Kotiviesti 1/2015 ilmestymispäivä torstai 22.1.

Kotiviesti
Varkauden seurakuntalehti 1 • 22.1.2015 • www.varkaudenseurakunta.fi
Uusi kirkkovaltuusto
aloitti nelivuotiskautensa
–> keskiaukeama
Rukous
on suoraa yhteyttä
Jumalaan
–> sivu 13
Yhteisvastuu
2015 käynnistyy
–> sivu 11
KOTIVIESTI
Uudet
luottamushenkilöt
esittäytyvät
Diakoniatyö kiittää
Kolumni5
Keskiaukeama
pääkirjoitus
3
Vaalien äänikuningatar
7
Yhteisvastuu 2015
11
Tapahtumakalenteri
14
luottamushenkilön kynästä
Minä annan teille
tulevaisuuden ja toivon
Jarkko Piippo
Pastori
Aina tulevaisuus ei mene niin kuin me haluaisimme.
Uusi alkanut vuosi suunniteltuine lupauksineen voi muuttua radikaalilla tavalla. Kunnon kohentaminen kääntyykin eloonjäämistaisteluksi tai uuden harrastuksen aloittaminen siirtyy sairaalahoitojen vuoksi.
Itseäni kosketti vähän aikaa sitten kuulemani radiohaastattelu. ”Paranetko sinä Birgitta tästä sairaudesta koskaan”:
kuului radiotoimittajan kysymys vakavaa sairautta potevalle perheenäidille. Pariskunta kertoi haastattelussa elämästään ja parisuhteestaan vakavan sairauden varjostaessa tulevaisuutta. Kuolemaan johtava sairaus on pakottanut heidät elämään tätä hetkeä, juuri nyt, eikä vain tulevaisuudessa. Pysäyttävä haastattelu jätti kuvan pariskunnasta, joiden
välillä oleva rakkaus ja välittäminen auttavat murtamaan
pimeälle näyttävän tulevaisuuden.
Kirjoitukseni otsikko on otettu Jeremian kirjasta.
Profeetta Jeremia lohduttaa kansaa täysin lohduttomalta
näyttävän tulevaisuuden edessä. Jeremia valaa uskoa huomiseen sanoen: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä
tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte
rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Tulevaisuutemme toivo ei synny terveydestämme tai sairaudestamme, ei mahdollisuuksista toteuttaa tulevaisuuden suunnitelmiamme. Meidän toivomme on Jumalan pojassa Jeesuksessa Kristuksessa, elämän todellisessa valossa. Usko Kristukseen ei kylläkään pelasta meitä elämän mukanaan tuomilta kivuilta ja säryiltä, mutta se antaa varmuuden siitä,
että elämän kolhuja meidän ei tarvitse kantaa yksin, sillä
vapahtajamme Jeesus Kristus on rinnallamme.
Tervetuloa mukaan seurakuntasi toimintaan!
Seurakunnassa on voimaa
Teksti:Anne Toivanen
Kirkkovaltuutettu 2015 – 2018
Kuva: Perttu Saksa
Murheelliset opetuslapset Emmauksen tiellä saivat Jeesuksen matkakumppanikseen. Illan tullen yhdessä murrettu leipä avasi opetuslasten silmät ja sai heidät riemuitsemaan ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta. Vapahtajan
kuoleman mukanaan tuoma opetuslasten epätoivo ja tulevaisuuden näköalattomuus vaihtui rohkeaan julistukseen
ja lähimmäisenrakkauteen. Kuolleista ylösnousseen Kristuksen kohtaaminen antoi kokonaan uuden kulkusuunnan opetuslasten elämään.
Miksi kuulun kirkkoon? Kirkko on uskon ja rakkauden yhteisö.
Jokaisella ihmisellä on yhteisön
kaipuu. Ja valtaosalla on jonkinmoinen uskokin – joskus se ilmenee epäuskona.
Itse tulkitsen epäuskon uskon
ikäväksi, eihän se muuten tuntuisi pahalta.
Tulevaisuuden näyttäessä synkälle ja toivottomalle myös meillä on opetuslasten tavoin mahdollisuus pyytää Kristukselta: ”Jää meidän luoksemme, päivä on
jo kääntymässä iltaan.”
Rakkauden merkitystä ei voi
edes selittää, niin itsestään selvää
se on. Kirkon tekemä moninainen työ nojautuu näihin, uskoon
ja rakkauteen.
Työn kohteena ovat kaikki:
lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset, terveet, sairaat, rikkaat, vähemmän rikkaat. On kerhoja,
nuorteniltoja, työttömien toimintaa, vertaistukiryhmiä, sururyhmiä ja vanhustenystävänpalvelua.
Siunattua vuotta 2015.
2
Suomessa on valtaisa määrä hienoja, kauniita kirkkorakennuksia.
Hautausmaat ja puistot hoidetaan huolellisesti. Lisäksi on korkeatasoisia konsertteja, jotka ovat
usein joko ilmaisia tai varsin edullisia. Niistäpä pienituloinenkin
saa nauttia.
Diakoniatyö turvaa ja auttaa
hädässä ja yksinäisyydessään olevia. Haluan olla mukana tässä
toiminnassa tukijoukkona takana, ylpeänä kertomassa, minäkin
kuulun noihin. Jos jostakin seurakunnan toiminnasta pitää säästösyistä karsia, viimeisimpänä diakonian toiminnasta.
Hämmentää seurata kirkon
elämää Suomessa, muun muassa
kiihkeää huomion kohdistamista esimerkiksi naispappeuteen tai
tasa-arvoliittoihin, kun selkeämmin vahingollisia tai harhaoppisia käytäntöjä voi löytää vaikkapa
seurakuntien ja kirkon keskushallinnosta ja monesta muusta.
Vapaaehtoisuus on seurakunnan yhteisöllisyyttä kasvattava voima. Rakentakaamme oman seurakuntamme työtä yhdessä ja luovasti. Erityisen tärkeää on saada
enemmän nuoria kirkon toimintaan ja arvomaailman piiriin. Myös
kirkon tulevaisuus on nuorissa.
sana
2. Kor. 1:3-7
Jumala antaa lohdutuksen
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen
Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen
Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme,
niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla
jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia.
Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina
meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti
lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille
lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta,
myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä,
joita me saamme kokea. Me luotamme lujasti siihen, että te kestätte.
Tiedämmehän, että niin kuin te saatte osanne kärsimyksistä,
saatte myös lohdutuksesta osanne.
Hyvä me!
Diakoniatyö kiittää lämpimästi yhteistyökumppaneitaan,
lahjoittajia ja vapaaehtoisen työpanoksensa antaneita vuoden 2014 aikana.
Teksti: Suvi Pitkänen ja Pia Hosio
Kaupat ovat lahjoittaneet diakoniatyölle runsaasti elintarvikkeita, jotka on
jaettu eri tavoin suoraan asiakkaille.
Kauppojen henkilökunta ja vapaaehtoiset mahdollistavat tämän
avustustoiminnan. Kissakoskenkadulla sijaitseva diateria
koniatyön kirpputori saa jatVähävaraisten arkia
kuvasti hyväkuntoista tavaaa ja
raa lahjoituksena. Lahjoin järjestetty 30 kert
o
tuksia tulee niin runsaasäynyt
ti, että ilmaiseksi jaettaruokailemassa on k
van tavaran lisäksi voim1860 henkilöä.
me pitää vapaaehtoistyöntekijöiden voimin kirpputorin
siistinä ja kaikille avoimena
paikkana. Kirpputorin tuotot
voimme käyttää taloudelliseen
avustamiseen.
Diakoniatyö saa myös rahalahjoituksia eri
tahoilta. Yksityiset ihmiset, yhdistykset ja yritykset haluavat ohjata taloudellisen tukensa diakoniatyön kautta
apua tarvitseville lähimmäisille.
– Tämänhetkisen tieLeipää ja
donmukaan lahjoitukelintarvikkeita
sia on kertynyt yli
3000 euroa. Vuoon jaettu noin
den 2014 lahjoitusten määrä tarkentuu
90 kertaa,
tilinpäätöksen yhteydessä. Nämä lahjoiyli 3000 kassilli
sta.
tukset käytetään aina lahjoittajien toivomuksia noudattaen ja diakoniatyön periaatteiden mukaisesti, kertoo johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko.
Vapaaehtoisten auttajien työpanos on merkittävä Varkauden seurakunnassa. Moni apua
tarvitseva ihminen jäisi kohtaamatta ilman
vapaaehtoisia auttajia.
– Meidän kiitoksemme varmasti kalpenee
niiden kiitosten ja kohtaamisten rinnalla, joita
seurakunnan eri tehtävät vapaaehtoisille tuovat mukanaan. Hyvän tekeminen tuottaa hyvän mielen. Kiitos että saa olla ihminen ihmiselle, sanoo vapaaehtoistoiminnasta vastaava
diakoniatyöntekijä Pia Hosio.
iä
Yhteisiä ulkoiluhetk
vien
palvelutalossa asu
vanhusten kanssa
nöllisesti
on järjestetty sään
ympäri vuoden.
Diakoniatyön kirpp
iksen
kautta on voitu au
ttaa
noin 550 henkilöä
löytämään ilmaisia
tai
hyvin edullisia vaa
tteita,
leluja ja kodin
käyttötavaroita.
elussa
Lähimmäispalv
ehtoiset
toimivat vapaa
ovat käyneet
vanhuksia
tervehtimässä
.
noin 900 kertaa
On järjestetty
60 ikäihmisten
kerhoa ja
kahvihetkeä.
Tässä muutamia kuluneen vuoden tapahtumia, jotka on toteutettu vapaaehtoisten ja lähimmäispalvelussa toimivien henkilöiden voimin.
Kotiviesti 1
l
22.1.2015
3
kirkonkirjat
KASTETUT
Jose Timi Julius Huttunen, Elsa Aila
Emilia Kainulainen, Vilma Kaarina
Rissanen, Amanda Sara Sofie Smolander, Nooa Veikko Ensio Kosunen,
Emmi Ilona Poutiainen, Nestori Antti Leo Ojala, Onni Veikka Justus Kolehmainen, Mira Tuulia Lappalainen,
Lilli Josefiina Kolehmainen, Eva-Ma-
ria Anneli Kotilainen, Olivia Emmi
Sofia Anttila, Niklas Pekka Juhani
Ek, Eva Ursula Tolvanen, Eeli Matti
Tapio Seppänen, Olivia Aino Aurora Paananen, Inna Helmi Sofia Hänninen, Elja Viljam Daniel Haatainen, Veeti Juho Tapani Tyrväinen,
Eevi Ilona Tolvanen, Minttu Milja
Olivia Tuomala, Antto Olavi Mustonen, Luca Emil Laitinen, Santtu On-
ni Olavi Loikkanen, Melissa Aurora
Varneslahti, Emilia Nelli Marie Karsikas, Siiri Adele Susanna Havukainen, Lassi Olavi Ruotsalainen, Kuopion tuomiokirkkoseurakunta.
VIHITYT
13.12.2014
Miia Emilia Holopainen ja Samu
Miikka Eerikki Parviainen, Varkauden srk.
21.12.2014
Timo Sakari Gustafsson ja Raija Tuulikki Huhtala, Varkauden srk.
31.12.2014
Esa Pekka Nykänen ja Aino Talvikki
Glumoff, Varkauden srk.
uutisia
SEURAKUNTA LUKUINA. Vuoden 2014
lopussa Varkauden seurakuntaan kuului 16 611
jäsentä. Vuoden aikana evankelisluterilaiseen
kirkkoon liittyi Varkauden alueella 27 henkilöä ja siitä erosi 225 jäsentä. Kasteessa seurakunnan yhteyteen liitettiin 137 lasta, joista
poikia 58 ja tyttöjä 79. Kirkollisia avioliittoon
vihkimisiä suoritettiin 36. Haudan lepoon siunattiin 256 vainajaa.
