Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 1 • 22.1.2015 • www.varkaudenseurakunta.fi Uusi kirkkovaltuusto aloitti nelivuotiskautensa –> keskiaukeama Rukous on suoraa yhteyttä Jumalaan –> sivu 13 Yhteisvastuu 2015 käynnistyy –> sivu 11 KOTIVIESTI Uudet luottamushenkilöt esittäytyvät Diakoniatyö kiittää Kolumni5 Keskiaukeama pääkirjoitus 3 Vaalien äänikuningatar 7 Yhteisvastuu 2015 11 Tapahtumakalenteri 14 luottamushenkilön kynästä Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon Jarkko Piippo Pastori Aina tulevaisuus ei mene niin kuin me haluaisimme. Uusi alkanut vuosi suunniteltuine lupauksineen voi muuttua radikaalilla tavalla. Kunnon kohentaminen kääntyykin eloonjäämistaisteluksi tai uuden harrastuksen aloittaminen siirtyy sairaalahoitojen vuoksi. Itseäni kosketti vähän aikaa sitten kuulemani radiohaastattelu. ”Paranetko sinä Birgitta tästä sairaudesta koskaan”: kuului radiotoimittajan kysymys vakavaa sairautta potevalle perheenäidille. Pariskunta kertoi haastattelussa elämästään ja parisuhteestaan vakavan sairauden varjostaessa tulevaisuutta. Kuolemaan johtava sairaus on pakottanut heidät elämään tätä hetkeä, juuri nyt, eikä vain tulevaisuudessa. Pysäyttävä haastattelu jätti kuvan pariskunnasta, joiden välillä oleva rakkaus ja välittäminen auttavat murtamaan pimeälle näyttävän tulevaisuuden. Kirjoitukseni otsikko on otettu Jeremian kirjasta. Profeetta Jeremia lohduttaa kansaa täysin lohduttomalta näyttävän tulevaisuuden edessä. Jeremia valaa uskoa huomiseen sanoen: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Silloin te huudatte minua avuksenne, te käännytte rukoillen minun puoleeni, ja minä kuulen teitä. Tulevaisuutemme toivo ei synny terveydestämme tai sairaudestamme, ei mahdollisuuksista toteuttaa tulevaisuuden suunnitelmiamme. Meidän toivomme on Jumalan pojassa Jeesuksessa Kristuksessa, elämän todellisessa valossa. Usko Kristukseen ei kylläkään pelasta meitä elämän mukanaan tuomilta kivuilta ja säryiltä, mutta se antaa varmuuden siitä, että elämän kolhuja meidän ei tarvitse kantaa yksin, sillä vapahtajamme Jeesus Kristus on rinnallamme. Tervetuloa mukaan seurakuntasi toimintaan! Seurakunnassa on voimaa Teksti:Anne Toivanen Kirkkovaltuutettu 2015 – 2018 Kuva: Perttu Saksa Murheelliset opetuslapset Emmauksen tiellä saivat Jeesuksen matkakumppanikseen. Illan tullen yhdessä murrettu leipä avasi opetuslasten silmät ja sai heidät riemuitsemaan ylösnousseesta Jeesuksesta Kristuksesta. Vapahtajan kuoleman mukanaan tuoma opetuslasten epätoivo ja tulevaisuuden näköalattomuus vaihtui rohkeaan julistukseen ja lähimmäisenrakkauteen. Kuolleista ylösnousseen Kristuksen kohtaaminen antoi kokonaan uuden kulkusuunnan opetuslasten elämään. Miksi kuulun kirkkoon? Kirkko on uskon ja rakkauden yhteisö. Jokaisella ihmisellä on yhteisön kaipuu. Ja valtaosalla on jonkinmoinen uskokin – joskus se ilmenee epäuskona. Itse tulkitsen epäuskon uskon ikäväksi, eihän se muuten tuntuisi pahalta. Tulevaisuuden näyttäessä synkälle ja toivottomalle myös meillä on opetuslasten tavoin mahdollisuus pyytää Kristukselta: ”Jää meidän luoksemme, päivä on jo kääntymässä iltaan.” Rakkauden merkitystä ei voi edes selittää, niin itsestään selvää se on. Kirkon tekemä moninainen työ nojautuu näihin, uskoon ja rakkauteen. Työn kohteena ovat kaikki: lapset, nuoret, aikuiset, vanhukset, terveet, sairaat, rikkaat, vähemmän rikkaat. On kerhoja, nuorteniltoja, työttömien toimintaa, vertaistukiryhmiä, sururyhmiä ja vanhustenystävänpalvelua. Siunattua vuotta 2015. 2 Suomessa on valtaisa määrä hienoja, kauniita kirkkorakennuksia. Hautausmaat ja puistot hoidetaan huolellisesti. Lisäksi on korkeatasoisia konsertteja, jotka ovat usein joko ilmaisia tai varsin edullisia. Niistäpä pienituloinenkin saa nauttia. Diakoniatyö turvaa ja auttaa hädässä ja yksinäisyydessään olevia. Haluan olla mukana tässä toiminnassa tukijoukkona takana, ylpeänä kertomassa, minäkin kuulun noihin. Jos jostakin seurakunnan toiminnasta pitää säästösyistä karsia, viimeisimpänä diakonian toiminnasta. Hämmentää seurata kirkon elämää Suomessa, muun muassa kiihkeää huomion kohdistamista esimerkiksi naispappeuteen tai tasa-arvoliittoihin, kun selkeämmin vahingollisia tai harhaoppisia käytäntöjä voi löytää vaikkapa seurakuntien ja kirkon keskushallinnosta ja monesta muusta. Vapaaehtoisuus on seurakunnan yhteisöllisyyttä kasvattava voima. Rakentakaamme oman seurakuntamme työtä yhdessä ja luovasti. Erityisen tärkeää on saada enemmän nuoria kirkon toimintaan ja arvomaailman piiriin. Myös kirkon tulevaisuus on nuorissa. sana 2. Kor. 1:3-7 Jumala antaa lohdutuksen Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme, niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia. Niin kuin Kristuksen kärsimykset ovat tulleet runsaina meidän osaksemme, samoin on Kristus tuonut meille runsaasti lohdutusta. Jos me olemme ahdingossa, se koituu teille lohdutukseksi ja pelastukseksi. Jos saamme lohdutusta, myös te rohkaistutte kestämään samoja kärsimyksiä, joita me saamme kokea. Me luotamme lujasti siihen, että te kestätte. Tiedämmehän, että niin kuin te saatte osanne kärsimyksistä, saatte myös lohdutuksesta osanne. Hyvä me! Diakoniatyö kiittää lämpimästi yhteistyökumppaneitaan, lahjoittajia ja vapaaehtoisen työpanoksensa antaneita vuoden 2014 aikana. Teksti: Suvi Pitkänen ja Pia Hosio Kaupat ovat lahjoittaneet diakoniatyölle runsaasti elintarvikkeita, jotka on jaettu eri tavoin suoraan asiakkaille. Kauppojen henkilökunta ja vapaaehtoiset mahdollistavat tämän avustustoiminnan. Kissakoskenkadulla sijaitseva diateria koniatyön kirpputori saa jatVähävaraisten arkia kuvasti hyväkuntoista tavaaa ja raa lahjoituksena. Lahjoin järjestetty 30 kert o tuksia tulee niin runsaasäynyt ti, että ilmaiseksi jaettaruokailemassa on k van tavaran lisäksi voim1860 henkilöä. me pitää vapaaehtoistyöntekijöiden voimin kirpputorin siistinä ja kaikille avoimena paikkana. Kirpputorin tuotot voimme käyttää taloudelliseen avustamiseen. Diakoniatyö saa myös rahalahjoituksia eri tahoilta. Yksityiset ihmiset, yhdistykset ja yritykset haluavat ohjata taloudellisen tukensa diakoniatyön kautta apua tarvitseville lähimmäisille. – Tämänhetkisen tieLeipää ja donmukaan lahjoitukelintarvikkeita sia on kertynyt yli 3000 euroa. Vuoon jaettu noin den 2014 lahjoitusten määrä tarkentuu 90 kertaa, tilinpäätöksen yhteydessä. Nämä lahjoiyli 3000 kassilli sta. tukset käytetään aina lahjoittajien toivomuksia noudattaen ja diakoniatyön periaatteiden mukaisesti, kertoo johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko. Vapaaehtoisten auttajien työpanos on merkittävä Varkauden seurakunnassa. Moni apua tarvitseva ihminen jäisi kohtaamatta ilman vapaaehtoisia auttajia. – Meidän kiitoksemme varmasti kalpenee niiden kiitosten ja kohtaamisten rinnalla, joita seurakunnan eri tehtävät vapaaehtoisille tuovat mukanaan. Hyvän tekeminen tuottaa hyvän mielen. Kiitos että saa olla ihminen ihmiselle, sanoo vapaaehtoistoiminnasta vastaava diakoniatyöntekijä Pia Hosio. iä Yhteisiä ulkoiluhetk vien palvelutalossa asu vanhusten kanssa nöllisesti on järjestetty sään ympäri vuoden. Diakoniatyön kirpp iksen kautta on voitu au ttaa noin 550 henkilöä löytämään ilmaisia tai hyvin edullisia vaa tteita, leluja ja kodin käyttötavaroita. elussa Lähimmäispalv ehtoiset toimivat vapaa ovat käyneet vanhuksia tervehtimässä . noin 900 kertaa On järjestetty 60 ikäihmisten kerhoa ja kahvihetkeä. Tässä muutamia kuluneen vuoden tapahtumia, jotka on toteutettu vapaaehtoisten ja lähimmäispalvelussa toimivien henkilöiden voimin. Kotiviesti 1 l 22.1.2015 3 kirkonkirjat KASTETUT Jose Timi Julius Huttunen, Elsa Aila Emilia Kainulainen, Vilma Kaarina Rissanen, Amanda Sara Sofie Smolander, Nooa Veikko Ensio Kosunen, Emmi Ilona Poutiainen, Nestori Antti Leo Ojala, Onni Veikka Justus Kolehmainen, Mira Tuulia Lappalainen, Lilli Josefiina Kolehmainen, Eva-Ma- ria Anneli Kotilainen, Olivia Emmi Sofia Anttila, Niklas Pekka Juhani Ek, Eva Ursula Tolvanen, Eeli Matti Tapio Seppänen, Olivia Aino Aurora Paananen, Inna Helmi Sofia Hänninen, Elja Viljam Daniel Haatainen, Veeti Juho Tapani Tyrväinen, Eevi Ilona Tolvanen, Minttu Milja Olivia Tuomala, Antto Olavi Mustonen, Luca Emil Laitinen, Santtu On- ni Olavi Loikkanen, Melissa Aurora Varneslahti, Emilia Nelli Marie Karsikas, Siiri Adele Susanna Havukainen, Lassi Olavi Ruotsalainen, Kuopion tuomiokirkkoseurakunta. VIHITYT 13.12.2014 Miia Emilia Holopainen ja Samu Miikka Eerikki Parviainen, Varkauden srk. 21.12.2014 Timo Sakari Gustafsson ja Raija Tuulikki Huhtala, Varkauden srk. 31.12.2014 Esa Pekka Nykänen ja Aino Talvikki Glumoff, Varkauden srk. uutisia SEURAKUNTA LUKUINA. Vuoden 2014 lopussa Varkauden seurakuntaan kuului 16 611 jäsentä. Vuoden aikana evankelisluterilaiseen kirkkoon liittyi Varkauden alueella 27 henkilöä ja siitä erosi 225 jäsentä. Kasteessa seurakunnan yhteyteen liitettiin 137 lasta, joista poikia 58 ja tyttöjä 79. Kirkollisia avioliittoon vihkimisiä suoritettiin 36. Haudan lepoon siunattiin 256 vainajaa. KOTIVIESTIN JAKELUSTA. Jos sinulla on postiluukussasi mainosten tai ilmaisjakeluiden jakokielto, estää se myös Kotiviestin tulemisen. Jos kuitenkin haluat saada seurakuntalehden kotiisi, ilmoita osoitteesi joko tiedottajalle p. 040 512 6207 tai sähköpostilla [email protected]. Lehti ilmestyy tänä vuonna seitsemän kertaa seuraavasti: 22.1./27.2./27.3./29.5./21.8./16. 