Animaakarit näyttelyopas (PDF)
Animaakarit – toiminnallinen animaationäyttely 21. 8.2014 – 18.1.2015 nen Tämä vihko u tt e it o on tark uille m ja e ll ji opetta a tk jo aikuisille, t a v e il viera t Animaakari en la ä st -näyttelyss . kanssa Sac Magique Näyttelyopas TYÖRY HMÄ Animaakarit – toiminnallinen animaationäyttely Animaakarit -näyttelytyöryhmä: Animakarna – en aktiv animationsutställning The Animakers – an interactive animation exhibition kulttuurituottajat Liisa Paatsalo ja Laura Palosaari, näyttelysuunnittelija Mauri Tahvonen, näyttämömestari Nicolas Salo, animaatioopettajat Veikko Björk ja Kati Karvonen, sarjakuvaopettaja Simo Koivunen, vastaava musiikinopettaja Petri Laakso, vastaava kuvataideopettaja Erja Mehto, johtaja Kaisa Kettunen, tiedottaja Leila Heimonen, verkkotiedottaja Juuso Lehtonen, graafikko Hella Pakaslahti, Animaakarit-kuva Sac Magique, Animaakarit-animaatio Heli Ellis, tuotantoassistentti Erika Erre, rakentajat Einari Saarinen ja Jyri Sucksdorff, käännökset Semantix. Kiitos: animaatioiden tekijät, perikuntien edustajat sekä oikeuksien omistajat, Annantalon oppilaat ja opettajat, tutkija Tuula Leinonen, Pii Berg, Lyhty ry, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos, Lastenkirjainstituutti. 21. 8.2014 – 18.1.2015 Oppaan suunnittelu ja käsikirjoitus: Kaisa Kettunen, Laura Palosaari Graafinen suunnittelu: Hella Pakaslahti Animaakarit-kuva: Sac Magique Valokuvat: Mauri Tahvonen annantalo.fi | Annankatu 30 | Helsinki Helsingin juhlaviikot Helsingfors festspel Helsinki Festival YHTEISTYÖSSÄ: FinnanimationKansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI, Suomen elokuvakontakti, Finlandssvenskt filmcentrum, AV-arkki, Helsingin taidemuseo, Kulttuuritalo Valve, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Lux Helsinki, Animatricks, Animaatioklinikka, Animaatiokopla, Anima Vitae, Turun amk/ taideakatemia, Gigglebug, Edith Film, Rovio, YLE. 2 Tämä vihkonen on tarkoitettu opettajille ja muille aikuisille, jotka vierailevat Animaakarit-näyttelyssä lasten kanssa. Vihkonen sisältää tietoa animaatiosta, ohjeita näyttelyssä toimimiseen ja tehtäviä ym. lisämateriaalia koulussa ja kotona työskentelyä varten. Koko taloon levittäytyvässä näyttelyssä voitte tutustua suomalaisen animaation historiaan, katsoa lyhytelokuvia, oppia animaation valmistusprosessista ja tehdä itse animaatioita. Näyttelyyn sisältyy runsaasti oheisohjelmaa. Näyttelyn koko ohjelmisto on nähtävillä ja sitä päivitetään Annantalon nettisivuilla: www.annantalo.fi. Animaakarit-näyttely juhlistaa suomalaisen animaation 100-vuotissynttäreitä. Lisää tietoa juhlavuodesta: http://100vuotta.finnanimation.fi/ 3 TE RVE TU LOA ! Tervetuloa Annantalon Animaakarit–näyttelyyn! KARTTA Etu- ja takagallerian kartta Näyttelykierros on luontevinta aloittaa 1. kerroksen galleriasta (pääsisäänkäynnistä oikealle). Mutta jos siellä on ruuhkaa, voi kierroksen aloittaa myös toisesta kerroksesta, jonka käytävälle ja päätygalleriaan näyttely levittäytyy. Pitäkää silmät auki myös portaissa! Annantalon etupihalla Taikalyhdyssä pyörii myös animaatioita. Lasten kirjakahvilassa on lastenkirjoja tehneiden animaationtekijöi- den näyttelyitä, joissa on esillä alkuperäiskuvituksia ja animaatioita. Näyttelyssä on paljon katsottavaa ja kuunneltavaa, mutta myös kokeiltavaa ja tehtävää. Toimittehan rauhallisesti, ohjeiden mukaan ja omaa vuoroa odotellen niin, että kaikki näyttelyvieraat viihtyvät, oppivat ja saavat kokea animaation taikaa! Zoetrooppi-animaatio Valvoja-animaation lavasteet Työpisteet Zoetrooppi Työpisteet Animaatioruukut Annantalon animaatiot Looppeja Niko - lentäjän Angry Birds Toons poika Aito sunnuntaimetsästäjä Muutama metri Käytöskukka Kamarihaikara v. 1924 tuulta ja sadetta Valopöydät Ikivanhasta upouuteen Leffakolo Efektijopo Kihikuhi Keraamiset zoetroopit Avaruustarina Lilliputti Ikivanhasta upouuteen Niko - lentäjän poika 4 Aulateatteri Etugalleria: Historian havinaa Takagalleria: Animaakarin verstas Portaat 2. kerroksen käytävä Eteläinen lasipääty Pohjoinen lasipääty Lasten kirjakahvila Haitula Piha 5 KA RTTA Kartta AN IMAATIOSTA Polle Animaatiosta Karaoke Animaatio tarkoittaa elollistamista. Se on elokuvan laji, joka toteutetaan kuva kuvalta. Animaatio on tunnettu ilmiönä jo pitkään ennen elokuvan keksimistä. Se perustuu näköhavainnossa tapahtuvaan viiveeseen. Kun näemme jotain, kuva säilyy aivoissamme n. 1/20 sekuntia. Tämä kuvaviive aiheuttaa sen, että havaitsemme nopeasti peräkkäin nähdyt, erilliset kuvat yhtenä. Kuvissa tapahtuvat pienet muutokset havaitsemme liikkeenä. Tätä ilmiötä hyödynnettiin 1800-luvun taikalamppunäytöksissä ja monissa tuolloin keksityissä laitteissa, kuten praksinoskooppi ja zoetrooppi. Ne olivat elokuvan esiasteita, jotka yhdessä valokuvauksen keksimisen kanssa johtivat elokuvan syntyyn. Elokuvan keksimisen jälkeen animaatiota hyödynnettiin edelleen esim. trikkikuvauksissa, ja siitä kehittyi myös oma taiteenalansa. Suomalaisen animaation syntymävuotena pidetään vuotta 1914, sillä silloin esitettiin elokuvanäytösten alkukuvina taidemaalari, pilapiirtäjä Eric Vasströmin tekemiä piirrettyjä, joista yksikään ei valitettavasti ole säilynyt. Niiden tiedetään kuitenkin käsitelleen ajankohtaisia aiheita. Ensimmäinen säilynyt suomalainen animaatiopätkä on vuodelta 1924. Se on Yrjö Nybergin (myöh. Norta) piirtämä jakso lyhytelokuvaan Aito