KOTIVIESTIN JAKELUSTA. Jos sinulla
on postiluukussasi mainosten tai ilmaisjakeluiden jakokielto, estää se myös Kotiviestin tulemisen. Jos kuitenkin haluat saada seurakuntalehden kotiisi, ilmoita osoitteesi joko tiedottajalle p. 040 512 6207 tai sähköpostilla [email protected].
Lehti ilmestyy tänä vuonna seitsemän kertaa seuraavasti: 22.1./27.2./27.3./29.5./21.8./16.­
10. ja 27.11. Mukavia lukuhetkiä!
KIRKKOON LIITTYI ENNÄTYSMÄÄRÄ IHMISIÄ. Vuonna 2014 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi vahvistamattomien tietojen mukaan yli 15 500 henkilöä.
Luku on suurempi kuin koskaan ennen. Erityisen paljon kirkkoon on liitytty vuoden lopussa. Joulukuussa 2014 kirkkoon liittyi lähes
1400 ihmistä, kun viime vuonna vastaava luku oli 892.
– Viime joulukuussa kirkkoon liittyi useita
satoja henkilöitä viimevuotista enemmän. Tämä saattaa kertoa uudenlaisesta ilmiöstä, jossa
kirkon julkiset kannanotot aiheuttavat myös
paluuliikennettä kirkkoon, sanoo Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta.
– Kirkkoon liittyminen on kasvanut samaa
tahtia kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus väestöstä.
– Tässä mielessä kirkkoon liittyjien osuus on
pysynyt pitkään hyvin vakaana, Ketola toteaa.
Vuonna 2013 kirkkoon liittyi 14 653 henkilöä.
Kirkosta eroamisia kirjattiin 31.12.2014 mennessä noin 74 000 kappaletta, joka on selkeästi keskimääräistä suurempi luku. Vuonna 2013
kirkosta erosi 58 965 henkilöä. Kirkon jäsenmäärä on vuoden 2014 lopussa noin 4 041 000
henkilöä. Kirkon jäseniä on noin 74 % suomalaisista. Tiedot perustuvat kirkon jäsentietojärjestelmän ennakkotietoihin ajalta 1.1.–
31.12.2014. – KT
Kynttilänpäivän messu 8.2. pidetään pääkirkossa klo 10.
Kynttilänpäivää vietetään
sunnuntaina 8.2.
Teksti: Antti Immonen
Kuva: Sanna Krook
Kynttilänpäivällä on useita nimiä.
Niitä ovat esimerkiksi Neitsyt Marian
puhdistuspäivä sekä kynttilänpäivä.
Maria tuli Mooseksen lain mukaan
40 päivää pojan syntymän jälkeen uhraamaan temppeliin kaksi kyyhkystä.
Vielä 1900 -luvun alkuun asti Suomessakin oli tapana, ettei äiti saanut
tulla kodin ulkopuolelle synnytyksen jälkeen ennen kuin hän oli noin
40 päivän jälkeen käynyt kirkossa tai
pappilassa ”kirkotettavana” eli kirkkoon otettavana.
Kynttilän päivän nimi palautuu
myös katoliselle ajalle, jolloin sinä ai-
4
kana vihittiin tulevan vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Nykyäänkin katolisessa kirkossa kynttilät vihitään tämän päivän messussa ja
niitä saatetaan kantaa kulkueessa ympäri kirkkoa.
Tämä kaikki tapahtuu muistutuksena siitä, että Jeesuksesta tuli todellinen Valo maailmaan. Kristuksen symbolina vahakynttilän on katsottu kuvaavan hänen kolmea luontoaan.
Protestanttisessa kristinuskon
suunnassa kynttilöiden vihkimisseremonia on melko tuntematon. Silti tapana on viettää kynttiläjumalanpalveluksia. Tällöin keskeisenä aiheena on nähdä Jeesus maailman valona.
Kuitenkin kynttilänpäivä on tunnet-
tu aina 300 luvun puolivälistä saakka
ja sen ajankohdan määritteli evankeliumiteksti.
Suomessa ja Ruotsissa kynttilänpäivää on vietetty joko helmikuun toisena päivänä tai sitä seuraavana sunnuntaina. Mikäli kynttilänpäivä sattuisi samaan ajankohtaan laskiaissunnuntain kanssa, tällöin kynttilänpäivää vietetään jo viikkoa aikaisemmin.
Juhlan liturginen väri on valkoinen
ja alttarikynttilöitä on kuusi kappaletta.
Lähteet:
Pentti Lempiäisen
Pyhät ajat sekä
luterilaisen kirkon internetsivut evl.fi
HAUTAAN SIUNATUT
Anni Anneli Rahkonen 84 v, Maija Aulikki Hakkarainen 81 v, Saara
Kyllikki Koski 79 v, Erkki Paavo Juhani Ruotanen 60 v, Jussi Petteri Koponen 37 v, Ville-Verneri Väisänen 12
v, Eila Linnea Holopainen 85 v, Esko Olavi Räisänen 80 v, Taisto Kalervo Antero Juvonen, 64 v, Kaija Mir-
jam Kivisalo 95 v, Leo Eemeli Luttinen 87 v, Eine Anneli Taskinen 85 v,
Paula Päivikki Antikainen 82 v, Kaisa Kyllikki Kettunen 92 v, Vilho Kalervo Pesonen 90 v, Taimi Inkeri Hyvärinen 82 v, Heimo Kalervo Väisänen 64 v, Hilkka Maria Hinkkuri 83
v, Eero Sakari Korhonen 81 v, Heikki Antero Räisänen 73 v, Jarmo Olavi Savikkomaa 58 v, Helga Johanna
Paukkonen 81 v, Leena Lyydia Räisänen 80 v, Maila Kaarina Svahn 88 v,
Raili Helinä Röynä 72 v, Leena Anneli Eronen, 68 v, Sirkku Helena Saraluoma 63 v, Erkki Johannes Puurtinen 58 v.
uusia työntekijöitä
kolumni
Nuorisotyöntekijä Veera Oinonen
Mistä ja miten tulit Varkauteen?
veri tuli minua halaamaan heti aamutuimaan, mikä oli todella mukavaa.
Tuntuu, että näiden ihmisten kanssa
on hyvä työskennellä.
Tulin tänne Varkauteen kotipaikkakunnaltani Imatralta. Olin siellä seurakunnan nuorisotyössä sijaisena viime kesäkuun alusta vuoden 2014 loppuun.
Mikä nuorisotyössä kiehtoo?
Tämä on paha. Hmm… Nuorisotyössä minua kiehtoo… nuoret? Oikeesti en vain osaa sanoa. Tämä työ
vaan tuntuu juuri tällä hetkellä omalta hommalta, johon minut on kutsuttu. Saan kertoa evankeliumia nuorille
ja puuhailla heidän kanssaan kaikenlaista mukavaa. Mikä voisi olla sen
parempaa? :D
Onko Varkaus sinulle entuudestaan
tuttu?
Itseasiassa kyllä, Varkaus on minulle
tuttu lapsuudesta. Isoisovanhempani
asuivat täällä ja kun olin pieni, kävimme joka kesä heidän luonaan kylässä. Siitä on kuitenkin jo pitkä aika,
mutta on ollut hauska bongailla tuttuja katuja ja rakennuksia, jotka tunnistan vuosien takaa.
Millaisia odotuksia sinulla on työltä?
Hmm… Ei minulla oikeastaan ole
mitään suuria odotuksia. Tällä hetkellä odotan eniten nuorten kohtaamista
ja heihin tutustumista. Odotan myös
kesää ja rippikoululeirejä innolla!
Miten vietät vapaa-aikaasi?
Millaisen ensivaikutelman olet saanut työyhteisöstä?
Työyhteisö on ollut hyvin vastaanottava ja kaikki täällä ovat toivottaneet minut ilolla tervetulleeksi. Ensimmäisenä päivänä muutama työka-
Tällä hetkellä vapaa-aikani kuluu pääasiassa musisoiden. Soitan pianoa ja
kitaraa. Laulan myös. Katselen jonkun
verran elokuvia ja usein jään koukkuun
myös johonkin tv-sarjaan. Tykkään
myös todella viettää aikaa ystävieni
kanssa, mikä on tällä hetkellä haasteellista pitkien välimatkojen takia.
Tiedottaja tuli taloon
Kuka olet, ja mistä tiesi on kulkenut
Varkauteen?
Millaisen ensivaikutelman olet saanut työyhteisöstä?
Olen Suvi Pitkänen, asun tällä hetkellä Kuopiossa ja olen tiedottaja ammatiltani. Aikaisemmin olen työskennellyt viestintätehtävissä julkisen
ja yksityisen sektorin palveluksessa.
Kun huomasin, että Varkauden seurakunnassa on tiedottajan paikka vapaana, lähetin työhakemuksen. Olen
iloinen, että minut valittiin ja saan
nyt työskennellä täällä.
Varkauden seurakunta on lämmin ja
kotoisa työpaikka. Minut on otettu
erittäin hyvin vastaan ja tunnen oloni mukavaksi täällä.
Mikä viestinnässä kiehtoo?
Minusta on hauska seurata ajankohtaisia tapahtumia ja olla yhteistyössä
eri tahojen kanssa. Olen aina tykännyt kirjoittaa ja välittää tietoa. Seurakunnan viestinnässä kiehtoo merkityksellinen sanoma ja seurakuntalaisia innostavan viestinnän tekeminen.
Onko Varkaus sinulle entuudestaan
tuttu?
Varkaudessa kävin lapsena ja nuorena usein sillä olen kotoisin naapurikunnasta Leppävirralta. Varhaisimmat muistoni Varkaudesta liittyvät
kyläilyreissuihin täällä asuvien sukulaisteni luokse. Myös tehdasmaisema
ja katujen vilske oli jännittävää maalaistytön silmin. Aikuisiällä tieni on
vienyt töiden ja opintojen mukana eri
kaupunkeihin. Nyt onkin hauska tutustua Varkauteen uudelleen.
Millaisia odotuksia sinulla on työltä?
Haluan palvella Varkauden seurakunKotiviesti 1
l
22.1.2015
Miten vietät vapaa-aikaasi?
taa mahdollisimman hyvin ja tutustua täällä asuviin ja työskenteleviin
ihmisiin. Viestintätyö seurakunnassa
on monipuolista ja mielenkiintoista.
Meillä on hyvät edellytykset ja työvälineet kiinnostavan viestinnän tekemiseen. Viestintää koskeva palaute on erittäin tervetullutta lehtemme
Kotiviestin lukijoilta, nettisivujemme
käyttäjiltä ja kaikilta varkautelaisilta.
Lempiasioitani vapaa-ajalla ovat perhe, ystävät ja liikuntaharrastukset.
Nautin kun saan tehdä vaikka lumilinnoja lasten kanssa, käydä uimahallissa tai luontoretkillä. Myös lepo ja
hiljentyminen on tärkeää.
