Kotiviesti 3/2015 ilmestymispäivä perjantai 27.3.
Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 3 • 27.3.2015 • www.varkaudenseurakunta.fi Uusi elämä Hiljaisella viikolla kohti ylösnousemusta –> sivu 3 Kirkossa soi pääsiäisen tunnelma –> sivu 9 Pääsiäisaamun aurinko tarinoita ja tapoja kautta aikojen –> sivu 12 Suvi Pitkänen Pääsiäisen kiehtova kirkkomusiikki keskiaukeama pääkirjoitus KOTIVIESTI Hiljainen viikko 3 Kolumni5 Uusia tekijöitä 7 Kiitoksen paikka 11 Tapahtumakalenteri14 kirkkovuosi Jumalan laiva Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta: ”Etkö sinä ole messias, pelasta nyt itsesi ja meidät!” Mutta toinen moitti häntä: ”Etkö edes sinä pelkää Jumalaa vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa.” Ja hän sanoi: ”Jeesus, muista minua kun tulet valtakuntaasi”. Jeesus vastasi: ”Totisesti, jo tänään olet kanssani paratiisissa. Luuk. 23: 39-43 ”Siinäpä ne jakeet Raamatussa, jotka ovat koko pappisurani aikana olleet minulle läheisimpiä ja rakkaimpia. Katuva ryöväri on minulle tuttu mies. Tunnistan hänessä oman itseni. Joka vuosi. Joka pääsiäinen Luukkaan evankeliumi on se, joka nostaa mieleni kristikunnan pääjuhlan tunnelmaan. Ainoastaan siinä puhutaan katuvasta ryöväristä. Esimerkiksi tänä vuonna käytössä oleva vuosikerta Matteuksen 27. luvussa kuvaa: ”Samalla tavoin häntä pilkkasivat myös rosvot, jotka oli ristiinnaulittu yhdessä hänen kanssaan.” Juuri ennen ylösnousemusjuhlaa pääsiäistä, pitkäperjantai valmistaa kristittyä kuoleman kohtaamiseen. Jeesus joutui konkreettisesti kokemaan yksinäisyyden, hylätyksi tulemisen. Hänen tuskainen huutonsa ”Eeli, eeli, lama sabaktani?” ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” ei voi olla koskettamatta, kouraisematta. Toisaalta, surullista kyllä, se ei varmasti ole ainutkertainen. Jeesuksen jälkeen varmaan miljoonat ihmiset ovat joutuneet elämänsä lopulla huutamaan samoin. Jumalani, miksi minut hylkäsit tässä maailmassa ja tähän maailmaan? Maailmaan, jota joku on sarkastisestikin verrannut lastentarhaan, jossa piru on päivähoitajana. Maailmaan, jossa joku toinen on nähnyt ja kokenut Jumalan roolin lähinnä iankaikkisten syöpäarpajaisten virallisena valvojana. Maailma näyttää päällisin puolin tosi pimeältä, joten ymmärrän kyllä sarkasmin synnyn. Pimeys, kärsimys, mielettömyys, ahdistus ja tuska eivät kuitenkaan ole merkkejä siitä että Jumala olisi poistunut ja hylännyt. Paradoksaalista kyllä, silloin hän on kaikkein lähimpänä. Lähellä kutsumassa ja ohjaamassa meitä kääntämään katsetta pois pimeydestä, rististä, pitkäperjantain mustuudesta ja suuntaamaan kohti pääsiäisaamun valoa, elämää, ylösnousemusta. Kuoleman jälkeiset vaiheet ovat meille vielä hämärän peitossa. Jotain voimme sieltä kuitenkin aavistella. Yksi kuvaus siitä on koskettanut minua. Sen haluaisin tänä pääsiäisenä jakaa Sinun kanssasi, joka olet mahdollisesti juuri jonkun rakkaasi menettänyt. Sinun kanssasi Ari, joka kaipaat Arjaasi meidän ystäviesi tavoin. Tai Sinun, joka koet lähestyväsi viimeistä porttia. Tämän kuvan on luonut jo edesmennyt teologi Martti Lindqvist. Se voi olla tosi: ”Me synnymme kuollaksemme ja kuolemme syntyäksemme. Kuolema on toinen nimi elämälle. Se, mitä koteloitunut toukka luuli kuolemakseen, on muiden silmissä perhonen.” Kun satamaan jääneet saattajat huomaavat lähteneen laivan maston kadonneen horisontin taakse, jossain vastarannalla sijaitsevassa satamassa ihmiset havaitsevat uuden maston ilmestyneen merelle. He sanovat toisilleen: ”Katsokaa, sieltä on tulossa laiva!” Hyvää pääsiäistä toivotellen, Olli Tynkkynen, kirkkoherra 2 Palmusunnuntai: Kunnian kuninkaan alennustie Teksti: Anna-Mari Kaskinen Kuva: Henna Aaltonen Jeesuksen elämä kulki johdonmukaisesti kohti taitekohtaansa, päätepistettä, joka alusta alkaen oli ollut hänelle itselleen selvillä. Me muut emme tienneet ja ymmärtäneet. Me muut elimme päivän kerrallaan, paistatellen hänen kansansuosiossaan ja kuunnelleen hämmästyneinä niitä, jotka laittoivat hänet koetteille. Aloimme jo tottua siihen, että Jeesuksen ympärillä tapahtui ihmeellisiä asioita. Surujen ja murheiden musertamat heittäytyivät hänen jalkoihinsa itkien kuin lapset. Syntiset, sairaat ja rammat lähestyivät häntä apua anoen. Peräännyimme sillä emme halunneet saada tartuntaa. Emme kestäneet sitä rappeutumista ja löyhkää. Mutta Jeesusta sellainen ei näyttänyt häiritsevän. Hän katsoi ihmistä silmiin, näki hänet ja antoi hänelle sitä, mitä tämä syvimmiltään tarvitsi: terveyden, armollisia sanoja tai vapauden pahojen voimien vallasta. Aloimme jo tottua siihen, et- tä sellaista elämä Jeesuksen kanssa oli. Siksi emme ihmetelleet sitäkään, kun hän pyysi meitä hakemaan kylästä aasintamman ja varsan. Tottelimme häntä mukisematta. Jeesus nousi aasin selkään ja ajattelimme, että kuljemme näin hänen kanssaan kaikessa rauhassa Jerusalemiin. Se, mitä siellä tapahtui, tuli meille yllätyksenä. Jerusalemissa oli sinä päivänä paljon kanssa. Kun he näkivät Jeesuksen aasin selässä, he alkoivat käyttäytyä kummallisesti: aikuiset miehet ja naiset alkoivat huutaa ja lapset säestivät heitä ilosta kiljuen: Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa! Miten he saattoivat tietää, kuka Jeesus oli? Miten he saattoivat tietää, miksi hän oli tullut? Tiesimmekö mekään? Kaupunki oli kuohuksissa. Meitä alkoi pelottaa. Mitä tästä seuraisi? Oliko Jeesuksesta tulossa liian näkyvä, liian vaikutusvaltainen? Ymmärsikö hän itse, mitä hän teki. Sillä hänellä oli myös vihamiehiä. Sen me tiesimme, vaikka emme siitä paljon puhuneet. Myöhemmin meille selvisi, että Jeesus tiesi tarkalleen, mitä hän oli tekemässä. Tämäkin kuului suunnitelmaan, joka oli ollut selvillä jo aikojen alussa: ”Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla”, oli profeetta Jesaja kirjoittanut. ”Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa”, oli profeetta Sakarja ennustanut. Jeesus ei tehnyt mitään turhaa, ei mitään sellaista, mikä ei olisi kuulunut siihen kutsumukseen, jonka hän oli Isältään saanut. Mutta sitä me emme tuossa vaiheessa vielä ymmärtäneet. Palmusunnuntai on tänä vuonna 29.3. Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko. Palmusunnuntaista alkaa Kunnian kuninkaan alennustie. Lähdemme kulkemaan Jeesuksen jalanjäljissä hänen kärsimystietään, kohti ristinkuolemaa. sana Jes. 50: 4-10 Herra, Herra on minulle antanut opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanalla virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu aamulta, herättää minun korvani kuulemaan opetuslasten tavalla. Herra, Herra on avannut minun korvani; minä en ole niskoitellut, en vetäytynyt pois. Selkäni minä annoin lyötäväksi, poskieni parran revittäväksi, en peittänyt kasvojani pilkalta ja syljeltä. Herra, Herra auttaa minua; sentähden ei minuun pilkka koskenut, sentähden tein kasvoni koviksi kuin piikivi, sillä minä tiedän, etten häpeään joudu. Lähellä on hän, joka minut vanhurskaaksi tuomitsee. Kuka voi minun kanssani riidellä? Astukaamme yhdessä esiin! Kuka on minun vastapuoleni? Tulkoon tänne lähelleni! Katso, Herra, Herra auttaa minua; kuka minut syylliseksi tuomitsee? Katso, kaikki he hajoavat kuin vaate; koi heidät syö. Kuka teistä pelkää Herraa ja kuulee hänen palvelijansa ääntä? Joka vaeltaa pimeydessä ja valoa vailla, se luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaansa. Hiljainen viikko päivä päivältä 30.3. Maanantai 3.4. Pitkäperjantai Luuk. 22:41–45 Luuk. 23: 42–43 Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili: ”Isä, jos tahdot, niin ota tämä malja minulta pois. Mutta älköön toteutuko minun tahtoni, vaan sinun.” Silloin taivaasta ilmestyi hänelle enkeli, joka vahvisti häntä. Ja hän sanoi: ”Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi.” Jeesus vastasi: ”Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa.” Maria Ojanperä Raamattua on mielenkiintoista lukea ja myös jakaa näkökulmia yhdessä toisten kanssa. Jeesuksen matka ristille kertoo paitsi kärsimyksestä ja ahdistuksesta myös uskosta, luottamuksesta, vahvistuksesta ja ilosta. Kotiviestin toimitus kysyi seurakuntamme kappalaiselta Niina Lehmusoksalta vinkkejä millaiset kohdat Raamatussa häntä puhuttelevat hiljaisella viikolla. Millaisia ajatuksia Raamatun kertomukset Sinussa herättävät? 4.4. Hiljainen lauantai 31.3. Tiistai Matt. 27:63–64 Matt. 26: 73–75 Silloin Pietari alkoi sadatella ja vannoi: ”Minä en tunne sitä miestä.” Samassa kukko lauloi. Pietari muisti, mitä Jeesus oli sanonut: ”Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Hän meni ulos ja puhkesi katkeraan itkuun. He sanoivat: ”Kunnioitettu maaherra, meille tuli mieleen, että eläessään tuo villitsijä sanoi: ’Kolmen päivän kuluttua nousen kuolleista.’ Käske siis vartioida hautaa tarkoin kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa pääse varastamaan häntä ja sanomaan ihmisille: ’Hän on noussut kuolleista.’ 1.4. Keskiviikko 5.4. Pääsiäispäivä sunnuntai Matt. 27: 22–23 Joh. 20:8-9 Pilatus kysyi: ”Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?” Kaikki vastasivat: ”Ristiinnaulittakoon!” ”Mitä pahaa hän on tehnyt?” kysyi Pilatus. Mutta he vain huusivat entistä kovemmin: ”Ristiinnaulittakoon!” Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi. Vielä he näet eivät olleet ymmärtäneet, että kirjoitusten mukaan Jeesus oli nouseva kuolleista. 6.4. 2. pääsiäispäivä maanantai 2.4. Kiirastorstai Joh. 13: 12–15 Pestyään heidän jalkansa Jeesus puki viitan ylleen ja asettui taas aterialle. Hän sanoi heille: ”Ymmärrättekö te, mitä teille tein? Te puhuttelette minua opettajaksi ja herraksi, ja oikein teette: sehän minä olen. Jos nyt minä, teidän herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, tulee myös teidän pestä toistenne jalat. Minä annoin teille esimerkin, jotta tekisitte saman minkä minä tein teille. Kotiviesti 3 l 27.3.2015 Luuk. 24:28–31 He olivat jo saapumassa kylään, jonne olivat menossa. Jeesus oli jatkavinaan matkaansa, mutta he estivät häntä lähtemästä ja sanoivat: ”Jää meidän luoksemme. Päivä on jo kääntymässä iltaan.” Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Kun hän sitten aterioi heidän kanssaan, hän otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi leivän ja antoi sen heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet. 3 kirkonkirjat KASTETUT Nuutti Sisu Olavi Juvonen, Janna Juulia Könönen, Viljo Toivo Antero Kiesiläinen, Meri-Tuulia Marianna Matikainen, Veikko Juhani Seppälä, Amanda Maria Valkonen. VIHITYT 15.3.2015 Antti Markus Lönnroos ja Minna Maria Hannele Ollikainen, molemmat seurakunnastamme. HAUTAAN SIUNATUT Keijo Kalevi Paukkonen 68 v, Sanna Paukkonen 95 v, Eeva-Liisa Luostarinen 91 v, Jaana Maarit Muikku 47 v, Aire Eliise Turunen 91 v, Maija Liisa Hänninen 86 v, Kaarlo Gabriel Kaivoselkä 77 v, Eeva Sanna Varis 71 v, Lea Leena Rissanen 92 v, Antti Juhani Niiniskorpi 81 v, Riika Marketta Pylkkönen 78 v, Lauri Antero Markkanen 69 v, Eeva Kaarina Paljakka 69 v, Kari Eino Antero Pakarinen 63 v, Jouko Einari Turunen 89 v, Arvi Adolf Huhtala 88 v, Hanna Elina Hyttinen 88 v, Eila Maria Laitinen 83 v, Sirkka Anneli Maksimainen 70 v. uutisia ANNA HYVÄN KIERTÄÄ KIRPPIKSELLÄ. Diakoniatyön kirppis on kevätkaudella avoinna joka tiistai klo 12–15. Osoitteessa Kissakoskenkatu 5 sijaitsevalle kirpputorille voit lahjoittaa ehjiä ja puhtaita vaatteita ja kodin tavaraa vaikkapa kevätsiivouksen yhteydessä. Tule tekemään löytöjä erittäin edullisella hinnalla, tuotot menevät diakoniatyön avustusvaroihin. Tilassa on myös pieni kahvio. ARKKIPIISPAN TYÖRYHMÄ: KÖYHYYS HUOMIOITAVA KAIKESSA YHTEISKUNTAPOLITIIKASSA. Arkkipiispa Kari Mäkisen kokoonkutsuma köyhyysryhmä esittää hallitusohjemaan toimenpiteitä köyhyyden vähentämiseksi. Arkkipiispan mukaan työryhmän keskeisimpiä linjauksia on, ettei maassamme tehtäisi erillistä köyhyyspolitiikkaa. ”Koko yhteiskuntapolitiikkaa, olipa kyse talous-, sosiaali-, vero-, koulutus- tai asuntopolitiikasta, tehtäessä on otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien näkökulma”, Kari Mäkinen toteaa. Yhteiskuntapolitiikan tärkeimpänä tavoitteena ryhmä pitää työllisyysasteen nostamista. Konkreettisissa toimenpide-ehdotuksissa toivotaan sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erilaisten tukimuotojen parempaa yhteensovittamista. Ryhmä esittää myös kirkon sekä järjestöjen palvelutuotannon huomioimista osana sote-uudistusta. NAISTEN PANKKI KERÄNNYT JO LÄHES KAHDEKSAN MILJOONAA EUROA. Naisten Pankin tukemat ja Kirkon Ulkomaanavun toteuttamat hankkeet Liberiassa käynnistyvät uudelleen ebolan aiheuttaman tauon jälkeen. Toiminta laajentui viime vuonna uuteen maahan, Myanmariin. Vapaaehtoisverkosto Suomessa jatkaa kasvuaan. Varoja Naisten Pankki on tähän mennessä kerännyt lähes kahdeksan miljoonaa euroa. Tammikuussa avasivat ovensa äitien kerhot, Mother’s Clubit, ja kymmeniä äitejä on tullut takaisin toimintaan. Ryhmässä opetellaan säästämistä, ja yhteisistä säästöistä myönnetään kerholaisille pieniä lainoja. Heikossa asemassa oleville naisille opetetaan kampaamotaitoja, leivontaa, säilömistä, pesuaineiden valmistusta ja käsitöitä. Uusien taitojen avulla he voivat pyörittää omaa pienyritystä. Naisten Pankki toimii vuonna 2015 kahdeksassa maassa, kolmessa maanosassa sekä Suomessa. Hankkeissa keskitytään Naisten Pankin toiminnan perusajatuksiin: kyläpankkeihin, osuuskuntiin sekä yrittäjyystaitojen ja ammattikoulutuksen tukemiseen. Kansalaistaidot ja oikeustietoisuus kulkevat aina mukana koulutuksissa. 4 Kenelle kaikki kuuluu Teksti: Seurakuntapastori Pekka Päivärinta Kun kävelemme kadulla, kuuluu jokainen asvaltin muru allamme Isällemme yhtä hyvin kuin taivas yllämme. Kun tartumme kerrostalon käytävän kaiteeseen, kosketamme Isämme omaisuutta. Hänen on kaikki maailman rauta ja teräs ja muovin hitunen. Kun katselemme kesämökillä aurinkosähkön avulla TV:tä, käytämme taivaallisen Isämme antimia. Hänen on aurinko ja kaikki sen lämmittävät säteet. Kun syömme itsemme kylläiseksi kasvikunnan ja eläinkunnan tarjoamasta ravinnosta, on meillä totisesti aihetta kohottaa kätemme taivasta kohti. Mitä muuta voimme tehdä kuin kiittää Isäämme hänen meitä varten kasvattamis- taan ja valmistamistaan pöydän antimista? Isämme taivaassa on perustanut maanpiirin ja kaiken mitä siinä on. Pohjoisen ja etelän hän on luonut. Hypistellessämme kaupassa euroja pidämme käsissämme hänen puistaan ja vuorimalmeistaan valmistettuja seteleitä ja kolikoita. Hänen on kaikki maailman raha ja se voima jolla se on hankittu. Siksi meidän tulee muistaa myös vähävaraisia ja kurjuuden keskellä eläviä. Meidän tehtävämme on paitsi rukoilla, myös auttaa katastrofien ja kriisien uhreja käytännöllisellä tavalla, jakamalla heille omastamme, siitä minkä Isämme on armossaan antanut meille. Olemmehan saaneet Isältä kaiken lahjaksi, itsemmekin. Miksi jättäisimme auttamatta hätää kärsiviä lähimmäisiämme, jos kerran voimme tehdä osuutemme? Isä maksaa meille salassa meidän rakkaudentekomme. Olemme saaneet Isältämme lahjaksi valtakunnan, joka ei järky. Antaessamme me saamme, sillä Isä muistaa lapsiaan. Näinä viimeisinä aikoina Isä puhuu meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. Me, Isän lapset, jotka Jeesus on saanut pelastaa, olemme Kristuksen kanssaperillisiä. Perimme yhdessä hänen kanssaan kirkkauden maan. Olemme rikkaita, koska Isämme on armahtanut ja armahtaa meitä joka päivä runsain määrin Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Myös tätä rikkautta Isä kutsuu meitä jakamaan. Heprealaiskirje 1:2 puurtila Järjestä onnistunut tilaisuus Puurtilassa Oletko järjestämässä kokousta, koulutusta, kurssia tai virkistyspäivää? Haluatko kauniin ja käytännöllisen juhlapaikan? Puurtilan seurakuntakodilla on valoisa sali, josta aukeaa maisema järvel- le. Sali on ihanteellinen 40 henkilölle, mutta istumapaikkoja saadaan järjestettyä jopa 60:lle. Tiloihin kuuluu myös grillikota ja kaikkina vuodenaikoina lämmitettävä rantasauna. Puurtilan seurakuntakoti soveltuu myös ruokailu- tai majoitusetapiksi ryhmille. Viihtyisä majoitus maksaa Puurtilassa vain 20 euroa per henkilö per yö. Kysy tarjous majoituksesta ja ruokailusta Puurtilan seurakuntakodin emännältä, p. 040 572 7830. lähetystyö kolumni Gal. 2:6 ”Jumala ei tee eroa ihmisten välillä” Kristinuskon tasa-arvo on radikaalia. Jumalan rakkaus ulottuu kaikkiin ihmisiin näiden ominaisuuksista huolimatta. Jokainen ihminen on lahja Jumalalta ja kaikki ihmiset ovat olemassa ainoastaan Jumalan tahdosta. Mikään yksittäinen inhimillinen ominaisuus tai sen puute ei tee ihmisestä arvokkaampaa tai vähemmän arvokasta. Siksi olemme kaikki yhtä arvokkaita. Maailmassa on 90–150 miljoonaa vammaista lasta. Heistä koulua käy ainoastaan 2–3% Kehitysmaissa köyhyys synnyttää vammaisuutta ja vammaisuus köyhyyttä. Usein vanhemmat ajattelevat, ettei vammainen lapsi voi koskaan oppia mitään, siksi häntä ei kannata lähettää kouluun. Usein lapsen ainoaksi mahdollisuudeksi nähdään kerjääminen. Vammaisista lapsista kasvaa epävarmoja, itseään häpeäviä ja ympäristöstään täysin riippuvaisia aikuisia, joilla ei ole käsitystä omista lahjoistaan ja tulevaisuudestaan. Ainoa ulospääsy köyhyydestä on koulutus. Myös vammaisilla lapsilla on oikeus käydä koulua, oppia lukemaan ja laskemaan ja leikkiä muiden lasten kanssa välitunnilla. Koulua käyvä vammainen lapsi näyttää ympäristölleen, että hän voi oppia ja pärjätä elämässään. Päästäkseen kouluun vammainen lapsi tarvitsee hieman tukea: apuvälineitä, erityisopetusta osaavan opettajan, koulukuljetuksen, esteettömät opetustilat ja vessat sekä apua koulumaksuihin. Uraauurtavaa työtä unohdettujen puolesta. Suomen Lähetysseura työskentelee kumppaniensa kanssa kehitysmaissa eri puolilla maailmaa, jotta yhä useampi vammainen lapsi pääsisi kouluun ja oppisi ammatin, jonka turvin elättää itsensä. Lähetysseura: •Tekee etsivää vammaistyötä maaseutukylissä, sillä monia lapsia piilotellaan ja hävetään. •Valistaa vanhempia koulutuksen tärkeydestä ja vammaisen lapsen hoitamisesta •Osallistuu vammaisen lapsen koulumaksuihin •Kouluttaa erityisopettajia •Tukee oppimateriaalien laatimisessa •Auttaa vanhempia elannon hankkimisessa, jotta heillä on varaa lähettää lapsensa kouluun •Vaikuttaa opetusalan viranomaisiin, jotta he edistäisivät vammaisten lasten asemaa Sinä voit lahjoittaa esimerkiksi lähettämällä tekstiviestin: 5€ Lähetä viesti TASAUS5 numeroon 16155 10€ Lähetä viesti TASAUS10 numeroon 16155 Pertti Kurikan Nimipäivät osallistui vuoden 2014 Tasaus-kampanjaan. He ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka jokainen voi menestyä omassa elämässään, kunhan saa mahdollisuuden. Lisätietoja kampanjasta: tasaus.fi ”Keasat sairastui kolmen kuukauden ikäisenä kovaan kuumeeseen, jonka seurauksena hänestä tuli cp-vammainen ja nyt hän istuu pyörätuolissa. Aluksi pojan vammaa oli vaikea hyväksyä, sillä hän tarvitsi koko ajan tukea enkä voinut mennä pellolle töihin. Viisi vuotta sitten Keasat pääsi Lähetysseuran tukemaan Happy Days Kotiviesti 3 l 27.3.2015 -keskukseen erityisluokalle. Keasat ei osaa puhua, mutta koulussa hän on oppinut kirjaimia ja numeroita. Jos kysyn missä on kirjain A, hän osoittaa oikeaa kirjainta. Ennen hänen kätensä olivat veltot, mutta koulussa hän on oppinut tarttumaan esineisiin. Kotona Keasat tykkää kuunnella musiikkia ja ääntelehtiä lankarullaan, joka on hänen mikrofoninsa. Keasat rakastaa myös räplätä radiota, joten Anne Toivanen Euroviisut -laulukilpailu täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Suomea edustaa tällä kertaa Pertti Kurikan Nimipäivät punkbändi laululla Aina mun pitää. Pertti Kurikan musiikillinen maailma aukesi vuonna 2004 kun Lyhty ry:n musiikki- ja työpaja Valo avattiin. Kurikka toimittaa omakustanteisesti punklehteä ja valkkasi omien sanojensa mukaan parhaimmat päältä punkbändiinsä, joka syntyi 2009. Bändin laulut ovat Kurikan säveltämiä ja solistin Aallon sanoittamia. Ne kertovat bändiläisten elämästä, laitoksista, ihmisarvosta, puheviasta ja paljon muustakin. Bändin musiikki on aitoa ja sanoitus terävää. Mä kaipaan vähän kunnioitusta tasa-arvoa elämään Mä tarvin vähän kunnioitusta ihmisarvoa elämään Päättäjät sulkevat ihmiset suljettuihin huoneisiin Mutta me ei haluta olla niissä huoneissa niin Kukaan ei huolehdi meistä, ei tuu edes niihin huoneisiin katsomaan Miten meidän orpojen niissä huoneissa käy? Ehkä suurin tunnustus tuli vuonna 2011 kun Pertti Kurikka asteli Linnan juhliin ja tervehti tasavallan presidentti Tarja Halosta. Kiitos Pertti, Toni, Kari ja Sami, te olette aidosti oma itsenne ja rohkeita. Tsemppiä! Unelma toteutui – Keasat pääsi kouluun Kambodzhalaisen 14-vuotiaan Lon Keasatin äiti Mou Chay Aina mun pitää Kävi miten kävi, muistakaamme, etteivät viime vuosien lähettämämme ”täydelliset tähdet” ole kummoisemmin pärjänneet. Kovin monella meistä on tärkeä, tehokas ja muka pätevä kuorrutusviitta yllä. ehkä hänestä voi jonain päivänä tulla radion korjaaja.” Aina mun pitää, vai pitääkö? 5 menovinkit Käännä katse kevääseen ja Kouvolan kirkkopäiville Kaiken kansan Kirkkopäivät järjestetään 22.