10. ja 27.11. Mukavia lukuhetkiä! KIRKKOON LIITTYI ENNÄTYSMÄÄRÄ IHMISIÄ. Vuonna 2014 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittyi vahvistamattomien tietojen mukaan yli 15 500 henkilöä. Luku on suurempi kuin koskaan ennen. Erityisen paljon kirkkoon on liitytty vuoden lopussa. Joulukuussa 2014 kirkkoon liittyi lähes 1400 ihmistä, kun viime vuonna vastaava luku oli 892. – Viime joulukuussa kirkkoon liittyi useita satoja henkilöitä viimevuotista enemmän. Tämä saattaa kertoa uudenlaisesta ilmiöstä, jossa kirkon julkiset kannanotot aiheuttavat myös paluuliikennettä kirkkoon, sanoo Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskuksesta. – Kirkkoon liittyminen on kasvanut samaa tahtia kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus väestöstä. – Tässä mielessä kirkkoon liittyjien osuus on pysynyt pitkään hyvin vakaana, Ketola toteaa. Vuonna 2013 kirkkoon liittyi 14 653 henkilöä. Kirkosta eroamisia kirjattiin 31.12.2014 mennessä noin 74 000 kappaletta, joka on selkeästi keskimääräistä suurempi luku. Vuonna 2013 kirkosta erosi 58 965 henkilöä. Kirkon jäsenmäärä on vuoden 2014 lopussa noin 4 041 000 henkilöä. Kirkon jäseniä on noin 74 % suomalaisista. Tiedot perustuvat kirkon jäsentietojärjestelmän ennakkotietoihin ajalta 1.1.– 31.12.2014. – KT Kynttilänpäivän messu 8.2. pidetään pääkirkossa klo 10. Kynttilänpäivää vietetään sunnuntaina 8.2. Teksti: Antti Immonen Kuva: Sanna Krook Kynttilänpäivällä on useita nimiä. Niitä ovat esimerkiksi Neitsyt Marian puhdistuspäivä sekä kynttilänpäivä. Maria tuli Mooseksen lain mukaan 40 päivää pojan syntymän jälkeen uhraamaan temppeliin kaksi kyyhkystä. Vielä 1900 -luvun alkuun asti Suomessakin oli tapana, ettei äiti saanut tulla kodin ulkopuolelle synnytyksen jälkeen ennen kuin hän oli noin 40 päivän jälkeen käynyt kirkossa tai pappilassa ”kirkotettavana” eli kirkkoon otettavana. Kynttilän päivän nimi palautuu myös katoliselle ajalle, jolloin sinä ai- 4 kana vihittiin tulevan vuoden aikana kirkossa käytettävät kynttilät. Nykyäänkin katolisessa kirkossa kynttilät vihitään tämän päivän messussa ja niitä saatetaan kantaa kulkueessa ympäri kirkkoa. Tämä kaikki tapahtuu muistutuksena siitä, että Jeesuksesta tuli todellinen Valo maailmaan. Kristuksen symbolina vahakynttilän on katsottu kuvaavan hänen kolmea luontoaan. Protestanttisessa kristinuskon suunnassa kynttilöiden vihkimisseremonia on melko tuntematon. Silti tapana on viettää kynttiläjumalanpalveluksia. Tällöin keskeisenä aiheena on nähdä Jeesus maailman valona. Kuitenkin kynttilänpäivä on tunnet- tu aina 300 luvun puolivälistä saakka ja sen ajankohdan määritteli evankeliumiteksti. Suomessa ja Ruotsissa kynttilänpäivää on vietetty joko helmikuun toisena päivänä tai sitä seuraavana sunnuntaina. Mikäli kynttilänpäivä sattuisi samaan ajankohtaan laskiaissunnuntain kanssa, tällöin kynttilänpäivää vietetään jo viikkoa aikaisemmin. Juhlan liturginen väri on valkoinen ja alttarikynttilöitä on kuusi kappaletta. Lähteet: Pentti Lempiäisen Pyhät ajat sekä luterilaisen kirkon internetsivut evl.fi HAUTAAN SIUNATUT Anni Anneli Rahkonen 84 v, Maija Aulikki Hakkarainen 81 v, Saara Kyllikki Koski 79 v, Erkki Paavo Juhani Ruotanen 60 v, Jussi Petteri Koponen 37 v, Ville-Verneri Väisänen 12 v, Eila Linnea Holopainen 85 v, Esko Olavi Räisänen 80 v, Taisto Kalervo Antero Juvonen, 64 v, Kaija Mir- jam Kivisalo 95 v, Leo Eemeli Luttinen 87 v, Eine Anneli Taskinen 85 v, Paula Päivikki Antikainen 82 v, Kaisa Kyllikki Kettunen 92 v, Vilho Kalervo Pesonen 90 v, Taimi Inkeri Hyvärinen 82 v, Heimo Kalervo Väisänen 64 v, Hilkka Maria Hinkkuri 83 v, Eero Sakari Korhonen 81 v, Heikki Antero Räisänen 73 v, Jarmo Olavi Savikkomaa 58 v, Helga Johanna Paukkonen 81 v, Leena Lyydia Räisänen 80 v, Maila Kaarina Svahn 88 v, Raili Helinä Röynä 72 v, Leena Anneli Eronen, 68 v, Sirkku Helena Saraluoma 63 v, Erkki Johannes Puurtinen 58 v. uusia työntekijöitä kolumni Nuorisotyöntekijä Veera Oinonen Mistä ja miten tulit Varkauteen? veri tuli minua halaamaan heti aamutuimaan, mikä oli todella mukavaa. Tuntuu, että näiden ihmisten kanssa on hyvä työskennellä. Tulin tänne Varkauteen kotipaikkakunnaltani Imatralta. Olin siellä seurakunnan nuorisotyössä sijaisena viime kesäkuun alusta vuoden 2014 loppuun. Mikä nuorisotyössä kiehtoo? Tämä on paha. Hmm… Nuorisotyössä minua kiehtoo… nuoret? Oikeesti en vain osaa sanoa. Tämä työ vaan tuntuu juuri tällä hetkellä omalta hommalta, johon minut on kutsuttu. Saan kertoa evankeliumia nuorille ja puuhailla heidän kanssaan kaikenlaista mukavaa. Mikä voisi olla sen parempaa? :D Onko Varkaus sinulle entuudestaan tuttu? Itseasiassa kyllä, Varkaus on minulle tuttu lapsuudesta. Isoisovanhempani asuivat täällä ja kun olin pieni, kävimme joka kesä heidän luonaan kylässä. Siitä on kuitenkin jo pitkä aika, mutta on ollut hauska bongailla tuttuja katuja ja rakennuksia, jotka tunnistan vuosien takaa. Millaisia odotuksia sinulla on työltä? Hmm… Ei minulla oikeastaan ole mitään suuria odotuksia. Tällä hetkellä odotan eniten nuorten kohtaamista ja heihin tutustumista. Odotan myös kesää ja rippikoululeirejä innolla! Miten vietät vapaa-aikaasi? Millaisen ensivaikutelman olet saanut työyhteisöstä? Työyhteisö on ollut hyvin vastaanottava ja kaikki täällä ovat toivottaneet minut ilolla tervetulleeksi. Ensimmäisenä päivänä muutama työka- Tällä hetkellä vapaa-aikani kuluu pääasiassa musisoiden. Soitan pianoa ja kitaraa. Laulan myös. Katselen jonkun verran elokuvia ja usein jään koukkuun myös johonkin tv-sarjaan. Tykkään myös todella viettää aikaa ystävieni kanssa, mikä on tällä hetkellä haasteellista pitkien välimatkojen takia. Tiedottaja tuli taloon Kuka olet, ja mistä tiesi on kulkenut Varkauteen? Millaisen ensivaikutelman olet saanut työyhteisöstä? Olen Suvi Pitkänen, asun tällä hetkellä Kuopiossa ja olen tiedottaja ammatiltani. Aikaisemmin olen työskennellyt viestintätehtävissä julkisen ja yksityisen sektorin palveluksessa. Kun huomasin, että Varkauden seurakunnassa on tiedottajan paikka vapaana, lähetin työhakemuksen. Olen iloinen, että minut valittiin ja saan nyt työskennellä täällä. Varkauden seurakunta on lämmin ja kotoisa työpaikka. Minut on otettu erittäin hyvin vastaan ja tunnen oloni mukavaksi täällä. Mikä viestinnässä kiehtoo? Minusta on hauska seurata ajankohtaisia tapahtumia ja olla yhteistyössä eri tahojen kanssa. Olen aina tykännyt kirjoittaa ja välittää tietoa. Seurakunnan viestinnässä kiehtoo merkityksellinen sanoma ja seurakuntalaisia innostavan viestinnän tekeminen. Onko Varkaus sinulle entuudestaan tuttu? Varkaudessa kävin lapsena ja nuorena usein sillä olen kotoisin naapurikunnasta Leppävirralta. Varhaisimmat muistoni Varkaudesta liittyvät kyläilyreissuihin täällä asuvien sukulaisteni luokse. Myös tehdasmaisema ja katujen vilske oli jännittävää maalaistytön silmin. Aikuisiällä tieni on vienyt töiden ja opintojen mukana eri kaupunkeihin. Nyt onkin hauska tutustua Varkauteen uudelleen. Millaisia odotuksia sinulla on työltä? Haluan palvella Varkauden seurakunKotiviesti 1 l 22.1.2015 Miten vietät vapaa-aikaasi? taa mahdollisimman hyvin ja tutustua täällä asuviin ja työskenteleviin ihmisiin. Viestintätyö seurakunnassa on monipuolista ja mielenkiintoista. Meillä on hyvät edellytykset ja työvälineet kiinnostavan viestinnän tekemiseen. Viestintää koskeva palaute on erittäin tervetullutta lehtemme Kotiviestin lukijoilta, nettisivujemme käyttäjiltä ja kaikilta varkautelaisilta. Lempiasioitani vapaa-ajalla ovat perhe, ystävät ja liikuntaharrastukset. Nautin kun saan tehdä vaikka lumilinnoja lasten kanssa, käydä uimahallissa tai luontoretkillä. Myös lepo ja hiljentyminen on tärkeää. Kirkon penkit kulumaan Heikki Alanen kirkkovaltuutettu Oletko kirkon penkkien vakituinen kuluttaja vai kulutatko kirkon penkkiä vähän? Muistan omasta lapsuudestani, että silloinen kerhoni pitäjä Waltteri Koistinen (kuoli elokuussa 2014) kertoi, että olisi hyvä, jos poikakerhoista olisi aina Jumalanpalveluksissa joku kerholainen ”vartiovuorossa” kirkossa. Tuolloin oli vielä Varkauden kirkossa aivan ovien jälkeen kaksi lyhyttä penkkiä molemmin