Kirkon penkit
kulumaan
Heikki Alanen
kirkkovaltuutettu
Oletko kirkon penkkien vakituinen kuluttaja vai kulutatko kirkon penkkiä vähän? Muistan omasta lapsuudestani, että silloinen kerhoni pitäjä Waltteri Koistinen (kuoli elokuussa
2014) kertoi, että olisi hyvä, jos poikakerhoista olisi aina Jumalanpalveluksissa joku kerholainen ”vartiovuorossa” kirkossa. Tuolloin oli
vielä Varkauden kirkossa aivan ovien jälkeen
kaksi lyhyttä penkkiä molemmin puolin. Noilla paikoilla tuli poikasena kulutettua kirkon
penkkiä. Penkit on hävitetty jo vuosikymmeniä sitten. Joten en voi enää niillä paikoilla istua. Oma ja vaimoni paikka on nykyisin vakiintunut kirkosta, jota pyrimme kuluttamaan
mahdollisimman paljon, aina kun siihen on
mahdollisuus. On mukava nähdä tuttuja messuissa ja olen huomannut, että useammat menevät entisille tutuille paikoilleen. Paikkoja on
kyllä paljon vapaana useampien ihmisten tulla. Jumalanpalvelus kaavaa on muutettu kymmenien vuosien aikana useasti ja siinä ”toivossa”, että ihmiset tulisivat ja löytäisivät paremmin tapahtuman. Mielessäni on useasti käynyt, että ne Jumalanpalvelukset, jota lapsena
sain kokea olivat mieleenpainuvia, erittäin hyviä, vaikka joskus ehkä saarna tuntui ”pitkältä”. Nykyisin saarnat eivät tunnu pitkiltä, niitä
vaan pohdiskele eritavalla mielessään. Kirkossa on nyt hyvä kuuluvuuskin, kun viime vuonna saatiin uudet äänentoistolaitteet.
Uusi valtuustokausi alkaa, uudet henkilöt ottavat vastuuta seurakunnan hallinnosta. Toivottavasti myös meistä kaikista luottamushenkilöistä ja seurakunnan työntekijöistä
sekä varkautelaisista tulee ”kirkon penkin kuluttajia messuissa” ja seurakunnan tilaisuuksissa. Ensimmäisen kerran olin vastuuta kantamassa Varkauden seurakunnan kirkkovaltuustossa v. 1975 ja siitä eteenpäin. Tänä vuonna olen ollut yhtäjaksoisesti joko kirkkovaltuustossa tai kirkkoneuvostossa neljäkymmentä vuotta. Laittakaamme yhteistyöllä kirkon
penkit käytössä kulumaan.
Onko sinulla jotain terveisiä seurakuntalaisille?
Seurakuntalaisia kiinnostava viestintä syntyy seurakuntalaisten kautta. Tervetuloa juttusille!
5
radiokirkko
Jumalanpalvelus radioidaan Varkaudesta ensi sunnuntaina
Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka
Sunnuntaina 25.1.2015 kannattaa olla radion äärellä Yle Radio 1 viritettynä
sillä jumalanpalvelus radioidaan Varkauden pääkirkosta klo 10. Messusta vastaavat
kirkkoherra Olli Tynkkynen ja seurakun-
tapastori Arja Päivärinta. Musiikista huolehtii Tapani Majuri. Mukana on myös
Varkauden seurakuntakuoro johtajanaan
Tapani Majuri.
Ylen radioaalloilta voi päivittäin
kuunnella hengellistä ohjelmaa. Aamuhartaudet lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaista lauantaihin klo 6.15, toinen lähetys
klo 7.50. Iltahartaudet lähetetään maanantaista perjantaihin klo 18.50 ja lauantaisin
klo 18.00. Luterilainen jumalanpalvelus lä-
hetetään sunnuntaisin klo 10.00.
Lähetyksen jälkeen hartauksia voi kuunnella kuukauden ajan internetistä Yle Areenasta.
Tasavertaisia ja tavallisia me ollaan
Vuonna 2014 marraskuun
toisella viikolla vietettiin
valtakunnallisesti Sokeain viikkoa. Sokeain viikon tarkoituksena on nostaa esiin näkövammaisille
tärkeitä teemoja.
Teksti ja kuva: Kaisa Kolehmainen
Varkaudessa aktiivisesti toimiva näkövammaisten kerho juhli teemaviikkoa kaupungintalolla 13.11. parinkymmenen ihmisen voimin. Juhlaan toi tervehdyksensä kaupunginjohtaja Hannu Tsupari ja seurakunnalta kappalainen Niina Lehmusoksa.
Tunnelma juhlassa oli vapautunut ja rento. Keskusteltavaa ja kerrottavaa riitti, ja
innostuttiinpa pöydästä ehdottamaan yhteislauluakin. Ihmisten kohtaaminen ja
maistuvat tarjoilut aiheuttivat tyytyväistä hyminää. Suloisuuspisteet sen sijaan keräsivät kuusivuotias Taika ja kahdeksanvuotias Minja, jotka äitinsä Iiris Salmelan kanssa esittivät muutaman laulun juhlakansalle.
Juhlia on vain silloin tällöin, mutta Varkaudessa toimiva näkövammaisten kerho kokoontuu säännöllisesti. Kerhon kausisuunnitelma koostuu varsin monipuolisesta ohjelmasta. Kerhon väki on syyskauden aikana muun muassa käynyt teatterissa, jumpannut, opetellut tietotekniikkaa ja
askarrellut.
– Meillä on monipuolista ohjelmaa, vieraita ja kaikenlaista tekemistä. Tärkeintä
on kuitenkin se vertaistuki. Meitä yhdistää
sama asia, näkövammaisuus. Itse olen ollut
kymmenen vuotta näkövammaisena ja nyt
haluan kannustaa ja olla tukena muillekin
näkövammaisille, kertoo aktiivinen kerholainen Leena Sutinen.
Hän toivoo, että näkövammaiset kohdattaisiin tavallisina ihmisinä.
– Hyvä on kertoa kuka on ja kenelle puheensa kohdistaa.
Leena Sutinen antaa esimerkin kerhon viime
syksyn askarteluista. Kierrätysmateriaaleista
valmistetut siilit koristivat juhlapöytää.
6
yhteisvastuu
Ryhdy arkienkeliksi ja tule mukaan Yhteisvastuukeräykseen!
Järjestämme Yhteisvastuun lipaskeräys-
Ilmoittauduthan 6.2. keräykseen 2.2.
Lippaat ja liivit jaetaan Kuoppakan-
tempaukset kauppojen ovilla perjantaina
6.2. ja maanantaina 16.3., molempina päivinä klo 9 alkaen.
mennessä ja 16.3. tapahtuvaan keräykseen
11.3. mennessä.
kaan työkeskuksella. Tarjolla on myös kahvia ja pientä purtavaa.
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: dia-
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Keräysvuoron voi varata entiseen malliin diakoniatoimistosta Reijolta. Yhden
keräysvuoron pituus on yksi tunti.
koniatoimisto, Reijo, p. 040 701 6630
Seurakuntavaalien äänikuningatar
Katja Saraketo
Teksti ja kuva:
Suvi Pitkänen
Tuore kirkkovaltuutettu Katja Saraketo haluaa tehdä Varkaudesta hyvän kaupungin asua ja elää:
– Olisi kiva jos lapsemme eivät aikuisiksi
varttuessaan olisi heti ensimmäisenä suuntaamassa muualle vaan viihtyisivät täällä.
Vaikka Saraketo tuntee paljon varkautelaisia, oli seurakuntavaaleissa saatu suuri
äänimäärä hänelle yllätys.
– Ajattelin, että pääsen nipin napin valtuustoon, mutta ääniä tulikin paljon enemmän. Ehkä syy on siinä, että pelkän asioista valittamisen sijaan olen päättänyt toimia, sanoo monessa mukana oleva energinen Saraketo ja muistelee nuoruutensa
kohtaamisia seurakunnassa.
– Olin rippileirin jälkeen isoskoulutuksessa ja samaan aikaan elämääni osui villimpi vaihe. Aina en jaksanut keskittyä
olennaiseen ja isoskoulutuksen lopuksi pelkäsin, että minua ei valita leireille.
– Elävästi mieleeni jäi miten ohjaajamme Lahja Moilanen näki kaiken ylimääräisen vouhotukseni läpi. Hän sanoi, että tulet saamaan paljon aikaiseksi kunhan
suuntaat tuon valtavan energiamääräsi oikeiden asioiden tekemiseen.
– Tätä ohjetta olen pyrkinyt noudattamaan, nauraa Saraketo.
Saraketo työskentelee päihdetyöntekijänä Varkaudessa. Työssä nähdyt ja koetut
asiat ovat saaneet Sarakedon innostumaan
vaikuttamisesta ja päätöksenteosta kirkollisella puolella.
– Olen utelias ja kiinnostunut näkemään
kirkon toimintaa sisältäpäin. Haluan olla
mukana luottamushenkilönä, sillä ihmiset
ne päätökset tekevät.
Sarakedon perhe on osallistunut seurakunnan toimintaan kuorolaulun, sählyn
pelaamisen ja kerhojen kautta.
Sarakedon mielestä seurakunnan toiminta on Varkaudessa monipuolista. Hänelle on tärkeää, että seurakunnan ovet
ovat kaikille avoinna.
Saraketo ei ymmärrä kirkosta eroamisen
boomia.
– Jos seurakuntaa ei olisi, Varkaus olisi huomattavasti ikävämpi paikka, sanoo
Saraketo.
Saraketo haluaa, että säästöistä huolimatta heikoimmassa asemassa olevat saavat seurakunnalta tarvitsemansa avun.
– Aion tarttua rohkeasti luottamustehtävien hoitamiseen. En pelkää haasteita, sillä
elämä on opettanut tähän mennessä, että
mikä ei tapa, ei ole niin vakavaa.
Saraketo unelmoi ihmisläheisestä seurakunnasta, jonka kynnys olisi niin matala,
että aivan kaikkien olisi helppo tulla toimintaan mukaan.
Hän toivoo, että kirkossa käyminen olisi kaikkea muuta paitsi tylsää. Seurakunnan toiminnan ja ihmisten tarpeiden täytyy kohdata.
Katja Saraketo
Uudet luottamushenkilöt ovat päässeet
hyvään alkuun
tehtävissään.
Kiitokset kaikille
äänestäjille, usko
hyvän tekemiseen
jatkuu
vaalien jälkeenkin.
Kotiviesti 1
l
22.1.2015
7
Luottamushenkilöt
aloittivat nelivuotisk
Varkaudessa seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt aloittivat toimintakautensa vuoden vaihteessa.
Kaudelle 2015 – 2018 valittuja luottamushenkilöitä on
27, kuten edelliselläkin toimintakaudella.
Edelliseltä nelivuotiskaudelta pääsi jatkamaan 11 henkilöä.
VARKAUDEN SEURAKUNNAN KIRKKOVALTUUSTO
Luottamushenkilön nimen jäljessä on henkilön ikä, ammatin jäljess
Kirkonväen sosialidemokraatit
Saraketo Katja, 41,
päihdetyöntekijä,
toiminnanjohtaja,
222, uusi
Alanen Heikki, 66,
järjestösihteeri,
eläkeläinen, 156
Aro Jorma, 73,
tuoteryhmävastaava,
eläkeläinen, 90
Ik
la
Hedman Pia, 45,
sosiaaliohjaaja, 40
Hynninen Pirjo, 62,
yrittäjä, eläkeläinen,
36, uusi
Ropponen Esko, 79,
kylätiennäyttäjä, 30, uusi
V
43
uu
Ihalainen
Anna-Maija, 51,
koulutettu hieroja,
jalkojenhoitaja, 62, uusi
Vehmanen Riitta, 55,
hammaslääkäri, 56
M
72
Hynninen Kati, 33,
palvelupäällikkö,
sairaanhoitaja, 53
Er
op
Teksti: Suvi Pitkänen
Tuoretta näkemystä seurakunnan päätöksentekoon on luvassa, sillä uusia valittuja on
17.
Nuorin kirkkovaltuutettu on myös moukarinheittäjä.
Nuorin
kirkkovaltuutettu
Teksti ja kuva: Roosa Eronen
– Olen Roosa Eronen ja kotoisin Varkaudesta.
Perheeseeni kuuluu isä, isosisko ja koira. Käyn
Varkauden lukiota viimeistä vuotta. Ensi keväänä aion hakea Helsingin Valtiotieteelliseen
opiskelemaan yhteiskuntapolitiikkaa.
