7–2007 Un Ilmailualan vuo 195 tta ioni Unioni-lehti 10 vuotta Jäsenen asialla on tarjonnut lukuelämyksiä jäsenistölleen pyöreät kymmenen vuotta. Tässä vihkosessa esitellään lehden vaiheita vuodesta 1997 tähän päivään saakka. Nautinnollisia lukuhetkiä toivottaa Unioni-lehden toimitus! KANSIKUVA Maailmanrauha ajaa työrauhan edelle. Toimituskunta ei kuvissa kumartele. Vasemmalta: Pekka Kainulainen, Pasi Poutiainen, Sanna Kallio, JM Koskinen, Ari Miettinen, Arto Kujala, Markus Berg, ja Vesa Suni. Kuvasta puuttuvat rauhan asialla olleet: Erkki Luoto ja Tuomo Oksanen. Mahdollisuus sanoa T 3 Unioni juhlaliite oimivalla ammattiliitolla on monta tunnusmerkkiä: oma toimisto, päätoimista henkilökuntaa, oma lehti, yleissitova työehtosopimus, kotisivut jne. IAU on hankkinut tätä tunnusmerkistöä edellä mainitussa järjestyksessä. Käsitykseni mukaan oman lehden tekeminen ja julkaiseminen on liittomme resursseihin nähden suurin, joskaan ei tärkein saavutus. Ammattiliittojen joukossa IAU on koko olemassaolonsa ajan ollut sieltä pienimmästä päästä. Tämä korostuu nykyisen suurliittosuuntauksen aikana – onhan maamme suurimman ammattiliiton, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL:n jäsenmäärä noin kuusikymmentä kertaa suurempi kuin IAU:n. Selvitteillä olevan teollisuusliittojen TEAM:n jäsenmäärä olisi satakertainen IAU:hun verrattuna. On sanomattakin selvää, että tällaisilla voimavaroilla oman lehden julkaiseminen, samoin kuin kaikki muukin tekeminen, on aivan toista kuin pienessä liitossamme. Ammattiliiton tärkeimpänä pyrkimyksenä ei suinkaan ole tehdä lehteä, vaan saada julkaistaviksi aivan muita painotuotteita: työehtosopimuksia. Lehden julkaisemisen tulisi tehdä työehtosopimuksien tarkoitusta tunnetuksi jäsenille. Tätä asiaa voidaan lehdessä edistää monella tapaa. Voidaan kertoa erilaisista työpaikoista ja työolosuhteista, jotta lehden lukijoille muodostuisi käsitys liiton jäsenistön koostumuksesta. Voidaan selvittää tehtyjen sopimuksien sisältöä ja soveltamista. Myös pääluottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen sekä liiton ja ammattiosastojen muiden toimijoiden esittely edistää tätä tarkoitusta. Tätä kaikkea on lehdessämme tehty, ja uskoisin että tehdään jatkossakin. Kymmenen vuotta, jonka ajan Unioni -lehti nyt on ollut olemassa, on lyhyt aika ammattiyhdistysliikkeessä. Kuitenkin tässä ajassa ovat Ilmailualan Unioni IAU liittona ja Unioni sen lehtenä muuttuneet monella tapaa. Osa muutoksesta on ollut itse haluttua ja osa taas toimintaympäristön muutoksesta johtuvaa. Kun silmäilee Unionin pääkirjoituksia vaikkapa viimeisen kolmen vuoden ajalta, niin toimintaympäristön muutoksen valtava vauhti selviää hyvin. Jokaisessa näistä kirjoituksista selviää myös tarve muutoksiin liitossamme. Mielipiteet ovat olleet yksimielisiä ja valitettavasti myöskin yksipuolisia. Vastakkaisia mielipiteitä ei lehdessä esiintynyt vaikka niitäkin tiettävästi oli. Liittolehden mahdollisuus vaikuttaa liiton piirissä käytävään keskusteluun on rajallinen. Lehti voi julkaista vain niitä mielipiteitä, joita se saa käyttöönsä. Unionin ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa 15.10.1997 totesin, että sanojen maailmassa on helpompaa selviytyä, kun kaikilla on mahdollisuus sanoa omat sanansa. Tämähän on myös demokratian lähtökohta. Liiton jäsenlehti ei ole liiton johdon, hallinnon, toimiston tai toimituskunnan oma lehti, vaan nimenomaan jäsenten lehti. Käyttäkäämme jäsenetujamme: mahdollisuuksia sanoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa! Tapani Kautto Unionin päätoimittaja 1/1997–2/2007 Kansikuvan voima 4 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Lehden kansikuvien sisältöön ovat vaikuttaneet erilaiset koulukunnat. Alkuvuosina käytettiin tilanteeseen sopivia ilmailu- ja luontoaiheisia kuvia. 2000-luvulla ovat kuvien aiheina pääosin olleet IAU:laiset työt ja työntekijät. Kansikuvajournalismi Helsingin Air-Showsta 2/1999 yhdistettynä pääkirjoituksen kysymykseen: Onko Finnairissa paikallinen sopiminen romuttumassa, herätti silloisen yhtiön johdon kysymään IAU:n huolenaiheita paikallisen sopimuksen suhteen. Kestääkö palveluketju -kansikuva 5/2000 synnytti yhdessä lehden juttujen kanssa keskustelua työntekijämäärän riittävyydestä ja sen vaikutuksesta hyvään palveluun, täsmällisyyteen ja turvallisuuteen. Vuodesta 2000 alkaen kansikuvissa on pääosin esitelty IAU:laisia töitä ja työntekijöitä. ILMAILUALAN 5/2000 1.11.2000 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 16.6.2006 NRO 3 I IAU:N JÄSEN LEHTI ILMAI LUALA N UNION 15.6.2007 NRO 3 Uudistettu työehtosopimus s. 4–6 Kestääkö palveluketju vuo Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. 7–2007 Ilmailualan Un ioni 195 tta Liittoon valittiin uusi johto s. 8 5 Pääkirjoituksia Unioni-lehden pääkirjoittajien ohjenuorana on ollut selvittää lukijoille hallinnon elimien (hallitus ja edustajisto) näkemys ajassa liikkuvista kysymyksistä. Tämän periaatteen mukaisesti vastuun pääkirjoituksista ovat kantaneet ja siihen arvovaltansa tuoneet IAU: n puheenjohtajisto: Rainer Hakala, Tapani Kautto ja Alpo Pehkonen, sekä edustajiston puheenjohtaja Erkki Luoto. Ainoastaan kerran on haettu tukea ulkopuolelta, ja silloinkin lähes korkeimmalta mahdolliselta tasolta, Unioni-lehden 3/2002 pääkirjoituksen kirjoittajana kunnostautui SAK: n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Sopimusjutut 6 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Tehdyistä sopimuksista kertominen on ammattiliittojen lehdissä lähes pakollista. Unioni-lehdessä on usein julkaistu sopimusteksti ja siihen liittyvä selvitys. Tätä menettelyä pidetään helppona ja turvallisena. Aina se ei kuitenkaan ole lukijan kannalta selkein ja mielenkiintoisin tapa kertoa näistä monesti vaikeaselkoisista sopimusteksteistä. Jaakon palkkakehitys -juttu 4/2000 oli esimerkki uudesta lukijaystävällisestä tavasta kertoa palkkausjärjestelmän hienouksista. S O P I M U K S E T Palvelualojen Toimialaliitto ja IAU saavuttivat 15.12.2004 tupon mukaisen neuvottelutuloksen ja allekirjoittivat seuraavan pöytäkirjan. Numeroitu ja sisennetty teksti on sopimustekstiä. Työehtosopimusta selvittävä teksti on kirjoitettu sisentämättömänä ja kursivoituina. PÖYTÄKIRJA SÄÄNNÖLLISTÄ REITTILIIKENNETTÄ TAI RASKASTA TILAUSLENTOLIIKENNETTÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOLMIMISEKSI 1. Sopimuksen uudistaminen ja sopimuskausi Keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 saavuttaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005– 2007. Osapuolet vahvistavat neuvottelutuloksen sopimukseksi viipymättä sen jälkeen kun alakohtaiset sopimukset on tehty. Allekirjoittaneet osapuolet sopivat uudesta, tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jolla muutetaan voimassa olevaa alan työehtosopimusta jäljempänä esitetyllä tavalla. Uusi sopimuskausi alkaa 16.12.2004 ja päättyy 30.9.2007. Palvelualojen Toimialaliitto ja Ilmailualan Unioni IAU sopivat uudesta, tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta, jolla muutettiin voimassa olevaa säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä koskevaa työehtosopimusta jäljempänä esitetyllä tavalla. Työehtosopimus tuli voimaan työmarkkinoiden keskusjärjestöjen allekirjoitettua tulopoliittisen sopimuksen 16.12.2004. Lentoliikenteen työehtosopimuksen uusi sopimuskausi alkoi 16.12. 