sunnuntaimetsästäjä. Vähitellen vuosien varrella suomalainen animaatio on kehittynyt mainos- ja opetusfilmien ja erilaisten teknisten kokeiluiden kautta omaksi taiteenlajikseen, jota käytetään ilmaisumuotona niin nykytaiteessa kuin viihdeteollisuudessakin. Monet animaatiot tuottavat kollektiivisesti jaettuja lapsuuden muistoja, sillä Yleisradion tuottamista televisioanimaatioista tuli 1970-luvulla olennainen osa suomalaista lastenkulttuuria. Monet meistä muistavat Kössi Kengurun, Jasonin, Turilaan ja Jäärän ja nyt myös Angry Birdsit! Tässä näyttelyssä pääsette tutustumaan animaation tekemisen periaatteisiin, prosessiin ja myös tuloksiin, joita suomalaiset animaatiotaiteilijat ovat vuosien varrella iloksemme tuottaneet. Yövuoro Tehtävä Mitä animaatiohahmoja muistatte lapsuudestanne? Mitkä olivat suosikkejanne? Piirtäkää ja kertokaa! Eri vuosikymmeninä syntyneillä voi olla erilaisia muistoja, joita on hauska jakaa. 6 Aulateatteri Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemiassa alkoi ammatillinen animaatiokoulutus vuonna 1994. Silloin koulun nimi oli vielä Turun taiteen ja viestinnän oppilaitos. Opinnot rakentuivat niin, että 3,5 vuoden aikana opiskelija teki kolme lyhyttä animaatioelokuvaa, yhden piirrosanimaation itsenäisesti, yhden nukkeanimaation kolmen hengen ryhmätyönä sekä oman lopputyöelokuvansa valitsemallaan animaatiotekniikalla. Turun taideakatemian animaatiokoulutus valittiin oppilastöiden perusteella parhaaksi animaatioalan kouluksi Ottawan kansainvälisillä opiskelija-animaatiofestivaaleilla Kanadassa vuonna 2003. Syksyllä 2014 koululla on 20-vuotisjuhla! Nykymuodossaan opiskelu sisältää visuaaliseen ilmaisuun ja animaation kerronta- ja ilmaisukeinoihin perehtymistä, animaatiotekniikoiden opiskelua sekä digitaalisten ohjelmistojen käytäntöjen hallintaa. Opiskelijat suorittavat medianomi, amk –tutkinnon. Aulateatterissa pyörii kooste Turun AMK:n animaatiolinjan palkituista oppilastöistä. Mukana ovat seuraavat elokuvat. Tuottajana kaikissa on Turun ammattikorkeakoulu / Eija Saarinen. Lauantai Liemessä (In the Soup) Tehtävä: Synopsis: Kaksi rouvaa haluaa nauttia kahvista ja toistensa seurasta, mutta toisen rouvan tytär ei suostu istumaan hiljaa. Metkut pahenevat kerta kerralta ja rouvien mitta täyttyy... Kesto: 5 min 14 s Ohjaus: Kaisa Penttilä Valmistumisvuosi: 1998 Voitte etsiä ja katsella lisää suomalaisia animaatioita mm. Animatricks galleriasta: http://www.animatricks.net/galleria/ Yövuoro (Nightshift) Koska animaatioita tehdään kaikenikäisille, kannattaa varmistaa etukäteen ennen katseluhetkeä, että kyseessä on varmasti ryhmäsi tai lapsesi ikään sopiva elokuva. Synopsis: Lintu ja lepakko asuvat naapureina samassa puussa. Erilaiset elintavat johtavat konfliktiin. Kesto: 6 min 20s Ohjaus: Samppa Kukkonen, Sara Wahl, Simo Koivunen Valmistumisvuosi: 2004 Polle (Horsie) Synopsis: Miten selviytyä pollena? Kesto: 1 min 37 s Ohjaus: Sara Wahl Valmistumisvuosi: 2006 Stage Fright (Ramppikuume) Synopsis: Visuaalinen näytös kasvoilla, joka kuvaa esiintymistä edeltävää ahdistusta. Kesto: 1 min 47 s Ohjaus: Elina Minn Valmistumisvuosi: 2008 Karaoke (Karaoke) Synopsis: Panda ja Monsteri käyvät taistoon karaokebaarissa. Kesto: 6 min 29 s Ohjaus: Aiju Salminen Valmistumisvuosi: 2004 Elastinen parturi (Elastic Barber) Synopsis: Parturi joutuu venymään halki avaruuden saadakseen takaisin hattunsa. Kesto: 5 min 22 s Ohjaus: Milla Nybondas Valmistumisvuosi: 2005 Lauantai (Saturday) Synopsis: Pidä sukkahousuja silmällä lauantai-iltaisin. Kesto: 2 min 35 s Ohjaus: Anna Virtanen Valmistumisvuosi: 2005 7 AU LATE ATTE RI 1. kerros E TUG ALLE RIA 1.krs Historian havinaa Etugalleria Gallerian ensimmäisessä huoneessa tutustutaan suomalaisen animaation historiaan elokuvanäytteiden ja still-kuvien avulla. Voitte katsoa kuvia ja etsiä, löytyykö niiden joukosta hahmoja, jotka lapset tunnistavat. Lisäksi esillä on taideteoksia, joissa on hyödynnetty animaatiota tekniikkana ja ilmaisuvälineenä. Huoneen keskellä seisovalla efektijopolla voitte kokeilla äänitehosteiden tekemistä ja ihan perällä on perheen pienimmille suunnattu Leffakolo, jossa voi lötkötellä ja katsoa lapsille suunnattuja lyhytelokuvia. Tehtävä: Piirrä itsesi animaatio- tai sarjakuvahahmona. Mikä on itsellesi tunnusomaista? Mistä sinut tunnistaa? Mitä sellaista sinulle voisi tapahtua unessa tai mielikuvituksessa, mitä ei voisi oikeasti kuvata? Keksi tarina ja piirrä siitä kuvakäsikirjoitus tai sarjakuva! Animaatiossa kaikki on mahdollista. Mitä sellaisia animaatioelokuvia muistat, joissa tapahtuu mahdottomia? 8 E TUG ALLE RIA Tuula Leinonen: Ikivanhasta upouuteen – suomalaisen animaation 100-vuotisaikajana Aito sunnuntaimetsästäjä Yrjö Nyberg (myöh. Norta), 1924 kesto: 2 min 4 s animaatiotekniikka: pala-animaatio ja piirrosanimaatio Tehtävä: Esillä oleva näyte on varhaisin säilynyt suomalainen animaatio. Se on animoitu unijakso lyhytelokuvasta, jonka muista osista on säilynyt vain muutama valokuva. Kyseessä on siis trikki. Metsästäjän uni on ollut luontevaa esittää piirroselokuvana. Valokuvien perusteella voi päätellä, että metsästäjä on elokuvan lopussa ilmeisesti herännyt unestaan. Herääminen on kuvattu filmille näyttelijän näyttelemänä. Unessa esiintyvän piirroshahmon ja näyttelijän yhdennäköisyys on huomattava. Mistä nykypäivän käytössäännöstä voisi tehdä opetusanimaation? Mitä Hinku ja Vinku