–24.5. Kouvolassa. Mukana on runsas kattaus uskoa ja lankeemusta. Viikonloppu on tarkoitettu ammattilaisille ja epäileville, perheille ja sinkuille, baarikärpäsille ja kukkahat- tutädeille. Luvassa on musiikin superviikonloppu sillä ohjelmassa koetaan mm. kevyen musiikin Suurella Sydämellä -jäähallikonsertti perjantai-iltana. Tarjonta ulottuu mustasta gospelista supisuomalaisiin musiikkielämyk- siin. Ohjelmaa löydät yllätyksellisistä paikoista – baareja ja kuppiloita kaihtamatta! Kouvolan jopa osittain liiankin tyhjentyneet tehdasalueet on valjastettu Kirkkopäivien Gospel-trainin ohjelmaan. Kouvolan keskustaa halko- va kävelykatu Manski ja sen Hyvän tekemisen tori kansoittuu Kirkkopäivien festarimeingistä aamusta iltamyöhälle. Lisätietoja ja koko ohjelma: kirkkopaivat.fi henkilöstöuutisia Pianonsoitosta se alkoi Teksti ja kuva: Suvi Pitkänen Varkautelaisille tuttu kanttori Tapio Rekola on työskennellyt lähes 40 vuotta kirkkomusiikin parissa. Musiikki tulee kulkemaan aina miehen mukana vaikka kanttorin työ vaihtuukin leppoisiin eläkepäiviin tulevan kesän kynnyksellä. Työelämän verkostot ja yhteistyötaidot vievät urapolulla eteenpäin kirkon leivissäkin. Tapio Rekola kohtasi Varkauden seurakunnan kirkkoherran Olli Tynkkysen jo nuoruusvuosinaan Kirkkonummella, jossa he molemmat työskentelivät. – Mieleeni jäi nuoren Olli Tynkkysen rohkea ja innostunut asenne hengellistä työtä kohtaan. Yhteistyömme sujui niin hyvin, että vuosia myöhemmin Olli kannusti minua hakemaan Varkauteen kanttorin virkaan. Tapio Rekola muistaa valintaprosessin jännittävänä tapahtumana: – Olin haastattelukutsun saadessani Ruotsissa ja minun piti kiireisen aikataulun vuoksi tulla Varkauteen lentokoneella kirkkoneuvostolle esittäytymään. Ennen työsuhteen solmimista minun oli myös käytävä ruotsinkielen kokeessa. Kielikoe kesti viisi minuuttia ja sain aloittaa kanttorin tehtävissä. Se oli hyvä päätös ja sillä tiellä olen edelleen. Varkaus ei ollut Tapio Rekolalle entuudestaan tuttu kaupunki. Aluksi hallitseva tehdasmaisema kirkon vieressä hämmästytti häntä. Pian pääkirkon vaikuttavat, toista tuhatta pilliä käsittävät urut veivät kanttorin ajatukset musisoinnin maailmaan. Soittamisen ja laulamisen lisäksi kanttorin tehtäviin kuuluvat pienet korjaus- ja viritystyöt jotta urut arvokkaana työvälineenä pysyvät kunnossa. Urut ovat hyvin herkät säätilan vaihteluille, ilmankosteuden muuttuessa pillit saattavat alkaa soittaa ääniä itsekseen. Joskus on käynyt niin, että ukkonen on rikkonut urut. Silloin Tapio Rekola on säestänyt virrenlaulantaa pianolla. Tapio Rekola on rakastanut musiikkia pienestä pitäen. Koulussa oli siihen aikaan tapana, että opettaja määräsi oppilaan opet- 6 Tapio Rekola Varkauden seurakunnan kanttori siirtyy eläkkeelle 1.8.2015 alkaen. Syntynyt: 1.4.1951 Kanttori Tapio Rekola sai kipinän pianonsoittoon jo varhain. Lapsuudenkodissa pidettin huoli, että lahjakas poika sai käydä pianotunneilla. telemaan virren ulkoa rangaistuksena tottelemattomuudesta. Rekolaa kiinnostivat virret niin, ettei tehtävä tuntunut ollenkaan ikävältä. – Olin vasta kouluikäinen kun uskalsin kysyä oman kotikirkkoni kanttorilta lupaa kokeilla urkujen soittoa. Kanttori luotti minuun ja jätti minut yksin harjoittelemaan urkujen kanssa. Opin lisää ja sain uusia mahdollisuuksia harjoitteluun. Eräällä kesälomamatkallaan koulupoika Tapio Rekola säesti hotellin kaikki hartaushetket niin taidokkaasti, että paikallinen kanttori sai yllättävän vapaapäivän. Kanttorin monipuolinen työ on Tapio Rekolalle kutsumusammatti. Lapsena alkanut pianonsoitto ja urkumusiikin ihailu sai hänet hakeutumaan nelivuotiseen kanttoriurkurin koulutukseen. Musiikki on vienyt välillä omia polkujaan, armeijassakin hänet määrättiin kirkkoon soittamaan kun muut lähtivät marssiharjoitukseen. Töitä on saa- Koulutus: Sibelius-Akatemia. Kirkkomusiikkikoulutus. nut ahkera mies tehdä; eräässäkin seurakunnassa kiertävän kanttorin virassa toimiessaan hän saattoi säestää jopa kahdeksan kirkollista toimitusta päivässä ja tuurata oman toimen ohella seurakuntansa pappia, virastosihteeriä ja tiedottajaa. Turistikanttorin työssä Espanjassa Rekolan mukaan erikoista oli se, että suomalaiset tulivat rohkeammin ja useammin kirkkoon kuin kotimaassa. Tapio Rekolan mielestä kanttorin työssä on hyvin tärkeää kuunnella omaa soittoa ja laulua, että työskentelyote säilyy ja musisointia voi kehittää. Siksi konsertteihin ja musiikkialan verkostoihin osallistuminen on olennainen osa kanttorin työtä. Nykyisin kollegoiden kanssa keskustelua käydään myös sosiaalisessa mediassa. Eläkepäivien myötä Rekola ei täysin vapaaherraksi heittäydy. Musiikkiin liittyviä yhteydenottoja on tullut ja tuleviin projekteihin Luottamustoimet: Toimii nykyisin Pohjois-Savon käräjäoikeuden lautamiehenä, Vammel hallituksessa sekä Varkauden seudun allergia- ja astmayhdistyksen hallituksessa. Vuosina 2009–2012 Varkauden kaupungin vanhusneuvostossa ja Pohjois-Savon kirkkomusiikkipiirin puheenjohtaja vuosina 19932006. Uudenmaan kanttori-urkuriyhdityksen sihteerinä Rekola toimi vuosina 1986–1987. Arvonimet: director cantus hän osallistuu mahdollisuuksien mukaan. Tapio Rekola kannustaa kaikenikäisiä ihmisiä soittamaan ja laulamaan: – Ei kannata pelätä, sillä jokaisen ihminen voi oppia musiikista. Jos joskus opetellessa tulee virheitä, ei niihin pidä takertua. Tärkeää on jatkaa rohkeasti eteenpäin ja säilyttää oppimisen ilo. Siten saadaan tuloksia aikaan. Seurakunta mukana Savon Sampo -messuilla 11.–12.4. Kirkkoherra Olli Tynkkynen haastaa kaikenikäiset messukävijät pelaamaan kanssaan Koronaa Savon Sampo -messuille. Korona on biljardin tapainen peli, jossa pelaajat lyövät kepeillä kiekon muo- toisia nappuloita neliskulmaisen pelialueen nurkissa oleviin pesiin. Peliä pelataan puisella laudalla. Koronapelin voittajalle on luvassa voiton riemua ja häviäjä saa maksaa pari euroa Yhteisvastuukeräykselle. Messuilla on mahdollisuus keskustella seurakunnan asioista ja esittää toiveita seurakuntatyölle. Savon Sampo -messut ovat Warkauden nuorkauppakamarin järjestämät. Vuoden 2015 messujen teemana on konsertti Toimistosihteeri Satu Pehkonen palvelee seurakuntavirastolla Mistä ja miten tulit Varkauteen? Mikä toimistotyössä kiehtoo? Synnyin Turussa ja vanhempien erottua muutimme äidin kotikaupunkiin Varkauteen. Olin aikas pieni vielä silloin. Syy miksi olen toimistoalalle lähtenyt oli ehkä se, että kovasti pidän taulukoista ja matematiikasta. Itselle kirjanpito ja palkanlaskenta on aina olleet selkeitä suuntia erikoistua, rakkaudesta matematiikkaan. Nyt työhön liittyy toki todella paljon muutakin, mutta kaikesta olen tykännyt ja työtäni teen joka päivä iloisilla mielin. Joka päivä tulee eteen uusia asioita ja sitten sitä on taas vähän viisaampi. Onko Varkaus sinulle entuudestaan tuttu? Kun täällä on melkein koko elämänsä asunut niin johan tuo on alkanut tulla tutuksi. Kyllä minä savolaiseksi itseni olen aina tuntenut. Miten vietät vapaa-aikaasi? Millaisia odotuksia sinulla on työltä? Työltä seurakunnassa odotan uusia haasteita, ihania ihmisiä ja monipuolisuutta. Työ asiakaspalvelussa on hyvin harvoin samanlaista joka päivä ja se siinä onkin parasta. Millaisen ensivaikutelman olet saanut työyhteisöstä? Työyhteisö on minulle jo entuudestaan tuttu koska olen täällä hääräillyt harjoittelijana jokunen vuosi taaksepäin. Viihdyn ja koen olevani tervetullut porukkaan. Täällä on sellainen fiilis, että ollaan samaa porukkaa kaikki. Vaikka työaloja on monia silti sulaudumme yhteen. Vapaa-ajan täyttää kolme lasta ja mies sekä tietysti lemmikit, kolme koiraa ja kissa. Harrastan koirien kanssa monenlaista ja haaveena on, että joskus meillä vielä kuuluu pikkutassujen tipsutusta jos kasvatushaaveet alkaa onnistua. Perheen kanssa kesät mökkeillään Kangaslammilla ja se lienee maailman paras tapa viettää vapaa-aikaa, luonnon rauhassa uiden ja saunoen. Tervetuloa seurakuntaamme kanttori Rebekka Kinnunen Varkauden seurakunnassa 1.3. kanttorina aloittanut Rebekka Kinnunen on opiskellut Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkia ja valmistunut musiikin maisteriksi vuonna 2013. Lisäksi hän on opiskellut urkupedagogiikkaa Savonia ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa esittävää säveltaidetta. Ennen Varkauteen tuloa Kinnunen on työskennellyt useissa seurakunnissa Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Espanjan Aurinkorannikolla tehden viikonlopputöitä ja lyhyitä sijaisuuksia. Lisäksi Kinnunen on opettanut pianonsoittoa Suomenselän kansalaisopistossa kaksi vuotta. Näiden musiikkipainoisten työtehtävien lisäksi Rebekka Kinnunen iloitsee, että on saanut toimia lähihoitajan tehtävissä useana kesänä ja muina kiireaikoina muun muassa Reisjärvellä, Kinnulassa ja Kuopiossa. Hän on työskennellyt erilaisissa vanhusten hoivakodeissa ja nauttinut työstään erittäin paljon. Kotiviestin toimitus esitti Rebekka Kinnuselle perinteiset uuden työntekijän kysymykset: Kotiviesti 3 l 27.3.2015 kiintoisia musiikkiprojekteja ja voisin edelleen kehittää omaa ja parhaassa tapauksessa myös muiden osaamista. Millaisen ensivaikutelman olet saanut työyhteisöstä? Vielä en ole tavannut läheskään kaikkia työyhteisön työntekijöitä, mutta ensivaikutelma on ollut varsin hyvä. Lämpimästi ovat vastaanottaneet uuden tulokkaan. Mikä kirkkomusiikissa kiehtoo? Mistä ja miten tulit Varkauteen? Tulen Kuopiosta, jossa edelleen asun perheeni kanssa. Huomasin työpaikkailmoituksen netissä ja päätin hakea avoinna olevaa kanttorin virkaa. Eli työn perässä tulin Varkauteen. Onko Varkaus sinulle entuudestaan tuttu? Ei ole. Ensimmäinen kontaktini Varkauteen oli viime keväänä pidetty työhaastattelu. Millaisia odotuksia sinulla on työltä? Toivon, että voisin työssäni kohdata monipuolisesti ihmisiä ja voisin tuoda heille hyvää mieltä musisoimalla. Toivon myös, että voisin haastaa itseäni muusikkona: saisin tehdä mielen- ”hyvää elämää keski-savossa!” Messut ovat avoinna 11.–12.4.2015 klo 1017 molempina päivinä Varkauden Liikuntatalolla. Kaikki. Kirkkomusiikin laajuus on kiehtonut minua aina. Siihen liittyy niin paljon monia hienoja säveltäjiä sekä musiikkiteoksia, jotka innostavat itseäni musisoimaan. Kirkkomusiikillinen kenttä on niin valtava, että sieltä löytää aina uutta mielenkiintoista soitettavaa ja laulettavaa. Sen ympärillä tehtävä käytännön työ on myös äärettömän monipuolista: voin muun muassa soittaa erilaisia soittimia, laulaa, johtaa kuoroja, säveltää, improvisoida, organisoida ja tavata kaikenikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin. Sekä kaikkea muuta tämän lisäksi. Miten vietät vapaa-aikaasi? Olen perheeni kanssa, urheilen mahdollisimman monipuolisesti ja tapaan ystäviäni. Yhteiskristillinen megakonsertti Pääsiäisen ilo sunnuntaina 29.3. klo 18.00 pääkirkossa. Esiintyjinä Varkauden ortodoksikuoro, Joensuun seurakuntaorkesteri, Seva Lavrenchuk (trumpetti) ja Tapio Rekola (urut). Lisäksi viulutaiteilija Anton Solonen ja Lavrenchukin musiikkiperhe. Konsertin järjestävät Varkauden ev.lut. seurakunta, helluntai-, Vapaa- ja ortodoksinen seurakunta sekä Warkaus-seura. Seva Lavrenchuk ja Tapio Rekola kertovat konsertista: ”Tänä päivänä maailmassa on suuri määrä erilaisia opetuksia, niin myös seurakuntiakin. Varkauden kristittyjen mielestä tärkeintä seurakunnassa on tuoda ihmisille evankeliumin ilosanomaa. Sen takia olemme kaikki tulleet yhteiseen päätökseen, että Jumalan työtä on mahdollista tehdä yhteistyössä. Varkauden ortodoksiseurakunnan kuoron johtaja on Maria Bondarenko. Nuori ja lahjakas muusikko on valinnut kuoron ohjelmistoon juhlavia kappaleita, jotka vievät kuulijoita pääsiäisen tunnelmiin omalla tyylillään. Harvinainen kaiku luterilaisessa kirkossa, jonka tuo ortodoksikuoro ilman säestystä, on ehdottomasti unohtumaton kokemus. Kuullessaan tulevasta suurtapahtumasta, Joensuun seurakuntaorkesterin taiteellinen johtaja Igor Lavrenchuk otti mielellään kutsun vastaan. Konserttia varten seurakuntalaiset valmistivat korvalle mieluisaa ohjelmistoa. Juhlavuoden kunniaksi orkesteri esittää J. Sibeliuksen säveltämän Andante Festivo. Tilaisuudessa myös kuullaan J. S. Bachin