puolin. Noilla paikoilla tuli poikasena kulutettua kirkon penkkiä. Penkit on hävitetty jo vuosikymmeniä sitten. Joten en voi enää niillä paikoilla istua. Oma ja vaimoni paikka on nykyisin vakiintunut kirkosta, jota pyrimme kuluttamaan mahdollisimman paljon, aina kun siihen on mahdollisuus. On mukava nähdä tuttuja messuissa ja olen huomannut, että useammat menevät entisille tutuille paikoilleen. Paikkoja on kyllä paljon vapaana useampien ihmisten tulla. Jumalanpalvelus kaavaa on muutettu kymmenien vuosien aikana useasti ja siinä ”toivossa”, että ihmiset tulisivat ja löytäisivät paremmin tapahtuman. Mielessäni on useasti käynyt, että ne Jumalanpalvelukset, jota lapsena sain kokea olivat mieleenpainuvia, erittäin hyviä, vaikka joskus ehkä saarna tuntui ”pitkältä”. Nykyisin saarnat eivät tunnu pitkiltä, niitä vaan pohdiskele eritavalla mielessään. Kirkossa on nyt hyvä kuuluvuuskin, kun viime vuonna saatiin uudet äänentoistolaitteet. Uusi valtuustokausi alkaa, uudet henkilöt ottavat vastuuta seurakunnan hallinnosta. Toivottavasti myös meistä kaikista luottamushenkilöistä ja seurakunnan työntekijöistä sekä varkautelaisista tulee ”kirkon penkin kuluttajia messuissa” ja seurakunnan tilaisuuksissa. Ensimmäisen kerran olin vastuuta kantamassa Varkauden seurakunnan kirkkovaltuustossa v. 1975 ja siitä eteenpäin. Tänä vuonna olen ollut yhtäjaksoisesti joko kirkkovaltuustossa tai kirkkoneuvostossa neljäkymmentä vuotta. Laittakaamme yhteistyöllä kirkon penkit käytössä kulumaan. Onko sinulla jotain terveisiä seurakuntalaisille? Seurakuntalaisia kiinnostava viestintä syntyy seurakuntalaisten kautta. Tervetuloa juttusille! 5 radiokirkko Jumalanpalvelus radioidaan Varkaudesta ensi sunnuntaina Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka Sunnuntaina 25.1.2015 kannattaa olla radion äärellä Yle Radio 1 viritettynä sillä jumalanpalvelus radioidaan Varkauden pääkirkosta klo 10. Messusta vastaavat kirkkoherra Olli Tynkkynen ja seurakun- tapastori Arja Päivärinta. Musiikista huolehtii Tapani Majuri. Mukana on myös Varkauden seurakuntakuoro johtajanaan Tapani Majuri. Ylen radioaalloilta voi päivittäin kuunnella hengellistä ohjelmaa. Aamuhartaudet lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaista lauantaihin klo 6.15, toinen lähetys klo 7.50. Iltahartaudet lähetetään maanantaista perjantaihin klo 18.50 ja lauantaisin klo 18.00. Luterilainen jumalanpalvelus lä- hetetään sunnuntaisin klo 10.00. Lähetyksen jälkeen hartauksia voi kuunnella kuukauden ajan internetistä Yle Areenasta. Tasavertaisia ja tavallisia me ollaan Vuonna 2014 marraskuun toisella viikolla vietettiin valtakunnallisesti Sokeain viikkoa. Sokeain viikon tarkoituksena on nostaa esiin näkövammaisille tärkeitä teemoja. Teksti ja kuva: Kaisa Kolehmainen Varkaudessa aktiivisesti toimiva näkövammaisten kerho juhli teemaviikkoa kaupungintalolla 13.11. parinkymmenen ihmisen voimin. Juhlaan toi tervehdyksensä kaupunginjohtaja Hannu Tsupari ja seurakunnalta kappalainen Niina Lehmusoksa. Tunnelma juhlassa oli vapautunut ja rento. Keskusteltavaa ja kerrottavaa riitti, ja innostuttiinpa pöydästä ehdottamaan yhteislauluakin. Ihmisten kohtaaminen ja maistuvat tarjoilut aiheuttivat tyytyväistä hyminää. Suloisuuspisteet sen sijaan keräsivät kuusivuotias Taika ja kahdeksanvuotias Minja, jotka äitinsä Iiris Salmelan kanssa esittivät muutaman laulun juhlakansalle. Juhlia on vain silloin tällöin, mutta Varkaudessa toimiva näkövammaisten kerho kokoontuu säännöllisesti. Kerhon kausisuunnitelma koostuu varsin monipuolisesta ohjelmasta. Kerhon väki on syyskauden aikana muun muassa käynyt teatterissa, jumpannut, opetellut tietotekniikkaa ja askarrellut. – Meillä on monipuolista ohjelmaa, vieraita ja kaikenlaista tekemistä. Tärkeintä on kuitenkin se vertaistuki. Meitä yhdistää sama asia, näkövammaisuus. Itse olen ollut kymmenen vuotta näkövammaisena ja nyt haluan kannustaa ja olla tukena muillekin näkövammaisille, kertoo aktiivinen kerholainen Leena Sutinen. Hän toivoo, että näkövammaiset kohdattaisiin tavallisina ihmisinä. – Hyvä on kertoa kuka on ja kenelle puheensa kohdistaa. Leena Sutinen antaa esimerkin kerhon viime syksyn askarteluista. Kierrätysmateriaaleista valmistetut siilit koristivat juhlapöytää. 6 yhteisvastuu Ryhdy arkienkeliksi ja tule mukaan Yhteisvastuukeräykseen! Järjestämme Yhteisvastuun lipaskeräys- Ilmoittauduthan 6.2. keräykseen 2.2. Lippaat ja liivit jaetaan Kuoppakan- tempaukset kauppojen ovilla perjantaina 6.2. ja maanantaina 16.3., molempina päivinä klo 9 alkaen. mennessä ja 16.3. tapahtuvaan keräykseen 11.3. mennessä. kaan työkeskuksella. Tarjolla on myös kahvia ja pientä purtavaa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: dia- Lämpimästi tervetuloa mukaan! Keräysvuoron voi varata entiseen malliin diakoniatoimistosta Reijolta. Yhden keräysvuoron pituus on yksi tunti. koniatoimisto, Reijo, p. 040 701 6630 Seurakuntavaalien äänikuningatar Katja Saraketo Teksti ja kuva: Suvi Pitkänen Tuore kirkkovaltuutettu Katja Saraketo haluaa tehdä Varkaudesta hyvän kaupungin asua ja elää: – Olisi kiva jos lapsemme eivät aikuisiksi varttuessaan olisi heti ensimmäisenä suuntaamassa muualle vaan viihtyisivät täällä. Vaikka Saraketo tuntee paljon varkautelaisia, oli seurakuntavaaleissa saatu suuri äänimäärä hänelle yllätys. – Ajattelin, että pääsen nipin napin valtuustoon, mutta ääniä tulikin paljon enemmän. Ehkä syy on siinä, että pelkän asioista valittamisen sijaan olen päättänyt toimia, sanoo monessa mukana oleva energinen Saraketo ja muistelee nuoruutensa kohtaamisia seurakunnassa. – Olin rippileirin jälkeen isoskoulutuksessa ja samaan aikaan elämääni osui villimpi vaihe. Aina en jaksanut keskittyä olennaiseen ja isoskoulutuksen lopuksi pelkäsin, että minua ei valita leireille. – Elävästi mieleeni jäi miten ohjaajamme Lahja Moilanen näki kaiken ylimääräisen vouhotukseni läpi. Hän sanoi, että tulet saamaan paljon aikaiseksi kunhan suuntaat tuon valtavan energiamääräsi oikeiden asioiden tekemiseen. – Tätä ohjetta olen pyrkinyt noudattamaan, nauraa Saraketo. Saraketo työskentelee päihdetyöntekijänä Varkaudessa. Työssä nähdyt ja koetut asiat ovat saaneet Sarakedon innostumaan vaikuttamisesta ja päätöksenteosta kirkollisella puolella. – Olen utelias ja kiinnostunut näkemään kirkon toimintaa sisältäpäin. Haluan olla mukana luottamushenkilönä, sillä ihmiset ne päätökset tekevät. Sarakedon perhe on osallistunut seurakunnan toimintaan kuorolaulun, sählyn pelaamisen ja kerhojen kautta. Sarakedon mielestä seurakunnan toiminta on Varkaudessa monipuolista. Hänelle on tärkeää, että seurakunnan ovet ovat kaikille avoinna. Saraketo ei ymmärrä kirkosta eroamisen boomia. – Jos seurakuntaa ei olisi, Varkaus olisi huomattavasti ikävämpi paikka, sanoo Saraketo. Saraketo haluaa, että säästöistä huolimatta heikoimmassa asemassa olevat saavat seurakunnalta tarvitsemansa avun. – Aion tarttua rohkeasti luottamustehtävien hoitamiseen. En pelkää haasteita, sillä elämä on opettanut tähän mennessä, että mikä ei tapa, ei ole niin vakavaa. Saraketo unelmoi ihmisläheisestä seurakunnasta, jonka kynnys olisi niin matala, että aivan kaikkien olisi helppo tulla toimintaan mukaan. Hän toivoo, että kirkossa käyminen olisi kaikkea muuta paitsi tylsää. Seurakunnan toiminnan ja ihmisten tarpeiden täytyy kohdata. Katja Saraketo Uudet luottamushenkilöt ovat päässeet hyvään alkuun tehtävissään. Kiitokset kaikille äänestäjille, usko hyvän tekemiseen jatkuu vaalien jälkeenkin. Kotiviesti 1 l 22.1.2015 7 Luottamushenkilöt aloittivat nelivuotisk Varkaudessa seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt aloittivat toimintakautensa vuoden vaihteessa. Kaudelle 2015 – 2018 valittuja luottamushenkilöitä on 27, kuten edelliselläkin toimintakaudella. Edelliseltä nelivuotiskaudelta pääsi jatkamaan 11 henkilöä. VARKAUDEN SEURAKUNNAN KIRKKOVALTUUSTO Luottamushenkilön nimen jäljessä on henkilön ikä, ammatin jäljess Kirkonväen sosialidemokraatit Saraketo Katja, 41, päihdetyöntekijä, toiminnanjohtaja, 222, uusi Alanen Heikki, 66, järjestösihteeri, eläkeläinen, 156 Aro Jorma, 73, tuoteryhmävastaava, eläkeläinen, 90 Ik la Hedman Pia, 45, sosiaaliohjaaja, 40 Hynninen Pirjo, 62, yrittäjä, eläkeläinen, 36, uusi Ropponen Esko, 79, kylätiennäyttäjä, 30, uusi V 43 uu Ihalainen Anna-Maija, 51, koulutettu hieroja, jalkojenhoitaja, 62, uusi Vehmanen Riitta, 55, hammaslääkäri, 56 M 72 Hynninen Kati, 33, palvelupäällikkö, sairaanhoitaja, 53 Er op Teksti: Suvi Pitkänen Tuoretta näkemystä seurakunnan päätöksentekoon on luvassa, sillä uusia valittuja on 17. Nuorin kirkkovaltuutettu on myös moukarinheittäjä. Nuorin kirkkovaltuutettu Teksti ja kuva: Roosa Eronen – Olen Roosa Eronen ja kotoisin Varkaudesta. Perheeseeni kuuluu isä, isosisko ja koira. Käyn Varkauden