sanoisivat esim. kännykän käytöstä? Tai jostain muusta arkipäivän käyttäytymiseen liittyvästä asiasta? Tehkää käsikirjoitus! Lyhennelmät käytöskukka-elokuvien tapahtumista löytyvät esim. Elokuvakontaktin nettisivuilta: http://www.elokuvakontakti.fi/lastenelokuvat/ kaytoskukka.htm Muutama metri tuulta ja sadetta Hjalmar Löfving, 1932 kesto: 2 min animaatiotekniikka: piirrosanimaatio Hjalmar Löfving oli suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja. 1930-luvulla hän teki selluloidi-filmille animaation, jossa kaupungilla kävelyllä oleva väki joutuu sateen yllättämäksi ja liikennepoliisi yrittää hoitaa työnsä. Käytöskukka Heikki Partanen: Käytöskukka, osa 10, Kiire, 1966-1967 kesto: 5 min animaatiotekniikka: pala-animaatio Käytöskukka on 13-osainen sarja, jossa harmaa kotiporsaanpoikanen Hinku ja musta piikkiporsaanpoikanen Vinku opettivat lapsille käytöstapoja. Kyseessä on siis opetuselokuvien sarja, jota on esitetty television Pikkukakkosessa. Jokaisella jaksolla on oma teemansa, kuten ylpeys, huomaavaisuus, laiskuus tai turhamaisuus. Näyttelyssä näemme osan 10, joka käsittelee kiirettä. Siinä opetellaan liikenteessä käyttäytymistä. 9 E TUG ALLE RIA Lilliputti Kamarihaikara Katariina Lillqvist, 1993 kesto: 9 min animaatiotekniikka: nukkeanimaatio tuotantoyhtiö: Camera Cagliostro Katariina Lillqvist on opiskellut ja työskentelee Tsekin tasavallassa, jossa on vahvat perinteet ja osaaminen nukkeanimaatioiden teossa. Kamarihaikara on yksi osa Tarinoita ullakolta -trilogiasta, jonka tarinat perustuvat Franz Kafkan novelleihin. Niko – lentäjän poika Kari Juusonen, Michael Hegner, 2008 kesto: esillä olevan klipin kesto n 2 min, koko elokuvan kesto 80 min animaatiotekniikka: 3D-animaatio /tietokoneanimaatio tuotantoyhtiö: Anima Vitae, Cinemaker, Ulysses, A Film, Magma Films Niko -lentäjän poika Poropoika Niko ei ole koskaan tavannut isäänsä, mutta tietää tämän olevan legendaaristen Pukin Lentojoukkojen jäsen. Niko lähtee hurjalle seikkailulle etsimään häntä, mukanaan uskollinen ystävänsä ja ”ottoisänsä” Julius – kömpelö liito-orava, joka on aina vaalinut ja tukenut pojan unelmaa. Matkan varrella seuraan liittyy myös nuori ja räväkkä lumikko Wilma, joka oikeasti tietää tien Korvatunturille. Lopussa Nikoa odottaa kaikista suurin haaste, kun hänen täytyy valita unelmiensa elämän ja rakastamansa perheen välillä. Niko – lentäjän poika oli vuoteen 2009 mennessä kaikkien aikojen katsotuin suomalainen elokuva: kolme miljoonaa katsojaa 23 maassa. Kihi-kuhi Maria Björklund, 2011 kesto: 30 s, luuppi animaatiotekniikka: piirrosanimaatio tietokoneella tuotantoyhtiö: Animaation apupyörä ry Kihi-kuhi Kihi-Kuhi on 30 sekuntia pitkä piirrosanimaationa toteutettu videoluuppi. Luuppi koostuu erilaisista abstrakteista muodoista ja kappaleista, jotka muuttavat muotoaan, kasvavat tai kutistuvat, liikkuvat erilaisin tavoin, tulevat kuvaan ja katoavat omia lainalaisuuksiaan noudattaen. Muodoissa on orgaanista pehmeyttä, joustavuutta ja yllätyksellisyyttä. Kuvioiden välillä on myös vuorovaikutusta, ne muodostavat oman ekosysteeminsä. Kihi-Kuhin kaikkia pieniä yhtäaikaisia tapahtumia on mahdotonta hahmottaa kerralla. Toisin kuin perinteisen animaatioelokuvan kohdalla, jää katsojan valinnaksi, mitä hän kuvassa katsoo, miten ja kuinka pitkään. Lilliputti Reetta Neittaanmäki, 2011 kurkistuslaatikko-installaatio ja stereoskooppinen 3D-animaatio Helsingin taidemuseo Reetta Neittaanmäen Lilliputti on Helsingin taidemuseon kokoelmiin kuuluva mediateos, joka koostuu puulaatikosta, jonka päällä on kurkistusaukko ja sen sisällä pyörivästä animaatiosta. Animaatiossa lilliputtihahmo oleilee huoneessaan, kunnes yhtäkkiä huomaa, että häntä tarkkaillaan katossa olevasta reiästä eli puulaatikon kurkistusaukosta. Lilliputti yrittää hyppiä kohti kurkistusaukon katsojaa. Katsojalle tulee tunne, että myös Lilliputti näkee hänet. Teosta pystyy katsomaan yksi katsoja kerrallaan kurkistusaukosta, kuten Thomas Alva Edisonin 1800-luvulla keksimässä Kinetoskooppi-laitteessa. Animaation historia yhdistyy valvontakamerayhteiskunnan luomaan tunteeseen. 10 Tehtävä: Voitte myös myöhemmin luokassa tai kotona kokeilla äänitehosteiden tekemistä esimerkiksi luettuun tarinaan. Käyttäkää ihan tavallisia esineitä, esim. laukaus – viivoittimen lappean puolen lyönti pahvilaatikkoon, roskiksen kylkeen tms. tuli, nuotio – sellofaania tai rapeaa pakkausmuovia käsissä rypisteltynä sydän – kankaan vetäminen käsien välissä sydämen lyöntien tahtiin (lähellä mikrofonia) Efektijopo Tuomo Vuolteenaho, 2013-2014 polkupyörän runko, metalli, muoviputket ja erilaiset ääntä tuottavat esineet ukkonen – ohut metallilevy Tuomo Vuolteenahon kierrätysromusta valmistamasta efektikojeesta saat loihdittua kuuluviin mitä erilaisimpia ääniä pärinästä sateeseen. Koje on valmistettu alun perin Oulun Kulttuuritalo Valveen elokuvakoulun 10-vuotisjuhlanäyttelyyn vuonna 2013 ja koottu nyt uudelleen Annantaloon. askeleet lumessa – perunajauhojen puristelua pussissa Keksikää lisää! Kulttuuritalo Valve kertoo foleyäänistä näin: ”Ennen 1920-luvun loppua elokuviin ei vielä osattu yhdistää ääntä. Elettiin mykkäelokuvan kulta-aikaa, jonka tähtiin lukeutuivat muun muassa koomikot Charlie Chaplin ja Buster Keaton. Koska katsojat kuitenkin halusivat kuulla ääniä, oli elokuvanäytöksissä töissä muusikkoja, jotka soittivat mykkien elokuvien taustalle enemmän tai