2004 ja päättyy 30.9.2007. 2. Palkantarkistukset vuonna 2005 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.5.2005 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 30,06 euroa kuukaudelta, kuitenkin vähintään 1,9 prosenttia. Korotus maksetaan henkilökohtaiseen palkkaan. Korotuksen vaikutus on prosenttimääräinen 1582,37 euron ja sitä suuremmissa kuukausipalkoissa. Liittoerä lasketaan yrityskohtaisesti vuoden 2004 lokakuun-joulukuun säännöllisen työajan palkkasummasta. Erän käytöstä sovitaan paikallisesti työnantajan ja pääluottamusmiehen kesken viimeistään 15.4.2005 mennessä. Erä maksetaan yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Mikäli erän käytöstä ei sovita, maksetaan koko erä (0,6 %) korottamattomasta palkasta laskettuna prosenttimääräisenä yleiskorotuksena yleiskorotuksen ajankohdasta lukien. Jos erän käyttämisestä ei päästä yksimielisyyteen se maksetaan 0,6 %:n suuruisena yleiskorotuksena. Taulukkopalkat Taulukkopalkkoja korotetaan 1.5.2005 lukien korotuksia vastaavasti. Taulukkopalkkojen korotukset sovitetaan muihin sopimuskorotuksiin siten, että 2,5 %:n kustannusvaikutus ei ylity. Korotusajankohta, joka poikkeaa tulopoliittisen sopimuksen mukaisesta, johtuu aiemmassa työehtosopimuksessa sovituista, samassa yhteydessä toteutettavista vuosien 2003 ja 2004 ansiokehitystarkastelun mahdollisesti aiheuttamista korotuksista. Muut palkkaperusteet Euro- ja senttimääräisiä lisiä korotetaan tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti ja siinä mainittuna ajankohtana. Muita kuin prosenttipohjaisesti määräytyviä lisiä korotetaan 1.3.2005 yleiskorotuksen kustannusvaikutusta vastaavan prosenttiluvun mukaisella korotuksella. Lisät pyöristetään lähimpään senttiin. 3. Palkankorotukset vuonna 2006 Yleiskorotus Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.6.2006 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,4 prosenttia. 1/05 Liittoerä Liittoerä (0,6 %) siirretään paikalliseksi yrityskohtaiseksi eräksi. Erän suuruus lasketaan 2004 neljäs neljänneksen säännöllisen työajan palkkojen summasta. Erän suuruus todetaan paikallisesti yhteisesti. Erä käytetään palkkauksen oikeudenmukaisuuden ja kannustavuuden lisäämiseen. Yrityksen pääluottamusmies sopii liittoerän käyttämisestä työnantajan edustajan kanssa. Liittoerä on tarkoitus käyttää palkkausjärjestelmän kannustavien ja oikeudenmukaisuutta lisäävien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. 1.6.2006 korotetaan palkkoja 1,8 prosentin suuruisella yleiskorotuksella, joka muodostuu edellä mainitusta yleiskorotuksesta ja alla mainitusta liittoerästä. Liittoerä ja tasa-arvoerä Liittoerä (0,4 prosenttia) maksetaan edellä mainitusta ajankohdasta lukien prosenttimääräisenä yleiskorotuksena. 15 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Toimituskunnan puolustukseksi sanottakoon, että sopimustekstien avaamisessa ei voi käyttää kovin suurta taiteellisista vapautta, sillä useamman kerran on liiton lehteä tai tiedotetta käytetty todistusaineistona välimiesoikeudessa. Liitto on kyllä selviytynyt näistä tilanteista kunnialla. Lentoliikenteen uudistettu työehtosopimus 7 Yleissitovan työehtosopimuksen neuvottelutuloksen ja Finnair Oyj:tä koskevan sopimuksen allekirjoitustilaisuus IAU:n toimistolla 10.12.1997. Työnantajapuolen edustajat vasemmalla: Juhani Nieminen, Peter Forsström, Eero Salovuori, Juhani Suomela, Seppo Kettunen, sekä oikealla työntekijäpuolen edustajat: Juhani Sinisalo, Rainer Hakala, Tapani Kautto ja Pekka Kainulainen. 8 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Työehtoja ja siihen liittyviä asioita on käsitelty myös tapaamisissa eri yritysten kanssa. Finnairin ja Ilmailualan Unionin vuoropuhelu sai jatkoa toisilla Finnair/IAU-päivillä Työväen Akatemiassa Kauniaisissa. Kuvassa vasemmalta Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajat: Tapani Kautto, Erkki Luoto Tommi Toivola, Reijo Hautamäki, Juha Grundström, Marita Kantola, Pertti Mäntynen, Martti Holopainen, Pekka Laaksonen, Eero Markkanen, Reijo Hiltunen, Kari Winter ja llkka Kero. Työpaikalla ja Mikä työ Lehdessä on esitelty työpaikkoja ja siellä tehtäviä töitä. Nämä jutut ovat olleet luetuimpia juttuja harrastejuttujen ohella. Työpaikalla- juttujen tarkoituksena on esitellä eri yritysten ja työosastojen toimintaa ja työntekijöitä. Mikä työ jutut puolestaan kertovat yleensä yhdestä yksittäisestä työtehtävästä. Finnairin rahtiosasto irrotettiin Emo-Finnairista sen kokonaan omistamaksi tytäryhtiöksi viime keväänä. Syntyi Finnair Cargo Oy. M I K Ä T Y Ö ? 26 mikropiirit vaihdetaan vialliseen laitteeseen juottamalla. Myös lämmön aiheuttamat kosketushäiriöt korjataan juottamalla. Laitteissa on myös kytkimiä ja sisäisiä akkuja, joita joudutaan silloin tällöin vaihtamaan. Emännän kutsun toimimattomuus saattaa johtua vaikka huonosta kontaktista matkustajan käyttöpaneelissa. Ne ovat kovassa käytössä, joten niissä on myös eniten vikoja. Matkustamon viihdytys- ja palvelujärjestelmään kuuluu myös monia muita laitteita, kuten monitorit, videot ja CD-soittimet, jotka myös korjataan Avionikkakorjaamolla. PEKKA KAINULAINEN 27 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Radioasentaja Timo Tiittasen oikean käden vieressä oleva musta laatikko on multiplexjärjestelmän pääyksikkö. Keskellä on tietokone, jonka avulla kokeilut tehdään. Vasemmalla on järjestelmään liittyviä laitteita. Istuinyksikkö kansi avattuna. 1/05 1/05 Korjaus Mikäli konjakin tilaaminen ei onnistu, saattaa vika olla multiplexjärjestelmässä. Tällöin järjestelmään kuuluva vikaantunut laite irrotetaan koneesta ja lähetetään korjaamolle. Finnairin tekniikan Avioniikkakorjaamolla korjataan lentokoneen mekaanisia- ja elektroniikkalaitteita. Yhtenä korjauskohteena on MD-11 matkustamon viihdytys- ja palvelujärjestelmä (Multiplexjärjestelmä). Radioasentaja Timo Tiittanen kertoo, että laitteiden korjaus tapahtuu siten, että korjaamon pöydälle kootaan järjestelmän eri laitteet. Laitteet yhdistetään tietokoneeseen, jonka avulla suoritetaan kokeilu ja etsitään laitteissa olevia vikoja. Rikkoutuneet osat, kuten 1/ 04 Pekka Kainulainen 3/04 Digitaalista tiedonkulkua ja vianetsintää ■ Kävimme rahdissa jututtamassa vapaa-aikoinaan mökkeilyä ja pihatöitä harrastavaa rahtiesimies Kari ’Jammu’ Jaskaria, joka on uransa aikana ehtinyt toimia ammattiyhdistysaktiivinakin, mm. ammattiosaston johtokunnan, sekä liiton edustajiston jäsenenä. Jammu on tullut rahtiin 19-vuotiaana nuorukaisena. Nykyisestä 56 ikävuodestaan hän on ollut rahdissa töissä M I K Ä T Y Ö ? 