Piano Concerto no. 5 F molli, Iosa (BWV 1056), ja G.Torellin Trumpetticoncerto D-duuri, I osa. Orkesterin konserttimestarina soittaa viulutaiteilija Anton Solonen. Isä Igor on myös Lavrenchukin perheen isäntä ja musiikkijohtaja. Varkauteen perhe saapuu Israelin kiertueelta. Pääsiäisen ilo –konsertissa Lavrenchukit tuovat terveisiä luvatusta maasta, he esittävät tunnettuja heprealaisia teoksia, kuten Hevenu Shalom alechem ja Hava Nagila. Musiikkiperhe esittää laulua ja soittaa harmonikkaa, pianoa, trumpettia, viulua ja selloa.” Illan tilaisuus on myös hyvin merkittävä kohta Tapio Rekolan urassa. Varkautelaisille tunnetun miehen kanttoriura on päättymässä ja yhteiskristillinen tilaisuus on Tapion viimeisiä työprojekteja. Tapio Rekola on myös yksi tapahtuman järjestäjistä ja esiintyjistä. Konserttiin on vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmahinta on 7 euroa. Arvonnassa yllätyslahjat! Tervetuloa iloitsemaan ja nauttimaan mahtavasta yhdessäolosta! Lisätietoja: Tapio Rekola, p. 040 571 5005 7 Pääsiäisenä seurakuntamme kuorot ovat suurena ilona kirkossa kävijöille. Kuorot tekevät ahkerasti töitä jumalanpalvelusmusiikin eteen harjoittelemalla ja osallistumalla toimituksiin. Kuorojen ja erilaisten soittimien ansiosta jumalanpalvelukset ovat juhlavampia; ne elävöittävät ja antavat mahdollisuuden monipuolisempaan musiikkinautintoon. Varkauden seurakuntakuoro esiintyy pääsiäisenajan jumalanpalveluksissa: •Pitkäperjantaina 3.4. klo 12.00 sanajumalanpalveluksessa Kangaslammin kirkossa ja klo 15.00 Kristuksen kuolinhetken hartaudessa Kuoppakankaan työkeskuksessa. •Pääsiäispäivänä, sunnuntaina 5.4. klo 10 messussa pääkirkolla. 8 Antaudu virren vietäväksi pääsiäisenä Kirkossa soi pääsiäisen tunnelmissa. Monet soittimet ja laulu täydentävät urkumusiikkia kun kerrataan Jeesuksen viimeisiä vaiheita maan päällä. Pitkäperjantaina musiikki hiljenee kunnes ylösnousemuksen riemu nostaa tunnelman kattoon. Teksti: Tapani Majuri ja Suvi Pitkänen Kuvat: Maria Ojanperä Pääsiäisen ajan kirkkomusiikissa on monia vivahteita, toisaalta se kertoo Jeesuksen raskaasta ja surullisesta kärsimystiestä, toisaalta pääsiäisen riemullisesta sanomasta. Musiikilla ei pelkästään kuvata pääsiäisajan tapahtumia vaan sillä voi ilmaista syvemmin Jeesuksen kärsimyksellisen kuoleman merkitystä ja ylösnousemuksen ihmeen voimaa. Musiikilla voidaan johdattaa ihmistä Jumalan valtakunnan luo ja henkilökohtaiseen uskoon Jeesukseen Kristukseen ihmisen syntien sovittajana. Pääsiäiselle ominainen kirkkomusiikki muistuttaa rakkauden ja armon lähteestä virressä 80: Minkä tähden kaiken vaivan Jeesus kärsinyt on niin? Rakkaudestansa aivan meihin kurjiin syntisiin Jeesus astui kuolon vaivaan avatakseen meille taivaan, meidän tähden kärsi niin. Miksi tuskan kalvaa annat sieluas, sä syntinen? Miksi syntein taakkaa kannat? Katso, Kristus kantoi sen! Sovitusta saarnatahan, rohkaistu siis uskomahan anteeksanto syntien Pääsiäisen aiheista on ajan saatossa sävelletty ja runoiltu valtava määrä musiikkia. Varkauden seurakunnassa ehditään soittaa ja laulaa pääsiäismusiikista vain pieni palanen. Luterilaisen kirkkomusiikin tärkeintä antia ovat virret. Virsiä laulettaessa jokainen seurakuntalainen pääsee osallistumaan jumalanpalvelusten ja kirkkomusiikin toteuttamiseen. Virsien tekstit ovat kuin pieniä saarnoja, jotka jäävät laulettuina mieleen. Näin virsien sanoma voi uudestaan mieleen noustessaan puhutella meitä arkiaskareiden keskelläkin. Virret ovat opettelemisen arvoista musiikkia kaiken ikäisille. Virret ovat opettelemisen arvoista musiikkia kaiken ikäisille. Lapsille ja nuorille lienevät tutuimmat pitkäperjantain virsi 78 Vieraalla maalla kaukana ja pääsiäisvirsi 88 Lensi maahan enkeli. Yksi pitkäperjantain virsien helmistä Vieraalla maalla kaukana on kaunis ja sen sävelmä on yksinkertainen. Sen voi oppia pienestä lapsesta alkaen. Virren sanoituksessa on kerrottu pitkäperjantain tärkein sanoma: Jeesus kärsi ja kuoli, jotta ihmisellä olisi mahdollisuus päästä Jumalan lapseksi, seuraamaan hänen tahtoaan Taivaan kaidalla tiellä. Virren viimeinen säkeistö vie jo pääsiäiseen, jolloin voittonsa todisteena Jeesus nousi kuolleista ja avasi tien Taivaaseen. Elävä usko synnyttää rakkauden Jeesukseen: ”…ja siksi aina sinua, oi Jeesus, rakastan”. Virret sisältävät paljon samaa symboliikkaa ja kielikuvia kuin Raamattukin. Virsissä esiintyvät esimerkiksi risti, taivaan tie, Jumalan karitsa, synnin orja ja hyvä paimen. Pääsiäisvirsi 105 Aurinkomme ylös nousi, on oikeastaan alusta loppuun täynnä kielikuvia, joista osa on Raamatustakin tuttuja, osa runoilijan omia: Aurinkomme ylös nousi, paistaa voittovuorella. Lämmin valo sieltä loistaa, surut, murheet, hajottaa. Kokoon tulkaa taivaan linnut, suvi-ilmaan puhtaaseen. Visertäkää pienet leivot viinipuussa tuoreessa. Virren kielikuvissa ylösnoussut Jeesus loistaa armon valoa Jumalan valtakunnan kuninkaana. Tässä evankeliumin valossa surut ja murheet haihtuvat. Jumalan lapset, taivaan muuttolinnut, kutsutaan ylistämään Jeesuksen sovintotyön puhdistamassa suvi-ilmassa tuoreen viinipuun oksilla. Jeesus itse vertaa itseään viinipuuksi, jossa hänen omansa ovat oksat. Virsien säestyksellä voidaan elävöittää sen sanomaa. Iloinen sanoma voidaan pukea riemullisemmalla soinnutuksella ja kirkkaammilla äänikerroilla ja surullisemmat säkeistöt tummemmilla sävyillä sekä harmonioilla. Virsiä voi myös soinnuttaa melodian tyylillä esimerkiksi barokkimusiikkia tai romantiikan musiikkia mukaillen. On Kotiviesti 3 l 27.3.2015 myös henkilökohtaisia eroja, miten tietty virsi innoittaa urkuria heittäytymään säestyksissään syvemmälle virren tunnelmaan. Sopivassa määrin tämä tukee virren sanoman välittämistä. Tärkeintä on kuitenkin säestää virret niin, että kirkossa kävijöiden on helppo laulaa mukana. Pitkäperjantain jumalanpalveluksissa on usein tapana laulaa virret ilman urkusäestystä. Näin myös kirkkomusiikki hiljenee ja käy arkana pitkäperjantain vakavien tapahtumien äärelle. Jumalanpalveluksissamme myös muu musiikki johdattaa ajatuksiamme Golgatan kummulle katsomaan kärsivää Messiasta ja tyhjän haudan suulle kuulemaan enkelien ilosanomaa: ”Jeesus nousi haudastaan ja elää ikuisesti”. Laulumusiikissa sanat ja sävelet yhdessä johdattavat meitä Raamatun sanoman ja tapahtumien äärelle. Soitinmusiikilla voidaan kuvata tunnelmaa ja kertoa sanatonta tapahtumakuvausta musiikin keinoin. Jumalan luoma musiikin lahja puhuttelee, lohduttaa, nostaa ja rohkaisee meitä monella tavalla. Pääsiäisen musiikista puhuttaessa ei voi olla mainitsematta J. S. Bachin säveltämiä passioita. Näistä laajoista kirkkomusiikkiteoksista tutuin lienee Matteus-passio, joka etenee Matteuksen evankeliumin mukaan. Musiikissa vuorottelevat suorat otteet Matteuksen evankeliumista ja evankeliumin tapahtumien tunnelmia kuvaavat orkesterin säestämät kuoro-osuudet ja aariat. Passioiden ja muiden laajojen kirkkomusiikkiteosten toteuttamiseen ei usein ole mahdollisuutta seurakunnissa, mutta niitä voi nykyään kuunnella internetin välityksellä vaikkapa samalla kun valmistautuu kotona pääsiäiseen. Musiikilla on mahdollisuus kuvata myös tapahtumien yksityiskohtia. Laajoissa pääsiäisen ajan sävellyksissä esimerkiksi Pietarin kiellettyä Jeesuksen voi kuulla kukon laulavan musiikin keskellä. Passioissa kuorot laulavat kansanjoukon ”ristiinnaulitse”-huudot ja Juudaksen 30 hopearahaa voi kuulla kilisevän temppelin lattialle. menovinkki Tervetuloa pääkirkkoon perjantaina 27.3. klo 18 hiljentymään ja valmistautumaan pääsiäiseen. Varkauden seurakunnassa aloittanut uusi urkutaituri Rebekka Kinnunen soittaa Bachin syvällistä urkumusiikkia. Kansanbaritonikanttori Tapani Majuri laulaa Bachin aarioita paastonajan tunnelmissa. 9 Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio Näppärästi naimisiin perjantaina 15.5. Varkauden seurakunta tarjoaa toukokuussa mahdollisuuden astua vaivattomasti vihille Varkauden pääkirkossa. Samalla vihkiparit saavat hääpäivän 15.5.2015, joka jää helposti mieleen. Seurakunta järjestää kirkkotilan, papin ja kanttorin. Vihkiparin tarvitsee vain tulla paikalle ja sanoa tahdon. katugallup Kirkollinen vihkiminen edellyttää, että molemmat ovat Suomen ev.lut. kirkon rippikoulun käyneitä jäseniä. Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Esteiden tutkintaa täytyy pyytää viimeistään viikkoa ennen vihkipäivää. Lisätietoja vihkimiseen liittyen ja ilmoittautumiset seurakuntavirastolta, p. 040 702 7748. uutinen Kotiviestin toimitus pysäytti Varkauden kaupungilla työskentelevän nuorison ohjaajan Jaana Nissisen. Kuinka valmistaudut pääsiäiseen? Hiljentymällä ja rauhoittumalla, pääsiäisen odotus on tärkeää aikaa. Oletko paastonnut? Olen joskus kokeillut. Viikkoa ennen pääsiäistä hiljennyn ja mietin Jeesuksen kärsimystä ristillä. Minua pääsiäisen aika herkistää, mutta jokainen varmasti kokee pääsiäisen omalla tavallaan. Kiirastorstaina tai pitkäperjantaina olen perinteisesti käynyt kirkossa. Koko viikko on valmistautumista pääsiäiseen. Ainakin telkkarista seuraan pääsiäiseen liittyvää ohjelmaa jos kirkkoon ei ole mahdollista lähteä. Onko sinulla säilynyt omasta lapsuudesta tuttuja pääsiäisperinteitä? Isäni työskenteli pappina ja meillä oli vahvoja hengellisiä pääsiäisperinteitä kotona. Hiljaista viikkoa vietettiin rauhallisesti. Pääsiäislauantaina äiti piilotti pääsiäismunia ja pääsiäisnameja, saimme etsiä niitä. Tämä perinne on säilynyt vuosia perheessämme. Mitä perinteitä olet siirtänyt omille lapsillesi? Hiljennymme ja kerron heille pääsiäisen merkityksestä. Pääsiäismunien ja -namien etsiminen on ollut lapsista hauskaa joka vuosi. Mitä pääsiäisruokaa laitatte? Koristeletteko kotia? Syömme paremmin, joskus teemme lammasta. Pääsiäispashaa meillä on aina koska sitä oli lapsuudenkodissani myös. Rahkapiirakkaa meillä on ollut joka pääsiäisenä. Pääsisäisperinteisiimme kuuluu tietysti myös pääsisäisruoho, koristeet, pääsiäiskukat ja pajunkissat sekä jälkkärinä mämmi. Mikä pääsiäisen pyhissä on hauskinta? Minulle perhe on hyvin tärkeä. Minun ja mieheni Jussin mielestä hauskinta on lasten ilo ja hyvä ruoka. Yhdessä perheen ja ystävien kanssa vietetty aika on arvokasta ja pitkät pyhät mahdollistavat ”miniloman”. Kun lapsemme olivat pieniä, yksi hauskimmista asioista oli virpominen. Pukeutuminen ja valmistautuminen virpomisreissulle oli jännittävää. Edelleen naapurin pienet virpojat ovat hauskaa katsottavaa vuosi toisensa jälkeen. Virpomisasuihin on todella panostettu. Sekin on kivaa, että pääsiäisenä kesän tulo alkaa tuntua läheisemmältä. 