vähemmän tunnelmaan sopivaa musiikkia. Kun äänielokuva vihdoin keksittiin, olivat äänityslaitteet niin kehnoja, että hiljaisemmat äänet, kuten askeleet tai vaikkapa sateen ropina, eivät kuuluneet lainkaan. Ratkaisun keksi Hollywoodissa Universalin studioilla työskennellyt Jack Foley, joka keksi miten elokuviin voitiin jälkikäteen lisätä askeleita, vaatteiden kahinaa tai muita luonnollisia ääniä muistuttavia ääniä. Foleyääniksi alettiin pian kutsua kaikenlaisia elokuvaan jälkikäteen äänitettyjä, elokuvan toimintaan tahdistettuja ääniä. Vaikka nykyisin tekniikka on kehittynyt, kolistelevat ja rymistelevät foleyartisteiksi kutsutut äänimiehet ja -naiset edelleen tehosteääniä elokuviin. Esimerkiksi taistelukohtauksissa foleyartistit hakkaavat yhteen makkaroita ja katkovat puutikkuja, jotta tappelu kuulostaisi hurjalta. Yksi taitava foleyartisti voi tehdä yhtä aikaa kokonaisen ihmisjoukon äänet.” Tehtävä: Voitte ryhmässä esittää äänet koneen edessä pyörivään AVARUUS-TARINA-animaatioon, jonka ovat tehneet Vesalan ala-asteen oppilaat Annantalossa vuoden 2014 keväällä. Avaruus-tarina Vesalan ala-asteen 6A-luokan oppilaat: Anastasia Kuzmitsjova, Herkko Salo, Eerik Virolainen, Katariina Köll ja Melanie Benavente, 2014 ryhmän ohjaaja: Kati Karvonen, Annantalo kesto: 1 min 12 s animaatiotekniikka: pala-animaatio 11 E TUG ALLE RIA Efektijopo LE FFAKOLO Leffakolo Kikattava kakkiainen Leffakolo on päällystetty Aiju Salmisen Finnanimation-kankaalla vuodelta 2005. Tunnistatteko siinä esiintyviä suomalaisia animaatiohahmoja? Mukana on hahmoja elokuvista Niko – lentäjän poika, Rölli, Ghost Town ja Tango Finlandia. Kangas tehtiin Annecyn kansainvälisen animaatiofestivaalin Mifa-messuja varten esittelemään suomalaisia animaatiotuotantoja. Kangas on ollut Finnanimationin käytössä vuosina 2005 -2013. Leffakolossa pyörii perheen pienimmille sopivia animaatioita. Turilas & Jäärä: Liftari Ohjaus: Ismo Virtanen ja Mariko Härkönen Kesto: 7 min Valmistumisvuosi: 2001 Turilas ja Jäärä ovat kaksi hyönteistä, jotka tapaavat yllättäen ja ystävystyvät. He joutuvat kummallisiin seikkailuihin etsiessään ruokaa ja joutuessaan tekemisiin ihmisten keksimien esineiden kanssa. Keltaisen kirahvin eläintarinoita/osa 11 Kuu/ Harmo ja kanarialintu Ohjaus: Antonia Ringbom Kesto: 7 min Valmistumisvuosi: 2003 Kertomus Juan Ramón Jiménezin runoon ”La Luna” (Espanja) Runon suomennos: Tyyni Tuulio Jasonin kesä Ohjaus: Camilla Mickwitz Kesto: 13 min Valmistumisvuosi: 1971 Kesäloma alkaa ja Jason lähtee äitinsä kanssa maalle. Muutkin ovat tulleet viettämään kesälomaa, mutta Jasonin mielestä ihmiset näyttävät siltä kuin istuisivat yksin kotona, ja hän ryhtyy järjestelemään asioita. Loman lopussa kaikilla on uusia ystäviä. Jasonin kesä voitti parhaan lastenelokuvan palkinnon The Hollywood Festival of World Television –elokuvajuhlilla 1975 Los Angelesissa. Pois tieltä virtahepo/ Ur vägen flodhäst Ohjaus: Kati Bondestam Kesto: 5 min Valmistumisvuosi: 1971 Afrikkaan sijoittuva kertomus eläinten ja ihmisten nokkeluudesta. En berättelse om djurens och människornas fyndighet som placerar sig i Afrika. Kikattava kakkiainen, Jakso 4: Boolilampi Harmo on huolissaan kanarialinnusta. Aurinko jo laskee eikä se ole palannut kotiin. Aasi lähtee etsimään ystäväänsä. Onneksi sen vaisto neuvoo sille oikean tien, muuten se olisi saattanut menettää toverinsa ikiajoiksi. Ohjaus: Joonas Utti Kesto: 5 min Valmistumisvuosi: 2013 Juhlista on janojuoma lopussa. Hikkaava Sammakko tuntee reitin Hallavuoren Boolilammelle, jonne vauhdikas hakumatka alkaa. Råtta Booris parantaa tapansa, jakso: Råtta Booris kuntoilee Veturi Ohjaus: Kaisa Penttilä ja Leena Jääskeläinen Kesto: 4 min Valmistumisvuosi: 2012 Ohjaus: Heikki Prepula Kesto: 7 min Valmistumisvuosi: 1978 Tarinan sankari, Råtta Booris, on elänyt kauan erinomaisen huonoa elämää, jonka seurauksena hän joutuu lopulliseen kiipeliin. Onneksi paikalle saapuu Silakka Anneli, joka pelastaa Booriksen hädästä. Kiitollisuudesta Annelia kohtaa Booris päättää nyt parantaa kaikki huonot tapansa. Valitettavasti Booriksen yritykset menevät överiksi, seuraa julkinen selkkaus ja Booriksen ystävää Silakka Annelia hävettää. Kössi kenguru tutkii veturia. 12 Animaakarin verstas Takagalleria Tässä huoneessa voit kokeilla ja nähdä erilaisia tapoja tehdä animaatiota. Esillä on jättimäinen zoetrooppi, Annantalon oppilaiden tekemiä animaatioita, esimerkkejä animaation tekemisen eri vaiheista, nukkeanimaation tekemisessä käytettyjä lavasteita sekä kaksi työpistettä, joissa voitte itse kokeilla animaation tekoa, nukkeanimaatio- ja pala-animaatiokuvauspisteet. Zoetrooppi Zoetrooppi on lieriönmuotoinen laite, jonka sisälaidalle piirretyt kuvat synnyttävät liikkeen illuusion, kun kuvia katselee sen pyöriessä lieriön laidoille tehdyistä rei’istä. Laitteen esitteli ensimmäisenä bristolilainen William George Horner vuonna 1834. Näyttelyn jättizoetrooppi on lainassa Lohjanseudun kuvataidekoulusta ja sen on valmistanut Harri Kaasinen. 