– Seurakuntavaaleihin lähdin ehdolle, koska minua pyydettiin mukaan ja ajattelin, että
miksipä ei. Kaikki on minulle vielä melko uutta, mutta odotan innolla tulevaa. Haluan tuoda nuorta näkökulmaa päätöksentekoon sekä
saada nuorten ääntä kuuluviin.
– Varkauden seurakunnan tämän hetkinen
tilanne näyttää mielestäni melko hyvältä. Varkauden seurakunnassa, niin kuin muissakin
seurakunnissa on varmasti viime aikoina puhuttanut taloustilanne ja säästöjen tekeminen.
Uskoisin myös, että tasa-arvoinen avioliittolaki on herättänyt laajaa keskustelua.
– Unelmieni seurakunta olisi avoin ja suvaitsevainen. Sellainen, jossa jokainen saisi olla vapaasti sellainen kuin on ja ajatella maailmasta omalla tavallaan. Siellä saisi kyseenalaistaa asioita ja olla mukana päättämässä asioista. Saisi uskoa vahvasti jumalaan tai epäillä
sen olemassaoloa. Unelmien seurakunnan tulisi olla lähellä ihan tavallisia tallaajia. Seurakunnan tulisi olla aktiivinen ja seurata aikaansa, mutta vaalia silti tiettyjä ”perinteitä”.
– En osaa näin etukäteen sanoa mikä luottamushenkilönä tulee olemaan vaikeinta ja mikä mukavinta. Sen näkee sitten. Kirkkovaltuusto joutuu kuitenkin miettimään ja punnitsemaan, mistä luovutaan ja mistä ei. Esimerkiksi jos taloustilanne pakottaa vähentämään virkoja.
– Päätösten teko ei varmasti tule olemaan
aina helppoa.
– Vapaa-aikani kuluu aika pitkälti urheilun
parissa, sillä heitän itse moukaria ja sen lisäksi
ohjaan nuorempien yleisurheilukoulua. Muutoin tykkään viettää aikaani ystävien kanssa,
shoppailla sekä matkustella.
8
Luottamushenkilöiden ammatillinen tausta on monipuolinen. Osaamista löytyy laajasti yhteiskunnan eri aloilta; muun muassa kulttuurin ja liiketalouden aloilta. Myös terveydenhoitoalan osaaminen on hyvin edustettuna.
Moni kirkkovaltuutettu on jo entuudestaan
aktiivisesti mukana erilaisissa luottamustehtävissä asuinpaikallaan, harrastusten piirissä
tai elämäntilanteeseen liittyen. Seurakunnan
luottamustehtävät tuovat kiinnostavan lisän ja
vaikuttamiskanavan yhteisiin asioihin.
Edelliskauteen verrattuna Kirkonväen sosialidemokraatit sai neljä valtuustopaikkaa lisää
ja näin kasvoi suurimmaksi ryhmäksi.
Toiseksi suurin ryhmä on Varkauden Kokoomus, joka sekin sai yhden paikan lisää ja samalla kasvatti luottamushenkilöidensä määrän seitsemään.
Varkauden keskustalle ja Yhteistuumin poliittisesti sitoutumattomille vaalitulos toi neljä
valtuustopaikkaa molemmille.
Edellisen kauden luottamushenkilöt jättivät
seuraajilleen velattoman ja vakaan seurakunnan. Varkauden seurakunnan talous on pystytty pitämään haasteista huolimatta tasapainossa.
Yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja verotulojen väheneminen nakertavat
seurakunnan varoja, joten napakkaa otetta talouden hoitoon tarvitaan jatkossakin.
Tällä toimintakaudella luottamushenkilöt
pääsevät ratkomaan muun muassa seurakunnan kiinteistöihin ja henkilöstöön liittyviä kysymyksiä.
Käytännön työtä luottamushenkilöt tekevät
yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa seurakunnan luottamuselimissä
Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita.
Varkaudessa luottamushenkilöt ovat päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.
Kirkkovaltuuston kokous on julkinen tilaisuus.
Varkauden keskusta
Pulkkinen Sinikka, 68,
palvelukeskuksen
johtaja, eläkeläinen, 104
Varkauden Kokoomus
Laitinen Pertti, 73,
rikosylikonstaapeli,
eläkeläinen, 110
Selkomaa Minna,
49, erityisluokanopettaja, 54, uusi
Nummela Riitta, 65,
eläkeläinen, 29, uusi
Yhteistuumin poliittisesti sitoutumattomat
Paatsola Pauli, 46,
tietoturva-asiantuntija,
FM, 72
Toivanen Anne, 62,
ulkomaankirjeenvaihtaja, 43, uusi
Immonen Ahti, 74,
eläkeläinen, 32, uusi
R
ke
kautensa
Voutilainen Nina,
3, tradenomi, 30,
usi
Jumppainen Pauli,
68, eläkeläinen, 60
Tyrväinen Jukka,
63, teatterinjohtaja,
28, uusi
Kirkkovaltuuston ensimmäisessä kokouksessa 13.1.2015 puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi 2015 - 2016 Heikki Alanen
ja varapuheenjohtajaksi Katja Saraketo.
Kirkkoneuvosto
sä on henkilökohtainen äänimäärä.
konen Jaakko, 31,
akimies, 63, uusi
Kirkkovaltuuston
puheenjohtaja,
kirkkoneuvosto ja johtokunnat
vuosiksi 2015 – 2016
Asikainen Sini, 19,
lähihoitaja, 43, uusi
Putkonen Eija, 60,
ryhmäavustaja,
perhepäivähoitaja,
26, uusi
Varapuheenjohtaja:
Laitinen Pertti
Henkilökohtainen varajäsen:
Ketola Pauli
Varsinaiset jäsenet:
Aro Jorma
Heinonen Riitta-Leena
Hynninen Kati
Hynninen Pirjo
Ikonen Jaakko
Jumppainen Pauli
Paatsola Pauli
Pulkkinen Sinikka
Saraketo Katja
Henkilökohtaiset varajäsenet:
Sallinen Pauli
Nummela Riitta
Rundelin Marita
Voutilainen Nina
Karvinen Eero
Alanen Heikki
Lyytikkä Pentti
Vehmanen Riitta
Asikainen Sini
Hautainhoitorahaston johtokunta
Eko Ropponen
on uusi
kirkkovaltuutettu
Puheenjohtaja:
Aro Jorma
Henkilökohtaiset varajäsenet:
Sallinen Pauli
Teksti ja kuva:
Suvi Pitkänen
Jäsenet:
Hynninen Pirjo
Ikonen Jaakko
Martikainen Olavi Nummela Riitta
Rothström Markko
Voutilainen Nina
Putkonen Eija
Karvinen Eero
Ropponen Risto
Puurtinen Laura
Ruotsalainen Sakari
Tuovinen Saija
Kasvatustyön johtokunta
Puheenjohtaja:
Jumppainen Pauli
Henkilökohtainen varajäsen:
Ikonen Jaakko
Jäsenet:Henkilökohtaiset varajäsenet:
Hyttinen Keijo
Immonen Ahti
Putkonen Eija
Hynninen Pirjo
Selkomaa Minna
Ahlfors-Boman Jonna
Ursin Jani
Jääskeläinen Ritva
Vehmanen Riitta
Widgren Heljä
Voutilainen Nina
Asikainen Sini
Martikainen Olavi,
2, agrologi, 38
Seurakuntapalvelun johtokunta
Puheenjohtaja:
Ketola Pauli
ronen Roosa, 18,
piskelija, 49, uusi
Heinonen RiittaLeena, 73, Varkauden
Sotainvalidit ry
toiminnanjohtaja,
ent. rehtori, 44, uusi
Rundelin Marita, 49,
DI, suunnittelija, 34
Henkilökohtainen varajäsen:
Immonen Seppo
Jäsenet:Henkilökohtaiset varajäsenet:
Aro Jorma
Tyrväinen Jukka
Eronen Roosa
Mäntymaa Kaisa
Ihalainen Anna-Maija
Peltola Mirja
Immonen Ahti
Puustinen Keijo
Saraketo Katja
Rikalainen Anita
Toivanen Anne
Raatikainen Eila
Kangaslammin kappelineuvosto
Jäsenet:Henkilökohtaiset varajäsenet:
Asikainen Sini
Sallinen Pauli
Malkki Liisa
Ihalainen Anna-Maija
Pulkkinen Sinikka
Vehmanen Riitta
Ropponen Esko
Pöllänen Jussi
Ruotsalainen Sakari
Immonen Seppo
Varkauden seurakunnan edustajaksi Rautalammin rovastikuntaneuvostoon valittiin yksimielisesti Pauli Paatsola ja hänen varajäsenekseen Anne Toivanen.
Raatikainen Eila, 55,
eittiömestari, 28, uusi
Kotiviesti 1
l
22.1.2015
Esko Ropponen asettui kuvaan kylätoiminnasta
saadun kunniakirjan kera.
Uusi kirkkovaltuutettu Esko, tuttavallisemmin Eko, Ropponen tituleeraa itseään
Harjurannan kylätiennäyttäjäksi. Hänen portinpielessään tuikkii kynttilä talvipimeilläkin
ja silmissä loistaa valoisa katse. Ropposella on
takanaan mittava ura liike-elämän palveluksessa elintarvikealalta.
Monipuolisten liikeyrityksen johtamis- ja
kehittämistehtävien lisäksi toimelias Roppolan
isäntä on vuosia vaikuttanut erilaisissa luottamustehtävissä. Kuitenkin Varkauden seurakunnan luottamustehtävät ovat hänelle uusi
aluevaltaus. Seurakuntavaaleihin ehdolle hänet sai innostettua pitkäaikainen ystävä, joka
Ropposen mukaan tietää hänen ihmisläheisen luonteensa.
– Olen aina halunnut olla pienen ihmisen
puolella. Luottamustehtäviin mukaan lähteminen on edelleen minulle luontevaa, kertoo
Ropponen.
Esko Ropponen asuu vaimonsa kanssa vuonna 1814 perustetulla kotitilallaan. On selvää,
että 57 vuotta yhteistä taivalta puolison kanssa
ja rakkaus kotikylää kohtaan ovat asioita, jotka merkitsevät hänelle erittäin paljon. Seurakuntatyössä Ropponen haluaa pitää ikäihmisten puolta.
– Monessa kylässä talojaan asuttavat eläkeikäiset kun nuoret muuttavat töiden perässä
muualle. On pidettävä huolta lähimmäisestä,
puhallettava yhteen hiileen ja esimerkiksi järjestettävä kyläturvallisuutta lisäävää toimintaa, sanoo Ropponen.
Uutena kirkkovaltuutettuna Ropponen
odottaa hyvää yhteistyötä eri ryhmien kanssa.
Se taas syntyy luottamuksesta ja päätöksistä,
jotka ovat mahdollisimman monen mieleen.
– Yhdessä tekemällä voi saada paljon hyvää
aikaiseksi, sanoo pitkäaikaisena kyläyhdistyksen puuhamiehenä toiminut Eko ja mainitsee
esimerkkeinä Harjurannan Luontokirkon, Kylätuvan ja uimarannan.
Esko Ropponen on tutustunut moniin ihmisiin elämänsä varrella. Juuri ystävien ja työkavereiden luottamus on antanut kipinän jatkaa ja selviytyä haasteellisistakin paikoista.
Eko on utelias uusia luottamustehtäviä kohtaan Varkauden seurakunnassa. Hänen unelmiensa seurakunnassa nuoret ja iäkkäämmät
voisivat kohdata helposti ja tukea toisiaan eri
elämänvaiheissa.
9
oma tontti
Tule kanssamme tukemaan yksinäisiä
Varkauden seurakunta järjestää lähimmäispalvelun peruskurssin kahtena maanantaina 9.3. ja 16.3.
klo 9–15. Puurtilan seurakuntakodilla osoitteessa
Murhilahdentie 94.