lukiota viimeistä vuotta. Ensi keväänä aion hakea Helsingin Valtiotieteelliseen opiskelemaan yhteiskuntapolitiikkaa. – Seurakuntavaaleihin lähdin ehdolle, koska minua pyydettiin mukaan ja ajattelin, että miksipä ei. Kaikki on minulle vielä melko uutta, mutta odotan innolla tulevaa. Haluan tuoda nuorta näkökulmaa päätöksentekoon sekä saada nuorten ääntä kuuluviin. – Varkauden seurakunnan tämän hetkinen tilanne näyttää mielestäni melko hyvältä. Varkauden seurakunnassa, niin kuin muissakin seurakunnissa on varmasti viime aikoina puhuttanut taloustilanne ja säästöjen tekeminen. Uskoisin myös, että tasa-arvoinen avioliittolaki on herättänyt laajaa keskustelua. – Unelmieni seurakunta olisi avoin ja suvaitsevainen. Sellainen, jossa jokainen saisi olla vapaasti sellainen kuin on ja ajatella maailmasta omalla tavallaan. Siellä saisi kyseenalaistaa asioita ja olla mukana päättämässä asioista. Saisi uskoa vahvasti jumalaan tai epäillä sen olemassaoloa. Unelmien seurakunnan tulisi olla lähellä ihan tavallisia tallaajia. Seurakunnan tulisi olla aktiivinen ja seurata aikaansa, mutta vaalia silti tiettyjä ”perinteitä”. – En osaa näin etukäteen sanoa mikä luottamushenkilönä tulee olemaan vaikeinta ja mikä mukavinta. Sen näkee sitten. Kirkkovaltuusto joutuu kuitenkin miettimään ja punnitsemaan, mistä luovutaan ja mistä ei. Esimerkiksi jos taloustilanne pakottaa vähentämään virkoja. – Päätösten teko ei varmasti tule olemaan aina helppoa. – Vapaa-aikani kuluu aika pitkälti urheilun parissa, sillä heitän itse moukaria ja sen lisäksi ohjaan nuorempien yleisurheilukoulua. Muutoin tykkään viettää aikaani ystävien kanssa, shoppailla sekä matkustella. 8 Luottamushenkilöiden ammatillinen tausta on monipuolinen. Osaamista löytyy laajasti yhteiskunnan eri aloilta; muun muassa kulttuurin ja liiketalouden aloilta. Myös terveydenhoitoalan osaaminen on hyvin edustettuna. Moni kirkkovaltuutettu on jo entuudestaan aktiivisesti mukana erilaisissa luottamustehtävissä asuinpaikallaan, harrastusten piirissä tai elämäntilanteeseen liittyen. Seurakunnan luottamustehtävät tuovat kiinnostavan lisän ja vaikuttamiskanavan yhteisiin asioihin. Edelliskauteen verrattuna Kirkonväen sosialidemokraatit sai neljä valtuustopaikkaa lisää ja näin kasvoi suurimmaksi ryhmäksi. Toiseksi suurin ryhmä on Varkauden Kokoomus, joka sekin sai yhden paikan lisää ja samalla kasvatti luottamushenkilöidensä määrän seitsemään. Varkauden keskustalle ja Yhteistuumin poliittisesti sitoutumattomille vaalitulos toi neljä valtuustopaikkaa molemmille. Edellisen kauden luottamushenkilöt jättivät seuraajilleen velattoman ja vakaan seurakunnan. Varkauden seurakunnan talous on pystytty pitämään haasteista huolimatta tasapainossa. Yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja verotulojen väheneminen nakertavat seurakunnan varoja, joten napakkaa otetta talouden hoitoon tarvitaan jatkossakin. Tällä toimintakaudella luottamushenkilöt pääsevät ratkomaan muun muassa seurakunnan kiinteistöihin ja henkilöstöön liittyviä kysymyksiä. Käytännön työtä luottamushenkilöt tekevät yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa seurakunnan luottamuselimissä Seurakuntavaaleilla valitut luottamushenkilöt ovat seurakuntalaisten edustajia ja seurakunnan työntekijöiden kumppaneita. Varkaudessa luottamushenkilöt ovat päättämässä, vaikuttamassa, ideoimassa ja kehittämässä seurakunnan toimintaa kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa. Kirkkovaltuuston kokous on julkinen tilaisuus. Varkauden keskusta Pulkkinen Sinikka, 68, palvelukeskuksen johtaja, eläkeläinen, 104 Varkauden Kokoomus Laitinen Pertti, 73, rikosylikonstaapeli, eläkeläinen, 110 Selkomaa Minna, 49, erityisluokanopettaja, 54, uusi Nummela Riitta, 65, eläkeläinen, 29, uusi Yhteistuumin poliittisesti sitoutumattomat Paatsola Pauli, 46, tietoturva-asiantuntija, FM, 72 Toivanen Anne, 62, ulkomaankirjeenvaihtaja, 43, uusi Immonen Ahti, 74, eläkeläinen, 32, uusi R ke kautensa Voutilainen Nina, 3, tradenomi, 30, usi Jumppainen Pauli, 68, eläkeläinen, 60 Tyrväinen Jukka, 63, teatterinjohtaja, 28, uusi Kirkkovaltuuston ensimmäisessä kokouksessa 13.1.2015 puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi 2015 - 2016 Heikki Alanen ja varapuheenjohtajaksi Katja Saraketo. Kirkkoneuvosto sä on henkilökohtainen äänimäärä. konen Jaakko, 31, akimies, 63, uusi Kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkkoneuvosto ja johtokunnat vuosiksi 2015 – 2016 Asikainen Sini, 19, lähihoitaja, 43, uusi Putkonen Eija, 60, ryhmäavustaja, perhepäivähoitaja, 26, uusi Varapuheenjohtaja: Laitinen Pertti Henkilökohtainen varajäsen: Ketola Pauli Varsinaiset jäsenet: Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena Hynninen Kati Hynninen Pirjo Ikonen Jaakko Jumppainen Pauli Paatsola Pauli Pulkkinen Sinikka Saraketo Katja Henkilökohtaiset varajäsenet: Sallinen Pauli Nummela Riitta Rundelin Marita Voutilainen Nina Karvinen Eero Alanen Heikki Lyytikkä Pentti Vehmanen Riitta Asikainen Sini Hautainhoitorahaston johtokunta Eko Ropponen on uusi kirkkovaltuutettu Puheenjohtaja: Aro Jorma Henkilökohtaiset varajäsenet: Sallinen Pauli Teksti ja kuva: Suvi Pitkänen Jäsenet: Hynninen Pirjo Ikonen Jaakko Martikainen Olavi Nummela Riitta Rothström Markko Voutilainen Nina Putkonen Eija Karvinen Eero Ropponen Risto Puurtinen Laura Ruotsalainen Sakari Tuovinen Saija Kasvatustyön johtokunta Puheenjohtaja: Jumppainen Pauli Henkilökohtainen varajäsen: Ikonen Jaakko Jäsenet:Henkilökohtaiset varajäsenet: Hyttinen Keijo Immonen Ahti Putkonen Eija Hynninen Pirjo Selkomaa Minna Ahlfors-Boman Jonna Ursin Jani Jääskeläinen Ritva Vehmanen Riitta Widgren Heljä Voutilainen Nina Asikainen Sini Martikainen Olavi, 2, agrologi, 38 Seurakuntapalvelun johtokunta Puheenjohtaja: Ketola Pauli ronen Roosa, 18, piskelija, 49, uusi Heinonen RiittaLeena, 73, Varkauden Sotainvalidit ry toiminnanjohtaja, ent. rehtori, 44, uusi Rundelin Marita, 49, DI, suunnittelija, 34 Henkilökohtainen varajäsen: Immonen Seppo Jäsenet:Henkilökohtaiset varajäsenet: Aro Jorma Tyrväinen Jukka Eronen Roosa Mäntymaa Kaisa Ihalainen Anna-Maija Peltola Mirja Immonen Ahti Puustinen Keijo Saraketo Katja Rikalainen Anita Toivanen Anne Raatikainen Eila Kangaslammin kappelineuvosto Jäsenet:Henkilökohtaiset varajäsenet: Asikainen Sini Sallinen Pauli Malkki Liisa Ihalainen Anna-Maija Pulkkinen Sinikka Vehmanen Riitta Ropponen Esko Pöllänen Jussi Ruotsalainen Sakari Immonen Seppo Varkauden seurakunnan edustajaksi Rautalammin rovastikuntaneuvostoon valittiin yksimielisesti Pauli Paatsola ja hänen varajäsenekseen Anne Toivanen. Raatikainen Eila, 55, eittiömestari, 28, uusi Kotiviesti 1 l 22.1.2015 Esko Ropponen asettui kuvaan kylätoiminnasta saadun kunniakirjan kera. Uusi kirkkovaltuutettu Esko, tuttavallisemmin Eko, Ropponen tituleeraa itseään Harjurannan kylätiennäyttäjäksi. Hänen portinpielessään tuikkii kynttilä talvipimeilläkin ja silmissä loistaa valoisa katse. Ropposella on takanaan mittava ura liike-elämän palveluksessa elintarvikealalta. Monipuolisten liikeyrityksen johtamis- ja kehittämistehtävien lisäksi toimelias Roppolan isäntä on vuosia vaikuttanut erilaisissa luottamustehtävissä. Kuitenkin Varkauden seurakunnan luottamustehtävät ovat hänelle uusi aluevaltaus. Seurakuntavaaleihin ehdolle hänet sai innostettua pitkäaikainen ystävä, joka Ropposen mukaan tietää hänen ihmisläheisen luonteensa. – Olen aina halunnut olla pienen ihmisen puolella. Luottamustehtäviin mukaan lähteminen on edelleen minulle luontevaa, kertoo Ropponen. Esko Ropponen asuu vaimonsa kanssa vuonna 1814 perustetulla kotitilallaan. On selvää, että 57 vuotta yhteistä taivalta puolison kanssa ja rakkaus kotikylää kohtaan ovat asioita, jotka merkitsevät hänelle erittäin paljon. Seurakuntatyössä Ropponen haluaa pitää ikäihmisten puolta. – Monessa kylässä talojaan asuttavat eläkeikäiset kun nuoret muuttavat töiden perässä muualle. On pidettävä huolta lähimmäisestä, puhallettava yhteen hiileen ja esimerkiksi järjestettävä kyläturvallisuutta lisäävää toimintaa, sanoo Ropponen. Uutena kirkkovaltuutettuna Ropponen odottaa hyvää yhteistyötä eri ryhmien kanssa. Se taas syntyy luottamuksesta ja päätöksistä, jotka ovat mahdollisimman monen mieleen. – Yhdessä tekemällä voi saada paljon hyvää aikaiseksi, sanoo pitkäaikaisena kyläyhdistyksen puuhamiehenä toiminut Eko ja mainitsee esimerkkeinä Harjurannan Luontokirkon, Kylätuvan ja uimarannan. Esko Ropponen on tutustunut moniin ihmisiin elämänsä varrella. Juuri ystävien ja työkavereiden luottamus on antanut kipinän jatkaa ja selviytyä haasteellisistakin paikoista. Eko on utelias uusia luottamustehtäviä kohtaan Varkauden seurakunnassa. Hänen unelmiensa seurakunnassa nuoret ja iäkkäämmät voisivat kohdata helposti ja tukea toisiaan eri elämänvaiheissa. 