13 Tehtävä: Millaisia luuppeja keksit? Tee itse oma luuppisi. Piirrä lyhyt kuvasarja (esim 4-8 kuvaa), jossa ensimmäinen ja viimeinen kuva ovat samanlaiset, tai aika lähellä toisiaan. Kahdellakin kuvalla saa hyvän luupin, jos kuvat ovat toistensa liioitellut peilikuvat. Jos liike tuntuu liian nopealta, voit piirtää lisää kuvia väliin. TA KAG ALLE RIA 1.krs TAKAG ALLE RIA Animaation tekemisestä kertovat elokuvat Animaatioruukut ja keramiikkazoetroopit Jo antiikin kreikkalaisilla oli tapana koristella ruukkuja liikkeessä olevilla ihmis- ja eläinhahmolla. Annantalon keramiikkaoppilaat Making of Niko – Lentäjän poika ja Angry Birds Toons ovat tehneet kahdenlaisia ruukkuja, joiden koristelu toimii animaationa, kun ruukkuja pyörittää. Näe miten animaatio rakentuu vaihe vaiheelta valmiiksi elokuvaksi. Niko – Annantalon Keramiikkataide II -ryhmän tekemien teosten lähtölentäjän poika –elokuvan ja Angry Birds Toonsin tekijät kertovat. kohtana on ollut tutustuminen sirkusaiheeseen ja vierailu HelsinEri klippejä. Klippien yhteiskesto on noin 12 min. gin taidemuseon Sirkustarinoita-näyttelyyn. Näyttelystä lapset tekivät omia muistiinpanoja itseään kiinnostavista teoksista. Sitten Uudestaan / Igen / Again aihetta alettiin työstää ensin kuvallisesti, jonka jälkeen kolmiulotohjaus: Sanni Lahtinen, 2012-2014 teisesti. Tehtävä oli moniosainen ja kokonaisuuden sisällä oli useikesto: 1 min ta pienempiä tehtäviä. Ruukun pinnassa olevaa reliefikuviota varanimaatiotekniikka: piirrosanimaatio ja hiekka-animaatio tuotantoyhtiö: Osuuskunta Paperihattu ten esim. valmistettiin kipsimuotti, jolla kohokuviota voi monistaa Uudestaan on minuutin mittainen kooste omaksi iloksi tehtyjä erilaisia samanlaisena useita kappaleita. Näistä reliefikuvioista rakennettiin luuppeja. kuvasarja, jossa aiheena on sirkustarinat sekä pieni tapahtuma tai liike, joka näkyy ruukkua pyöritettäessä. Itse ruukku on valmistetAnimaatiossa käytetään luuppeja, jos liike on toistuvaa. Luuppetu levytekniikalla käsin rakentaen. Lopuksi ruukut on maalattu enja käytetään usein esimerkiksi tällaisissa liikkeissä: Koiran hängobe- ja alilasiteväreillä. Päällä on lasite. Teosten tekemiseen kului nän heiluminen, heilurin heiluminen, pään puistelu, ihmisen juokaikaa noin kolme kuukautta. su ja kävely. Annantalon Keramiikka ja grafiikka -ryhmä teki ruukkuja, joissa yhdistyy kaksi eri tekniikkaa. Ryhmä teki ensin grafiikan tunneilla kuvataiteilija Elisa Rovamon ohjauksessa kuvasarjan grafiikan menetelmillä. Tämän jälkeen keramiikan tunneilla kuvasarja painettiin saven pintaan kopiopaino-tekniikan avulla. Tekniikassa kuva siirretään saven pintaan arabikumin avulla. Ruukut on valmistettu levytekniikalla käsin rakentaen. Keramiikkatyöskentelyn ohjaajana toimi keramiikkataiteilija Saana Murtti. Keramiikkazoetroopit toteutettiin keramiikkataiteilija Kirsi Kivivirran ohjauksessa. Animaatiot ruukuista on kuvannut Annantalon animaatio-opettaja Veikko Björk. Uudestaan 14 Animaatiot toteutettiin keväällä 2014 animaatio-opettajien Kati Karvosen ja Veikko Björkin ohjauksessa. Tekemisessä välittyi innostus, iloisuus ja intensiivinen keskittyminen. Oppilaiden ikä on kolmesta kuukaudesta kahdeksaantoista vuotta. Ainoa kaikille yhteinen ohje oli, että animaatio saisi olla enintään minuutin mittainen. Mukana olivat seuraavat opetusryhmät: Opetusryhmä – taideaineen esittely Animaatiopaja I – animaatio Arkkitehtuuri 2 – arkkitehtuuri SYK 5D-luokan 5x2-opetusryhmä – grafiikka Keramiikkataide I ja Keramiikkataide II – keramiikka Tärpätti I, Kuvataidetorstai I ja II – kuvataide Musiikkihetket – musiikki Kynäniekka – sanataide ZAP ja WROOM (keskiviikon ja perjantain ryhmät) – sarjakuva Piccolo 1 ja 2, Bocca di Zucchero – tanssi Särmä – teatteri Herttoniemen ala-asteen 4 C-luokan 5x2-ryhmä – tekstiilitaide Valokuvauskurssi – valokuva Animoitujen esittelyjen taideaineiden opettajat: Kati Karvonen (animaatio), Eeva Astala (arkkitehtuuri), Marryam Fib-Kuusela-Opas (grafiikka), Kirsi Kivivirta (keramiikka), Saana Murtti (keramiikka), Tiina Aromaa (kuvataide), Johanna Ilvessalo (kuvataide), Tuuli Paasolainen (musiikki), Maami Snellman (sanataide), Simo Koivunen (sarjakuva), Tuija Moilanen (tanssi), Sari Tupamäki (teatteri), Pia Nieminen (tekstiilitaide), Anne Yli-Ikkelä (valokuva) Mitä Annantalossa tehdään? Nämä lyhyet animaatiot esittelevät Annantalon eri taideaineiden opetusta. Oppilaat ovat itse suunnitelleet taideaineiden opettajiensa kanssa animaatiot, joissa piirretään, tanssitaan, lauletaan, soitetaan, rakennetaan pienoismaailmaa, valokuvataan, näytellään, seikkaillaan avaruudessa, kerrotaan tarinaa ja herätetään uusia hahmoja henkiin. 15 5X2-ryhmien animaatiot 5x2-animaatiotyöpajassa oppilaat suunnittelevat, kuvaavat ja editoivat pienryhmissä animaation. Mielikuvituksen ja kokemusten pohjalta muokataan käsikirjoitus kuvalliseksi kertomukseksi. Kuvausvaiheessa kertomusta joudutaan usein vielä tiivistämään. Valmis teos välittää oleellisimman: huumorin, väkivallan, rakkauden ja yllätyksellisyyden mutkat suoriksi oikovalla vauhdilla. Liike on draamaa ja iloa. 5x2-taidekurssit ovat helsinkiläisille peruskoulun 1-6-luokkalaisille tarkoitettuja taideopetusjaksoja, joissa koululuokat saavat opetusta kaksi oppituntia viikossa, viiden viikon ajan. A N N AN TALO Annantalon animaatiot TYÖP ISTE E T Työpisteet Työskentelypisteissä voitte luokkasi kanssa kokeilla piirros-, pala- ja nukkeanimaation periaatteita. Kuvauspisteissä on käytössä IStopmotion-ohjelma, jolla on helppo kuvata ja katsoa animointeja. Halutessaan voi ottaa huomioon sen, että yhtä sekuntia varten hahmoa liikutellaan yleensä noin 12 kertaa. vät täysin eri suuntiin, tai pyörähtävät animoidessa ympäri, korjaile niitä vähän, ja jatka kuvauksia. Lopputulos näyttää usein