Lähimmäispalvelu on seurakunnan tarjoamaa tukea yksinäisille. Moni kaipaa kuuntelijaa ja rinnalla
kulkijaa. Tarvitsemme uusia vapaaehtoisia toimin-
Teksti: Suvi Pitkänen ja Marita Rundelin
Kuva: Marita Rundelin
Edelliseltä toimintakaudelta jatkava kirkkovaltuutettu Marita Rundelin vastasi Kotiviestin
toimituksen kiperiin kysymyksiin:
1. Millä mielellä lähdet jatkamaan
uottamustehtäviä seurakunnassamme?
Kiitollisin ja innostunein mielin! Edellinen
valtuustokausi oli mielenkiintoinen ja opettavainen.
näet
Ilmoittaudu kurssille mukaan 20.2. mennessä,
niin sovitaan samalla kurssin alkukeskusteluaika.
Lisätietoja antavat diakoniatyöntekijät Ellen,
p. 040 5237 960 ja Pia, p. 040 5727 810.
Kurssi ei sido mihinkään ja on maksuton.
Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Varkautelaisia tunnelmia
alkaneelle vuodelle
pysäkillä
2. Minkälaisena
yleisen tilanteen?
taan mukaan. Lähimmäispalvelun kurssi syventää
tavallisia ihmissuhdetaitoja, kuten vuorovaikutusta, kuuntelua ja kohtaamista. Lisäksi käymme läpi
vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja muut toimintaamme määrittävät asiat. Yhdessä myös opimme
kuinka parhaiten voi kohdata muistisairaan, masentuneen tai liikuntarajoitteisen lähimmäisen.
seurakuntamme
Aika hyvänä. Velaton talous, hyviä työntekijöitä ja vakaampi tilanne jäsenistön suhteen
kuin tuulisissa suurkaupungeissa.
Teksti ja kuva: Antti Immonen
Uusi vuosi tuo tulleessaan uudet tavoitteet, suunnitelmat ja unelmat. Tilanne on kaksijakoinen. Toisaalta vastassa on kokonaan uusia haasteita mikä tuo mielekkyyttä tulevaa kohtaan.
Samaan aikaan mennyt vuosi on
vielä tuoreessa muistissa iloineen, suruineen ja erilaisine elämän tapahtumineen.
Piipahdimme Kotiviestin toimituksesta kysymään mitä mieltä aiheesta
on seurakuntalainen Riitta Nupponen.
Pitkän uran tehnyt valokuvaaja ja
yrittäjä Riitta Nupponen suhtautuu
valoisasti alkaneeseen vuoteen. Hänen näyteikkunassaan on kyltti ”Suomi Nousuun”. Positiivinen ajattelu on
kaiken perusta.
Varkauden seurakunnan toiminnan
Riitta kokee hyvin positiiviseksi. Tapahtumia on monenlaisia ja kaikille
etsiville löytyy jotakin.
Lisäksi kirkko on viime vuosina satsannut erityyppisiin tilaisuuksiin ja
tapahtumiin. Erityisesti mieleen ovat
jääneet monenlaiset kirkossa pidetyt
konsertit.
Mitään radikaaleja uudistuksia Riitta ei toivo. Sen sijaan hänen mukaan-
3. Mikä Varkauden seurakunnassa on
puhuttanut eniten viime vuosina?
Talous ja tulevaisuus. Valoisin mielin eteenpäin!
4. Mikä seurakunnan asioiden hoitamisessa
on vaikeinta?
Se, että on huomioitava aina talouden asettamat reunaehdot. Ei voi tehdä kaikkea mahdollista kivaa ja niin laajasti kuin ehkä haluttaisiin.
5. Mikä on mielekkäin osa?
Omalta osaltani koen seurakunnan viestinnän yhdeksi hyvin tärkeäksi osaksi toimintaa.
6. Miksi lähdit ehdolle seurakuntavaaleissa?
Mikä motivoi Sinua?
Minua houkutteli mahdollisuus vaikuttaa
omalla osaamisella ja elämänkokemuksella
Varkauden seurakunnan toimintoihin ja tulevaisuuteen.
7. Millaisesta seurakunnasta unelmoit?
Valoisasta ja suvaitsevaisesta joukosta tekemässä yhdessä parempaa huomista. Kaikille erilaisille ihmisille löytyy tilaa.
Marita nappasi selfien
eli omakuvan.
10
Valokuvaaja Riitta Nupponen pitää seurakunnan musiikkiohjelmistoa antoisana.
sa kyse on siitä, että muilta kiireiltä
ehtii ja jaksaa lähteä mukaan aivan
tavalliseen arkipäivän jumalanpalvelukseen.
Kokonaisuutena Riitan suhde seurakuntaan on vuosikymmenien saatossa
ollut lämmin ja muistot jo lapsuudesta
korostavat tätä.
Asioihin ovat olleet vaikuttamassa myös kokemukset kirkoista muualla Suomessa. Pitkän linjan yrittäjänä
Riitta tietää hyvin sen, että myös
seurakunnan varat ovat rajalliset ja
toiminnan on mahduttavat niihin
puitteisiin.
Yhteisvastuu 2015 tukee vapaaehtoistyötä ja lasten koulutusta
Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi
Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan
Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimaiseksi erityiskohteeksi. Suurella Sydämellä on vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu, jonka kautta voi ilmoittautua
erilaisiin vapaaehtoistehtäviin eri syistä
ahdingossa olevien lähimmäisten autta-
miseksi. Verkosto kokoaa yhteen eri paikkakunnilla tehtävää vapaaehtoistyötä ja
sen kautta voi myös pyytää itselleen apua.
Suurella Sydämellä -verkosto toimii tällä
hetkellä noin 30 paikkakunnalla. Yhteisvastuuvaroin Suurella Sydämellä -verkoston toimintaa laajennetaan valtakunnalliseksi.
Hankkeen toteutusta koordinoi Kirkkopalvelut ry.
Yhteisvastuun ulkomaisena esimerkkikohteena vuonna 2015 on Haiti, jossa keräysvaroin tuetaan lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista.
Yhteisvastuu 2015 käynnistyy sunnuntaina 1.2.
Apua Suurella sydämellä
Teksti: Salla Peltonen
Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka
21-vuotias Pilvi on muutaman kuukauden ikäisen pikkupojan yksinhuoltajaäiti. Vielä reilu vuosi sitten hän suunnitteli perhettä, avioliittoa ja yhteistä elämää
miehensä kanssa. Yllättäen suhde kuitenkin kariutui ja Pilvi jäi odottamaan lasta
täysin yksin.
– Kun poika syntyi, huomasin pian tarvitsevani apua. Vanhemmat asuvat kaukana ja osa ystävistä lopetti yhteydenpidon.
Tunsin olevani aivan yksin. Löysin netistä
Suurella Sydämellä -palvelun ja jätin sinne
ilmoituksen avuntarpeestani.
– Avun pyytäminen tuntui vaikealta,
koska tunsin, ettei sitä saisi pyytää. Ehkä
se johtuu kasvatuksesta, Pilvi pohtii.
Laskut vai ruoka? Ennen lapsen syntymää Pilvi ennätti valmistua varastonhoitajaksi, muttei olemaan työelämässä, joten
hän saa minimiäitiysrahaa.
– Vuokra nielee suurimman osan tuloistaKotiviesti 1
l
22.1.2015
ni, eivätkä äitiys-, asumis- ja elatustuet riitä
elämiseen. Tai riittäisivät kyllä, jos ne maksettaisiin kaikki yhdellä kertaa. Silloin minulle jäisi kuukaudessa rahaa vuokran ja laskujen jälkeen 300–400 euroa, Pilvi kertoo.
– Nyt joudun jatkuvasti tasapainoilemaan laskujen maksamisen ja ruoan ostamisen välillä. Omista uusista vaatteista
tai harrastuksista on turha edes haaveilla.
Olen itse vaikka syömättä, kunhan vauva
saa kaiken tarvitsemansa.
Avunpyynnön myötä Pilvin elämään tuli Tuire. Vapaaehtoinen auttaja, joka Pilvin
mukaan merkitsee hänelle enemmän kuin
sanat riittävät kuvaamaan.
– Aluksi en pystynyt käsittämään, miten joku voi auttaa aivan vierasta ihmistä
tuosta noin vaan, Pilvi muistelee ensikohtaamistaan Tuiren kanssa.
– Jos Tuirea ei olisi, luottotietoni olisivat menneet. Ehkä olisin kadulla, Pilvi toteaa vakavana.
Omat kokemukset motivoivat autta-
maan. Tuire toimii Suurella Sydämellä
-verkostossa vapaaehtoisena talousneuvojana. Pilvin lisäksi hän auttaa tällä hetkellä neljää muuta nuorta selviämään arjesta pienillä tuloilla, löytämään työtä ja saamaan elämänsä järjestykseen. Tuiren suuri
sydän ulottuu kuitenkin talousasioita laajemmalle.
– Pilvin kanssa soittelemme, lähetämme
sähköpostia ja tapaamme, kun hän tarvitsee apua. Olen sanonut, että minulle voi
soittaa koska tahansa, kun tuntuu pahalta.
Ongelmat on helpompi selvittää, kun niihin tarttuu heti, Tuire kertoo.
– Sain itse lapsen 19-vuotiaana ja olen
yrittäjänä käynyt läpi monet ylä- ja alamäet, joten tiedän, mitä niukka arki on. Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Tuire tekee edelleen satunnaisesti töitä.
– Nyt minulla on kuitenkin enemmän
vapautta tehdä sitä, mistä tykkään. Tuntuu hienolta, kun näkee saaneensa autettua toista.
– Ketään ei saa jättää yksin, se on todel-
la huono tie ihmiselle, Tuire sanoo ja kertoo seuraavansa nuoria siihen asti, että he
saavat elämänsä järjestykseen.
Hyvä lähtee kiertoon. Taloudellisista
murheista huolimatta Pilvi nauttii arjesta
vauvan kanssa.
– Lapsi tuo elämään valtavasti iloa, voimaa ja halua saada asiat kuntoon. Olen oppinut sen, että jokainen hetki lapsen kanssa on merkityksellinen ja ennen kaikkea
uskomaan itseeni äitinä, vaikka välillä pelkään, että minua ja jaksamistani äitiyteen
aliarvioidaan, Pilvi sanoo.
Hyvä on jo lähtenyt kiertämään. Pilvi
kertoo lahjoittavansa pienistä tuloistaan
kuusi euroa kuussa lasten auttamiseen tehtävään työhön.
– Olen myös pystynyt tukemaan raskaana olevia ystäviäni, jotka ovat huolissaan
oireista, joita minullakin oli odotusaikana.
– Tulevaisuudessa haluaisin auttaa ihmisiä enemmän, Pilvi sanoo ja kertoo haaveilevansa myös työstä musiikin parissa.
11
Yhteisvastuu onnistui edistämään saattohoidon kehitystä
Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle viime vuonna 3 944 588,33
euroa. Suomessa yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon
osaamisverkosto.
Keräyksen tuotolla kuolevien parissa
työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoi-
don tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin.
%), Kirkon diakoniarahaston ja hiippakuntien (10 %) sekä seurakuntien diakoniatyön (10 %) kesken.
Keräystilitys luovutettiin 21.10. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti
Sauli Niinistölle. Tuotto jaetaan Kirkon
Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun (60 %), TERHO-säätiön (20
Katso seurakuntakohtaiset yhteisvastuukeräyksen tulokset: yhteisvastuu.fi.