9 oma tontti Tule kanssamme tukemaan yksinäisiä Varkauden seurakunta järjestää lähimmäispalvelun peruskurssin kahtena maanantaina 9.3. ja 16.3. klo 9–15. Puurtilan seurakuntakodilla osoitteessa Murhilahdentie 94. Lähimmäispalvelu on seurakunnan tarjoamaa tukea yksinäisille. Moni kaipaa kuuntelijaa ja rinnalla kulkijaa. Tarvitsemme uusia vapaaehtoisia toimin- Teksti: Suvi Pitkänen ja Marita Rundelin Kuva: Marita Rundelin Edelliseltä toimintakaudelta jatkava kirkkovaltuutettu Marita Rundelin vastasi Kotiviestin toimituksen kiperiin kysymyksiin: 1. Millä mielellä lähdet jatkamaan uottamustehtäviä seurakunnassamme? Kiitollisin ja innostunein mielin! Edellinen valtuustokausi oli mielenkiintoinen ja opettavainen. näet Ilmoittaudu kurssille mukaan 20.2. mennessä, niin sovitaan samalla kurssin alkukeskusteluaika. Lisätietoja antavat diakoniatyöntekijät Ellen, p. 040 5237 960 ja Pia, p. 040 5727 810. Kurssi ei sido mihinkään ja on maksuton. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Varkautelaisia tunnelmia alkaneelle vuodelle pysäkillä 2. Minkälaisena yleisen tilanteen? taan mukaan. Lähimmäispalvelun kurssi syventää tavallisia ihmissuhdetaitoja, kuten vuorovaikutusta, kuuntelua ja kohtaamista. Lisäksi käymme läpi vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja muut toimintaamme määrittävät asiat. Yhdessä myös opimme kuinka parhaiten voi kohdata muistisairaan, masentuneen tai liikuntarajoitteisen lähimmäisen. seurakuntamme Aika hyvänä. Velaton talous, hyviä työntekijöitä ja vakaampi tilanne jäsenistön suhteen kuin tuulisissa suurkaupungeissa. Teksti ja kuva: Antti Immonen Uusi vuosi tuo tulleessaan uudet tavoitteet, suunnitelmat ja unelmat. Tilanne on kaksijakoinen. Toisaalta vastassa on kokonaan uusia haasteita mikä tuo mielekkyyttä tulevaa kohtaan. Samaan aikaan mennyt vuosi on vielä tuoreessa muistissa iloineen, suruineen ja erilaisine elämän tapahtumineen. Piipahdimme Kotiviestin toimituksesta kysymään mitä mieltä aiheesta on seurakuntalainen Riitta Nupponen. Pitkän uran tehnyt valokuvaaja ja yrittäjä Riitta Nupponen suhtautuu valoisasti alkaneeseen vuoteen. Hänen näyteikkunassaan on kyltti ”Suomi Nousuun”. Positiivinen ajattelu on kaiken perusta. Varkauden seurakunnan toiminnan Riitta kokee hyvin positiiviseksi. Tapahtumia on monenlaisia ja kaikille etsiville löytyy jotakin. Lisäksi kirkko on viime vuosina satsannut erityyppisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Erityisesti mieleen ovat jääneet monenlaiset kirkossa pidetyt konsertit. Mitään radikaaleja uudistuksia Riitta ei toivo. Sen sijaan hänen mukaan- 3. Mikä Varkauden seurakunnassa on puhuttanut eniten viime vuosina? Talous ja tulevaisuus. Valoisin mielin eteenpäin! 4. Mikä seurakunnan asioiden hoitamisessa on vaikeinta? Se, että on huomioitava aina talouden asettamat reunaehdot. Ei voi tehdä kaikkea mahdollista kivaa ja niin laajasti kuin ehkä haluttaisiin. 5. Mikä on mielekkäin osa? Omalta osaltani koen seurakunnan viestinnän yhdeksi hyvin tärkeäksi osaksi toimintaa. 6. Miksi lähdit ehdolle seurakuntavaaleissa? Mikä motivoi Sinua? Minua houkutteli mahdollisuus vaikuttaa omalla osaamisella ja elämänkokemuksella Varkauden seurakunnan toimintoihin ja tulevaisuuteen. 7. Millaisesta seurakunnasta unelmoit? Valoisasta ja suvaitsevaisesta joukosta tekemässä yhdessä parempaa huomista. Kaikille erilaisille ihmisille löytyy tilaa. Marita nappasi selfien eli omakuvan. 10 Valokuvaaja Riitta Nupponen pitää seurakunnan musiikkiohjelmistoa antoisana. sa kyse on siitä, että muilta kiireiltä ehtii ja jaksaa lähteä mukaan aivan tavalliseen arkipäivän jumalanpalvelukseen. Kokonaisuutena Riitan suhde seurakuntaan on vuosikymmenien saatossa ollut lämmin ja muistot jo lapsuudesta korostavat tätä. Asioihin ovat olleet vaikuttamassa myös kokemukset kirkoista muualla Suomessa. Pitkän linjan yrittäjänä Riitta tietää hyvin sen, että myös seurakunnan varat ovat rajalliset ja toiminnan on mahduttavat niihin puitteisiin. Yhteisvastuu 2015 tukee vapaaehtoistyötä ja lasten koulutusta Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2015 kotimaiseksi erityiskohteeksi. Suurella Sydämellä on vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelu, jonka kautta voi ilmoittautua erilaisiin vapaaehtoistehtäviin eri syistä ahdingossa olevien lähimmäisten autta- miseksi. Verkosto kokoaa yhteen eri paikkakunnilla tehtävää vapaaehtoistyötä ja sen kautta voi myös pyytää itselleen apua. Suurella Sydämellä -verkosto toimii tällä hetkellä noin 30 paikkakunnalla. Yhteisvastuuvaroin Suurella Sydämellä -verkoston toimintaa laajennetaan valtakunnalliseksi. Hankkeen toteutusta koordinoi Kirkkopalvelut ry. Yhteisvastuun ulkomaisena esimerkkikohteena vuonna 2015 on Haiti, jossa keräysvaroin tuetaan lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista. Yhteisvastuu 2015 käynnistyy sunnuntaina 1.2. Apua Suurella sydämellä Teksti: Salla Peltonen Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka 21-vuotias Pilvi on muutaman kuukauden ikäisen pikkupojan yksinhuoltajaäiti. Vielä reilu vuosi sitten hän suunnitteli perhettä, avioliittoa ja yhteistä elämää miehensä kanssa. Yllättäen suhde kuitenkin kariutui ja Pilvi jäi odottamaan lasta täysin yksin. – Kun poika syntyi, huomasin pian tarvitsevani apua. Vanhemmat asuvat kaukana ja osa ystävistä lopetti yhteydenpidon. Tunsin olevani aivan yksin. Löysin netistä Suurella Sydämellä -palvelun ja jätin sinne ilmoituksen avuntarpeestani. – Avun pyytäminen tuntui vaikealta, koska tunsin, ettei sitä saisi pyytää. Ehkä se johtuu kasvatuksesta, Pilvi pohtii. Laskut vai ruoka? Ennen lapsen syntymää Pilvi ennätti valmistua varastonhoitajaksi, muttei olemaan työelämässä, joten hän saa minimiäitiysrahaa. – Vuokra nielee suurimman osan tuloistaKotiviesti 1 l 22.1.2015 ni, eivätkä äitiys-, asumis- ja elatustuet riitä elämiseen. Tai riittäisivät kyllä, jos ne maksettaisiin kaikki yhdellä kertaa. Silloin minulle jäisi kuukaudessa rahaa vuokran ja laskujen jälkeen 300–400 euroa, Pilvi kertoo. – Nyt joudun jatkuvasti tasapainoilemaan laskujen maksamisen ja ruoan ostamisen välillä. Omista uusista vaatteista tai harrastuksista on turha edes haaveilla. Olen itse vaikka syömättä, kunhan vauva saa kaiken tarvitsemansa. Avunpyynnön myötä Pilvin elämään tuli Tuire. Vapaaehtoinen auttaja, joka Pilvin mukaan merkitsee hänelle enemmän kuin sanat riittävät kuvaamaan. – Aluksi en pystynyt käsittämään, miten joku voi auttaa aivan vierasta ihmistä tuosta noin vaan, Pilvi muistelee ensikohtaamistaan Tuiren kanssa. – Jos Tuirea ei olisi, luottotietoni olisivat menneet. Ehkä olisin kadulla, Pilvi toteaa vakavana. Omat kokemukset motivoivat autta- maan. Tuire toimii Suurella Sydämellä -verkostossa vapaaehtoisena talousneuvojana. Pilvin lisäksi hän auttaa tällä hetkellä neljää muuta nuorta selviämään arjesta pienillä tuloilla, löytämään työtä ja saamaan elämänsä järjestykseen. Tuiren suuri sydän ulottuu kuitenkin talousasioita laajemmalle. – Pilvin kanssa soittelemme, lähetämme sähköpostia ja tapaamme, kun hän tarvitsee apua. Olen sanonut, että minulle voi soittaa koska tahansa, kun tuntuu pahalta. Ongelmat on helpompi selvittää, kun niihin tarttuu heti, Tuire kertoo. – Sain itse lapsen 19-vuotiaana ja olen yrittäjänä käynyt läpi monet ylä- ja alamäet, joten tiedän, mitä niukka arki on. Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Tuire tekee edelleen satunnaisesti töitä. – Nyt minulla on kuitenkin enemmän vapautta tehdä sitä, mistä tykkään. Tuntuu hienolta, kun näkee saaneensa autettua toista. – Ketään ei saa jättää yksin, se on todel- la huono tie ihmiselle, Tuire sanoo ja kertoo seuraavansa nuoria siihen asti, että he saavat elämänsä järjestykseen. Hyvä lähtee kiertoon. Taloudellisista murheista huolimatta Pilvi nauttii arjesta vauvan kanssa. – Lapsi tuo elämään valtavasti iloa, voimaa ja halua saada asiat kuntoon. Olen oppinut sen, että jokainen hetki lapsen kanssa on merkityksellinen ja ennen kaikkea uskomaan itseeni äitinä, vaikka välillä pelkään, että minua ja jaksamistani äitiyteen aliarvioidaan, Pilvi sanoo. Hyvä on jo lähtenyt kiertämään. Pilvi kertoo lahjoittavansa pienistä tuloistaan kuusi euroa kuussa lasten auttamiseen tehtävään työhön. – Olen myös pystynyt tukemaan raskaana olevia ystäviäni, jotka ovat huolissaan oireista, joita minullakin oli odotusaikana. – Tulevaisuudessa haluaisin auttaa ihmisiä enemmän, Pilvi sanoo ja kertoo haaveilevansa myös työstä musiikin parissa. 