutta muuten kaikki tuntui säilyneen samanlaisena. Kerran kuitenkin mieheni ystävä soitti meille ja sanoi, että Tepi kertoi sinun tulleen uskoon ja sanoi, että sinusta on sen jälkeen tullut paljon mukavampi. Ei hän tätä minulle ollut sanonut! Rukous on myös tullut tärkeäksi, kun olen luonteeltani tällainen hötköttelijä. Kerran äitini oli huonossa kunnossa ja tytär odotti samaan aikaan kolmatta lastaan. Hänellä oli raskausmyrkytyksen vaara ja mies matkatöissä. Ajoin töistä sairaalaan katsomaan äitiä ja sieltä suoraan Harjurannalle ulkoilemaan kahden pienen pojan kanssa, jotta tyttäreni saisi levätä. Yhtäkkiä alkoi sataa aivan hirvittävästi lunta ja mietin, että vielä pitäisi jaksaa kotona lumityöt. Kun pääsin kotiin, vanha naapurini olikin puhdistanut pihan lumilingollaan. Ennen haaveilin myös, että voi kun olisi rahaa, niin pääsisi matkustelemaan ja pystyisi tekemään remonttia. Nyt nämä asiat eivät ole tuntuneet enää niin tärkeiltä vaan ajattelen, että meillähän on ihan hyvä koti. Sen sijaan sydämen täyttävät kolme suloista lastenlasta. Heiltä tulee usein hyviä kysymyksiä, kuten onko taivaassa ralliautoja tai jätskibaareja. Silloin täytyy vain vastata, että en tiedä. Kiittää, kiittää ja vielä kerran kiitää Toivon, että osaisin vielä enemmän kiittää kaikesta, mitä elämässäni on ollut. Myös vaikeuksista. Kun jäimme mieheni kanssa kahden asunnon loukkuun pelkäsimme pitkään, meneekö alta kumpikin koti. Vaikka meillä oli lähipiirissä hyvät appivanhemmat, oma äitini ja veljet, ei näissä vaikeuksissa voinut auttaa kukaan ihminen. Murehdin paljon, mutta mieheni vakuutti aina, että kaikki järjestyy. Myöhemmin selvisi, että hän oli kantanut samoja asioita sisällään mutta halunnut pitää minusta huolta, kun näki minun olevan hädässä. Hänestä Oman kelvottomuutensa kanssa on tultava juttuun. Silti ei tarvitse könytä pitkin nurkkia maan matosena, vaan saa ilolla nauttia kaikesta siitä, mitä Jumala hyvyydessään antaa. Tuula Ikonen tahtoo iloita elämästä ja Jumalan jokapäiväisestä johdatuksesta. olen todella kiitollinen! Huoli myös lähensi meitä toisiimme. Saatoimme soittaa töihinkin ilman sen kummempaa asiaa, jos vaikka jossain olivat asunnot alkaneet mennä kaupaksi. Tuli varmuus, että selviämme tästä yhdessä. Olen jälkeenpäin ajatellut, olisivatko välimme näin läheiset ja hyvät, jollemme olisi tätä kokeneet. Vaikeuksissa myös muut 7 KOTIVIESTI ristuksen tähden Krista Väisänen Lippaat lauloivat Yhteisvastuuta Yhteisvastuutilaisuudet ovat innostaneet varkautelaisia auttamaan. Kortensa voi kantaa kekoon vielä huhtikuun loppuun saakka. läheiset ihmiset tulivat rakkaammiksi. Ilon lähteellä Kiitän ystävistä, terveydestä, työpaikasta. Vaikka näitä ei olisikaan kiitän siitä, että en ole sattumanvarainen lastu laineilla vaan kaikki on Jumalan käsissä. Ei meille kellekään ole luvattu vain nousujohteista suuntaa, mutta saan tänäkin päivänä turvata Jeesuksen apuun. Minua on puhutellut uskova ystäväni, joka on todella sairaana munuaissiirtoa odottaessa. Hän rukoile paljon ja kiittää, miten sai sairastua vasta nyt. Näin hän ehti auttaa nuorta perhettä lastenlapsensa syntymän aikaan. Voimme olla sairaita, ystäviä voi kuolla, voi tapahtua mitä vaan. Kipuilen jatkuvasti omien ongelmieni kanssa, ei minusta ole tullut Herran enkeliä tai päivänpaistetta kotona. Välillä olen äkäinen, suutun tai sanon väärin. Saan kuitenkin itse tehdä ratkaisun, suostunko syntiseksi ja otanko anteeksiannon vastaan. Oman kelvottomuutensa kanssa on tultava juttuun. Silti ei tarvitse könytä pitkin nurkkia maan matosena, vaan saan ilolla nauttia kaikesta siitä, mitä Jumala hyvyydessään antaa. Se, että kelpaan näine hyvineni, on ollut minulle valtava löytö Jumalan armosta. Kaikki saa anteeksi, kun kääntyy Jeesuksen puoleen!” Citymarketin sisäänkäynneillä seisoo hyvin topattuja naisia. Seitsemäntoista asteen railakas pakkanen ei ole pelottanut Yhteisvastuun lipaskerääjiä, vaan liikkeelle on lähdetty innokkain mielin. – Nyt tosin meinaa tulla jo hiki, kun toimimmekin tällä kertaa sisätiloissa, nauraa Aune Eronen työnsä lomasta. Aune ei ole ensimmäistä kertaa asialla, sillä tutuksi on tullut niin Käpykankaan marttojen ovelta ovelle kulkeva listakeräys kuin lipaskeräys kauppojen pihalla. Yhteisvastuuvuosi on hänelle kolmas. – Olen miettinyt, että sen verran voin seurakuntaa auttaa, että tulen tänne tunniksi. Apu menee oikeaan osoitteeseen, Aune kertoo. Lipas on jo vartin seisomisen jälkeen kilissyt ja kahissut kiitettävästi. Diakoniatyön vs. toimistosihteeri Reijo Leppänen iloitsee siitä, että lipaskerääjät ovat tänä vuonna innostuneet mukaan tempauksiin helposti. Kauppojen ovilla seisoi päivän aikana 24 kerääjää, ja kokemukset olivat kaikin puolin positiivisia. Yhteisvastuun puolesta on myös järjestetty kahvituksia ja arpajaisia seurakunnan eri toimipisteillä. Palmusunnuntaina 