hauskalta juuri sattumien ansiosta. Kärsivällisyyttä kuvaukseen! Nukkeanimaatio / esineanimaatio Pala-animaatio Zoetrooppipöytä Tässä voitte tehdä oman zoetrooppifilmin. Ottakaa paperiliuska. Piirtäkää liuskan ruutuihin yksinkertainen kuvasarja, jossa tapahtuu joka kuvan välillä pieni muutos. Asettakaa liuska zoetrooppiin ja katselkaa. Voitte ottaa liuskat mukaan muistoksi tai jättää pöydälle muiden kokeiltavaksi ja ihailtavaksi. Plärä Plärä on käsin piirretty elokuva, joka syntyy pinoon paperia, kun sitä selataan nopeasti. Aloittakaa vihkon alimmasta lehdestä ja piirtäkää joka paperiin kuva, joka muuttuu edellisestä hieman. Jos paperi on sopivan läpinäkyvää, alempi kuva näkyy läpi ja seuraava kuva on helppo kohdistaa. Piirtäkää kuvat lähelle sivun oikeaa reunaa, niin näette liikkeen parhaiten. Suosikaa yksinkertaisia aiheita. Pallo voi pomppia, lintu lentää tai kukka kasvaa. Kun olette piirtäneet muutaman kuvan, voitte testata liikkeen pläräämällä vihkoa. Liikkeen vauhtia voi säätää muutoksen määrällä. Kukka kasvaa sitä hitaammin, mitä pienempiä peräkkäisten kuvien muutokset ovat. Tässä kuvauspisteessä voit kuvata animaatiota animaationukella. Jotta liikkeistä tulee luontevia, liikuttakaa nukkea vain vähän kerrallaan ja katsokaa mallia omista tai kaverin liikkeistä. Nämä animaationuket (Ahti, merenneito ja mustekalat) on tehty alumiinilankarungon ympärille. Alumiinilanka on siitä hyvää, että se on kevyttä, ja sillä on helppo animoida. Rungon päälle voi tehdä vartalon esimerkiksi superlonista ja vaatteet kangastilkuista. Kengät voi tehdä esim puupaloista. Nämä animaationuket on tehnyt Erika Erre Animaakarit-näyttelyä varten. Vinkkejä animointiin HIDAS LIIKE: Animoi esinettä esim noin 0,5 cm kerralla eteenpäin ja ota kuva. TAVALLINEN VAUHTI: Animoi esinettä esim noin 2 cm kerralla eteenpäin ja ota kuva. NOPEA LIIKE: Viivatestaus / piirustuspöytä Animoi esinettä esim noin 5 cm kerralla eteenpäin ja ota kuva. Käsin piirretyt animaatiot on perinteisesti piirretty valopöydällä, jolloin liikkeen edellinen vaihe on helppo nähdä paperin läpi ja näin varmistaa, että animaation liike on luontevaa. Valopöydällä voitte piirtää oman, kahden kuvan animaation. Piirtäkää ensin kuva, vaikka joku eläin tai hahmo. Ottakaa tämän jälkeen uusi paperi ja jättäkää ensiksi piirretty kuva sen alle. Piirtäkää läpi hahmo niin, että teette siihen pienen muutoksen. Häntä voi heilua, tukka nousta pystyyn tai suu kääntyä hymyyn. Tämän jälkeen voitte käydä kuvauspisteessä kuvaamassa kuvat tai kuvata ne vaikka omalla kännykällä. Sitten voitte katsoa piirtämiänne kuvia nopeasti peräkkäin. Heiluuko häntä? Mitä muita liikkeitä keksit? Animoi esinettä ensin ihan vähän eteenpäin, ota kuva, animoi pikkaisen isompi liikutus kuin edellinen, ota kuva, animoi sitten taas pikkaisen isompi liikutus kuin edellinen, ota kuva, jatka näin. Tällä tavalla voi esimerkiksi animoida esineen lentämään kovaa vauhtia ulos kuvasta. TASAINEN LIIKE: Animoi esinettä aina saman verran eteenpäin ja ota kuva. KIIHTYVÄ LIIKE: Pala-animaatio Tässä kuvauspisteessä voitte kuvata kameran alla esim. piirrosanimaatiota tai pala-animaatiota. Paperi- tai pahvinpaloilla tehtyä animaatiota kutsutaan pala-animaatioksi. Leikatkaa tai repikää hahmot paperista ja animoikaa! Kannattaa tehdä mahdollisimman yksinkertainen hahmo. Sellaista on helppo animoida. Pallo voi vaikka pomppia tai neliö vaeltaa kuvan halki. Kuvatkaa liike kameralla ja katsokaa! Muistakaa, että paloja kannattaa liikutella vain vähän kerrallaan, esimerkiksi noin 2 cm per liikutus tavallista vauhtia varten ja noin 5 cm kerralla nopeaa liikettä varten. Hidasta liikettä saa, jos liikuttelee noin 0,5 cm kerrallaan, mutta silloin kuvauspisteeseen saattaa muodostua jonoa. Ei haittaa, jos hahmon palat vahingossa tärähtä- 16 HIDASTUVA LIIKE: Animoi esinettä ensin muutaman kerran esim 2 cm eteenpäin ja ota kuvat, animoi sitten pikkaisen pienempi liikutus kuin edellinen, ota kuva, animoi sitten taas pikkaisen pienempi liikutus kuin edellinen, ota kuva, jatka näin kunnes liikutukset ovat niin pieniä, että esine on valmis pysähtymään. Kuvaa lopuksi pysähtynyttä esinettä ainakin 6 painallusta ihan paikallaan. Näin näyttää siltä, että esine liikkuu eteenpäin, hidastuu ja pysähtyy. TAUOT: Tauko on yhtä tärkeä kuin liike. Tauot rytmittävät animoinnin niin, että sitä on helppo katsoa. Tauot saavat esineet näyttämään ajattelevilta olennoilta, jotka miettivät, mihin suuntaan ovat menossa. Kannattaa pitää tauko aina ennen kuin liikkeen suunta vaihtuu. Kokeile eri pituisia taukoja (esim 6 framea, 12 framea, 24 framea) Esim: esine liikkuu 6 liikutusta eteenpäin, tauko 6 painallusta, esine liikkuu 6 liikutusta vasemmalle, tauko 6 painallusta, esine liikkuu 6 liikutusta taaksepäin, tauko 12 painallusta. Jos kuvassa on yksi animoitava esine, voit myös kopioida tauon pituutta animointiohjelmassa jälkikäteen. Jos kuvassa on monta animoitavaa esinettä kerralla, jälkikäteen tehty tauko pysäyttää kaikki kuvassa olevat esineet. Vaikka 24 framen tauko kuulostaa pitkältä, se kestää oikeasti vain yhden sekuntin. 