11 Yhteisvastuu onnistui edistämään saattohoidon kehitystä Suomalaiset lahjoittivat Yhteisvastuukeräykselle viime vuonna 3 944 588,33 euroa. Suomessa yhteisvastuuvaroin luodaan valtakunnallinen saattohoidon osaamisverkosto. Keräyksen tuotolla kuolevien parissa työskenteleville järjestetään saattohoitokoulutusta sekä perustetaan saattohoi- don tuki- ja neuvontajärjestelmä ammattihenkilöstön sekä potilaiden ja omaisten tarpeisiin. %), Kirkon diakoniarahaston ja hiippakuntien (10 %) sekä seurakuntien diakoniatyön (10 %) kesken. Keräystilitys luovutettiin 21.10. keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle. Tuotto jaetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyön ja katastrofiavun (60 %), TERHO-säätiön (20 Katso seurakuntakohtaiset yhteisvastuukeräyksen tulokset: yhteisvastuu.fi. Jäähyväisten talossa Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka Marraskuussa kaksitoista vuotta sitten ajoin yötä vasten saattohoitokodin pihaan. Olimme iltapäivällä saaneet tietää, että isä siirrettäisiin seuraavana aamuna keskussairaalasta tähän taloon. Meille se oli järkytys. Mikään ei enää pelastaisi isää elämälle. Hoidot oli lopetettu ja yllättäen isää oltiin tuomassa paikkaan, jossa joutuisimme kohtaamaan hänen kuolemansa silmästä silmään. Ajatus tuntui hirveältä. Oliko isä muka jo saattohoitokuntoinen? Näinkö kylmästi hoidot lopetettiin? Isähän oli vielä kutakuinkin tolpillaan. Ei tosin enää kävelykykyinen ja ajatuskin harhaili samassa lauseessa New Yorkin pilvenpiirtäjistä heilimöivään viljapeltoon ja siitä Paasikiveen. Me olimme kokemattomia. Emme olleet tajunneet, että kuolema rupeaa ottamaan jossain kohtaa juoksuaskeleita. Isän syöpädiagnoosista oli kulunut vasta neljä kuukautta. Tuosta päivästä äidin ja meidän sisarusten elämä pyörähti raiteiltaan. Kesäsuunnitelmat pantiin syrjään. Omien perheiden tarpeet ja murheet tuntuivat mitättömiltä. Meistä oli tullut yökaudet isän sairauden ennustetta ja hoitoa googlettavia uupuneita naisia, joita ahdistus lamasi heti aamusta. Öisin puolisomme heräsivät nyyhkytyksiin. Nyt siis istuin pimeässä autossa saattohoitokodin parkkipaikalla, katseilta piilossa. Ikinä ei ollut tuntunut tältä. Itkin ja vaikersin. Aamun tunnemyrskyn varalta olin halunnut tulla katsomaan, miltä isän viimeisen vuoteen talo näytti. Siinä se nökötti vaatimattomana kerrostaloalueen kainalossa. Yölamppujen kajo näkyi kaihtimien takaa. Minusta tuntui luonnottomalta, että kaikki oli niin tyyntä ja levollista, vaikka sisällä tehtiin kuolemaa. ”Tähän asti kaikki vaikuttaa erittäin hyvältä” isä totesi hoitajille, kun hänet oli asetettu saattohoitokodissa oman huoneensa sänkyyn. – Miltähän tuntuisi olla näin hienon sairaalan ylilääkäri, hän pohdiskeli. Minulla oli ristiriitainen olo. Talo oli kodikas ja ajatuksella kauniiksi sisustettu. Kaikki henki kunnioitusta potilaita ja omaisia kohtaan. Henkilökunta oli hämmentävän lempeää ja läsnäolevaa. Mutta toimittiinko täällä niinkuin sairaalassa? Kai laventelin värisen pussilakanan alla korisevaa isää yritettäisiin kaikin konstein pitää mahdollisimman pitkään hengissä? Onnistuisiko se pelkällä oireitten hoidolla? Vajaan viikon kuluttua isä kuoli. Kun ajoimme saattohoitokodista ruumisauton perässä hautausmaan kappelille, ja kerros- talojen kainalossa nököttävä talo jäi taakse, autossa istui neljä muuttunutta ja viisastunutta isästään orvoksi jäänyttä aikusta naista. Isä oli jo pitkään ollut valmis kuolemaan. Me olimme kypsyneet luopumaan hänestä vasta saattohoitokodissa. Helpotus, uusi elämänvoima ja ilo alkoivat vähitellen virrata sisikuntaan. Isän saattohoitojakso oli ollut kuin ehyt, kipeänkaunis paketti. Häntä oli hoidettu taidolla ja kunnioituksella. Mitään ei puuttunut, mitään ei ollut liikaa. Isä sai loitota elämästä vailla ahdistusta ja kipuja. Hän sai levätä ilman ylimääräisiä, hyödyttömiä toimenpiteitä ja olla turvassa saattohoidon tietotaidon toteutuspaikalla. Tämän kokemuksen jaoimme kaikkien niitten omaisten kanssa, jotka olivat jättäneet kiitosviestin saattohoitokodin muistokirjaan. Isän viimeinen sana oli ”hyvä”. Sen hän sanoi hoitajaa halaten havahduttuaan viimeisen kerran syvästä unestaan. Yhteisvastuu ja Ilta-Sanomat järjestivät yhteistyössä Saattohoito ja hyvä kuolema -aiheisen kirjoituskilpailun keväällä 2014. Kilpailun voitti nimimerkki Viimeisen äärellä tekstillään Jäähyväisten talossa. 12 ruisnappi Rukouksesta iloa ja turvaa Teksti: Monica Vikström-Jokela Harvasta tavasta on niin paljon elinikäistä iloa kuin iltarukouksesta. Päivän jälkeen jätämme kaikki huolet Jumalan käsiin, joista saamme turvan ja levon. Rauhassa menen levolle ja nukahdan. Sinä, Herra, sinä yksin olet minun suojani, minä saan elää turvassa. Psalmi 4:9 Rukous on suoraa yhteyttä Jumalaan Teksti: Antti Immonen Kuva: Eastpress/Seppo Sirkka Rukous ja ylipäätään uskonnollinen elämä on monelle nykysuomalaiselle asia, josta ei haluta puhua. Mieluummin avaudutaan muista yksityiselämän osa-alueista. Silti huomattava osa ihmisistä rukoilee tavalla tai toisella, myös he jotka sen kieltävät. Tapoja rukoilla on yhtä monta kuin rukoilijaakin. Toki on olemassa kaavoja, joita voi käyttää ja ne ovat kirkkokuntien suhteen hieman erilaiset. Usein unohtuu se, ettei mitään kaavaa tarvita. Eikä edes sanoja. Esitänkin lukijalle kysymyksen; kuinka moni on esimerkiksi hammaslääkärin juurihoidossa ollessaan pyytänyt apua Yläkerrasta jotta toimenpide olisi äkkiä ohi. Vastaava tilanne paljon konkreettisempana tulee esille kun istuu lentokoneessa ja kapteeni kuuluttaa, että Kotiviesti 1 l 22.1.2015 toinen moottori sammui mutta toinen toimii vielä vaikka savuaakin jo. Tällöin törmäämme tilanteeseen jossa kuoleman uhka on välitön. Moni rukoilee ja muistaa Jumalan vain ollessaan pulassa. Kun kaikki asiat menevät hyvin on helppo unohtaa tällaiset asiat. Silti kiittäminen hyvin menneestä päivästä on yhtä tärkeää. Moni meistä muistaa illalla rukoilla seuraavan päivän koitoksista selviämistä. Mutta kun niistä on selvitty kunnialla Jumala ja kiittäminen helposti unohtuvat. Myönnän tämän aivan omien kokemusteni perusteella. Rukouksia on monenlaisia. On kirkoissa lausuttavat vakiorukoukset, esirukoukset ja ehkä tärkeimpänä lauletut rukoukset. Virret ja suuri osa muista hengellisistä lauluista ovat puhdasta rukousta. Kirkkokuntien välillä on hieman eroja muotoseikoista, mutta sisältö on pitkälti sama. Kyrie Eleison – Herra armahda lienee yksinkertaisin rukous jossa kahteen sanaan tiivistyy kaikki. Tätä rukousta käytetään ainakin katolisessa ja luterilaisesa kirkossa. Isä Meidän on myös vakiintunut rukous joka voidaan esittää myös laulamalla. Menneen joulun aikana osallistuin sekä luterilaisiin että yhteen katoliseen Jumalanpalvelukseen. Ulkoiset puitteet olivat hieman erilaiset, mutta sisältö sama. Rukouksen muodon osalta ero lienee suurin. Katolisessa kirkossa seurakunta osallistuu rukouksiin enemmän. Suuressa osassa rukouksia seurakunta toistaa sanasta sanaan kaiken tai rukouksen lopuksi lausuu muutaman sanan. Teemat ovat samat molemmilla kirkkokunnilla. Suurin ero on se, että katolisessa kirkossa kuolema ja Kristuksen toinen tuleminen ovat aina läsnä kaikissa messuissa. Tiedän, että omassa kirkossamme kuolemasta puhuminen saattaa olla vaikeaa. Tämä on eräs seikka mikä kovasti tuntuu kummalliselta varsinkin kun on omia läheisiään ollut laittamassa arkkuun ja pukemassa viimeiseen pukuun tässä maailmassa. Tärkeää ei ole se, mikä rukouksen muoto on. Rukous voi olla hyvinkin muodollista kuten kirkossa vakiintuneet rukoukset. Se voi olla tietyn kaavan mukaista, kuten esirukoukset. Mutta se voi olla täysin ennakolta suunnittelematonta. Se voi olla myös täysin sanatonta ajatusten virtaa. Rukous on suoraa yhteyttä Jumalaan ilman välikäsiä. Ilman teknisiä vempeleitä. Rukouksella on yhtä monta muotoa kuin rukoilijaakin. Kaikki ovat yhtä arvokkaita. Eräs ehkä parhaista rukouksista löytyy virsikirjasta virrestä 382 jossa on läpi käyty koko elämä Jumalaan luottaen. 13 Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, 78200 Varkaus puh. (017) 552 8660 K un läheinen on poissa... Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Kauppakatu 50, p. 017 852 636 Kauppakatu 50,p.p. 017 Savontie 39, 017 554852 3670636 Savontie 39, p. 017 554 3670 Ahlströminkatu 10, 78250 Varkaus Puh. 040 374 4158 [email protected] tapahtumia 22.1.