37 vuotta, ja ehtinyt nähdä sen kehittymisen vanhasta vientirahdin puuparakista ja tuonnin peltiputkista uuteen terminaaliin, jota sitäkin on laajennettu ■ Lisää konjakkia, kiitos! Konjakin tikahteen eri kertaan. on tätä nykyä yksi pohlaaminen lentokoneessaTerminaali voi olla yllättäkolmesta vän monimutkainen joismaiden toimenpide. Aina- suurimmasta lenkin, jos sitä ajattelee torahtiterminaalista. teknisessä mieles- Pääosa rahdista kuljetetaan laajarunkoisilla koneilla ja sä. rekoilla, joita hoidetaan päivittäin vaihMatkustajan painaessa emännän televasti noin kymmenestä vilkkaamkutsunappia MD-11 koneessa hän pien päivien lähemmäs kahteenkymkäynnistää toiminnan, jossa on mukameneen kappaleeseen. Pelkästään laa- Jammu toimii tarvittaessa työnjohdon sijaisena organisoimassa koko na paljon elektroniikkaa ja tietokoneijarunkokoneissa kuljetetaan päivittäin rahtivaraston toimintoja. ta. Tieto kutsunapin painamisesta välitkeskimäärin noin 160 000 kiloa rahtia! tyy digitaalisesti emännän paneelille Pöydälle on koottu multiplexjärjeskoneen tarjoomoon. Tähän tarvitaan telmän laitteita. Laitteet vasemmalta 12 monia elektronisia laitteita, mutta vä- ovat istuinyksikkö, emännän paneeli, hän johtoja. MD-11 koneen matkus- lukuvalo-ohjain ja alueyksikkö. tamon viihdytys- ja palvelujärjestelmässä onkin ideana kuljettaa matkustajien viihtyvyyteen liittyvää tietoa digitaalisesti, jolloin samassa johdossa voi kulkea enemmän dataa. Emännän kutsun lisäksi voidaan johdoissa kuljettaa mm. lukuvaloihin, musiikkiin ja elokuviin liittyvää tietoa. Ari Miettinen Puuparakista jättivarastoon 9 Kuljetusliitot Kuljetusliittojen tapahtumista on lehdessä kerrottu jonkin verran. Enemmän ehkä olisi voitu kertoa kuljetusliittojen ja muiden liittojen toiminnasta. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry:n ja Kunta-alan ammattiliiton KTV ry:n kiitos liikennelakon tukemisesta julkaistiin lehdessä 2/1998. Liikennelakoksi kutsutun työnseisauksen tuloksena velvoitettiin tarjouskil- 10 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. pailun voittanut yritys palkkaamaan tarvitsemansa uudet työntekijät siten, että työtä tarjotaan kilpailussa hävinneen yrityksen häviön vuoksi irtisanomille työntekijöille. Ilmailualan Unionilla on vastaava asia esillä parhaillaan vuonna 2007 käytävissä työehtosopimusneuvotteluissa. Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistyksen siirtyminen SAK:hon ja AKT:n liittosihteerin vaihtuminen olivat esillä samassa 5/2002 lehdessä. Kirjeenvaihtajat Moniosaaminen – vai monitunarointi oli lehden Turun kirjeenvaihtajan Niina Aarnion aiheena vuonna 1999. Unioni-lehteä on syytetty siitä, että se on liian pääkaupunkiseutupainotteinen. Kirjeenvaihtajien käytöllä on yritetty saada myös maakuntien ääni kuulumaan. Seuraavassa näyte Niinan tyylistä: Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Monitaitoisuus on päivän sana. Virkailijoiden odotetaan olevan mestareita monella eri osa-alueella. Mutta onko se mahdollista? Missä mahtaa kulkea raja, koska omaksumiskyvyn rajat saavutetaan? Kyllähän suurin osa meistä pärjää 4-5 eri tehtävän kanssa, mutta todennäköisesti jokin niistä on vahvempi toisia. Sillä ovathan tehtävätkin erilaisia: lipunkirjoitus, lähtöselvitys, puhelinpalvelu, tulopalvelu,porttipalvelu, koneselvitys, rahdin myynti,... ja kaikki vielä sujuvasti vähintään kolmella kielellä. Eivätkä nämä työtehtävät ole verrattavissa mihinkään liukuhihnaduuniin. Ehei, näissä todella tarvitaan aivokapasiteettia. Pitää muistaa passi- ja viisumiasiat, poletointisäännöt, ainakin sata erilaista hintatyyppiä, hintojen säännöt pääpiirteittäin, ja ainakin miljoona erilaista koodia! Omansa lipunmyynnissä, koneselvityksessä, tulopalvelussa,… ja kaikki tietysti hymyssä suin. Kaiken pitää sujua mutkattomasti, ei asiakas tiedä sitä tietomäärää, joka pitää osata ulkoa, jotta hänen matkansa sujuu vaivattomasti. Emmehän halua hänen saavan kuvaa, ettemme osaa työtämme. Sellainen leimaa helposti hänen mielessään koko lentoyhtiön. Tunnen joitakin virkailijoita, jotka jopa pelkäävät joitain työvuoroja, koska ovat niin epävarmoja osaamisestaan. Ja kun on epävarma ja jännittää, niin joskus varmakin tieto häviää ja hän menee aivan lukkoon. Mielestäni moniosaamisen vaatimuksissa pitäisi voida ottaa huomioon virkailijat yksilöinä. Hurjissa vaatimuksissa moniosaamisesta voi toisilla syntyä jopa “monitunarointia”. 11 Seminaareista työsuojeluun Lentoturvallisuus yhteinen asia oli yksi suuremmista seminaareista joista lehdessä on kerrottu (2/2001). Työsuojeluasiat ja työhyvinvointi on ollut lehdessä esillä monin tavoin. Työsuojeluun liittyvästä koulutuksesta on kerrottu usein ja myös piirroksia on käytetty lehdessä apuna asioista kerrottaessa (5/2006). Yksi minuutti 16.1.2006 KVIA, AVIATION SAFETY NETWORK Lentokonemekaanikko imeytyi Boeing 737 moottoriin, menehtyi Tiedätkö huoltamasi koneen moottoreiden vaara-alueet? Jos et, niin selvitä asia itsellesi ennen seuraavaa työpäivää! Mieti myös, olisiko järkevää aina varmistaa että moottorit ovat sammuneet, ennen kuin lähestyt konetta. Markus Berg voi säästää henkesi! ■ El Paso:n kansainvälisen lentokentän työntekijä imeytyi Continental Airlinesin Boeing 737–500 koneen 2-moottoriin kuolettavin seurauksin. Lento 1515, jossa oli 114 matkustajaa sekä 5 miehistön jäsentä, oli lähtöportilla valmistautuen lentoonlähtöön, kun onnettomuus tapahtui. Suihkumoottorien imu on hirvittävän voimakas. Ahtimesta voi tulla ”lihamylly”. HEILONGJIANG DAILY NEWS 12.5.2006 Suihkumoottori imaisi ramptyöntekijän kohtalokkain seurauksin ■ KIINA – 12. toukokuuta asematason työntekijä kuoli välittömästi jouduttuaan käyvän lentokoneen suihkumoottorin imaisemaksi. Kone oli valmistautumassa lentoonlähtöön Harbin Taiping kansainväliseltä lentokentältä, Heilongjiangin maakunnassa Kiinassa. Paikallisen lehden mukaan Boeing 737–800, Shanghai Airlinesin matkustajakone, oli pysäköity asematasolle, kun onnettomuus tapahtui. Onnettomuuden jälkeen koko alue ruuhkautui poliisiautoista ja ambulansseista sekä lentokentän henkilökunnasta. Työntekijä ruumis peitettiin valkoisilla lakanoilla, oikean siipimoottorin taakse asematasolle jäi myös usei- ta metrejä pitkä verivana. Matkustajat vaihtoivat konetta tapahtuneen jälkeen. Todistajan mukaan Boeing 737–800 kone oli lähdössä reittilennolle Harbin City:stä Shanghaihin kello 15.20, kun asematason työntekijä imeytyi yllättäen lentokoneen moottoriin ennen koneen lähtöä. Vaikka koneen moottori sammutettiin heti, kun työntekijä katosi, mitään ei ollut tehtävissä hänen auttamisekseen. Onnettomuuden jälkeen kone ei lähtenyt lennolle ja lentokentän henkilökunta siirsi matkustajat pian pois lentokoneesta. Illalla noin kello 6 kentän henkilökunta aloitti onnettomuusalueen siivouksen sekä lentokoneen moottorin tarkastuksen. ILTALEHTI: HELSINKI-VANTAA, 25.6.2006 kuvitus: Sanna Kallio 5/06 12 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. 