12 framen tauko on puoli sekuntia. TYÖP ISTE E T Valvojan käsintehty maailma Tehtävä: Kotona plärän voi tehdä vaikka muistilehtiön reunaan. Valvoja on Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen ELO:n stop motion -animaatiokurssilla lukuvuonna 2013-14 tehty animaatio. Esillä on animaation tekemisessä käytettyjä lavasteita ja rekvisiittaa. Valvoja kertoo mummosta, jonka apulaisrobotti yrittää muistuttaa häntä jostain tärkeästä. Valvoja Tehtävä: Ohjaus, käsikirjoitus, kuvaus, visuaalinen suunnittelu, animointi ja leikkaus: Pietari Bagge, Christer Hongisto, Elisa Ikonen, Inka Matilainen Äänisuunnittelu: Tuukka Nikkilä Sävellys: Salla Luhtala Tuottaja: Pietari Bagge Kesto: 7 min 26 s. Kahden kuvan animaation voi tehdä myös kahden päällekkäisen paperin ja kynän avulla: Piirtäkää alimmaiseen paperiin yksinkertainen kuva. Näyttelyssä on esillä Making of-kooste, jonka kesto on 1 ’20 min. Piirtäkää päällimmäiseen paperiin melkein sama kuva, mutta tehkää pieni muutos: hymyilevä suu, suljettu silmä tai koiran häntä eri asentoon. Valvoja-animaation lavasteisiin ei saa koskea. Kiertäkää päällimmäinen paperi tiukasti kynän ympäri rullalle. Liikuttakaa kynää edestakaisin rullatun paperin päällä niin että näette vuorotellen molemmat piirtämänne kuvat: silmä sulkeutuu, suu kääntyy hymyyn, koiran häntä heiluu. 17 P ORTA AT Portaat Portaissa on esillä Annantalon oppilaiden Muodonmuutos-animaation (2014) still-kuvista tehty installaatio. Kooste animaation hiilellä piirretyistä still-kuvista on aseteltu portaiden askelmille ja muodonmuutoksen näkee, kun kävelee niiden ohi. Muodonmuutos –animaation tekijät ovat Tarina Franklin ja Alma Kilpi. Still-kuvia on noin 60 kpl. 18 Angry Birds Toons Angry Birds Toons Osastolla esitellään seuraavia työvaiheita: Käsikirjoitus Kuvakäsikirjoitus Animaatio ja efektit Taustamaalaukset Tuotantosuunnittelu Hahmosuunnittelu Värisuunnittelu Lokaatiosuunnittelu Rekvisiitta Koostaminen Nimiplanssit Annantalon 2. kerroksessa esitellään Rovion animaatiotuotantoa Angry Birds Toons -sarjan prosessin kautta. Nick Dorra Roviolta esittelee studiota näin: ”Animaatio on ollut osa Rovion toimintaa lähes Angry Birdsien ensipyrähdyksestä lähtien. Pelin trailer-videosta päätettiin tehdä animaatiolyhytelokuva, joka sai nimekseen ytimekkäästi ”Angry Birds Cinematic Trailer”. Video julkaistiin YouTubessa vain pari kuukautta pelin julkistamisesta ja tähän mennessä se on katsottu jo yli 101 miljoonaa kertaa. Koska Rovion tavoitteena on ollut alusta pitäen rakentaa Angry Birdseistä hahmovetoinen brändi, tarinankerrontaan animaation kautta on panostettu voimakkaasti. Rovio osti keväällä 2011 helsinkiläisen Studio Kombon, josta muodostui Rovion animaatiostudion ydin. Kolmessa vuodessa Rovion animaatiostudio on kasvanut Pohjoismaiden suurimmaksi, ja siellä työskentelee yli sata alan ammattilaista. Uuden studion ensimmäinen suuri tuotanto oli Angry Birds Toons -sarjan ensimmäinen tuotantokausi. 52 kolmeminuuttista jaksoa toteutettiin pääosin Espoossa Rovion animaatiostudiolla, jossa sarja käsikirjoitettiin, ohjattiin ja animoitiin. Tietyissä työvaiheissa, kuten animaatiossa, hyödynnettiin myös suomalaisia, eurooppalaisia ja aasialaisia alihankkijoita. Sarja on ollut maailmalla suuri menestys. Angry Birds Toons pyörii televisiossa yli 40 maassa, minkä lisäksi uudet jaksot julkaistaan Rovion peleistä sekä netistä löytyvässä ToonsTV-videopalvelussa, joka on kerännyt yli kaksi miljardia katselukertaa noin puolessatoista vuodessa. ” Näyttelyssä esitellään Angry Birds Toons -animaatioiden visuaaliset työvaiheet tekijöidensä näkökulmasta. Esiin piirtyy kymmenien ihmisten luova työryhmä, jossa on monia ammatteja ja tehtäviä. Tekijät kertovat myös taustoistaan ja koulutuksestaan. 19 Näyttelyssä on esillä on myös Piggy Island-pienoismalli Angry Birdsien saaresta, ensimmäistä kertaa Rovion ulkopuolella. Sen on tehnyt Petteri ”Leevi” Lankinen. Tehtävä: Pohtikaa, millainen voisi olla teidän ryhmänne työnjako isossa animaatioprojektissa. Kukaan ei voi tehdä isoa animaatiota yksin, tarvitaan monenlaisia osaajia: tarinankertojia, piirtäjiä, suunnittelijoita jne. Kokeilkaa keksiä ryhmässä tarina: yksi aloittaa ja keksii alun, seuraava jatkaa. Älkää tehkö liian pitkää tarinaa. Miettikää alku, keskikohta (yllättävä käänne tai ongelma, joka ratkeaa) ja loppu. Päättäkää yhdessä ja kirjoittakaa tarina ylös. Voitte mahdollisuuksien mukaan jatkaa työtä animaation tekemisen eri vaiheiden mukaan: kuvakäsikirjoitus, hahmosuunnittelu jne. Apua saat vaikka näistä verkkomateriaaleista: http://mediametka.fi/opetusmateriaalit/ http://elokuvapolku.kavi.fi/ http://oulu.ouka.fi/nukunelokuvakoulu/animaatio/ K ÄY TÄVÄ 2. kerros Käytävä LASIPÄÄTY E TE LÄ Taideanimaatiokammari Eteläinen lasipääty Annantalon toisen kerroksen eteläisessä lasipäädyssä pyörii neljä taideanimaatiota. Hyvä meininki Niina Suominen, 2009 kesto: 8 min 13 s Värikäs ja rytmikäs ruoka-animaatio. Taiteilijalta: ”Tässä pelissä yhden tappio ei ole toisen voitto vaan kaikki häviävät. Luusereiden maailmassa vallitsevat omat lainalaisuudet ja on aina hyvä meininki. Kaikki animaatioon käytetty ruoka kerättiin jäteastioista.” Niina Suominen on valmistunut Turun Taideakatemiasta 2004. Hänellä on myös sepän, eläintenhoitajan ja metsätyöntekijän koulutus. Suominen työskentelee ohjaajana ja mediataiteilijana käyttäen perinteisiä animaatiotekniikoita. Niina Suominen on tehnyt animaatioita filmille piirtäen, maalaten ja raaputtaen sekä mallinukella mummonmökkimiljöössä. Voitte katsella otteita hänen teoksistaan esim. Suomalaisen mediataiteen levityskeskuksen AVarkin sivuilta: http://www.av-arkki.fi/taiteilijat/niina-suominen/ Rotation- In the Deep Tehtävä: Rotation- In the Deep Pohtikaa, mistä taiteilija on saanut idean teoksen tekemiseen. Michiko Erkola, 2012 kesto: 4 min 45 s Taiteilijalta: Rotation – In the Deep (Syvyydessä) tutkii kuvitteellisen syvänmeren maailman mysteereitä. On sanottu, että elämme luultavasti kiinnostavinta syvänmeren tutkimuksen ajanjaksoa ihmiskunnan historian aikana, mutta tiedämme syvästämerestä vielä hyvin vähän. Tämä animaatio on ensimmäinen osa vuonna 2011 alkaneesta Rotation -sarjasta. Rotation-sarjan osat käsittelevät eri elementtejä (vesi, ilma, maa, tuli, tyhjyys). Syvyydessä -animaation elementti on vesi. Mime eli Michiko Erkola on 3D-animaatioon erikoistunut taiteilija ja laulaja, jonka töitä on esitetty lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla. Mime on myös itse säveltänyt, äänittänyt ja esittänyt Rotation – In the Deep -animaation musiikin ja äänen. Lisää tietoa taiteilijasta: www.mime.fi 20 Mitä hän haluaa teoksella sanoa? Mitä sinulle tulee teoksesta mieleen? Mitä pidit teoksesta? Perustele! LA SIPÄÄTY E TE - Hyvä meininki Electric Soul The Illustrated City Electric Soul The Illustrated City Joni Männistö, 2013 kesto: 5 min Jan Andersson, 2010 kesto: 4 min 18 s Electric Soul on Seoul International Cartoon & Animation festivaalille tehty kokeellinen esineanimaatio, jossa Soulin kaupunki rakentuu tietokoneen osista, virtapiireistä ja muista elektronisista esineistä. Musiikin on tehnyt Lucas Pedersen. Lisää tietoa taiteilijasta: http://jonimannisto.weebly.com/ The Illustrated City kertoo seinän tarinan. Kenelle kaupunki oikein kuuluu? Jan Andersson on suomalainen sarjakuvapiirtäjä ja animaatiotaiteilija. Musiikin animaatioon on tehnyt Anton Sundström. Animaatio sisältää yhden sotakohtauksen, joka ei mahdollisesti sovi pienille. Jan Anderssonin teoksia löytyy mm. http://yawningman.tumblr. com/ 21 HAITU LA 1. kerros Lasten kirjakahvila Haitula Näyttelyt ovat: Lasten kirjakahvila Haitulassa juhlistetaan suomalaisen animaation 100-vuotissynttäreitä neljällä eri näyttelyllä. Esillä on alkuperäiskuvituksia, kirjoista tehtyjä animaatioita, animaatioiden pohjalta tehtyjä kirjoja ja nukkehahmoja. 21.8.—28.9. Camilla Mickwitz Jason, Mimosa ja Emilia seikkailevat – Camilla Mickwitzin lastenkirjakuvituksia 1975–1987 Jasonin, Emilian, Mimosan ja monien muiden piirroshahmojen välityksellä Mickwitz kertoi yksinhuoltajaperheen arjesta, sukupuolten tasa-arvosta, sukupolvien välisistä ristiriidoista, luonnon suojelemisesta, onnesta, vastuusta ja vapaudesta. 6.10.–16.11. Maikki Harjanne Eläköön Minttu! Maikki Harjanteen tunnetuin lastenkirjahahmo Minttu syntyi syksyllä 1978. Vuosikymmenten myötä Harjanteen kuvakirjoista ovat tulleet tutuiksi myös Vanttu ja Santtu. Minttu-kirjoissaan Harjanne toi arjen kotimaiseen lastenkirjallisuuteen. Mintun mukana suomalaiset lapset leiponeet, tutustuneet luontoon ja mökkeilyyn, viettäneet joulua, käyneet lääkärissä ja menneet esikouluun Maikki Harjanne 20.11.–31.12. Antonia Ringbom Animaatioita ja kirjoja Antonia Ringbom Keltainen kirahvi – Ringbomin mittavin pala-animaatiotyö käsittää UNICEF-palkinnon saaneen kymmenosaisen sarjan Aurinko on keltainen kirahvi (1996–1998) ja sen jatkon, 26-osaisen Keltaisen kirahvin eläintarinoita 2003-2005. Perunasaari – Kalle, Ville ja Pelle asuvat saaressa. He viljelevät perunoita ja elävät erittäin säännöllistä elämää. Mutta eräänä päivänä saarta lähestyy vieras. Kalle ja Ville häätävät tulokkaan pois, mutta Pellen uteliaisuus herää… Itsepäinen ahmija, itsepäinen rakastaja ja itsepäinen laiskuri – Täplikäs Shakaali seikkailee Senegalissa. Hän tekee koko ajan tyhmyyksiä ja joutuu pulaan. Linda Bondestam 9.1.–28.2.2015 Malin Kivelä – Linda Bondestam – Kaisa Penttilä Mainio herra Iloinen Herra Iloinen on aina iloinen. Eräänä päivänä joku muuttaa asumaan samaan kerrostaloon. Uuden asukkaan nimi on neiti Sitruuna, ja hän on kovin tuima ja äreä. Herra Iloinen haluaisi tutustua häneen! Malin Kivelän ensimmäinen lastenkirja on hauska tarina siitä, miten löytää ystävän. Kirja on saanut monia huomionosoituksia. Suomen kirjataiteen komitea valitsi alkuteoksen Den förträfflige herr Gladin yhdeksi vuoden 2004 kauneimmista kirjoista. Keväällä 2014 kirjan pohjalta valmistui Kaisa Penttilän ohjaama Mainio herra Iloinen -animaatio. Näyttely on Kulttuuritalo Valveen (Oulu) tuotantoa. 22 Pihalla hohtaa syksyn ajan Taikalyhty Annantalon pihalla hohtaa syksyn 2014 ajan Taikalyhty, jossa pyörii myös animaatioita. Animaakarit-näyttelyn tapahtumat ja ohjelma löytyvät Annantalon nettisivuilta: www.annantalo.fi Muita animaatiolinkkejä Vernissan Animaatioasema http://www.vantaa.fi/fi/nuorille/nuorisotilat/lasten_ja_nuorten_ kulttuuritalo_vernissa/animaatioasema 23 P IHA Piha Animaakarit – toiminnallinen animaationäyttely Animakarna – en aktiv animationsutställning The Animakers – an interactive animation exhibition 21. 8.2014 – 18.1.2015 Helsingin juhlaviikot Helsingfors festspel Helsinki Festival YHTEISTYÖSSÄ: FinnanimationKansallinen audiovisuaalinen instituutti KAVI, Suomen elokuvakontakti, Finlandssvenskt filmcentrum, AV-arkki, Helsingin taidemuseo, Kulttuuritalo Valve, Lohjanseudun kuvataidekoulu, Lux Helsinki, Animatricks, Animaatioklinikka, Animaatiokopla, Anima Vitae, Turun amk/ taideakatemia, Gigglebug, Edith Film, Rovio, YLE. annantalo.fi | Annankatu 30 | Helsinki
© Copyright 2024