Jäähyväisten talossa
Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka
Marraskuussa kaksitoista vuotta sitten ajoin yötä vasten saattohoitokodin pihaan. Olimme iltapäivällä saaneet tietää,
että isä siirrettäisiin seuraavana aamuna
keskussairaalasta tähän taloon. Meille se
oli järkytys. Mikään ei enää pelastaisi isää
elämälle. Hoidot oli lopetettu ja yllättäen
isää oltiin tuomassa paikkaan, jossa joutuisimme kohtaamaan hänen kuolemansa
silmästä silmään. Ajatus tuntui hirveältä.
Oliko isä muka jo saattohoitokuntoinen?
Näinkö kylmästi hoidot lopetettiin? Isähän oli vielä kutakuinkin tolpillaan. Ei tosin enää kävelykykyinen ja ajatuskin harhaili samassa lauseessa New Yorkin pilvenpiirtäjistä heilimöivään viljapeltoon ja siitä Paasikiveen.
Me olimme kokemattomia. Emme olleet
tajunneet, että kuolema rupeaa ottamaan
jossain kohtaa juoksuaskeleita.
Isän syöpädiagnoosista oli kulunut vasta
neljä kuukautta. Tuosta päivästä äidin ja
meidän sisarusten elämä pyörähti raiteiltaan. Kesäsuunnitelmat pantiin syrjään.
Omien perheiden tarpeet ja murheet tuntuivat mitättömiltä. Meistä oli tullut yökaudet isän sairauden ennustetta ja hoitoa
googlettavia uupuneita naisia, joita ahdistus lamasi heti aamusta.
Öisin puolisomme heräsivät nyyhkytyksiin.
Nyt siis istuin pimeässä autossa saattohoitokodin parkkipaikalla, katseilta piilossa. Ikinä ei ollut tuntunut tältä. Itkin
ja vaikersin.
Aamun tunnemyrskyn varalta olin halunnut tulla katsomaan, miltä isän viimeisen vuoteen talo näytti. Siinä se nökötti vaatimattomana kerrostaloalueen kainalossa. Yölamppujen kajo näkyi kaihtimien takaa.
Minusta tuntui luonnottomalta, että
kaikki oli niin tyyntä ja levollista, vaikka
sisällä tehtiin kuolemaa.
”Tähän asti kaikki vaikuttaa erittäin hyvältä” isä totesi hoitajille, kun hänet oli
asetettu saattohoitokodissa oman huoneensa sänkyyn.
– Miltähän tuntuisi olla näin hienon
sairaalan ylilääkäri, hän pohdiskeli.
Minulla oli ristiriitainen olo. Talo oli
kodikas ja ajatuksella kauniiksi sisustettu. Kaikki henki kunnioitusta potilaita ja
omaisia kohtaan. Henkilökunta oli hämmentävän lempeää ja läsnäolevaa. Mutta
toimittiinko täällä niinkuin sairaalassa? Kai
laventelin värisen pussilakanan alla korisevaa isää yritettäisiin kaikin konstein pitää
mahdollisimman pitkään hengissä? Onnistuisiko se pelkällä oireitten hoidolla?
Vajaan viikon kuluttua isä kuoli. Kun
ajoimme saattohoitokodista ruumisauton
perässä hautausmaan kappelille, ja kerros-
talojen kainalossa nököttävä talo jäi taakse, autossa istui neljä muuttunutta ja viisastunutta isästään orvoksi jäänyttä aikusta naista. Isä oli jo pitkään ollut valmis
kuolemaan. Me olimme kypsyneet luopumaan hänestä vasta saattohoitokodissa.
Helpotus, uusi elämänvoima ja ilo alkoivat vähitellen virrata sisikuntaan. Isän
saattohoitojakso oli ollut kuin ehyt, kipeänkaunis paketti. Häntä oli hoidettu taidolla ja kunnioituksella. Mitään ei puuttunut, mitään ei ollut liikaa. Isä sai loitota
elämästä vailla ahdistusta ja kipuja. Hän
sai levätä ilman ylimääräisiä, hyödyttömiä
toimenpiteitä ja olla turvassa saattohoidon
tietotaidon toteutuspaikalla. Tämän kokemuksen jaoimme kaikkien niitten omaisten kanssa, jotka olivat jättäneet kiitosviestin saattohoitokodin muistokirjaan.
Isän viimeinen sana oli ”hyvä”. Sen hän
sanoi hoitajaa halaten havahduttuaan viimeisen kerran syvästä unestaan.
Yhteisvastuu ja Ilta-Sanomat järjestivät
yhteistyössä Saattohoito ja hyvä kuolema
-aiheisen kirjoituskilpailun keväällä 2014.
Kilpailun voitti nimimerkki Viimeisen
äärellä tekstillään Jäähyväisten talossa.
12
ruisnappi
Rukouksesta iloa ja turvaa
Teksti: Monica Vikström-Jokela
Harvasta tavasta on niin paljon elinikäistä iloa kuin iltarukouksesta. Päivän jälkeen jätämme kaikki huolet Jumalan
käsiin, joista saamme turvan ja levon.
Rauhassa menen levolle
ja nukahdan.
Sinä, Herra, sinä yksin
olet minun suojani,
minä saan elää turvassa.
Psalmi 4:9
Rukous on suoraa yhteyttä Jumalaan
Teksti: Antti Immonen
Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka
Rukous ja ylipäätään uskonnollinen elämä on monelle nykysuomalaiselle asia, josta ei haluta puhua. Mieluummin avaudutaan muista yksityiselämän osa-alueista.
Silti huomattava osa ihmisistä rukoilee tavalla tai toisella, myös he jotka sen kieltävät. Tapoja rukoilla on yhtä monta kuin rukoilijaakin. Toki on olemassa kaavoja, joita
voi käyttää ja ne ovat kirkkokuntien suhteen hieman erilaiset.
Usein unohtuu se, ettei mitään kaavaa
tarvita. Eikä edes sanoja. Esitänkin lukijalle kysymyksen; kuinka moni on esimerkiksi hammaslääkärin juurihoidossa ollessaan
pyytänyt apua Yläkerrasta jotta toimenpide olisi äkkiä ohi. Vastaava tilanne paljon
konkreettisempana tulee esille kun istuu
lentokoneessa ja kapteeni kuuluttaa, että
Kotiviesti 1
l
22.1.2015
toinen moottori sammui mutta toinen toimii vielä vaikka savuaakin jo. Tällöin törmäämme tilanteeseen jossa kuoleman uhka on välitön.
Moni rukoilee ja muistaa Jumalan vain
ollessaan pulassa. Kun kaikki asiat menevät hyvin on helppo unohtaa tällaiset asiat. Silti kiittäminen hyvin menneestä päivästä on yhtä tärkeää. Moni meistä muistaa
illalla rukoilla seuraavan päivän koitoksista selviämistä. Mutta kun niistä on selvitty kunnialla Jumala ja kiittäminen helposti unohtuvat. Myönnän tämän aivan omien kokemusteni perusteella.
Rukouksia on monenlaisia. On kirkoissa lausuttavat vakiorukoukset, esirukoukset ja ehkä tärkeimpänä lauletut rukoukset.
Virret ja suuri osa muista hengellisistä lauluista ovat puhdasta rukousta. Kirkkokuntien välillä on hieman eroja muotoseikoista,
mutta sisältö on pitkälti sama. Kyrie Eleison
– Herra armahda lienee yksinkertaisin rukous jossa kahteen sanaan tiivistyy kaikki.
Tätä rukousta käytetään ainakin katolisessa ja luterilaisesa kirkossa. Isä Meidän on
myös vakiintunut rukous joka voidaan esittää myös laulamalla.
Menneen joulun aikana osallistuin sekä
luterilaisiin että yhteen katoliseen Jumalanpalvelukseen. Ulkoiset puitteet olivat hieman erilaiset, mutta sisältö sama. Rukouksen muodon osalta ero lienee suurin. Katolisessa kirkossa seurakunta osallistuu rukouksiin enemmän. Suuressa osassa rukouksia seurakunta toistaa sanasta sanaan kaiken tai rukouksen lopuksi lausuu muutaman sanan. Teemat ovat samat molemmilla kirkkokunnilla.
Suurin ero on se, että katolisessa kirkossa kuolema ja Kristuksen toinen tuleminen
ovat aina läsnä kaikissa messuissa. Tiedän,
että omassa kirkossamme kuolemasta puhuminen saattaa olla vaikeaa. Tämä on eräs
seikka mikä kovasti tuntuu kummalliselta
varsinkin kun on omia läheisiään ollut laittamassa arkkuun ja pukemassa viimeiseen
pukuun tässä maailmassa.
Tärkeää ei ole se, mikä rukouksen muoto
on. Rukous voi olla hyvinkin muodollista
kuten kirkossa vakiintuneet rukoukset. Se
voi olla tietyn kaavan mukaista, kuten esirukoukset. Mutta se voi olla täysin ennakolta suunnittelematonta. Se voi olla myös
täysin sanatonta ajatusten virtaa. Rukous
on suoraa yhteyttä Jumalaan ilman välikäsiä. Ilman teknisiä vempeleitä. Rukouksella on yhtä monta muotoa kuin rukoilijaakin. Kaikki ovat yhtä arvokkaita. Eräs ehkä parhaista rukouksista löytyy virsikirjasta virrestä 382 jossa on läpi käyty koko elämä Jumalaan luottaen.
13
Hammaslaboratorio
VARKAUDEN TEKARIPAJA OY
Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen
uudet kokoproteesit
kokoproteesien pohjaukset
proteesien korjaukset
Kauppakatu 11, 78200 Varkaus
puh. (017) 552 8660
K un läheinen on poissa...
Luotettava ja täydellinen
palvelu kaikissa
hautaukseen liittyvissä
järjestelyissä.
Toimimme myös ympäristökunnissa.
Aina ajatuksella
ja ammattitaidolla.
Tarja Ursin
Kauppakatu 50, p. 017 852 636
Kauppakatu
50,p.p.
017
Savontie 39,
017
554852
3670636
Savontie 39, p. 017 554 3670
Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus
Puh. 040 374 4158
[email protected]
tapahtumia 22.1.-26.2.2015
JUMALANPALVELUKSET
JA HARTAUDET
Su 25.1.
Messu pääkirkossa klo 10, radiojumalanpalvelus; Olli Tynkkynen,
Arja Päivärinta, Tapio Rekola ja
Tapani Majuri.
Su 1.2.
Messu pääkirkossa klo 10, yhteisvastuukampanja alkaa, Tapani
Majuri ja Miina Karasti. Messua
toteuttamassa myös nuorisotyönohjaaja Tiina Taavitsainen ja diakoniatyöntekijä Pia Hosio.
Kynttilänpäivänä 8.2.
Messu klo 10 pääkirkossa, Niina
Lehmusoksa ja Tapio Rekola.
Messu klo 12 Kangaslammin kirkossa. Mukana Varkauden Gideonit,
Tuomo Utriainen. Jarkko Piippo ja
Tapio Rekola.
Yhteisen leivän jaamme -messu
klo 12–13 Kuoppakankaan kirkkosalissa, Niina Lehmusoksa ja
Tapani Majuri.
Su 15.2.
Messu klo 10 pääkirkossa, Pekka
Päivärinta ja Mari Marjokorpi
Ankkurimessu klo 18, Kuoppakankaan kirkkosalissa, Arja Päivärinta
ja Mari Marjokorpi.
Tuhkakeskiviikko 18.2.
Tuhkakeskiviikon messu klo 19
pääkirkossa, Mari Marjokorpi.
Su 22.2.
Messu klo 10 pääkirkossa,
Tapani Majuri.
Messu klo 12 Kangaslammin
kirkossa, Tapani Majuri.