10 Lapsiperheet löytävät avun kirkon perheneuvonnasta Kirkon perheneuvontapalveluiden kysyntä jatkoi kasvuaan vuonna 2014. Kaikkiaan kirkon perheneuvonnasta sai viime vuonna tukea lähes 17 500 ihmistä. Suurin osa asiakaskunnasta on 30–39-vuotiaita pienten lasten vanhempia. Suomi on kärkimaita Euroopan avioerotilastoissa. Vanhempien ero koskettaa vuosittain yli 30 000 lasta. Viimeaikainen huolestuttava kehityssuunta on, että parisuhde kariutuu lasten ollessa vielä alle kouluikäisiä. Vanhempien ero on lapsille aina kriisi ja riskitekijä tulevalle kehitykselle. ”Pikkulapsiperheiden hakeutuminen perheneuvontaan on osittain seurausta siitä, että avun hakemisen kynnys on madaltunut. Pikkulapsivaihe on haastava ja kuormittava, mikä näkyy myös siinä, että parisuhteet ovat yhä lyhempiä”, sanoo Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiat -yksikön johtaja Päivi Kähkönen. ”Perheneuvonta auttaa löytämään vaihtoehtoja erolle, mutta myös tukee erotilanteessa vanhemmuutta ja auttaa näkemään eron vaikutukset lapsen näkökulmasta”, Kähkönen kertoo. Kirkko esittää tulevan hallituksen ohjelmaan lisää tukea lapsiperheille. Kirkko esittää, että neuvolapalveluiden yhteyteen rakennetaan moniammatillinen verkosto, joka tukee lapsiperheitä kriisitilanteissa. Tukiverkosto koostuisi sekä kunnallisista että kirkon ja kansalaisjärjestöjen palveluista. Kirkko vaatii myös, että perheneuvonnan resurssit on turvattava ja erityinen huomio on kohdistettava pikkulapsiperheiden tukemiseen. ”Akuuttien erokriisien hetkellä eri ta- hojen yhteistyö on tärkeää. Perheiden tarvitsema apu ja tuki on tehokkainta silloin, kun se on oikea-aikaista ja riittävää. Tänä päivänä perheiden ja lasten tukemisesta säästetty euro voi aiheuttaa lyhyessä ajassa satojen eurojen kustannukset – inhimillisestä hädästä puhumattakaan”, Päivi Kähkönen toteaa. Kirkko on tarjonnut perheneuvontapalveluja yli 70 vuotta. Perheasiain neuvottelukeskukset tarjoavat ammatillista keskusteluapua parisuhteen ja perheen kysymyksissä sekä elämän kriisitilanteissa. Palvelut ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Perheneuvojilla on vaitiolovelvollisuus. Suomessa toimii tällä hetkellä 42 perheasiain neuvottelukeskusta, joissa työskentelee yhteensä lähes 200 työntekijää. Puolella keskuksista on ostopalvelusopimus kunnan kanssa. Virpomalukuja Lasten pääsiäiskirkot: Virpoi varpoi, vitsa on uus, aivan nii ku kukkiva kuus, elämän onnii toivotan siulle, nöyrästi pyyvän palkan miulle. • Ma 30.3. klo 9.00 Kangaslammin kirkko, Asemantie 1 • Ke 1.4. klo 9.30 Könönpellon seurakuntatalo, Atolantie 1 • To 2.4. klo 9.30 Rauhanyhdistyksen toimitalo, Repokankaantie 35 Karjalainen juhlaperinne 1957 • To 2.4. klo 9.30 Kuoppakankaan työkeskus, Kuoppakankaantie 11 Kiitoksen paikka Seurakunta koostuu eri-ikäisistä jäsenistä, joista kaikille on tarjolla monenlaisia palveluita. Vietettyäni verrattain passiivisen jakson seurakuntaelämässäni olen yllätyksekseni löytänyt perhe-elämän myötä palveluntarjoajan, joka on vastannut perheemme tarpeisiin. Teksti: Paula Heikkinen, seurakuntalainen, kahden lapsen äiti Se kaikki alkoi Luttilan perhekerhosta, jatkui muuton myötä Puurtilan perhekerhoon ja esikoisen kasvettua laajeni päiväkerhotoimintaan. Muissakin perhekerhoissa ympäri kaupunkia on tullut vierailtua silloin tällöin, jos ne ovat istuneet perheen aikatauluun vakiokerhoja paremmin. Kerhojen kautta on saanut tietoa seurakunnan järjestämistä tapahtumista, ja niihin on tullut osallistuttua kuin huomaamatta. Täytyy myöntää, että kynnys palveluihin tarttumiseen oli korkea. Ehkä koin oman perheeni liian erilaiseksi, kyseenalaistin omaa vanhemmuuttani varsinkin ensimmäisen lapsen kohdalla, ja kuvittelin seurakunnan palveluiden keskittyvän ainoastaan hengelliseen toimintaan. Muutaman kerran kerhoissa käytyäni huomasin olevani yhtä tavallinen kuin muutkin kerhoissa käyvät. Jokainen perhekulttuuri on erilainen, mutta sitä tunnutaan kunnioittavan. Hengellistä kasvatusta tehdään lasten tasoisesti, mutta sen lisäksi merkittävä yhteisöllisyyttä lisäävä tekijä on vapaa keskustelu ja yhdessä oleminen. Vaikka useimmat kodin arkaluontoisista asioista unohtuisivatkin muutamaksi tunniksi, osa päätyy vertaistukimaiseen keskusteluun vanhempien kesken. Ihan huomaamatta. Kun sisarukseni menehtyi äkillisesti ja seinät olivat kaatua niskaan ahdistuksen alla, raahauduimme parivuotiaan kanssa puoliväkisin lähimpään perhekerhoon ohjattuun toimintaan. Se ei tehnyt surutyöstä sen helpompaa, mutta vei kuitenkin arkea eteenpäin silloin, kun sitä ei välttämättä olisi jaksanut itse pyörittää. Pään tuuletus. Siitä kai monessa arkea virkistävässä asiassa on kyse lapsiaan kotona hoitavan vanhemman kohdalla. Sitä voi tehdä niin monella tavalla; meille seuraKotiviesti 3 l 27.3.2015 kunta on tarjonnut mahdollisuuden viedä lapset ohjattuun toimintaan edullisesti yhdessä vanhempien kanssa tai ilman meitä. Muutaman tunnin päiväkerho, jonne esikoinen lähtee nykyisin aina yhtä mielellään, voi muodostua henkireiäksi varsinkin toisen vanhem- man reissutöiden aikaan, kun pienemmän nukkuessa voi piipahtaa kahville kaverin kanssa ja parantaa maailmaa – tai ottaa vaikka itsekin pienet päiväunet. Kaupunkialueella lapsiperheiden palvelut ovat helposti käsillä, mutta entäs Varkauden syrjäisemmät laitamat, kuten Kangaslampi? Kysäisin asiaa ehdalta kyläläiseltä. – Jos seurakunnan kerhot loppuisivat, loppuisivat käytännössä lasten harrastusmahdollisuudet täällä. Seurakunnan perhekerho on tällä hetkellä ainoa harrastus al- le kouluikäisille. Ilman kylän omaa perhekerhoa lähimpään kerhoon olisi matkaa 25 kilometriä, tiivistää kolmen lapsen äiti Sanna Laitinen Kangaslammilta. Perheen lapset Nelli, Emma ja Milla ovat kaikki käyneet seurakunnan kerhossa ennen kouluikää, ja seurakunnan palveluiden käyttö jatkuu kouluiässäkin kerran viikossa järjestettävässä avoimessa iltapäiväkerhossa. Oman lisänsä kylälle tuo joka toinen viikko seurakunnan perhesähly. Pienellä kylällä nämä muutamat palvelut ovat iso asia, aivan eri tavalla kuin kaupunkialueella. Perheiden tukeminen arjessa nousee aina ajoittain keskusteluun, yleensä kuitenkin vasta silloin, kun joku vanhemmista ei vain enää jaksanut. Palvelut ja niiden ylläpito ovat mielestäni käden ojennus seurakunnalta jäsenilleen. Tule tänne, jaksetaan yhdessä. Jos ajatellaan palveluiden alitajuista merkitystä kasvaville seurakuntalaisille, on viesti melko selvä. Tämä on yhteisö, jonka toimintaan totuin jo lapsena – tähän yhteisöön haluan kuulua jatkossakin. On luontevaa haluta kuulua ryhmään, johon samaistuu. Entä jos tuollaista ryhmää ei olekaan tarjolla? Nuorten perheiden kirkossa käynti karsiutuu jo käytännön syistä minimiin, jolloin kristillinen kasvatus jää varsinkin alle kouluikäisillä useimmiten pelkäksi käsitteeksi, hyvä jos iltarukoukseksi. Miksi lapset vartuttuaan haluaisivat kuulua yhteisöön, jonka toiminnasta ja ideologiasta heillä ei ole tietoa? Vilma 4 vuotta ja Tatu 1,5 vuotta seurakunnan kerhossa, molemmilla omat askartelutuotokset päässä. Kun jotain saa, haluaa myös antaa. Aika näyttää, miten omat lapseni suhtautuvat seurakuntaan tulevaisuudessa. Tällä hetkellä he kuitenkin saavat nauttia laadukkaista palveluista ja toisten lasten seurasta askarrellen, leikkien ja laulaen – ja uskon näiden arjen kokemusten jäävän muistiin hamaan tulevaisuuteenkin. Kiitos lapsityö! 11 aikojen takaa Rullit liikkeellä Kainuun sanomat 19.4.1952 Kuva: Maria Ojanperä Pääsiäisen väliyönä kävivät rullit vierailemassa Hyrynsalmen Luankylän Uutelan navetassa ja keritsivät yhtä lammasta kolmesta eri kohdasta. Rulli oli käynyt niin harvakyntiseksi, että oli osan villoista tiputellut tielle, minkä johdosta asiaan kiin- nitettiin huomiota ja tarkastettiin lampaat, jolloin todettiin yksi lammas kerityksi. Toivottavasti rulli on toisella kertaa huolellisempi tehtävässään, ettei tiputtele saalistaan tielle. Mainittakoon, että rulli on vieraillut ennenkin samassa navetassa. Pääsiäisen taikaa! Teksti: Mirja Peltola Kuva: Suvi Pitkänen Pääsiäiseen liittyy paljon mystiikkaa. Pääsiäisen alusaikaan liittyy myös runsaasti erilaisia uskomuksia ja tapoja. Muistellaanpa muutamia hauskoja historian saatossa syntyneitä ja vielä nykypäivänäkin elossa olevia tarinoita uudesta vuodesta pääsiäiseen. Kaikille lienee tuttua katsella uutena vuotena tinavalujen varjoista tulevia tapahtumia. Oudompi on se uskomus, että uutena vuotena on myös on koetettava herätä mahdollisimman varhain, että jaksaisi olla pirteänä koko vuoden. Pilvinen uudenvuoden päivä puolestaan merkitsee hyvää tattivuotta ja jos riitelet uuden vuoden päivänä niin riidan aiheita riittääkin sitten koko vuodeksi. Kannattaa siis pidättäytyä riidoista vuoden ensimmäisenä päivänä! Loppiaisen lumimäärä on katsottu ennustavan koko talven lumen määrää koska silloin uskotaan sataneen puolet talven lumesta. Joulu päättyy puolestaan Nuutin päivään jolloin syödään viimeiset jouluruuat. Säitä on kaiken kaikkiaan ennustettu varsin monenlaisista asioista. Heikin päivänä 19.1. pakkanen ennustaa hyvää hernesatoa ja vesisade hyvää viljavuotta. Paavalissa 25.1. katkeaa talven selkä. Jos tuolloin pitelee paukkupakkasta, se merkitsee kesähelteitä. Jos taas ilmassa on sumua, se tietää hallaa heinäkuuksi. Kallen päivänä 28.1. voidaan puolestaan ennustaa aamupäivän säästä alkuvuoden ja loppupäivän säästä loppuvuoden sää. Kynttilänpäivänä 2.2. on kiellettyä kehrätä. Silloin alkaa virallisesti kevättalvi. Kynttilänpäivää seuraavasta suojasäästä ennustetaan olevan yhdeksästä kymmeneen viikkoa avoveteen. Laskiaiseen liittyy runsaasti tarinoita ja tapoja. Sitä vietetään Suomessa seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaissunnuntaista alkaa pääsiäisen odotus mutta varsinaisesti laskiaista juhlitaan edelleen laskiaistiistaina. Laskiaisen vietto on peräisin katoliselta keskiajalta, jolloin myös meillä paastottiin. Laskiaisena ”laskeuduttiin” paastoon, josta ”päästiin” pääsiäisenä. Kun paaston vaatimus lakkasi, 12 laskiaista alettiin viettää paastoon laskeutumisen sijaan työn juhlana. Laskiaiseen liittyi monenlaisia lähinnä naisten töihin liittyviä uskomuksia, taikoja ja tapoja. Naisten piti pitää laskiaistiistaina hiuksiaan hajallaan ja kammata ja sukia niitä usein sekä pukeutua valkoisiin vaatteisiin, jotta pellavista tulisi puhtaita ja kuituisia, kiiltäviä ja vaaleita. Pellavien ja hampun pituus voitiin ennustaa siitä kuinka pitkälle kelkka liukui laskiaismäessä. Taian tehoa lisättiin vielä huutamalla mäkeä laskiessa pitkiä pellavia ja isoja nauriita. Laskiaisena syötiin myös hyvin rasvaisia ruokia. Mitä rasvaisempaa ruoka oli, sitä enemmän siat lihoivat ja lehmät lypsivät eli sitä enemmän myös ruokaa oli talon väelle luvassa seuraavana vuonna. Paaston alkaminen tarkoitti myös liha- ja maitoruoista luopumista, joten laskiaisena piti syödä tuhdisti. Lumisade laskiaistiistaina tarkoitti hyvää satoa seuraavaksi kesäksi, mutta kova tuisku ennusti viljojen lakoon menemistä. Laskiaisena oli oltava saunassa hiljaa ja lattiat oli lakaistava yhdeksän kertaa jos halusi siirtää tulevan kesän kärpäset naapuriin. Laskiaisen jälkeinen paasto alkaa tuhkakeskiviikosta ja päättyy pääsiäisenä. Palmusunnuntain aatto oli perinteistä aikaa virpomisvitsojen hakemiselle, koristelemiselle ja siunaamiselle. Varhaiskeväisellä oksien käytöllä on syvät historialliset juurensa niin kristillisessä kuin luonnonuskoisessakin perinteessä. Kristillinen traditio yhdistää keväiset oksat palmusunnuntain tapoihin. Palmusunnuntain nimikin viittaa Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin, jolloin