1.4. on vielä mahdollisuus osallistua Kuoppakankaalla järjestettävään Perhemessuun sekä lasten ja nuorten yhteisvastuukonserttiin. Krista Väisänen Krista Väisänen Krista Väisänen Pääsiäinen on hiljentymistä Tuula Ikoselle pääsiäinen tarkoittaa ennen kaikkea hiljentymistä Jeesuksen ristintyön eteen. Juhla tuntuu hänestä tärkeämmältä kuin joulu, vaikka aina hiljentymiselle ei perheellisenä löydy paljon aikaa. Raamattupiirissä käydään myös vuosittain läpi tiettyä pääsiäisohjelmaa, joka johdattaa sanoman äärelle. – Ristintyötä en varmasti pysty koskaan tajuamaan täysin. On niin valtavaa, että Jumala on kantanut pahuuteni, syntisyyteni, kipuni, kaikki, Ikonen ihmettelee. Kun armo on muuttunut todeksi, tuntuvat kipeiltä myös omat väärät teot. Ikonen kertoo heräävänsä välillä siihen, että tätä tekoani Jeesus varmasti suree. – Ei siinä auta kuin päättää, ettei tuijota omaan mahdottomuuteensa, vaan nostaa katseensa Jeesukseen. Juuri siksi uskoontulo on elämäni tärkein ja mahtavin asia! Aune Eronen avitti ajallaan Yhteisvastuukeräyksen onnistumista. 8 KOTIVIESTI Kuvat: Krista Väisänen Hyvää ruokaa täytyy päästä santsaamaan! Päivän listalla olivat lihapullat ja muusi. Täällä kokataan suomeksi! Kuoppiksella kokataan kieli ja kulttuuri tutuksi. Kuoppakankaan työkeskuksen ykkösluokan pöytä täyttyy essuista, ruokaohjeista, maustepurkeista ja salaattikeristä. Reetta Vänttinen PohjoisSavon Martoista touhuaa sivupöydällä kattiloiden kimpussa ja Varkauden Marttojen TarjaTuulikki Jokinen esittelee päivän ruokalistaa. Tänään tarjolla on lihapullia ja muusia lisukkei- naan raastepöytä ja sienisalaatti. Jälkkärikahvien kanssa herkutellaan perisuomalaisilla korvapuusteilla. Kun kello lyö kaksitoista, täyttyy pitkä pöytä yhtäkkiä puheensorinasta. Ketkä kaikki täällä tänään oikein kokkaavat? Haaveita Suomen kamaralla Maahanmuuttajien ruokaryhmä kokoontuu Kuoppiksella toistamiseen. Tällä kerralla osallistu- jat ovat kotoisin Venäjältä, Italiasta, Thaimaasta, Vietnamista, Brasiliasta ja Sloveniasta. Suuri osa on muuttanut Suomeen alle vuosi sitten, mutta joukosta löytyy myös kolme tai neljä vuotta maassa olleita. Yhteistä on uusi kieli ja kulttuuri, joita voidaan ryhmässä opetella. – Tulin Suomeen kaksi vuotta sitten, ja Varkaudessa olen asunut nyt kymmenen kuukautta. Kotimaassani Brasiliassa toimin hammaslääkärinä, mutta nyt minun täytyy keskittyä opettelemaan suomen kieli, kertoo Katia Laukkanen. – Elämä täällä on kuitenkin hyvää. Iloitsen tyttärestäni ja miehestäni, ja tältä kurssilta olen saanut myös ystäviä. Myös italialaisen Franco Totaron toi Suomeen rakkaus. Ruuanlaitosta innostunut mies aikoo kielikurssin jälkeen suunnata ammattikouluun. Haaveissa siintää oma ravintola. Suomalaisista ruuista sujuvat ainakin karjalanpaisti, lohikeitto ja lihapullat. Eniten innostaa kuitenkin ruuanlaitto Italian tyyliin. – Siellä aterialla saatetaan tarjoilla viisikin ruokalajia, Franco kertoo. Pisteet kotiin ja pullaa pöytään Kokkiopettajana toiminut Reetta Vänttinen kertoo, että juurespaletista saa mehukkaamman, kun kaulaa kaalia leikkaamisen välissä. Idea ruokaryhmästä syntyi maahanmuuttajien suomen kielen kurssia ohjaavan Kaija Hurmerinnan aloitteesta. Seurakunnan diakoniatyöntekijä Ellen Väntti liittyi mukaan suunnitteluvaiheessa, ja käytännön apu löytyi Marttojen kautta. Sekä kielikurssin että ruokaryhmän tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja auttaa uuden kielen opiskelussa niin, että sillä pystyisi työllistymään tai jatkamaan opintojaan. Väntti toivoo, että ryhmä voisi luoda maahanmuuttajille tukirakenteita tilanteessa, jossa työpaikkaa vielä odotetaan. – Miljoonakaupungista Varkauteen muuttaminen on suuri muutos, etenkin kun omat tukiverkostot jäävät usein kotimaahan. Voimme osaltamme olla auttamassa, että maahanmuuttajat löytävät ystäviä ja harrastuksia sekä pystyvät harjoittelemaan kieltä, Väntti toivoo. Yhdessä touhutessa kohtaaminen tapahtuu luonnostaan ja kynnys lähteä mukaan on matala. Perinteinen malli kutsua tervetulleeksi seurakunnan tilaisuuteen ei ehkä alkuun toimi, kun kieli ja tavat ovat vieraat. Silti Väntti haaveilee tilanteista, joissa maahanmuuttajat pääsisivät tutustumaan suomalaisiin. Ystävän kammarissa maahanmuuttajat ovatkin jo kokkailleet herkkuja muille, ja kohtaamisista jäi hyvä mieli. – Jos joku näistä kurssilaisista pyöräyttäisi pöytään korvapuustit, hänhän keräisi heti pisteet kotiin! Ei tässä niin erilaisia olla, Väntti muistuttaa. Siltä tuntuu myös pöydän ääressä. Lihapullat pyörivät parempiin suihin, ja puustit –ne maistuvat kaikille. Krista Väisänen 9 KOTIVIESTI Kirkkomusiikki. Nyt Osmo Vatasen arkisto Onko kirkoissa aina soitettu uruilla? Löytyivätkö Lutherin virsitekstien sävelmät kapakoista? Miksi Bachin kirkkoteokset kuohauttivat syntyessään kohun? Kirkon koulutuskeskuksen