DIAKONIA
Toimistosihteeri Reijo Leppänen,
p. 040 701 6630
Johtava diakoniaviranhaltija
Riitta Sulkko, p. 040 541 1399
Diakoniatyöntekijät
Pia Hosio, p. 040 572 7810
Heli Kylmänen, p. 040 573 6050
Antero Saarelainen, p. 040 747 6200
Ellen Väntti, p. 040 523 7960
Leivänjako klo 11–11.30 Kuoppak.
työkesk. maanantaisin ja pääkirkolla torstaisin.
Arkiateria Kuoppak. työkesk.
ti klo 11–12.30. Aterian hinta 3 €.
Diakonian avoimet ovet Kuoppak.
työkesk. joka toinen torstai
klo 10–12.
Sählärien pelivuoro Kuoppak. työkesk. liikuntasalissa to klo 17–18.30.
Varusteina sisäpelikengät tai tossut.
Lähimmäispalvelua tekevien
ryhmä keväällä 2015 Kuoppakankaan työkeskuksen luokka 1 maanantaisin: 16.2./23.3./20.4. ja 18.5.
klo 16–17.30. Ryhmässä voi purkaa
lähimmäispalvelussa koettuja asioita
ja saada uusia näkökulmia.
Mukaan voi tulla yksittäisiin kokoontumisiinkin.
Kaiken kansan saunaillat
Puurtilan srk-kodilla klo 17 keski
viikkoisin: 18.2./25.3./22.4./20.5.
Diakoniatyön kirpputori os. Kissakoskenkatu 5, avoinna joka toinen
tiistai klo 12–15 seuraavasti: 27.1/
10.2/24.2./10.3./24.3./7.4./21.4./5.5./1
9.Myytävänä vaatteita ja kodin tavaraa. Diakoniatyö ottaa myös vastaan
pieniä eriä ehjiä ja puhtaita kodin
tavaroita ja vaatteita. Tied. Pia Hosio.
Yhteisvastuun lipaskeräys-tempaukset kauppojen ovilla pe 6.2. ja
ma 16.3. klo 9 alkaen. Keräysvuoron
voi varata entiseen malliin diakoniatoimistosta Reijolta. Yhden vuoron
pituus on yksi tunti. 6.2. keräykseen
JALKOJEN TERVEYDENHOITOA
Ammattitaitoista
1928
Ammattitaitoistapalvelua
palvelua vuodesta
vuodesta 1928
- Kauttamme
uurnat
– Kauttammekotimaiset
kotimaisetekologiset
ekologiset arkut
arkut ja
ja uurnat
- Kotimaiset
ja muistomerkit
muistomerkit
– Kotimaisetlaadukkaat
laadukkaathautakivet,
hautakivet,kaiverrukset
kaiverrukset ja
- Pitopalveluennakkosopimukset
– Pitopalvelu-jajaperunkirjoituspalvelut
perunkirjoituspalvelutsekä
sekä hautauksen
hautauksen ennakkosopimukset
- Kukat
Interflora-kukkavälitykset
– Kukatarkeen
arkeenjajajuhlaan
juhlaansekä
sekäsurusidonnat
surusidonnat –- myös Interflora-kukkavälitykset
Kukkakauppa ja Hautauspalvelu
• Perus-ja hemmotteluhoidot
• Kynsi- ja iho-ongelmat
• Päkiä- ja kantapääkivut
• Varpaiden virheasennot
• Diabeetikon jalkatutkimukset
• Parafiinihoito
• Intialainen päähieronta
• Koti-ja laitoskäynnit
- LOUNASKULJETUS
KOTIIN JOKA PÄIVÄ
- PERHEJUHLAPALVELUT
- MUISTOTILAISUUDET
LAHJAKORTIT
TILAUKSET
p. 040 504 0204 /
Tarja Mikkonen
p. 040 732 8110 /
Markku Mikkonen
www.kisapuisto.fi
Jalkaterapia Akilles
www.jalkaterapiaakilles.fi
Vattuvuorenkatu 80, Varkaus
Ajanvaraus 044 055 1158
Kauppakatu37,
37, 78200
78200 Varkaus
Kauppakatu
Varkaus
Kukkakauppa:
305 Hautauspalvelu:
Hautauspalvelu: 017
55 55
23 091
Kukkakauppa:
017017
55552323305
017
23 091
[email protected] www.perakyla.fi
www.perakyla.fi
[email protected]
Leikkaa talteen itselle tai ystävälle!
HÄN AUTTOI SINUA.
NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA.
Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi.
Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää.
KOTIPALVELU VERENPISARA
Puh. 050 5812031
Kotitalousvähennys
-45 %
www.kotipalveluverenpisara.fi
Eronnut vanhemmalla iällä?
Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen.
Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk.
Vuoden 2015 Erosta eheäksi® -kurssit
3.–7.3.2015
Lehmirannan lomakeskus, Salo
31.8.– 4.9.2015 Ilkon kurssikeskus, Kangasala
6.–10.10.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo
Tiedustelut
puh. 09 7257 1177 tai [email protected]
www.elakeliitto.fi
14
Ilmoittaja, ota yhteyttä!
Pirjo Teva
020 754 2284, 040 680 4057
[email protected]
ilm. 2.2. mennessä. ja 16.3. keräykseen
ilm. 11.3. mennessä.Lippaat ja liivit
saa Kuoppakankaan työkeskukselta.
Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa.
LÄHETYSTYÖ JA
KANSAINVÄLINEN
VASTUU
Naisten aamupäiväkahvit ravintola
Kaks’ Ruusussa la 31.1. Klo 10–12. Teemana vapaaehtoistyö, Marketta Takku. Tarjoilumaksu 8e.
Lähetyksen vapaaehtoisten palaveri pääkirkolla ma 9.2. Klo 15. Vaihdetaan kuulumisia ja suunnitellaan
kevään tapahtumia.
TAPAHTUMAT
Kaikille avoin keskustelupiiri
23.1.2015 klo 14–15.30 Hannun salissa, Savontie 3. Mukana Arja Päivärinta.
Lämpimästi tervetuloa!
Lähimmäispalvelun peruskurssi
Kahtena maanantaina: 9.3. ja 16.3. klo
9–15. Puurtilan seurakuntakoti. Lähimmäispalvelu on seurakunnan tarjoamaa tukea yksinäisille. Moni kaipaa
kuuntelijaa ja rinnalla kulkijaa, uusia
vapaaehtoisia tarvitaan! Kurssi syventää tavallisia ihmissuhdetaitoja, kuten
vuorovaikutusta, kuuntelua ja kohtaamista. Lisäksi käymme läpi vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja muut toimintaa määrittävät asiat. Ilmoittaudu
20.2. mennessä, niin sovitaan samalla
kurssin alkukeskusteluaika. Ellen,
p. 040 5237 960, Pia, p. 040 5727 810.
Naisten ilta 12.2.2015 klo 18–20
Kangaslammin kirkon seurakuntasalilla. Mukana Arja Päivärinta.
Rukoussolun aloitus ke 28.1. klo 18
osoitteessa Kauppakatu 13
(Annan hieronta ja jalkahoitola)
Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Tule ja rukoillaan yhdessä!
Lisätiedot: Anna-Maija Ihalainen,
p. 040 553 4615
Kaikille avoin kyläkokous pidetään
torstaina 29. tammikuuta klo 13 alkaen Viljolahden Toukolassa (osoitteessa
Viljolahdentie 1717). Kyläkokouksessa
mietitään yhdessä keinoja miten Kangaslammin yksinäisille ikääntyneille
voisi tuoda iloa ja virkistystä, yhdessä
tekemistä ja kokemista. Toukolan kyläkokoukseen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet naapurikyliä myöten.
Suunnittelupäivässä ovat mukana Eija
Myllymäki, Ellen Väntti ja Pia Hosio.
Varkauden Sotaorpojen kokous
Kuoppakankaan työkeskuksessa 16.2.
klo 11. Yhteyshenkilö Raili Tikkanen
040 581 9268.
VARHAISKASVATUS
Varhaiskasvatuksen mahdollisia vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella
p. 040 5014 950 ja muskaripaikkoja
p. 040 7490 191.
Säännöllinen toiminta
Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille
ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja
välitetään kristillistä perinnettä sekä
tuetaan perheitä arjen keskellä.
Kotiviesti
Varkauden seurakuntalehti
55. vuosikerta
www.varkaudenseurakunta.fi
Julkaisija:
Varkauden ev.lut. seurakunta
suvi.pitkanen@evl.fi
Toimituksen käyntiosoite:
Seurakuntavirasto
Ahlströminkatu 19
78250 Varkaus
Kustantaja:
Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö
Päätoimittaja:
Kirkkoherra Olli Tynkkynen
p. 040 572 7900
olli.tynkkynen@evl.fi
Toimitus:
Tiedottaja Suvi Pitkänen
p. 040 512 6207
Perhekerhot
kokoontuvat seuraavasti:
Ma klo 17.30–19.00 Pääkirkko
Ti klo 9.30–11.30 Puurtila srk-koti,
Murhilandentie 94
Ke klo 9.30–11.30 Könönpelto,
Atolantie 1
To klo 9.30–11.30 Luttila,
Voimatie 1
To klo 9.30–11.30 Kaura-aho,
Repokankaantie 35
Pe klo 9.30–1.30 Kuoppakankaan työkeskus, Kuoppakankaantie 11
Pe klo 9.30–1.30 Käpykangas,
Haukankuja 1
Perhepäiväkerhot:
Ma klo 9.00–11.00 Kangaslammin
kirkon kerhotilat
Ma klo 9.00–11.00 Harjuranta,
Kentänpääntie 3
Pyhäkoulut toimivat Käpykankaan
työpisteellä sunnuntaisin klo 16 ja
Könönpellon srk-kodilla Söndaggsskolan klo 14.00 sunnuntaisin seuraavasti: 25.1, 22.2, 29.3 ja 19.4
Tytöt ja pojat
ALPO avointen ovien toimintakerho
4–6 lk tytöille ja pojille jatkuu taas tiistaisin klo 14–16 Kuoppakankaan työkeskus.
Nuorisokasvatus
Nuorten säännöllinen toiminta
- tule mukaan!
Nuorten Ilpo torstaisin klo 14–17
kutsuu nuoria joka torstai Kuoppakankaan työkeskukselle aina 7.5.
saakka.
Nuorten kohtaamispaikka ja
Ankkurimessu klo 18 kokoaa
nuoret Kuoppakankaan työkeskukselle kerran kuukaudessa seuraavasti;
15.2., 15.3., 19,4, ja 17.5.
Kappelin alueen nuorteniltoja
järjestetään Kangaslammin kirkolla
joka toinen pe klo 18–20: jälleen
jatkuen joka toinen perjantai aina
24.4. saakka.
Tekstaritupu
Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain, p. 0400 128 176.
Viesteihin vastataan koulupäivinä klo
14–18. Tekstiviesti maksaa normaalin
tekstiviestin hinnan.
Muut tapahtumat
Rippikoulusunnuntai su 25.1.
klo 16 Pääkirkossa kokoaa vuoden
2015 rippikoululaiset vanhempineen
kirkkoon. Messuhetken jälkeen tarjoilua ja hetki aikaa jutella rippikouluun
liittyvistä asioita rippikouluopettajien kanssa!
Kotiviesti 1

22.1.2015
Taitto:
Ilmoitusmyynti
Pirjo Teva
p. 020 754 2284, 040 680 4057
pirjo.teva@kotimaa.fi
Jakeluhuomautukset:
jakelupalaute@kotimaa.fi
Seurakuntavirasto
tiedotussihteeri
p. 040 512 6207
Seuraava Kotiviesti ilmestyy pe
27.2.2015. Seurakuntailmoitusten
aineisto toimitukseen to 12.2. klo 13
mennessä sähköpostilla varkauden.
kotiviesti@evl.fi.
menovinkit
Lasten urkukonsertti
tiistaina 17.2. klo 9.30 pääkirkossa.