ihmiset heittivät palmunoksia hänen kulkutielleen. Pohjoisissa maissa on palmunoksien sijasta käytetty pajunoksia. Vihannat oksat liittävät ihmisen myös yhteen luonnon vuodenkierron kanssa. Oksa on ollut merkki siitä, että talven voimat on voitettu ja kevät on palaamassa takaisin. Virpominen tapahtuu lyömällä pajunvarvuilla molemmille puolille virvottavaa ja samalla siunaamalla häntä. Oksat kuului perinteen mukaan säilyttää vuoden ajan ovien tai ikkunoiden päällä. Palkan sai yleensä viikkoa myöhemmin. Virpomistavat ovat muuttuneet ja nykyiseen pääsiäisperinteeseen tuntuukin kuuluvan vuosi toisensa perään kiistelyä siitä mikä tapa virpoa on se oikea! Palmusunnuntain aurinko toi hyvän ohrasadon. Kiirastorstaina saatiin karko- tettua epäonnea tuova kiira eli paha uskomusolento metsään kun kierrettiin talo ja tilukset vetämällä perässä kelkkaa jossa oli kolisevia romuja ja terva-astia. ”Kits kiira metsään, tulta suuhun, savua sieraimiin, seipäällä selkään, lapiolla lautaselle”. Pohjois-Savossa kiiraa karkotettaessa oli tavallista, että juostiin talon tai navetan ympäri lehmänkello kaulassa. Tarkoituksena oli kodin puhdistaminen mm. äänen, tulen, raudan ja tervan avulla. Pitkäperjantaina tuuli ennusti tuulista suvea. Lapset piiskattiin aamulla, tulta ei sytytetty ja syötiin niukasti. Pitkänä perjantaina ei myöskään ollut sallittua kyläillä, kammata hiuksia eikä laulaa. Pääsiäislauantai, lankalauantai, hiljainen lauantai, päivällä on monta nimeä. Nimi lankalauantai juontaa juurensa siihen, että pääsiäislauantaina oli tapana pestä ja värjätä talvella kehrätyt langat. Ajanjakso pitkänperjantain illasta varhaiseen sunnuntaiaamuun aika jona Jeesus oli haudassa - on ollut pahojen voimien temmellysaikaa. Koko tuo ajanjakso oli pahamaineinen ja paljon taikatoimia on liittynyt erityisesti lankalauantaihin, joka kirkollisessa mielessä jää välipäiväksi. Jos tuohon ajan- jaksoon osui vielä täyden kuun aika niin se tehosti lisää tunnelmaa. Osassa Suomea sytytettiin kokkoja noitien karkottamiseksi. Noitien kulku karjasuojaan koetettiin estää esimerkiksi kelloilla, teräaseilla, virsikirjalla tai ristinmerkeillä. Pääsiäisenä aurinko tanssii. Laajalle levinneen uskomuksen mukaan aurinko tanssii noustessaan pääsiäisaamuna. Sanottiin että aurinko tanssii, iloitsee, hyppii, tai riemuitsee. Tätä pidettiin hyvänä merkkinä meneillään olevalle vuodelle. Pääsiäisaamuna noustiin aikaisin vuoteesta tai ei nukuttu laisinkaan. Taustalla on uskomus siitä, että joka nousee varhain ja näkee auringonnousun, saa osan sen voimasta. Pääsiäiseen liittyi myös keinuminen. Kiikkumisen vauhdista riippui talon onni ja hyvinvointi koko vuodeksi. Keinumisen uskottiin myös tuovan hyvää terveyttä. Auringon liikkeistä luettiin ennusmerkkejä. Jos pääsiäisaurinko nousee kirkkaalta taivaalta, oli tulossa hyvä vuosi. Silloin oli tulossa hyvä marjasato eikä halloista tarvinnut huolehtia. Himmeä pilvinen aamu tiesi sateista vuotta ja pilvien läpi nousevasta auringosta seurasi sekava vuosi. Kirkasta pääsiäisaurinkoa odotellen! ruisnappi Pääsiäissiunaus Ylösnoussut Herra, anna meille sydän yksinkertaisille asioille: rakkaudelle, naurulle, leivälle ja viinille ja unelmille. Anna meille vihreänä versova toivo ja tee meistä kansa, jonka lauluna on halleluja, jonka nimenä on rakkaus, jonka tunnusmerkkinä on rauha. Teksti: da Noust Tervetuloa viettämään Maksaja: Pekka Ravin tukiryhmä naistenpäivää 18.4.2015 Kuoppakankaan työkeskukselle Ohjelma Klo 10.00 Aloitus, seurakunnan edustaja: yhteislaulua ja hiljainen rukous ryhmissä Tuula Hakkarainen: Ehkä vähän ehyempi, kuin eilen. Lounas. Vapaaehtoinen maksu evankelioimistyölle. Lauletaan yhdessä. Pirkko Lind: Sellaisena kuin olet, saat tulla. Rukoillaan ryhmissä omien ja yhteisten asioiden puolesta. Kahvit. Tuulan rakkaimmat laulut. Päätöshetki. Seurakunnan edustaja. Klo 11.00 Klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 Klo 14.30 Klo 15.00 Klo 16.30 Tule yhdessä toisten kanssa keväiseen naistenpäivään! Naistenpäivän järjestävät Varkauden seurakunta, evankelioimistyö ja Kansan raamattuseura. Mukana naistenpäivässä on laulaja ja lauluntekijä Tuula Hakkarainen. Tuula luo musiikillaan ja tarinoillaan tunnelman, joka välittää kuulijalle armollisuutta ja rauhaa. Hänen ohjelmistossaan on rakastetuimpia lauluja iskelmistä ikiaikaisiin veisuihin. Pekka Ravi Perusarvojen puolesta. Pekka Ravi kansanedustaja eduskunnan varapuhemies Ilmoittaja, ota yhteyttä! 020 754 2284, 040 680 4057 puh. 050 512 1970 [email protected] www.pekkaravi.fi G Pekka Ravi eduskuntaan [email protected] SAVO-KARJALAN VAALIPIIRI Pirjo Teva Kansallinen veteraanipäivä Varkaudessa 27.4.2015 Tämä maa ei koskaan sortua saa – eläköön Suomi! Aldrig förtryckas skall detta land – leve Finland! Juhlan päävieraita ovat sotiemme veteraanit läheisineen, ja heidän lisäkseen järjestäjät kutsuvat tapahtumaan kaikenikäiset veteraaniasioista kiinnostuneet henkilöt. Vuoden 2015 alussa sotiemme veteraaneja on elossa noin 15 000 miestä ja 11 000 naista. Yhteensä 26 000 henkilöä. Heistä 3200 on sodissa vammautuneita. Sotiemme veteraanien keski-ikä on jo yli 90 vuotta. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat tuona kyseisenä päivänä 70 vuotta sitten. Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. ROHKEUS 69 70 BJÖRN CEDERBERG Työterveyslääkäri, pastori SARI ESSAYAH Ekonomi, KTM RAK E N TA A T U L E VA I S U U T TA 71 72 TUOMO KEINÄNEN Yliopistotutkija / dosentti KIRSTI KIVINEN Perushoitaja Ohjelma Klo 10.30 Keittolounas seurakuntasalissa ja juhlahetki Varkauden Seniorilaulajat Veteraanin ja sotaorvon puheenvuorot Päiväkoti Aarrearkun lapsiryhmä Marjo Matikaisen johdolla. Klo 10.15 Seppeltenlaskut Pirtinniemen sankarihaudoille Kunniavartio Varkauden Reserviupseerikerho Hymni Seppelpartio Klo 11.30 Seppeltenlasku Kangaslammin sankarihaudoille Kunniavartio Varkauden Reserviupseerikerho Seppeleen ja kukkavihkojen laskut Virsi Kotiviesti 3 27.3.2015 Klo 12.00 Hartaus Kangaslammin kirkossa ja kirkkokahvit. Tumma puku ja kunniamerkit. Kansallisen veteraanipäivän tilaisuudet järjestävät Varkauden Kaupunki, Varkauden seurakunta ja Varkauden ortodoksinen seurakunta yhteistyössä Varkauden veteraanijärjestöjen ja Varkauden Seudun Sotaorvot ry:n kanssa. 73 74 TEUVO KOLJONEN Kirvesmies/eläkeläinen 77 MARKKU KUJANPÄÄ It-insinööri, eläkeläinen 78 JUHANI LAURINKARI, sit. Sosiaalipolitiikan professori, teologi JUSSI MIKKONEN AMK opiskelija 75 76 ARTO KUKKONEN PÄIVI KÄHKÖNEN 79 80 Yrittäjä Sairaanhoitaja AMK HENRY MÄÄTTÄ JARMO PIPPOLA 83 84 Yrittäjä Opintosihteeri Tervetuloa viettämään arvokasta juhlapäivää. Ilmoittautumiset tilaisuuteen pe 10.4. mennessä: • Veteraanit, Riitta-Leena Heinonen, p. 044 372 3919 tai 044 372 6941. • Sotaorvot, Raili Tikkanen, p. 040 581 9268 81 82 SAMI RÄSÄNEN Yrittäjä MAIJA SILVENNOINEN Sosiaalialan ohjaaja SIRPA SUIKKANEN Erik.sho-klö/yrittäjä Kristilliset arvot, perheiden hyvinvointi, yrittäjyys, turvallisuus. Siinä tärkeimmät rakennusaineet. MILKA TAIVASSALO Pääsihteeri, AMK-agrologi Maksaja: Pohjois-Savon KD-piiri Klo 10.00 Hartaus pääkirkossa Varkauden Seniorilaulajat www.kd.fi 13 Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, 78200 Varkaus puh. (017) 552 8660 Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus Puh. 040 374 4158 [email protected] HÄN AUTTOI SINUA. NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA. Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi. Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää. KOTIPALVELU VERENPISARA Puh. 050 5812031 Kotitalousvähennys -45 % www.kotipalveluverenpisara.fi K un läheinen on poissa... Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Kauppakatu 50, p. 017 852 636 Kauppakatu 50,p.p. 017 Savontie 39, 017 554852 3670636 Savontie 39, p. 017 554 3670 Ammattitaitoista palvelua vuodesta 1928 - Kauttamme kotimaiset ekologiset arkut ja uurnat - Kotimaiset laadukkaat hautakivet, kaiverrukset ja muistomerkit - Pitopalvelu- ja perunkirjoituspalvelut sekä hautauksen ennakkosopimukset - Kukat arkeen ja juhlaan sekä surusidonnat - myös Interflora-kukkavälitykset Kauppakatu 37, 78200 Varkaus Kukkakauppa: 017 55 23 305 Hautauspalvelu: 017 55 23 091 [email protected] www.perakyla.fi 14 tapahtumia 27.3.–28.5.2015 JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET Su 29.3. Messu klo 10 pääkirkossa. Vapaaehtoisten kirkkopyhä. Sanajumalanpalvelus klo 12 Kangaslammin kirkossa Yhteisvastuun merkeissä. Perhemessu klo 16 Könönpellon seurakuntatalolla. Ma 30.3. Lasten pääsiäiskirkko klo 9 Kangaslammin kirkossa. Hiljaisen viikon iltakirkko klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksessa. Hiljaisen viikon iltakirkko klo 18 Kangaslammin kirkossa. Ti 31.3. Hiljaisen viikon iltakirkko klo 18 pääkirkossa. Ke 1.4. Lasten pääsiäiskirkko klo 9.30 Könönpellon seurakuntatalolla. Hiljaisen viikon iltakirkko klo 18 Könönpellon seurakuntatalolla. To 2.4. Lasten pääsiäiskirkko klo 9.30 Kuoppakankaan työkeskuksessa. Lasten pääsiäiskirkko klo 9.30 Kaura-ahossa. Hartaushetki klo 13.30 Kangaslammin palvelukeskuksessa. Hartaushetki klo 13.30 Käpykankaan palvelukeskuksessa. Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 pääkirkossa. Kiirastorstain ehtoollinen klo 18 Kangaslammin kirkossa. Mukana Kangaslammin kuoro. Pe 3.4. pitkäperjantai Sanajumalanpalvelus klo 10 pääkirkossa. Sanajumalanpalvelus klo 12 Kangaslammin kirkossa. Kristuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Kuoppakankaan työkeskuksella kirkkosalissa. Mukana Varkauden seurakuntakuoro. La 4.4. Hartaus klo 15 Luttilan kappelissa. Pääsiäisyön messu klo 23 Kuoppakankaan työkeskuksella kirkkosalissa. Su 5.4. pääsiäispäivä Messu klo 10 pääkirkossa. Mukana Varkauden seurakuntakuoro. Messu klo 12 Kangaslammin kirkossa. Messu klo 14 Kuoppakankaan työkeskuksessa. Messun järjestää Rauhanyhdistys. Ma 6.4. toinen pääsiäispäivä Messu klo 10 pääkirkossa. Messu ja kinkerit klo 13 Viljolahden Toukolassa. Su 12.4. Messu klo 10 pääkirkossa. Yhteisen leivän jaamme –messu klo 10 Kuoppakankaan työkeskuksessa. Messu klo 12 Kangaslammin kirkossa. Su 19.4. Messu klo 10 pääkirkossa. Pyhäpäivän hartaus klo 12 Kangaslammin kirkossa. Ankkurimessu klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksessa. Su 26.