jumalanpalveluselämän kouluttaja Osmo Vatanen valottaa kirkkomusiikin monivaiheista historiaa. – Kirkkomusiikin historian voi jäljittää juutalaiseen temppelitraditioon, joka sai vaikutteita Lähi-idän, Kaksoisvirranmaan ja Egyptin kulttuuriympäristöstä, kertoo Osmo Vatanen. – Kiinnostavaa kuitenkin on, että vaikka maallisessa musiikissa käytettiin valtavaa soitinmäärää, hyväksyttiin temppelipalvelukseen vain harppu, lyyra ja symbaali. Todennäköisesti tämä johtui temppelimusiikin erityistarkoituksesta ylistää Jumalaa; psalmeja säestettiin soittimilla, jotka katsottiin tilanteeseen sopivimmiksi. Jerusalemin temppelin tuhoutuessa nämäkin soittimet päätyivät hyllylle. Vatanen kertoo, että pakkosiirtolaisuuteen joutuneet juutalaiset murehtivat osaansa hiljaisuudessa, eivätkä soittimet ole siirtyneet synagogiin vielä tähänkään päivään mennessä muutamaa juutalaista perinneliikettä lukuun ottamatta. Keskiaika keikautti yksiäänisyyden veneen Kristillisen kirkon syntyessä ensimmäisellä vuosisadalla alkoi kehittyä psalmien rinnalle uusia laulun lajeja, kuten kolossalaiskirjeessä mainitut ylistysvirret ja hengelliset laulut. Soittimia jumalanpalveluksista oli kuitenkin vielä turha hakea. – Rooman valtakunnassa soittimia käytettiin pakanallisten jumalien palveluksissa, joten niitä vieroksuttiin kristillisessä perinteessä. Temppelin hävitystä murehdittiin myös edelleen, Va- – Tunnetut kantaatit, oratoriot ja passiot edustavat konsertoivaa tyyliä, joka syntyi 1600-luvun Italiassa. Tietyt tahot eivät hyväksyneet kirkkoon samoja soittimia ja musiikillisia rakenteita, jotka olivat tuttuja esimerkiksi oopperasta, Vatanen kertoo. Vaikka uudenlainen tyyli sai laajan hyväksynnän, muun muassa vähitellen alaa vallannut pietistinen liike suhtautui siihen torjuvasti. – Herätysliikkeitä oli jo tuolloin, ja pietismi supisti uudelleen luterilaista jumalanpalvelusmusiikkia. Soittimia ei enää käytetty niin laajasti, ja lauluihin tuli enemmän tunteenomaista piirrettä. Dance, people, dance! Osmo Vatanen pappien ja kanttorien opintomatkalla Saksassa Lutherin ja Bachin maisemissa.Taustalla on Wartburgin linna, jossa Lutherkin aikanaan oleili. tanen listaa syiksi. Soittimet ja moniäänisyys astuivat jumalanpalvelusmusiikkiin vasta 800-luvulla. Tuohon aikaan myös gregoriaaninen laulu levisi kristinuskon myötä laajemmalle pohjoiseen. Vähitellen yksiäänisen gregoriaanisen laulun rinnalle alkoi syntyä moniäänistä jumalanpalvelusmusiikkia, ja soittimet tulivat käyttöön. Keisarillisesta hovista kirkon soittimeksi Nykyaikana urut mielletään ensisijaisesti kirkon soittimeksi. Jumalanpalveluksiin ne siirtyivät kuitenkin vasta 1000-luvun vaihteen molemmin puolin. Bysantin eli Itä-Rooman kei- sari lahjoitti soittimen 700-luvulla tapahtuneen valtiovierailunsa yhteydessä frankkien kuninkaalle, Pipin Pienelle, jonka poika Kaarle Suuri sijoitti urut Aachenin tuomiokirkkoon. – Bysantissahan urut kuvasivat keisarillista loistoa ja palvelivat hovin soittimena, Vatanen paljastaa. Samalla myös muiden hovien ja kaupunginraatien soitinten, kuten viulujen ja puhaltimien, käyttö alkoi yleistyä kirkoissa. Tämä loi pohjaa Lutherin mullistaville musiikillisille muutoksille 1500-luvun uskonpuhdistuksessa. Toisin kuin yleisesti luullaan, Luther ei kuitenkaan löytänyt virsiteksteihinsä sävelmiä ka- pakoista, vaan esimerkiksi keskiajan hymnisävelmistä. Sen sijaan tuoreelta tuntui avara suhtautuminen soitinten käyttöön, virsien kirjoittaminen kansankielelle sekä moniäänisyyden lisääntyminen. Uskonpuhdistus toi kirkkomusiikin lähemmäs tavallista kansaa, olihan sitä ennen kirkossa laulettukin vain latinaksi. Toiko Bach oopperan kirkkoon? Klassinen luterilainen kirkkomusiikki, jota edustaa muun muassa Johann Sebastian Bach, koki kukoistuksensa 1700-luvun alussa. Kaikki eivät kuitenkaan olleet uudistuksista innoissaan. Hengellistä musiikkia on aina viljelty myös muualla kuin pyhäpäivän jumalanpalveluksessa, esimerkiksi herätysliikkeiden seuroissa, joissa laulettiin omista laulukirjoista. Omien laulukirjojen ja virsikirjan välillä ei kuitenkaan koettu jännitettä. Tässä tapahtui muutos vähitellen 1900-luvun puolivälissä. – Silloin kirkkojärjestykseen lisättiin kohta, että jumalanpalveluksissa voidaan tuomiokapitulin luvalla käyttää tilapäisesti myös muita kuin virsiä. Tuolloin haluttiin tehdä tilaa myös herätysliikkeiden omille lauluille, Vatanen kertoo. – Tänä päivänä kirkkojärjestyksen kohta tulkitaan hyvin laajasti. Seurakunnassa päätetään, mitä halutaan laulaa. Dance-, punk- ja hevimessujen rantautuessa kirkkosaleihin Vatanen muistuttaa vanhasta periaatteesta, että kirkkomusiikin sisällön ja muodon tulisi olla sopusoinnussa keskenään. – Hengellisen musiikin kirjo on hyvä asia, mutta messu, joka on Jumalan pyhyyden paikka, kaipaa myös samaa tarkoitusta palvelevaa musiikkia, Vatanen