20 ■ Kesätöissä rampilla ollut mies meni liian lähelle BA:n lennolla 794 olleen koneen moottoria. Kone oli juuri laskeutunut Helsinki-Vantaan lentokentälle. Ykkösmoottorin imu tem- 5/06 Suihkumoottori oli imaista miehen paisin varoituskartion kuormaajan kädestä ja ahtimen siivet murskasivat sen. Moottori ei kuitenkaan vaurioitunut. Kuormaajan esimies veti hänet turvaan 21 Kolumneista muistokirjoituksiin KOLUMNI Lehden linjana on ollut, että kolumnistiksi pyydetään pääosin kentällä työskenteleviä luottamushenkilöitä tai työntekijöitä. Aika loppuu -kolumni on ollut yksi eniten keskustelua herättäneistä kolumneista (4/2006). Siinä lentokonemekaanikko Timo Yletyinen herätti keskustelua Finnairin tekniikan tulevaisuudesta. Timo Yletyinen ■ ■ ■ 4/06 Aika loppuu! ■ Tämän vuoden vaihteessa alkoi hämmennys. Pääkonttori väki kävi kertomassa Finnairin tekniikan johdolle, että he maksavat jatkossa huolloista aikaisempaa vähemmän. Tämäkö on bisnestä? Tämä on sanelupolitiikkaa! Asioista pitäisi voida neuvotella ja sopia. Finnairin tekniikan pitäisi voida sanoa oma kantansa huoltojen hinnasta. Ole tässä nyt tulos vastuullinen toimintayksikkö! Tietysti hinnan ja laadun on oltava kohdalla. Tekniikan edellinen ja tämä vuosi ovat numeroilla katsottuna todella masentavia, eikä ensi vuosi paljon parannusta tuo, vaikka töitä on tehty hullun lailla. Aikaa rakenneuudistukselle on annettu kaksi vuotta, joka ei todellakaan riitä, kun ”varttikierros vasempaan” -porukka alkoi tehdä muutosta. Mitä he ovat saaneet aikaiseksi, kun aikaa on jäljellä vähän reilu vuosi? Ei yhtään mitään, vain paljon hämmennystä! Pystyykö tämä porukka tekemään ratkaisuja, päätöksiä? Hehän ovat itse myös vanhan järjestelmän kasvatteja. NYT jos koskaan pitäisi uudistua ja luoda uutta. Kun lisätään soppaan vielä yt-kuvio, niin onpahan keittoai- nekset kasassa. Näyttää ja maistuu pahalta jo nyt. Sorry to say. Edellä mainitut asiat näyttävät, että tästä seuraa hallittu mahalasku, ja kaikki tämä tukee samaa strategiaa (sanelupolitiikka, talousluvut, johtajien päättämättömyys, yt-neuvottelut). Näin asioiden pitikin mennä, ja toimii kun rasvattu. Pääkonttorin on helppo tehdä ratkaisut asioiden suhteen näillä perusteilla, mitä ne sitten tulevaisuuden suhteen ovatkin. Työmiehen näkövinkkelistä katsottuna ei näytä ruusuiselta. Onko tekniikan kohtalo jo päätetty, vaikka johtajat kertovat siitä vain tipoittain, vedoten pörssiyhtiöön. Jos jokin toimintayksikkö (linjahuolto, MUTE, laite- ja huoltokorjaamo) myydään tai lopetetaan, se vaikuttaa tekniikan kokonaisuuteen halvaannuttavasti. Osien, materiaalien ja työvoiman kustannukset nousevat aivan uusiin ulottuvuuksiin. Mielestäni ylin johto ajattelee vain lyhyellä ajan jaksolla saatua hyötyä (kvartaalitalous), unohtaen pitkän aikavälin suunnitelmat, enkä tarkoita tässä mitään uusia lentokoneita. Tekniikka ja tekninen turvallisuus ovat yhtiön peruskulmakiviä, ja jos se päästetään rapautumaan, niin sen jälkeen kauhuskenaariot ovat lähempänä kuin koskaan, ja niihin vaikuttaminen voi olla todella vaikeaa. Allekirjoittanut on ollut yhdessä rakenneuudistuksessa, jossa 8000 työntekijästä 5000 sai kenkää, ja kaikki tämä tapahtui kahdessa vuodessa. Tämän seurauksena olin vuoden työttömänä, joten tiedän mistä kirjoitan. Muutoksessa pitää olla KAIKKIEN mukana työmiehestä ylimpään johtoon asti, eikä vain puheissa, vaan myös TEOISSA. Toivottavasti aika ei lopu! Työn iloa ja motivaatiota odotellessa. Hyvää syksyä kaikille. PS. Halvalla et saa hyvää ja kiinalaiset eivät meille pärjää. TIMO YLETYINEN Kirjoittaja toimii lentokonemekaanikkona Finnairin lentokonekorjaamolla ja on työntekijöiden edustajana Lentokonekorjaamon kilpailukykyprojektissa. Aikaisemmin hän on toiminut mm. kirvesmiehenä ja luottamusmiehenä YIT:llä. 14 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Eläkkeelle lähtijöitä on huomioitu. Pertti Lavikan eläkkeelle lähdöstä ja viimeisestä kellokortin leimauksesta kerrottiin 3/2002 lehdessä. Myös muistokirjoituksia lehti on julkaissut. Liiton entisen puheenjohtajan Hemmo Hännisen muistokirjoitus julkaistiin 2/2006 lehdessä. 13 Kesäpäivät KESÄPÄIVÄT Liiton järjestämät kesäpäivät ovat olleet näyttävästi esillä lehdessä. Holiday Club Caribiassa järjestettyjen vuoden 2006 Kesäpäivien mainos julkaistiin 3/2006 lehdessä. 3/06 9.9.–10.9.2006 Holiday Club Caribia, TURKU BUSSIKULJETUKSET OHJELMA PYSÄKIT BUSSI 1, 08.30 Helsinki, Rautatieasema, Postin puoleinen sivu 08.45 Aerola, Simun pysäkki 09.00 Tikkurila, Rautatieasema Bussinvanhin: Pekka Kainulainen puh. 040 5288 166 LAUANTAI 9.9 11.00–11.30 11.30–12.30 12.45–14.00 14.00–14.45 14.45–17.00 PYSÄKIT BUSSI 2, 08.10 Järvenpää, Rautatieasema 08.25 Kerava, Rautatieasema 08.35 Hyrylä, Linja-autoasema 08.40 Riihikallio, Tuusulantien pysäkki 08.50 Korso, S-marketin pysäkki (Tikkurilan suunta) 09.00 Tikkurila, Rautatieasema Bussinvanhin: Reijo Hautamäki, 040 540 3166 Ilmoittautumisaika kesäpäiville on päättynyt edellisessä lehdessä ilmoitetun aikataulun mukaisesti. saapuminen kesäpäiville ruokailu kesäpäivien avajaiset majoittuminen aktiviteetit ja kilpailut – aikuisille moniottelu – lapsille elokuvaesitys 16.00–16.30 päiväkahvit (kilpailujen lomassa) 18.30–20.00 ruokailua 20.00–00.30 karaokea – kilpailu aikuisille – kilpailu lapsille SUNNUNTAI 10.9 07.30–10.00 aamiainen 10.00 J kylpylässäoloa – vesi olympialaiset 12.00 huoneiden luovutus 12.00–13.00 ruokailu 13.00 kotimatkat alkaa 28 Harrastusjutut 14 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Lehden lukijat ovat saaneet tutustua monen IAU:laisen työntekijän harrastukseen lehden välityksellä. Kitara ja Jouni valkama julkaistiin 4/2002 lehdessä ja Pyörällä Yhdysvaltojen halki -juttu 1/2007 lehdessä. San Fransisco—New York Polkupyörällä Yhdysvaltojen halki ki 16 California Carson pass 14 1•2007 Faktaa • huippunopeus 88 km/h (Jari Appalakeilla) • pystynousua kokonaisuudessaan noin 40 000 m • pisin luotisuora tienpätkä 85 mailia • kampikierroksia noin 1,2 miljoonaa • kaloreita noin 175 000 kcal • dollareita noin 3 000/naama • polkupyörän paino tavaroineen n. 35–40 kg 1•2007 ■ Seikkailunhaluiset miehet kokeilivat vaihtelevassa maastossa omia rajojaan ja pyörien kestävyyttä. Mistä saitte idean pyöräillä San Fransiscosta New Yorkiin? – Minä sitä taisin Nikolle ehdottaa jollain lenkillä noin vuotta ennen kuin reissuun lähdettiin. Olin lukenut jotain matkakertomuksia vastaavanlaisista retkistä, ja tuntui, että itsekin voisi koittaa vähän erilaista ”lomaa”, kertoo Harri Hirsimäki. set 30 mailia ajettiin kaupunkialueella. Manhattanilla oli mukavaa ajaa. Niin täysin erilaista kuin koko matkalla sitä ennen. Kyllä siellä pyöräilijäkin tilansa saa, kunhan sen itse ottaa. Eikä tuntunut vaaralliselle. Mikä oli mielestänne kaunein osavaltio, miksi? – Utah. Kanjonit oli upeita paikkoja. – Colorado. Hienot maisemat vuoristossa. Komeat laaksot missä oli järviä ja takana lumihuippuinen vuoristo – uskomattoman kaunista. • 45 ajopäivää – Colorado. Todella hienoja maise• kokonaismatka 6 461 km mia. • kokonaisajoaika 292 h Miten •pyörät kestivät, ottiko fyykeskinopeus 22,1 km/h sisesti koville? • keskim. päivämatka 144 km – Pyörät kestivät ilman suurempia • keskim ajoaika/pv 6,5 h ongelmia.•Jotain korjattiin teipillä, pinpisin päivämatka 200 km noja kiristeltiin ja ketjua rasvattiin. Ku• pisin päivä ajoajassa meja paikkailtiin muutaman kerran. 