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 pääkirkossa. Radiointi. Messu klo 12 Kangaslammin kirkossa. Ma 27.4. Hartaustilaisuus klo 10 pääkirkossa. Kansallinen veteraanipäivä. Kansallisen veteraanipäivän hartaushetki klo 12 Kangaslammin kirkossa. Su 3.5. Messu klo 10 pääkirkossa. Pyhäpäivän hartaus klo 12 Kangaslammin kirkossa. Su 10.5. Messu klo 10 pääkirkossa. Messu ja äitienpäiväkahvit klo 12 Kangaslammin kirkossa. To 14.5. helatorstai Messu klo 10 Könönpellon seurakuntatalolla. Rovastikunnallinen musiikkimessu klo 15 pääkirkossa. Mukana Rautalammin rovastikunnan alueen kirkkokuoroja. Su 17.5. Messu ja konfirmaatio klo 10 pääkirkossa. Pyhäpäivän hartaus klo 12 Kangaslammin kirkossa. Ankkurimessu ja kesäohjaajien siunaaminen klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksessa. Su 24.5. helluntaipäivä Messu klo 10 pääkirkossa. Messu klo 12 Kangaslammin kirkossa. Kangaslammin kuoro. Kappelineuvoston 10-vuotisjuhla. Lasten kevätkirkko klo 16 Kuoppakankaan työkeskuksessa. DIAKONIA Toimistosihteeri Reijo Leppänen, p. 040 701 6630 Johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko, p. 040 541 1399 Diakoniatyöntekijät Pia Hosio, p. 040 572 7810 Heli Kylmänen, p. 040 573 6050 Antero Saarelainen, p. 040 747 6200 Ellen Väntti, p. 040 523 7960 Leivänjako klo 11–11.30 Kuoppak. työkesk. maanantaisin ja pääkirkolla torstaisin. Arkiateria Kuoppak. työkesk. ti klo 11–12.30. Aterian hinta 3 €. Diakonian avoimet ovet Kuoppak. työkesk. joka toinen torstai klo 10-12. Sählärien pelivuoro Kuoppak. työkesk. liikuntasalissa to klo 17–18.30. Varusteina sisäpelikengät tai tossut. Lähimmäispalvelua tekevien ryhmä keväällä 2015 Kuoppakankaan työkeskuksen luokka 1 maanantaisin: 20.4. ja 18.5. klo 16–17.30. Ryhmässä voi purkaa lähimmäispalvelussa koettuja asioita ja saada uusia näkökulmia. Mukaan voi tulla yksittäisiin kokoontumisiinkin. Kaiken kansan saunaillat Puurtilan srk-kodilla klo 17 keskiviikkoisin: 22.4. / 20.5. Diakoniatyön kirpputori os. Kissakoskenkatu 5, avoinna joka tiistai klo 12–15 seuraavasti: 7.4./21.4./5.5./19.5. Myytävänä vaatteita ja kodin tavaraa. Diakoniatyö ottaa myös vastaan pieniä eriä ehjiä ja puhtaita kodin tavaroita ja vaatteita. Tied. Pia Hosio. Miesten saunapiiri Puurtilan seurakuntakodilla klo 18: ti 7.4. / ti 21.4. / ti 12.5. Pekka Päivärinta. Ikäihmisten kerhojen perinteinen kevätretki Puurtilaan ke 13.5. Ilmoittautuminen oman kerhon vetäjälle huhtikuun loppuun mennessä. Bussikuljetus ja tarjoilu 10 €. SEURAKUNNAN PIENRYHMÄT Tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää piirin yhteyshenkilöltä. Olet lämpimästi tervetullut! Pääkirkolla, Savontie 1-3 Pro-miehet Hannun salissa ke klo 19. Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880. Ikäihmisten kerho Kustaan salissa paritt. vkon ti klo 13. Tied. Eeva-Liisa Savolainen p. 040 573 8983. Ylistämme laulaen ja rukoillen Hannun salissa paritt. vkon to klo 18. Tied. Päivi Nyyssönen p. 040 825 5028. Kommilan lähetyspiiri Hannun salissa klo 13 – 15: 7.4. / 21.4. / 5.5. Tied. Leena Välisalo, p. 040 721 6273 Kuoppakankaan työkeskuksella, Kuoppakankaank. 11 Aamurukouspiiri sakastissa arkisin klo 7. Ei juhannusaattona eikä arkipyhinä. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. Askel-piiri kokoushuoneessa ma klo 18. Tied. Airi Lankinen p. 040 831 1680. Entisen Eiserin eläkeläiset lk. 1 parill. vkon ti klo 11. Tied. Helli Suhonen p. 0400 172 730. Ikäihmisten kerho salissa paritt. vkon ke klo 13. Tied. Raili Heiskanen p. 040 585 3417. Liekit kokoushuoneessa parill. vkon ti klo 18. Tied. Aino Kelloniitty-Nyyssönen p. 040 506 3144. Lähetyspiiri kahviossa parill. vkon ma klo 13. Tied. Riitta Nieminen p. 045 850 7467. Miesten piiri kahviossa pe klo 18. Tied. Veikko Lipsanen p. 040 776 3341. Naisten jumppa liikuntasalissa ti klo 15.00. Tied. Anja Pirinen p. 040 096 4594 ja Pirjo Ojala. Raamatturyhmä Yhdessä lk 1 ke klo 18. Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222. Siionin kannel kahviossa klo 13 to 16.4. ja 7.5. Tied. Tapio Rekola p. 040 571 5005. Sählärit liikuntasalilla to klo 17. Tied. Antero Saarelainen p. 040 747 6200. Varkauden seudun sotaorvot ry luokka 1, klo 14 ma 13.4. / 11.5. Tied. Raili Tikkanen p. 040 581 9268 Könönpellon seurakuntatalolla, Atolantie 1 Aamun rukouspiiri ke klo 8.30. Tied. Marjatta Lappeteläinen p. 0400 914 322. Ikäihmisten kerho paritt. vkon ke klo 13.30. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. Keskustelu- ja raamattupiiri paritt. vkon su klo 18. Tied. Seija Mattila p. 0400 527 7840. Lappuset parill. vkon to klo 13.30. Tied. Anja Rosvall, p. 040 704 8188. Laulupiiri parill. vkon su klo 18. Tied. Leena Komulainen p. 040 576 3339. Miestenpiiri to klo 18. Tied. Veli Lehmussaari p. 0400 828 879. Käpykankaan työpisteellä, Haukankuja 1 Käpypiiri paritt. vkon ma klo 17. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. alkaa 12.1. loppuu 27.4. (ei 6.4.) Muualla Seurakuntapiiri Kyllikink. 6 parill. vkon ma klo 13. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. Raamattupiiri Mielituvalla, Rajak. 3, ke klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. alkaa 14.1. päättyy 29.4. Raamattupiiri Vattuvuorenk. 36 C, parill. vkon ke klo 13. Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273. KANGASLAMPI Kappelin alueella, Kangaslammin kirkko, Asematie 1; Harjurannan PikkuKammari Kentänpäänkuja 3 A 5 Kangaslammin ikäihmisten kerho Kangasl. srk-salilla klo 13: 14.4. ja 19.5. on kevätjuhla. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarilla klo 13.30, 22.4. ja 19.5. on kevätjuhla yhdessä Kangaslammin ikäihmisten kerhon kanssa. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Kangaslammin palvelukeskuksen lauluhetket Ma 13.4. klo 14 ja ma 11.5. klo 14. Myös omaiset ja ystävät, tervetuloa laulelemaan! Ystävänkammari Kangaslammilla Kaikille avoin kohtaamispaikka (Kangaslammintie 7) on avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9 – 12. Lämpimästi tervetuloa! Kangaslammin kappelineuvosto täyttää 10 vuotta helluntaina 24.5. Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 56. vuosikerta www.varkaudenseurakunta.fi Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta suvi.pitkanen@evl.fi Toimituksen käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu 19 78250 Varkaus Kustantaja: Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p. 040 572 7900 olli.tynkkynen@evl.fi Toimitus: Tiedottaja Suvi Pitkänen p. 040 512 6207 Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Itella-Posti Oyj Taitto: Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Jakeluhuomautukset: jakelupalaute@kotimaa.fi Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p. 040 512 6207 Seuraava Kotiviesti ilmestyy to 29.5.2015. Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen ke 13.5. klo 13 mennessä sähköpostilla varkauden. kotiviesti@evl.fi. Mari Marjokorpi, p. 040 578 5218 (työalavastaava) Rebekka Kinnunen, p. 040 578 5711 Tapani Majuri, p. 040 578 5998 Tapio Rekola, p. 040 571 5005 Nuorten Ilpo torstaisin klo 14–17 Kuoppakankaan työkeskuksella sekä Ilpoystävä Facebookissa. Nähdään ja kuullaan! Nuorten kohtaamispaikka ja Ankkurimessu klo 18 kokoaa nuoret Kuoppakankaan työkeskukselle jälleen su 19.4. ja 17.5. Mukana ohkulaisia ja riparilaisia! Kappelin alueen nuortenillat Kangaslammin kirkolla pe 27.3. / 10.4. ja 24.4. klo 18–20. Kuorot Tekstaritupu Tervetuloa mukaan kuoroon uudet ja vanhat laulajat! Harjoitukset Kuoppakankaan työkeskuksella: • Varkauden seurakuntakuoro keskiviikkoisin klo 17.30 • Laalajat torstaisin klo 18 • Lapsikuoro Pisarat torstaisin klo 17.00 • Kangaslammin kuoro torstaisin klo 15.30 Lisätietoja saa tarvittaessa Marilta puhelimitse tai s-postilla mari.marjokorpi@evl.fi. Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain, p. 0400 128 176. Viesteihin vastataan koulupäivinä klo 14–18. Tekstiviesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita juhlistamaan kanssamme Kangaslammin kirkkoon sunnuntaina 24.5. klo 12. Ohjelmassa messu ja kirkkokahvit. menovinkki MUSIIKKI Musiikkitapahtumat Musiikkihartaus 27.3. klo 18 pääkirkossa. Tapani Majuri, laulu ja Rebekka Kinnunen, urut Yhteiskristillinen musiikkitapahtuma 29.3.2015 klo 18 pääkirkossa. Tilaisuudessa ortodoksikuoro, Lavrenchukin musiikkiperhe sekä Seva Lavrenchuk, trumpetti ja Tapio Rekola urut. Vappulaulajaiset pe 1.5. klo 14, Kuoppakankaan työkeskuksella. Perinteiset vappulaulajaiset järjestää Varkauden seurakuntakuoro, johtajana tässä tilaisuudessa Leena Komulainen. Kevät- ja kesälaulut Vattuvuoren palvelukeskuksessa ma 4.5. klo 14–15. Rovastikunnallinen musiikkimessu 14.5. klo 15 pääkirkossa. Mukana Rautalammin rovastikunnan alueen kirkkokuoroja. Kanttori Rekolan lähtöjuhla messun jälkeen. Seurakunnan uusien työntekijöiden tehtäväänsiunaaminen. WARKAUS SOI- tapahtuma lauantaina 16.5. alkaen klo 18 Päiviönsaaren torilla. Suvirauhan julistus, yhteislaulutilaisuus ja paikkakunnan musiikkiryhmien esiintymisiä. Illan päätteeksi Jarkko Marttisen konsertti klo 20 pääkirkossa. Tapahtumia Ehtoollisen vietto Vattuvuorenkatu 68 palvelutalossa klo 14 ma 30.3. Yhteyshenkilö: Eeva-Liisa Savolainen, puh. 040 573 8983 Hartaustilaisuus Luttilan kappelissa klo 15. Sisälle sanaan -raamattuluento ti 12.5. klo 18–20, Kuoppakankaan työkeskuksella. Siioninvirsiseurat ma 6.4. klo 15– 17, Könönpellon kirkkosalissa. Rauhanyhdistyksen seurat ti 21.4. klo 18.30, Könönpellon seurakuntasalilla. Puhujina palvelevat - opetusneuvos Taito Salonen, Kinnula ja maanviljelijä Mikko Kinnunen, Kinnula. Siioninvirsiseurat su 3.5. klo 15 Hannun salissa. Hyvän Sanoman ilta tistaina 28.4. Kotiviesti 3 27.3.2015 Tule retriittiin ”Hiljaisuus on matkaa olennaiseen.” Hiljaisuuden retriitti Puurtilan seurakuntakodilla 24.-26.4. Hinta 70e sis. majoituksen liinavaattein ja ruokailut perjantain päivällisestä sunnuntain lounaaseen. Viikonlopun retriitissä hiljaisuus rytmittyy omaan aikaan, yhteisiin rukoushetkiin ja lepoon. Se on tarkoitettu kiireen ja melun keskellä eläville pieneksi rauhan saarekkeeksi ja kaikille, jotka kaipaavat elämäänsä hiljentämistä, hiljentymistä ja rukousta. Mukaan mahtuu 10 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen 13.4. mennessä tulen.mukaan@evl.fi tai kasvatuksen toimistoon puh. 0400 996 340. Ilmoita myös mahd. erityisruokavaliot. Lisätietoja retriittiohjaaja Tiina Taavitsainen, p. 040 523 7962. klo 18 Kuoppakankaan työkeskuksella. Illan aiheena: Jumalan henki ja Sana. Aihetta käsittelee Jouko Kauhanen SRO:sta. Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta. Rukoussolu to 2.4. / 9.4. / 16.4. / 23.4. / 30.4. / 7.5. / 14.5. / 21.5. / 28.5. klo 18 Hannun salissa. Yhteyshenkilö Anna-Maija Ihalainen, puh. 040 553 4615. Yhteiskristillinen toritapahtuma la 9.5. klo 10 Taulumäen torilla. Perhepäiväkerhot: VARHAISKASVATUS Muut tapahtumat Varhaiskasvatuksen mahdollisia vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella p. 040 5014 950 ja muskaripaikkoja, p. 040 7490 191. Lasten pääsiäiskirkot seuraavasti: • Ma 30.3. klo 9.00 Kangaslammin kirkko, Asemantie 1 • Ke 1.4. klo 9.30 Könönpellon seurakuntatalo, Atolantie 1 • To 2.4. klo 9.30 Rauhanyhdistyksen toimitalo, Repokankaantie 35 • To 2.4. klo 9.30 Kuoppakankaan työkeskus, Kuoppakankaantie 11 Kouluun lähtevien siunaus ma 11.5. ja ti 12.5. klo 18 pääkirkossa. Kerho tytöille ja pojille. ALPO avointen ovien toimintakerho 4-6 lk tytöille ja pojille tiistaisin klo 14–16 Kuoppakankaan työkeskus. Säännöllinen toiminta Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä. Perhekerhot kokoontuvat seuraavasti: • Ma klo 17.30-19.00 Pääkirkko kerhohuone, Savontie 1 • Ti klo 9.30 - 11.30 Puurtila srk-koti, Murhilandentie 94 • Ke klo 9.30 - 11.30 Könönpelto, Atolantie 1 • To klo 9.30 - 11.30 Luttila, Voimatie 1 • To klo 9.30 - 11.30 Kaura-aho, Repokankaantie 35 • Pe klo 9.30 - 11.30 Kuoppakankaan työkeskus, Kuoppakankaantie 11 • Pe klo 9.30 - 11.30 Käpykangas, Haukankuja 1 • Ma klo 9.00-11.00 Kangaslammin kirkon kerhotilat • Ma klo 9.00-11.00 Harjuranta, Kentänpääntie 3 Pyhäkoulut toimivat Käpykankaan työpisteellä klo 16 ja Söndaggsskolan Könönpellon seurakuntatalolla klo 14, 29.3. ja 19.4. Mediakerho Mediakerho kokoontuu keväällä 2015 pappilan Hannun Salissa, Savontie 3. Maanantaisin 30.3. / 13.4. ja 27.4. klo 14. Lisätiedot: Pekka Päivärinta, p. 040 572 7860, Sähköposti: pekka. paivarinta@evl.fi. NUORISOKASVATUS Nuorten säännöllinen toiminta – tule mukaan! Muut tapahtumat Ohku 3 ja ohjaajien jatkokurssi Partaharjulla 10.