-26.2.2015 JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET Su 25.1. Messu pääkirkossa klo 10, radiojumalanpalvelus; Olli Tynkkynen, Arja Päivärinta, Tapio Rekola ja Tapani Majuri. Su 1.2. Messu pääkirkossa klo 10, yhteisvastuukampanja alkaa, Tapani Majuri ja Miina Karasti. Messua toteuttamassa myös nuorisotyönohjaaja Tiina Taavitsainen ja diakoniatyöntekijä Pia Hosio. Kynttilänpäivänä 8.2. Messu klo 10 pääkirkossa, Niina Lehmusoksa ja Tapio Rekola. Messu klo 12 Kangaslammin kirkossa. Mukana Varkauden Gideonit, Tuomo Utriainen. Jarkko Piippo ja Tapio Rekola. Yhteisen leivän jaamme -messu klo 12–13 Kuoppakankaan kirkkosalissa, Niina Lehmusoksa ja Tapani Majuri. Su 15.2. Messu klo 10 pääkirkossa, Pekka Päivärinta ja Mari Marjokorpi Ankkurimessu klo 18, Kuoppakankaan kirkkosalissa, Arja Päivärinta ja Mari Marjokorpi. Tuhkakeskiviikko 18.2. Tuhkakeskiviikon messu klo 19 pääkirkossa, Mari Marjokorpi. Su 22.2. Messu klo 10 pääkirkossa, Tapani Majuri. Messu klo 12 Kangaslammin kirkossa, Tapani Majuri. DIAKONIA Toimistosihteeri Reijo Leppänen, p. 040 701 6630 Johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko, p. 040 541 1399 Diakoniatyöntekijät Pia Hosio, p. 040 572 7810 Heli Kylmänen, p. 040 573 6050 Antero Saarelainen, p. 040 747 6200 Ellen Väntti, p. 040 523 7960 Leivänjako klo 11–11.30 Kuoppak. työkesk. maanantaisin ja pääkirkolla torstaisin. Arkiateria Kuoppak. työkesk. ti klo 11–12.30. Aterian hinta 3 €. Diakonian avoimet ovet Kuoppak. työkesk. joka toinen torstai klo 10–12. Sählärien pelivuoro Kuoppak. työkesk. liikuntasalissa to klo 17–18.30. Varusteina sisäpelikengät tai tossut. Lähimmäispalvelua tekevien ryhmä keväällä 2015 Kuoppakankaan työkeskuksen luokka 1 maanantaisin: 16.2./23.3./20.4. ja 18.5. klo 16–17.30. Ryhmässä voi purkaa lähimmäispalvelussa koettuja asioita ja saada uusia näkökulmia. Mukaan voi tulla yksittäisiin kokoontumisiinkin. Kaiken kansan saunaillat Puurtilan srk-kodilla klo 17 keski viikkoisin: 18.2./25.3./22.4./20.5. Diakoniatyön kirpputori os. Kissakoskenkatu 5, avoinna joka toinen tiistai klo 12–15 seuraavasti: 27.1/ 10.2/24.2./10.3./24.3./7.4./21.4./5.5./1 9.Myytävänä vaatteita ja kodin tavaraa. Diakoniatyö ottaa myös vastaan pieniä eriä ehjiä ja puhtaita kodin tavaroita ja vaatteita. Tied. Pia Hosio. Yhteisvastuun lipaskeräys-tempaukset kauppojen ovilla pe 6.2. ja ma 16.3. klo 9 alkaen. Keräysvuoron voi varata entiseen malliin diakoniatoimistosta Reijolta. Yhden vuoron pituus on yksi tunti. 6.2. keräykseen JALKOJEN TERVEYDENHOITOA Ammattitaitoista 1928 Ammattitaitoistapalvelua palvelua vuodesta vuodesta 1928 - Kauttamme uurnat – Kauttammekotimaiset kotimaisetekologiset ekologiset arkut arkut ja ja uurnat - Kotimaiset ja muistomerkit muistomerkit – Kotimaisetlaadukkaat laadukkaathautakivet, hautakivet,kaiverrukset kaiverrukset ja - Pitopalveluennakkosopimukset – Pitopalvelu-jajaperunkirjoituspalvelut perunkirjoituspalvelutsekä sekä hautauksen hautauksen ennakkosopimukset - Kukat Interflora-kukkavälitykset – Kukatarkeen arkeenjajajuhlaan juhlaansekä sekäsurusidonnat surusidonnat –- myös Interflora-kukkavälitykset Kukkakauppa ja Hautauspalvelu • Perus-ja hemmotteluhoidot • Kynsi- ja iho-ongelmat • Päkiä- ja kantapääkivut • Varpaiden virheasennot • Diabeetikon jalkatutkimukset • Parafiinihoito • Intialainen päähieronta • Koti-ja laitoskäynnit - LOUNASKULJETUS KOTIIN JOKA PÄIVÄ - PERHEJUHLAPALVELUT - MUISTOTILAISUUDET LAHJAKORTIT TILAUKSET p. 040 504 0204 / Tarja Mikkonen p. 040 732 8110 / Markku Mikkonen www.kisapuisto.fi Jalkaterapia Akilles www.jalkaterapiaakilles.fi Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus 044 055 1158 Kauppakatu37, 37, 78200 78200 Varkaus Kauppakatu Varkaus Kukkakauppa: 305 Hautauspalvelu: Hautauspalvelu: 017 55 55 23 091 Kukkakauppa: 017017 55552323305 017 23 091 [email protected] www.perakyla.fi www.perakyla.fi [email protected] Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! HÄN AUTTOI SINUA. NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA. Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi. Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää. KOTIPALVELU VERENPISARA Puh. 050 5812031 Kotitalousvähennys -45 % www.kotipalveluverenpisara.fi Eronnut vanhemmalla iällä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk. Vuoden 2015 Erosta eheäksi® -kurssit 3.–7.3.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo 31.8.– 4.9.2015 Ilkon kurssikeskus, Kangasala 6.–10.10.2015 Lehmirannan lomakeskus, Salo Tiedustelut puh. 09 7257 1177 tai [email protected] www.elakeliitto.fi 14 Ilmoittaja, ota yhteyttä! Pirjo Teva 020 754 2284, 040 680 4057 [email protected] ilm. 2.2. mennessä. ja 16.3. keräykseen ilm. 11.3. mennessä.Lippaat ja liivit saa Kuoppakankaan työkeskukselta. Tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. LÄHETYSTYÖ JA KANSAINVÄLINEN VASTUU Naisten aamupäiväkahvit ravintola Kaks’ Ruusussa la 31.1. Klo 10–12. Teemana vapaaehtoistyö, Marketta Takku. Tarjoilumaksu 8e. Lähetyksen vapaaehtoisten palaveri pääkirkolla ma 9.2. Klo 15. Vaihdetaan kuulumisia ja suunnitellaan kevään tapahtumia. TAPAHTUMAT Kaikille avoin keskustelupiiri 23.1.2015 klo 14–15.30 Hannun salissa, Savontie 3. Mukana Arja Päivärinta. Lämpimästi tervetuloa! Lähimmäispalvelun peruskurssi Kahtena maanantaina: 9.3. ja 16.3. klo 9–15. Puurtilan seurakuntakoti. Lähimmäispalvelu on seurakunnan tarjoamaa tukea yksinäisille. Moni kaipaa kuuntelijaa ja rinnalla kulkijaa, uusia vapaaehtoisia tarvitaan! Kurssi syventää tavallisia ihmissuhdetaitoja, kuten vuorovaikutusta, kuuntelua ja kohtaamista. Lisäksi käymme läpi vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja muut toimintaa määrittävät asiat. Ilmoittaudu 20.2. mennessä, niin sovitaan samalla kurssin alkukeskusteluaika. Ellen, p. 040 5237 960, Pia, p. 040 5727 810. Naisten ilta 12.2.2015 klo 18–20 Kangaslammin kirkon seurakuntasalilla. Mukana Arja Päivärinta. Rukoussolun aloitus ke 28.1. klo 18 osoitteessa Kauppakatu 13 (Annan hieronta ja jalkahoitola) Kokoonnumme joka toinen keskiviikko. Tule ja rukoillaan yhdessä! Lisätiedot: Anna-Maija Ihalainen, p. 040 553 4615 Kaikille avoin kyläkokous pidetään torstaina 29. tammikuuta klo 13 alkaen Viljolahden Toukolassa (osoitteessa Viljolahdentie 1717). Kyläkokouksessa mietitään yhdessä keinoja miten Kangaslammin yksinäisille ikääntyneille voisi tuoda iloa ja virkistystä, yhdessä tekemistä ja kokemista. Toukolan kyläkokoukseen ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet naapurikyliä myöten. Suunnittelupäivässä ovat mukana Eija Myllymäki, Ellen Väntti ja Pia Hosio. Varkauden Sotaorpojen kokous Kuoppakankaan työkeskuksessa 16.2. klo 11. Yhteyshenkilö Raili Tikkanen 040 581 9268. VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatuksen mahdollisia vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella p. 040 5014 950 ja muskaripaikkoja p. 040 7490 191. Säännöllinen toiminta Perhekerhot ovat avoimia kohtaamispaikkoja pienten lasten perheille ja kotona työskenteleville perhepäivähoitajille. Perhekerhoissa opitaan ja välitetään kristillistä perinnettä sekä tuetaan perheitä arjen keskellä. Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 55. vuosikerta www.varkaudenseurakunta.fi Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta suvi.pitkanen@evl.fi Toimituksen käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu 19 78250 Varkaus Kustantaja: Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p. 040 572 7900 olli.tynkkynen@evl.fi Toimitus: Tiedottaja Suvi Pitkänen p. 040 512 6207 Perhekerhot kokoontuvat seuraavasti: Ma klo 17.30–19.00 Pääkirkko Ti klo 9.30–11.30 Puurtila srk-koti, Murhilandentie 94 Ke klo 9.30–11.30 Könönpelto, Atolantie 1 To klo 9.30–11.30 Luttila, Voimatie 1 To klo 9.30–11.30 Kaura-aho, Repokankaantie 35 Pe klo 9.30–1.30 Kuoppakankaan työkeskus, Kuoppakankaantie 11 Pe klo 9.30–1.30 Käpykangas, Haukankuja 1 Perhepäiväkerhot: Ma klo 9.00–11.00 Kangaslammin kirkon kerhotilat Ma klo 9.00–11.00 Harjuranta, Kentänpääntie 3 Pyhäkoulut toimivat Käpykankaan työpisteellä sunnuntaisin klo 16 ja Könönpellon srk-kodilla Söndaggsskolan klo 14.00 sunnuntaisin seuraavasti: 25.1, 22.2, 29.3 ja 19.4 Tytöt ja pojat ALPO avointen ovien toimintakerho 4–6 lk tytöille ja pojille jatkuu taas tiistaisin klo 14–16 Kuoppakankaan työkeskus. Nuorisokasvatus Nuorten säännöllinen toiminta - tule mukaan! Nuorten Ilpo torstaisin klo 14–17 kutsuu nuoria joka torstai Kuoppakankaan työkeskukselle aina 7.5. saakka. Nuorten kohtaamispaikka ja Ankkurimessu klo 18 kokoaa nuoret Kuoppakankaan työkeskukselle kerran kuukaudessa seuraavasti; 15.2., 15.3., 19,4, ja 17.5. Kappelin alueen nuorteniltoja järjestetään Kangaslammin kirkolla joka toinen pe klo 18–20: jälleen jatkuen joka toinen perjantai aina 24.4. saakka. Tekstaritupu Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain, p. 0400 128 176. Viesteihin vastataan koulupäivinä klo 14–18. Tekstiviesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan. Muut tapahtumat Rippikoulusunnuntai su 25.1. klo 16 Pääkirkossa kokoaa vuoden 2015 rippikoululaiset vanhempineen kirkkoon. Messuhetken jälkeen tarjoilua ja hetki aikaa jutella rippikouluun liittyvistä asioita rippikouluopettajien kanssa! Kotiviesti 1 22.1.2015 Taitto: Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p. 020 754 2284, 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Jakeluhuomautukset: jakelupalaute@kotimaa.fi Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p. 040 512 6207 Seuraava Kotiviesti ilmestyy pe 27.2.2015. Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen to 12.2. klo 13 mennessä sähköpostilla varkauden. kotiviesti@evl.fi. menovinkit Lasten urkukonsertti tiistaina 17.2. klo 9.30 pääkirkossa. Tilaisuus on kaikille avoin ja sen kesto on noin 40 min. Klassikkoveisut keskiviikkona 18.2. klo 18 pääkirkossa Yhteislaulutilaisuus, jossa lauletaan perinteisiä riparilauluja vuosien varrelta. Tilaisuus on kaikille avoin. Erityisesti tervetulleita ovat riparileiriläiset perheineen ja ystävineen. Klassikkoveisut ke 18.2. klo 18 pääkirkossa rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen. Ohjaajakoulutus Ohku 2 Puurtilan seurakuntakodilla kahdessa ryhmässä. 6.–7.2. ja 7.–8.2.15. Ilmoittautuminen viim. pe 23.1.2015 mennessä. Herkkuja ja kirpparia Yhteisvastuulle. Lapsiperheiden kirpputori ja ravintola Kuoppakankaan työkeskuksella la 14.2. klo 10–13 Tule viettämään ystävänpäivää koko perheellä – kirpparilöytöjä tehden ja nauttien ravintolasta suolaista tai makeaa! Jos haluat kirppikseltä myyntipaikan, pöydän hinta on 5e. Varaa se 31.1. Mennessä tiina.taavitsainen@evl.fi tai 040 523 7962. Pöytävuokrat ja ravintolan tuotot YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN! Järj. Kasvatustyö ja isoskoulutusnuoret Tapani Majuri, p. 040 578 5998 Tapio Rekola, p. 040 571 5005 Kuorot Ovat aloittaneet kevätkautensa ja ottavat vastaan uusia ja vanhoja laulajia! Harjoitukset Kuoppakankaan työkeskuksella: Varkauden seurakuntakuoro keskiviikkoisin klo 17.30 Lapsikuoro Pisarat torstaisin klo 15.30 Kangaslammin kuoro torstaisin klo 16.30 Laalajat torstaisin klo 18 Lisätietoja saa tarvittaessa Marilta puhelimitse tai s-postilla mari.marjokorpi(at)evl.fi. Lauluhetket Kangaslammin palvelukeskuksessa ma 19.1. ja 16.2. klo 14. Leirit hiihtolomalla tytöille ja pojille seuraavasti; 7–10 v 3.–4.3.2015 sekä 11–14 v 4.– 6.3.2015 Puurtilan srk-kodilla. Leirillä askarrellaan, laulellaan, liikutaan, kisaillaan ja tarinoidaan. Hinta: pienemmät 20 e (25 e) / isommat 35 e (45 e) – sisarale -50 % (suluissa hinta muilta kun varkauden seurakunnan jäseniltä, ei sisaralea) - Hintaan sisältyy majoitus, ruuat, ohjelma, vakuutus. Molemmille leireille voidaan ottaa mukaan 25 leiriläistä. Ilmoittautuminen TI 17.2.2015 mennessä: www.varkaudenseurakunta.fi tai ähköpostilla: tulen.mukaan@evl.fi NUORET AIKUISET Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Itella-Posti Oyj MUUT TAPAHTUMAT Urkukonsertti pääkirkossa 17.2.2015 klo 9.30 kerho Musiikkiopiston orkesterikonsertti 13.2.2015 klo 18 ”Jousien juhlaa” Kuoppakankaan työkeskuksen kirkkosalissa. Mukana Mikkelin musiikkiopiston Mäntyharjun orkesteri ja Soisalo-musiikkiopiston kaikki jousiorkesterit (Varkaus ja Pieksämäki). Vapaa pääsy. Lämpimästi tervetuloa! SEURAKUNNAN PIENRYHMÄT Tule tutustumaan toimintaan tai kysy lisää piirin yhteyshenkilöltä. Olet lämpimästi tervetullut! Pääkirkolla, Savontie 1-3 Pro-miehet Hannun salissa ke klo 19. Tied. Jouko Airas p. 040 539 7880. Ikäihmisten kerho Kustaan salissa paritt. vkon ti klo 13. Tied. Eeva-Liisa Savolainen p. 040 573 8983. Ylistämme laulaen ja rukoillen Hannun salissa paritt. vkon to klo 18. Tied. Päivi Nyyssönen p. 040 825 5028. Kuoppakankaan työkeskuksella, Kuoppakankaank. 11 Aamurukouspiiri sakastissa arkisin klo 7. Ei juhannusaattona eikä arkipyhinä. Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. Askel-piiri kokoushuoneessa ma klo 18. Tied. Airi Lankinen p. 040 831 1680. Entisen Eiserin eläkeläiset lk. 1 parill. vkon ti klo 11. Tied. Helli Suhonen p. 0400 172 730. Ikäihmisten kerho salissa paritt. vkon ke klo 13. Tied. Raili Heiskanen p. 040 585 3417. Liekit kokoushuoneessa parill. vkon ti klo 18. Tied. Aino Kelloniitty-Nyyssönen p. 040 506 3144. Lähetyspiiri kahviossa parill. vkon ma klo 13. Tied. Riitta Nieminen p. 045 850 7467. Miesten piiri kahviossa pe klo 18. Tied. Veikko Lipsanen p. 040 776 3341. Naisten jumppa liikuntasalissa ti klo 15.00. Tied. Anja Pirinen p. 040 096 4594 ja Pirjo Ojala. Raamatturyhmä Yhdessä lk 1 ke klo 18. Tied. Pirkko Lind p. 040 766 9222. Siionin kannel kahviossa klo 13 to 22.1./19.2./19.3./16.4. ja 7.5. Tied. Tapio Rekola p. 040 571 5005. Sählärit liikutasalilla to klo 17. Tied. Antero Saarelainen p. 040 747 6200. Varkauden seudun sotaorvot ry rippikoululuokassa ma 2.2./2.3./6.4./4.5. Tied. Raili Tikkanen p. 040 581 9268 Könönpellon seurakuntatalolla, Atolantie 1 Aamun rukouspiiri ke klo 8.30. Tied. Marjatta Lappeteläinen p. 0400 914 322. Ikäihmisten kerho paritt. vkon ke klo 13.30. Tied. Lea Könönen p. 040 542 9921. Keskustelu- ja raamattupiiri paritt. vkon su klo 18. Tied. Seija Mattila Kannen kuva: Yhteisvastuu - arjen enkeleitä p. 0400 527 7840. Lappuset parill. vkon to klo 13.30. Tied. Ritva Lehmussaari p. 0400 671 007. Laulupiiri parill. vkon su klo 18. Tied. Leena Komulainen p. 040 576 3339. Miestenpiiri to klo 18. Tied. Veli Lehmussaari p. 0400 828 879. Kappelin alueella, Kangaslammin kirkko, Asematie 1; Harjurannan PikkuKammari Kentänpäänkuja 3 A 5 Kangaslammin ikäihmisten kerho Kangasl. srk-salilla klo 13: 17.2./17.3./14.4. ja 19.5. on kevätjuhla. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Harjurannan ikäihmisten kerho PikkuKammarilla klo 13.30: 25.2./25.3./22.4. ja 19.5. on kevätjuhla yhdessä Kangaslammin ikäihmisten kerhon kanssa. Tied. Ellen Väntti p. 040 523 7960. Käpykankaan työpisteellä, Haukankuja 1 Käpypiiri paritt. vkon ma klo 17. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. alkaa 12.1. loppuu 27.4. (ei 6.4.) Muualla Seurakuntapiiri Kyllikink. 6 paritt. vkon ma klo 13. (alkaen 26.1.) Tied. Annikki Heikkinen p. 040 838 0378. Raamattupiiri Mielituvalla, Rajak. 3, ke klo 13. Tied. Raimo Miettinen p. 0400 120 415. alkaa 14.1. päättyy 29.4. Raamattupiiri, Vattuvuorenk. 36 C, parill. vkon ke klo 13. Tied. Leena Välisalo p. 040 721 6273. Mediakerho Mediakerho kokoontuu keväällä 2015 pappilan Hannun Salissa, Savontie 3. maanantaisin klo 14–16 seuraavasti: 2.2., 16.2., 2.3., 16.3., 30.3., 13.4. ja 27.4. Lisätiedot: Pekka Päivärinta Puhelin: +358 40 572 7860, Sähköposti: pekka.paivarinta@evl.fi Ystävänkammari Kangaslammilla. Kaikille avoin kohtaamispaikka (Kangaslammintie 7) on avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9–12. Lämpimästi tervetuloa! Askartelu-ja käsityötreffit työkeskuksella la 31.1. Klo 12.30–15. Ota omat käsityöt ja uudet ideat mukaan. MUSIIKKI Mari Marjokorpi, p. 040 578 5218 (työalavastaava) 15 Kysy kirkolta -palvelu nuorille Kirkon nuorisotyö on avannut internettiin tilin kysymyksiin ja vastauksiin pohjautuvaan ask.fm-palveluun. Ask.fm/kysykirkolta -sivulla päivystävät kirkon nuorisotyönohjaajat ympäri Suomen. Tili on suunnattu kaikille Suomen nuorille, etenkin niille, jotka eivät ole aktiivisesti mukana seurakunnan nuorten toiminnassa. taivaan väliltä, seurakuntien nuorten toiminnasta ja ripareista hengellisiin tai aivan arkisiin kysymyksiin. Ask.fm/kysykirkolta -sivun kautta nuoret voivat kysyä kirkon nuorisotyönohjaajilta kaikkea mahdollista maan ja Kysy kirkolta -ask.fm-tili aukesi 1.12.2014 osoitteessa: ask.fm/kysykirkolta lukijalta Monien muistojen seurakunta Teksti: Vuokko Hopia Kuvat: Warkauden lehti Katselin vanhempieni valokuva-albumia ja ajattelin poimia sieltä pari valokuvaa, joskaan ne eivät ole enää kovin hyväkuntoisia. Kuvat on otettu lähes 60 vuotta sitten, sunnuntai-iltana 13. helmikuuta 1955, jolloin Varkauden seurakunnan oma poika, juuri 24 vuotta täyttänyt Raimo Holopainen siunattiin matkalle Afrikkaan, Suomen Lähetysseuran työntekijäksi. Niin nuoret kuin vanhemmatkin seurakuntalaiset olivat saapuneet harvinaiseen juhlaan täyttäen kirkon viimeistä sijaa myöten. Mahdollisimman moni halusi olla saattelemassa nuoren miehen lähetystyöhön kauas Afrikan Ambomaalle. Ennen matkaan siunaamista kirkkoherra Olavi Vuorela puhui aiheenaan Johannes 21:22. ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät...» Matkaan siunaamisen toimitti viisi pastoria: kirkkoherra Olavi Vuorela (myöhemmin hänestä tuli lähetysjohtaja) kuvassa toinen vasemmalta, seuraavana Varkauden seurakunnan pastorit Jaakko Railonkoski, Reino Pajunen ja Pentti Hakala. Vasemmalta ensimmäisen pastorin nimeä en valitettavasti tiedä, mutta hän oli tuolloin Varkauden yhteislyseossa uskonnonopettajana. Toisessa kuvassa näkyy osin vielä silloin olleet kirkkosalin sivustan kuvamaalaukset. Juttusarja kertoo Kotiviestin lukijoiden valokuva-albumien aarteista. Löytyykö sinulta vanhoja valokuvia Varkauden seurakunnan tiloista, toiminnasta tai tapahtumista? Lähetä kuvasi saatekirjeen kanssa meille, niin pääsemme yhdessä muistelemaan seurakunnan vaiherikkaita vuosikymmeniä. 16
© Copyright 2024