8 h 50 min Yllättävän• vähän. Ja yleisin puhkaisija lyhin päivämatka 77 km oli okaan •piikki. Fyysisesti kovaa saatlyhin ajoaika 3 h 15 min toi olla milloin tahansa, maastosta riip• lepopäiviä 0 Jari: – Joo kaverit oli jutellut ko. matkasta ja käski lukea netistä yhdestä suomalaisesta jannusta, joka oli ajanut Amerikan halki. Siitä se kiinnostus pikkuhiljaa heräs. Olin hieman epävarma lähdöstä vielä alkukeväästä, mutta sitten hommasin uuden pyörän ja asia oli selvä. Näitte matkallanne useita osavaltioita. Mitä muistoja näistä osavaltioista jäi päälimmäisenä mieleenne? California – Alkuhämmennystä. Reissun ensimmäinen yö tuntemattoman jannun takapihalla. Nousu Sierra Nevadan vuoriston yli, heti reissun alkuun sellainen nousu oli aika kovaa touhua. Tuota ensimmäistä nousuahan ajettiin koko päivä, eikä silti päästy ihan ylös asti. Joo alkuhuumassa mentii vielä Californiassa ja Nevadassa. Ehkä reissun kovin päivä oli tuo kolmas päivä kun ajettiin sata kilsaa ylämäkeä ja ei vielä päästy Car- Märkänä ja kylmästä kohmeessa Coloradossa. Laaksomaisema Coloradossa. Perillä Manhattanilla hotellia etsimässä. la, vuoren huipulla, kaupungin puistossa. Leirintäalueilla ei välttämättä ollut mitään palveluja. Vähimmillään vain juokseva vesi. Miten paljon teillä oli tarvikkeita mukana ja miten ruokailut hoituivat? – Teimme matkaa ilman huoltojoukkoja. Siis kaikki mukana laukuissa koko ajan. Teltat, makuupussit, ruoanlaittovälineet, vaatteet, työkalut, varaosat, vesi jne. Ruuat kokattiin itse retkikeittimellä. Ruokavaliota täydennettiin hampurilaisilla ym. tarpeen vaatiessa, tai jos ei ollut ruokakauppaa, vaan pelkkiä ravintoloita. Sai syödä kaikki, mitä meni alas ja reissussa lähti painoa 5 kiloa. Juomana usein sokerista limua, ja varsinkin alkumatkasta maitoa. Ihan alussa jopa Half-and-halfia, jossa on ravintoarvot kohdallaan – 9 % rasvaa (annostuksena tietysti 1 gallona). Pastaa syötiin melkein joka päivä. Päivällä elettiin leivällä, Philadelphia-juustolla ja leikkeleillä. – Suunnistaminen tapahtui Adventure Cycling Associationin kartoilla, ilman GPS:ää. Eikä oikeastaan eksytty. Kylissä sai aina apua kysymällä. Muutenkin apua oli tarjolla hyvin. Siis jos yleensä oltiin ihmisten ilmoilla. – Säät oli myös kohdallaan, matkan aikana oli vain kaksi sadepäivää. Ihmiset oli tosi ystävällisiä ja joka päivä uteliaita tuli kyselemään että minne ollaan matkalla. Ja vielä viikko ennen kuin oltiin perillä ihmeteltiin että onpas teillä pitkä matka, kun eivät tienneet että oltiin ajettu jo viisi viikkoa. Minne seuraavaksi? – Jaa, pitää tässä tyytyä pienempiin pyöräilyreissuihin toistaiseksi, mutta vuoden parin päästä voi olla taas kutina lähtee jonnekin. – Australian ympäriajo pyörii mielessä... Haastattelu: MARKUS BERG kuvat: NIKO KOSKELA ja JARI LEINO 1•2007 17 Utahista jäi mieleen kanjonit ja pienet kylät. son passille. Ja pienenä yllärinä heti kylän jälkeen lappu: ”No services next 35 miles”. Nevada – Aavikoiden kuumuus, tyhjyys ja välimatkat. Pitkät laaksot. Ja yks juoppo hommasi meille gallonan maitoa yhden kaupan pihassa. – Minä henkilökohtaisesti tykkäsin aika paljon Nevadasta, sanoo Jari. Utah Kanjonit. – Joo kanjoneita ja pieniä kyliä. Oli eka kerran pieniä ongelmia. Oltiin Milfordissa ja kylän toinen motelli oli täynnä ja toisen motellin pitäjä oli kylmän viileesti jättäny respaan lapun: ”I’ll be back”. No siinä ooteltiin kahden naisen kanssa tunti pari ja sieltä se äijä vihdoin ja viimein saapu ja saatiin huone. Ne kaks naista oli muuten kävelemässä Amerikkaa halki. Kesti kuulemma seitsemän kuukautta. Colorado Lumihuiput. Reissun korkein kohta, Monarch Pass, noin 3500 m. Märkänä ja kylmästä kohmeessa saapuminen Puebloon, johon loppui ”alkupään” vuoristot reilun 2000 km jälkeen. – Joo. Colorado oli ehkä kaunein osavaltio. Todella hienoja maisemia. Ja mahtuihan sinne eka kokonainen sadepäiväkin. Kansas – Viljasiilot, jotka näkyivät aavalla kauas, lienee parikymmentäkin mailia. Tasaista maata, maissipeltoja silmän kantamattomiin. Nähtiin muuten n. 15 cm pitkä hämähäkki siellä! Missouri – Missourista jäi mieleen kuinka etukäteis-suunnitelmissa ei ollut edes huomattu, että siellä on sellainenkin ”vuoristo” kuin Ozark Mountains. Tasamaa siis loppui hieman yllättäen Missourissa jo noin 1000 km jälkeen. Ei jäänyt paljoa mieleen, maisemat oli välillä kuin meillä Suomessa. Illinois – Mississippin ylitys. Chester niminen kylä. ”Kipparikallen” syntymäpaikka. Kentucky – Osavaltio jossa ei turistin englannintaidolla meinannut ymmärtää eikä tulla ymmärretyksi… Motellin tädin puheesta ei saanut mitään selvää, mutta huone kuitenkin saatiin. Virginia – Appalakit tietysti. Ja pirtelökiskalla tapaamamme metsuri, joka ei ollut eläessään juurikaan poistunut siitä piirikunnasta, johon oli syntynyt. Ei ollut ikinä käynyt Virginian ulkopuolella. Pisti miettimään, kun oli itse jo nähnyt 8 osavaltiota fillarin selästä. Virginiassa 1•2007 15 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Aavikoiden kuumuus, tyhjyys ja välimatkat jäivät mieleen Nevadasta. oli myös reissun viimeiset vuoret. LyPennsylvania ja New Jersey hyitäpä olivat nousut verrattuna län– Meni aika huomaamatta… Yllättäteen, noin tunnin per nyppy. Aamuisin vän metsäistä oli maasto vielä 40 mailia oli aika kylmä ilma. New Yorkista. Joo ihan maaseutua oli. West Virginia Sitte yks kaks yllättäen erään joen jäl– Täällä ei ajettu kuin parikymmen- keen alkoi taajama-alue ja sitä riittikin tä mailia. Kapeat tiet ja rekkoja liiken- sitten loppuun asti. teessä. New York District of Columbia – New Yorkiin saapuminen jäi tie– Washingtoniin saavuttiin ensin tysti mieleen. Helppo ei viimeinenkään Highway 1:sta ja loppumatka mutki- päivä ollut, niin kuin voisi kuvitella. Oli teltiin ulkoilureittejä pitkin. Ronald kylmä aamu ja aamupäivä ja matkaa Reagan National Airportilla mentiin taisi olla kuitenkin 60 mailia. Viimeiihan kiitotien kynnykseltä. Se lentokentän päässä ollut puisto jäi mieleen. Suomessa kun ei sallita tällaista huvia että sais katella lentsikoitaHarri läheltä.Hirsimäki Ko. Avioniikka-asentaja Niko Koskela, sekä lentokonemekaanikot ja puistohalki oli noin 150 metriä kiitotien Jari Leino ajoivat polkupyörällä Yhdysvaltojen 2.9.–16.10.2006. päästä ja koneet veti kyllä ihan läheltä yli. Maryland – Baltimoressa oli maraton sinä päivänä kun ajelimme sen keskustan läpi. Keskusta oli suljettu autoilta. Yöpyminen Nevadassa. pumatta, jos sattui ns. huono päivä. Yleensä matka kuitenkin sujui ilman suurempia tuskia. Loppumatkasta, viimeiset pari viikkoa, oli jo elimistössä havaittavissa sellaista yleisväsymystä. Räjähtävyyttä ei enää ollut reisissä. Mutta sitä matkavauhtia jaksoi kyllä ajaa ongelmitta. – Minä jouduin käyttämään matkan alussa 10 päivää nilkkatukea, kun olin venäyttänyt nilkan pari viikkoa ennen reissua tyky-päivillä. Noin ¾ matkasta käytin myös rannetukea vasemmassa ranteessa, mikä ehkäisi ranteen ja niskan puutumista. – Mulla meni eniten renkaita hajalle, ehkä viisi tai kuusi kertaa. Matka ei ollut fyysisesti liian rankka. Välillä tuntui päivän lopussa, että energiat on aika vähissä, kun ei siinä päivän aikana pystynyt kumminkaan syömään kulutusta vastaavasti. Kumminkaan ei tuntunut kertaakaan siltä, että olisi tarvinnut pitää lepopäivää. Aikatauluhan meillä oli suhteellisen tiukka kun lomaa oli seitsemän viikkoa, joten nähtävyyksien kiertelyyn ei jäänyt aikaa. Missä tai miten yövyitte? – Ehkä reilu puolet öistä motellissa. Loput teltassa: leirintäalueella, aavikol- 15 Elokuva- ja kirja-arvostelut Lehdessä on esitelty ja arvioitu elokuvia ja kirjoja. Työväenluokka-elokuvasta julkaistiin arviointi 2/2004 lehdessä ja Heikki Hietamiehen kirjoja arviointiin 5/2001 lehdessä. ELOKUVAT ■ ■ ■ Veikko Aaltonen teki elokuvan työväenluokasta nähty se tosiasia, että jos et eduistasi pidä huolta, ei niitä kohta ole. Näkökulma on laajentunut, mutta perusasiat ovat tiukasti mielessä. Tehtaiden tilauskanta on lyhyttä, eikä keväällä ole tietoa, onko syksyllä töitä kaikille. ”Amerikkalaiset