päättää. Krista Väisänen Diakoniatyö tiedottaa Diakonian päihdetyön virkistys- ja liikuntapäivä Ilmoittautumiset pe 23.3. mennessä diakoniatoimistoon p. 040 701 6630 tai diakoni Antero Saarelaiselle p. 040 747 6200. Puurtilan seurakuntakodilla ke 21.3. klo 9. Ota mukaan liikunnallinen vaatetus ja saunomisvarusteet. Ohjelmassa mm. pilkkikilpailu. Sauna lämpimänä koko päivän. Kuljetus omin kyydein. Osallistumismaksu 7 €. Ilmoittautumiset ma 19.3. mennessä diakoniatoimistoon p. 040 701 6630 tai diakoni Antero Saarelaiselle p. 040 747 6200. Kaiken kansan peli- ja saunaillat Työttömien talvipäivä Keväinen yhteislaulutilaisuus Puurtilan seurakuntakodilla ke 28.3. klo 10. Osallistumismaksu 7 €. Puurtilan seurakuntakodilla ke 21.3. ja ke 18.4. klo 18. Yhdessäoloa, pelejä, saunomista, iltahartaus. Iltapalamaksu 2 €. Viljolahden Toukolassa ke 28.3. klo 13. Kahvitarjoilu. ”Surun tunnelista valoa kohti”, päivä raskaan menetyksen kokeneille Oletko menettänyt läheisen ihmisen esim. itsemurhan, tapaturman tai rikoksen uhrina? Leppävirran rovastikunnan diakoniatyö järjestää vertaistapaamisia keväällä ja syksyllä 2012. Kevään tapaaminen on la 21.4. klo 9-13 osoitteessa Savonkatu 33, Leppävirta. Päivä on maksuton ja siihen sisältyy aamupala ja lounas. Mukana diakoniatyöntekijöiden lisäksi Sari Mähönen Suomen Mielenterveysseurasta. Ilmoittautuminen oman seurakunnan diakoniatyöntekijälle pe 13.4. mennessä. Varkauden seurakunnan yhteyshenkilönä toimii Ellen Väntti p. 040 523 7960. 10 KOTIVIESTI Kolumni Arvot ja lähetystyö Monipuolinen ja laadukas, ystävällisen palvelun kirja- ja lahjatavaraliike • Kristilliset kirjat, kortit ja äänitteet • Oppikirjat kaikkiin oppilaitoksiin • Minna Immosen taulut ja kortit • Monipuolinen korttivalikoima, suruadressit • Aarikka, Bukowski, Myyrä -tuotteet Muusan Kirjakauppa Puh. (017) 552 2750 • Ahlströminkatu 10, 78250 VARKAUS Avoinna ark. 9-18, la 9-15 M eidän kirkollamme on arvot, joihin on kirjattu muun muassa seuraavia asioita: Kunnioitamme pyhää kolmiyhteistä Jumalaa. Tunnustamme Jeesuksen Kristuksen ainutlaatuisuuden. Huolehdimme lähimmäisistämme. Puolustamme heikkojen ja syrjäytyneiden oikeuksia. Puhumme rohkeasti Jumalasta. Näiden arvojen johdosta näyttää lähetystyölle olevan entistä enemmän tarvetta tässä maallistuvassa ja yksilökeskeisessä maailmassa. Kun puhutaan kirkon lähetystyöstä, tulevat ensiksi mieleen lähetysjärjestöjen ja seurakuntien lähettämät nimikkolähetit. He tekevät erittäin ansiokkaasti julistus- ja avustustyötä eri puolilla maailmaa vaikeissakin olosuhteissa. He ovat tekemässä sitä työtä, jonka Jeesus antoi meille sanoessaan: ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”. Meille on annettu kirkon arvot ja velvoittava lähetyskäsky, joten lähetystyö kuuluu meille jokaiselle. Kaikille se ei ole mahdollista maailmalla, mutta lähiympäristössä on. Eniten lähetystyön tarve on kasvanut lasten ja nuorten keskuudessa. Lähivuosien aikana koulujen uskonnonopetus on pudonnut minimitasolle ja sitä korvaamaan on tullut elämänkatsomuksellinen opetus. Nykyajan vanhemmat ovat etääntyneet jossain määrin perinteisestä uskonnonharrastamisesta, eivätkä he osaa, halua tai jaksa opettaa sitä edelleen lapsilleen. Me voimme kaikki toteuttaa lähilähetystyötä ympäröivässä yhteiskunnassa, jossa tapaamme lapsia ja nuoria. Voimme kertoa, mitä usko Jumalaan, Jeesukseen ja taivasten valtakuntaan merkitsee hyvän ja turvallisen elämän saavuttamiseksi. Voimme kertoa, miten meille kaikille on annettu armo ja pelastus Jeesuksen kärsimysten kautta. Tällainen lähetystyö on erittäin tärkeää lasten ja nuorten hengellisen kehityksen kannalta. Kun pahoinvointi ja epävarmuus elämässä jatkuvasti lisääntyvät, uskon siihen, että moni lapsi ja nuori olisi säästynyt pahoilta kasvukivuilta ja pettymyksiltä, jos heillä olisi ollut mahdollisuus seurata Jeesusta hänen opetuslapsenaan maailmalla. ILMOITUSMYYNTI Sari Havia 020 754 2284, 040 680 4057 [email protected] -45% Hautakivikaiverrukset Kultaukset ja Entisöinnit Antti Peräkylä 0400 931201 [email protected] Varkaus Jorma Aro, kirkkovaltuutettu Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY KOTIIN KULJETETTUA ATERIAPALVELUA 040 504 0204 / Tarja 040 732 8110 / Markku 556 2744 / Hansun Pirtti 040 766 8350 / Keittiö Lounaslista www.kisapuisto.fi Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, 78200 Varkaus puh. (017) 552 8660 Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet. 040 712 8888 Ahlströminkatu 22 II krs 78250 VARKAUS Pirnankatu 4, Forum Varkaus 0400 315 400 (Kangaslampi) Tervetuloa! Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Kauppakatu 50, p. 017 852 636 Kauppakatu 50,p.p. 017 Savontie 39, 017 554852 3670636 Savontie 39, p. 017 554 3670 Sur un kohdatessa Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä luotettavasti ja ammattitaidolla. 