Tilaisuus on kaikille avoin ja sen kesto on noin 40 min.
Klassikkoveisut
keskiviikkona 18.2. klo 18 pääkirkossa
Yhteislaulutilaisuus, jossa lauletaan perinteisiä riparilauluja vuosien varrelta. Tilaisuus on kaikille avoin. Erityisesti tervetulleita ovat riparileiriläiset perheineen ja ystävineen.
Klassikkoveisut ke 18.2. klo 18 pääkirkossa rippikoululaisille ja heidän
vanhemmilleen.
Ohjaajakoulutus Ohku 2 Puurtilan
seurakuntakodilla kahdessa ryhmässä.
6.–7.2. ja 7.–8.2.15. Ilmoittautuminen
viim. pe 23.1.2015 mennessä.
Herkkuja ja kirpparia
Yhteisvastuulle. Lapsiperheiden
kirpputori ja ravintola Kuoppakankaan työkeskuksella la 14.2. klo 10–13
Tule viettämään ystävänpäivää
koko perheellä – kirpparilöytöjä tehden ja nauttien ravintolasta suolaista tai makeaa! Jos haluat kirppikseltä myyntipaikan, pöydän hinta on 5e.
Varaa se 31.1. Mennessä tiina.taavitsainen@evl.fi tai 040 523 7962. Pöytävuokrat ja ravintolan tuotot YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN! Järj. Kasvatustyö ja isoskoulutusnuoret
Tapani Majuri, p. 040 578 5998
Tapio Rekola, p. 040 571 5005
Kuorot
Ovat aloittaneet kevätkautensa ja ottavat vastaan uusia ja vanhoja laulajia!
Harjoitukset Kuoppakankaan
työkeskuksella:
Varkauden seurakuntakuoro
keskiviikkoisin klo 17.30
Lapsikuoro Pisarat
torstaisin klo 15.30
Kangaslammin kuoro
torstaisin klo 16.30
Laalajat torstaisin klo 18
Lisätietoja saa tarvittaessa Marilta
puhelimitse tai s-postilla
mari.marjokorpi(at)evl.fi.
Lauluhetket
Kangaslammin palvelukeskuksessa
ma 19.1. ja 16.2. klo 14.
Leirit hiihtolomalla
tytöille ja pojille seuraavasti;
7–10 v 3.–4.3.2015 sekä
11–14 v 4.– 6.3.2015
Puurtilan srk-kodilla. Leirillä askarrellaan, laulellaan, liikutaan, kisaillaan ja
tarinoidaan. Hinta: pienemmät 20 e
(25 e) / isommat 35 e (45 e) – sisarale
-50 % (suluissa hinta muilta kun
varkauden seurakunnan jäseniltä, ei
sisaralea) - Hintaan sisältyy majoitus,
ruuat, ohjelma, vakuutus. Molemmille
leireille voidaan ottaa mukaan 25
leiriläistä. Ilmoittautuminen TI
17.2.2015 mennessä:
www.varkaudenseurakunta.fi tai
ähköpostilla: tulen.mukaan@evl.fi
NUORET AIKUISET
Painopaikka:
Lehtisepät, Pieksämäki
Jakelu: Itella-Posti Oyj
MUUT TAPAHTUMAT
Urkukonsertti pääkirkossa 17.2.2015
klo 9.30 kerho
Musiikkiopiston orkesterikonsertti 13.2.2015 klo 18 ”Jousien juhlaa” Kuoppakankaan työkeskuksen
kirkkosalissa. Mukana Mikkelin musiikkiopiston Mäntyharjun orkesteri ja
Soisalo-musiikkiopiston kaikki jousiorkesterit (Varkaus ja Pieksämäki). Vapaa
pääsy. Lämpimästi tervetuloa!
SEURAKUNNAN
PIENRYHMÄT
Tule tutustumaan toimintaan tai kysy
lisää piirin yhteyshenkilöltä. Olet lämpimästi tervetullut!
Pääkirkolla, Savontie 1-3
Pro-miehet Hannun salissa ke klo 19.
Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880.
Ikäihmisten kerho Kustaan salissa
paritt. vkon ti klo 13. Tied. Eeva-Liisa
Savolainen p. 040 573 8983.
Ylistämme laulaen ja rukoillen
Hannun salissa paritt. vkon to klo 18.
Tied. Päivi Nyyssönen
p. 040 825 5028.
Kuoppakankaan työkeskuksella,
Kuoppakankaank. 11
Aamurukouspiiri sakastissa arkisin
klo 7. Ei juhannusaattona eikä arkipyhinä. Tied. Annikki Heikkinen
p. 040 838 0378.
Askel-piiri kokoushuoneessa
ma klo 18. Tied. Airi Lankinen
p. 040 831 1680.
Entisen Eiserin eläkeläiset lk. 1
parill. vkon ti klo 11.
Tied. Helli Suhonen p. 0400 172 730.
Ikäihmisten kerho salissa paritt.
vkon ke klo 13. Tied. Raili Heiskanen
p. 040 585 3417.
Liekit kokoushuoneessa parill. vkon
ti klo 18. Tied. Aino Kelloniitty-Nyyssönen p. 040 506 3144.
Lähetyspiiri kahviossa parill. vkon
ma klo 13. Tied. Riitta Nieminen
p. 045 850 7467.
Miesten piiri kahviossa pe klo 18.
Tied. Veikko Lipsanen p. 040 776 3341.
Naisten jumppa liikuntasalissa ti
klo 15.00. Tied. Anja Pirinen
p. 040 096 4594 ja Pirjo Ojala.
Raamatturyhmä Yhdessä lk 1
ke klo 18.
Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222.
Siionin kannel kahviossa klo 13
to 22.1./19.2./19.3./16.4. ja 7.5. Tied.
Tapio Rekola p. 040 571 5005.
Sählärit liikutasalilla to klo 17. Tied.
Antero Saarelainen p. 040 747 6200.
Varkauden seudun sotaorvot ry rippikoululuokassa ma
2.2./2.3./6.4./4.5. Tied. Raili
Tikkanen p. 040 581 9268
Könönpellon seurakuntatalolla,
Atolantie 1
Aamun rukouspiiri ke klo 8.30.
Tied. Marjatta Lappeteläinen
p. 0400 914 322.
Ikäihmisten kerho paritt. vkon
ke klo 13.30. Tied. Lea Könönen
p. 040 542 9921.
Keskustelu- ja raamattupiiri paritt.
vkon su klo 18. Tied. Seija Mattila
Kannen kuva:
Yhteisvastuu - arjen enkeleitä
p. 0400 527 7840.
Lappuset parill. vkon to klo 13.30.
Tied. Ritva Lehmussaari
p. 0400 671 007.
Laulupiiri parill. vkon su klo 18.
Tied. Leena Komulainen
p. 040 576 3339.
Miestenpiiri to klo 18. Tied. Veli
Lehmussaari p. 0400 828 879.
Kappelin alueella,
Kangaslammin kirkko,
Asematie 1;
Harjurannan PikkuKammari
Kentänpäänkuja 3 A 5
Kangaslammin ikäihmisten
kerho Kangasl. srk-salilla klo 13:
17.2./17.3./14.4. ja 19.5. on kevätjuhla.
Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960.
Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarilla klo 13.30:
25.2./25.3./22.4. ja 19.5. on
kevätjuhla yhdessä Kangaslammin
ikäihmisten kerhon kanssa.
Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960.
Käpykankaan työpisteellä,
Haukankuja 1
Käpypiiri paritt. vkon ma klo 17.
Tied. Raimo Miettinen p. 0400
120 415. alkaa 12.1. loppuu 27.4.
(ei 6.4.)
Muualla
Seurakuntapiiri Kyllikink. 6 paritt.
vkon ma klo 13. (alkaen 26.1.) Tied.
Annikki Heikkinen p. 040 838 0378.
Raamattupiiri Mielituvalla, Rajak. 3,
ke klo 13. Tied. Raimo Miettinen
p. 0400 120 415. alkaa 14.1.
päättyy 29.4.
Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 C,
parill. vkon ke klo 13. Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273.
Mediakerho
Mediakerho kokoontuu keväällä 2015
pappilan Hannun Salissa,
Savontie 3.
maanantaisin klo 14–16 seuraavasti:
2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 30.3., 13.4.
ja 27.4. Lisätiedot: Pekka Päivärinta
Puhelin: +358 40 572 7860,
Sähköposti: pekka.paivarinta@evl.fi
Ystävänkammari
Kangaslammilla. Kaikille avoin kohtaamispaikka (Kangaslammintie 7) on
avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin
klo 9–12. Lämpimästi tervetuloa!
Askartelu-ja käsityötreffit
työkeskuksella la 31.1. Klo 12.30–15.
Ota omat käsityöt ja uudet ideat
mukaan.
MUSIIKKI
Mari Marjokorpi,
p. 040 578 5218 (työalavastaava)
15
Kysy kirkolta -palvelu nuorille
Kirkon nuorisotyö on avannut internettiin tilin kysymyksiin ja vastauksiin
pohjautuvaan ask.fm-palveluun.
Ask.fm/kysykirkolta -sivulla päivystävät kirkon nuorisotyönohjaajat ympäri
Suomen.
Tili on suunnattu kaikille Suomen
nuorille, etenkin niille, jotka eivät ole
aktiivisesti mukana seurakunnan nuorten toiminnassa.
taivaan väliltä, seurakuntien nuorten
toiminnasta ja ripareista hengellisiin tai
aivan arkisiin kysymyksiin.
Ask.fm/kysykirkolta -sivun kautta
nuoret voivat kysyä kirkon nuorisotyönohjaajilta kaikkea mahdollista maan ja
Kysy kirkolta -ask.fm-tili aukesi
1.12.2014 osoitteessa: ask.fm/kysykirkolta
lukijalta
Monien muistojen seurakunta
Teksti: Vuokko Hopia
Kuvat: Warkauden lehti
Katselin vanhempieni valokuva-albumia ja
ajattelin poimia sieltä pari valokuvaa, joskaan
ne eivät ole enää kovin hyväkuntoisia.
Kuvat on otettu lähes 60 vuotta sitten, sunnuntai-iltana 13. helmikuuta 1955, jolloin
Varkauden seurakunnan oma poika, juuri 24
vuotta täyttänyt Raimo Holopainen siunattiin matkalle Afrikkaan, Suomen Lähetysseuran työntekijäksi.
Niin nuoret kuin vanhemmatkin seurakuntalaiset olivat saapuneet harvinaiseen juhlaan
täyttäen kirkon viimeistä sijaa myöten. Mahdollisimman moni halusi olla saattelemassa
nuoren miehen lähetystyöhön kauas Afrikan
Ambomaalle.
Ennen matkaan siunaamista kirkkoherra Olavi Vuorela puhui aiheenaan Johannes 21:22.
”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät...»
Matkaan siunaamisen toimitti viisi pastoria:
kirkkoherra Olavi Vuorela (myöhemmin hänestä tuli lähetysjohtaja) kuvassa toinen vasemmalta, seuraavana Varkauden seurakunnan pastorit Jaakko Railonkoski, Reino Pajunen ja Pentti Hakala.
Vasemmalta ensimmäisen pastorin nimeä en
valitettavasti tiedä, mutta hän oli tuolloin Varkauden yhteislyseossa uskonnonopettajana.
Toisessa kuvassa näkyy osin vielä silloin olleet kirkkosalin sivustan kuvamaalaukset.
Juttusarja kertoo Kotiviestin
lukijoiden valokuva-albumien
aarteista.
Löytyykö sinulta vanhoja valokuvia Varkauden seurakunnan
tiloista, toiminnasta tai tapahtumista? Lähetä kuvasi saatekirjeen kanssa meille, niin pääsemme yhdessä muistelemaan seurakunnan vaiherikkaita vuosikymmeniä.
16