eläkemummot tän ﬁrman omistaa”, toteaa nuori harjoittelija UPM:llä. Mikä on dokumenttielokuvan Työväenluokka viesti, jos se on muutakin kuin näyttää tämän päivän duunaria työssään? Elokuvan kohteet edustavat suomalaisten työpaikkojen eliittiä. Porukka on järjestäytynyttä ja tietoista mihin kuulutaan. Nuoriso elokuvassa vierasti sen kategorioivaa nimeä. Niin siihenkö luokkaan kuulutaan, jonka joku on määritellyt: työväenluokka, kaulusköyhälistö, omistava luokka? Henry Fordin nostaessa liukuhihnalla työskentelevien palkkoja opettajien ja muun keskiluokan tasolle, nousi USA:ssa valtaisa keskustelu siitä, että työväki ei voisi saada niin paljon rahaa käyttöönsä. Eiväthän ne tiedä miten sitä käytetään! No he ostivat tietty TFordin tehtaalta. Eivät ne vasemmistolaisen aatteen tunnetut keulahahmotkaan olleet mitään työläisiä, he olivat vähintään keskiluokkaista porukkaa, UPM:n nuorta työvoimaa ammattikoulusta. jotka loivat käsitteen työväenluokka. Pöytäkunta jakautui näkemyksissään. Osa oli sitä mieltä, että työväenluokkaa ei olekaan. On vain työläisiä ja laajalla käsitteellä, toisten pitäy-tyessä luokka-ajattelussa. Keskustelu jatkuu. Elokuvan ohjaaja on määritellyt Työväenluokan sisarelokuvaksi Maalle, joka kertoo viljelijäperheen elämästä (valmistui 2001). 1/ 04 ■ Elokuva on kertomus kahdelta tehdaspaikkakunnalta: Imatra Steelin ja Valkeakosken UPM-Kymmenen Terva-saaren paperitehtaan työntekijöistä. Se kertoo heidän suhteestaan työhön ja elämään – isien, äitien ja nuorten näkökulmista. Elokuva on siis dokumentti työkaarensa ehtoossa olevasta miehestä – juuri tehtaan ammattikoulusta valmistuneeseen poikaan ja siltä väliltä. Elokuva seuraa luontevasti siinä esiintyviä henkilöitä. Ensin kuvataan vanhempien työelämää, heidän tekemiään ratkaisuja ja lopulta päädytään nuorisoon. Nykyisen pääluottamusmiehen pohdiskelu on menneisiin aikoihin verraten melkoisen muuttunutta. Suhdanteista ollaan huolissaan, toivotaan maailmanmarkkinoiden suotuisaa kehitystä, jotta lomautuksia ei tarvittaisi. Ollaan huolissaan johdon kyvystä tehdä oikeita ratkaisuja ja toivotaan sitä, vailla todellista vaikutusmahdollisuutta. Nuoriso rundaa autoillaan pitkin kylää. Maailmallekin olisi ollut mahdollisuus tehtaan kautta mennä, mutta päätökset on tehty säilyä kotinurkilla. Jatketaan siitä mihin isältä homma jäi. Neljännessä polvessa ollaan paperitehtaalla. Liittoon kuulutaan! Ollaan Veikko Aaltosen elokuvat: Tilinteko 1987 Tuhlaajapoika 1992 Isä meidän 1993 Merisairas 1996 Rakkaudella Maire 1999 Maa 2001 Työväenluokka 2004 Juoksuhaudantie, ensi-ilta 2004 elokuussa JUHA HYYTIÄ 2/04 2/04 Mitä työväen luokka on? Onko sellaista edes olemassa tänään, oliko sitä eilenkään? Onko se jonkun keksintöä? Eivätkö kaikki, jotka tekevät palkkatyötä ja jotka eivät omista yritystä, ole työläisiä? Näin risteili pöytäkeskustelu elokuvan jälkeen. Pääluottamusmies pohdiskelee suhdanteiden vaikutusta syksyn työllisyyteen. 16 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. 28 NRO1 29 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 20.2.2004 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 7.5.2004 NRO 2 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti SOPU SIJAA ANTAA – myös lentoasemalla Sovitun ymmärtäminen takkuaa s. 11 24.6.2004 NRO 3 Zulu-pakina, sarjakuva ja ilmaistua Katkelma Zulu-pakinasta (5/2000): Lumi tuiskusi ikkunan takana, ihmiset tarpoivat surkean näköisinä kuka minnekin. Serkku katkaisi viimein hiljaisuuden. “Arvasinhan että teitä on petetty.“ Hän sanoi. “Teillähän tehdään hirveästi ylitöitä, kun ei porukkaa ole tarpeeksi. Miten ihmeessä sinä pienennät henkilöstökuluja, kun itsekin teet jatkuvasti töitä puolitoista ja kaksinkertaisella palkalla. Seuraavaksi tietenkin väität, että ainakin teet työsi mahdollisimman hyvin, eikö niin? Säästät kaikessa missä vain mahdollista, et tärvää raaka-aineita, et tuhlaa bensaa ja muutenkin pidät kulut alhaalla.“ Ilmaistua-palstalta (5/2000): Pellen päiväkirja -sarjakuva (1/2007): Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 17.9.2004 Kuormaustyö vaatii kehittämistä s.6 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 29.10.2004 NRO 5 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 13.12.2004 NRO 6 Finnairin tekniikkaan tasoittuva työaika s. 10–19 Työntekijät mukana yritysten päätöksenteossa s. 14 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. – Kovan sarjan saneeraajaa, satojen työmiesten irtisanojaa, vuorineuvosta saateltiin viimeiselle matkalle. Kuusi miestä kantaa arkkua kohti viimeistä sijaa hiljaisuuden vallitessa. Hiljaisuuden katkaisee koputus arkun sisältä. Kuuluu römeä kommentti puupalttoon sisältä. – Liikaa miehiä! Neljä kantajaa riittää. Seppo Peltoniemi Demarissa 2.10.2000 17 Unioni-lehden lukijapalaute Vastaako Unioni-lehden linja jäsenistön mielipiteitä? Onko lehti jäsenistömme näköinen? Mihin suuntaan lehteä tulisi kehittää? Tavoittaako lehti kohderyhmänsä? Nämä kysymykset risteilevät toimituskunnan kokouksissa ja niihin yritämme vastata parhaalla mahdollisella kyvyllämme. Vastauksia saadaksemme lähestyimme lukijoitamme suppealla lukijatutkimuksella. Tämä kysely lehtemme ulkomuodosta ja sisällöstä on tehty täysin sattumanvaraisesti lukijakuntamme keskuudesta, eikä sitä tehdessä ole vahingoitettu eläimiä. Kaikki jutussa esiintyvät henkilöt ovat todellisia ja esiintyvät oikeilla nimillään. Palvelualojen Toimialaliitto ry toimitusjohtaja Peter Forsström: Luen lehteä joka kerta mielenkiinnolla. Mielestäni lehden ulkoasu ja myös sisältö on parantunut viimeisen vuoden aikana, ja nämä seikat vaikuttavat varmasti siihen miten paljon lukija lukee lehteä. Finnair Oyj osastonjohtaja, henkilöstöhallinto Eero Salovuori: Luen Unioni-lehden aina. Lehden avulla voin syventää käsitystäni siitä, mitä unionilaiset ajattelevat ja miten he työelämänsä kokevat. Yhteistyön parantamiseksi neuvottelukumppanin ymmärtäminen on mielestäni avainasia. Positiivisena pidän sitä, että lehti ei syyllisty mielestäni propagandistiseen kiihkoiluun, vaan pyrkii esittämään asiat asioina. 18 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. SAS Ground Services Finland Oy, Managing Director, Eeva Engfelt: Mielestäni lehdessä on havaittavissa vielä työntekijä/työnantaja-vastakkainasettelua. Toivon siis enemmän rakentavaa ongelmien käsittelyä sekä sitä henkeä, että ongelmia pyritään ratkaisemaan työpaikalla yhteistyössä työnantajan ja paikallisten työntekijöiden edustajien välillä. Näin voisimme edistää myös paikallisen sopimisen kulttuuria. Samassa veneessähän tässä loppujen lopuksi ollaan! Kaikilla on nimittäin varmasti myös yhteinen intressi: kannattavan yritystoiminnan edellytysten turvaaminen ja sitä kautta myös työntekijän työssä viihtymisen ja työsuhdeturvan lisääminen. Eli puolittain ruusuja, puolittain risuja. Kysymyksessähän on kuitenkin ay-liikkeen lehti, jolla luonnollisesti on oma agendansa. Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 21.1.2005 NRO 1 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 18.3.2005 NRO Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 16.5.2005 Maapalvelupuolen uusin tulokas s. 4 Lentoliikenteen työehtosopimus uudistettiin s. 14 Finnairin lentokonehuoltoon uusia työaikajärjestelmiä s.18 NRO 3 Pasi Poutiainen tapasi Mikon verekseltään Unioni-lehden äärestä. Kuka olet ja milloin olet tullut Finnairille töihin? Olen Mikko Kempas ja tullut taloon vuonna 1982, aluksi Ramp-toimintaan kuormaajaksi. Järjestelyosastolla olen työskennellyt jo pitkään. Mitä mieltä olet Unioni-lehdestä? Kuvien myötä lehdestä on tullut enemmän aikakauslehtimäinen ja selkeämpi lukea. Tietenkin paras juttu pitkään aikaa oli PushOut tarina, sehän kosketti omaa osastoani henkilökohtaisesti! Miten lehteä voisi mielestäsi parantaa? Jäsenten oma mielipidepalsta voisi olla hyvä. Kaikkia osastoja voisi tuoda tasapuolisesti esiin. Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 26.8.2005 NRO 4 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 28.10.2005 NRO 5 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 9.12.2005 Liittofuusiot puhuttavat s. 6–11 ILO tutki lähtöselvitystyötä Meluntorjuntaan uusia keinoja s. 20–25 s. 26–29 NRO 6 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Mikko Kempas itse teossa. 19 Kuka olet ja milloin olet tullut Finnairille töihin? Olen Joonas Pekari ja tullut Finnairille vuonna 1999. Työskentelen Kuormausesimiehenä sekä Järjestelymiehenä. Mitä mieltä olet Unioni-lehdestä? Lehti on parantunut ulkoasultaan ja sisällöltään huomattavasti, asiat ovat selkeästi luettavissa. Miten lehteä voisi mielestäsi parantaa? Lisänä lehteen voisi lisätä esim ”pulinapalstan”, ”nähtyä ja kuultua” ja ”ajankohtaista”. Enemmän työntekijöiden haastatteluita, sekä tietoa mitä eri osastoilla oikein tehdään. 20 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Joonas Pekari toivoo ”pulinapalstaa” lehteen. Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti Liiton uusin jäsen 18.2.2006 s. 12 NRO 1 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa s. 4–6 2.5.2006 NRO 2 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti Uudistettu työehtosopimus s. 4–6 16.6.2006 NRO 3 Luetko Unioni lehteä? Tottakai. Mitä mieltä olet lehdestä? Risua: Ihan hyvä muuten mutta, tuntuu aika kalliilta julkaisulta, ehkä liiton rahoilla ei olisi varaa ihan noin kalliiseen julkaisuun. Ruusuja: Kyllä siitä löytyy hyvin kaikki mitä on tapahtunut liitossa, ja tiedot on takasivulla hyvin keneen voi ottaa yhteyttä tarvittaessa. Osku Heike vastasi Markus Bergin kysymyksiin. Myös Hannu Lintunen joutui Markuksen tentattavaksi. Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 20.9.2006 NRO 4 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 20.10.2006 NRO 5 Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti Työehtosopimus nykyaikaan s. 15–18 s. 10 Missä suunnitellaan IAU:n tulevaisuus? Luottamusmiesvalinnat käynnistyvät käynn istyvät s. 14–15 8.12.2006 NRO 6 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. Luetko Unioni lehteä? Luen kyllä. Mitä mieltä olet lehdestä? Risuja: En äkkiseltään keksi mitään moitittavaa. Ruusuja: Mielestäni hyvin informatiivinen lehti, olen ollut siitä mielissäni että siinä esitellään eri henkilöitä, luottamusmiehiä ja muita henkilöitä jotka ovat liiton toiminnassa mukana, on mukava tietää keitä he ovat ja minkälaiset taustat heillä on, ihan mukavia artikkeleja, esimerkiksi eri töistä, kyllä minä olen ihan tykännyt lehdestä. 21 Erkki Luoto tavoitti Northportin virkailijat Marjukka Valajärven ja Katri Nordströmin: On hyvä että meillä on Unionin tasoinen lehti kotiin toimitettuna. Onko kuitenkin tuhlausta kun perheen molemmat kuuluvat Ilmailualan Unioniin niin kotiin tulee kaksi lehteä? ”Mikä työ” saa Marjukalta ja Katrilta kiitosta mielenkiintoisuudesta, vaikkakin enemmän voisi esitellä naisvaltaisia ammatteja, molemmilla on kuva hieman miesvaltaisesta lehdestä. Kolumnit ovat ajankohtaisuuden vuoksi erittäin hyviä, enemminkin saisi lehdessä olla ajankohtaisia asioita esimerkiksi nyt käytävistä työehtoneuvotteluista. Useammin voisi selvitellä jäsenasioita, jäsenmaksuvapautukset, vuorotteluvapaan, äitiysloman, ja hoitovapaiden vaikutus jäsenyyteen ja jäsenmaksuihin, myös kaikki jäsenkortilla saatavat edut olisi hyvä listata. Erittäin hyvänä koettiin yhteystiedot liittoon ja työttömyyskassaan. Kevennykseksi asiapitoiseen lehteen voisi ottaa lisää henkilöhaastatteluja, harrastuksista, muistakin kuin moottoriurheilijoista, tahi muuten vain mielenkiintoisista ihmisistä. Kokonaisuutena Marjukka ja Katri olivat tyytyväisiä että meillä on oma ja hyvä lehti. Marjukka Valajärvi (vas) ja Katri Nordström olivat varsin tyytyväisiä liiton lehteen. TI IAU:N JÄSENLEH ILMAILUA LAN UNIONI TI IAU:N JÄSENLEH ILMAILUA LAN UNIONI 23.2.2007 18.5.2007 15.6.2007 NRO 1 NRO 2 NRO 3 LENNOKKAAT VUODET – historialiite keskiaukeamalla Liittoon valittiin uusi johto s. 8 ioni vuo 7–2007 7–2007 7–2007 Ilmailualan Un vuo 195 tta ioni 195 tta vuo Ilmailualan Un Erilaisuus sallittu s. 14 ioni 195 tta Uusi yt-laki hyväksyttiin s. 8 Ilmailualan Un 22 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. TI IAU:N JÄSENLEH ILMAILUA LAN UNIONI Lehden liitteet Unioni-lehti on julkaisut myös erilaisia liitteitä. vuo 7–2007 195 tta Ilmailualan Un ioni Nyt valitaan päätöksentekijät! Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston 2007–2011 vaalit Ilmailualan Unioni IAU ry:n edustajiston vaalikokous 2007 Lennokkaat vuodet 1957–2007 TI IAU:N JÄSENLEH ILMAILUA LAN UNIONI NRO 4 Ilmestyneitä lehtiä on tähän mennessä kertynyt yhteensä 58. Käsissäsi on lehden numero 59 liite. Lehden perustamisvuonna 1997 ilmestyi kaksi lehteä ja sitä seuraavina vuosina vaihdellen viisi tai kuusi lehteä. Vuodesta 2002 lähtien lehti on ilmestynyt kuusi kertaa vuodessa. Kuka pyörää pyörittää? vuo 7–2007 Ilmailualan Un ioni 195 tta s. 4 Unioni-lehti 10 vuotta jäsenen asialla. 31.8.2007 23 Unioni-lehden syntyvaiheet Miten Unioni-lehti on muuttunut vuosien myötä. Ketkä sitä tekevät ja lukevat? Vuonna 1996 IAU:n toimintojen kehittämistyöryhmä teki esityksiä liiton viestintää ja tilojen käyttöä koskien. Risto Rautiainen veti ryhmää, jonka jäseninä toimivat Osmo Palvanen, Olli Kaivanto, Tuomo Oksanen, Arto Kujala ja Pekka Kainulainen. Hyviä ay-perinteitä noudattaen tämä poiki uuden työryhmän, johon kuuluivat Tuomo Oksanen, Tapani Kautto, Arto Kujala ja Pekka Kainulainen. Tämä työryhmä valmisteli liiton lehden julkaisemisen aloittamisen, yhdessä myöhemmin valitun toimituskunnan kanssa. Työryhmässä syntyivät lehden nimi: Unioni, Tuomo Oksasen ehdotuksen mukaan ja ulkoasu, johon haettiin ennakkoluulottomasti vaikutteita vastaavanlaisista lehdistä, muun muassa Rekolan seurakunnan julkaisuista. Liiton hallitus päätti kokouksessaan 22.4.1997, ettei liiton tiedotetta lopeteta, vaan sen lisäksi aloitetaan syksyllä 1997 Unioni-lehden julkaiseminen. Ensimmäinen numero ilmestyi 15.10.1997. Oman lehden perustamista perusteltiin mm. yhteenkuuluvaisuuden ja vuorovaikutuksen lisäämisellä. Lehden tavoitteeksi asetettiin kertoa lähemmin ilmailualalla työskentelevistä ihmisistä, heidän töistään ja harrastuksistaan. Toinen sisältölinjaus oli kertoa jäsenistölle ammattiyhdistys- ja sopimusasioista entistä laajemmin. Unioni juhlaliite 24 MATKALLA KOHTI NYKYLEHTEÄ Unioni-lehteä on tehty sen koko olemassaolon ajan pääosin vapaaehtoisvoimin oman työn ohessa. Toimituskunta on kuitenkin pyrkinyt kouluttautumaan ja saamaan alan ammattilaisten tukea lehden tekoon. Ulkoasun ja taiton toteutuksessa on käytetty alan ammattilaisia. Lehden ensimmäisissä numeroissa käsiteltiin pääosin liiton toimintaa ja työehtosopimusasioita. Siitä sisältöä laajennettiin SAK:n uutisiin ja tapahtumiin, sekä kuljetusliittoja koskeviin asioihin. 