80 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua Varkaudessa ja ympäristökunnissa. (017) 552 6444 (Varkaus) Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona. 040 712 8888 Tervetuloa! Erikoishammasteknikot Satu Koskela ja Antero Litmanen Ajanvaraukset 017-552 3388 tai 040 835 1401 Fysioterapia- ja hierontapalveluja Päiviönsaarella. K un läheinen on poissa... Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus Puh. 040 374 4158 [email protected] Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä Kauppakatu 37, 78200 Varkaus p. 017-5523091, 017-5523305, 0400 178270 11 KOTIVIESTI Jumalanpalvelukset ja hartaudet Messuissa eli ehtoollisjumalanpalveluksissa on tarjolla gluteeniton leipä ja alkoholiton viini. Ne saa pyydettäessä. Pääsiäisajan tilaisuudet löytyvät koottuina sivulta 6. Su 18.3. • Klo 10 Messu pääkirkossa; Jarkko Piippo, Tapio Rekola; seurakunnan yhteiset syntymäpäiväjuhlat • Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen • Klo 18 Ankkurimessu ”Afrikkalainen gospelmessu” Kuoppak. työkesk.; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen, nuoria laulajia ja soittajia Su 25.3. • Klo 10 Messu pääkirkossa; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli, srk-kuoro • Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa; Arja Päivärinta, Luukas Häkli, Kangasl. kirkkokuoro • Klo 14 Messu Kuoppak. työkesk.; Olli Tynkkynen, Tapio Rekola Ti 27.3. • Klo 13 Ehtoollisen vietto pääkirkon ikäihmisten kerhossa; Pekka Päivärinta, Mari Leppänen Ke 28.3. • Klo 13 Ehtoollisen vietto Kuoppak. työkesk. ikäihmisten kerhossa; Göran Ekroth, Sirkka Häkli Pe 30.3. • Klo 18 Uskon päivän iltakirkko ja ehtoollinen pääkirkossa; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli Su 1.4. • Klo 10 Perhemessu pääkirkossa; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen; messun jälkeen kotikirkkopäivä, lounas ja kahvit • Klo 12 Messu Kangaslammin kirkossa; Göran Ekroth, Sirkka Häkli Ma 2.4. • Klo 14 Ehtoollishartaus Palvelukeskuksessa Vattuvuorenkatu 68; Mari Leppänen To 5.4. • Klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko pääkirkossa; Göran Ekroth, Mari Leppänen • Klo 18 Kiirastorstain ehtoolliskirkko Kangasl. kirkossa; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli, srk-kuoro Pe 6.4. • Klo 10 Sanajumalanpalvelus pääkirkossa; Olli Tynkkynen, Tapio Rekola • Klo 12 Sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa; Olli Tynkkynen, Tapio Rekola • Klo 15 Kristuksen kuolinhetken hartaus Kuoppak. työkesk.; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli, srk-kuoro La 7.4. • Klo 23 Pääsiäisyön messu pääkirkossa; Pekka Päivärinta, Tapio Rekola Su 8.4. • Klo 10 Messu pääkirkossa; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli, srk-kuoro • Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa; Kari Iivarinen, Tapio Rekola, Kangasl. kirkkokuoro • Klo 14 Messu Könönp. seurakuntatalolla; Arja Päivärinta, Tapio Rekola Ma 9.4. • Klo 10 Sanajumalanpalvelus pääkirkossa; Niina Lehmusoksa, Luukas Häkli Su 15.4. • Klo 10 Messu pääkirkossa; Pekka Päivärinta; messun jälkeen medialähetyspäivä • Klo 12 Messu Kangasl. kirkossa; Jarkko Piippo, Luukas Häkli • Klo 18 Ankkurimessu ”Lattarimessu” Kuoppak. työkesk.; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen, Laalajat –kuoro ja bändi Tervetuloa kirkkoon! • Klo 13.30 Hartaus Kangasl. palvelukeskuksessa; Tapio Rekola Santtu Santeri Topias Vänttinen, Jasu Kasper Ruuskanen, Nea Eveliina Tolvanen, Oskari Onni Aapeli Nissinen, Aapo Einari Asikainen, Anttoni Emil Alexander Sorjonen, Aino Elina Pasanen, Siru Maria Sikanen, Alexi Elias Gabriel Mustonen, Luka Juhani Hämäläinen, Emma Liisa Maria Miettinen, Essi Ilona Ukkonen, Onni Kaapo Juhani Nykänen, Hilla Margit Hoffren, Max Samuel Ikonen, Peetu Eemil Oskar Poraharju, Eelis Ukko Oskari Kekäläinen, Antton Luukas Aksel Brask, Toivo Heikki Vihtori Kanniainen, Nelly Lumi Selina Lempälä Leppävirran seurakunta, Alisa Elma Anneli Kiljunen Rauman seurakunta, Miika Veikka Valtteri Hännikäinen, Tea Katri Marika Tolvanen, Jonna Marjukka Heikkinen, Kia Adalmiina Matila, Jasper Kalle Valtteri Pyymäki, Joel Hermanni Juvonen, Mikko Onni Johannes Kirjavainen, Jade Erika Koponen Vihityt: 11.2.2012 Pasi Henrik Kröger ja Anniina Mari Johanna Markkanen, Varkauden srk 11.2.2012 Jani Petteri Ikonen ja Hanna-Maija Katriina Kinnunen KOTIVIESTI Varkauden seurakuntalehti 54. vuosikerta Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Tervetuloa pienryhmiin myös uudet osallistujat! Piirin yhteyshenkilöltä saat lisätietoja. Pääkirkolla, Savontie 1–3 • Kommilan lähetyspiiri parittoman vkon ti klo 13 Hannun salissa. Tied. Saara Koski p. 040 867 7144. • Pro-miehet ke klo 19: kuukauden 1. ke pääkirkon srk-salissa, muulloin Hannun salissa. Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880. • Ikäihmisten kerho srk-salissa parittoman vkon ti klo 13. Tied. Eeva-Liisa Savolainen p. 040 573 8983. Kuoppakankaan työkeskuksella, Kuoppakankaankatu 11 • Aamurukouspiiri arkisin klo 7. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. • Askel-piiri ma klo 18. Tied. Airi Lankinen p. 040 831 1680. • Etsivien piiri taukotuvassa ti klo 18. Tied. Eila Raatikainen p. 040 577 7939. • Kiitoslaulu kajahtaa -piiri parittoman vkon ma klo 12. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. • Lähetyspiiri parillisen vkon ma klo 13. 5.3. vierailu helluntaiseurakunnan lähetyspiiriin klo 14.30. Tied. Riitta Nieminen p. 0400 301 100. • Ikäihmisten kerho parittoman vkon ke klo 13. Tied. Raili Heiskanen p. 040 585 3417. • Liekit parillisen vkon ti 20.3. asti klo 18.30. Tied. Aino Kelloniitty-Nyyssönen p. 040 506 3144. • Lähetyksen puutyöpiiri ma klo 12. Tied. Raimo Holopainen p. 017 551 2572. • Miesten piiri pe klo 18. Tied. Veikko Lipsanen p. 017 551 3082. 11.2.2012 Petri Mikael Falck ja Miia Mari Susanna Orava 18.2.2012 Juha Tapani Liukkonen ja Jutta Mirjami Virtanen, Varkauden srk 3.3.2012 Jussi Henrikki Kuokkanen ja Hanna Mari Falck, Varkauden srk Kuolleet: Eero Johannes Kantanen 93 v, Eila Sisko Räisänen 92 v, Toini Liisa Karvinen 87 v, Viljo Antero Nissinen 80 v, Hertta Maija Annikki Huovinen 75 v, Heikki Sakari Pasi 73 v, Martti Olavi Haijola 85 v, Arvi Emil Immonen 85 v, Elsa Koponen 89 v, Maija-Liisa Hyvärinen 83 v, Veli Matti Kilpeläinen 64 v, Reijo Henrikki Tirkkonen 59 v, Riitta Helena Hakkarainen 54 v, Miia Kristiina Pitkänen 20 v, Terttu Maija Kinnunen 83 v, Raili Sisko Ropponen 80 v, Hilda Sofia Puustinen 85 v, Teuvo Helmer Mäntyaho 81 v, Pirkko Orvokki Sihvonen 67 v Janakkalan seurakunta, Pertti Uolevi Könönen 76 v, Aino Hellin Hukkanen, 92 v, Anna Loviisa Hyvärinen 91 v Joroisten seurakunta, Niilo Risto Koistinen 86 v, Aini Margareta Karppila 73 v, Pirkko Liisa Tanninen 70 v, Varma Toivo Elsinen 70 v, Erkki Antero Markkanen 65 v Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p. 040 0377066 [email protected] Toimitus: Tiedotussihteeri Krista Väisänen p. 040 512 6207 [email protected] • Naisten kuntojumppa to klo 15.15. Tied. Anja Pirinen p. 0400 964 594. • Raamattupienryhmä ma klo 13. Tied. Sinikka Lipsanen p. 050 554 0134. • Raamattupiiri ti klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. • Siionin kannel to 15.3., 19.4. ja 10.5. klo 13. Tied. Tapio Rekola p. 040 571 5005. • Sählärit liikuntasalissa to klo 17. Ei 5.4. Tied. Antero Saarelainen p. 040 747 6200. • Yhdessä eteenpäin ke klo 18. Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222. Käpykankaan työpisteellä, Haukankuja 1 • Käpylähetys ke klo 14. Tied. Irja Hämäläinen p. 017 556 4583. • Käpypiiri parillisen vkon ma klo 17. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. Könönpellon seurakuntatalolla, Atolantie 1 • suntio p. 040 838 6110, kononpellon. [email protected] • Aamun rukouspiiri ke klo 8.30. Tied. Marjatta Lappeteläinen p. 0400 914 322. • Keskustelu- ja raamattupiiri parittoman vkon su klo 18. Tied. Seija Mattila p. 040 572 7840. • Ikäihmisten kerho parittoman vkon ke klo 13.30. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. • Lähetyspiiri parillisen vkon ke klo 13. Tied. Helka Honkanen p. 040 519 0499. • Raamattupiiri ti klo 17.30. Tied. Esko Korniloff p. 040 584 1450. • Miestenpiiri to klo 18. Ei 5.4. Tied. Veli Lehmussaari p. 0400 828 879. Seurakunnassa tapahtuu Tarkista pääsiäisen ajan tapahtumat sivulta 6. Kirkonkirjat Kastetut: Seurakunnan pienryhmät • Israelin Ystävien tilaisuus su 18.3. klo 13 Kuoppak. työkesk., vieraana Pekka Sartola. • Kevätlaulut ke 28.3. klo 13 Viljolahdessa Toukolan maa- ja kotitalousseuran talolla; Kari Iivarinen, Mari Leppänen; kahvitarjoilu. • Uskon päivän kahvit seurakunnan 80-vuotispäivän merkeissä pe 30.3. klo 13–15 Majakassa; Niina Lehmusoksa, Jarkko Piippo, Sirkka Häkli. • Sotaorpojen myyjäiset la 31.3. klo 9 Kuoppakankaan työkeskuksella; kahvitarjoilu, arpajaiset ja myyjäiset. Myynnissä leivonnaisia, käsitöitä ja pääsiäiskoristeita. • Siioninvirsiseurat su 1.4. klo 15 Hannun salissa; Arja Päivärinta. • To 5.4. seurakuntaviraston ovet avataan poikkeuksellisesti klo 9. • Lähetystyön vapaaehtoisten palaveri to 12.4. klo 15.30 pääkirkon srk-salissa. • Sisälle Sanaan -raamattuopetus to 12.4. klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksessa; Esko Räsänen luennoi aiheesta ”Psalmit ylistyksen ja rukouksen lähteenä”. Järj. yhdessä Kansanlähetyksen kanssa. • Medialähetyspäivä su 15.4. klo 10 alkaen. Pääkirkolla järjestettävän messun jälkeen tarjoillaan lähetyslounas ja vietetään medialähetystilaisuutta, jossa vieraana on Matti Korpiaho radiolähetysjärjestö Sanansaattajat ry:stä. Lisäksi tarjoillaan kahvit. Keskiviikkoiset ohjelmatuokiot