-12.4. Ilmoittaudu pikaisesti tulen.mukaan@evl.fi Lisätietoja Tiinalta! Ohjaajakoulutuksen (Ohkut sekä Jatkikset) poissaolojen korvauspäivä su 19.4. klo 12-20 Kuoppiksella. Lisätietoja Kaijalta! Ohjaajapäivä ja Kesäohjaajien siunaaminen su 17.5. Kuoppiksella. Kesän ohjaajatehtävien OHJAAJAHAKU ajalla 30.3.-12.4. Hakuohjeet ja hakemuksen löydät netistä: varkaudenseurakunta.fi/lapsetjanuoret/nuoret/hakupäällä Nuorten luontoretki 25.-26.4. Seuraa ilmoittelua netissä! Päiväretki kirkon nuorisopäiville Tampereelle 16.5. Ohjelmassa pajoja ja musiikkia! Tarkempia tietoja tapahtumasta osoitteesta yhdenhinnalla.fi. Ilmoittaudu mukaan tulen.mukaan@ evl.fi tai suoraan Veeralle! NUORET AIKUISET Tiina Taavitsainen 040 523 7962 Nuorten aikuisten ilta työkeskuksella 16.4. Klo 17-19. Puhetta ja purtavaa. Nuorten aikuisten käsityö ja askartelutreffit la 9.5. klo 12.30 Kuoppiksella. LÄHETYSTYÖ JA KANSAINVÄLINEN VASTUU Tiina Taavitsainen 040 523 7962 Rovastikunnallinen Lähetyksen päivä, Joroinen, 12.4. Klo 10 messusta alkaen. Ei yhteiskuljetusta. Ilmoita Tiinalle, jos tarjoat tai tarvitset kyytiä. Lähetyksen vapaaehtoisten palaveri pääkirkolla 20.4. Klo 15. Mihin menet lähetys? Lähetysilta Leppävirralla 22.4. Klo 18.30 Vanha pappila. Mukana Kuopion hiippakunnan kansainvälisen työn sihteeri Jukka Helle. Ei yhteiskuljetusta. Ilmoita Tiinalle, jos tarjoat tai tarvitset kyytiä. LÄHETYSPIIRIT Kuoppakankaan lähetyspiiri työkeskuksella parillisen viikon maanantaina klo 13. Lisätietoja antaa Riitta Nieminen, p. 045 850 7467. Kommilan lähetyspiiri kokoontuu pääkirkon Hannun salilla parittoman viikon tiistaina klo 13. Lisätietoja an- Kannen kuva: Suvi Pitkänen taa Leena Välisalo, p. 040 721 6273 Könönpellon lähetyspiiri seurakuntatalolla parillisen viikon keskiviikkona klo 13.30. Lisätietoja antavat Helka Honkanen, p. 040 519 0499 ja Taimi Kankkunen, p. 017 551 3343. Käpylähetys Käpykankaan työkeskuksella keskiviikkoisin klo 14. Lisätietoja antaa Irja Hämäläinen, p. 017 556 4583. Lähetyksen puutyöpiiri Kuoppakankaan työkeskuksella maanantaisin klo 12. Lisätietoja antaa Raimo Holopainen p. 040 519 0499 Lappuset raamattupiiri Könönpellon seurakuntatalolla parillisen viikon torstaisin klo 13.30. Lisätietoja antaa Anja Rosvall p. 040 704 8188. Hautakivien Erikoisliike Hautakivet Kaiverrukset Kultaukset Entisöinnit Liikkeessämme esillä hautakivimallisto. Soita ja sovi esittelyaika. 045 857 6094 Ahlströminkatu 22 78250 Varkaus [email protected] www.helmenkivi.fi - LOUNASKULJETUS KOTIIN JOKA PÄIVÄ - PERHEJUHLAPALVELUT - MUISTOTILAISUUDET TILAUKSET p. 040 504 0204 / Tarja Mikkonen p. 040 732 8110 / Markku Mikkonen www.kisapuisto.fi JALKOJEN TERVEYDENHOITOA • Perus-ja hemmotteluhoidot • Kynsi- ja iho-ongelmat • Päkiä- ja kantapääkivut • Varpaiden virheasennot • Diabeetikon jalkatutkimukset • Parafiinihoito • Intialainen päähieronta • Koti-ja laitoskäynnit LAHJAKORTIT Jalkaterapia Akilles www.jalkaterapiaakilles.fi Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus 044 055 1158 15 Lasten ja varhaisnuorten elokuvaleiri Lasten ja varhaisnuorten elokuvaleiri Omakuva 8 pidetään Puurtilan seurakuntakodilla 18.–19.4. Leiri alkaa la klo 10.00 ja päättyy su klo 16.00. Leirimaksu on 30 € sisältäen täysihoidon ja opetuksen. Leirille tullaan ja sieltä kotiin lähdetään omilla kyydeillä. Tällä leirillä painotus on leiriläisten omilla kuvausaiheilla. Leirillä kuvataan lisäksi moottoripyhistä ja musiikkivideota. Leirillä ovat mukana myös nuorisonohjaaja Valtteri Flankkumäki ja Santeri Keinänen. Leirin järjestää Varkauden seurakunnan medialähetys ja Arkipyhiksen tiimi. Ilmoittautumiset medialähetyspastorille Pekka Päivärinnalle osoitteineen tekstiviestillä, p. 040 572 7860 tai sähköpostiin [email protected] pe 10.4. mennessä. minun rukoukseni Anna-Maija Ihalainen pitää rukoussolua torstaisin klo 18 Hannun salissa, Savontie 3. Kutsumuksena hoitaminen Teksti: Anna-Maija Ihalainen Jumala auttaa niin ihmistä kuin eläintäkin, sanotaan Raamatussa. Rukouksella voi pyytää hoivaa ja apua monenlaisessa tilanteessa. On turvallista jättäytyä Isän käsiin, olipa tämän hetken tarpeemme mikä tahansa. Jumala tahtoo kuulla juuri sinun tarpeesi. Maanviljelijän ammatissa sain hoitaa lehmiä. Niiden kanssa 16 vuoden aikana on ollut monenlaisia taitoja vaativia tilanteita. Joskus olen joutunut poijituksessa kääntämään vasikkaa niin että se on päässyt syntymään jotta lehmä ja vasikka molemmat pelastuivat. Joskus kävi niin, että lehmä pelastui mutta vasikka ei. On piikitetty, lääkitty ja kaikki ongelmanratkaisutaidot käytetty. On pyydetty Taivaan Isän apua monet rukoukset navetassa rukoillen eläinten puolesta. Onpa eräänkin vasikan kohdalla pelastuminen ollut sekuntipeliä. Minulla oli vapaapäivänäni lomittaja navetalla. Olin itse kaupungilla ja siellä kesken asioinnin sain selkeän kehotuksen mennä heti navettaan - siellä on joku hätänä. Uskoin ja tottelin, jätin asioiden hoitamisen ja saman tien kiiruhdin navetalle. Kun avasin navetan oven, huomasin, että lomittajalta oli jäänyt lantaluukku auki. Lehmä oli juuri poikinut ja liukas vasikka oli puolittain liukunut lantaluukusta. Sain tartuttua vasikkaa jaloista ja vedin sen turvaan. Siinä olin paikalla sekuntien tarkkuudella, muuten olisi vasikka liukunut talviaikana kylmään lantalaan ja kuollut. Olisipa lomittajalla ollut iltanavetalla ihmettelemistä; lehmä on poikinut mutta vasikkaa ei näy missään! Kissatkin on löydetty rukouksen avulla kotiin, monien kuukausien häviämisen jälkeen. Apu on aina tullut, tavalla tai toisella. Minulle oli luonteva siirtyä eläinten hoitamisesta ihmisten hoitamiseen. Kehomme on viisaasti rakennettu mutta välillä voi tulla erilaisia hoidollisia tarpeita. Jokaisella meillä joskus lihakset kiristyvät ja liikeradat syystä tai toisesta rajoittuvat, olemmepa aktiiviliikkujia tai vähemmän liikkuvia. Monet sairaudet vaikuttavat esimerkiksi lihaskipuihin. Hieronta on myös osa kivun hoitoa. On monia tekijöitä vaikuttamassa meihin kokonaisuutena, olemmehan ruumis, sielu ja henki yhdessä. Meillä on ihmisenä fyysisiä, sosiaalisia ja hengellisiä tarpeita. Ihmisten kohtaajana tarvitsee ottaa huomioon kaikki nämä alueet. Ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin ja hyvään itsetuntoon kuuluu omien tunnereaktioiden ja fysiologisten muutosten tunteminen. Jokainen eri ammattiryhmissä tekee ihmisten kanssa varmasti parhaansa ja oman osaamisensa rajoissa auttaakseen. Mutta aina ei voida auttaa ja vaikka voidaankin auttaa Leirikirje lähetetään ma 17.4. Vielä mahdut mukaan! jossain määrin, on meille kuitenkin aina tie auki pyytää Jumalalta apua. Kannetaan toisiamme rukouksessa. Meitä kutsutaan jakamaan niin ilot kuin surutkin toistemme kanssa. Silloin saamme yhdessä odottaa vastauksia kysymyksiimme ja tarpeisiimme, koskipa ne itseämme tai lähimmäisiämme. Me voimme kaivata parantumista, lohdutusta, tarkoitusta, vapautta kipeistä asioista ja haavoista, käytännön auttajaa, yksinäisyyteen ystävää. Saatamme kaivata pelastajaa, sovittajaa, rakastavaa Isää. On turvallista jättäytyä Isän käsiin, olipa tämän hetken tarpeemme mikä tahansa. Jumala tietää ja tahtoo kuulla juuri sinun tarpeesi. Olemme menossa kohti pääsiäistä ja ajattelen kahta opetuslasta, jotka kävelivät Emmauksen tiellä kolmantena päivänä Jeesuksen hautaamisesta. Puhelivat keskenään kaikesta mitä oli tapahtunut. Siinä on ollut melkoinen tunnemyllerrys murheen sävyttämänä. Sitten Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssaan kysyen mitä te siinä kävellessänne puhuitte keskenänne? Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet Jeesusta. Jeesus puhui Mooseksesta ja kaikista kirjoituksista, mitä hänestä oli sanottu. En tiedä kuinka pitkän aikaa Jeesus heidän rinnallaan kulki mutta lähestyessään kylää Jeesus oli aikovinaan kulkea edemmäk- si, mutta opetuslapset pyysivät Häntä jäämään. Varmasti halusivat keskustelun jatkuvan. Vaikka eivät siinä hetkessä ymmärtäneetkään, oli heidän keskustelukumppaninsa mestari itse. Kun Jeesus oli aterialla heidän kanssaan, hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänet Jeesukseksi, joka haudattiin ja nyt on heidän edessään ylösnousseena. Tyhjä hauta on pysyvä todiste ylösnousemuksesta, sitä eivät edes juutalaiset päämiehetkään voineet kiistää, vaan keksivät tarinaa, että vartiomiehet nukahtivat. Jumala itse herätti hänet kuolleista ja tämä on meille esikuvana, että Jumala meidätkin herättää ja kuolemaa ei ole, jotka Kristuksessa ovat. Ylösnousemus on tärkein puolustuspuheenvuoro, joka todistaa Jeesuksen jumalallisen identiteetin! Mitä tyhjä hauta puhuu sinulle? Jeesus kulkee meidän rinnallamme ja hän on luvannut kulkea vieläpä koko matkan. Onko silmämme pimitetyt vai missä kohtaa matkaa silmät aukeavat, että Jeesus itse kulkee siinä, meidän kanssamme! Hän on kiinnostunut mitä me puhelemme ja haluaa kuulla meitä. Rukouksessa saamme puhella Jumalamme kanssa. Meillä on maailman paras kuuntelija ja ymmärtäjä, miksi emme puhuisi Hänelle? Arvokas vanhuus IkäArvokas – hankkeen väliseminaari 21.4. klo. 9–15.15, Warkaus Sali, Kauppatori 4. Seminaari on tarkoitettu ikäihmisille, heidän läheisilleen ja kaikille ikäihmisten parissa työskenteleville. Ohjelma: Seminaarin puheenjohtajana toimii Seppo Sulkko, diakoniajohtaja, Kirkkopalvelut ry. 9.00-10.00 Kahvi ja näyttelyyn tutustumi nen (hanke tarjoaa) 10.00-10.15 Tilaisuuden avaus, IkäArvokas -hanke 10.15-10.45 Seurakunnan puheenvuoro 10.45-11.45 Hyvinvoinnin kulmakivet. Vappu Taipale, vanhustyön erityisasiantuntija, ent. Stakesin pääjohtaja 16 Aamupäivän aikana kuullaan murremestari Lauri Andersinia Varkaudesta. 12.00- 13.00 Lounas (omakustanteinen 10 €) ja näyttelyyn tutustuminen. 13.00-13.20 Tanhuryhmä Kepeät jalat, Naisvuoren eläkkeensaajat, Mikkeli 13.20-14.20 IkäArvokas-hankkeen paikkakuntakohtainen kehittämistyö: Varkaus; Yhteistyöllä enemmän. Pieksämäki; Yhteisöllisyys kylillä ja kaupungissa. Mikkeli; Yksinäisyydestä yhteen. 14.20-14.40 Soppa & soossi catering, Virtapiiri- omaishoitajien teatteriryhmä 14.40–15.00 Päivän yhteenveto, Seppo Sulkko, diakoniajohtaja Päätöskahvit (hanke tarjoaa) Väliseminaari on osallistujille maksuton. Lounas omakustanteinen 10e. Tervetuloa mukaan! Ilmoittautuminen 13.4.2015 mennessä: Varkaus: diakoniatoimisto Reijo Leppänen puh. 040 701 6630
© Copyright 2024