2000-luvulla laajennettiin edelleen juttukirjoa esittelemällä eri työpaikkojen toimintaa. Myöhemmin otettiin mukaan Mitä työ? – juttusarja, jossa esitellään ilmailualan yksittäisiä töitä. IAU:laisten työntekijöiden harrastuksista on kerrottu lehdessä jo pitkään. Lehteä on koko ajan kehitetty luettavampaan ja kevyempään suuntaa. Ulkoasuun on tehty laajempi muutos kolme kertaa. Aluksi lehti ilmestyi mustavalkoisena. Toimituskunnassa käytiin vilkasta keskustelua valinnasta mustavalkoisuuden ja värillisyyden välillä. Mustavalkoisuus oli tietoinen ”taiteellinen” valinta ja toisaalta se oli myös hiukan edullisempi ratkaisu. Lopulta kuitenkin päädyttiin värijulkaisun kannalle sen tarjoaman modernimman ilmeen ja monipuolisemman kuva-journalimin ansiosta. Lehti on ollut vuodesta 2000 alkaen pysyvästi nelivärilehti. Sivumäärä on kehittynyt 1990-luvun 12-sivusta 2000-luvun 36-40 -sivuun. Lehti on ilmestynyt pääosin kuusi kertaa vuodessa. Toimituskuntaa murehtimassa seuraavan lehden sisältöä Mäkelänkadun toimiston saunatiloissa. Saunojat vasemmalta Alpo Pehkonen, Tuomo Oksanen, Pekka Kainulainen, Tapani Kautto, Juha Hyytiä ja Erkki Luoto. 25 Unioni juhlaliite LEHDEN TYÖMYYRÄT Unioni-lehden toimituskuntaan ovat kuuluneet ja lehteä tehneet ensimmäisestä numerosta tämän kevään lehtiin asti Tapani Kautto, Alpo Pehkonen, Tuomo Oksanen, Arto Kujala, Erkki Luoto ja Pekka Kainulainen. Juha Hyytiä toimi toimituskunnassa vuosina 1997-2003 ja Juha Grundström vuosina 1997-1999. Ari Miettinen tuli toimituskuntaan vuonna 2002 ja Markus Berg 2006. Kirjeenvaihtajina toimivat vuodesta 1999 alkaen 2000-luvulle asti Niina Aarnio Turusta ja Henri Lehtinen Tampereelta. Vesa Suni aloitti kirjeenvaihtajana tänä vuonna. Lehden päätoimittajana oli tämän vuoden kevääseen asti Tapani Kautto. Nykyinen päätoimittaja on Juha-Matti Koskinen. Tuomo Oksanen on toimi toimitussihteerinä vuosina 1997-1999 ja Pekka Kainulainen siitä eteenpäin. Ensimmäisen lehden graafisesta suunnittelusta ja taitosta vastasi Ulla Winter. Seuraavat lehdet taittoi Sirpa Pirttiperä Sarapaino Oy:stä. Vuonna 1998 Arto Kujala alkoi taittaa lehteä ja taittoi sitä vuoteen 2004, jolloin lehden taitto siirtyi graafikko Sanna Kalliolle. Lehteä on painettu Sarapaino Oy:ssä, Meripaino Oy:ssä ja vuodesta 2001 Sälekarin Kirjapaino Oy:ssä, Somerolla. Levikki on kasvanut 4000 kappaleesta 4500 kappaleeseen. LEHDEN TEOSTA Unioni-lehden yksittäinen lehti syntyy siten, että päätoimittaja ja toimitussihteeri kutsuvat toimituskunnan ja taittajan kokoukseen. Ennen kokousta toimitussihteeri on tehnyt lehdestä hahmotelman, jota sitten ideoidaan ja jalostetaan kokouksessa lehden sisältösuunnitelmaksi. Samassa yhteydessä sovitaan tehtäväjaosta, eli juttujen kirjoittajista ja kuvaajista. Toimituskunnassa ovat roolit muodostuneet siten, että päätoimittajalla on luonnollisesti päävastuu lehden sisällöstä ja sen tekemisestä. Käytännössä hän myös kirjoittaa itse ja osallistuu kirjoittajien juttujen hiomiseen. Toimitussihteeri organisoi lehden tekoa. Hän hahmottelee sisältöä, jakaa töitä, muistuttaa kirjoittajia aikataulusta, pyytää juttuja kirjoittajilta ja tekee taittosuunnitelman yhdessä päätoimittajan ja taittajan kanssa. Lopuksi hän kokoaa valmiin materiaalin taittajalle. Ennen lehden painoon menoa sen viimeistelevät päätoimittaja, toimitussihteeri ja taittaja yrittäen vielä korjata mahdollisia virheitä. Toimituskunnan jäsenistä osa tekee juttuja ja ottaa valokuvia. Osa on erikoistunut enemmän kuvaamaan. Liiton toimistossa työskentelevät tekevät yleensä omaan työhönsä liittyviä juttuja tai yleisjuttuja. Työpaikkajutut ovat pääosin toimituskunnan lentokentällä työskentelevien jäsenten käsissä. Yksi tärkeä vaihe on juttujen oikolukeminen ja koodaaminen taitto-ohjelmaan sopivaksi. Tätä työtä on tehnyt varsinkin Tuomo Oksanen, joka ansaitsee suuret kiitokset. Tuomo on luvannut jatkaa lehden Lounais-Suomen kirjeenvaihtajana, huolimatta eläkkeelle jäämisestään tämän vuoden lopussa. SISÄLTÖ, KIRJOITTAJAT JA MUUT AVUSTAJAT Liiton puheenjohtajistolle on jo virkansa puolesta kuulunut lehden pääkirjoitusten teko. Edustajiston puheenjohtajat ovat kirjoittaneet kolumneja ja pääkirjoituksia aina toimituskunnan pyyntöjen mukaan. Kolumnin kirjoittajat on pyritty etsimään lehden toimituskunnan ulkopuolelta. Tämä tehtävä on langennut liiton hallituksen jäsenille, ammattiosaston puheenjohtajille, pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille, sekä muutamille muille aktiiveille. Toimituskunta antaa heille erityisen tunnustuksen. Kolumneilla on tärkeä rooli lehdessä, sillä niiden tarkoituksena on tehdä julkiseksi työpaikoilla käytävä keskustelu. Näiden tuntojen julkituominen oman henkilönsä välityksellä osoittaa suurta kansalaisrohkeutta, ehkäpä juuri siksi saamme niitä lukuisista pyynnöistä huolimatta varsin vähän julkaistaviksi. Unioni-lehti käyttää paljon SAK:n viestinnän uutisia ja juttuja. Tämän lisäksi juttuja on jonkin verran ostettu ulkopuolisilta, pääosin UP uutispalvelulta. Myös kuljetusliittojen lehdiltä on jonkin verran saatu juttuja. Unioni juhlaliite 26 KUKA LUKEE JA MITÄ LEHDESTÄ LUETAAN? Tästä aiheesta ei ikävä kyllä ole tuoretta tutkittua tietoa. Vuonna 1999 vasta kolme vuotta julkaistun lehden sisällöstä tehtiin kysely lukijoille. Sen perusteella kaivattiin Lumikki ja seitsemän älykääpiötä Hakaniemen Abbey Roadilla. lisää värikkyyttä, sekä alan ammattien ja työpaikkojen esittelyjä. Näihin seikkoihin on kiinnitetty huomiota tämän jälkeen. Aika alkaa olla kypsä tehdä uusi lukijatutkimus. 27 Unioni juhlaliite JAKELUSTA JA LEVIKISTÄ Lehti postitetaan kaikille liiton ammattiosastojen jäsenille kotiin jäsenrekisteritietojen mukaisesti. Se lähetetään myös SAK:n johdolle, liittojen toimistoihin ja kuljetusliittojen hallitusten jäsenille liittokohtaisten sopimusten mukaisesti. Työnantajapuolella lehteä lähetetään niille henkilöille, jotka ovat vaikuttamassa IAU:laisten työntekijöiden asioihin työpaikoilla. Näihin kuuluvat muun muassa ilmailualan yritysten johto, keskijohto, jotkin työnjohdon osat, sekä työsuhdeasioita hoitavat henkilöt. Lisäksi lehti menee monille liiton yhteistyökumppaneille. Lukijapalautetta tulee jonkin verran kaikilta edellä mainituilta tahoilta. Lisäpalaute on tervetullutta. Unioni-lehden ja siten koko IAU:n kannalta on miellyttävää, että lehteä on lisääntyvässä määrin pyydetty lähettämään työnantajien edustajille, sekä muillekin tahoille, jotka eivät ole IAU:n toiminnan ytimessä. Tulevaisuuden suunta Unioni-lehti on tarjonnut lukuelämyksiä IAU:n jäsenistölle täydet kymmenen vuotta. Lehdet ovat olleet luettavissa myös netin kautta jo vuodesta 2004. Vaikka viestintä muuttuu IAU:ssakin jatkuvasti sähköisemmäksi, on lehden tekijöillä vahva usko kotiin postitetun lehden julkaisemisen jatkumiseen. Mikäpä olisi sen mukavampi paikka mukavalle lukuhetkelle, kun oma nojatuoli tai sohva – ja mikäpä sen mukavampi media, kuin aidolle paperille painettu lehti!