alkaen klo 10 Kangaslammin ystävänkammari Kangaslammintie 7 Kohtaamispaikka kaikille ja kaikenikäisille, avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9-13. Taitto: Jakeluhuomautukset: Eija Kemell Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa 020 754 2395, 040 832 2540 [email protected] Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p. 040 512 6207 21.3. Terveystietoa 28.3. Diakoniatyöntekijän vierailu 4.4. Pääsiäismyyjäiset 11.4. Yhteislaulua 18.4. Mehiläisen kevät Ystävyytemme olkoon iloa tulvillaan, tuokoon se lämmön ja linnut kevään maisemaan. Tervetuloa! Jakelu: Itella-Posti Oyj Käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu 19 78250 Varkaus Ilmoitusmyynti Sari Havia p. 020 754 2284, 040 680 4057 [email protected] • Lappuset parillisen vkon to klo 13.30 22.3. asti, jonka jälkeen parittoman vkon to 12.4. alkaen. Tied. Ritva Lehmussaari p. 0400 671 007. Kappelin alueella Kangaslammin kirkko, Asematie 1; Harjurannan PikkuKammari, Kentänpäänkuja 3 A 5 • Koululaisten ja nuorten kerhot, ks. nuorisotoimen ilmoitukset. • Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarilla ke 14.3. ja 11.4. klo 13. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. • Kangaslammin ikäihmisten kerho K-lammin srk-salilla ti 20.3. ja 17.4. klo 13. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Puurtilan seurakuntakodilla, Murhilahdentie 94 • Miesten saunapiiri parittoman vkon ti klo 18. Tied. Pekka Päivärinta p. 040 572 7860. Muualla • Joutenrannan pienpiiri, parillisen vkon ke 21.3. saakka klo 13. Tied. Maija Kallas p. 040 356 3850. • Keskustelupiiri Savonmäessä Kinnusella, Markunt. 3, ke 28.3. ja 25.4. klo 13. Tied. Arja Päivärinta p. 040 572 7820 • Raamattupiiri Mielituvassa, Rajak. 3, ke klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. • Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 B, parittoman vkon pe klo 13. Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273. • Seurakuntapiiri, Kyllikink. 6, parillisen vkon ma klo 13. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. Rauhanyhdistys ry Repokankaantie 35 Tervetuloa kevään tapahtumiin! • Su 18.3. klo 16 Seurat toimitalolla • La 24.3. klo 18 Pääsiäislauluilta Leppävirran kirkossa • Su 25.3. klo 16 Luther –ilta, teologian tohtori Yrjö Tala luennoi uskonpuhdistuksesta. Luentojen välissä kahvitauko. • Su 1.4. klo 16 Pyhäkoulu ja seurat • Pe 6.4. klo 16 Pitkäperjantain seurat • Su 8.4. klo 16 Pääsiäispäivän seurat • Su 15.4. klo 16 Seurat toimitalolla • La 21.4. klo 15 Myyjäiset toimitalolla • Su 22.4. klo 16 Seurat toimitalolla • Su 29.4. klo 16 Pyhäkoulu ja seurat www.varkaudenrauhanyhdistys.fi Rukoustupa Tervetuloa rukoilemaan, kahvittelemaan ja laulamaan Rukoustupaan keskiviikkoisin kello 14–17. Rukoustupa järjestetään helluntaiseurakunnan tiloissa osoitteessa Osmajoentie 8. Rukouspyyntöjä voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Näiden pyyntöjen puolesta rukoillaan tuvalla. Rukoustupa on kaikkien kristillisten seurakuntien yhteinen rukouksen paikka. Paikalla on aina kaksi päivystäjää, jotka ovat eri seurakuntien vapaaehtoisia. Rukous ei ole turhaa, tule kokemaan se itse! Seuraava Kotiviesti ilmestyy 19.4. Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen ti 10.4.2012 klo 13 mennessä sähköpostilla [email protected]. Kannen kuva Julien Harneis/Flickr varkaudenseurakunta.fi 12 KOTIVIESTI Maistiaisia Hongkongista Kuvat: Kari Iivarisen arkistot Lähetystyö on liikettä arjessa Millaista on lähetystyöntekijän arki ja juhla? Varkauden seurakunnan kappalainen Kari Iivarinen kertoo kokemuksistaan lähetyskentillä. I ivarisen perhe päätyi Hongkongiin yhteensä 12 vuodeksi Suomen Lähetysseuran lähettämänä. Ensin matkaan lähtivät Kari ja Pirkko, myöhemmin myös poika Juho. Lähetyskutsu oli voimistunut opiskelujen, kielikurssien ja kotiseurakunnan lähetyssihteerin tehtävän aikana. Syksyllä 1983 ajatukset konkretisoituivat Hongkongin lentokentällä. – Ilma oli lämmin kuin lehmän henki, onneksi myös ihmisten vastaanotto! Meitä vastassa oli tulevia lähettitovereita, ja myöhemmin vietettiin tulojuhlaa St Andrew’n toimipisteessä, Kari muistelee lähettikauden alkuaikaa. Muutaman vuoden ajan lähettipariskunnan aika kului kielen opettelussa, jota seurasi tiivis seurakuntatyö. Kari avusti messuissa ja saarnasi kiinaksi kerran kuussa. Pirkko oli mukana vanhainkodissa ja kappelin työssä. Yhdessä he toimivat lasten läksykerhon englannin opettajina ja erilaisissa diakonisissa tehtävissä. Vapaa-aika kului vuoripoluilla ja luonnossa, sillä suurin osa miljoonakaupungin pinta-alasta on asumatonta vuoristoa. Aktiivinen nuori kirkko Hongkongissa seurakunta toimi monitoimitilana. Paikallisseurakuntien palkkalistoilla saattoi olla vain pappi ja palkkiotoiminen pianisti. Muita tehtäviä hoitivat seurakuntalaiset. – Papilla oli tärkeä rooli ehtoollisen asettajana ja Herran siunauksen lukijana. Messussa kuitenkin saarnasivat seurakuntalaiset, liturgina toimi usein kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja musiikista vastasi joku seurakunnan kuoroista, Iivarinen kertoo. – Kiinassa on todella aktiivinen ja nuori kirkko. Monet seurakuntalaiset ovat ensimmäisen polven kristittyjä, ja mukana on paljon nuoria perheitä. Laskin kerran kirkkoneuvoston keski-iäksi 25 vuotta. Yhteisöllisyys näkyi niin arjessa kuin juhlassa. Kirkot oli tapana pitää auki jatkuvasti, ja seurakuntalaiset käyttivät keskustelumahdollisuutta esimerkiksi kauppareissujensa yhteydessä. Toisaalta Suomessa yksityisenä perhejuhlana koettu joulu vietettiin Hongkongissa seurakunnassa. – Kaikki toivat kirkkoon eikristittyjä sukulaisiaan ja ihmiset olivat hanakoita tulemaan. Juhlan aikaan saatettiin kastaa parikymmentä uutta seurakuntalaista. Joulun evankelioivaan luonteeseen kuului myös, että seurakunnan kuorot kiersivät kodeissa laulamassa joululauluja ja toivottamassa hyvää joulua lähialueen ihmisille. Lähetystyö antaa äänen heikoimmille Lähetystyö kytkeytyi ihmisten arjen tarpeisiin. Hongkongissa Suomen Lähetysseuran toiminta alkoi 60-luvulla vieroitushoitolaitosten rakentamisella, sillä heroiiniongelma oli vaikea. Kaupunkilaisten sosiaalista hätää on lievitetty yhdessä paikallisseurakuntien diakoniatyön kanssa monin tavoin. Lapsi- ja nuorisotyön keskuksia rakennettiin suuriin lähiöihin laajentamaan perheiden elinpiiriä. Tila-, rakennus- ja vuokrakustannuksista huolehti Hongkongin sosiaalihallitus. Lähetysseura maksoi puolestaan kaiken kristillisen kirkon toimintaan ja evankelioimistyöhön liittyvän työn kustannukset. – Koko perhe saattoi ahtautua 18 neliön kokoiseen asuntoon. Näihin kerrostalojen alakertatiloihin lapset tulivat koulun jälkeen tekemään valvotusti läksyjä ja pelaamaan pingistä. Luontoretkille saattoi osallistua kerrallaan parisataa nuorta, Iivarinen valottaa. Miljoonakaupungissa myös köyhyys ja yksinäisyys vaativat huomiota. Tuloerot olivat huimat. – Eräs rouva valitsi päivittäin pukunsa väriin sopivan Rolls Roycen autotallistaan. Toisaalta näimme suurta köyhyyttä, ihmisiä asumassa siltojen alla ja hökkelikylissä. Yksinäisillä vanhuksilla, jotka olivat tulleet palvelijoina Hongkongiin, ei ollut juuri mitään eläketurvaa. Kun kirkko perusti vanhainkodin, osa vanhuksista tuli sinne suoraan kadulta. Myös sairaiden luona vierailu kuului seurakuntien perustyöhön, ja kristityt papit olivat tervetulleita kaupungin kaikkiin sairaaloihin. Sinä voit olla hyväntekijä Miten lähetystyö sitten koskettaa Varkaudessa? Iivarinen muistuttaa, että kristillinen kirk- ”Evankelioiminen oli Hongkongissa helppoa. Sen kun hyppäsi kotitalonsa hissiin ja kiipesi kerroksissa ylöspäin.” Pilvenpiirtäjien keskellä Pirkko ja Juho Iivarinen. ko on lähetyskentillä ollut perustamassa kouluja, turvaamassa sairaanhoitoa ja muita sosiaalipalveluja. Lähetystyön kautta voi auttaa. – Miten hienoja kohtaamisia syntyy myös täällä Varkaudessa, kun pysähdymme pelottomasti, rohkeasti ja omaa kulttuuriperintöämme arvostaen kohtaamaan ihmisiä eri puolilta maapalloa! Iivarinen muistuttaa, että ystävällisyys ja vieraanvaraisuus ovat myös yksi osoitus kristillisestä elämästä. – Pappi voi puhua kuin Runeberg, mutta jos teot puuttuvat, tulee sanomalle vahvoja vaikeuksia. Krista Väisänen Kolmiosaisessa sarjassa käydään läpi Varkauden seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet ja esitellään kohdekaupunkia lähetystyön silmin. Myöhemmin keväällä vuorossa ovat Tansanian Viktorianjärven hiippakunnan koulutustyö ja kummilapsitoiminta sekä Inkerin kirkon työ ja Kelton teologisen instituutin työntekijäkoulutus Venäjällä. Lähetystyön taustat Hongkongissa – Hallintomuutos kiihdytti Hongkongin seurakuntien itsenäistymistä länsimaisista lähetysjärjestöistä. Nykyään kaikki työ narkomaanityötä lukuun ottamatta kuuluu Hongkongin luterilaiselle kirkolle. Lähetystyö alkoi Hongkongissa Suomen Lähetysseuran ja paikallisseurakuntien yhteistyönä. – Varkauden seurakunnan nimikkokohteena toimii Hongkongin teologinen seminaari, joka kouluttaa työntekijöitä paikallisseurakuntiin. Seminaarissa on kiinalaisten lisäksi opiskelijoita monista Kaukoidän maista, ja sieltä tehdään vaihtovierailuja Manner-Kiinan vastaaviin Lapsi- ja nuorisotyön keskuksiin riitti osallistujia. oppilaitoksiin. – Hongkongissa asuu 7 miljoonaa ihmistä, ja sen pintaala on 1092 km² (vrt. Leppävirta 1520 km²). – Hongkong on ollut Englannin siirtomaana 99 vuotta. Sillä on ollut Manner-Kiinan yksipuoluejärjestelmää paremmat perusvapaudet, kuten uskonnonvapaus. Koko valtio on kuitenkin kokenut kirkon nopean kasvun sekä taloudellisen kasvun ja avautumisen. Hongkong liitettiin takaisin Kiinan tasavaltaan sopimuspohjaisesti vuonna 1997.